Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta

Transkriptio

1 Esitys vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin jatkamisesta Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallista perhehoidon koordinointi- pilottia on toteutettu kaksivuotisen kuntien välisen sopimukseen mukaisena ja se on päättymässä vuoden 2016 lopussa. Pilotti on vastannut omalta osaltaan jo ennakoivasti yhteen hallituksen kärkihankkeen tavoitteeseen alueellisena perhehoidon keskuksena. Keski-Suomen maakunnallisessa vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinoinnissa ovat olleet mukana kaikki muut maakunnan kunnat lukuun ottamatta Muurame, Jämsä ja Kuhmoinen, joille annetaan nyt mahdollisuus liittyä hankkeeseen mukaan. Maakunnallinen perhehoidon koordinointi on koettu osallistuvien kuntien osalta tarpeellisena ja hyvin toimivana. Kuntiin lähetetyn kyselyn mukaan hanke on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin (liite 1). Hankkeen ohjausryhmä, joka on koostunut jokaisen kunnan perhehoidosta vastaavista virkamiehistä, on yksimielisesti toiminnan jatkamisen kannalla. Myös Keski-Suomen sosiaali- ja terveysjohdon työkokous on todennut hankkeen vastaavan tavoitteita ja osallistujat pitivät tärkeänä toiminnan jatkamista. Hallituksen kärkihankkeen lisäksi perhehoidon vahvistamiseen ohjaavat vammaisten henkilöiden kohdalla valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta sekä periaatepäätöstä toteuttava Keski-Suomen KEHAS 2 suunnitelma sekä ikäihmisten kohdalla vanhuspalvelulaki. Keski-Suomen SOTE hankkeen Keski-Suomen ikäihmisten palvelujen järjestämissuunnitelmassa ja esityksessä Keski-Suomen vammaisstrategiaksi perhehoidon koordinointi on katsottu maakunnan tasolla toteutettavaksi toiminnaksi. Vammaisten ja ikäihmisten maakunnallisen perhehoidon koordinoinnin toteutuminen on kuvattu liitteessä 2. Tarpeelliseksi ja hyväksi toimintamalliksi osoittautunutta vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallista koordinointia esitetään jatkettavaksi hankkeena nykyisenlaisena (hanketta hallinnoi Jyväskylä, hankkeen koordinoijana jatkaa nykyinen työntekijä, budjetti sama) vuosille , jonka jälkeen sen järjestämisvastuu voisi siirtyä SOTE -alueelle. LIITTEET Liite 1. Kyselyn yhteenveto Liite 2. Koordinoinnin toteutuminen Liite 3. Koordinoinnin ja kuntien tehtävät Liite 4. Kuntien maksuosuudet

2 LIITE 1: KYSELYN YHTEENVETO Maakunnallisen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinointi-pilotin palautekysely toteutettiin Kysely lähetettiin sähköisenä ohjausryhmän jäsenille, koordinoinnin sopimuksen allekirjoittaneille ja perhehoidon yhteyshenkilöille eli yhteensä 43 henkilölle. Vastauksia kyselyyn tuli 23. Kaikista pilottiin kuuluvista kunnista vastattiin kyselyyn. Kyselyssä käytettiin viisiportaista Likert -asteikoa. Vastausvaihtoehdot olivat: 5= täysin samaa mieltä, 4=osittain samaa mieltä, 3=en osaa sanoa, miksi? 2=osittain eri mieltä, miksi? 1=täysin eri mieltä, miksi? Onko perhehoidosta tiedotettu riittävästi. 52,17 % täysin samaa mieltä. 47,83 % osittain samaa mieltä. Perhehoidon rekrytointi on vastannut kuntamme tarpeisiin. 39,13 % täysin samaa mieltä. 56,52 % osittain samaa mieltä 4,35 %, osittain eri mieltä, perusteluina on, että rekrytoinnin pitäisi olla erittäin voimakasta Järjestetty ennakkovalmennus on vastannut kuntamme tarpeisiin. 52,17 % täysin samaa mieltä. 43,48 % osittain eri mieltä. 4,35 % en osaa sanoa, valmennusta on järjestetty mutta ei ole ollut osallistujia. Perhehoitajille järjestetty tuki on palvellut alueemme perhehoitajia. 39,13 % täysin samaa mieltä. 56,52 % osittain samaa mieltä. 4,35 % en osaa sanoa, ei ole ollut tietoa, että tukea on järjestetty. Koordinointi on edistänyt maakunnallista kehittämistä. 86,96 % täysin samaa mieltä. 13,04 % osittain samaa mieltä. Olemme tyytyväisiä ohjausryhmän toimintaan. 56,52 % täysin samaa mieltä. 34,78 % osittain samaa mieltä. 8,7 % en osaa sanoa, perusteluina: en osallistu ohjausryhmään, ei riittävää tietopohjaa.

3 Miten haluaisimme kehittää ohjausryhmän toimintaa. ohjausryhmän kaltaisen keskustelufoorumin jatkuvuus on ehdottoman tärkeää. aikaisemmin perhehoidossa painotus vammaispalvelulähtöinen, pilotin myötä ikäihmisten perhehoitoa kehitetty. Yhteistyö on vastannut sille asetettuja tavoitteita. 60,87 % täysin samaa mieltä. 39,13 % osittain samaa mieltä. Kuntamme toiveet yhteistyön kehittämiseksi. tärkeäksi nähtiin perhehoidon kokonaisuuden kehittäminen: maakunnallisen toimintaohjeen päivittäminen, perhehoitajien koulutusten, työnohjauksen ja ennakkovalmennuksen koordinointi. Yhtenäiset toimintatavat ja palkkiot parantavat palvelun laatua sekä lisäävät tehtävän ammatillisuutta, mikä osaltaan auttaa uusien perhehoitajien rekrytoinnissa. perhehoito on toimintaa, jossa maakunnallinen koordinointi toimii erityisen hyvin. kuntakäynnit koordinoinnissa mukana oleviin kuntiin vuosittain. tavoitteena kuntien sitoutuminen toimintaohjeeseen ja sen edelleen kehittämiseen. toivotaan koordinoinnille jatkoa ja pysyvyyttä, koordinointi on ollut kokoava taho, jota toimeksiantosuhteisen perhehoidon toteuttamisessa on kaivattu. Vapaa kommentointi kehitysvammaisten perhehoito o kuntien työntekijöiden ymmärrys perhehoidosta osana asumispalveluja tärkeää palveluja suunniteltaessa. o perhehoidon info-tilaisuudet on tärkeitä vaikka osallistuminen niihin on ollut harmillisen vähäistä. o pilotissa luotu maakunnallinen hyvin toimiva malli ja sen eteenpäin kehittäminen on tärkeää ikäihmisten perhehoito o ikäihmisten pitkäaikaisen perhehoidon tulevaisuus askarruttaa, onko sille sijaa kotihoidon kehittämisen rinnalla? o lyhytaikainen perhehoito erinomainen vaihtoehto omaishoidon vapaapäivien järjestämiseen. o ikäihmisten perhehoito on hallitusohjelman mukaankin kehitettävä palvelu. o perhehoidon toimintaohje ja lomakkeisto vaativat vielä kehittämistä. o tiedottamista tarvitaan edelleen ennakkoluulojen poistamiseksi.

4 LIITE 2: KOORDINOINNIN TOTEUTUMINEN Maakunnallista vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinointi-pilottia hallinnoi Jyväskylän kaupungin vanhuspalvelut. Perhehoidon maakunnallisen koordinoinnin toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu pilottiin osallistuvien kuntien edustajista. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii asumispalvelujen johtaja Anne Mari Koukka Laukaasta. Ohjausryhmä on kokoontunut 5/2016 mennessä 9 kertaa. Pilottiin on osallistunut 16 kuntaa/kuntayhtymää. Työntekijänä on yksi perhehoidon koordinaattori. Pilotin budjetti on ollut / vuosi. Kunta / kuntayhtymä kohtainen maksu perustuu kunnan väestömäärään , ollen 0,339 / asukas / vuosi / kunta. Jyväskylän ja pilotissa mukana olevien kuntien välisessä sopimuksessa painotettiin erityisesti perhehoitajien rekrytointia, perhehoitajien tuen järjestämistä sekä ennakkovalmennusten järjestämistä, tavoitteena perhehoitajien määrään kasvattaminen. Lisäksi tärkeäksi nähtiin tiedon välittäminen perhehoidosta. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu em. asioiden toteutuminen maakunnallisessa perhehoidon koordinoinnissa. Pilotissa on perustettu keskitetty perhehoitajarekisteri, johon on kirjattu tieto erilaisista ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden perhehoitajista. Rekisterissä on vammaisten perhehoitajia 45 ja ikäihmisten perhehoitajia 23. Infotilaisuuksia perhehoidosta on pidetty eripuolilla maakuntaa 13 kappaletta. Perhehoidon koordinaattori on käynyt kaksi kertaa Jyväskylän ammattiopistossa esittelemässä perhehoitoa ja perhehoitajuutta lähihoitaja-opiskelijoille. Pilotilla on sekä www- että facebook -sivut, joita päivitetään säännöllisesti. Ikäihmisten perhehoidon ryhmämuotoinen ennakkovalmennus järjestettiin Räätälöity ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennus yhdelle pariskunnalle järjestettiin Kinnulassa Seuraava ikäihmisten ennakkovalmennus alkaa Kehitysvammaisten perhehoidon ryhmämuotoinen ennakkovalmennus järjestettiin Perhehoidon valmennusta, mikäli hanke jatkuu, toteutetaan ensi vuonna samaan tapaan eli kehitysvammaisten perhehoidon valmennus keväällä ja ikäihmisten perhehoidon valmennus syksyllä. Perhehoitajien hyvinvointiryhmä toteutettiin yhteistyönä JAMK:in kanssa 9/2015-1/2016. Yhteistyössä Kosken ja Perhehoitoliiton kanssa järjestettiin Hyvää perhehoitoa Keski-Suomessa koulutuspäivä perhehoidon työntekijöille ja perhehoitajille marraskuussa Lääkehoidon koulutus sekä vammaisten että ikäihmisten perhehoitajille toteutettiin keväällä Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoiden suunnittelemana toteutui perhehoitajien ja hoidettavien yhteinen toimintailtapäivä toukokuussa Maakuntaan luotiin yhteinen perhehoidon toimintaohje alkaen , jossa mm. perhehoidon palkkiot yhtenäistettiin koskemaan koko maakuntaa. Myös muuta perhehoidon lomakkeistoa on yhtenäistetty yhdessä kuntatoimijoiden kanssa.

5 LIITE 3: KOORDINAATTORIN (PALVELUOHJAAJA) JA KUNNAN TEHTÄVÄT Perhehoidon koordinaattorin (palveluohjaajan) tehtävänä on maakunnallinen vammaisten ja ikäihmisten perhehoidon koordinointi, sen järjestämiseen liittyvät palvelut, yhteistyö ja käytäntöjen kehittäminen. Erityisesti toiminnassa painotetaan perhehoitajalain mukaista perhehoitajien tuen järjestämistä. Toiminta perustuu kuntien keskinäiseen yhteistyösopimukseen. Kunnan ja perhehoidon koordinaattorin (palveluohjaajan) tehtäväjakoa täsmennetään pilottivaiheen aikana käytännön kokemusten perusteella. Perhehoidon koordinaattorin (palveluohjaaja) tehtävät: - perhehoidosta tiedottaminen - perhehoitoperheiden rekrytointi - perhehoitajien ennakkovalmennus yhteistyössä kuntien kouluttajien kanssa - perhehoitajarekisterin perustaminen, ylläpito ja päivittäminen - perhehoitopaikkojen välitys, seuranta ja palvelusta tiedottaminen yhteistyössä kuntavastaavan kanssa - perhehoitajan tuki ja sen kehittäminen - perhehoidon seuranta ja arviointi - kumppanuus- ja verkostoyhteistyö - perhehoidon maakunnallinen kehittäminen - perhehoitajien koulutuksen järjestäminen kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Kunnan tehtäviä: - perhehoitopalvelun suunnittelu yhteistyössä asiakkaan ja omaisten kanssa - välitön asiakastyö ja siihen liittyvä palvelusuunnittelu - Perhehoitajalain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen - toimeksiantosopimuksen laatiminen, palkkioiden ja kulukorvausten maksatukseen liittyvät asiat - perhehoitajan perehdyttäminen - perhehoitajan tukeen liittyvistä asioista sopiminen - lakisääteinen valvonta

6 LIITE 4: KUNTIEN MAKSUOSUUDET Kuntaosuus 0, /asukas. Vuosibudjetti ,00 euroa Vaihtoehto 1(mukana kunnat, jotka hankkeessa aiemmin) Maksuosuudet/vuosi 2017 ja 2018 Hankasalmi ,16 % 1 765,09 Joutsa ,94 % 1 582,65 Jyväskylä ,74 % ,22 Keuruu ,17 % 3 405,74 Kinnula ,72 % 589,83 Konnevesi ,14 % 929,42 Laukaa ,80 % 6 365,66 Luhanka 760 0,31 % 256,30 Multia ,70 % 575,66 Petäjävesi ,66 % 1 352,65 Pihtipudas ,74 % 1 423,47 Saarikka ,52 % 6 142,08 Toivakka ,00 % 820,49 Uurainen ,51 % 1 236,64 Viitasaari ,76 % 2 250,71 Äänekoski ,12 % 6 628,37 Yhteensä ,00 % ,00 Vaihtoehto 2 (mukana myös Jämsä, Muurame, Kuhmoinen) Maksuosuudet/vuosi 2017 ja 2018 Hankasalmi ,90 % 1 549,83 Joutsa ,70 % 1 389,63 Jyväskylä ,82 % ,00 Keuruu ,66 % 2 990,39 Kinnula ,63 % 517,89 Konnevesi ,00 % 816,07 Laukaa ,84 % 5 589,33 Luhanka 760 0,28 % 225,04 Multia ,62 % 505,46 Petäjävesi ,45 % 1 187,69 Pihtipudas ,53 % 1 249,87 Saarikka ,60 % 5 393,01 Toivakka ,88 % 720,43 Uurainen ,33 % 1 085,83 Viitasaari ,42 % 1 976,22 Äänekoski ,13 % 5 820,00 Muurame ,54 % 2 892,97 Jämsä ,81 % 6 377,57 Kuhmoinen ,84 % 688,75 Yhteensä ,00 % ,00