JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunki Palveluverkkosuunnitelma JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA

2 Tausta Tässä dokumentissa on esitetty Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkosuunnitelma on tuotettu kaupungin palvelualueiden, kaupunkikehityksen, konsernipalveluiden ja kiinteistöallianssin yhteistyönä. Dokumentissa kuvamaan miten Järvenpään palveluverkkoa tullaan kehittämään tulevina vuosina. Palveluverkkosuunnitelma on olennainen osa kaupungin tilahallintaa, maankäytön suunnittelua, ja palvelutuotannon suunnittelua. Palveluverkkosuunnitelman tehtävä on ohjata kiinteistökehitystä ja maankäyttöä huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla palvelutuotannon tarpeet, ja samalla ohjata kaupungin palvelukiinteistöomaisuuden mahdollisimman tehokasta ja taloudellista käyttöä. Palveluverkkosuunnittelussa onnistuminen edellyttää kaupunkikonsernin eri yksiköiden ja toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Työn tekemiseen ovat osallistuneet myös kiinteistöallianssin ulkopuolisena asiantuntijana Boost Brothers Oy. Lopullisen dokumentin ovat tuottaneet: Marju Taurula, Tero Seitsonen, Kristiina Kariniemi-Örmälä, Antti Peltola, Essi Hämäläinen, Martina Jerima, Hannele Selin ja Antti Nikkanen. 2

3 Sisällysluettelo TAUSTA 2 1 PALVELUVERKKOSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTA 4 2 PALVELUVERKKOSUUNNITELMAN SISÄLTÖ PROSESSI JA PÄÄTÖKSENTEKO ERILLISSELVITYKSET 5 3 LÄHTÖTIEDOT PALVELUJEN SIJOITTUMISELLE MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA KAUPUNGIN TALOUS KAUPUNKITASON VÄESTÖSUUNNITE 10 4 KAUPUNGIN PALVELUVERKON KEHITTÄMISTARPEET HYVINVOINTITEHTÄVÄ VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKKOSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUE ELINVOIMAPALVELUALUE KONSERNIPALVELUT VUODEN INVESTOINTISUUNNITELMA OMAAN TASEESEEN TEHTÄVÄT KORJAUS-, SISÄILMA- JA MUUTOSINVESTOINNIT MERKITTÄVÄT KORJAUS- JA UUDISINVESTOINTITARPEET ERILLISSELVITYKSET ERILLISSELVITYKSET 21 7 RAKENNETTUJEN KIINTEISTÖJEN JALOSTAMINEN 21 3

4 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohta Palveluverkkosuunnittelun pohjana on Uuden Kunnan mukainen visio, tulevaisuudenkuvat ja arvot (KV ), Järvenpään yleiskaava 2040 (KV ) sekä vuosien talousarviokehys (KV ). Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina laadittujen erillisselvitysten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa ,5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski siitä, että kaikille oppilailla ja työntekijöille ei voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työpaikkaa. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. 2 Palveluverkkosuunnitelman sisältö Palveluverkkosuunnitelma kuvaa periaatteet, joilla palveluiden järjestämiseen liittyviä investointeja valmistellaan. Se antaa lähtötiedon investointiselvityksille ja investointeihin liittyville päätöksille. Palveluverkkosuunnitelmasta vastaa Peruskaupunki. Peruskaupunki tarkoittaa kaupunkikonsernin emoa ilman liikelaitoksia ja kaupungin omistamia yhtiöitä. Palveluverkkosuunnitelma tarvitaan: Kaupungin tavoitteiden toteuttamiseksi Toiminnan ja talouden sekä palvelutilojen optimoimiseksi Asunto-ohjelman ja kunnallisteknisen rakentamisen suunnitteluun Tulevien tilainvestointitarpeiden arviointia varten Palvelutilavarausten suunnitteluun Palveluverkkoprosessissa on neljä keskeistä työkalua: Palveluverkkosuunnitelma, erillisselvitykset ja tutkimukset, investointiohjelma 10 vuodelle ja investointipäätökset. Palveluverkkoprosessin periaatteet on esitetty kuvassa 1. Palveluverkkosuunnitelma sisältää tilannekatsauksen kaupungin nykyisiin palveluihin ja palveluiden sijoittumiseen sekä linjaukset niiden kehittämiseksi seuraavan 10 vuoden aikana. Erillisselvityksissä tunnistetaan ja vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja ratkaista palveluverkkosuunnitelman linjauksen mukaisesti palveluiden sijoittumiseen liittyvät kysymykset. Palveluverkkosuunnitelman ja erillisselvitysten perusteella luodaan kaupungin investointiohjelma palveluiden sijoittumiseen liittyen. Investointiohjelma kattaa palveluverkkosuunnitelman mukaisten investointien ajoittumisen, laajuuden ja kustannustason tulevan 10 vuoden aikana. Kustakin investoinnista on tehtävä investointipäätös ennen varsinaista investoinnin toteuttamista. 4

5 Kuva 1. Palveluverkkoprosessin keskeiset työkalut 2.1 Prosessi ja päätöksenteko Palveluverkkosuunnittelu koskee koko kaupungin toimintoja. Palveluverkkosuunnittelun luonteesta johtuen prosessista vastaa ensisijaisesti konsernipalvelut talous- ja hallintojohtajan sekä kaupunginjohtajan vetämänä. Palveluverkkosuunnittelu on prosessina koko organisaation läpileikkaava. Palveluverkkosuunnittelua tehdään asiantuntijatyöryhmässä johon kuuluu palvelualueiden, kaupunkikehityksen ja kiinteistöallianssin edustajat. Asiantuntijatyöryhmä vastaa koko kaupungin palveluverkkosuunnittelun ohjelmoimisesta ja kokonaisuuden hallinnasta. Palveluverkkosuunnittelua ohjaa kaupunginhallituksen talousjaosto ja kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus päätöksellään esittää palveluverkkosuunnitelman hyväksyttäväksi valtuustolle. Palveluverkkosuunnitelman piiriin asioiden toimeenpanossa edetään kaupungin ratkaisuvaltarajoja noudattaen. Konserniyhteisöjen osalta investoinneissa noudatetaan omistajaohjetta. Käytännössä tämä merkitsee rakennushankkeissa ennakkosuostumuksen hakemista kaupungilta ja kaupungin päätöksentekoa. 2.2 Erillisselvitykset Palveluverkkosuunnittelun olennainen sisältö on erillisselvitykset. Erillisselvitysten tehtävänä on tutkia tapauskohtaisesti kaupungin kannalta kaikkein järkevin ja taloudellisin tapa palveluiden tuottamiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen. Erillisselvitysten vastuiden jakautuminen on kuvattu kuvassa 2. Erillisselvityksissä tutkitaan palvelutuotantoa kolmesta eri näkökulmasta. Kiinteistökannan käytöstä ja kehittämisestä vastaa Mestaritoiminta, palveluiden tuotannon ohjaamisesta ja kehittämisestä vastaa palvelualueet ja maankäytön kehittämisestä sekä maanjalostamisesta vastaa kaupunkikehitys. Selvitysten tarkoitus on tutkia kokonaisuuksia osien sijaan. Kiinteistökannan kehittäminen voi tuoda huomattavia kustannussäästöjä, samaan aikaan kun maankäyttöä kehittämällä luodaan kokonaan uutta arvoa kaupungille, tai palautetaan olemassa olevaa maaomaisuutta jalostettavaan muotoon. Kiinteistökannan ja maaomaisuuden käytön tehostaminen mahdollistaa laadukkaammat palvelut, kun palveluiden tuottamiseen jää enemmän resursseja. 5

6 Kiinteistöallianssi - rakennukset Palvelualueet - palveluiden tuotanto Kaupunkikehitys - Maanjalostus Kuva 2. Kuvassa on esitetty erillisselvitys vastuiden jakautuminen kaupunkikonsernin eri yksiköiden välillä 6

7 3 Lähtötiedot palvelujen sijoittumiselle 3.1 Maankäytön toteuttamisohjelma Kaupunginvaltuusto ( ) on osana Järvenpään yleiskaavan 2040 valmisteluprosessia tehnyt päätöksen valituista kasvusuunnista. Maankäytön ja uuden asuinrakentamisen painopiste tulee olemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Järvenpään keskustassa ja Etelä-Järvenpäässä. Maankäytön kehittämiseen painopiste tulee siirtymään kaupungin pohjoisosiin todennäköisesti vasta tämän palveluverkkosuunnitelman aikaikkunan jälkeen. Kuva 3. Järvenpään yleiskaava 2040 valitut kasvusuunnat -rakennemalli Jos rakentaminen jatkuu yhtä vireänä kuin viime vuosina, toteutuvat monet asuinrakentamisen hankkeet jo tarkastelujakson alkupuoliskolla (vuosina ). Rakentamisen painopiste tulee olemaan Keskustassa, Pajalassa ja Pöytäalhossa. Uusi asuinrakentaminen nojaa pääasiassa jo olemassa 7

8 olevaan palveluverkkoon. Monet keskustan hankkeista ovat kuitenkin yksityisten tahojen hallinnoimia ja luonteeltaan täydennysrakentamista, jonka vuoksi niihin liittyy useita epävarmuustekijöitä mm. ajoituksen suhteen. Maankäytön kehittämisedellytykset ovat maanomistuksellisesti Etelä-Järvenpäässä hyvät. Ainolan aluekeskus sekä Ristinummi tulevatkin rakentumaan osin jo tämän palveluverkkosuunnitelman aikajaksolla. Palveluverkon kanalta paineet koulu- ja päiväkotiverkostolle konkretisoituvat Etelä- Järvenpäässä todennäköisesti 20-luvun puolen välin jälkeen. Etelä-Järvenpään koulutoimintoihin onkin siksi välttämätöntä ottaa kantaa jo tässä palveluverkkosuunnitelmassa. Valmisteilla olevassa Järvenpään yleiskaavassa 2040 on Etelä-Järvenpäähän sijoittuva koulu alustavasti suunniteltu olevan osa keskustatoimintojen aluetta pääradan länsipuolella. Aikaisempi koulu- ja päiväkotivaraus radan itäpuolelta poistuu alueen kehittyessä monipuoliseksi asuinalueeksi. 3.2 Kaupungin talous Järvenpään kaupungin talous on suurien haasteiden edessä merkittävien rakennusinvestointien vuoksi. Suunnitelmakaudella rakennusinvestoinnit uudiskohteiden osalta ovat yhteensä noin 136,4 milj. euroa ilman infran kustannuksia. Vuosina rakennusinvestointien määrä tunnistettujen uudiskohteiden osalta on peräti 162,5 milj. euroa. Järvenpään kaupungin yleiskaavan valmistelu perustuu ns. rakennemallin mukaiseen väestönkasvuun. Väestönkasvu luo painetta mm. infran kustannuksille uusien alueiden käyttöönoton myötä. Kaupunginhallitus hyväksyi kehyksen vuosille kokouksessaan Kehyksen mukaisella uralla vuosikate ei riitä nettoinvestointien rahoittamiseen, vaikka suunnitelmakauden ylijäämä onkin kokonaisuudessaan positiivinen. 8

9 Tämä johtaa kaupungin lainamäärän kasvuun. Arvio Järvenpään kaupungin konsernivelasta tuleville vuosille on seuraava: Kun konsernivelasta poistetaan Järvenpään Mestariasunnot-konsernin lainamäärä, joka on käytetty pääasiassa kaupungin vuokra-asuntotuotantoon, on kehitys seuraava: Järvenpään kaupungilla on edessään mittavat taloudelliset haasteet erityisesti rakennuksiin kohdistuvien investointipaineiden sekä väestön ikääntymisen ja varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvun seurauksena. Kaupunki kasvaa nopeasti ja muuttoliikkeen taloudelliset vaikutukset ovat 9

10 positiiviset. Kaupungin pitkän tähtäimen suunnittelun pitää tukea ja luoda edellytyksiä pitkän tähtäimen kestävälle ja hallitulle kasvulle, jotta kaupungin verotulopohjaa saadaan kasvatettua. 3.3 Kaupunkitason väestösuunnite Vuosien väestösuunnite on laadittu väestöennustemalli Vennillä. Venni on Tieto Finland Oy:n tuottama palvelu jonka käyttöoikeuden Järvenpää on hankkinut. Väestösuunnite on laadittu yleiskaavan valmistelun yhteydessä. Yleisesti väestösuunnite toimii kaupungin palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana. Väestösuunnitteessa tarkastellaan Järvenpään kaupungin ennakoitua väestönkasvua kaavoitus- ja rakentamisennusteiden pohjalta. Väestösuunnite osoittaa tulevien vuosien väestökehityksen eli miten väestö kehittyy koko kaupungissa ja kussakin kaupunginosassa. Väestösuunnite toimii siis työkaluna kasvun ja väestökehityksen arviointiin Väkiluku Yhteensä Kasvu Yhteensä %-muutos Yhteensä 2,77 3,06 2,36 2,56 2,00 2,49 2,22 1,95 1,33 1, ,34 3,69 2,82 3,27 2,78 2,95 2,93 2,38 1,76 1, ,87-0,14 1,35 1,1 0,75 2,85 2,68 2,7 2,11 1, ,11 3,94 0 1,19 1,45 0,18 0,8 0,12 1 0, ,32-0,97 5,04 3,42 3,79 1,04 0,4 2,57-1,34 0, ,42 7,08 5,13 2,47-2,01 4,74 3,07 3,31-0,16-0, ,61 2,57 0,82 2,02 1,76 1,36 1,9 0,89 1,92 0, ,03 2,6 1,69 2,08 1,88 2,44 1,89 1,44 0,78 0, ,13 2,55 1,1 1,37-1,02 0,13 0,88 1,48 1,28 1, ,91 9,51 12,78 10,35 9,78 7,92 7,42 5,28 6,14 3, ,14 8,49 6,63 7,34 6,72 7,82 4,53 9,25 1,06 6,37 Taulukko 1. Järvenpään ennakoitu väestönkehitys vuoteen 2028 asti Väestönkasvu on tulevina vuosina nopeaa. Vuosien nopea kasvu on ennen kaikkea keskustan, Lepolan sekä Ainolan kehittymisen ja keskustan suurten hankkeiden vaikutusta. Vuosien aikana päästään yli 2 % vuotuiseen kasvuvauhtiin. Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, eikä pitkän aikavälin kasvu ylitä 1,5 % tavoitetasoa. Tulevien vuosien aikana 10

11 absoluuttinen vuotuinen väestönkasvu saattaa yltää jopa yli henkilön tasolle, mutta kasvu alkaa hidastua vuoden 2025 jälkeen. Väestönkasvu johtuu ensisijaisesti uudisrakentamisesta. Erityisesti kerrostalorakentaminen on nopeaa. Kerrostaloasuntojen rakentaminen keskittyy keskusta- alueille ja rakennettavien asuntojen keskikoko on pieni. Kaupunki pyrkii kuitenkin monipuoliseen ja asuntotuotantoon sekä asuntojen kokojen, että hallintamuotojen osalta. Yleiskaavan yhteydessä laaditaan väestösuunnite, jossa tutkitaan kaupungin kasvun määrää ja kasvun vaikutuksia vuoteen 2040 asti. Yleiskaavan väestösuunnitteen laatiminen on kesken. 4 Kaupungin palveluverkon kehittämistarpeet Hyvinvointitehtävä Hyvinvointipalvelujen palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu erillisselvitysten kautta. Hyvinvointitehtävään liittyen on valmisteltu tai on edelleen valmistelussa seuraavat erillisselvitykset: Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma Liikuntapaikkoja koskeva erillisselvitys Taidemuseon tiloja koskeva erillisselvitys Erillisselvitykset ovat tulossa päätöksentekoon erillisen aikataulun mukaisesti Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman tavoitteena on strategian mukaisesti terveelliset ja turvalliset sekä toimivat ja taloudellisesti tehokkaat tilat. Lähtökohtana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uusinvestoinneille on tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys, jonka kautta tiloihin voidaan ohjata myös muuta toimintaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lisäksi. Monikäyttöisyyden tavoitteena on tilatehokkuus sekä tilojen käyttöasteen nosto siten, että käyttöaste paranee merkittävästi ympärivuorokautisessa tarkastelussa eritysiesti uusien tilojen osalta. Tilojen monikäyttöisyys ja käyttöasteen nostaminen edellyttävät erillistä tilojen markkinointia ja vuokrausprosessia. Hyväkuntoisia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteistöjä hyödynnetään edelleen toiminnassa ja isoja korjausinvestointeja tarvitsevista kiinteistöistä pääosin luovutaan. Palveluverkkosuunnittelun keskeisiä työmenetelmiä ovat olleet: Kouluverkon koulujen kunnon sekä investointitarpeen sekä investointien tavoitteiden arviointi (mm. kuntoluokka, peruskorjattavuus, mahdollisuudet tilamuutoksiin uuden oppimisen mukaisesti). Tämän tarkastelun perusteella sekä päiväkoti- että koulukiinteistöistä on osa suunnittelukaudella laajan peruskorjauksen /perusparannuksen tarpeessa tai ne ovat elinkaarensa päässä siten, että on tarkoituksenmukaisinta korvata ne uusinvestoinnilla. Kaikki palveluverkossa esitettävät investointihankkeet ovat kiinteistön elinkaaren vuoksi joko perusparannettavia tai korvattava uusinvestoinnilla. Väestösuunnitteiden ja oppilasennusteiden analyysi Palveluverkkosuunnitelmakaudella varhaiskasvatusikäisten määrä nousee Yleiskaavan rakennemallin mukaisen väestösuunnitteen perusteella suunnitelmakauden loppuun 11

12 mennessä v tasosta +20,4 %: a (N ). Alakouluikäisten määrä kasvaa +10 %: a (N ) ja yläkouluikäisten määrä 15,5 %: a (N ). Erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen luominen ja simulointi elinkaarikustannuslaskentaan ja oppilasmäärien kehitykseen sekä korjausten aikataulutukseen pohjautuen Erilaisten toimintojen sijoittaminen tiloihin Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatukseen osallistuvien suhteellinen osuus ikäluokasta on kasvanut jo 70 %:in ja sen arvioidaan vielä kasvavan lähivuosina noin 0,5 % / vuosi. 20h varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus on kasvussa, samoin kuin alle 3v. osuus. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus on palvelusetelin käyttöönoton myötä kasvanut ja yksityisen osuuden nostoa esitetään enintään 30%: in. Päiväkotien osalta on edelleen tekeillä kuntotutkimuksia, joiden tulosten pohjalta tullaan tekemään tarkempia suunnitelmia päiväkotikiinteistöjen peruskorjaamisista tai niiden korvaamisesta uusinvestoinneilla. Uudet päiväkodit mitoitetaan vähintään 7 ryhmäisiksi ja uusinvestointien yhteydessä päiväkodin tilojen yhteyteen varataan tiloja myös kohtaamispaikka- ja muulle avoimelle toiminnalle. Tavoitteena on sijoittaa mahdollisuuksien mukaan uudet päiväkotikiinteistöt peruskoulujen välittömään läheisyyteen. Esiopetus pyritään pääosin toteuttamaan kunnallisena palveluna ja esiopetusryhmät pyritään pääosin sijoittamaan koulujen tiloihin tai muutoin alkuopetuksen yhteyteen. Kuntotutkimusten pohjalta tarkentuu myös päiväkotien peruskorjausjärjestys ja aikataulut. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta sijoittaa uusia yksiköitä keskustan alueen uusien asuintalojen yhteyteen. Varhaiskasvatuksen keskeiset hanke-esitykset palveluverkkoon: Valmistelussa olevat uusinvestoinnit: Hyvinvointikampuksen ympärivuorokautinen päiväkoti v. 2020/ ryhmää & tilat kohtaamispaikkatoiminnalle luovutaan Loutin pk ja Pikku-Pihasta Pehtoorin pk muutetaan normaaliaikaiseksi päiväkodiksi ja selvitys toiminnan mahdollisesta muuttamisesta yksityiseksi Puistolan alatalosta luopuminen 8/2021 Kouluhankkeiden yhteydessä toteutettavat: Kinnarin koulu 8/ 2019 esiopetusryhmiä Uuden JYK:n yhteyteen 8-12/2021 esiopetusryhmiä ja uusi kuuden (6) ryhmän päiväkoti, joka korvaa Keskustan päiväkodin Kyrölän moduulikoulusta ns. pienten lasten koulu ja Kyrölän pk:sta luopuminen v Harjulan uuden koulun yhteyteen esiopetusryhmiä. Selvitetään myöhemmin koulun pihaalueelle sijoitettava päiväkoti joko vanhan rakennuksen perusparannuksena tai uusinvestointina. Selvitetään toiminnan toteutus joko kunnallisena tai yksityisenä palveluna. Harjulan uuden koulun valmistuttua Vihtakadun yksikkö muutetaan pienten lasten kouluksi ja sinne lisätään varhaiskasvatusryhmiä. Päätettävät hankkeet: Jampan pk:sta luovuttu 08/2018 ja uusi moduulipäiväkoti kesällä 2019 Saunakallion koulun piha-alueelle Kinnarin päiväkodissa tehdään tarvittavia teknisiä korjauksia ja selvitetään mahdollisen uusinvestoinnin tarvetta 2020 luvun puolivälissä. Selvitetään luvun puolivälin jälkeen tarve mahdolliselle Närekadun pk:n siirrolle 12

13 Selvitetään luvun loppupuolella tarve Iso-Antin päiväkodin korvaamisesta uusinvestoinnilla samalle alueelle. Yksityisten päiväkotien hankkeena ovat optio Touhula Kurkiauran II vaihe v. 2022/23 ja selvitys Pehtoorin päiväkodin toiminnan muuttamisesta mahdollisesti yksityiseksi palveluksi. Perusopetuspalvelut Perusopetuksen palveluverkon rungon muodostavat uudet, pääosin 4 5 sarjaiset yhtenäiskoulut ja niitä täydentävät alakoulut. Osa uusinvestoinneista toteutetaan monitoimitaloina ja osa kevyempirakenteisina moduuliratkaisuina. Koulujen tilamitoitus 25 oppilasta / perusopetusryhmä. Palveluverkkoselvityksen alussa työstettiin 3 kouluverkon perusmallia, joista tehtiin oppilaspaikkojen kapasiteettitarkastelua, eri kokoisten koulujen vertailua sekä alustavia kustannuslaskelmia. Näistä perusmalleista on työstetty vaihtoehtoiset toteuttamismallit. Toteuttamismallien valmistelusta jätettiin pois pienten yhtenäiskoulujen kattava verkko. Kouluverkon uusinvestoinneissa runkona ovat yhtenäiskoulut, jotka toimivat alueensa monitoimitiloina. Yhtenäiskoulujen lisäksi toteutetaan myös kevyempiä uudisrakennusratkaisuja. Tulevissa tilaratkaisuissa hyödynnetään tehokkaasti moduulikoulujen käyttöä väistötiloina ja toteutussuunnitelma keskittyy kymmenen seuraavan vuoden akuuttien korjausten ja uudisinvestointien toteuttamiseen luvun puolivälissä on hyvä arvioida investointitarpeita uudelleen väestökasvun toteuman perusteella. Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelman toteuttamismallit esitetään erillisselvityksessä ja niiden pohjalta tehdään ratkaisut tulevan perusopetuksen palveluverkon suhteen. Jokaisessa toteuttamismallissa esitetään seuraavia lähivuosien hankkeita: Jo valmistelussa olevat kouluhankkeet: Kyrölän ja Kartanon Moduulikoulut, käyttöön 08/2018 jatkokäyttö ratkaistaan Urheilukentän väistömoduulikoulu v. 02/2019 Kinnarin yhtenäiskoulu v Päätöstä odottavat kouluhankkeet: Uusi Harjulan koulu v /, aikataulu määräytyy valittavan rakentamistavan mukaan Uusi JYK yhtenäiskoulu v ja käyttöön 2022 Mankalan koulu perusparannus v valittavan toteuttamismallin perusteella Muiden esitettävien hankkeiden osalta on hyvä investointitarpeet arvioida uudelleen viimeistään suunnittelukauden puolivälissä väestökasvun toteuman perusteella. Perusopetuspalvelujen palveluverkon toteuttamismallivaihtoehdot ovat: 1. Nopea kouluverkon uudistaminen vuoteen 2027 mennessä a. Kolmen yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. b. Neljän yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. 2. Hidas kouluverkon uudistaminen vuosikymmen loppuun mennessä 13

14 Porrastetusti toteutuva neljän yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. Tähän vaihtoehtoon sisältyy tilojen riittävään kuntoon liittyviä riskejä. Valmistelijoiden esitys palveluverkon toteuttamismallista on vaihtoehto 1b, koska se sisältää vähiten kiinteistöjen kuntojen kestävyyteen liittyviä riskejä ja on toteutukseltaan tehokkain ja taloudellisin. 1a. Kolmen yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut Vaihtoehdon hanke-esitykset edellä kuvattujen lähivuosien hankkeiden lisäksi: Kartanon koulu, v (vaihtoehtoinen järjestys Mankalan kanssa) 4/7 sarj. uusi yhtenäiskoulu Kartanon koulun ratkaisussa esitetään uusinvestointia ilman liikuntasalia, liikuntahallin läheisyyden vuoksi. Pukuhuonevaraukset tehdään koulun tiloihin. vapautuu Ala-Kartanon moduulikoulu väistötilaksi Mankalan koulu v sarj. alakoulu, perusparannus Ainolan koulu, v Ala- Kartanon moduulikoulun siirto aluksi 3 sarj. alakoulu Kyrölän ja Ainolan alueen oppilaat Saunakallion koulu, v luvulla 3/7 sarj. yhtenäiskoulu korvaa Koivusaaren yläkoulun 14

15 1b. Neljän yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. Vaihtoehdon hanke-esitykset edellä kuvattujen lähivuosien hankkeiden lisäksi: Mankalan koulu perusparannus v , 3 -sarj. alakoulu 3 / 4 s. yhtenäiskouluksi v (Urheilukentän väistökoulun siirto) Haarajoen koulu/yksikkö koulun oppilasmäärän pienentyessä lisätään vaka-ryhmiä siirtyy yläkouluun Mankalaan sen aloitettua yhtenäiskouluna Kartanon koulu v uusi yhtenäiskoulu 3/6 sarj. muuttuu 4 sarj. yhtenäiskouluksi alueen väestön kasvun myötä, jolloin Harjulan yläkoululaiset ohjataan uuteen JYK:uun vapautuu Ala-Kartanon moduulikoulu yhtenäiskoulun uusinvestointi esitetään ilman liikuntasalia, liikuntahallin läheisyyden vuoksi. Pukuhuonevaraukset tehdään koulun tiloihin. Ainolan koulu, v. 2027, Ala- Kartanon moduulikoulun siirto ja laajennusosa aluksi 3 sarj. alakoulu Kyrölän ja Ainolan alueen oppilaat Saunakallion koulu, 2030-luvulla 3/6 sarj. yhtenäiskoulu luopuminen Koivusaaren yläkoulusta 15

16 2. Hidas, vuosikymmen loppuu mennessä toteutettu kouluverkon uudistaminen. Porrastetusti toteutuva neljän yhtenäiskoulun runko ja sitä täydentävät alakoulut sekä myöhemmin tarvittaessa toteutettavat yhtenäiskoulut. Vaihtoehdon esitykset edellä mainittujen lisäksi: Mankalan koulu, v perusparannus 3 sarj. alakoulu 3 / 4 sarj. yhtenäiskoulu v (Urheilukadun väistökoulun siirto) Haarajoen koulu/yksikkö koulun oppilasmäärän pienentyessä lisätään vaka-ryhmiä siirtyy yläkouluun Mankalaan sen aloitettua yhtenäiskouluna Kartanon koulu, v , uusi yhtenäiskoulu 3/6 sarj., muuttuu 4 sarj. yhtenäiskouluksi alueen väestön kasvun myötä, jolloin Harjulan yläkoululaiset ohjataan uuteen JYK:uun tarvittavat tekniset korjaukset ja teknisen työn tilojen uusiminen v yhtenäiskoulun uusinvestointi esitetään ilman liikuntasalia, liikuntahallin läheisyyden vuoksi. Pukuhuonevaraukset tehdään koulun tiloihin. moduulikoulu vapautuu v Ainolan koulu v. 2030, Ala- Kartanon moduulikoulun siirto aluksi 3 sarj. alakoulu Kyrölän ja Ainolan alueen oppilaat Saunakallion koulu 2030-luvulla 3/6- sarj. yhtenäiskoulu luopuminen Koivusaaren koulusta 16

17 Vapaa-aika ja harrastuspalvelut Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehty Kaupunkikehityksen johdolla v. 2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Kulttuuripalvelut Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpäätaloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. Kaupungintalon ympäristön kokonaissuunnittelun ja Taidemuseon tilaselvityksen pohjalta linjataan taidemuseon, Järvenpää-talon sekä kirjaston rakennusten tuleva käyttö alueella. 4.2 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Järvenpään kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan ( 47) hyväksyä, että Keski- Uudenmaan soten kuntayhtymä tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla. Samassa yhteydessä päätettiin palvelujen toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä osan muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen alkaen. Palveluverkkoon ei ole suunniteltu muutoksia Keski-Uudenmaan alueella vuoden 2019 aikana. Kaupunki linjaa myöhemmin, miten palveluverkon kehittäminen organisoidaan Sotekuntayhtymän kanssa. 4.3 Elinvoimapalvelualue Kaupunkikehitys vastaa elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessista. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitys toimii seuraavissa kiinteistöissä: Seutulantalo ja kulmatalo, Myllytien työ- ja toimintakeskus, sekä Valtuustokatu 3. Kaupunkikehitys valmistelee yhdessä konsernipalveluiden kanssa Seutulantalosta ja kaupungintalosta luopumista ja kaupungin hallinto- ja toimitilojen keskittämistä keskustaan. Väliaikaiset tilaratkaisut hoidetaan sijoittamalla toiminnat kaupungin muihin tiloihin tai vuokraamalla terveet ja toimivat toimitilat yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Kaupunkikehityksen keskeiset hankkeet suunnittelukaudelle: Kaupunki valmistelee tällä hetkelle uusien toimitilojen hankintaa. Tavoiteaikataulu uusiin toimitiloihin siirtymiselle on vuoden 2022 loppu. Investointipäätös hankkeesta tulee kuitenkin tehdä arviolta vuoden 2019 aikana. Tämän hetken tavoitteena on hankkia kaupungin uudet toimitilat oman taseen ulkopuolisena ratkaisuna. Arvioidut vuosikustannukset (pääoma ja ylläpito) ovat n. 1-1,5 milj. ja sopimuskausi vähintään 10 vuotta. 17

18 Kaupunki on päättänyt lakkauttaa kunnossapitopalvelut omana työnä. Palvelutuotannon ulkoistamisen hankintakilpailu käynnistetään liikkeenluovutuksen periaatteella siten, että uuden palveluntuottajan toiminta käynnistyy Keskustan kehittymisen ja kasvun varmistamiseksi keskusta-alueelle on suunnitteilla keskitetyn pysäköintilaitoksen toteuttaminen. Pysäköintilaitos on tarkoitus toteuttaa yksityisten kehittäjien kanssa kumppanuusmallilla. Pysäköintilaitos on tarkoitus ottaa käyttöön arviolta vuonna 2025, riippuen keskustan hankekehityksestä. Kaupungin osuus investoinnista on arviolta autopaikkaa ja kustannusarvio on arviolta 2,5 10,0 milj. euroa. 4.4 Konsernipalvelut Konsernipalvelujen pääasiallisena tehtävänä on vastata kaupungin strategiatyöstä sekä johtaa ja kehittää kaupunkitason talous-, henkilöstö- ja hallinto- ja tilapalveluita. Lisäksi konsernipalvelut antaa asiantuntijapalvelua päätöksenteon ja johtamisen tueksi kaupunkikonsernin eri yksiköille sekä päättäjille. Tavoitteena on monin tavoin mahdollistaa palvelualueille hyvät edellytykset palvella kuntalaisia. Konsernipalvelut toimii kaupungintalolla. Kaupunkikehitys valmistelee yhdessä konsernipalveluiden kanssa Seutulantalosta ja kaupungintalosta luopumista ja kaupungin hallinto- ja toimitilojen keskittämistä keskustaan. Väliaikaiset tilaratkaisut hoidetaan sijoittamalla toiminnat kaupungin muihin tiloihin tai vuokraamalla terveet ja toimivat toimitilat yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Konsernipalveluiden keskeiset hankkeet suunnittelukaudelle: Kaupunginhallitus päätti purkaa kaupungintalon, mikäli esteitä ei ilmene. Kaupungintalolle etsitään korvaavat väliaikaiset tilat sijoittamalla toiminnat kaupungin muihin tiloihin tai vuokraamalla terveet ja toimivat toimitilat yksityisiltä vuokramarkkinoilta vuoden aikana. Kaupunki valmistelee tällä hetkelle uusien toimitilojen hankintaa. Tavoiteaikataulu uusiin toimitiloihin siirtymiselle on vuoden 2022 loppu. Investointipäätös hankkeesta tulee kuitenkin tehdä arviolta vuoden 2019 aikana. Tämän hetken tavoitteena on hankkia kaupungin uudet toimitilat oman taseen ulkopuolisena ratkaisuna. Arvioidut vuosikustannukset (pääoma ja ylläpito) ovat n. 1-1,5 milj. ja sopimuskausi vähintään 10 vuotta vuoden investointisuunnitelma 5.1 Omaan taseeseen tehtävät korjaus-, sisäilma- ja muutosinvestoinnit Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen. Peruskorjauksia toteuttamalla hallintaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu tällä hetkellä 6,0 milj. euroa vuositasolla ja investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin piirissä. Investointeja hallitaan Järvenpään kaupungin jatkuvasti päivittyvällä kiinteistöjen investointiohjelmalla. Kiinteistöjen investointiohjelma ei sisällä merkittäviä uudis- ja 18

19 peruskorjaushankkeita. Merkittävät hankkeet toteutetaan omalla erillisrahoituksella ja ne vaativat erillisen investointipäätöksen. Kiinteistöallianssi on esittänyt 6,0 milj. euron vuotuisen määrärahat nostamista 8,0 milj. euron tasolle. Nykyisellään korjausvelan hallinta edellyttäisi vuositasolla n. 6,0 milj. euroa ja muutosinvestoinnit n. 2,0 milj. euron määrärahoja. Mikäli kiinteistöallianssin määrärahat pysyvät samalla tasolla tulee kaupungin karsia kiinteistökantaa merkittävästi (käytännössä luopua kiinteistöistä jalostamalla ja myymällä), tai vaihtoehtoisesti kaupungin kiinteistökanta altistuu alibudjetoinnille, joka johtaa kiinteistökannan arvon alenemiseen, korkeampiin korjauskustannuksiin tulevaisuudessa ja kohonneeseen sisäilmanriskiin kohteissa. 19

20 5.2 Merkittävät korjaus- ja uudisinvestointitarpeet Taulukko 2. Investointi Urheilukentän väistömoduuli Kinnarin yhtenäiskoulu Harjulan koulun uudisrakennus Vuosi (valmis) Investoinnin arvo ( ) Päätöksenteko viimeistään Investoinnin tavoite / syy ,0 milj. Päätös tehty Sisäilma ,14 milj. (yht. 31,3 milj.) Päätös tehty Sisäilma ,5 milj Elinkaari Wärttinä II 2020 Vuosivuokra 0,86 milj. Hyvinvointikampuksen päiväkoti Päätös tehty Sisäilma ,7 milj Elinvoima ja kasvu Uusi JYK milj Palveluiden kehittäminen ja kiinteistöjen jalostaminen Keskusurheilukenttä ja Juholankenttä Kartanon monitoimiliikuntahalli ,7 milj Palveluiden kehittäminen ja kiinteistöjen jalostaminen 2021 Yksityinen investointi 2019 Palveluiden kehittäminen Kaupungin uudet toimitilat 2022 Vuosivuokra 1-1,5 milj Sisäilma ja kiinteistöjen jalostaminen Loutin päiväkoti ,0 milj. Sisäilma Mankalan koulun perusparannus Keskustan pysäköintitalo Kartanon uusi yhtenäiskoulu Ainolan yhtenäiskoulun 1. osa Iso-Antin päiväkodin korvaava rakennus ,7 milj Elinkaari ja kasvu ,5 10,0 milj Elinvoima ja kasvu ,0 milj Elinkaari ja kasvu ,6 milj Elinvoima ja kasvu ,6 milj Elinkaari 6 Erillisselvitykset Palveluverkkosuunnittelun keskeinen työkalu on erillisselvitykset. Erillisselvitykset tehdään Mestaritoiminnan, Kaupunkikehityksen ja palvelualueiden yhteistyönä Kiinteistöallianssin johtamana. Palveluverkon erillisselvityksiä laaditaan tarpeen mukaan. Kaupunki on tunnistanut merkittävän 20

21 määrän palveluverkon kohteita, joissa voidaan palveluiden tuottamista tehostaa ja laatua parantaa, kiinteistöjä ja maankäyttöä kehittämällä. Selvityksiä toteutetaan niiden vaikuttavuuden ja kiireellisyyden mukaisesti. 6.1 Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta-alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehty Kaupunkikehityksen johdolla v. 2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää-taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpäätaloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. JYK Kansakoulunkadun ja Juholan koulun rakennusten jatkokäyttö Uusi JYK-hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uusiin monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkotiinvestointien aikaa mahdollisena väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot. Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset. 7 Rakennettujen kiinteistöjen jalostaminen Jalostettavat rakennetut kiinteistöt ovat kaupungin omistamia rakennettuja kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet 21

22 myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Taulukko 3. Myyntiin tulevat kohteet Kohde Osoite Myyntivuosi Taidetalon alue Harjuvaarankuja Hammasklinikka Mannilantie Asuinrakennus Tervanokantie 2a 2020 Myllytien nuorisotila Myllytie Puistolan päiväkoti Valtuustokatu Keltasirkku Myllytie Vanha paloasema Helsingintie Asuinrakennus Pietolankatu Taulukko 4. Selvitettävät kohteet Kohde Osoite Rautakirja Oy Wärtsilänkatu 49 / Oksapolku 1 Seppälän kiinteistö Puistotie 34b Tanhumäen pvk Puistotie 44 K-U:n yhdistysverkosto (Sahan koulu) Puistotie 83 Haarajoen kirjasto Kuusitie 2 Opettaja-asuntola Verkkotie 10 22

23 Jampan hammashoitola/neuvola Jampankaari 5 Taulukko 5. Myydyt kohteet Kohde Osoite Myyntivuosi Asuinrakennus Mannilantie Asuinrakennus Pajalantie Asuinrakennus Seutulantie Asuinrakennus Saunakalliontie Asuinrakennus Ohratie Huoltokoti Pajalantie Liikerak / asunnot Vanhankyläntie Asuinrakennus Polvipolku Lampinpuiston pvk Lähteenkuja Verstaspihankatu nro. 1 Verstaspihankatu Asuinrakennus Mäkelänkatu Kuvataidekoulu Valtuustokatu Verstaspihankatu nro. 2 Verstaspihankatu SPR Mittarikatu Vesilaitos/Kiint.huolto Metsolantie Asuinrakennus Vanhankyläntie Englantilainen leikkikoulu Mannilantie Asuinrakennus Mäyrätie

24 24