KESKI-SUOMEN VANHUSTYÖN JOHDON TYÖKOKOUS

Transkriptio

1 1 (5) KESKI-SUOMEN VANHUSTYÖNJOHDON TYÖKOKOUS Aika Ke klo Paikka Kokoustila Talvikki, Kansalaistoiminnankeskus Matara, Matarankatu 6, Jyväskylä Kutsutut Tarja Sirkka Hankasalmi Terhi Kallio Joutsa Maarit Raappana Jyväskylä Mai-Stiina Lampinen Jämsä ja Kuhmoinen Sinikka Hotti Keuruu Eija Alhonen Konnevesi Kirsi Alonen-Kinnunen Kinnula Pirkko Uuttu Laukaa Sirpa Hyytiäinen Luhanka Kirsti Leppäaho Multia Sirpa Lahtinen Muurame Minna Koskinen Petäjävesi Anni Sagulin-Raatikainen Wiitaunioni Anu Kinnunen Saarikka Eija Kiiltomäki Toivakka Mirja Tupamäki Uurainen Saara Paananen Äänekoski Aila Peltoniemi Raija Kolehmainen Tuija Koivisto Eeva-Liisa Saarman Marja Heikkilä Sivi Talvensola (siht.) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto KS2020-johtoryhmä I&O-muutosagentti Kukoistava kotihoito -hanke Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Marja Heikkilä, johtaja, Koske Marja Heikkilä toivotti osallistujat tervetulleeksi ja kertoi kokouksen taustasta. Sotevastuuvalmistelijoiden, Mikael Palolan ja Kati Kallimon, kanssa käydyissä keskusteluissa sovittiin, että elvytetään niitäkin Kosken työryhmiä, mm. tämä, jotka eivät ole olleet hetkeen toiminnassa, sote- ja maakuntavalmistelun tueksi. 2. Keski-Suomen maakunta- ja soteuudistuksen tilannekatsaus Järjestämissuunnitelma/maakuntastrategia ikääntyneiden palveluiden näkökulmasta

2 2 (5) Raija Kolehmainen, perusturvajohtaja, vastaa KS2020-uudistuksessa hoiva- ja hoitokokonaisuudesta Diat liitteenä. Maakunnan johtoryhmä on aloittanut työskentelynsä elokuussa, jäseniä 13, kaikilla varajäsenet. Jäsenet ja varajäsenet ovat mukana valmistelussa. Soten ja maakunnan toimintojen integraatio tällä hetkellä haasteellisin näkökulma valmistelussa, koska molemmissa osioissa valmistelu on ollut eri vaiheessa ennen tätä yhteiseen pöytään tuloa. Järjestämisen tehtävistä, organisointitavasta, siellä tarvittavasta osaamisesta tulisi käydä nykyistä enemmän keskustelua, koska järjestäjä määrittää maakunnan toiminnan ja tuotannon. Raija Kolehmainen vastaa KS2020-uudistuksessa hoiva- ja hoito- sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuuksista. Kukin johtoryhmän jäsen voi itsenäisesti koota asiantuntijaryhmän kuvausten työstämiseksi. Jouluun mennessä tulisi olla kaikista maakunnan palvelusisällöistä alustavat palvelukuvaukset. Tehtävän tekee haasteelliseksi se, ettei valinnanvapaus- ja järjestämislainsäädäntöä eikä maakunnan strategiaa ole vielä määritelty. Tehtävien ja palvelujen määrittelytyö hyödynnetään palvelulupausten, tuottajakriteerien sekä sääntökirjojen määrittelyissä. Lisäksi palvelut tulee kuvata sillä tasolla, että samat moduulit löytyvät uudesta potilas- ja asiakastietojärjestelmästä. Palvelukuvausten perusteella kohdennetaan resurssit. Maakunta -ja sote-uudistuksessa tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän käsitteiden määrittelyä ja keskustelua, yhteisen ymmärryksen luomista. Uuden edessä täytyisi pystyä katsomaan tulevaisuuden palveluja maakunnan asukkaiden tarpeista käsin. Nykyisistä rooleista irrottautuminen on huomattu erittäin haastavaksi. Kukoistava kotihoito -hankkeen työryhmät tekevät työtä sote-maku-valmistelun tukena. Marraskuun aikana valmistuvat hankkeen toimesta mm. palvelukriteerit kotihoidosta ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Palveluohjaus on myös isossa roolissa Kukoistava kotihoito -hankkeessa ja asiaa viedään KAAPO-valmistelussa eteenpäin. Myös KSSOTE hankkeessa tehdyn vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelmaehdotus ja muu materiaali hyödynnetään soveltavin osin valmistelussa. Esivalmisteluvaiheessa työstettiin maakunnan 10 suurimman kunnan vanhustyön viranhaltijoiden kanssa hoidon ja hoivan palvelupakettia. Tuija Koivisto muutosagenttina on luvannut vastata työskentelyn organisoinnista. Esivalmisteluvaiheen työryhmä on tarkoitus elvyttää marraskuun aikana. Mikael Palola on käytettävissä. Nykyistä maakunnan toiminnan volyymia kartoitetaan yhteisellä kyselyllä. Myös sähköisestä maakunnan laajuisesta hyvinvointikertomuksesta on keskusteltu nykytilan kartoituksen yhteydessä. Alkuvuonna 2018 täytyy määritellä yhdyspinnat muiden pakettien kanssa, jotta edetään samaan suuntaan ja saadaan integraation hyödyt. Samoin alkuvuonna on tarkoitus käydä laajempaa kansalaiskeskustelua syksyn valmistelun pohjalta.

3 3 (5) 3. Uusi valinnanvapauslakiluonnos mitä elementtejä se tuo ikääntyneiden palveluihin? Marja Heikkilä Diat liitteenä. Asiakkaan palvelukokonaisuus voi muodostua monista eri tuottajista, koska asiakassetelillä voi valita useita palveluja. Toisaalta monituottajamalli palveluseteleineen on käytössä tälläkin hetkellä. Pohdittiin kotikuntalain merkitystä uudessa lainsäädännössä. Asiakassetelillä voi hakea palvelua maakunnan ulkopuolta. Suuri haaste on, että järjestäjä vastaa jokaisen maakunnan asukkaan palveluista pienehköillä resursseilla. Sote-keskusten laajuus vaikuttaa siihen, mistä kaikista palveluista asiakasseteliä haetaan liikelaitoksen kautta. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että palveluja tarvitseva ikäihminen ei välttämättä saa tarvitsemiaan palveluja sote-keskuksesta vaan tulee ohjatuksi sieltä liikelaitoksen palveluihin. Palvelun sujuvuuden näkökulmasta tärkeää on, mitä kaikkia palveluja sote-keskuksen kautta saa ja mitä sote-keskus voi itse asiakkailleen hankkia. Todettiin, että kotihoidossa suuri kilpailuvaltti olisi lääkäripalvelu. Keskusteltiin henkilökohtaisen budjetin ja asiakassetelin eroista. Joissain maakunnissa on pohdittu ikäihmisten palvelujen painopisteeksi henkilökohtaista budjettia. Määrittelemättä on, koskeeko budjetti vain sote-palveluja ja laajemmin muitakin soten ulkopuolisia palveluja. Henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajan hyväksyy maakunta. HB:n alkuperäinen idea pohjautuu yksilöllisiin tarpeisiin, eikä asia ehkä siksi ole ihan niin yksityiskohtaisesti määriteltävissä. Mahdollisesti valinnanvapauslaista tehdään maakunnan yhteistä lausuntoa, jolloin se saa yksittäistä kuntaa enemmän painoarvoa. Kaiken kaikkiaan tärkeää olisi pohtia, miten laki tukisi parhaiten ikäihmisten palvelujen tarpeisiin vastaamista. 4. Ikääntyneiden asumisen kysymykset Keski-Suomessa, Tuija Koivisto, Keski-Suomen muutosagentti, I&O-hanke - STM:n ja Kuntaliiton antama laatusuositus - STM:n Iäkkäiden laitoshoidon perusteet - ARA:n Erityisryhmien asuntomarkkinakatsaus Diat liitteenä Huolta herättää, miten laatusuositus toteutuu henkilöstömitoituksen osalta. Todellisen toteutuneen vähimmäistason tulee olla 0,5. Kunnat voivat vaatia korkeampaa henkilöstömitoitustasoa, mutta silloin kriteerit on oltava samat julkiselle kuin yksityisellekin. THL:n selvityksessä teknologian leviämisestä Keski-Suomi ei ole edelläkävijöiden joukossa. Koneellinen lääkejakelu on käytössä joissain kunnissa, mutta vaatii edelleen kehittämistä.

4 4 (5) Laitoshoito jää terveydenhuollolle, sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito on perusteltua korvata kokonaan tehostetulla palveluasumisella. Kunnissa on huomattu, että sohu-laitoshoidon muuntaminen ei ole aivan yksinkertaista nykyisten tilojen osalta. On huomioitava asukkaiden palvelutarve maakunnassa, jonka pohjalta laaditaan terveyskeskuksen laitoshoidon verkosto ja muiden asumispalvelujen verkosto. ARA:n katsauksesta selviää, että tehostetun asumispalvelun yksiköistä on maakunnassa ylitarjontaa ja lisää rakennetaan eri puolille. Näidenkin kuntien kiinteistöjen osalta täytyy tehdä päätökset maakuntaan siirryttäessä. Asuminen on jatkossa kunnan ja maakunnan yhteinen kysymys, jossa kunnan asunto- ja kaavoituspolitiikka on keskeisessä asemassa. Tätä tulee pohtia nimenomaan erityisryhmien näkökulmasta niin, että se tukisi asukkaiden hyvinvointia. Jyväskylässä on tehty tänä vuonna KymppiR-suunnitelma ikäihmisille ja arvioitu muutenkin ikäihmisten asumisen tarpeita asukastiedon perusteella. Yhteistyö kaavoituksen kanssa on ollut toimivaa: soten näkemystä asumisrakentamisesta kysytään. Asumisen ratkaisut tulee sisällyttää maakunnalliseen vanhuspalvelulain mukaiseen suunnitelmaan. Todettiin myös, että on suuri tarve verkostojohtamisen osaamiselle. Tuija Koivistoa voi pyytää kuntiin kertomaan laatusuosituksesta tai muista käsitellyistä kysymyksistä päättäjille tai muille tahoille. 5. Vanhuspalvelulain 5 :n mukainen suunnitelma -> maakunnallinen versio - Hyte-kunta-sote-yhteistyö, Anu Kinnunen, palvelupäällikkö, Saarikka - Strategiset tavoitteet ikäihmisten palvelukokonaisuudelle, Maarit Raappana, palvelujohtaja, Jyväskylä - Keski-Suomen KAAPO, Tuija Koivisto maakunnallisen suunnitelman rakentamisen pohjaksi Päätettiin siirtää tämä aihekokonaisuus seuraavaan kokoukseen 6. Maakunnalliset yhteistyökysymykset ja työryhmän jatkosuunnitelmat - Yhteistyö maakunnan geriatrien kanssa - Kuntoutuksen maakunnallinen malli - ym. Sovittiin, että kohta 5. ja järjestämissuunnitelmaan liittyvät palvelukuvaustaulukot ovat seuraavan kokouksen aiheena. Keskusteltiin shp:n koordinoiman maakunnallisen perusterveydenhuollon kehittäjäverkoston yhdistämisestä ikäihmisten palvelujen kehittämisen kokonaisuuteen.

5 5 (5) 7. Seuraavan kokouksen ajankohta ma klo Kosken toimitalossa, kokoustila 100, Matarankatu 4, Jyväskylä Muistiin kirjasi Sivi Talvensola, ,