RUOKAILU VARHAISKASVATUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RUOKAILU VARHAISKASVATUKSESSA"

Transkriptio

1 Ravitsemusterapia 2010 RUOKAILU VARHAISKASVATUKSESSA Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi varhaiskasvatuksen ruokapalveluja kasvatushenkilöstölle sekä lasten vanhemmille. Lasten vanhemmat saavat oppaasta tietoa lasten ruokailusta ja ravitsemussuosituksista. Lapsi oppii parhaiten monipuolisiin ja terveyttä edistäviin ruokatottumuksiin, kun kotona ja päiväkodissa vedetään tässäkin asiassa yhtä köyttä lapsen parhaaksi. Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on: Turvata osaltaan yhdessä kodin kanssa lapsen kasvua ja kehitystä. Edistää ja ylläpitää lasten hyvinvointia ja terveyttä. Ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokavalioon. Turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat ja välipalat hoitopäivän aikana. Opastaa lasta omatoimiseen ruokailuun ja hyviin pöytätapoihin. Järjestää lapsille kiireettömiä, miellyttäviä ja virkistäviä yhdessäolon hetkiä. Antaa kodeille virikkeitä terveyttä edistävän ruoan valinnasta ja valmistamisesta. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11)

2 MONIPUOLISTA RUOKAA ILOISESSA SEURASSA Päivähoidossa tarjottu ruoka on maukasta ja monipuolista. Päiväkodeissa kuuden viikon ruokalista takaa ruoan vaihtelevuuden ja monipuolisuuden. Myös perhepäivähoitajat voivat noudattaa kiertävää ruokalistaa. Lapsi katsoo syödessään mallia toisista lapsista ja myös aikuisen malli ruokailutilanteissa on ensiarvoisen tärkeä. Varhaiskasvatuksessa aikuinen ruokailee lasten kanssa samassa pöydässä. Hän toimii pöytäkeskustelun ohjaajana ja omalla esimerkillään opastaa lapset monipuoliseen ruokamaailmaan kannustaen lapsia maistamaan erilaisia ruokia, mutta ruokaa ei tuputeta. Ruoasta ja sen alkuperästä keskustellaan tavoitteena lisätä lasten kiinnostusta erilaisiin, maultaan, rakenteeltaan ja väreiltään vaihteleviin ruokiin. Päivähoidon ravitsemuskasvatus on parhaimmillaan iloista yhdessä syömistä (sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Päivähoidon juhlatarjoilu Joskus lasten arkea juhlistetaan myös arjesta poikkeavalla aterialla tai välipalalla. Lasten merkkipäiviä suositellaan vietettäväksi yhteisinä juhlahetkinä korkeintaan 1-2 kertaa kuukaudessa. Päivähoitopaikka järjestää mahdollisen juhlatarjoilun, kotoa ei tuoda lapsille tarjottavaa. Lapsi saa erityishuomiota merkkipäivänään oman hoitopaikkansa tapaan. Tehdään maistamissopimus: ruokaa voi maistaa herneen kokoisen annoksen ja ruokaa saa jättää, jollei se maistu. Lapselle tarjotaan uusia tutustumisruokia toistuvasti. Usein vasta maistamiskertaa tuottaa tuloksen. Maistamista kehutaan. Aikuiset syövät mallina.

3 PÄIVÄHOIDON ATERIAT Päivähoidon ateriat kattavat kokopäivähoidossa kaksi kolmasosaa lapsen päivän ravinnon tarpeesta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004). Aamupala, lounas ja iltapäivän välipala muodostavat yhdessä monipuolisen kokonaisuuden. Vuorohoitoa tarvitseville lapsille tarjotaan myös päivällinen ja iltapala. Aamupala koostuu - täysjyväpuurosta tai -vellistä (joskus täysjyväisistä, vähäsuolaisista muroista) - marjasoseesta / hedelmästä / täysmehusta / kasvispalasta - rasvattomasta maidosta - tarvittaessa lisäksi leivästä ja rasiamargariinista - joskus aamupalalla voi olla myös kaakao tai sämpylä Lounaalla tarjotaan 1. kasviksia - raasteena, salaattina, paloina, keitettynä (pieni annos öljypohjaista salaatinkastiketta) 2. perunaa / riisiä / pastaa 3. kala- / liha- / broileriruokaa - kalaa tarjotaan vähintään kerran viikossa kalalajeja vaihdellen - broileria / kalkkunaa tarjotaan noin kerran viikossa - lihaa (naudan / possun) tarjotaan vaihdellen eri muodoissa, kokoliha- ja jauheliharuokina (huomioiden erityisruokavaliot) - makkararuokia tarjotaan korkeintaan kerran viikossa - maksaruokia voidaan tarjota noin kerran kuukaudessa 4. ruokajuomana rasvatonta maitoa tai piimää

4 5. täysjyväleipää, jolle levitetään rasiamargariinia Muita makuja peittävät mausteet, kuten ketsuppi ja sinappi, kuuluvat vain harvoihin ruokalajeihin. Lihaleikkeleitä tai juustoja käytetään vain joskus täydentämään ateriaa. Jälkiruokaa voidaan tarjota esim. keitto- ja juhlapäivinä täydentämään ateriaa ja tuomaan mielihyvää. Hyvä välipala koostuu viljavalmisteesta, kasviksista sekä maitotuotteesta. Iltapäivän välipala sisältää - vaihdellen leipää tai esim. marjapuuroa tai vähäsuolaisia täysjyvämuroja - kasviksia ja marjoja / hedelmää sellaisenaan tai ruuissa - maitoa / jogurttia / viiliä / rahkaa Välipalaherkkuna tarjotaan silloin tällöin vaikkapa pikkupulla tai jäätelö. Päivällinen toteutetaan samoin periaattein kuin lounas. Iltapala on samantyyppinen ateria kuin aamupala tai iltapäivän välipala. Janojuomana tarjotaan raikasta vettä.

5 Esikoululaisille tarjotaan ksylitolipastilli kolme kertaa päivässä. Lounas ja päivällinen opetellaan kokoamaan lautasmallin mukaisesti: Erityisruokavaliot Jos lapsi tarvitsee erityisruokavalion, vanhemmat saavat "Erityisruokavalio päivähoidossa " -tiedotteen. Erityisruokavalioilmoitus toimitetaan neuvolasta suoraan päiväkotiin, perhepäivähoidossa perhepäivähoitajan esimiehelle. Vanhempien yhdessä lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa täyttämän erityisruokavalioilmoituksen mukaan lapselle valmistetaan hänen sairauteensa tai vakaumukseensa soveltuva ruokavalio. Tavoitteena on tarjota kaikille lapsille erityistarpeet huomioiden mahdollisimman samansisältöinen ateria. Tarvittaessa terveydenhoitaja ottaa yhteyttä ravitsemusterapeuttiin ruokavalion suunnittelua varten. Mikäli lapsen paino nousee liikaa, voidaan vanhempien kanssa yhdessä sopia käytännön järjestelyistä, esim. ruoan lisää ottamisen rajoittamisesta. Vähän ja valikoiden syöviä lapsia kannustetaan maistamaan ja syömään ainakin vähän jokaisella aterialla. Tällöin ateriarytmi on tärkeä, 5-6 ateriaa päivässä, jota päivähoitoruokailukin tukee. Runsas makeiden herkkujen, mehujen tai maidon käyttö vievät tilaa pääruoalta. Vesi on kaikille lapsille paras janojuoma.

6 TERVEYTTÄ YLLÄPITÄVÄÄ RUOKAA Päivähoidossa tarjotaan maukasta, vähäsuolaista ja runsaskuituista ruokaa, mikä vastaa ravitsemussuosituksia. Rasvan laatuun ja määrään kiinnitetään huomiota. Tuoreita kasviksia, marjoja tai hedelmiä tarjotaan jokaisella aterialla. RASVAN LAATU JA MÄÄRÄ RUOKALISTALLA Leivän päällä ja ruoanvalmistuksessa käytetään pehmeitä (tyydyttymättömiä) ravintorasvoja. Elintarvikkeiden sisältämää kovaa (tyydyttynyttä) rasvaa vältetään. 1. Leivälle levitetään 60-70% rasiamargariinia 2. Ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetään rypsiöljyä ja kasvimargariinia, salaatissa ensisijaisesti öljypohjaista kastiketta 3. Käytetään rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita - rasvaton maito/piimä - vähärasvainen jogurtti - korkeintaan 17 % rasvaa sisältävät juustot 4. Valitaan vähärasvaiset lihalaadut ja lihavalmisteet - vähärasvainen jauheliha, vähärasvaiset leikkeleet 5. Ruoka valmistetaan vähärasvaisin tai rasvattomin menetelmin SUOSITUS NÄKYVÄN RASVAN MÄÄRÄSTÄ Leikki-iässä lapselle riittää g (4-6 tl) näkyvää rasvaa yhteensä koko päivän (päivähoidossa ja kotona) aikana. Näkyvään rasvaan lasketaan kuuluvaksi leivän päälle, salaatinkastikkeisiin sekä ruoanvalmistukseen ja leivontaan käytetty margariini ja kasviöljy. Leivän päälle levitettävien alle 60% rasvaa sisältävien margariinien määrä saa olla suurempi. Rasvatonta maitoa suositellaan annettavaksi lapsille jo 1 vuoden iästä lähtien sy-

7 dän- ja verisuonitautien ehkäisyn vuoksi. Jos 1-2-vuotias lapsi käyttää ainoastaan rasvattomia maitovalmisteita, hänen ruokavalioonsa lisätään 2-3 tl ylimääräistä rasvaa / pv energiansaannin varmistamiseksi. Tämä lisäys voidaan tehdä sekoittamalla joko rasiamargariinia (60-70 % rasvaa) tai kasviöljyä ruoan joukkoon tai leivän päälle. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004) Jälkiruokana makeat herkut Sokeri ei ole kiellettyä mutta kohtuullisuus on paikallaan. Sokeria sisältävät ruoat rasittavat hampaita vähiten, kun ne tarjotaan aterioiden ja välipalojen yhteydessä. Jos lapsi syö suuren annoksen makeaa välipalaruokaa, hänellä ei ole nälkä seuraavalla aterialla. VITAMIINEJA, HIVENAINEITA JA KUITUA KASVIKSISTA, MARJOISTA, HEDELMISTÄ SEKÄ TÄYSJYVÄVILJASTA 1. Jokaisella päivän aterialla tarjotaan marjoja, hedelmiä tai kasviksia jossakin muodossa - raasteina / salaatteina / lohkoina yms. - lounaalla tarjotaan toisinaan myös keitettyjä kasviksia tuoreiden ohella 2. Kasviksia, esim. keitettyinä, opetellaan syömään totuttelujaksoissa. Uuden oppimiseen tarvitaan useita maistamiskertoja. 3. Hillojen asemasta käytetään pääsääntöisesti vähäsokerisia marja- ja hedelmäsoseita 4. Aamupalalla suositaan täysjyväpuuroja 5. Joka päivä tarjotaan ruisleipää tai muuta runsaskuituista leipää Puuron hyödyt: täysjyväpuuroista kuitua, B-ryhmän vitamiineja, sinkkiä, magnesiumia, rautaa. Yhdestä lasillisesta kaakaota lapsi saa neljän sokeripalan verran ylimääräistä sokeria. Tästä syystä kaakao on jälkiruoka tai välipalajuoma.

8 Runsas makkaran käyttö lisää lisäaineena käytetyn nitriitin saantia. Turvallisesti 3-vuotias lapsi voi syödä 1-2 nakkia (40g) päivässä. Makkaraa suositellaankin käytettäväksi enintään 1-2 krt/vko. LAPSI TOTTUU VÄHÄSUOLAISEEN RUOKAAN 1. Alle 1-vuotiaan ruokaan ei lisätä suolaa, eikä käytetä suolapitoisia elintarvikkeita kuten makkaraa 2. Muroista, leivistä, leikkeleistä ym. elintarvikkeista valitaan vähäsuolaiset vaihtoehdot 3. Ruoanvalmistuksessa pidetään suolamäärä vähäisenä (vähäsuolaiset reseptit) 4. Makua antamaan käytetään mausteita, yrttejä, sitruunaa, tomaattimurskaa, muita kasviksia, ananasta ym. 5. Jos käytetään suolaa sisältäviä mausteseoksia, soijakastiketta tai liemikuutioita, jätetään suola kokonaan pois tai vähennetään suolan määrää 6. Ruoanvalmistuksessa huomioidaan elintarvikkeen valmiiksi sisältämä suola, esim. makkara tai juusto

9

10 RUOKAPORTAAT Uuden oppiminen vaatii vanhempien ja muiden aikuisten kannustusta ja tukea. Ruokailun tulee olla myös miellyttävää yhdessäoloa. 5-7 v. Itsenäinen ruokailu seurustellen ruokapöydässä, omatoiminen ruoan ja juoman annostelu, leivän voitelu, perunan kuoriminen, pienet itsenäiset ruoanvalmistustehtävät 3-5 v. Siisti ruokailu, keskittyminen ruokailuun, veitsen käytön harjoittelu, ruoan ja juoman annostelun opetteleminen, ruoan kunnioittaminen 2-3 v. Omatoiminen ruokailu ja ruokatapojen vähittäinen vakiintuminen, haarukan käytön harjoittelu, kovien ruokien hyvä pureskelu, ruokien nimeäminen, ole hyvä - kiitos 1-2-vuotias. Perheruokailu, säännöllinen ateriarytmi, toistuva tutustuttaminen uusiin ruokiin, omatoiminen ruokailu avustettaessa Lähde: Nurttila A, kirjassa: Ratkaisuja ravitsemukseen. Ravitsemuskasvatus lapsiperheessä. Fogelholm M (toim.) 2001.

11 Ruoka-aineiden käyttösuosituksia lapsiperheille Ruoka-aine/elintarvike Kohderyhmä Erityissuositus käytöstä Suosituksen perusteet Liha-, kala- ja maitoryhmä Maksa, maksaruoat, maksamakkarat Yli 1-vuotiaan hirven maksa ja munuaiset Raskaana olevat Imeväisikäiset 0-12kk Leikki-ikäiset 1-6 v Koko väestö Vältetään koko raskauden ajan Ei suositella lainkaan Korkeintaan kaksi kertaa kuukaudessa Ei hyväksytä Suomen lainsäädännön mukaan elintarvikkeeksi Käsiteltävä ja kypsennettävä Raaka liha, jauheliha, Koko väestö raakalihavalmisteet asianmukaisesti Siipikarjan liha Koko väestö Kypsennettävä sisäkypsäksi (vähintään + 70 C) Makkara / nakit Kala Tyhjiöpakatut graavisuolatut ja kylmäsavukalavalmisteet ja mäti Pateet, pastöroimaton maito ja siitä valmistetut juustot, pehmeät juustot (home- ja tuorejuustot) Merilevävalmisteet Kasvisryhmä Pakastevihannekset ja valmisruoat Tuoreet vihannekset Nitraattikerääjäkasvikset (lanttu, nauris, punajuuri, Imeväisikäiset Leikki-ikäiset Koko väestö Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat Odottavat ja imettävät äidit Vastustuskyvyltään heikentyneet, lapset ja raskaana olevat sekä vanhukset Odottavat ja imettävät äidit Imeväis- ja leikki-ikäiset Sairaalapotilaat Raskaana olevat Imeväisikäiset Ei lainkaan 1-2 aterialla viikossa Suositellaan ainakin kaksi kala-ateriaa viikossa vaihdellen eri kalalajeja Itämerestä pyydettyä suurta (>17 cm) silakkaa tai lohta 1-2 krt / kk Haukea 1-2 krt / kk Sisävesien isokokoista ahventa, kuhaa ja madetta rajoitetusti Hauen käyttöä ei suositella Käyttöä ei suositella Ei tule käyttää, jos jodipitoisuus ei ole tiedossa Ei tule käyttää Kuumennettava ennen käyttöä Pestävä huolellisesti. Raa at ja kypsennetyt elintarvikkeet pidettävä erillään Vältetään imeväisikäisten ruoissa Korkea A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuus (liikasaanti voi olla haitallista sikiölle) Korkeat raskasmetallipitoisuudet EHEC-vaara (aiheuttaa veriripulia) Salmonellavaara Kampylobakteerivaara (aiheuttaa ripulia) Nitriitti (säilöntäaine) ja suola Itämeren silakan ja lohen korkea dioksiinipitoisuus sekä hauen ja sisävesien isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen korkea elohopeapitoisuus Listeria vaara. Listeriabakteeri ei tuhoudu pakastuksessa (aiheuttaa listerioosinimisen infektion) Jodin liikasaanti on haitallista kilpirauhasen toiminnalle ja sikiön kasvulle Listeria monocytogenes -riski kuumentamattomissa valmisteissa. Methemoglobinemian vaara (hapen kuljetus elimistössä

12 pinaatti, nokkonen, kiinankaali, juuresmehut) Talousvesi, jossa korkea nitraattipitoisuus (>50 mg/l) Idut Lapset, vanhukset, raskaana olevat Ei käytetä imeväisikäisten ruokaan Käyttöä ei suositella. Jos käytetään, käytettävä keitettynä vaiketuu). Syöpävaarallisten nitrosoamiinien syntyminen mahdollista suolikanavassa Salmonellavaara Ruoka-aine/elintarvike Kohderyhmä Erityissuositus käytöstä Suosituksen perusteet Kasvisryhmä Sormenpään kokoiset varhaisperunat Vihertävät, ruhjoutuneet tai itäneet perunat Pavut Sienet Korvasienet Vehnänorasmehut, maitohappokäytetyt juuresmehut, raakapuurot Imeväisikäiset Ei käytetä Korkea solaniini- ja nitraattipitoisuus (solaniini aiheuttaa myrkytys- ja hermosto-oireita) Koko väestö Ei käytetä Korkea solaniinipitoisuus Koko väestö Imeväisikäiset Koko väestö Lapset, raskaana olevat, imettävät äidit Imeväis- ja leikkiikäiset Huuhdeltava, liotettava ja keitettävä pakkauksen ohjeen mukaisesti (riittävän pitkä keittoaika erityisen tärkeää) Käyttöä ei suositella; tuoreita palkokasveja voidaan kokeilla kypsennettynä pieninä määrinä 7-8 kk iästä alkaen. Varmistuttava syöntikelpoisuudesta, käsittely sienilajin mukaan Ei suositella lainkaan Käyttöä ei suositella Ulkomaiset pakastevadelmat Koko väestö Kuumennettava ennen käyttöä (90 C, 2 min.) Pavuissa luontaisesti haitallisia aineita kuten lektiinit (voivat aiheuttaa myrkytysoireita: vatsakipuja, ripulia, oksentelua) Luontaisesti haitalliset aineet Gyromitriinijäämiä (korvasienen myrkky) käsittelystä huolimatta Tuotteiden hygieeninen laatu voi olla huono. Mehut happamia ja raakapuurot huonosti sulavia Noro-virus (viruksen aiheuttama vatsatautiriski) Muut ruoka-aineet Yrttiteet, ravintolisinä myytävät yrtti- ja rohdosvalmisteet Odottavat ja imettävät äidit, imeväis- ja leikkiikäiset Käyttöä ei suositella Voivat sisältää luontaisesti haitallisia aineita. Turvallisuudesta ei ole tietoa. Hunaja Imeväisikäiset Ei tule antaa lainkaan Botulismivaara (bakteerin Pellavansiemenet Bentsoehappoa (E210) sisältävät elintarvikkeet (esim. mehujuomat, hillot) Aikuiset Lapset, raskaana olevat ja imettävät Leikki-ikäiset 2-4 rkl / vrk satunnaisesti käytettynä (korkeintaan 10 % elintarvikkeessa) Käyttöä ei suositella Lisäaineettomien vaihtoehtojen suosiminen Mehujuomaa korkeintaan 3 dl/vrk Kotimehujen säilöminen pakastamalla aiheuttama ruokamyrkytys) Korkea kadmium- ja syaanivetypitoisuus Bentsoehapon runsas saanti mahdollista "suurkuluttajalapsilla" Lakritsi ja salmiakki Raskaana olevat Kohtuukäyttö (<50g/päivä) Korkea glykyritsiinin määrä

13 Sakariini, syklamaatti Raskaana olevat ja imettävät Käyttöä ei suositella Muokattu lähteestä: Lapsi, perhe ja ruoka, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2004 (voi aiheuttaa turvotusta ja verenpaineen nousua) Alhaisten enimmäiskäyttömäärien vuoksi. Asesulfaami K:ta ja aspartaamia voi käyttää kohtuudella.

14 Tämän oppaan on laatinut: ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen yhdessä työryhmän kanssa. Työryhmän jäsenet: Erkkola Sinikka, perhepäivähoidonohjaaja Ilola Siv, varhaiskasvatusyksikön johtaja Pia Kytösaho, varhaiskasvatusyksikön johtaja Männistö Sari, ruokapalvelupäällikkö Portaala Mari, ruokapalveluohjaaja Tämä opas pohjautuu aikaisemmin laadittuihin: Lasten ruokailuperhepäivähoidossa Salon seudulla (2005) ja Ruokailu Salon seudun päiväkodeissa (2007) oppaisiin, jotka on laatinut moniammatillinen työryhmä.

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas

SIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas SIILINJÄRVEN KUNTA Varhaiskasvatuksen ruokailuopas 1 Sisällysluettelo sivu Ruokailu varhaiskasvatuksessa 2 - varhaiskasvatuksen ruokailun ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tavoite Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Raskausdiabeetikon ruokavalio

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio 2013 Leikki-ikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013 Lapsi opettelee syömään Leikki-ikäinen lapsi syö pääosin samaa ruokaa

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

5. Rasvan laatu kuntoon

5. Rasvan laatu kuntoon 5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

LEIKKI-IKÄISEN RUOKAVALIO

LEIKKI-IKÄISEN RUOKAVALIO LEIKKI-IKÄISEN RUOKAVALIO Leikki-ikäinen ruokailee Yhdessä syöden opitaan Uusia makuja Lapsen suhde ruokaan kehittyy kokemusten kautta. Ruokailutilanteen tulisi olla myönteinen ja lasta kannustava. Keskustelulla

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki KUNNON RUOKAA Jalkapalloilijan arki Jalkapalloilijan ravitsemus Monipuolinen ja riittävä ravitsemus on jalkapalloilijalle terveyden ja urheilullisuuden kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein ohjattu

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen

Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen käyttöön kaikille odottaville ja imettäville äideille

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Soseista sormiruokaan

Soseista sormiruokaan Soseista sormiruokaan Kiinteiden ruokien aloittaminen on yksi kehityksellinen merkkipaalu vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Tästä merkkipaalusta alkaa vaiheittainen vieroittuminen rinnasta tai äidinmaidonkorvikkeesta

Lisätiedot

Tehostettu ravitsemushoito

Tehostettu ravitsemushoito Tehostettu ravitsemushoito Tehostettu ruokavalio ja muut ravitsemushoidon tehostamiskeinot rt Leena Simola, VSSHP/Ravintopalvelut 6.4.2011 Ravitsemushoidon kulku VeTe Potilas Vajaaravitsemusriski Vajaaravitsemusriskin

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio Leikki-ikäisen ruokavalio Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä. Lapsen suhde ruokaan kehittyy kokemusten kautta. Ruokailutilanteen tulisi olla

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja käytännön taitoja terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän valmennuksen ja ohjauksen tueksi.

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Ravitsemusohjauksen painopistealueet

Ravitsemusohjauksen painopistealueet ETM Ravitsemusohjauksen painopistealueet Tampere 11.5.2011 Ruoan merkitys urheilijalle Harjoittelun tehostaminen jaksaminen, motivaatio, rasituksen sieto, keskittyminen, tekniikka, motoriikka Harjoittelun

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Sisältö Ruokavalion merkitys liikkujalle Ravintoaineiden merkitys liikkujan ruokavaliossa Liikkujan lautasmalli Lautasmallista on moneksi Aterioiden ajoittaminen Nestetasapaino

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:

Ruokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä: Taulukko 1: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat alla olevaan listaan. Merkitse yhdelle riville vain yksi Taulukko 2: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Alppilan salamat & Fliku-82 syyskuu 2012 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset Päivitetty 2014 Aiemmat 1987, 1998 ja 2005 Tavoite parantaa väestön

Lisätiedot

Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren uimarin ravitsemus Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Pesäpalloilijan ruokalautanen Ota koppi! Pesäpalloilijan ruokalautanen Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 25.4.2015 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa urheilullista elämäntapaa Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Kokemuksia. ravitsemusohjauksesta. Lähetteiden taustana esim. Lähetteitä ravitsemusterapeutille, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten prosessi

Kokemuksia. ravitsemusohjauksesta. Lähetteiden taustana esim. Lähetteitä ravitsemusterapeutille, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten prosessi Kokemuksia syömish mishäiriöasiakkaiden ravitsemusohjauksesta Mariariitta Suomensalo, Ravitsemusterapeutti, TtM Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Avopalvelut, Vastaanottotoiminta

Lisätiedot

21.11.2015 Ekokokki-kurssi

21.11.2015 Ekokokki-kurssi RUOKAA TÄHTEISTÄ 21.11.2015 Ekokokki-kurssi KÄYTÄ TARKKAAN JA SÄILYTÄ OIKEIN Älä osta liikaa nopeasti pilaantuvaa ruokaa. Nykyisin monet kaupat ovat auki sunnuntaisinkin. Tutki jääkaappi ja ruokakaapit

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Urheilijan ravitsemus Urheilijan ruokavalion tavoitteena on koostaa kokonaisuus, josta saadaan tarkoituksenmukainen määrä energiaa ja riittävästi kaikkia tarvittavia ravintoaineita. Aterioiden suunnittelu

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemus hanke Ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen Rasva ja suola ENINTÄÄN 5 g PÄIVÄSSÄ SUOLAN SAANTI NYKYISIN (FINRAVINTO 2002) MIEHET 10 G /

Lisätiedot

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Lapsuusvaihe Perusasiat arjen ohjenuoriksi: Mitä ruoaksi? Milloin? Entä ne välipalat?

Lisätiedot

Ravinto ja liikunta tasapainoon!

Ravinto ja liikunta tasapainoon! Tee viisaita valintoja! Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä Syö täysjyväleipää ja -puuroa Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Vko 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. leipää, leikkelettä kasvista. Kalaa talon tapaan Perunaa Porkkanaraastetta

Vko 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI. leipää, leikkelettä kasvista. Kalaa talon tapaan Perunaa Porkkanaraastetta Päiväkotien ruokalista viikko 1, 2013 h Vko 1 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Aamupala Hiutalevelliä Hedelmäjogurttia/PUUROA, Aamupala talon tai Mannapuuroa marjasosetta/ keittoa Ohrahiutalepuuroa

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa

Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Tehostettu ruokavalio ja ruoan rakennemuutokset -toteutus ruokapalvelussa ja yhteistyössä hoitajien kanssa Anu Mikkola, ravitsemussuunnittelija TtM Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotka ESITYKSEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Sydäntä. keventävää. asiaa

Sydäntä. keventävää. asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonneet veren kolesteroliarvot 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

VAUVAN RUOKA 6-12 KK

VAUVAN RUOKA 6-12 KK VAUVAN RUOKA 6-12 KK Kiinteää lisäruokaa yksilöllisesti Kuuden kuukauden jälkeen äidinmaito tai äidinmaidonkorvike on edelleen tärkeää ruokaa vauvalle. Imetystä suositellaan jatkettavaksi yhden vuoden

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavuodet

Leikki-ikäisen ruokavuodet Leikki-ikäisen ruokavuodet Työryhmä: Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM, Suomen Sydänliitto Anna Kara, ETK Kirsi Pietiläinen, dosentti, LT, ETM Toimitus: YTM, toimittaja Virve Järvinen Asiantuntijat:

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot