KESKI-SUOMEN VANHUSTYÖN JOHDON TYÖKOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KESKI-SUOMEN VANHUSTYÖNJOHDON TYÖKOKOUS Aika Ti klo Paikka Kokoustila MAT 100, Kosken toimitalo, Matarankatu 4, Jyväskylä Kutsutut Tarja Sirkka Hankasalmi Terhi Kallio Joutsa - Maarit Raappana Jyväskylä Mai-Stiina Lampinen (skype) Jämsä ja Kuhmoinen Sinikka Hotti Keuruu - Eija Alhonen Konnevesi - Kirsi Alonen-Kinnunen Kinnula - Pirkko Uuttu Laukaa - Sirpa Hyytiäinen Luhanka - Kirsti Leppäaho Multia - Sirpa Lahtinen Muurame - Minna Koskinen Petäjävesi Anni Sagulin-Raatikainen Wiitaunioni - Anu Kinnunen Saarikka - Eija Kiiltomäki Toivakka - Mirja Tupamäki Uurainen - Saara Paananen Äänekoski Raija Kolehmainen KS2020-johtoryhmä Tuija Koivisto I&O-muutosagentti Eeva-Liisa Saarman Kukoistava kotihoito -hanke - Aija Ström Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto - Marja Heikkilä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sivi Talvensola (siht.) Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kutsutut Armi Lehtinen Ritva Tikkamäki Jämsä (Skype) Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Marja Heikkilä

2 2 (6) 2. Geriatrisen kuntoutuksen ja hoidon maakunnallinen suunnitelma geriatrian ylilääkäri Ritva Tikkamäki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Diat liitteenä Tikkamäki kertoi lääkinnällisen geriatrisen kuntoutuksen perusteista ja toimintamalleista Keski- Suomen sairaanhoitopiirissä, siinä olevista kehittämiskohteista sekä tulevaisuuden sotesuunnitelmista lääkinnällisen geriatrian näkökulmasta. Esityksessä ja keskustelussa korostui erityisesti muistisairaiden hoidon kysymykset. Keskustelua Jyväskylässä tehdään terveysasemilla muistitutkimuksia ja vanhuspalveluissa toimii muistipoli. Jyväskylässä pohditaan parhaillaan, miten toiminnot olisi tarkoituksenmukaista järjestää. Mm. kuntoutuksen koordinaattoreita tarvitaan nykyistä enemmän, etenkin, jos varaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Keski-Suomen järjestämissuunnitelmassa haaste on, että se on luotu erillisinä palikoina eri työryhmissä. Esim. kuntoutusteemaa käsitellään eri palvelukuvauksissa, joita useat työryhmät ovat työstäneet. Suunnitelmassa on tämän vuoksi ristiriitaisuuksia. Kuinka suunnitelmat sovitetaan yhteen esim. ikäihmisten kuntoutuksen osalta, jossa monialaisuus on erittäin keskeinen toimintatapa? Järjestämissuunnitelmaluonnoksessa sote-keskuspalveluntuottajilta edellytetään vahvaa erityisosaamista, mm. geriatriasta. Tämän vuoksi kaikkea geriatrista osaamista ei pystyne keskittämään yhteen ja samaan paikkaan. Alustuksessa esitetyn ehdotuksen mukaan muistitutkimusdiagnostiikka tulisi keskittää samaan paikkaan, mutta muu geriatrinen työ voidaan tehdä sotekeskuksessa. Aluegeriatrimalli voisi olla yksi ratkaisu sote-keskusten palvelutuotantoon. Toisaalta on mietittävä, miten alueen geriatrien työresurssi saadaan riittämään sote-keskusten käyttöön. Tarkoituksena on myös vahvistaa muistipotilaiden seurantaa. Miten muistikoordinaattorien työ sote-keskuksissa tuotetaan? Entä mitä kotihoidon tai asumispalvelujen palveluntuottajilta edellytetään osaamisen ja yhdyspintojen kannalta, esim. geriatriassa. Muistisairas on monenlaisen avun tarpeessa. Siksi muistisairaiden hoitoa ja tukea kannattaa pohtia lääketieteellistä näkökulmaa laajemmin. Järjestämissuunnitelman arvioinnin kannalta voisi olla valaisevaa tutkia sen toimivuutta muistisairaan kuntalaisen ja läheisten sujuvan arjen näkökulmasta. Järjestämissuunnitelman moduuleista tulisi saada koottua asiakkaalle sujuva kokonaisuus. Muistipotilaat tulisi pitää hanskassa. Yksi, asiakkaan suunnitelma on tulevaisuuden tapa koota kaikkia asiakkaan palvelut yhteen. Myös maakunnan muistipolku tulee miettiä sotekokonaisuudessa. Keskustelu avaa hyvin sen, miten eri toimijat tarkastelevat asiaa omasta, ammattilaisen näkökulmasta. Haastavaa on miettiä asiaa asiakkaiden ja kuntalaisten tarpeiden näkökulmasta, johon järjestämissuunnitelmassa pyritään. Tarvitaan monialaista keskustelua, jotta kokonaisuus ja eri näkökulmat saadaan sovitettua suunnitelmiin.

3 3 (6) 3. Keski-Suomen järjestämissuunnitelma palvelustrategia ja -lupaus ikäihmisten palvelujen näkökulmasta Tuija Koivisto ja Raija Kolehmainen Diat liitteenä KS2020.fi-sivulta ladattavissa: Diatiivistelmä järjestämissuunnitelmasta ja järjestämisen ja tuottamisen eroista >> Luonnos järjestämissuunnitelmasta julkaistiin ja on ladattavissa osoitteessa: Tuija Koivisto kertoi, että kommentteja järjestämissuunnitelmasta voi antaa Otakantaa.fisivustolla ja esimiehet REAL-ohjelmalla. Järjestämissuunnitelmassa kuvataan kaikki maakunnan palvelut, sote-palveluja laajemmin. Suunnitelma tulee velvoittamaan tuottajia ja on siksi erittäin tärkeä paperi. Koivisto kävi esityksessään läpi hoito- ja hoivapalvelujen tietopakettia, joka ei keskity pelkästään yli 65-vuotiaisiin. Ikääntyvien asiakas- ja palveluohjaus sekä omaishoidon tuki on siirretty toisiin tietopaketteihin. Kotihoidon palvelujen asukastiheyden määrittely asunnon sijainnin suhteen voi olla hankala, perusteluna tulisi olla ennemminkin asiakkaan tarve. Kuinka paljon voidaan saavuttaa uusilla teknologioilla myös syrjäseutujen tavoittamiseksi? Yksityiskohtaiset palvelukuvaukset puuttuvat järjestämissuunnitelmasta. Hoito- ja hoivapalvelupakettia on käytetty esimerkkinä tehdystä taustatyöstä. Palvelukuvaustaulukot syventävät järjestämissuunnitelmaa. Raija Kolehmainen tarkasteli järjestämissuunnitelmaa esimieskyselyn näkökulmasta, jossa toivottiin konkretiaa sekä kaivattiin yhteisiä foorumeja, joissa käsitellä järjestämissuunnitelman sisältöä. Suunnitelma herätti paljon kysymyksiä. Järjestäjän näkökulmasta tärkeintä on asiakas ja kuntalaisen näkökulma sekä palvelun välttämättömyys. Realistisesti täytynee asiaa kuitenkin tarkastella tuottajan ja erityisesti kustannusten näkökulmasta. Keskusteltiin, onko järjestämissuunnitelmaan kirjattuna realistista: Asiakassuunnitelma, palvelupäätös ja maksupäätös 7 vrk:n päästä palvelutarpeen arviosta. - Asiakkaan etu on, että prosessi käynnistyy, mutta selvitteleminen hallinnollisine päätöksineen voi viedä tätä pidempään - Asiakkaan etu ei ole, että päätökset tehdään kiireessä - Kirjauksella on tarkoitettu arvioinnin valmistumisen jälkeistä aikaa ja siksi voi toteutua määritetyssä ajassa Kotihoidon toteutus 2 vrk:n kuluessa palvelupäätöksessä - Voi olla, jos kyseessä on täysin uusi asiakas.

4 4 (6) - Kotihoidon palvelujen piirissä oleviin tarpeisiin tulee vastata aiemmin, käytännössä välittömästi. - Ei voi olla kiinni palvelupäätöksestä vaan palvelutarpeen arvioinnista. Tuottajaan tulee olla yhteydessä, jotta tieto tarpeesta tulee. Toisaalta jatkossa asiakkaalla on käytössä asiakasseteli, jolla hankkia palveluja. - Kiireellisyys? - Tässä vaiheessa kirjaus voi olla tämä Muistihoitajalle pääsyn aikarajaa ei ole määritelty, olisiko sama kuin sotekeskushoitajalle 7 vrk? - Muistiasioissa ei sinänsä ole kiire - Rajan asettamisen perusteluna se, että sote-keskuksen tuottajalla tulee olla takaraja asian hoitamiseksi. - Toisaalta aikarajalla tarkoitetaan jonkun asian käynnistymistä - Teknologian hyödyntäminen yhteydenotossa ja prosessin alkuun saattamisessa - Muistiosaaminen sote-keskuksen kilpailuvaltti? Kotihoidon lupaus 24/7 koko maakuntaan, ei min-max aikaa, kilometrirajoja, käyntimäärän rajausta? - Kun tarve kasvaa yli 60 tunnin, tulee palveluntarve arvioida uudestaan - Asukkaiden yhdenvertaisuus on huomioitava määrittelyssä - Henkilökohtaisen budjetin avulla riittävän tuen kokonaisuuden rakentaminen? - Lähtökohtana tässäkin asiakkaan tuen tarve, mutta samalla vastuu omista valinnoista. Tukipalvelut, ei sisällä pyykki-, siivous- ja kauppapalveluja - On ok näin muotoiltuna, mutta autetaan näissä asioissa hakemaan Ympärivuorokautinen paikka 3 kk:n sisällä palvelupäätöksestä. Onko linjassa kotihoidon kanssa? - Kyseessä takaraja. Palveluntuottaja voi toteuttaa päätöksen aiemminkin. - Voi tukea valinnanvapautta, esim. tilanteessa, jossa asiakas haluaa johonkin tiettyyn paikkaan ja jää odottamaan sen vapautumista. Kohta Vammaisten palvelut, asumista tukevat palvelut ja kotihoito, onko linjassa kotihoito-kuvauksen kanssa? - Sivulla 79 on lyhyt kuvaus vammaispalvelujen kotihoitopalveluista. - Vaikeavammaiselle ihmiselle kotihoito on maksuton, jos siitä on tehty vammaispalvelulain mukainen päätös. Asiakasmaksulaki on valmisteilla ja se on huomioitava myöhemmin. - Tärkeää on muistaa, että kotihoidon piirissä on eri-ikäisiä vammaisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä - Tavallinen palveluasuminen ikäihmisille osana kotihoitoa, ei erillisenä palvelumuotona. Muilla väestöryhmillä puolestaan on erilaisia asumispalveluja, joka voi tuoda ristiriitaa. Asiasta on keskusteltu valmistelun aikana. - Yhteensovittaminen vammaispalvelujen kanssa vielä tarpeen

5 5 (6) Mt- ja päihdeasiakkaan kotihoito? - Mt- ja päihde- sekä vammaispalvelujen asiakasryhmien huomioiminen KuKo-hankkeessa olisi tarpeen - erityisesti järjestämissuunnitelmassa keskeisenä olevasta asiakkaan tarpeen näkökulmasta. Kuntoutukseen liittyy monia tarkistettavia, osin ristiriitaisia asioita. - Tärkeää huomioida monialaisuus ja palveluprosessien sujuvuus ja yhtenäisyys. Sote-keskuspalveluissa mm. yli 65-vuotiaiden terveystarkastukset. - Kapeutuuko ikäneuvola-ajattelu pelkiksi terveystarkastuksiksi? Ikäneuvolaa ei löydy järjestämissuunnitelmasta. - Seulontamielessä tehtyjä terveystarkastuksia ei ole todettu vaikuttaviksi ja siksikin laajempi näkökulma olisi tarpeen - Riskiryhmien kohdalla tarvitaan erityisosaamista. Miten varmistetaan näiden henkilöiden tarvitsema apu ja tuki? - Sote-keskus- ja Ikäihmisten palvelukuvausten yhteensovittaminen. Tarvetta myös perhekeskusten toiminnan selkeyttämisessä suhteessa sote-keskuksiin. - Kirjaus sote-keskusten psykogeriatrisesta osastosta herätti kummastusta. Tarvetta palvelulle joka tapauksessa on, mutta onko sote-keskus oikea paikka osaamisen näkökulmasta. Ikäihmisten kriisihoito - käytännössä kyse tyypillisesti ympäristön tuottamista kriisitilanteista, esim. omaishoitajan sairastumisesta, läheisväkivaltatilanteista - edellytetäänkö esim. kriisitilanteisiin varautumista palveluntuottajilta vai kriisitilanteisiin erikoistuvia yksikköjä? Miten varaudutaan asiakassetelin velvoittavuuteen? - Henkilöstön palveluasenne, kohtaaminen ja osaaminen tärkeitä tekijöitä kokonaisuudessa, pelkkä rakennusten ja tilojen hyvä kunto ei riitä - Yhteinen johtamisen suunnitelma maakuntaan? - Henkilöstö tulee saada ymmärtämään, että töiden jatkuminen riippuu asiakasmääristä, jotka muuttuvat valinnanvapauden myötä. - Yhteiset kriteerit julkisille toimijoille. KuKo-hankkeessa asiaa edistetään, mutta palvelu- ja muu raskaampi asuminen tarvitsisi kehittämistä Omaishoidon tuen siirtyminen järjestämissuunnitelman kohtaan Henkilökohtainen tuki ihmetyttää, johon kirjattu myös yritysten tuet ja harkinnanvarainen toimeentulotuki. Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden laatiminen on aloitettu, mutta ei vielä valmiina. Erityisryhmät on myös muistettu huomioida. Maakunnallisia myöntämiskriteerejä mallinnetaan parhaillaan OSSIhankkeessa ja sen tuloksia odotetaan. Ryhmä kootaan pohtimaan asiaa eteenpäin keväällä. Sosiaaliasiamies selvitteli omaishoidon tukea muutama vuosi takaperin. Aineisto on hyödynnettävissä. Maakunnallisia toimintaohjeita ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitoon on laadittu parivuotisessa kokeilussa. Toimintaohjeiden laadinnan yhdistäminen omais- ja perhehoidon keskuksen valmisteluun.

6 6 (6) Maaliskuun alussa Petäjävesi ja Uurainen lähtevät pilotoimaan yhteistä, keskitettyä palveluohjausta. Yhteyttä voi ottaa myös sähköisesti. Arveltiin, että alueellisia KAAPO:ja syntynee ennen maakuntaa, samoin muille asiakasryhmille suunnattuja ohjauspalveluja. Maakunnan asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuus vaatii jatkotyöstämistä. 4. Hoiva- ja hoitopalvelujen yhdyspinnat vammaispalveluihin, esim. omaishoidon tuki, perhehoito ja kotihoito Armi Lehtinen, vammaispalvelupäällikkö, Jämsän kaupunki; sote-uudistuksen johtoryhmä, vammaispalvelujen vastuuvalmistelija, KS2020 Keskustelua Asiaa käsiteltiin edellisen kohdan yhteydessä. Armi Lehtinen toivoi, että osallistujat tarkastelisivat edellisten keskustelujen lisäksi vammaispalvelujen osiota ikäihmisten näkökulmasta samoin myös kuljetuspalveluja, jotka on kuvattu matkapalveluissa. 5. Seuraavan kokouksen ajankohta ja teemat To klo 8.30 Kosken kokoustila MAT100, Matarankatu 4, Jyväskylä Kutsutaan kokoukseen mukaan myös vanhustenhuollon esimiehet. Teemana ympärivuorokautinen hoito ja palvelut. Ehdotuksia muista kokousteemoista voi kertoa ennakkoon 6. Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo 16.15