TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN HULEVESISEL- VITYS, VAIHE I

Transkriptio

1 ID-numero Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä TAMPEREEN KAUPUNKI HAKAMETSÄN HULEVESISEL- VITYS, VAIHE I

2 HAKAMETSÄN HULEVESISELVITYS Kuvaus Suunnitelmaselostus Viite ID-numero Kannen kuva: Pappilanojaa Sudenkadun eteläpuolella. Ramboll. Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE

3 Sisältö 1. Johdanto Hankkeen taustaa Terminologia Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Meneillään olevat selvitysalueen ja ympäristön merkittävät hankkeet ja selvitykset 3 2. Selvitysalueen kuvaus Selvitysalueen hydrologia Vastaanottavien vesistöjen vedenlaatu ja luonnonympäristö Nykytilan maankäyttö Tulevaisuus ja maankäytön muutokset 8 3. Mitoitusperusteet JA KEHITTÄMISTARPEET Hulevesien hallintamenetelmien valinta Mitoitussade Kehittämistarpeet 9 4. Hulevesien hallinta, I vaiheen TOIMENPIDE- EHDOTUKSET Kaupin Kampusalueelta tulevat vedet Hulevesien hallinta selvitysalueella Sammonkadun ja Hervannan Valtaväylän risteysalueen tulvimisen ehkäisy Vuohenojan tulvimisen ehkäisy ja hulevesien laadun parantaminen ennen hulevesien johtamista Jyväskylän radan alitse (vrt. suunnitelmakartta 2 alue 3) Vuohenojan Pappilanojan tulvimisen ehkäisy Sammon Valtatien pohjoispuolella Toimenpiteet korttelialueilla Yhteenveto 12 Liitekartat Piirustusnro Nimi Sisältö Mittakaava Päiväys 2/16366/1 Valuma-alueselvitys, I vaihe periaatekuva 1: /16366/2 Nykytila ja toimenpiteet, I vaihe Suunnitelmakartta 1:

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Hakametsän yleissuunnitelman hulevesiselvitys- ja suunnitelma laaditaan kahdessa vaiheessa. Tämä raportti koskee Hakametsän yleissuunnitelman hulevesiselvityksen I vaihetta. Hakametsän yleissuunnitelma laaditaan osana Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (EHYT)- hanketta, jonka tarkoituksena on etsiä rakentamiseen soveltuvia alueita nykyistä kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Hakametsän hulevesiselvityksen I vaiheen tarkoituksena oli tarkastella alueen hydrologista nykytilaa sekä sen ympärillä tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutusta alueen hydrologiaan. Ensimmäisessä vaiheessa on ollut tarkoitus selvittää hulevesien kannalta hankkeen ongelmakohtia ja kartoittaa mahdollisia ratkaisuja ja niiden sijoittelua. Suunnittelun kohteena oleva alue sisältää osia Kissanmaan, Uusikylän ja Hakametsän kaupunginosista. Hakametsän yleissuunnittelun painopistealue sijoittuu Hervannan Valtaväylän ja Sammon Valtatien risteysalueelle. Alueen keskiössä sijaitsee Hakametsän jäähalli. Alueen läpi kulkee Pappilan-Vuohenoja, joka on todettu tulvaherkäksi. Alueen suunnitteluun vaikuttavat keskeisesti sen vierellä tehtävät maankäytön, liikenteen ja tätä kautta myös teknisen verkoston muutokset, muun muassa Kaupin Kampuksen (TAYS), Kalevanrinteen, Prismakeskuksen ja Iskun kohteissa. Ympäröiviltä alueilta on tehty muun muassa Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alueen hulevesisuunnitelma ja Prismakeskuksen asemakaavan hulevesiselvitys (Pöyry 2013), Kaupin Kampuksen hulevesiselvitys (2013), Kissanmaan hulevesiverkoston kapasiteettitarkastelu (Ramboll 2013) ja Viinikanojan valuma-alueselvitys. Kuva 1.Selvitysalue. e

5 2 Selvityksessä on huomioitu Tampereen Kantakaupungin hulevesiohjelmassa sekä Viinikanojan valuma-alueselvityksessä esitetyt reunaehdot, kuten Vuohenojan tulvaherkkyys ja se että Iidesjärven tilaa tulee parantaa. Viinikanojan hulevesiohjelman mukaan Vuohenojan ja Pyhäjoen valuma-alueilla hulevesivirtaamia ei saa lisätä ja Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuormitusta tulee vähentää pitkällä aikavälillä. Hulevesiselvityksen toisessa vaiheessa suoritetaan yleissuunnitelmatason hulevesisuunnitelma, jossa huomioidaan suunniteltu Hakametsän yleissuunnitelmaluonnos. Suunnitelmissa tarkennetaan alustavien hallintamenetelmien sijaintia ja mitoitusta ja ehdotetaan tarvittavat toimenpiteet, alueen tuleva maankäyttö huomioiden. Suunnitelmissa ehdotetaan myös hulevesien hallintaan käytettävien menetelmien soveltuvuus tarkastelemalla muun muassa alueen korkeussuhteita ja maaperän laatua. Hankkeen työryhmänä I vaiheessa oli Tampereen kaupunki Hanna Montonen Antonia Sucksdorff-Selkämaa Tuija Rönnman, Maria Åkerman Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Ympäristöasiantuntija Erikoissuunnittelija Vesihuoltoinsinööri Ramboll Kimmo Hell Päivi Jonkka-Haavisto Antti Harju Projektipäällikkö Suunnittelija Suunnittelija 1.2 Terminologia BMP Biopidätys, biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Kosteikko Best Management Practise eli esimerkiksi ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen menettely. Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Hulevesien käsittelymenetelmä, jossa hulevesi johdetaan hitaasti virtaavaan, matalaan lammikkoon, viipymä lammikossa luokkaa 1 vuorokausi. Kosteikon vesialue rakennetaan siten, että vesialue muodostuu pysyväksi. Haitta-aineita poistuu hulevedestä laskeutumalla ja pidättymällä kosteikon kasvillisuuteen. Kosteikko voi olla luonnollinen, rakennettu tai näiden yhdistelmä. Viivytyspainanne Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Määrittelyt Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaisesti.

6 3 1.3 Käytetty koordinaatisto- ja korkeusjärjestelmä Suunnitelmassa on käytetty gk24 koordinaatistoa ja N2000 korkeusjärjestelmää. 1.4 Meneillään olevat selvitysalueen ja ympäristön merkittävät hankkeet ja selvitykset - Kaupin kampuksen asemakaavamuutos nro Kaupin Kampus alueen hulevesiselvitys. Ramboll Teiskontien uusi suunnitelma. A-insinöörit. v Kissanmaan suojelukaava, asemakaavamuutos nro Kissantassun asemakaavamuutos nro Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen liittyvä uuden vesijohdon DN800 sijoittaminen alueen poikki. Runkovesijohtohaaran sijoittaminen Hervannan Valtaväylän alitse. Yleissuunnitelma, Ramboll v Kaukolämmön uudet siirtojohdot Hervannan Valtaväylän alitse sekä nykyiseltä lämpökeskukselta etelään. Kaukolämpö Oy v Kalevanrinteen itäpään asemakaavamuutos nro Kalevanrinteen länsipään asemakaavamuutos nro Kalevan Ahjo, asemakaavamuutos nro Prismakeskuksen asemakaavamuutos nro Iskun ja Tampereen Areenan asemakaavamuutos nro Hakametsä Aarikkalankatu 6, asemakaavamuutos nro Hakametsä Aarikkalankatu 14, asemakaavamuutos nro Kalevanrinteen katujen ja liikenteen yleissuunnitelma. Ramboll. v Kalevanrinteen asemakaava-alueiden ja Hakametsän alueen verkostojen siirtosuunnitelmat ja eri hulevesisuunnitelmat. Useat eri tekijät V Vuohenojan rummun uusimisen selvitykset ja rakennussuunnittelu rautatien ja Messukyläntien rampin alitse. Ramboll v.2014

7 4 2. SELVITYSALUEEN KUVAUS 2.1 Selvitysalueen hydrologia Selvitysalue kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen (yhteensä 37 km 2 ). Selvitysalueelle vesiä tulee kaikkiaan 33 km 2 alueelta, joten tarkasteltava valuma-alue käsittää valtaosan Viinikanojan valuma-alueesta. Selvityslue rajautuu eteläosasta Jyväskylän rataan. Hulevedet virtaavat selvitysalueelta ulos sen eteläosasta Vuohenojaa pitkin. Hulevedet virtaavat selvitysalueen alapuolella Jyväskylän radan sekä Hervannan Valtaväylän alitse ja päätyvät Iidesjärven itäpään tulvaniityn suistoalueelle. Iidesjärven vedet johtuvat Viinikanojaa pitkin Pyhäjärven Viinikanlahteen. Iidesjärven keskiviipymä on noin 28 vrk. Vedenjakajat ja vesien johtumisreitit sekä valuma-alueiden numeroinnit on esitetty suunnitelmakartalla 1. Suunnitelmakartalla 2 on esitetty selvitysalueen pintavalunnan suuntia ja vedenjakajia tarkemmin. - Atalan Petäjässuolta vedet kulkeutuvat Kivisillanojan kautta Rahjukoskenojasta Pappilanojaan-Vuohenojaan (alue 1). - Pappilanojaan kerääntyy vesiä myös Tammer-Golfin alueelta ja sen ympäristöstä (alue 2) sekä sen lähialueelta 7. - Vuohenojaan kerääntyy vesiä myös sen lähialueelta alueelta 9. - Osa Kaupin urheilupuiston vesistä, pienempi osa sairaala-alueen vesistä sekä Petsamon asuinalueen vedet, (alue 3) johtuvat Litukan siirtolapuutarhan läpi avouomaa Kekkosentien/Hervannan Valtaväylän alla kulkevaan hulevesiviemäriin ja jatkavat tätä hulevesiviemäriä 1000B pitkin selvitysalueelle purkautuen Vuohenojaan. - Kalevan ja Prisman alueelta (alue 4 ja 8) vedet kulkeutuvat hulevesiviemäreitä B pitkin selvitysalueen länsireunalle purkautuen Vuohenojaan. - Kaupin Kampuksen alueelta (TAYS, alue 5) hulevedet johtuvat nykyisin pääosin Kissanmaankatua etelään putkilla 600B ja 600/675 B, jotka yhtyvät alempana yhdeksi putkeksi 800B. Kissanmaankadun viemäreihin johtuu myös alueen 6 vedet. - Valuma-alueiden 3,4, 5, 6 ja 8 hulevedet yhtyvät selvitysalueella Hervannan Valtaväylän ja Sammonkadun risteyksessä yhdeksi Vuohenojaan purkavaksi putkeksi 1000 B. - Pitkäjärven ja Kaukajärven vedet laskevat Pyhäojan (joltain osin nimetty myös Kyläojaksi) välityksellä selvitysalueen läpi kulkevaan Vuohenojaan (alue 10). Pyhäoja liittyy Vuohenojaan aivan selvitysalueen etelärajalla.

8 5 Kuva 2. Viinikanojan valuma-alue (Tampereen kaupunki 2010: Iidesjärven ympäristö- ja maisemaselvitys) 2.2 Vastaanottavien vesistöjen vedenlaatu ja luonnonympäristö Vuohen-Pappilanojan vesi on rehevää tai paikoin jopa ylirehevää. Kokonaisfosforiarvo on keskimäärin 40 g/l. Sähkönjohtavuus vaihtelee ms/m väillä. Ojan ph-arvot ovat hieman päälle 7. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus on hieman yli 10 mg/l. Typpipitoisuudet ovat alhaisemmat kuin esimerkiksi Viinikanojassa ja vaihtelevat arvojen g/l välillä. Bakteeripitoisuus on pysynyt keskimäärin alle 180 kpl/100 ml. Bakteeripitoisuuden perusteella Vuohenojan vesi on virkistyskäytöltään välttävää. Vuohenojassa on eroosio-ongelmia virtaaman lisääntymisen takia. Vuohenojan varrella maisema- ja virkistysarvoja ovat Ruotulan puistoalueen viljelyspalstat, joille tulee ojasta kasteluvesi. Ojan varrella on maisemaniityksi kunnostettuja peltoja. Vuohenojan-Pappilanojan varrelta (yht. 6,1 km) on inventoitu yhteensä 22 rumpua/putkea ja 8 siltaa ennen Iidesjärveen purkautumista. Vuohenojan jätevesipumppaamon ylivuotoputki laskee Vuohenojaan. Osa uomasta sijaitsee pohjavesialueella. Tampereen kaupungin valumaalueselvityksen (2012) mukaan Vuohenojan eroosio-ongelmaa tulee vähentää hulevesivaluntaa pienentämällä uuden rakentamisen yhteydessä ja vesiä tulee myös viivyttää uomiin rakennettavilla tulva-altailla. Pyhäoja yhtyy Hakametsän eteläosassa Vuohenojaan. Pyhäoja saa alkunsa Kiveliön vanhalta kaatopaikalta. Pyhäoja virtaa Kaukajärven pohjoispuolelta teollisuus- ja asutusalueen lävitse. Hankkion kaupunginosassa Pyhäojaan yhtyy Kaukajärven laskuoja. Pyhäoja virtaa lumenvastaanottopaikan vierestä, josta sulamisvesiä valuu ojaan pitkälle kesään. Lumenvastaanottopaikalle on rakennettu selkeytysaltaat ja suodatusjärjestelmät, mikä vähentää sulamisvesien mukana tulevaa kuormitusta. Pyhäojan värin ja PH:n on havaittu muuttuvan oleellisesti ojan virratessa teollisuusalueiden lävitse. Fosforipitoisuus vedessä on kohtalainen. Liuenneiden suolojen pitoisuus vedessä on korkea. Viinikanojan valuma-alueselvityksen (2012) mukaan Iidesjärvi on nykyään perustyypiltään ylirehevä ja on kärsinyt pitkään voimakkaasta ravinnekuormituksesta alun perin lähivaluma-alueen maanviljelyksestä ja myöhemmin jäte- ja hulevesistä johtuen. Nykyisin järvi kärsii sisäisestä kuormituksesta ravinteiden vapautuessa ajoittain järven pohjasedimentistä. Järven virtausoloja heikentää järven mataluus ja voimakas vesikasvillisuus, ja talvella järven vettä joudutaan ilmas-

9 6 tamaan. Järven veden laatu on välttävä ja sitä heikentävät erityisesti edelleen järveen johdetut hulevedet, jotka osaltaan pahentavat sisäisen kuormituksen kierrettä. Toisaalta järvi on linnustonsa ja rantakasvillisuutensa puolesta arvokas ja osa rantavyöhykkeestä on merkitty yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi. Iidesjärven ja sen ranta-alueiden rauhoittaminen luonnonsuojelulailla on valmisteilla. Tällä saattaa olla vaikutusta vaikutusta alueelle ohjattavien vesien laadulle ja määrälle. Valuma-alueselvityksen mukaan Iidesjärven valuma-alueella hulevesien määrällistä ja laadullista kuormitusta on vähennettävä ja tarvittavaa käsittelyä tulee toteuttaa hajautetusti valumaalueella. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 1998 Iidesjärvi ja sen itärannan tulvaniitty on merkitty suojelualueeksi (SL). Järven pohjois- ja itäranta on merkitty maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi (VLM), Hevoshaan alue on merkitty kaupunkipuistoksi (VLK) ja eteläranta luonnonmukaiseksi lähivirkistysalueeksi (VLL). Iidesjärven koillisrannalla, järven ja Iidesrannantien välissä sijaitsee lähde. Lähde on n. 15 cm syvä ja kooltaan 3 m x 2 m. Lähde on nimetty Elämänlähteeksi. Lähteen vesi on aikaisemmin ollut juomakelpoista, mutta nykyisin lähde on täynnä ruosteenruskeaa liejua ja vedessä on runsaasti bakteereja. Iidesjärvi on arvokas lintualue, mutta viime vuosina lintujen parimäärät ovat laskeneet. Syynä on pidetty järven rehevöitymistä ja talvisen hapenpuutteen takia mahdollisesti vähentynyttä vesilintujen ravintoeliöiden kantojen heikentymistä. Iidesjärven veden laadun parantamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota koko Viinikanojan valuma-alueen veden laatuun ja määrään. Muutokset jotka uhkaavat Vuohenojaa, saattavat siten uhata myös Iidesjärveä. Selvitysalueen pohjoisosissa toimittaessa on huomioitava luonnonarvot kuten viitasammakot sekä liito-oravahavainnot. Selvitysalueen eteläosaa leikkaa Aakkulanharjun pohjavesialue (I-luokka, pvtunnus ), vrt kuva Nykytilan maankäyttö Alueen kallioperän hallitseva kivilaji on suonigneissi. Selvitysalueen maaperä on pääosin savea. Hulevesien maahan imeytymistä mietittäessä on huomioitava että savi on ominaisuuksiltaan lähes vettä läpäisemätöntä ainesta. Tiiviimmissä savissa vedenjohtavuus voi olla vain n. 0,3 mm vuorokaudessa. Veden virtaus tiiviissä savessa tapahtuukin yleensä pintavaluntana. Saven vedenläpäisevyyttä voi tosin lisätä kuivuudesta aiheutuneet halkeamat.

10 7 Kuva 3. Selvitysalueen maaperä (GTK 2013). Sininen väri kuvaa savea. Selvitysalueen nykyistä maankäyttöä on esitetty karkeasti kuvassa 4 pintavalunnan muodostumisen näkökulmasta. Vähiten pintavaluntaa aiheuttavat puistot on esitetty vihreällä, pientaloalueiden alueet keltaisella ja voimakkaammin pinnoitetut alueet oranssilla sekä tiet harmaalla. Mitä pinnoitetumpi alue on, sitä enemmän hulevettä kulkeutuu pintavaluntana hulevesiviemäreihin sekä avouomiin. Kuva 4. Selvitysalueen nykytilanteen maankäyttö karkeasti jaoteltuna pintavalunnan muodostumisen näkökulmasta. Oranssi väri kuvaa liike-, teollisuus ja kerrostaloalueita. Oranssi keltaisin kanoviivoin vehreämpää kerrostaloaluetta. Harmaa väri kuvaa tiestöä/pinnoitettua aluetta. Keltainen väri kuvaa pientaloaluetta ja vihreä viher/peltoaluetta. Pintavalunnan suuntia on esitetty ruskein nuolin. Ruskeat katkoviivat esittävät vedenjakajia. Siniset nuolet kuvaavat avo-ojien virtaussuuntia. Vihreät viivat esittävät nykyistä hulevesiviemäriverkostoa.

11 8 2.4 Tulevaisuus ja maankäytön muutokset Hakametsän kehittämishanke lisää läpäisemättömän pinnan osuutta selvitysalueella, koska maankäyttöä tehostetaan. Selvitysalueen sisällä viheralueet vähentyvät, pintavalunnan muodostuminen kasvaa ja haihdunta ja pohjaveden muodostuminen vähenevät. Hakametsän alueelta on varattava tilaa selvitysalueella muodostuvien hulevesien hallintarakenteille sekä tulvareittien sijoittamiselle. Kaupin kampuksen asemakaava lisää läpäisemättömän pinnan osuutta suunnittelukohteen valuma-alueen yläpuolisilla alueilla lisäten selvitysalueen hulevesien määrää. Kaupin Kampuksen hulevesiselvityksen mukaan valittavasta ratkaisuvaihtoehdosta riippuen alapuolisen/vastaanottavan valuma-alueen hulevesikuormitus tulee käytännössä tulvatilanteissa kasvamaan siellä minne alueen hulevesiä eniten tullaan johtamaan. Vaihtoehtoina alueen pääpurkuvirtaamille on tarkasteltu Kissanmaankatua ja todennäköisempänä vaihtoehtona Pappilanojan reittejä. Osa alueen hulevesistä johdetaan siirtolapuutarhan kautta Hervannan Valtaväylää pitkin valuma-alueelle. Muita merkittäviä maankäytön muutoksia suunnittelukohteen valuma-alueella ovat Kalevanrinteen ja Prismakeskusten sekä Iskun alueen asemakaavat sekä Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän- Sammon valtatien risteyksen liikennejärjestelymuutokset. Erityisesti Prismakeskuksen laajennuksen ja Iskun asemakaavoituksen myötä kattopinta-ala ja asfalttipinta-ala kasvavat jonkin verran nykyiseen verrattuna. Kiinteistökohtainen hulevesien viivytystilavuuden sekä yleisten viivytystilavuuksien riittävyys olisi tarkastettava jatkosuunnittelun yhteydessä, jotta alapuolisen tulvaherkän alueen ongelmat eivät Kalevanrinteen maankäytön muutosten vuoksi rankkasadetilanteissa lisäänny. Laskennallisesti ja kokemusperäisesti Kalevanrinteen alue on nyt jo tulvaherkkää. Teiskontien ja Kuntokadun alitse on tiesuunnitelmassa esitetty kevyenliikenteen ja tieliikenten alikulkuja. Hervannan Valtaväylän sekä Sammonkadun alitse on myös suunniteltu alikulkuja sekä autoille että kevyelle liikenteelle. Kalevanrinteen sekä Teiskontien alueelle on myös suunniteltu vaihtoehtoisia linjauksia katuratikalle. 3. MITOITUSPERUSTEET JA KEHITTÄMISTARPEET I vaiheessa tehtiin karkeat vesimäärien mitoituslaskelmat, joita tarkennetaan hankkeen toisessa vaiheessa. 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallintamenetelmiä tarkennetaan hankkeen toisessa vaiheessa hyvän hallinnan periaatteen (BMP, Best Management Practise) ja hulevesien määrällisestä ja laadullisesta kuormituksesta aiheutuvien haittojen minimoinnin kannalta. 3.2 Mitoitussade Kaupin Kampuksen hulevesiselvityksessä rankkasateen toistuvuudeksi valittiin sairaalan tulvareitin osalta kerran 100 vuodessa toistuva rankkasade. Rankkasateen toistuvuus esimerkiksi kerran kymmenessä vuodessa on riittävä vähemmän kriittisillä alueilla tulvareitin mitoituksessa. Mitoitusta on hyvä tarkastella suunnitelman luotettavuuden lisäämiseksi useilla erilaisilla sateilla, koska osavaluma-alueiden laajuudesta riippuen tulvimiskohdat ja tulvimisen laajuus vaihtelee sateen pituudesta riippuen. Hankkeen I vaiheessa haarukoitiin alustavien analyysien aikaansaamiseksi vesimääriä (m3/s) kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvalla 28 minuutin ja 5 tunnin mittaisilla sateilla. Lisäksi arvioitiin nykyisten päähulevesiviemärien alustavat kapasiteetit. Lukemia on esitetty liitekartoissa. Lukemat tarkentuvat toisessa vaiheessa.

12 9 Valuntakertoimina käytettiin I vaiheessa (vrt kuva 4). - tiiviit pientaloalueet (pihat ja kadut) 30 % - kaupan liiketilojenalueet, teollisuusalueet, kerrostalokorttelit % - tiet ja tiealueet % - metsät ja isot puistot 5-10 % - pienet puistot 20 % Valumakertoimia tarkennetaan selvityksen toisessa vaiheessa. Valuma-alueille laskettiin maankäyttöön perustuvat yleisvalumakertoimet, jotka on esitetty suunnitelmakartassa Kehittämistarpeet Selvitysalueen kuivatuksen tehostaminen ja alueen rakentamisen tiivistäminen aiheuttavat virtaamakuormituksen lisääntymistä vastaanottavassa verkostossa. Selvitysalueelle toteutettava kiinteistökohtainen hallinta kompensoi kuormituksen kasvua normaaleilla sateilla, mutta poikkeustilanteissa on todettu huomattavaa tulvimista vastaanottavassa verkostossa jo nykyisellä maankäytöllä. Tiedossa olevat maankäytön muutokset ovat valuma-alueiden kokoon nähden pieniä lukuun ottamatta Kaupin Kampuksen aluetta. Lisääntyneen pinnoitetun alueen pinta-ala hukkuu käytännössä helposti laskentamenetelmien epätarkkuuksiin. Syntyvien hulevesien määrä on kuitenkin kasvamassa poikkeustilanteissa jonkun verran nykyisestä, ei ainakaan vähenemässä. Keskeisimmät selvitysalueen kehittämistarpeet: Kissanmaankadulla tulvavesiä kerääntyy kadun eteläpäässä alataitteeseen, josta ei ole toimivaa tulvareittiä. Tampereen Vesi on lausunut Kampusalueen kehittämishankkeen yhteydessä että hulevesien määrää ei saa lisätä Kissanmaankadulla nykyisestä. Vaikka Kaupin Kampusalueelta ei johdeta vesiä Kissanmaankadulle, niin hulevesien tulvareitti on laitettava kuntoon. Jatkossa myös alueen 3 hulevedet on mahdollisesti ohjattava Hervannan Valtaväylältä alikulkutunneliyhteyksien vuoksi Kissanmaankadun eteläpään kautta Vuohenojaan. Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän liittymässä tulvariskin pienentäminen. Tämä vaatii koko hulevesiverkoston reitityksen uudelleenarviointia (alustava verkostosiirtojen yleissuunnitelma tehty: Ramboll 2013). Vuohenojan tulviminen selvitysalueen eteläosassa. Vuohenojan alapuoliseen rumpukapasiteettiin mm. Jyväskylän radan alituksessa ja Hervannan valtaväylän alituksessa tulee kiinnittää huomiota. Tulvareitin kehittäminen Iidesjärveen asti. Hakametsän alueen maankäytön suunnittelussa on hulevesivarausten lisäksi otettava huomioon uuden Kaupinojan runkovesijohdon sekä mm. uusien kaukolämpöputkien rasitevaraukset. Tällä on vaikutusta myös huleveden hallintamenetelmien sijoitteluun. Pappilanojassa- Vuohenojassa jo yläjuoksulla esiintyy ajoittain jo nyt tulvimista. Jatkossa vesimäärät ja kuormitukset lisääntynevät Kaupin Kampuksen ja Teiskontien pohjoispuolen kaava-alueiden myötä, vaikkakin rakennettavat viivytysratkaisut kompensoivat tilannetta. Korutaltankadun vieressä on tulvakapeikko. Mm. Ruotulassa Sudenkatu-Töyrytiellä ojan on kirjattu tulvineen kaduille. Iidesjärven tilaa olisi parannettava, mutta mahdollisuudet hulevesien käsittelyyn selvityslueen alapuolisella vesistönosalla ovat heikot. Korttelialueilla on toteutettava kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa Tampereen hulevesiohjelman edellyttämällä tavalla. Lumenvastaanottopaikan tulevaisuus. Lumenvastaanottopaikka sijaitsee tulvaherkän Vuohenojan/Pyhäojan varrella sekä lisää osaltaan Iidesjärven kuormitusta.

13 10 4. HULEVESIEN HALLINTA, I VAIHEEN TOIMENPIDE- EHDOTUKSET 4.1 Kaupin Kampusalueelta tulevat vedet Kaupin Kampuksen alueen hulevesien hallinta vaikuttaa ratkaisevasti myös Hakametsän suunnittelualueen hulevesien määrään ja laatuun. Osa selvityksessä esitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista/kehittämiskohteista sijaitsee selvitysalueella. Kaupin Kampusalueen hulevesiselvityksen tuloksena ehdotettiin viivytysalueita, jotka on esitetty kuvassa 5. Jatkotarkastelulla tulee selvittää, onko veden nousulla Teiskontien pohjoispuolen kosteikossa vaikutuksia Teiskontien geotekniikalle ja tuleeko tien ja kosteikon väliin rakentaa suojaava maapenger tai veden suotautumista estävä sulkurakenne. Nallenpuistoon on suositettu viivytysalueen rakentamista (Ramboll 2007). Viivytysalueelle on laadittu yleissuunnitelma (Tampereen kaupunki 2009), jossa mitoitustilavuudeksi on valittu noin 600 m 3. Kerran 100 vuodessa Nallenpuistossa tulviva vesimäärä on kuitenkin tätä kertaluokkaa suurempi, vaihtoehdosta riippuen noin m 3. Suurin tulvavesimäärä Nallenpuistoon kertyy Kaupin Kampuksen hulevesiselvityksen vaihtoehdossa VE2, jossa sairaala-alueen vedet johdettaisiin puistoon ilman erillistä viivytystä. Tulee huomioida, että rakennetut viivytysalueet mitoitetaan tyypillisesti hieman useammin toistuville sateille kuin tässä tarkastelussa käytetty kerran 100 vuodessa toistuva sade, esim. kerran 10 vuodessa toistuvalle rankkasateelle. Tätä suuremmista virtaamista huolehditaan riittävillä tulvareiteillä. Kuva 5. Yleisille alueille esitettyjen viivytysalueiden sijainti (Kaupin Kampuksen hulevesiselvitys, Ramboll 2013)

14 Hulevesien hallinta selvitysalueella Selvitysalueelle varattavia hulevesien hallinta-alueita sekä yhteystarpeita on esitetty suunnitelmakartassa 2. Aluevarausten sijoittelu on tässä I vaiheessa viitteellistä. Kissanmaankatua ja Hervannan Valtaväylää etelään päin johtuvat hulevedet. Uuden yhteystarpeen suunnittelu (vrt. suunnitelmakartan 2 alueet VE1A ja VE1 B, sekä alue 2). Alueita on suunnitelmakartassa esitetty vihreällä rasterilla. Hulevesiratkaisuun vaikuttaa se mitä alueen viheralueilta, maisemalta ja toiminnallisuudelta halutaan. - Kissanmaankatua johtuvien vesien kerääntymisen estämiseksi tulee varmistaa tulvareitti etelään kohti Vuohenojaa. Tulvareitti Kissanmaankadun päästä eteenpäin etelään olisi parasta toteuttaa mahdollisimman pitkään avoimena uomana/samanaikaisena viivytyspainanteena jolloin hulevesiä saadaan viivytettyä ja erityisesti normaalisateilla myös hulevesien laatua saadaan parannettu. - Tulvareitin mitoitukseen vaikuttaa Kaupin Kampuksen hulevesien johtamisen vaihtoehtoratkaisu. Kaupin Kampuksen hulevesien pumppaaminen Teiskontien pohjoispuolen kosteikkoon ja sieltä vähitellen Pappilanojaan voinee olla varteenotettava vaihtoehto, koska Kissanmaankadulle ei haluta enää nykyistä enempää hulevesiä. - On huomioitava että myös Hervannan Valtaväylää etelään tulevat hulevedet (alue 3) joudutaan jatkossa yhdistämään tähän yhteystarpeeseen uusien alikulkutunneliratkaisujen myötä. - Alustavien ehdotusten mukaan yhteystarve sijoitetaan hyvin lähelle Hakametsän vanhaa jäähallirakennusta ja samalle alueelle rakennetaan myös muita teknistä runkoverkostoa Sammonkadun ja Hervannan Valtaväylän risteysalueen tulvimisen ehkäisy - Kalevanrinteen verkostosiirroista on laadittu alustava yleissuunnitelma. Suunnitelman tulokset on hulevesien osalta esitetty yhteystarpeina suunnitelmakartalla 2. Kalevanrinteen/Kalevan alueen hulevedet on tehdyssä verkostosiirtoselvityksessä esitetty johdettavaksi Vuohenojaan Rieväkatua pitkin. - Kalevanrinteen alueelle tulee hulevesien hallitsemiseksi kiinnittää huomioita riittävän kiinteistökohtaisen ja yleisen varastotilavuuden varaamiseen. Rankkasateiden aiheuttamien tulvatilanteiden hallitseminen on ratkaistava jatkosuunnittelussa. Muun muassa uusien alikulkuramppien ja tunnelien sijainti sekä mm. katuratikan kulkeminen pitkin Rieväkatua on otettava huomioon tulvareittien suunnittelussa. Alikulkujen paikkojen sijaintia ohjaa osin valittava risteysalueen katusuunnitelmavaihtoehto Vuohenojan tulvimisen ehkäisy ja hulevesien laadun parantaminen ennen hulevesien johtamista Jyväskylän radan alitse (vrt. suunnitelmakartta 2 alue 3). - Vuohenojan tulvareittien rumpukapasiteetteihin mm. Jyväskylän radan alituksessa ja siitä eteenpäin Iidesjärveen asti tulee kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä rumpukapasiteetit ovat liian pienet ja rankkasateiden aikana esiintyy huomattavaa tulvimista. Hulevedet pääsevät tulvimaan nykyjärjestelyin Prisman kellaritiloihin. - Jatkossa selvitetään tulvareittien suunnittelu Iidesjärveen asti. - Hulevesien viivyttäminen mahdollisuuksien mukaan ja veden laadun parantamisen hallintamenetelmien huomioiminen on hyvä ottaa huomioon kaavan hulevesien tilavarauksissa Kissanmaankadun päästä aina Jyväskylän rataan asti. Selvitysalueen eteläosiin johtuu myös Pyhäojan (Kaukajärven purkuojan) vedet ja Kalevanrinteen alueen hulevesiä. Hulevesiratkaisuun vaikuttaa se mitä alueen viheralueilta, maisemalta ja toiminnallisuudelta halutaan.

15 Vuohenojan Pappilanojan tulvimisen ehkäisy Sammon Valtatien pohjoispuolella - Vuohenojan ja Pappilanojan hulevesien johtamiskapasiteettia ei pitäisi kasvattaa Sammon Valtatien pohjoispuolella kuin kohdissa joissa tulvimisesta on aiheutunut haittaa tai joissa tulvariskit ovat suurimmat. Hulevesiä on Pappilanojassa viivytettävä hajautetusti, jotta ei pahenneta Vuohenojan tulvaherkän alajuoksun ongelmia. - Myös nykyiset sortuneet rummut on korjattava (yksi tällainen rumpu Takahuhdintien läheisyydessä on inventoitu). - Pappilanjoenalueelle on suunniteltu Nallenpuiston viivytysalue (vrt. kuva 5 ja kohta 4.2), joka on mitoitettu useammin toistuvia sateita silmälläpitäen. - Pappilanojan viivytysratkaisuista ja mahdollisuuksista on laadittava tarkemmat mallinnukset jatkosuunnittelussa. Yhtenä luonnollisena viivytysalueena voidaan tarkastella tarkemmin painannealuetta ennen Sammon Valtatien suuntaiseen Vuohenojan putkitukseen johtamista (vrt. suunnitelmakartan 2 alue 4). Tällä hetkellä Sammon Valtatien putki on alustavien tarkastelujen ja laskelmien suhteen kuitenkin kapasiteetiltaan niin suuri ettei pidättymistä ko. painannealueelle juuri tapahtune. 4.3 Toimenpiteet korttelialueilla Lähtökohtana on, että korttelialueilla toteutetaan kiinteistökohtaista hulevesien hallintaa Tampereen hulevesiohjelman edellyttämällä tavalla. Toisen vaiheen laskelmissa voidaan käyttää arviota, että uusilla kaava-alueilla viivytetään 10 mm kokonaissademäärästä eli hule-9 asemakaavamääräystä vastaava määrä. Vanhat alueet eivät toteuta viivytyksiä vaan tilanne paranee vaiheittain yleensä kaavoituksen ja kaavamuutosten vaikutuksesta. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman mukaan Vuohenojan ja Pyhäjoen valuma-alueilla hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Toimenpidesuosituksena esitetään, että koko kaava-alueelle (vanhat ja uudet kiinteistöt) toteutetaan viivytystilavuutta 1 m 3 / 100 m 2 päällystettyä pintaalaa. 5. YHTEENVETO Ensimmäisessä vaiheessa Hakametsän hulevesiselvityksessä selvitettiin hulevesien kannalta hankkeen ongelmakohtia ja kartoitettiin ratkaisuja ja niiden sijoittelua. Suunnitelma nivoutui tiiviisti samanaikaisesti käynnissä olleeseen Kaupin Kampuksen hulevesiselvitykseen, jossa ensisijaisena tavoitteena oli TAYSin turvallisen toiminnan takaaminen kaikissa olosuhteissa. Kaupin Kampuksen hulevesiselvityksen vaihtoehtoiset ratkaisun valinta vaikuttaa myös Hakametsän alueen hulevesien hallintatarpeisiin. Suunnitelma nivoutui myös v.2013 laadittuihin Kalevanrinteen muuttuvan maankäytön ja liikennejärjestelyjen selvityksiin ja suunnitelmiin. Lisäksi Vuohenojan tulvareitin selvitykset Jyväskylän radan ja saneerattavan Messukylän rampin alitse aina Iidesjärveen asti liittyvät keskeisesti Hakametsän hulevesiselvitykseen. Selvityksen tuloksena laadittiin karttaesitykset valuma-alueista alustavine hulevesien määrälaskelmineen. Sammonkadun ja Hervannan valtaväylän risteysalue nousi jo Kaupin Kampuksen hulevesitarkastelussa esille merkittävänä tulvariskialueena. Myös Vuohenoja tulvii säännöllisesti Jyväskylän radan sekä Hervannan Valtaväylän alituksen yläpuolella. Ensimmäisen vaiheen suunnitelmassa esitettiin karttaesityksenä hulevesien johtamisen yhteystarpeet sekä rajattiin varauk-

16 13 sia hulevesien laadun parantamiseksi ja viivyttämiseksi. Hulevesiratkaisuun vaikuttaa myös se mitä alueen viheralueilta, maisemalta ja toiminnallisuudelta halutaan. Selvitysalueelle johtuu hulevesiä n. 33 km2 valuma-alueelta. Mahdollisuudet vaikuttaa Iidesjärveen laskevien hulevesien laatuun ovat aiempien selvitysten mukaan vähäiset selvitysalueen alapuolisella alueella. Täten hulevesien hallintapaikkojen sijoittamisvarauksien huomiointi on tärkeää Iidesjärven tilan parantamisen kannalta. Selvitysalueen kartoitettujen tulvariskialueiden vähentämiseen tulee kiinnittää jatkossa erityishuomiota Hakametsän lisäksi Kalevanrinteen alueiden, Messukylän rampin uusimisen sekä kaupunkiraitiotien jatkosuunnittelussa. Hulevesiselvityksen toisessa vaiheessa laaditaan yleissuunnitelmatason hulevesisuunnitelma, jossa huomioidaan suunniteltu Hakametsän maankäytön yleissuunnitelmaluonnos. Suunnitelmissa tarkennetaan alustavien hallintamenetelmien sijaintia ja mitoitusta ja ehdotetaan tarvittavat toimenpiteet, alueen tuleva maankäyttö huomioiden. Toisen vaiheen suunnitelmissa ehdotetaan myös hulevesien hallintaan käytettävien menetelmien soveltuvuus tarkastelemalla muun muassa alueen korkeussuhteita ja maaperän laatua.

17 Näsijärvi MW PETSAMO Kekkosentie KALEVA 3. KAUPPI TAYS 5. KISSANMAA RUOTULA Teiskontie Golfkenttä 1. TAKAHUHTI Niihamajärvi MW ALASJÄRVI MW VT 9 Teiskontie ATALA Valuma-alueen purkautumiskohta suunnittelualueelle Valumisreitti VALUMA-ALUEET ALUE NRO 1. A= 826 ha, järvisyys 5 %, taajamaa 39 % (valumakerroin=0,3), peltoa 6,5 % (0,1), tietä 6% (0,7), metsää 43,5 % (0,05).Peltoisuuskerroin 1,0, muotosuhdekerroin 1,2, pientaloalueiden kerroin 1,2 Järvisyyskerroin 0,65 -> sulamisajan kerroin Cs = 0,94, rankkasateen valumakerroin c= 0,18. Kevätvalunnan aikana ylivirtaama ko. alueen alaosassa: HQ ( 1 20) = 1,5 m3/s HQ ( 1 100) = 1,9 m3/s Rankkasateen aikana virtaama alueen 1. alaosassa m3/s 28 min sade 5h sade ALUE NRO 2. A= 179 ha, järvisyys 0 %, taajamaa 16 % (valumakerroin=0,35), peltoa 18 % (0,1), tietä 3% (0,7), metsää 58 % (0,05). Peltoisuuskerroin 1,0, muotosuhdekerroin 1,3,taajamien kerroin 1,3-> sulamisajan kerroin Cs = 1,6, rankkasateen valumakerroin c=0.15. Kevätvalunnan aikana ylivirtaama ko. alueen alaosassa: HQ ( 1 20) = 0,8 m3/s HQ ( 1 100) =1,0 m3/s Rankkasateen aikana vesimäärä alueen alaosassa: m3/s 1,7 3,7 2,0 2,5 28 min sade 5h sade 0,3 0,7 0,4 0,5 4,4 5,9 0,8 1,0 VALUMA-ALUEET. Laskelmissa huomioitu ilmastonmuutos +20 % ALUE NRO 4. A= 90 ha, järvisyys 0 %, tiivistä taajamaa ja tietä (0,8)72 %, puistoa (0,2) 28%. C= 0,67. Kevätvalunnan aikana vesimäärä ko. alueen alaosassa huomattavasti rankkasadevalumaa pienempi. Rankkasateen aikana vesimäärä alueen alaosassa: m3/s ALUE NRO 5. A= 55 ha, tiivistä taajamaa ja tietä (0,8) 85 %, puistoa (0,2) 15%.C= 0,63. m3/s 28 min sade 5h sade 7,0 1,5 8,0 11 1,8 2,4 28 min sade 5h sade 4,6 0,8 5,7 8,0 1,0 1,4 ALUE NRO 6. A= 55 ha, tiivistä taajamaa ja tietä (0,8) 46 %, puistoa (0,2) 35%,pientaloaluetta (0.3) 24%. C= 0,51. ALUE 6+ ALUE 5 m3/s 28 min sade 5h sade 7 1,5 8,5 11,5 1,8 2,5 ALUE NRO 7. A= 29 ha, tiivistä taajamaa ja tietä (0,8) 27%, puistoa (0,2) 12%,pientaloaluetta (0.3) 61%. c=0,41. ALUE 7+ ALUE 2 + ALUE 1 m3/s 28 min sade 5h sade Hervannan valtaväylä T:\TIE\ _HAKAMETSA_HV\TULOKSET\VALUMA_ALUESELVITYS_VAIHE1_ DWG Tulostettu: Kalevantie Jyväskylän rata IIDESJÄRVI MW Messukylänkatu SUUNNITTELUKOHDE Hervannan valtaväylä 7. HAKAMETSÄ 10. MESSUKYLÄ RISTINARKKU Jyväskylän rata VT 9 PAPPILA Sammon Valtatie VT 9 Jyväskylän rata KAUKAJÄRVI LINNAINMAA KAUKAJÄRVI MW LEINOLA VEHMAINEN Jyväskylän rata PITKÄJÄRVI MW ALUE NRO 3. A= 117 ha, järvisyys 0 %, tiivistä pientalotaajamaa 23 % (valumakerroin=0,6), tiivistä taajamaa ja tietä (0,8)21 %, puistoa (0,2) 2%, kenttää 7 % (0,1) metsää 47% (0,05).Peltoisuuskerroin 1,0, muotosuhdekerroin 1,2, taajamien kerroin 1,3 -> sulamisajan kerroin Cs = 1,56, rankkasateen valumakerroin c=0,34 Kevätvalunnan aikana ylivirtaama ko. alueen alaosassa: HQ ( 1 20) = 0,5 m3/s HQ ( 1 100) = = 0,7 m3/s m3/s 28 min sade 5h sade 3,3 0,9 3,8 4,9 1,2 1,6 LENTOLA 3, ALUE NRO 8. A= 28 ha, tiivistä taajamaa ja tietä (0,8) 57 %, puistoa (0,2) 39%,pientaloaluetta (0.3) 5%.c = 0,51 Alueet ALUSTAVA TULOS m3/s 28 min sade 5h sade ALUE NRO 9. A= 23 ha, tiivistä taajamaa ja tietä (0,8) 30 %, puistoa (0,2) 27%, pientaloaluetta (0.3) 43%. ALUE c = 0,49 +ALUE 7+ ALUE 2 + ALUE 1 m3/s 28 min sade 5h sade ,5 5 6,5 6,4 8,6 Ramboll Finland Oy PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh ALUE NRO 10. A= 1860 ha, järvisyys 8,6 %, pientalotaajamaa 52 % (valumakerroin=0,25), tiivistä taajamaa ja tietä (0,8)10 %, puistoa (0,2) 0,5%, metsää 29% (0,05).Peltoisuuskerroin 1,0, muotosuhdekerroin 1,1, taajamien kerroin 1,25 järvisyyskerroin 0,47 -> sulamisajan kerroin Cs = 0,65, rankkasateen valumakerroin c=0,22 Kevätvalunnan aikana vesimäärä ko. alueen alaosassa: = 1,7*0,79 m3/s = 1,3 m3/s = 2,1 *0,79 m3/s = 1,7 m3/s m3/s 28 min sade 5h sade 1,9 4,3 2,2 2,9 5,2 6,9 EUREF-GK24 / N2000

18 +107,3 Yhteensä max. n. 500 m³ Tulvaputki rakennettava iraalan sisäänkäynnille saakka ävä pintatulvareitin toimivuus) Ø m m Ø mm Ø 600 m m MERKINTÖJEN SELITYKSET: Kissanmaan koulu Suunniteltuja katuyhteyksiä (Kalevanrinteen katujen ja liikenteen yleissuunnitelma, Ramboll 2013) HULEVESIEN HALLINTA Nallepuistossa. Erillinen suunnitelma. Tulvaputken purku ritiläkannen kautta Nykyinen oja ja virtaussuunta Nykyinen hulevesiviemäri ä sä et la ul am ad ak nk i H aa ht m ko an n s s ki Ki pi t tti a ei ta ar pin lv Tu dun ka Käytöstä tulevaisuudessa mahd. poistettava hulevesiviemäri Kaupin Kampusalueen suunniteltu hulevesiviemäri Nykyinen pintavalunnan suunta HULEVESIEN TULVIMISEN HALLINTA Vedenjakaja Paikka, josta valuma-alue purkautuu selvityslualueelle Paikka, josta valuma-alue purkautuu selvitysalueelle tulevaisuudessa Hulevesien hallinnalle varattava alue hulevesien hallinnan kannalta otollisin osa alueesta (vihreälla viivalla rajattu alue) Hulevesien hallinnalle varattava alue Hulevesien yhteystarve (avouoma/ hulevesiviemäri) Jätevesien yhteystarve Vesijohdon yhteystarve HULEVESIEN HALLINTA VE 1 A 0,3-0,7 ha. HULEVESIEN HALLINTA VE 1 B 0,5-1 ha Rumpu uusinta HULEVESIEN HALLINTA VJ JA JV YHTEYSTARPEET 1,2 ha. Sijainti viitteellinen HULEVESIEN HALLINTA ALUE 2 0,5-0,9 ha HULEVESIEN HALLINTA Alue 4. yht. 0,3 ha HULEVESIEN HALLINTA ALUE ha. EUREF-GK24 / N2000 Lumenkaatopaikka NYKYISEN RUMMUN KAPASITEETIN KASVATTAMINEN Ramboll Finland Oy PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh