Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Aika , klo 14:02-21:51 Paikka Jä rvenpä ä - talo, Juhani Aho - sali Käsitellyt asiat 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 102 Pöytäkirjan tarkastaminen 103 Järvenpään kaupungin investointiohjelma ja palveluverkkosuunnitelma KH 104 Järvenpään kaupungin talousarvio HI 5 Areenan takaus 106 Tekijänpuiston yritysalueen, Tuottajankatu 7, hinnoittelu ja myyntivaltuutus 107 Hallintosäännön uudistamiseen liittyvä lautakuntien jäsenten täydentäminen 108 Ero sosiaali- ja terveyslautakunnasta / Kristiina Vainikka 109 Eroanomus HUS valtuuston jäsenyydestä / Latva- Karjamaa Raija 110 Kuntalaisaloite: Kaupunginhallituksen luottamuksen mittaaminen Lisäpykälät 111 Valtuustoaloite kulttuuriavustusten kriteereihin / Heini Liimatainen ja 29 valtuutettua

2 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Saapuvilla olleet jäsenet Eemeli Peltonen, puheenjohtaja Mika Gilan, 1. varapuheenjohtaja, saapui 16:18 Tero Rantanen, 2. varapuheenjohtaja, saapui 16:18 Antti Heikkilä (poissa 104), saapui 15:03 Arto Luukkanen, saapui 14:59 Emmi Mäkinen, saapui 14:12 Hanna Graeffe, saapui 14:11 Heini Liimatainen, saapui 14:12 Heli Anttila (poissa osittain 104 klo 18-20), saapui 14:12 Helinä Perttu (poissa 103), saapui 14:16 Henry Berg Jarno Hautamäki, saapui 14:13 Jenni Marttinen, saapui 14:07 Kaarina Wilskman, saapui 15:57 Katja Repo, saapui 14:15 Katri Kuusikallio, saapui 14:18 Kristiina Vainikka, saapui 14:07, poistui 19:25 Lassi Markkanen, saapui 14:12, poistui 19:54 Liina-Lyydia Jämsä, saapui 14:42 Markku Tenhunen Marko Larjanne, saapui 15:05 Mikko Laakkonen, saapui 14:12 Mikko Päivinen, saapui 14:14 Mikko Taavitsainen, saapui 14:06, poistui 21:33 Mikko Vesterinen Mimmi Launiala, saapui 14:12 Olli Kamunen, saapui 17:06 Ossi Kaminen, saapui 14:12 Ossi Vähäsarja, saapui 16:25 Pekka Heikkinen, saapui 16:01 Pekka Luuk, saapui 14:11 Pepe Makkonen Peter Hagman, saapui 16:00 Peter Osipow, saapui 14:04 Petri Graeffe, saapui 14:17 Pirjo Komulainen, saapui 15:18 Rita Kostama, saapui 15:02 Sanna-Maria Riikonen, saapui 14:04 Satu Haaparanta, saapui 14:12 Satu Tuominen, saapui 14:16 Seppo Heino, saapui 15:15 Suvi Pohjonen, saapui 16:03 Tarja Edry (poissa :t ), saapui 14:25 Tiia Lintula, saapui 15:44 Tomi Passi, saapui 14:14

3 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Tuomas Raejärvi (poissa 105), saapui 15:19 Ulla-Mari Karhu, saapui 14:22 Viljo Smed, saapui 14:13 Riikka Juuma (Kaisa Saarikorven tilalla), varajäsen, saapui 15:38 Petri Ovaska (Tuija Kuusiston tilalla), varajäsen, saapui 14:16 Sonja Huttunen (Tarja Edryn tilalla), varajäsen, saapui 16:08, poistui 20:33 Ida-Cecilia Strandberg (Heli Anttilan tilalla), varajäsen, saapui 18:43, poistui 20:31 Liisa Majanen (Kaija Tuurin tilalla), varajäsen, saapui 14:13 Willem van Schevikhoven (Helinä Pertun ja Tuomas Raejärven tilalla), varajäsen, saapui 16:08, poistui 21:23 Petri Perta (Kristiina Vainikan tilalla klo alkaen), varajäsen, saapui 19:24 Lasse Puttonen (Lassi Markkasen tilalla klo alkaen), varajäsen, saapui 20:04 Muut saapuvilla olleet Laura Kattelmäki, lakimies, sihteeri Aino Lampinen, nuorisovaltuuston puheenjohtaja, saapui 15:29 Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Marju Taurula, palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä, terveyden edistämisen johtaja Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja, saapui 16:28 Leena-Mari Tanskanen, Viestintäjohtaja Tuula Alkula, viestintäassistentti, saapui 15:56 Kaarina Laine, kaupunkitekniikan johtaja, saapui 15:56, poistui 21:48 Lea Kurki, viestinnän erityisasiantuntija, saapui 15:57 Jani Kervinen, rakennuttajapäällikkö, Mestaritoiminta Oy, saapui 16:00, poistui 17:55 Allekirjoitukset Eemeli Peltonen Puheenjohtaja Laura Kattelmäki Sihteeri

4 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valtuuston kokousohjelma klo valtuuston kyselytunti (enintään 60 min) (alkoi klo päättyi klo 14.35) klo valtuustoinfo (Perhelä) (alkoi klo päättyi klo 15.48) klo valtuuston kokous alkaa (alkoi klo 16.02) klo kokous keskeytetään ruokailun ajaksi klo kokous jatkuu Kysymyksen esittäminen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle tai kaupunginjohtajalle Järvenpään kaupungin hallintösäännön 96 :n mukaan valtuutettu voi esittää kaupunginhallituksen puheenjohtajalle tai kaupunginjohtajalle kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa koskevan kirjallisen kysymyksen. Kysymysten käsittelyä varten järjestetään tarvittaessa kyselytunteja. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta ja sen kesto on korkeintaan 60 minuuttia. Kysymys, joka ei saa sisältää perustelua tai kriittistä lausuntoa, on lyhyenä ja kirjallisesti toimitettava kaupungin kirjaamoon viimeistään kymmenen päivää ennen valtuuston kokousta. Valtuustolle ilmoitetaan kyselytunnista kokouskutsun yhteydessä. Kysymykset otetaan vastattaviksi ensisijaisesti niiden saapumisjärjestyksessä. Valtuuston puheenjohtaja voi kuitenkin päättää kysymysten muusta käsittelyjärjestyksestä. Ellei kaikkia kysymyksiä ehditä käsitellä kyselytunnilla, ne siirretään seuraavaan kyselytuntiin. Yhden valtuutetun kysymyksiä voidaan käsitellä korkeintaan kaksi kappaletta kyselytuntia kohden. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan tai kaupunginjohtajan on vastattava kysymykseen suullisesti kyselytunnilla tai ilmoitettava syy vastaamatta jättämiseen. Vastauksen on oltava lyhyt. Kysymyksen esittäjällä on vastauksen johdosta oikeus välittömästi esittää enintään kaksi asiaa liittyvää enintään yhden minuutin pituista lisäkysymystä. Vastauksen antajan on heti vastattava kysymyksiin. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua, eikä asiasta tehdä päätöstä. Valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja toimii kyselytunnin puheenjohtajana. Kyselytunti on julkinen. Kyselytunnin järjestäminen klo Ennen kaupunginvaltuuston klo pidettävää kokousta järjestetään edellä mainittuun säännökseen perustuva kyselytunti seuraavista kysymyksistä, jotka on toimitettu kaupungin kirjaamoon määräajassa ( ): 1. Kirjallinen kysymys kaupunginjohtajalle

5 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Kuinka paljon arvioitte Perhelän korttelin jalostamiseen menneen kaupungin kassasta rahaa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana pelkästään virkamies- ja konsuttitöiden maksamiseen? Lisäkysymykset: 1. Lehtitietojen mukaan korttelia reunustavat betoniesteet maksavat kaupungille e/kk milloin sopimus esteiden vuokrauksesta astui voimaan ja onko sopimuksella määräaikaa? 2. Mitä muita jatkuvasti juoksevia kuluja kaupungille syntyy Perhelän hankkeen osalta? 2. Kirjallinen kysymys kaupunginjohtajalle Mihin valtuuston marraskuussa Koy Järvenpään Liiketalolle lisämäärärahana myöntämät e on tarkalleen tarkoitus käyttää? Lisäkysymykset: 1. Onko Teillä tällä hetkellä tiedossa jotain kerrottavaa Perhelän korttelin rakentamisen tulevaisuudesta? 2. Onko olemassa vielä mitään suunnitelmia tyhjän korttelin saattamiseksi hyötykäyttöön - mikä on aikataulu ja mitä se käyttö mahdollisesti olisi? Satu Haaparanta Kaupunginvaltuutettu ///////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// // 1. Kirjallinen kysymys kaupunginjohtajalle Miksi Järvenpään kaupunki on sallinut ratahallintokeskuksen jatkaa töitä Järvenpään asemanmäellä myös kaupungin omistamilla ja hallinnoimilla mailla, vaikka hallinto- oikeudessa on vireillä valitus asiasta? Lisäkysymys: 1. Jos mainittu valitus menestyy hallinto- oikeudessa, kuka tai ketkä ovat vastuussa päätöksillään siitä, että työt ovat asemanmäellä saaneet jatkua? 2. Kirjallinen kysymys kaupunginjohtajalle Miksi Järvenpään kaupunginhallitus on hallinto- oikeuteen tehdystä valituksesta huolimatta lakkauttanut elinkeinojohtajan viran, perustanut elinvoimajohtajan viran ja täyttänyt sen vakituisena?

6 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Pekka Luuk Kaupunginvaltuutettu /////////////////////////////////////////////////////////////////// 1. Kirjallinen kysymys kaupunginjohtajalle Millä tavalla on tarkoitus edetä koko Vanhankylänniemen kehittämisen kanssa ja etenkin uuden saunarakennuksen rakentamisen kanssa? 1. Kirjallinen kysymys kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Miksi Vanhankylänniemen saunarakennuksen hankintakilpailua ei käynnistetty pyytämällä tavanomaisia urakkatarjouksia siitä 201 m2 saunasta, jonka järvenpääläinen Arkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen suunnitteli jätettyyn poikkeamislupahakemukseen? Lassi Markkanen Kaupunginvaltuutettu /////////////////////////////////////////////////////////////////// Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittely Puheenjohtaja totesi, että suoritetussa nimenhuudossa oli paikalla 48 valtuutettua, joista 45 varsinaisia valtuutettuja, kolme varajärjestyksessä kokoukseen kutsuttuja valtuutettuja, kolme poissa. Lisäksi puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, voidaanko puheenvuoroja rajoittaa kokouskutsun yhteydessä toimitetun ehdotuksen mukaisesti (kaikissa pykälissä ryhmäpuheenvuorot enintään 5 min, yksittäiset puheenvuorot enintään 3 min). Päätös Hyväksyttiin. Hyväksyttiin lisäksi yksimielisesti, että puheenvuoroja rajoitetaan valtuutetuille kokouskutsun yhteydessä toimitetun ehdotuksen mukaisesti.

7 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) 102 Pöytäkirjan tarkastaminen Hallintosäännön 89 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kulloinkin tähän tehtävään valittua henkilöä, jollei valtuusto jonkun asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti. Pöytäkirjan tarkastajia valittaessa on valtuustossa noudatettu tapaa, että kaksi valtuutettua vuorollaan aakkosjärjestyksessä valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi kuitenkin siten, etteivät he ole samasta valtuustoryhmästä. Pöytäkirja lähetetään kaupungin asianhallintajärjestelmän kautta sähköisesti pöytäkirjan tarkastajille tarkastettavaksi. Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävillä kaupungin verkkosivuilla alkaen. Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Mikko Laakkosen ja Satu Tuomisen. (Varalle valtuutetut Viljo Smed ja Peter Osipow.) Päätös Hyväksyttiin.

8 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Lasten ja nuorten lautakunta, 47, Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, 50, Kaupunkikehityslautakunta, 99, Kaupunginhallitus, 295, Kaupunginvaltuusto, 103, Järvenpään kaupungin investointiohjelma ja palveluverkkosuunnitelma KH JARDno Lasten ja nuorten lautakunta, , 47 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina on laadittu erillisselvityksiä, jotka valmistellaan päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Erillisselvitysten alustavien tulosten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa , 5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski lisäinvestoinneista sekä siitä, ettei kaikille oppilailla ja työntekijöille voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työympäristöä. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta

9 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. Väestösuunnite ja kaupungin kasvu Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu vielä pitkälle luvulle. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Kaupungin kasvu suuntautuu yleiskaavan valitun rakennemallin mukaisesti. Keskustelu kasvun nopeudesta on vielä tämän tekstin laatimisen aikaan kesken, eikä lopullista yleiskaavan väestötavoitetta ole asetettu. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen samalla varaudutaan osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6, 0 milj. euroa vuositasolla, mutta tarve määrärahan kasvattamiseen 8, 0 milj. euron tasolle on tunnistettu. Investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Jalostettavat kiinteistöt Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää

10 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta- alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa on tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v.2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehtiin Kaupunkikehityksen johdolla v.2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää- taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpää- taloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken.

11 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Kansakoulunkadun kiinteistön jatkokäyttö Uusi JYK- hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uuteen monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkoti- investointien aikaa mahdollisena väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset. Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Lasten- ja nuorten lautakunta päättää hyväksyä osaltaan palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja esitykset lähtökohtana jatkovalmistelulle ja liitettäväksi osaksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmaa Käsittely: Jenni Marttinen esitti, että palveluverkkosuunnitelmaan palvelualueen osalta sisällytetään myös lapsivaikutusten arviointi.

12 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Käsittelyn jälkeen puheenjohtaja totesi, sitä lautakunnalta kysyttyään, että lautakunta yksimielisesti keskustelun jälkeen hyväksyi palvelualueen osalta lapsivaikutusten arvioinnin sisällyttämisen palveluverkkosuunnitelmaan ehdolla, että löydetään mahdollsimman tarkoituksenmukainen ja helppo tapa sen laatimiseen. Päätös Lasten- ja nuorten lautakunta päätti: hyväksyä osaltaan palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja esitykset lähtökohtana jatkovalmistelulle ja liitettäväksi osaksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmaa että palveluverkkosuunnitelmaan sisällytetään palvelualueen osalta lapsivaikutusten arviointi ehdolla, että löydetään mahdollsimman tarkoituksenmukainen ja helppo tapa sen laatimiseen Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta, , 50 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina on laadittu erillisselvityksiä, jotka valmistellaan päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Erillisselvitysten alustavien tulosten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa , 5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa.

13 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski lisäinvestoinneista sekä siitä, ettei kaikille oppilailla ja työntekijöille voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työympäristöä. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. Väestösuunnite ja kaupungin kasvu Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu vielä pitkälle luvulle. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Kaupungin kasvu suuntautuu yleiskaavan valitun rakennemallin mukaisesti. Keskustelu kasvun nopeudesta on vielä tämän tekstin laatimisen aikaan kesken, eikä lopullista yleiskaavan väestötavoitetta ole asetettu. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen ja samalla varaudutaan osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6, 0 milj. euroa vuositasolla, mutta tarve määrärahan kasvattamiseen 8, 0 milj. euron tasolle on tunnistettu. Investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Jalostettavat kiinteistöt

14 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta- alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa on tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v.2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehtiin Kaupunkikehityksen johdolla v.2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko

15 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää- taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpää- taloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. Kansakoulunkadun kiinteistön jatkokäyttö Uusi JYK- hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uuteen monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkoti- investointien aikaa mahdollisena väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset.

16 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Ehdotus Esittelijä: Marju Taurula, palvelualuejohtaja Sivistys- ja vapaa- aikalautakunta päättää hyväksyä osaltaan palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja esitykset lähtökohtana jatkovalmistelulle ja liitettäväksi osaksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmaa. Päätös Hyväksyttiin Kaupunkikehityslautakunta, , 99 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin nopeaan kasvuun. Vuosina on laadittu erillisselvityksiä, jotka valmistellaan päätöksentekoon vuoden 2018 aikana. Erillisselvitysten alustavien tulosten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa , 5 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski lisäinvestoinneista sekä siitä, ettei kaikille oppilailla ja työntekijöille voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työympäristöä. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta

17 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. Väestösuunnite ja kaupungin kasvu Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu vielä pitkälle luvulle. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Kaupungin kasvu suuntautuu yleiskaavan valitun rakennemallin mukaisesti. Keskustelu kasvun nopeudesta on vielä tämän tekstin laatimisen aikaan kesken, eikä lopullista yleiskaavan väestötavoitetta ole asetettu. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen samalla varaudutaan osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6, 0 milj. euroa vuositasolla, mutta tarve määrärahan kasvattamiseen 8, 0 milj. euron tasolle on tunnistettu. Investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Jalostettavat kiinteistöt Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022 Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta- alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena

18 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa on tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v.2019 liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehtiin Kaupunkikehityksen johdolla v.2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistumassa ja se viedään päätöksentekoon vuoden 2018 loppuun mennessä. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää- taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpää- taloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen käsittely päätöksentekoelimissä on vielä kesken. Kansakoulunkadun kiinteistön jatkokäyttö Uusi JYK- hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uuteen monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkoti- investointien aikaa mahdollisena väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja

19 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset. Merkittävät investoinnit vuosille esitellään palveluverkkoselvityksessä. Palveluverkko dokumenttia on päivitetty laaditun version jälkeen. Tähän esitykseen on liitetty tarkennettu laadittu versio. Ehdotus Esittelijä: Olli Keto- Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä osaltaan palveluverkkosuunnitelman tavoitteet ja esitykset lähtökohtana jatkovalmistelulle ja liitettäväksi osaksi kaupungin palveluverkkosuunnitelmaa. Päätös Hyväksyttiin Kaupunginhallitus, , 295 Valmistelijat / lisätiedot: Antti Nikkanen antti.nikkanen@jarvenpaa.fi hankekehityspäällikkö Konsernipalvelut, Kaupunkikehitys, Lasten ja nuorten sekä Sivistyksen palvelualue Vuosien investointiohjelma Järvenpään kaupungin 10 vuoden investointiohjelma vuosille on valmistunut ja se on esitetty liitteenä olevassa palveluverkkosuunnitelmassa. Investointisuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun ja siinä on myös huomioitu keskeiset kaupungin palveluverkkoon liittyvät investoinnit. Merkittävät investoinnit ja investointiohjelman peruskomponentit esitellään tarkemmin palveluverkkoselvityksessä. Nyt päätöksentekoon tuleva 10 vuoden investointiohjelma on merkittävä strategisen tason linjaus tulevista investointitarpeista. Vuosi 2018 on uuden menettelyn aloitusvuosi, joten päätetään investoinnit vuosille ja ohjelma on vuosille Kyse on poikkeusmenettelystä. Jatkossa esim. vuonna 2020 päivitetään investointiohjelma

20 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) vuosille (10 vuotta). Vuonna 2020 päätetään investoinneista myös vuodelle 2021 mutta, se saadaan talousarvioon automaattisesti aiemmista ohjelmista. Käytännössä siis, jos yksittäisen koulurakennuksen investointi on ohjelmassa vuonna 2025, vahvistetaan sen aloittaminen päivityksessä Tällöin rakennuksen kunto ja oppilasmääräennusteiden kehitys katsotaan osana päätöstä. Vastaavasti investointi voi myös aikaistua vaikkapa käsittelyssä 2020 vuodelle 2022, jos rakennuksen kunnossa tai oppilasmäärissä on havaittu jotain uutta. Investointiohjelmassa ensimmäiset viisi vuotta katsotaan aina tarkemmin kuin viimeiset viisi vuotta. Investointiohjelmassa investoinnit on 10 vuoden suunnitelmakaudella jaettu viiteen toiminnalliseen luokkaan; vetovoima, pitovoima, kasvu, tuottavuus ja välttämättömyys. Vuosina investointeja on seuraavasti, Me (netto) Vetovoimainvestoinnit Pitovoimainvestoinnit Välttämättömyysinvestoinnit Kasvusta johtuvat investoinnit Tuottavuutta parantavat investoinnit 60, 3 Me 67, 1 Me 326, 1 Me 26, 6 Me 10, 0 Me Oheismateriaalina on yhteenveto, josta näkyy tarkemmin investointiohjelman sisältö ja sen luokittelu. Palveluverkkosuunnitelma Palveluverkkosuunnitelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun. Vuosina on laadittu erillisselvityksiä, joiden pohjalta on tehty päätöksiä vuoden 2018 aikana ja ne ovat osaltaan tukeneet ja tuoneet sisältöä nyt käsittelyssä olevaan palveluverkkosuunnitelmaan ja 10 vuoden investointiohjelmaan. Erillisselvitysten alustavien tulosten perusteella kaupungin toiminnan edellyttämien palvelurakennusten tunnistettujen kehitysinvestointien taso suunnitelmakaudella on luokkaa 270 milj. euroa, josta suuri osa on rakennusten elinkaaren tai sisäilmaongelmien aiheuttamaa korjausvelkaa. Palveluverkon kuntoon saattaminen edellyttää merkittäviä taloudellisia panostuksia. Erityisen suuri korjausvelka on perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkossa. Palveluverkkotyöryhmä on analysoinut vaihtoehtoja ja ainoastaan kouluverkon nopealla uudistamiselle voidaan koulurakennukset korvata uudella tai uudistaa teknisen elinkaaren ja sisäilmahaasteiden edellyttämässä aikataulussa. Mikäli korjauksia ei toteuteta vaaditussa aikataulussa, syntyy riski lisäinvestoinneista sekä siitä, ettei kaikille oppilailla ja työntekijöille voida taata terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä tai työympäristöä. Palveluverkkosuunnittelun tavoitteena on löytää optimaaliset teknillistaloudelliset ratkaisut kaupungin palveluverkon kehittämiseen niin, että ratkaisut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla elinvoima- ja hyvinvointitavoitteita, jolloin palveluverkkoinvestoinnit ovat vahvassa synergiassa kaupungin kehittämisen ja

21 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) kasvun kanssa. Nykyinen palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa kaupungin nopean kasvun seuraavien kymmenen vuoden aikana. Palveluverkon näkökulmasta turvallisen, terveellisen ja Uuden Kunnan visioiden mukaisen palveluverkon tuottamisen edellytyksenä on kaupungin taloudellisen aseman turvaaminen suunnitelmakaudella. Väestösuunnite ja kaupungin kasvu Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu vielä pitkälle luvulle. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Kaupungin kasvu suuntautuu yleiskaavan valitun rakennemallin mukaisesti. Keskustelu kasvun nopeudesta on vielä tämän tekstin laatimisen aikaan kesken, eikä lopullista yleiskaavan väestötavoitetta ole asetettu. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen samalla varaudutaan osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6, 0 milj. euroa vuositasolla, mutta on tunnistettu tarve myös noin 2 Me:n vuosittaiselle muutos- ja kehitysinvestoinneille, mikä on huomioitu investointiohjelmassa. Kaupungin rakennuskantaan, korjausvelan hallintaan kohdistuvat investoinnit, kuten myös tilojen muutoksiin liittyvät investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Jalostettavat kiinteistöt Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä. Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa. Erillisselvitykset Järvenpään toimitilahanke 2022

22 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta- alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen. Liikuntapaikkaselvitys Yhdessä Tuusulan kunnan kanssa tehty liikuntapaikkojen käyttöselvitys v Tämän selvityksen ja kaupunkistrategian pohjalta laaditaan v liikunnan ja liikuntapaikkojen kehittämisohjelma. Kouluinvestointien yhteydessä tarkastellaan myös liikuntasalien ja lähiliikuntapaikkojen tarve. Liikuntakenttien erillisselvitys tehty Kaupunkikehityksen johdolla v. 2017, jonka pohjalta toteutetaan Lepolassa Juholan uudet kentät ja laaditaan tarkennettu suunnitelma Keskuskentän peruskorjauksesta huomioiden Uusi JYK - hanke. Järvenpään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys on valmistunut ja hyväksytty Lasten ja nuorten lautakunnassa vuoden 2018 syksyllä. Myös muita vaihtoehtoja selvitettiin ja yhteenveto niistä on oheismateriaalina. Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää- taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö Sivistyksen ja vapaa- ajan palvelualue tutki Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpää- taloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvitys on käsitelty Sivistys- ja vapaa- ajanlautakunnassa marraskuussa 2018 ja suunnittelua jatketaan sekä museon konseptisuunnittelulla että koko alueen suunnittelulla. JYK Kansakoulunkadun ja Juholan koulun rakennusten jatkokäyttö Uusi JYK- hankkeen myötä opistojen toiminta pyritään siirtämään JYK Kansakoulunkadun rakennuksesta uusiin monitoimirakennuksiin. Nykyistä kiinteistöä tarvitaan isojen koulu- ja päiväkoti- investointien aikaa mahdollisena väistötilana lähes koko suunnitelmakauden ajan. Erillisselvityksessä selvitetään rakennuksen jatkokäytön eri vaihtoehdot. Myllytien toimintakeskuksen kehitys Myllytien toimintakeskuksen rakennuksessa on tunnistettu investointitarpeita. Erillisselvityksessä selvitetään kohteen jatkokäytön eri vaihtoehdot, niiden taloudellinen kannattavuus ja muut asiaan liittyvät arvot. Keskustan pysäköintitalo Keskustan pysäköintitaloinvestointi on merkittävä panostus kaupungin elinvoimaan ja keskustan kehittämiseen. Selvityksessä tutkitaan eri vaihtoehdot hankkeen kaupalliselle mallille, toteuttamiselle, omistamiselle ja operoinnille sekä taloudelliset ja juridiset vaikutukset.

23 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Muuta huomioitavaa Palveluverkkosuunnitelman oheismateriaalina on koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksestä tehdyt erillisselvitykset, jotka Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi kokouksessaan Ehdotus Esittelijä: Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointisuunnitelman vuosille esittelytekstissä kuvatut päivityksen periaatteet huomioiden (palveluverkkosuunnitelman taulukko 2, sivu 22) hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman muilta osin seuraavasti: Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat, sivu 4 Palveluverkkosuunnitelman sisältö, sivut 4-6 Lähtötiedot palvelujen sijoittumiselle, sivut 7-10 Kaupungin palveluverkon kehittämistarpeet: Hyvinvointitehtävä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma, sivut Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue, sivu 19 Elinvoimapalvelualue, sivu 20 Konsernipalvelut, sivu 20 Merkittävät korjaus- ja uudisinvestointitarpeet, sivu 25 Erillisselvitykset, sivu 26 Rakennettujen kiinteistöjen jalostaminen, sivut Käsittely: Kaupunkikehityksen osion osalta todettiin, että tekniset virheet korjataan. Helinä Perttu ja Tarja Edry poistuivat esteellisinä kokoustilasta siltä osin kuin käsiteltiin ja päätettiin kaupungin palveluverkon kehittämistarpeiden osiota: 1. Hyvinvointitehtävä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma. s ("yhteisöjäävi", hallintol 5 luku 28 ). Ulla- Mari Karhu toimi puheenjohtajana tämän osion käsittelyn ajan. Käsittelyn kuluessa Petri Graeffe teki muutosesityksen, jota Henry Berg kannatti. Muutosesitys kuului seuraavasti: s. 17: Harjulan koulun alle ensimmäinen kohta muotoon: Moduulikoulu tai kiinteä koulu tai hybridikoulu aikataulu JYK:n alta: pois virke: Kyrölästä 3-9. lk ja Kyrölän yksikkö voi muuttua pienten lasten kouluksi JYK:n alta pois virke: tarvittaessa Harjulan yläkoululaisia Ainolan käyttöönoton jälkeen.

24 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) lisäys: Kartanon koulu v tai myöhemmin yhtenäiskouluksi Muutos 1. rivi: Ainolan koulu v muotoon - > Kyrölän koulu v. 2020, uusi rakennus (muuten tekstit 2. ja 3. rivi kuten nyt). (Eli ei Ainolan koulua) s. 18: Lisätään kuvaan vuodelle 2020 Kyrölän uusi koulu s. 22: Lisätään vuoden 2020 investointeihin 7 M välttämättömiin investointeihin ja 3 M pitovoimainvestointeihin, yhteensä 10 M s. 25: Lisätään uutena rivinä: Kyrölän koulu / 2020 / 10 milj / 2019 / välttämätön sekä pitovoimainvestointi Yleisinä päätösehdotuksina: Valmistellaan kouluverkkoselvitys uudelleen alustavan vaihtoehdon 2 mukaan, jossa on Kyrölän koulu, mutta ei Ainolan koulua. Harjulan koulu suunnitellaan mieluiten hybridikouluna, johon rakennetaan tässä vaiheessa kiinteänä kaksi sarjainen koulu niin, että myöhemmin voidaan lisätä kouluun moduleina lisäosia. Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa oli tehty kannatettu muutosehdotus, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin äänestys sähköisen asianhallintajärjestelmän kautta, jota täydennettiin nimenhuutoäänestyksellä. Äänestysjärjestys JAA = esittelijän ehdotus EI = Petri Greaffen muutosehdotus Äänestyksen tulos Äänin 8-2 päätökseksi tuli esittelijän ehdotus. Siltä osin kuin käsiteltiin ja päätettiin kaupungin palveluverkon kehittämistarpeiden osiota 2. sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue, s 19. poistuivat Eemeli Peltonen, Ulla- Mari Karhu ja Mikko Taavitsainen, Helinä Perttu ja Tarja Edry esteellisinä kokoustilasta ("yhteisöjäävi", hallintol 5 luku 28 ). Valittiin yksimielisesti Tiia Lintula kokouksen tilapäiseksi puheenjohtajaksi. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginvaltuusto, , 103 Valmistelija / lisätiedot:

25 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Antti Nikkanen Liitteet PVS KH Investointiohjelma KH2611 Ehdotus Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointisuunnitelman vuosille esittelytekstissä kuvatut päivityksen periaatteet huomioiden (palveluverkkosuunnitelman taulukko 2, sivu 22) hyväksyä liitteenä olevan palveluverkkosuunnitelman muilta osin seuraavasti: Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat, sivu 4 Palveluverkkosuunnitelman sisältö, sivut 4-6 Lähtötiedot palvelujen sijoittumiselle, sivut 7-10 Kaupungin palveluverkon kehittämistarpeet: Hyvinvointitehtävä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma, sivut Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue, sivu 19 Elinvoimapalvelualue, sivu 20 Konsernipalvelut, sivu 20 Merkittävät korjaus- ja uudisinvestointitarpeet, sivu 25 Erillisselvitykset, sivu 26 Rakennettujen kiinteistöjen jalostaminen, sivut Käsittely Ennen asian käsittelyä Tarja Edry ja Helinä Perttu ilmoittivat olevansa asiassa esteellisiä (kuntalain 97.1 ), eivätkä osallistuneet asiasta käytävään keskusteluun, eivätkä päätöksentekoon. Pykälän käsittelyn ajan paikalla olivat varajäsenet Sonja Huttunen (Edry) ja Willem van Schevikhoven (Perttu). Käsittelyn kuluessa Petri Graeffe teki kolme Lassi Markkasen kannattamaa muutosehdotusta, jotka kuuluivat seuraavasti: 1. Muutosehdotus Investointisuunnitelmaan varataan vuodelle 2020 Kyrölän koulun rakentamiseen 12 M eli yhteissummaan lisää seuraavasti: 12 M välttämättömiin investointeihin v Muutosehdotus Lisätään sivulle 17 lisäteksi: Vihtakadun koulun toimintaa jatketaan ainakin luokkien esiopetus - 4. luokka osalta. Harjulan koulu rakennetaan kiinteärakenteisena kouluna niin, että se suunnitellaan helposti laajennettavaksi. Tällöin sitä on mahdollista laajentaa myöhemmin sekä suuremmaksi alakouluksi tai yhtenäiskouluksi haluttaessa.

26 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) 3. Lisätään sivulle 17 lisäteksti: Kyrölään rakennetaan viimeistään vuonna 2020 uusi kolmisarjainen koulu vähintään luokille esiopetuksesta neljänteen luokkaan, tämä koulu korvaa suunnitellun Ainolan koulun. Lisätään sivulle 18 lisätään kuvaan vuodelle 2020 Kyrölän uusi koulu. Sanna Riikonen ehdotti Tomi Passin kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun. Palautusehdotus kuului seuraavasti: "Esitän asian palauttamista valmisteluun evästyksellä: Päätöksentekoon tuodaan mukaan laajemmin vaihtoehtoja hintalappuineen, mukaan lukien vaihtoehto jossa on myös pienempiä lähikouluja. Kustannustasoa tarkastellaan kriittisemmin kalliiden koulujen osalta." Pirjo Komulainen ehdotti Ulla- Mari Karhun kannattamana, että sivulle 5, kohtaaan 2.2 Erillisselvitykset Lauseen "Erillisselvitysten tehtävänä on tutkia tapauskohtaisesti kaupungin kannalta kaikkein järkevin ja taloudellisin tapa palveluiden tuottamiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen." jälkeen tehdään seuraava lisäys: "Erillisselvitys sisältää myös lapsi- ja hyvinvointivaikutusten ennakkoarvioinnin." Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta valmisteluun, asiasta oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys. Äänestyksen jälkeen äänin 40 JAA- ääntä, 10 EI- ääntä, 1 TYHJÄÄ päätettiin jatkaa asian käsittelyä. Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa tehtiin neljä kannatettua muutosehdotusta, asiasta oli äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys. Äänestysten jälkeen äänin 1 JAA- ääntä, 50 EI- ääntä ja 0 TYHJÄÄ päätettiin hyväksyä asia pohjaehdotuksen mukaisesti, Komulaisen ehdotuksen mukaisella täydennyksellä. Äänestykset JAA = asian käsittelyn jatkaminen EI = Riikosen ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi Jaa Ulla-Mari Karhu Pirjo Komulainen Katja Repo Peter Hagman Tiia Lintula Jenni Marttinen Mikko Laakkonen

27 Järvenpää Pöytäkirja 11/ ( 68) Mikko Taavitsainen Jarno Hautamäki Mikko Vesterinen Peter Osipow Willem van Schevikhoven Katri Kuusikallio Tero Rantanen Emmi Mäkinen Arto Luukkanen Heli Anttila Markku Tenhunen Eemeli Peltonen Mika Gilan Pepe Makkonen Tuomas Raejärvi Ossi Vähäsarja Lassi Markkanen Petri Ovaska Viljo Smed Hanna Graeffe Liina-Lyydia Jämsä Ossi Kaminen Riikka Juuma Olli Kamunen Mimmi Launiala Heini Liimatainen Mikko Päivinen Rita Kostama Kaarina Wilskman Pekka Heikkinen Satu Tuominen Suvi Pohjonen Liisa Majanen Ei Petri Graeffe Sanna-Maria Riikonen Antti Heikkilä Tomi Passi Satu Haaparanta Kristiina Vainikka Pekka Luuk Sonja Huttunen Seppo Heino Marko Larjanne Tyhjä Henry Berg