Sosiaali-ja terveydenhuollon maakunnallisen järjestämisalueen mahdollisuudet - kuntien lausunnot STMlle - järjestämislain valmistelutilanne

Transkriptio

1 Sosiaali-ja terveydenhuollon maakunnallisen järjestämisalueen mahdollisuudet - kuntien lausunnot STMlle - järjestämislain valmistelutilanne Muutosjohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän kaupunki Kuntien yhteistyökokous

2 I Sote -uudistuksen tavoitteet, keskeinen sisältö ja aikataulut

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen Mahdollisimman laaja integraatio - sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla) - ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Selkeä hallinto

4 Sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislakivalmistelun tavoiteaikataulut Sote -järjestämislakityöryhmän loppuraportti lausunnoille HE muodossa joulukuussa 2013, julkistaminen ensi viikolla HE eduskuntaan keväällä 2014 ja lain säätäminen kesäkuussa 2014 Laki voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen omana kokonaisuutena (Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ) Kuntia kuullaan ennen sote -alueiden lopullista muodostamista Kuntien kuuleminen alueista syksyllä 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään

5 Keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito) Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

6 Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella - kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen - vastuu käsittää kaikki sote-palvelut Osavastuu voi olla perustason alueella - osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen - pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät - 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) on kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla, mahdollisesti muitakin tehtäviä

7 Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: Maakuntien keskuskaupungit (18): Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo

8 asukkaan kunnat asukkaan kunnat Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä

9 II Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue ja KASTE -hanke 2014-

10 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue ja KASTE -hanke 2014-(1/2) Keski-Suomen maakunnassa on tehty merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeseen ja integraation toteuttamiseen liittyvää selvitystyötä (maakunnan kunnat, Keski-Suomen liitto, sairaanhoitopiiri, sosiaalialan osaamiskeskus). Keski-Suomen maakunnassa on uudistuksen valmistelulle hyvä lähtötilanne. Suurin osa kunnista asettuu sille kannalle, että valmistelun päämääränä on maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, joka koskee lähes kaikkia nykyisiä kuntia (pl. Jämsä ja Kuhmoinen). Kuntien ilmoitusten mukaan perustason alueita ei ole muodostumassa. Kuntien näkemyksissä hallintoratkaisusta on eroavuuksia. Maakunnan kuntien Laajavuoren tapaamisessa sovittiin, että Jyväskylän kaupunki ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vetävät Keski-Suomen maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen valmistelua.

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue ja KASTE -hanke 2014-(1/2) Sote -järjestämisalueen valmistelun ytimessä on sote -integraation toteuttaminen hallintoratkaisusta riippumatta. Jyväskylän kaupunki on hakenut tätä työtä varten sosiaali- ja terveysministeriötä KASTE rahoitusta. - Kokonaisrahoitus on 1,3 milj. euroa, - STM:ltä haetaan , - Kuntarahoitus on : siitä vastaavat Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. - Hankkeen kesto KASTE-hankkeen ja tätä kautta sote -järjestämisalueen valmistelun ohjaukseen, koordinointiin ja etenemiseen liittyviä maakunnallisia asioita käsittelee Keski- Suomen sote-koodinaatioryhmä.

12 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma Keski-Suomessa vuosiksi Maan hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta todetaan, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee välittömästi tarvittavat lainsäädännön muutokset, joilla terveydenhuollon järjestämissuunnitelmat ja niiden toteuttaminen laajennetaan kattamaan myös kuntien järjestämiä sosiaalipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollon perustason toiminnan vahvistamiseksi, integraation parantamiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja päällekkäisen hallinnon purkamiseksi. Näin tuetaan saumattomien palveluketjujen muodostumista palveluihin, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin, vammaisten palveluihin ja lastensuojeluun. Jyväskylän kaupunki esittää lausuntonaan, että sairaanhoitopiiri yhdessä maakunnan kuntien kanssa jatkaa terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman valmistelua kevään 2014 aikana siten, että suunnitelmassa otetaan huomioon sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakiesityksen keskeiset säännökset ja Keski-Suomen SOTE 2020 Kaste -hankkeen tavoitteet maakunnan kattavan sosiaali-ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi vuodesta 2017 alkaen.

13 Keski-Suomen sote-koordinaatioryhmä 1. Ahonen, Timo Jyväskylän yliopisto 2. Astikainen, Anne SOSTE ry 3. Haaki, Raili (siht.) Koske 4. Harju-Kivinen, Raija Lapsiasiavaltuutetun toimisto 5. Heikkilä, Marja (pj.) Koske 6. Heikura, Kaija KSSHP 7. Järvinen, Sari Joutsa 8. Kinnunen, Juha KSSHP 9. Kolehmainen, Raija Äänekoski 10. Korhonen, Hannu Keski-Suomen liitto 11. Kortelainen, RIsto Jyväskylä 12. Kukka, Ari Jyväskylä 13. Könönen, Päivi Jykes 14. Latva-Nevala, Anneli Wiitaunioni

14 15. Liehu, Tuula Jämsä 16. Niemelä, Anssi Jyväskylä 17. Norvapalo, Kare Jyväskylän ammattikorkeakoulu 18. Palola, Mikael Saarikka 19. Rytkönen, Asko KSSHP 20. Räsänen, Reijo Seututerveyskeskus 21. Suojasalmi, Jussi Sovatek 22. Utriainen, Pekka Jyväskylä 23. Vanhala, Mauno KSSHP, perusterveydenhuollon yksikkö 24. Vanhanen, Riitta Keuruu 25. Voutilainen, Markku KSSHP 26. Ässämäki, Silja Jyväskylä

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue ja KASTE -hanke 2014-(1/2) Keskeisiä kehittämiskohteita Hyvinvoinnin edellytysten parantaminen ja ennaltaehkäisy Lähipalvelujen ja palveluverkkojen määrittely Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmää uudelleenorganisoimalla Laajojen asiakaslähtöisten ydinprosessien uudistaminen - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio - Vanhuspalvelut - Monialainen kuntoutus - Lasten ja perheiden palvelut ja lastensuojelu

16

17 Rakennepolitiikan keskeisistä ehdotuksista (1) Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen: vaikutus julkisiin menoihin milj. euroa. Kuntien tehtäviä vähentävät toimet 262 milj. euroa sekä kuntien velvoitteiden ja normien purkaminen 970 milj. yht milj. euroa. Toimet vähentävät valtionosuuksia Toimet: Vanhusten laitoshoidon vähentäminen, nopeutusohjelma Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistus ja rahoitusjärjestelmän uudistus Kelpoisuusvaatimusten väljentäminen Potilastilastojen arkistointi Perusopetuksen ryhmäkoot Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tehostaminen

18 Rakennepolitiikan keskeisistä ehdotuksista (2) Sote kehittämisen lisärahoitus Aikuisten hammashuolto Päivähoitomaksujen tarkistus Palveluketjuja integroidaan esimerkiksi mielenterveys- ja päihdehuollossa Toimeentulotuen perusosan siirtoa Kelalle selvitetään Suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen Valvontatehtävien uudelleenarviointi

19 Rakennepolitiikan keskeisistä ehdotuksista (3) Vanhuspalvelulain mukaisen velvoitteen, jonka mukaan pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua, toteuttamiseksi laaditaan toimeenpanoohjelma, joka varmistaa laitospaikkojen vähenemisen siten, että se vähentää kuntien menoja 300 milj. euroa vuoden 2017 tasolla suhteessa nyt arvioituun valtion nykyisten voimavarojen puitteissa. Vanhusväestön osuus kaksinkertaistuu sangen lyhyellä aikavälillä. Nykyisillä palvelurakenteella ja taloudellisilla resursseilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Vanhusten hoitamisen järjestelmän ja toimintatavan muutos on välttämätön.

20 III Keski-Suomen maakunnan kuntien lausunnot sosiaali- ja terveysministeriölle syksyllä 2013

21 Lausunnot järjestämislakityöryhmän väliraportista (1) Web-kyselyn ohella lausunnon muodossa antoivat: Saarikka sekä Karstula, Kannonkoski, Kyyjärvi ja Kivijärvi Wiitaunioni ja Kinnula Keuruu Muurame Jyväskylä Keski-Suomen liitto Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

22 Lausunnot järjestämislakityöryhmän väliraportista (2) Reuna-alueen kuntien lausunnoissa painottuu tyytyväisyys nykytilaan Ensisijaisesti haluttaisiin säilyttää Paras-lain aikaiset järjestelyt (yhteistoiminta-alueet) Kakkosvaihtoehto Pohjoisessa Keski-Suomessa on sote-kuntayhtymä Keuruu haluaisi kokonaan oman mallin Muuramen lausunto kriittinen tapahtuneisiin muutoksiin ja esitettyihin muutoksiin Jyväskylän lausunto lähtee tulevan järjestämislain velvoitteista Maakuntaliiton lausunnossa kannatettiin maakunnallista sote-aluetta ja kuntayhtymää vaihtoehtoisena hallintomallina

23 Lausunnot järjestämislakityöryhmän väliraportista (3) Vastaukset sähköiseen kyselyyn: Vastaajina Keski-Suomesta kuntaa (Jämsä ja Kuhmoinen) sekä sairaanhoitopiiri Äänekoski, Petäjävesi, Konnevesi, Saarijärvi, Luhanka, Joutsa, Toivakka, Uurainen ja Multia esittävät maakunnallista sote-aluetta (näistäkin jotkut kunnat pitivät toissijaisena vaihtoehtona myös vastuukuntaa) Vastuukuntamallilla järjestettyä sote-aluetta esittävät Hankasalmi. Jyväskylän kaupunginhallituksen hyväksymä lausunto, ks. seuraava dia Laukaa esittää maakunnallista sote-aluetta Jyväskylä vastuukuntana mutta toteaa, että sillä on jatkossa mahdollisuus järjestää perustason palvelut myös itse.

24 Kaupunginhallitus /325 Keski-Suomeen toivotaan perustettavan maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue (sote-alue) niin, ettei sote-alueen sisällä ole perustason järjestämisalueita. 1. Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan. 2. Sote-alueen palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vahvistettavan SOTE-lain mukaan, eli nykytulkinnan mukaan vastuukuntamallilla. Jyväskylän kaupungilla on valmius sopia muiden kuntien kanssa myös muusta hallintomallista, mikäli vastuukuntamalli ei ole mahdollinen järjestämis- tai perustuslain mukaan. Tällöin hallintomallina voi olla esimerkiksi kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria. 3. Järjestämisvastuussa olevan organisaation rahoitusperusteena käytetään asukaslukuperustaista kapitaatiomallia, jota painotetaan ikärakenne- ja sairastavuuskertoimilla tai mahdollisesti muilla sovittavilla tarvetekijöillä.

25 Kaupunginhallitus / Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on mahdollistettava potilaan/asiakkaan valinnanvapaus eri palveluntuottajien välillä ja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin on voitava toimia palveluntuottajina tasavertaisessa asemassa. Palveluntuottajille maksetaan korvaus suoriteperusteisesti.