UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA"

Transkriptio

1 UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne huomioonottaen. I. TÄMÄNHETKINEN NUKKUMINEN A. UNIVAJE KYSYMYKSET 1-2: Vähennä kysymyksen 2 tuntimäärä 1:stä tunnin univajetta voi pitää lievästi poikkeavana ja se voi olla kliinisesti merkittävä. 2 tunnin univaje on selvästi poikkeava ja yleensä vaikuttaa vireystilaan ja suoriutumiseen. Diagnoosikriteerit alla (rekisteröintejä koskeva D ei ole diagnoosille ehdoton edellytys). BEHAVIORAALISEN UNIVAJESYNDROOMAN (ICD-10-KOODI F51.11) DIAGNOOSIKRITEERIT (ICSD , Thorpy 2005) A. Potilaalla oireena poikkeavaa väsymystä. Poikkeavaa nukkumista esiintyy lähes päivittäin ainakin 3 kuukautta. B. Potilaan tavanomainen unijakso (esitietojen, unipäiväkirjan tai aktigrafian perusteella) on yleensä lyhyempi kuin oletettavissa ikäryhmän keskiarvojen perusteella. Huom! Synnynnäisesti pitkäunisilla tavanomainen unijakso voi olla ikänormien mukainen, mutta riittämätön yksilölliseen unentarpeeseen nähden. C. Kun tavanomaista nukkumisaikataulua ei noudateta (viikonloppuisin ja lomalla), potilas nukkuu huomattavasti pidempään kuin tavallisesti. [D. Unipolygrafia (ei diagnostisesti välttämätön) nukahtamisviive <10 min ja nukkumistehokkuus (unen määrä rekisteröintiajasta) >90 %. MSLT:ssa nukahtamisviive <8 min.] E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/9 B. UNI-VALVERYTMIN SÄÄNNÖLLISYYS JA MUU UNIHYGIENIA KYSYMYKSET 3-7: Unijakson vaihtelu työ- ja vapaapäivien välillä 2 tuntia voi epävakauttaa univalverytmiä ja vaikuttaa pääunijakson laatuun ja/tai pituuteen ja sitä kautta valvejakson vireystilaan. Siten mahdollista epäsäännöllisyyttä pitää tarkastella myös osana unen huollon (unihygienian) kokonaisarviota, johon liittyy nukkumista edeltävä ajankäyttö (KYSYMYS 16), vuoteen käyttö muuhun kuin nukkumiseen (KYSYMYS 17), nukkumisolosuhteiden kartoitus (KYSYMYS 18) ja nautintoaineiden käyttö (KYSYMYKSET 54-57). Pienikin illalla nautittu alkoholimäärä voi heikentää unen laatua, lisätä heräilyä ja johtaa haittaavaan väsymykseen. Herkkyys kofeiinin vaikutukselle (mukaan lukien nukahtamisvaikeus ja yöllinen heräily) on yksilöllistä, mutta johtuen kofeiinin hitaasta poistumisesta elimistöstä ja vaikutuksesta adenosiinijärjestelmään voi jopa aamupäivällä nautittu kofeiini vaikuttaa uneen. Pitkien ( 1 tunti) päiväunien nukkuminen vaikuttaa samalla tavalla, mutta voi myös viitata univajeeseen tai muuhun poikkeavaa päiväväsymystä aiheuttavaan syyhyn (uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt, keskushermostoperäiset hypersomniat, uneen liittyvät liikehäiriöt jne.) tai (myötävaikuttaa) viivästyneeseen unijaksoon (VERTAA KYSYMYS 31). VIIVÄSTYNEEN UNIJAKSOHÄIRIÖN DIAGNOOSIKRITEERIT (G47.2, ICSD , Thorpy 2005) A. Pääunijakso ajoittuminen on viivästynyt verrattuna toivottuun nukkumaanmeno- ja ylösnousuajankohtaan, mikä ilmenee jatkuvana tai toistuvana kyvyttömyytenä nukahtaa ja nousta ylös tavanomaiseen, sosiaalisesti hyväksyttyyn aikaan. B. Kun potilas voi nukkua mieleisensä aikataulun mukaisesti, unen laatu ja kesto ovat ikäverrokkien mukaiset ja noudattavat viivästynyttä mutta stabiilia aikataulua vuorokaudesta. C. Unipäiväkirja tai aktigrafia ainakin viikon ajalta osoittaa habituaalisen unijakson stabiilin siirtymän. E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. C. AAMU-ILTATYYPPISYYS KYSYMYS 8: Äärimmäisyydet voivat selittää esim. tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvaa vireystilaongelmaa (esim. selvästi aamutyyppisen ihmisen väsymystä työssä iltavuorossa tai selvästi iltatyyppisen heräämisvaikeutta aikaisin aamulla, VERTAA KYSYMYS 31).

3 3/9 D. NUKAHTAMISVIIVE KYSYMYKSET 9-10: Viive 15 min on normaali ja 30 min voidaan pitää poikkeavana, mutta yksilölliset erot kaikissa ikäryhmissä ovat varsin suuret ja viive yleensä pidentyy iän myötä. Nukahtamisvaikeutta 1-2 päivänä viikossa voi pitää lievästi poikkeavana ja 3 päivänä viikossa on selvästi poikkeavaa. VERTAA MYÖS KYSYMYS 19. E. YÖLLINEN HERÄILY KYSYMYKSET 11-14: Mikäli yölliseen heräilyyn liittyy selvästi lisääntynyttä valvetta unijakson aikana ( 30 min) eli mukana on merkittävää uudelleen nukahtamisen vaikeutta, voi tilannetta pitää poikkeavana. Sinänsä normaaliinkin yöuneen liittyy toistuvaa heräilyä tai ainakin havahtumista noin puolentoista tunnin mittaisten unisyklien välillä ("leijonantarkistusherääminen"). Aamuyön heräämistä pystymättä uudelleen nukahtamaan on perinteisesti pidetty viitteenä mahdolliseen depressioon, mutta myös makuutilan puutteellinen pimennys voi aiheuttaa sitä. VERTAA MYÖS KYSYMYS 16. F. UNEN VIRKISTÄVÄ VAIKUTUS KYSYMYS 15: Virkistävä vaikutus korkeintaan 1-2 päivänä viikossa on poikkeavaa. II. UNI ENNEN AJANKOHTAISTA OIREISTOA KYSYMYS 19 kartoittaa millainen ja minkälainen muutos potilaan unessa on tapahtunut. Osalla voimakasoireisista muutos on voinut olla suhteellisen vähäinen ja viittaa lähtökohtaiseen huonounisuuteen ja äärimmillään idiopaattiseen unettomuuteen (ks. alla).

4 4/9 III. UNI- JA VIREYSHÄIRIÖT A. UNETTOMUUS Unettomuuden kohdalla ei aina ole tunnistettavissa yhtä ainoaa syytekijää, vaan usein on mukana yhdistelmänä altistavia tekijöitä (aina huono- tai herkkäuninen, lähisukulaisilla samaa oireilua, taipumus asioiden murehtimiseen ja vastaavat herkästi elimistön aktivaatiotasoa nostavat ominaisuudet tms.), laukaisevia tekijöitä (elämänmuutos, ristiriita, muutos terveydentilassa tms. oireiston alkamisajankohtana) ja pitkittyneissä tapauksissa ylläpitäviä tekijöitä (muutoksia unihygieniassa esim. pidennetty vuoteessaoloaikaa, psykofysiologisen unettomuuden mekanismeja jne.). EI-ELIMELLISEN UNETTOMUUDEN KRITEERIT (F51.0; ICD-10, WHO 1999) oireena joko nukahtamisvaikeus, katkonainen yöuni tai huono unenlaatu (kysymys 9 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 11 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 13 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 15 vaihtoehdot 1-2) häiriö vähintään 3 yönä viikossa kuukauden ajan (ks. ed. ja kysymys 20) unettomuus askarruttaa ja aiheuttaa huolta sen seurauksista yöllä ja päivän aikana (kysymys 22 yksikin vaihtoehdoista 1-5 sopii hyvin) unen epätyydyttävä määrä ja/tai laatu aiheuttaa tuntuvaa kuormitusta tai häiritsee päivittäisiä toimintoja (kysymys 41, haastattelu) Edellä mainittu Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen unettomuusdiagnoosi sisältää tarkemman kansainvälisen tautiluokituksen viisi diagnoosiryhmää (alussa esitetty myös unettomuuden yleiskriteerit). Näiden alaryhmien tunnistaminen on merkityksellistä oireiston ennusteen ja mahdollisesti tarvittavien lisätutkimusten tarpeen arvioinnissa sekä parhaiten soveltuvan hoidon valinnassa. Seuraavassa lyhyt kunkin häiriön luonnehdinta ja sen jälkeen yksityiskohtaiset ICSD-2- kriteerit:

5 5/9 1. Toiminnallinen (psykofysiologinen) unettomuus - muutoin terveellä viite ehdollistumisesta uniongelmaan ja/tai merkkejä ylivireystilasta > 1 kk ajan UNETTOMUUDEN YLEISKRITEERIT (ICSD-2, 2005) A. Oireena nukahtamisvaikeus, yöllinen heräily, liian aikainen herääminen tai jatkuvasti virkistämätön uni. B. Oireet esiintyvät huolimatta asianmukaisista mahdollisuuksista ja olosuhteista nukkua. C. Ainakin yksi seuraavista päiväaikaisen tilan muutoksista huonon unen takia: väsymys tai huono olo tarkkaavuuden, keskittymisen tai muistin heikentyminen sosiaalisen tai ammatillisen toimintakyvyn alentuminen mielialahäiriö tai ärtyisyys uneliaisuus motivaatio, energisyys tai aloitekyky heikentyneet alttius virheisiin tai onnettomuuksiin työssä tai ajaessa jännitys, päänsärky tai vatsaoireet vähentyneen unen takia uneen liittyvät huolet TOIMINNALLISEN (PSYKOFYSIOLOGISEN) UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.03, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuus on kestänyt ainakin kuukauden. C. Osoituksena potilaan ehdollistuneesta univaikeudesta ja/tai kohonneesta vireydestä esiintyy yksi tai useampia seuraavista: liiallinen keskittyminen ja lisääntynyt ahdistus nukkumisesta vaikeus nukahtaa sängyssä haluttuna nukkumaanmenoaikana tai suunniteltujen nokosten aikana, mutta ei vaikeuksia nukahtaa muissa monotonisissa tilanteissa, joissa ei tarkoitusta nukahtaa nukkuu paremmin muualla kuin kotona vuoteessa mentaalisen vireyden nousua, jota luonnehtivat mieleen tunkeutuvat ajatukset ja kyvyttömyys katkaista unta estävää mentaalista aktiviteettia lisääntynyt somaattinen jännitys vuoteessa ja koettu kyvyttömyys rentouttaa kehoa riittävästi jotta nukahtaisi D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 2. Paradoksaalinen unettomuus - ± jatkuvasti vähän tai ei lainkaan unta subjektiivisesti eikä päiväunia - valveajan toimintakyky alentunut mutta vähemmän kuin odotettavaa koetun äärimmäisen univajeen johdosta PARADOKSAALISEN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.02, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuuden kesto ainakin 1 kuukausi. C. Yksi tai useampia seuraavista: potilaalla pitkäaikaisesti vähän tai ei lainkaan unta useimpina öinä ja harvoin öitä, jolloin unen määrä suhteellisen normaali unipäiväkirjassa keskimääräinen unen kesto selvästi alle ikänormien, usein ei lainkaan unta useampana yönä viikossa; tyypillisesti sellaisten öiden jälkeen ei päivänokosia [selvä ristiriita potilaan raportoiman unen keston ja unipolygrafiassa tai aktigrafiassa todetun välillä] D. Ainakin toinen seuraavista: potilas kertoo olleensa useimpina öinä jatkuvasti tietoinen tai lähes tietoinen ympäristön ärsykkeistä potilas kertoo olleen tietoisia ajatuksia tai pohdiskelua useimpina öinä makuuasennossa ollessa E. Päiväaikainen voinnin ja toimintakyvyn heikentyminen samanlaista kuin muiden unettomuustyyppien yhteydessä, mutta se on selvästi odotettua lievempää ottaen huomioon äärimmäisen unenpuutteen; vastustamatonta nukahtamista, sekavuutta tai vakavia vahinkoja vireystilan selvästä alentumisesta johtuen ei esiinny täysin unettomienkaan öiden jälkeen. F. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä.

6 6/9 3. Idiopaattinen unettomuus - krooninen, jo lapsuudessa alkanut oireisto - ei todettavissa olevaa laukaisevaa tekijää tai muuta syytä alkuaan IDIOPAATTISEN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.04, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Oireisto on krooninen ja täyttää seuraavat kriteerit: alku varhaislapsuudessa tai lapsuudessa laukaisevaa tekijää tai syytä ei tunnistettavissa ei oireettomia jaksoja C. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 4. Sopeutumisunettomuus - stressorin laukaisema unettomuus - laukaisevan syyn korjaannuttua oletettavasti korjaantuu < 3 kk:ssa SOPEUTUMISUNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.01, ICSD , Thorpy 2005) A. Potilaan oireet täyttävät unettomuuden yleiskriteerit. B. Unen häiriintyminen liittyy ajallisesti tunnistettavaan stressoriin, joka on luonteeltaan psykologinen, psykososiaalinen, interpersoonallinen, ympäristöön liittyvä tai fyysinen. C. Unen häiriintyminen oletettavasti korjaantuu, kun akuutti stressori lakkaa vaikuttamasta tai yksilö sopeutuu stressoriin. D. Unen häiriintymisen kesto alle 3 kuukautta. E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 5. Mielenterveyshäiriöön liittyvä unettomuus - edeltää tai muutoin ajallisesti liittyy todettuun psykiatriseen häiriöön unettomuus dominoi oirekuvaa MIELENTERVEYSHÄIRIÖÖN LIITTYVÄN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.05, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuuden kesto ainakin 1 kuukausi. C. Diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden häiriö. D. Unettomuus on ajallisessa yhteydessä mielenterveyshäiriöön; kuitenkin joissakin tapauksissa unettomuus voi alkaa muutamia päiviä tai viikkoja ennen mielenterveyshäiriön puhkeamista. E. Unettomuus on voimakkaampaa kuin yleensä mielenterveyshäiriöiden yhteydessä, ja se aiheuttaa selvää huolta tai edellyttää erillistä hoitoa. F. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. B. UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT KYSYMYKSET 25-29: johto-oire on (häiritsevä) kuorsaus, mutta merkittävä häiriö (aiheuttaen mm. poikkeavaa päiväväsymystä) voi olla ilman (voimakkaampaa) kuorsausta esim. osittaisen ylähengitystieahtauman, sentraalis-tyyppisen uniapnean tai hypoventilaatio/hypoksemia-oireyhtymien yhteydessä. Käytännössä unenaikaisen hengityshäiriön diagnostiikka edellyttää ainakin suppean yöpolygrafian tekemistä (menetelmällä joka kykenee havaitsemaan myös osittaisen ahtauman) oireiston tarkan tyypin ja vaikeusasteen määrittämiseksi.

7 7/9 On myös syytä huomata, että unettomuus ei poissulje kliinisesti merkittävän asteisen unenaikaisen hengityshäiriön (myös obstruktiivisen uniapnean) mahdollisuutta, sillä hengityshäiriötapahtumat voivat johtaa toistuvaan heräilyyn ja ensimmäinen kliininen vaikutelma voi olla unettomuustyyppinen. Kyselytietojen perusteella seuraava viittaa mahdolliseen kliinisesti merkittävään unenaikaisen hengityshäiriöön: - KYSYMYS 25 vaihtoehdot 4-5 ja KYSYMYS 27 vaihtoehto 3 - lisäksi ainakin yksi seuraavista: -- KYSYMYS 27 vaihtoehdot KYSYMYS 28 vaihtoehdot KYSYMYS 29 vaihtoehdot 3-5. On kuitenkin huomattava, että joissakin tapauksissa yllämainittuja frekvenssikriteerejä harvemmin esiintyvät vahva-asteiseen veren happikylläisyyden laskuun johtavat yksittäiset hengityshäiriötapahtumat voivat olla kliinisesti merkittäviä esim. sydänsairauden tai autonomisen hermoston neuropatian yhteydessä. Selvä painonnousu aikuisiässä (KYSYMYS 53), tupakointi (KYSYMYS 54), usein tapahtuva alkoholin käyttö (KYSYMYS 55-56) ja ylähengitysteitä ahtauttavat tekijät (suuret nielurisat, tukkoinen nenä jne.) altistavat unenaikaisille hengityshäiriöille. Alla kansainvälisen unihäiriöluokituksen diagnoosikriteerit käytännön kannalta tärkeimmälle häiriöluokalle. OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN DIAGNOSTISET KRITEERIT (ICSD ) A. Ainakin yksi seuraavista: Valveaikana nukahtelua ja väsymystä tai unettomuutta ja virkistämätöntä unta. Heräilyä hengityksen salpautumiseen, hengen haukkomiseen tai kakomiseen. Kanssanukkuja havainnut kovaäänistä kuorsausta, hengityskatkoja tai molempia. B. Polysomnografiassa: 5 hengityshäiriötapahtumaa (apnea, hypopnea tai RERA = respiratory effort related arousal). Viitettä respiratorisesta effortista koko hengityssyklissä tai osassa siitä. TAI C. Polysomnografiassa: 5 hengityshäiriötapahtumaa (apnea, hypopnea tai RERA = respiratory effort related arousal). Viitettä respiratorisesta effortista koko hengityssyklissä tai osassa siitä. D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. Diagnoosi = A+B+D tai C+D

8 8/9 C. LEVOTTOMAT JALAT-OIREYHTYMÄ KYSYMYS 30a-d sisältää kansainvälisen unihäiriöluokituksen diagnoosikriteerit. Kaikkien neljän kriteerin tulee täyttyä. Mikäli alakohdan e vaihtoehto on 4-5, voidaan oireistoa pitää voimakasasteisena ja säännöllinen lääkitys voi olla perusteltu. Jos sukuanamneesi on positiivinen ja oireet ovat alkaneet alle 40-vuotiaana, on todennäköisesti kysymys taudin primaarista muodosta. Kliinisellä tutkimuksella tulee arvioida mahdollisia sekundaarisen oireiston syitä (yleisimmät raudanpuutostilat, uremia ja neuropatia) tai muita syitä jotka tuottavat samantapaisen kliinisen oireiston (myelopatia, vaskulaariset ja tukirankaperäiset syyt jne.). D. VÄSYMYS JA SEN SEURAUKSET KYSYMYS 32 (= Epworth Sleepiness Scale, ESS) on laajalti käytetty (uneliaisuus-tyyppisen) väsymyksen itsearviomittari, jonka pisteluku >10 viittaa väsymysoireen poikkeavuuteen ja siten syyn lisäselvitystarpeeseen. Korkeiden pistelukujen kohdalla on syytä tarkistaa, että vastaaja on ymmärtänyt kysymyksen oikein - pelkkä väsymys tai tunne että voisi torkahtaa ei ole riittävä. Oikein täytettynä unettomilla ja uupumus-tyyppisestä väsymyksestä kärsivillä pisteluku on yleensä alle väestökeskiarvon 5. a- ja b-osioiden erolla voi arvioida työn ja muiden usein univajeeseen johtavien tekijöiden mahdollista osuutta oireistoon. KYSYMYKSET kartoittavat väsymyksen käytännön seurauksia, jolla on merkitystä oireiston vaikeusasteen ja sen aiheuttamien riskien arviossa. E. MUUT UNIHÄIRIÖOIREET KYSYMYS 39 kartoittaa mahdollisia katapleksia-tyyppisiä oireita (osana klassisen narkolepsian kliinistä kuvaa). Yksikin kataplektinen ilmentymä voi olla diagnostinen, mutta lievän katapleksian erottaminen esim. korostuneista voimakkaisiin tunnetiloihin liittyvistä fysiologisista tuntemuksista voi olla vaikeaa. Nykyluokituksen mukaan narkolepsia-diagnoosi voidaan tehdä myös ilman katapleksiaa, joten tämä mahdollisuus on syytä ottaa huomioon henkilöllä, jolla esiintyy päivittäin voimakkaita väsymysjaksoja ja (vastustamatonta) nukahtelua. KYSYMYS 40 koskee muita mahdollisia uneen liittyviä oireita, joiden merkitys sinänsä sekä suhteessa unettomuuteen tai päiväväsymykseen tulee yksilöllisesti arvioida. Yöllisten kohtauksellisten oireiden taustalla voi parasomnioiden kuten unissakävelyn ohella olla paniikkikohtauksia, dissosiatiivisia tiloja, epilepsiakohtauksia jne.

9 9/9 F. MUUT KYSYMYKSET KYSYMYS 41 kartoittaa vielä muita unihäiriöoireiden seurauksia valvetilassa, joilla voi olla merkitystä esim. unettomuusdiagnostiikassa. KYSYMYS 43 selvittää oireiston mahdollista perinnöllistä tai muuta familiaalista taustaa, jolla voi olla merkitystä esim. altistavien tekijöiden arvioinnissa unettomuusdiagnostiikassa. KYSYMYKSET kartoittavat muuta terveydentilaa, jotta voitaisiin arvioida missä määrin muut sairaudet tai oireet, niiden hoito tai itsehoitokeinot ovat oireiston taustalla. KYSYMYS 51 kartoittaa elämäntilannetta, jolla voi olla merkittävä vaikutus lähes kaikissa uneen liittyvissä oireistoissa. KYSYMYS 59 koskee ajokorttia ja mahdollisen vireystilaongelman merkitystä on arvioitava erityisesti ammattikuljettajilla ja muilla turvallisuuskriittistä työtä tekevillä. KYSYMYS 63 kartoittaa työaikamuotoa. Vuorotyötä tai muuta epäsäännöllistä työaikaa tekevien kohdalla on vuorotyöunihäiriön ohella arvioitava muita mahdollisia syitä. Jos vähintään kahden viikon lomalla unettomuusoireet loppuvat kokonaan tai lähes kokonaan (KYSYMYS 23 vaihtoehto 1) ja/tai poikkeava väsymys (KYSYMYS 32a) normaalistuu (KYSYMYS 32b) se viittaa puhtaasti vuorotyöstä (epäsäännöllisistä työajoista) johtuvaan oireiston syyhyn. VUOROTYÖUNIHÄIRIÖN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.22, ICSD , Thorpy 2005) A. Oireena unettomuus tai poikkeava väsymys, joka on ajallisesti yhteydessä toistuviin, normaaliin nukkumisaikaan osuviin työaikoihin. B. Oireet liittyvät vuorotyöhön vähintään kuukauden ajan. C. Unipäiväkirja tai aktigrafia vähintään seitsemän päivän ajalta osoittavat sirkadiaanisen ja unijakson ajoittumisen häiriön. D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä.

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito työterveyshuollossa e Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi-tapaaminen 9.00-9.10 Uni ja unettomuus - johdantoa aihepiiriin Apulaisylilääkäri Christer Hublin

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon

Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon Tietoa työstä Päivi Vanttola Mikko Härmä Mikael Sallinen Christer Hublin Jussi Virkkala Ilona Merikanto Paula Niemelä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukijalle Lukijalle...1 Narkolepsiaa sairastava......2 Narkolepsian erityispiirteiden huomioiminen koulussa....5 Narkolepsiaa

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI TIETOA JA NEUVOJA LAPSEN VANHEMMILLE 0 Tampereen ensi- ja turvakoti ry PERHEKULMA PUHURI 1 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 UNIRYTMIN KEHITTYMINEN... 5 YLEISIMMÄT UNIHÄIRIÖT... 7 UNIVALVERYTMITYS...

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Uni, terveys ja toimintakyky

Uni, terveys ja toimintakyky Uni, terveys ja toimintakyky Christer Hublin Apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Aivot ja työ tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija

Hyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Hyvinvointia työstä Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Teppo Valtonen, @teppo_v Perjantaitapaaminen, 11.3.2016 11.3.2016 Työterveyslaitos Teppo Valtonen @teppo_v www.ttl.fi 2 11.3.2016

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Unihäiriöt. Unihäiriöitä voidaan hoitaa: unettomuuden hoidoksi suositellaan ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa ja uniapneaan ylipainehoitoa.

Unihäiriöt. Unihäiriöitä voidaan hoitaa: unettomuuden hoidoksi suositellaan ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa ja uniapneaan ylipainehoitoa. 21 Unihäiriöt Paula Salo, Tiia Saunamäki Perustietoa unesta 339 Unettomuus 341 Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä 345 Unihäiriöt neurologisissa sairauksissa 348 Unihäiriöiden vaikutus työ- ja toimintakykyyn

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Melu (buller, noise)

Melu (buller, noise) Melu (buller, noise) Melu on ääntä, joka on ei toivottua ja häiritsevää muuttaa elintoimintoja vaurioittaa kudoksia Melu ei ole akustisesti määriteltävissä, Melua ei ole ilman ihmistä Tapani Jauhiainen

Lisätiedot

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement.

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement. International Osteoporosis Foundation QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE Qualeffo-41 (10 December 1997) International Osteoporosis Foundation Copies of this questionnaire and authorized translations can be

Lisätiedot

Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu

Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Rautio Anne, lehtori, Hyvinvointipalvelujen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu Barents Rescue - pelastusharjoitukset järjestetään joka toinen vuosi ja siihen osallistuvat

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila

APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna Jussi Toppila APNEA HYPOPNEA LUOKITTELU YÖPOLYGRAFIASSA KNF hoitajapäivät Tallinna 24.5.2012 Jussi Toppila Ambulatorinen yöpolygrafia Pt PolAmb Suppea unipolygrafia Embletta tutkimus unipolygrafiaa yksinkertaisempi

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Antti-Jussi Ämmälä Psykiatriylilääkäri Sotilaslääketieteen keskus antti-jussi.ammala@mil.fi Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1.

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Quality of Life Questionnaire

Quality of Life Questionnaire Quality of Life Questionnaire Qualeffo-41 (10 December 1997) Users of this questionnaire (and all authorized translations) must adhere to the user agreement. Please use the related Scoring Algorithm. A

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lukiolaisten nukkuminen

Lukiolaisten nukkuminen Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1 Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Erkki Mäkinen Unilääketiedepäivä 2016

Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Erkki Mäkinen Unilääketiedepäivä 2016 Uneton potilas terveyskeskuslääkärin vastaanotolla Erkki Mäkinen 1.11.2016 Unilääketiedepäivä 2016 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eläkkeellä Joensuun

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen täyttöpäivämäärä..20 I TAUSTATIETOJA LAPSESTA

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot