UNIHÄIRIÖT JA SEKSUAALISUUS
|
|
- Mari Halttunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 UNIHÄIRIÖT JA SEKSUAALISUUS Sairauksien vaikutus seksuaaliterveyteen -seminaari Professori Päivi Polo TYKS nkl ja TY
2 SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA LT, Dos, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologi Päätoimi synnytys- ja naistentautiopin professori TY Sivutoimet oa ylilääkäri TYKS yksityislääkäri lääkärikeskukset: Turun Gynekologikeskus ja Terveystalo Rauma Koulutustoiminta Luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa (MSD, Orion, Gedeon Richter, Novo Nordisk) Osallistunut lääkealan yrityksen koulutusten suunnitteluun (Mylan, Pfizer)
3 SISÄLLYS Uni ja seksuaalisuus: Uni ja sen tutkiminen Uni ja sukupuolihormonit Uniongelmien yhteys seksuaaliongelmiin
4 ME KÄYTÄMME NUKKUMISEEN 8 tuntia päivässä 56 tuntia viikossa 240 tuntia kuukaudessa tuntia vuodessa
5 NUKUMMEKO RIITTÄVÄSTI? Suomalainen aineisto vuodelta 1990 (n=12 423): 20.4% väestöstä nukkuu liian vähän: 16 % miehistä, 24 % naisista Hublin et al Terveys tutkimus (n=7 262, Kansanterveyslaitos) 14.4 % nukkuu 6 h (17 % miehistä, 13 % naisista) 14.1 % nukkuu 9 h (11 % miehistä, 17 % naisista)
6 MITEN UNTA TUTKITAAN? Subjektiiviset tutkimusmenetelmät : Kyselykaavakkeet Objektiiviset tutkimusmenetelmät: Unipolygrafia Aktigrafia Liikeanturit (esim hengitysanturit) Unitutkimuksen pääongelma: Sleep misperception: Subjektiivinen unen laatu Objektiivinen unen laatu
7 UNIPOLYGRAFIA Non-REM REM
8 UNIONGELMAT normaali Unettomuus = insomnia: Nukahtamisvaikeus Yölliset heräämiset Liian aikainen aamuherääminen Unenaikaiset hengityshäiriöt (uniapnea ja osittainen ylähengitystieahtauma) hengitystieahtauma Unenaikaiset liikehäiriöt (RLS, PLMS) Parasomniat
9 UNIONGELMIEN JA UNIVAJEEN SEURAUKSIA Univaje (unettomuus, unenaikaiset hengityshäiriöt, liikehäiriöt) Stressihormonit Adipokiinien muutokset Sympaattinen aktiviteetti Hengitys Pallean liikkuvuus Pehmytkudosturvotus Viskeraalirasva Insuliiniresistenssi Insuliinitasot Päiväväsymys Kognitio Mieliala Onnettomuudet Seksuaalitoiminta Lihavuus Diabetes Hypertensio Immuunipuolustus Tulehdukselliset sytokiinit
10 UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA Sekä naisilla että miehillä unettomuuden ja seksuaalitoimintahäiriöiden yhteys liittyy usein moniin muihin samanaikaisiin tekijöihin: ikääntyminen perussairairaudet koettu huono terveydentila elinolosuhteet (alhaisempi sosioekonominen asema tai koulutus, vähäisempi sosiaalinen tuki) huonompi työllisyystilanne mielialaoireet stressi
11 UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (1) Nuoret naiset: pidempi unen kesto yhteydessä parempaan seksuaalitoimintaan (FSDS-R): parempaan seksuaaliseen halukkuuteen (sexual desire) ja kiihottumiseen (arousal) sekä parempaan seksuaaliaktiviteettiin (partnered sexual activity). Ei eroa: emättimen kostuminen (vaginal lubrication) tai orgasmin saavuttaminen Keski-ikäiset naiset (erityisesti perimenopausaaliset ja kirurgisesti postmenopausaaliset): unettomuusongelmat yhdistyvät seksuaaliongelmien kanssa seksuaalinen halukkuuden, kiihottumisen ja orgasmin saavuttamisen vaikeus, alentunut seksuaalinen tyytyväisyys ja vaginan kuivuus Peri- ja postmenopausaalisia naiset: alentunut seksuaalinen halukkuus yhteydessä sekä unettomuusongelmien, depressiivisten oireiden että yöhikoiluoireiden kanssa Depressio- ja unioireiden kiinteä yhteys
12 UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (2) Naisilla unettomuusoireet liittyvät myös parisuhteeseen: unettomuus yleisempää naisilla, joiden partnerilla oli erektiohäiriö tai joiden partneri oli ollut uskoton Erityisesti naisilla ennen nukkumaan menoa tapahtuvan orgasmin vaikutukset voivat olla moninaiset: orgasmi saattaa: lisätä väsymystä ja siten helpottaa nukahtamista aiheuttaa voimakasta piristymistä ja siten nukahtamisvaikeuksia
13 UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (1) unenaikaisista hengityshäiriöistä kärsivien naisten seksuaalitoiminta alentunutta (tutkimuksia vähän) uniapneapotilaiden seksuaalitoimintahäiriöiden riski noin x 2 terveisiin naisiin verrattuna sekä premenopausaalisilla että postmenopausaalisilla naisilla uniapnean on todettu huonontavan laaja-alaisesti seksuaalitoimintoja: seksuaalinen halukkuus, kiihottuminen, kostuminen, orgasmin saavuttaminen ja seksuaalinen tyytyväisyys vähentyvät ja yhdyntäkivut lisääntyvät mitä vaikeampi tauti, sitä enemmän seksuaaliongelmia toisten tutkimusten mukaan seksuaalitoiminnat huonontuvat jo vähäisillä uniapnea löydöksillä
14 UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: NAISET (2) Taustalla olevat syyt todennäköisesti monitekijäisiä: Toistuvien hypoksemioiden ja sympaattisen hermoston yliaktivaation aiheuttama periferinen neuropatia, endoteelivauriot ja vähentynyt typpioksidin tuotanto Unenaikaisten hengityshäiriöiden liitännäistaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja depressio Premenopausaalisilla vaikeaa uniapneaa sairastavilla naisilla keltarauhashormonitasot todettu olevan keskivaikeaa uniapneaa sairastavia tai kontrollinaisia matalammat ja tasoilla yhteys seksuaaliongelmien kanssa: hengitystä stimuloiva keltarauhashormoni Uniapnean hoidon vaikutus seksuaalitoimintoihin: Yksittäinen tutkimus: Pitkäkestoinen CPAP-hoito (> 1 vuosi), joka selvästi helpotti päiväväsymystä, vähensi seksuaalisia toimintahäiriöitä Ei vaikutusta: seksuaalivaikeuksiin tai yleisesti tyytyväisyyteen elämään
15 UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (1) testosteronierityksessä vrk-vaihtelu (jo 4-5v pojilla) vrk-vaihtelua kriittisempää kuitenkin erityksen liittyminen nukkumiseen: pitoisuudet nousevat riippumatta siitä nukkuuko mies yöllä vai päivällä, kunhan unen pituus pysyy saman pituisena erittyminen yhteydessä REM/NREM sykleihin: Nukahtamisen jälkeen testosteronipitoisuudet alkavat nousta, saavuttaen huippunsa ja tasaantuen ensimmäisen REM -unijakson alettua, tyypillisesti 90 minuutin kuluttua nukahtamisesta testosteronin eritysprofiilin on todettu liittyvän REM -unen viiveeseen: jos REM -univiive pitenee, testosteronipitoisuuden nousu jää vähäisemmäksi unenaikaisten heräämisien aikana testosteronipitoisuudet ovat univaiheita alhaisimmat
16 UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (2) Uniongelmat ja testosteronieritys: erityisesti iäkkäät miehet: huonompi unitehokkuus ja lisääntyneet heräämiset liittyvät matalampaan testosteronipitoisuuteen koska testosteronieritys on kiinteästi yhteydessä unisykleihin ja REM -uneen, johtavat unettomuuden eri muodot helposti testosteronin alentuneeseen eritykseen
17 UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (3) myös unen pituus on tärkeä: testosteronipitoisuuden on todettu olevan korkeimmillaan miehillä, jotka nukkuvat 6-8 tuntia tai enemmän unirajoitekoe: sekä akuutti unirajoite (unen pituus < 4 tuntia) että kohtalainen unen pituuden rajoittaminen (unen pituus 4-6 tuntia) johtavat matalampiin testosteronipitoisuuksiin, verrattuna normaalin unen pituuden nukkuviin (unen pituus 8 tuntia) terveillä miehillä lyhytaikainen univaje kompensoidaan nukkumalla pidempään vajetta seuraavina öinä: ei ole merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia hormonieritykseen tai seksuaalitoimintoihin univajeen kroonistuessa hormonieritys laskee, heijastuen todennäköisesti myös seksuaalitoimintoihin.
18 UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (4) Uniongelmat ja testosteronieritys: Liian korkeat testosteronipitoisuudet on liitetty unihäiriöihin testosteronin annon jälkeen on raportoitu unen keston lyhenemistä ja unen laadun huononemista; seurausta mahdollisesti testosteronin aiheuttaman yöllisen aineenvaihdunnan lisääntymisestä. anabolisia steroideja käyttävät: unettomuutta, unitehokkuuden laskua, unen keston lyhenemistä ja heräämisien lisääntymistä; seurausta muun muassa anabolisten steroidien serotoniinieritykseen liittyvillä vaikutuksilla.
19 UNIONGELMAT JA SUKUPUOLIHORMONIT: MIEHET (5) Sykliset unenaikaiset erektiot (nocturnal penile tumescence, NPT): esiintyvät REM unen aikana terveellä 3-5 kertaa yössä, kestäen kukin minuuttia REM -uni aktivoi todennäköisesti limbisen järjestelmän toimintoja, mikä mahdollistaa erektion ja myös unenaikaisen siemensyöksyn dopamiini on tärkeä seksuaalitoimintojen kannalta; REM unen aikana aivojen dopamiinieritys lisääntyy ja sen eritys on selvästi suurempaa verrattuna NREM unen tai valveillaolon aikaiseen eritykseen normaali tapahtuma: eivät edellytä eroottisten unien näkemistä toisaalta eroottisten unien näkeminen tapahtuu REM unen aikana terveillä miehillä eroottiset tapahtumat, esimerkiksi eroottisten filmien katsominen ennen nukkumaanmenoa tai toisaalta seksuaaliaktista pidättäytyminen eivät näytä häiritsevän unen laatua tai syklisten unenaikaisten erektioiden esiintymistä NREM -unen aikaiset erektiot ovat harvinaisia terveillä miehillä ja yhdistyvät tavallisesti parasomnioihin
20 UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (1) Erektiohäiriöt: Nukahtamisvaikeudet, jolloin nukahtamisviive pitenee, aiheuttavat tyypillisesti myös ensimmäisen REM -unen viivästymisen, unisyklien määrän vähenemiseen ja unen kokonaiskeston lyhentymisen Yölliset heräämiset aiheuttavat unisyklien määrän vähenemiseen ja unen kokonaiskeston lyhentymisen Heräämiskynnys on matalin REM -unesta, jolloin REM -univaiheen pilkkoutuminen ja lyheneminen saattaa johtaa testosteronin eritysongelmiin ja erektiohäiriöihin Myös liian aikainen aamuherääminen saattaa olla kriittistä: REM - unen määrä lisääntyy aamuyöstä, uniajan loppupuolella, joten REM - unen kokonaismäärä saattaa jäädä vajaaksi liian aikaisen heräämisen takia. Erektiohäiriöpotilailla on todettu lisäksi alentunutta unitehokkuutta, erityisesti lyhempää S2 -unta, pidempää nukahtamisen jälkeistä hereillä oloaikaa ja lisääntynyttä unen pilkkoutumista
21 UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (2) Unettomuuspotilailla on raportoitu myös muita seksuaalitoiminnan häiriöitä: ennenaikaisia tai pitkittyneitä siemensyöksyjä tai siemensyöksyjen saamisen vaikeutumista alentunutta seksuaalihalua ja tyytyväisyyttä orgasmeihin, yleistä seksuaalista tyytymättömyyttä ja seksuaaliongelmien ratkaisukyvyn huonontumista Toisaalta unettomuuteen liittyvä univaje voi johtaa: lisääntynyt libidoja kiihottuminen pakonomainen seksuaalinen käyttäytyminen
22 UNETTOMUUS JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (3) Ennen nukkumaanmenoa tapahtuva yhdyntä tai masturbaatio: toimii usein anksiolyyttisesti, helpottaen nukahtamista unettomuushäiriöstä kärsivillä on tyypillisesti koholla oleva sympaattisen hermoston aktivaatio, joka yhdynnän tai masturbaation ansiosta saattaa helpottua ja korvautua parasympaattisen hermoston aktivoitumisella ja siitä seuraavalla mielen ja ruumiin rentoutumisella tosin miehillä myös yhdynnän jälkeinen nukahtamisvaikeus mahdollista
23 UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (1) seksuaalitoiminta alentunut uniapneapotilaiden seksuaalitoimintahäiriöiden riski noin x 1.8 terveisiin miehiin verrattuna tutkimuksessa, jossa uniapnea varmennettiin PSG-tutkimuksella, 59% ilmoitti kärsivänsä erektiohäiriöstä, kun taas niillä miehillä, joilla PSG ei osoittanut uniapneaa, erektiohäiriöiden esiintyvyys oli 30 % jo lievä uniapnea voi aiheuttaa seksuaalihäiriöitä: alentunut seksuaalinen tyytyväisyys, yhdynnänaikainen erektio ja aamuerektio seksuaalihäiriöt kuitenkin vaikeampia uniapnean vaikeutuessa uniapneapotilaat kärsivät monen tyyppisistä seksuaalivaikeuksista: 63 % parisuhdevaikeudet 69 % seksuaalinen haluttomuus 46 % kiihottumisvaikeudet 29 % orgasmivaikeudet
24 UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (2) Taustalla olevat syyt todennäköisesti monitekijäisiä: Toistuvat hypoksiajaksot aiheuttavat muun muassa periferistä neuropatiaa, oksidatiivisen stressin ja lisääntyneen tulehdusvälittäjäaineiden erityksen kautta verisuonten endoteelivaurioita sekä lisäävät verisuonia supistavan endoteliinin eritystä Hengityshäiriöiden aiheuttama sympaattisen hermoston yliaktivaatio, joka ilmenee lisääntyneenä noradrenaliinin erityksenä, myös edesauttaa kyseisiä vaikutuksia: erityisesti yölliset korkeat noradrenaliinipitoisuudet saattavat estää fysiologisia uneen liittyviä erektioita Hengityshäiriöpotilailla on todettu alentunut typpioksidituotanto: typpioksidi on tärkeä erektioon liittyvä vasodilataattori Hengityshäiriöiden liitännäistaudit, erityisesti verenpainetauti ja diabetes, lisäävät usein seksuaalitoiminnan häiriöitä Uniapneapotilaiden seksuaaliset toimintaongelmat on liitetty myös ikään, ylipainoon ja sosiaalisiin tekijöihin (ei useinkaan kontrolloitu tutkimuksissa)
25 UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA: MIEHET (3) Uniapnean hoidon vaikutus seksuaalitoimintoihin (tutkimuksia vähän): Yksittäisiä tutkimuksia lukuun ottamatta CPAP hoito näyttää [sekä lyhytaikainen (1-3 kuukautta) että pitkäaikainen (> 1 vuotta)] parantavan uniapneapotilaiden seksuaalitoimintoimintoja: Erektiotoiminta paranee sekä subjektiivisesti että objektiivisesti mitattuna Muut hyödyt: seksuaalinen halukkuus, läheisyys, kiihottuminen, orgasmin saavuttaminen ja seksuaaliongelmien ratkaisukyky paranee 12 viikon sildenafiili -(100 mg) vs CPAP hoito: erektiotoiminta parani ja onnistuneet yhdynnät lisääntyivät molemmissa ryhmissä, tosin merkittävästi paremmin sildenafiiliryhmässä. Sekä potilaiden että heidän partnerinsa tyytyväisyys hoidon seksuaalitoimintoja parantavaan vaikutukseen oli sildenafiili - ryhmässä CPAP -ryhmää parempi
26 UNENAIKAISET LIIKEHÄIRIÖT JA SEKSUAALITOIMINTA Levottomat jalat oireyhtymä (restless legs syndrome, RLS) ja periodiset unenaikaiset raajojen liikkeet (PLMS): dopamiini tärkeä välittäjäaine sekä RLS:ssä että seksuaalitoiminnoissa myös ääreisverenkierron häiriöt myötävaikuttavat molemmissa häiriöissä Tutkimuksia vähän ja vain miespopulaatiossa: RLS-potilailla enemmän erektiohäiriöitä RLS:n vaikeusaste korreloi erektiohäiriön yleisyyden kanssa RLS-potilailla ennenaikaista siemensyöksyä ja libido-ongelmia RLS:n on kuvattu liittyvän myös unenaikaisiin, usein kivuliaisiin lantionalueen yhdynnänkaltaisiin liikehäiriöihin ja masturbaatioon ennen nukkumaanmenoa tapahtunut yhdyntä tai masturbaatio helpottaa sekä lantionalueen liikehäiriötä että RLS:n oireita pramipeksoli-lääkityksen tasoisesti (orgasmiin liittyvä dopamiinieritys saattaa selittää oireiden helpottumisen)
27 NARKOLEPSIA JA SEKSUAALITOIMINTA (1) Narkolepsia: keskushermostoperäinen liikaunisuussairaus hypotalamuksen hypokretiinivälittäjäainetta (oreksiini) tuottavien hermosolujen tuhoutuminen: hypokretiinin vajaus hypokretiinin tehtävä on ylläpitää vireystilaa ja säädellä univalvetilojen vaihtelua hypokretiini toimii kiinteästi dopamiinin kanssa: tärkeä tunneelämään liittyvissä toiminnoissa unen rakenne on häiriintynyt: REM univiive on lyhyt, jolloin potilaat vaipuvat REM uneen pian nukahtamisen jälkeen. Uni on usein myös katkonaista. tyypillistä päiväaikainen nukahtelu ja väsymys: uni tulee yllättäen, vastustamattomasti, jopa puheen, syömisen tai liikkumisen aikana
28 NARKOLEPSIA JA SEKSUAALITOIMINTA (2) Narkolepsia: todettu aiheuttavaan seksuaalitoiminnan häiriöitä sekä naisilla että miehillä naisilla syy epäselvä, mutta käytetyillä lääkityksillä tai narkolepsiaan liittyvillä psykososiaalisilla oireilla lienee tärkeä merkitys miehillä edellä mainittujen tekijöiden lisäksi olennaista narkolepsiaan liittyvä lyhyt REM univiive: testosteronin alentunut eritys ja vähentyneet sykliset unenaikaiset erektiot ja sitä kautta erityisesti erektiohäiriöt kirjallisuudessa on myös kuvattu seksuaaliseen kiihottumiseen liittyvä katapleksiakohtaus (unihalvauskohtaus)
29 Parasomniat: PARASOMNIAT JA SEKSUAALITOIMINTA (1) uneen liittyviä erityishäiriöitä mm sekavuushavahtuminen, unissakävely, unikauhukohtaus, behavioraalinen unioireyhtymä, unihalvaus ja painajaisunet univaiheet ja unen rakenne häiriintyvät, jolloin valvetoimintoja sekoittuu uneen yleensä hyvänlaatuisia joskus vaikea-asteisten parasomniaoireiden taustalla hoitoa vaativa perussairaus tai psykologisesti kuormittava tilanne, kuten stressi tai ahdistus hoito tyypillisesti konservatiivista: hyvä unihygienia, unen rakenteen parantaminen, stressin ja ahdistuksen vähentäminen ja psykoterapia lääkkeet tulevat hoidossa harvemmin kyseeseen
30 PARASOMNIAT JA SEKSUAALITOIMINTA (2) Parasomnioihin voi liittyä myös seksuaalista käyttäytymistä eli sexsomniaa: tiedostamatonta unen aikaista kiihottumista, unen aikaisia yhdyntöjä, seksuaalisia unia ja niihin liittyvää ääntelyä tai masturbointia tai toisen ihmisen koskettelua naisilla tilaan liittyy usein seksuaaliset äännähdykset ja masturbaatio miehillä seksuaalinen hyväily ja yhdyntä ovat tyypillisempiä vaikka sexsomniassa seksuaalinen kanssakäyminen tavallisesti kohdistuu vastakkaista sukupuolta olevaan henkilöön, saattaa se kohdistua kumpaan sukupuoleen tahansa henkilön seksuaalisesta orientoitumisesta riippumatta. parasomniapotilaat ovat yleensä tietämättömiä sexsomniakohtauksistaan sexsomniankohtauksen esiintymistä lisää edeltävä fyysinen kanssakäyminen, stressi, väsymystila sekä alkoholin tai huumeiden käyttö jopa puolella sexsomniaoireista kärsivillä potilailla on jokin muu unihäiriö, esimerkiksi uniapnea uniriippuvaiset kivuliaat erektiot (sleep related painful erections, SRPE) kuuluvat harvinaisiin parasomnioihin kivuliaat erektiot esiintyvät nukkuessa ja häviävät nopeasti herätessä tilaan saattaa liittyä myös hyperseksuaalisuus, tosin usein potilaan seksuaalitoiminta on normaalia
31 YHTEENVETO vaikka tutkimus uniongelmien ja seksuaalitoiminnan vaikeuksien yhteydestä on vielä vähäistä, on selviä viitteitä siitä, että uniongelmat aiheuttavat seksuaalitoimintojen alenemista sekä naisilla että miehillä unettomuus ja unenaikaiset hengityshäiriöt ovat tärkeitä seksuaaliongelmien aiheuttajia myös unenaikaiset liikehäiriöt, narkolepsia ja harvinaiset parasomniat näyttävät liittyvän seksuaaliongelmiin riittävä, hyvä ja terve uni onkin tärkeää myös seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta
32 KIITOS
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotUniapnea unettomuuden taustalla
Uniapnea unettomuuden taustalla Osastonylilääkäri ja Uni- ja hengityskeskuksen koordinoiva johtaja, Tyks, Medisiininen toimialue, Keuhkosairauksien vastuualue Vs. keuhkosairausopin professori, Turun yliopisto
LisätiedotLasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka
Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotUni ja mielenterveyshäiriöt HUS
Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt
LisätiedotYÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys
YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotMiesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen.
Miesten seksuaalihäiriöt ja niiden vaikutus parisuhteeseen. Sh (AMK), seksuaaliterapeutti Veli-Matti Piippo KSSHP Seksuaalisuus Seksuaalisuus on elämän laatutekijä, jolla on fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotREM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE FT Nils Sandman
REM-UNI JA SEN MERKITYS IHMISELLE 30.10.2018 FT Nils Sandman SISÄLTÖ REM-unen erityispiirteet Lihasatonia Lihasatoniaan liittyvät häiriöt REM-unen merkitys Unennäkö Tutkijatohtori FT Nils Sandman Nils.Sandman@utu.fi
LisätiedotUnen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys
Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla
LisätiedotKonkret om sömnapné. Vad bör göras?
Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
LisätiedotAmbulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)
Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti
LisätiedotSeksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016
Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen - Vinkkejä ohjaajalle - Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Raila Manninen Etelä-Suomen Sydänpiiri 2016 Miksi ottaa seksuaalisuus puheeksi Seksuaalinen hyvinvointi on osa
LisätiedotUni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja
Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotAPNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila
APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotUnilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät
Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,
LisätiedotUniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys
Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotUniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus
Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen
LisätiedotUniapnea liikennelentäjällä
Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
LisätiedotLEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS
LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat
LisätiedotAriel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen
Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotMitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.
Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013
Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta
LisätiedotTaulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla
Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotUNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA
UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne
LisätiedotVAIHDEVUOSI-IK IKÄISTEN ISTEN NAISTEN UNI. Päivi Polo El, Dos Turun yliopistollinen keskussairaala Naistentaudit ja synnytysoppi
VAIHDEVUOSI-IK IKÄISTEN ISTEN NAISTEN UNI Päivi Polo El, Dos Turun yliopistollinen keskussairaala Naistentaudit ja synnytysoppi SIDONNAISUUDET Kutsuttu puhuja Roche 16.5.2008 Schering-Plough 29.1.2010
LisätiedotSh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli
Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät
LisätiedotVanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala
Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotTyöterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto
Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotNUKKUMALLA MENESTYKSEEN
NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotSeksuaalisuus ja hyvinvointi
Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,
LisätiedotCase: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotSuomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa
Suomalaisten uniongelmien ja unen keston epidemiologiaa Erkki Kronholm, dos 18.1.2018 Uni ymmärretään yhä paremmin yhdeksi keskeiseksi kansanterveyden tekijäksi American Academy of Sleep Medicine, the
LisätiedotOpaslehtinen unesta ikäihmiselle
Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotUNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ
UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ ULLA ANTTALAINEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN EL 16.11.2018 RISKITEKIJÖITÄ YLIPAINO!!!
Lisätiedot- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -
- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen
LisätiedotUni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010
Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta
LisätiedotLiite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,
Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden
LisätiedotHenkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos
Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotUNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat
LisätiedotSeksi ja Seurustelu Sanasto
Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA
VALTAKUNNALLISET KEUHKOPÄIVÄT 2017 UNIAPNEAN HOITO TURUSSA Sh Susanna Aalto TYKS/KEU1 VSSHP Vastuualueella on kaksi osastoa ja yksi poliklinikka. Sairaansijoja on yhteensä vastuualueellamme 41, joista
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian
LisätiedotUni ja ikääntyminen Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy
Uni ja ikääntyminen 27.3.2019 Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Vitalmed Oy Vireystila jaetaan kahteen vaiheeseen: Valveeseen ja uneen, joka puolestaan jaetaan kahteen vaiheeseen: NREM uneen eli univaiheeseen,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotUni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja
LisätiedotPyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.
Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:
LisätiedotLukiolaisten nukkuminen
Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma
LisätiedotFysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos
Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset
LisätiedotIKÄÄNTYVÄN NAISEN SEKSUAALITERVEYS
IKÄÄNTYVÄN NAISEN SEKSUAALITERVEYS MINTTU LAHTINEN ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET KYS YLEISTÄ IKÄÄNTYVÄ NAINEN ESITETÄÄN TV-OHJELMISSA JA YLEISESTI POPULAARIKULTTUURISSA YLEENSÄ ASEKSUAALISENA
LisätiedotHenkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.
LisätiedotReumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa
Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotAivoterveysmateriaali Uni, stressi ja mielen hyvinvointi
Aivoterveysmateriaali Uni, stressi ja mielen hyvinvointi Uni Yön aikana aivot käsittelevät kaikkea sitä tietoa, jonka kanssa on päivällä ollut tekemisissä Uni korjaa ja elvyttää elimistöä, etenkin aivoja.
LisätiedotNarkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotTaustaa uniterveydestä Mihin unta tarvitaan?
Uniterveydentila kolmessa hankkeen kumppaniorganisaatiossa kevään 2019 tehdyn seulontakyselyn valossa. Mihin tulosten perusteella tulisi kiinnittää huomiota uniterveyden edistämiseksi? Joensuu 26.9.2019
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotAivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja
Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä Sampsa Puttonen, Psyk.t. vanhempi tutkija 6.6.2019 Työ, palautuminen ja terveys Palautuminen Kuormittavat työn piirteet Akuutit kuormitusreaktiot Krooniset
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotHALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria
HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotUneton Suomessa. Sote-kärkihanke HUS kickoff Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja
Uneton Suomessa Sote-kärkihanke HUS kickoff 31.5.2017 Markku Partinen, LKT, professori, neurologi, tutkimusjohtaja Unilääketieteen ja liikennelääketieteen erityispätevyys Unilääketieteen erikoislääkäri
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotTYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA
TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA Yhteenveto perustuu valmennuksen alku- ja loppukyselyyn, joka mittaa valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia. Asiakas:
LisätiedotVäsymys ja Parkinsonin tauti
Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin
LisätiedotYÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS
YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä
Lisätiedot