UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA"

Transkriptio

1 UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne huomioonottaen. I. TÄMÄNHETKINEN NUKKUMINEN A. UNIVAJE KYSYMYKSET 1-2: Vähennä kysymyksen 2 tuntimäärä 1:stä tunnin univajetta voi pitää lievästi poikkeavana ja se voi olla kliinisesti merkittävä. 2 tunnin univaje on selvästi poikkeava ja yleensä vaikuttaa vireystilaan ja suoriutumiseen. Diagnoosikriteerit alla (rekisteröintejä koskeva D ei ole diagnoosille ehdoton edellytys). BEHAVIORAALISEN UNIVAJESYNDROOMAN (ICD-10-KOODI F51.11) DIAGNOOSIKRITEERIT (ICSD , Thorpy 2005) A. Potilaalla oireena poikkeavaa väsymystä. Poikkeavaa nukkumista esiintyy lähes päivittäin ainakin 3 kuukautta. B. Potilaan tavanomainen unijakso (esitietojen, unipäiväkirjan tai aktigrafian perusteella) on yleensä lyhyempi kuin oletettavissa ikäryhmän keskiarvojen perusteella. Huom! Synnynnäisesti pitkäunisilla tavanomainen unijakso voi olla ikänormien mukainen, mutta riittämätön yksilölliseen unentarpeeseen nähden. C. Kun tavanomaista nukkumisaikataulua ei noudateta (viikonloppuisin ja lomalla), potilas nukkuu huomattavasti pidempään kuin tavallisesti. [D. Unipolygrafia (ei diagnostisesti välttämätön) nukahtamisviive <10 min ja nukkumistehokkuus (unen määrä rekisteröintiajasta) >90 %. MSLT:ssa nukahtamisviive <8 min.] E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/9 B. UNI-VALVERYTMIN SÄÄNNÖLLISYYS JA MUU UNIHYGIENIA KYSYMYKSET 3-7: Unijakson vaihtelu työ- ja vapaapäivien välillä 2 tuntia voi epävakauttaa univalverytmiä ja vaikuttaa pääunijakson laatuun ja/tai pituuteen ja sitä kautta valvejakson vireystilaan. Siten mahdollista epäsäännöllisyyttä pitää tarkastella myös osana unen huollon (unihygienian) kokonaisarviota, johon liittyy nukkumista edeltävä ajankäyttö (KYSYMYS 16), vuoteen käyttö muuhun kuin nukkumiseen (KYSYMYS 17), nukkumisolosuhteiden kartoitus (KYSYMYS 18) ja nautintoaineiden käyttö (KYSYMYKSET 54-57). Pienikin illalla nautittu alkoholimäärä voi heikentää unen laatua, lisätä heräilyä ja johtaa haittaavaan väsymykseen. Herkkyys kofeiinin vaikutukselle (mukaan lukien nukahtamisvaikeus ja yöllinen heräily) on yksilöllistä, mutta johtuen kofeiinin hitaasta poistumisesta elimistöstä ja vaikutuksesta adenosiinijärjestelmään voi jopa aamupäivällä nautittu kofeiini vaikuttaa uneen. Pitkien ( 1 tunti) päiväunien nukkuminen vaikuttaa samalla tavalla, mutta voi myös viitata univajeeseen tai muuhun poikkeavaa päiväväsymystä aiheuttavaan syyhyn (uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt, keskushermostoperäiset hypersomniat, uneen liittyvät liikehäiriöt jne.) tai (myötävaikuttaa) viivästyneeseen unijaksoon (VERTAA KYSYMYS 31). VIIVÄSTYNEEN UNIJAKSOHÄIRIÖN DIAGNOOSIKRITEERIT (G47.2, ICSD , Thorpy 2005) A. Pääunijakso ajoittuminen on viivästynyt verrattuna toivottuun nukkumaanmeno- ja ylösnousuajankohtaan, mikä ilmenee jatkuvana tai toistuvana kyvyttömyytenä nukahtaa ja nousta ylös tavanomaiseen, sosiaalisesti hyväksyttyyn aikaan. B. Kun potilas voi nukkua mieleisensä aikataulun mukaisesti, unen laatu ja kesto ovat ikäverrokkien mukaiset ja noudattavat viivästynyttä mutta stabiilia aikataulua vuorokaudesta. C. Unipäiväkirja tai aktigrafia ainakin viikon ajalta osoittaa habituaalisen unijakson stabiilin siirtymän. E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. C. AAMU-ILTATYYPPISYYS KYSYMYS 8: Äärimmäisyydet voivat selittää esim. tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvaa vireystilaongelmaa (esim. selvästi aamutyyppisen ihmisen väsymystä työssä iltavuorossa tai selvästi iltatyyppisen heräämisvaikeutta aikaisin aamulla, VERTAA KYSYMYS 31).

3 3/9 D. NUKAHTAMISVIIVE KYSYMYKSET 9-10: Viive 15 min on normaali ja 30 min voidaan pitää poikkeavana, mutta yksilölliset erot kaikissa ikäryhmissä ovat varsin suuret ja viive yleensä pidentyy iän myötä. Nukahtamisvaikeutta 1-2 päivänä viikossa voi pitää lievästi poikkeavana ja 3 päivänä viikossa on selvästi poikkeavaa. VERTAA MYÖS KYSYMYS 19. E. YÖLLINEN HERÄILY KYSYMYKSET 11-14: Mikäli yölliseen heräilyyn liittyy selvästi lisääntynyttä valvetta unijakson aikana ( 30 min) eli mukana on merkittävää uudelleen nukahtamisen vaikeutta, voi tilannetta pitää poikkeavana. Sinänsä normaaliinkin yöuneen liittyy toistuvaa heräilyä tai ainakin havahtumista noin puolentoista tunnin mittaisten unisyklien välillä ("leijonantarkistusherääminen"). Aamuyön heräämistä pystymättä uudelleen nukahtamaan on perinteisesti pidetty viitteenä mahdolliseen depressioon, mutta myös makuutilan puutteellinen pimennys voi aiheuttaa sitä. VERTAA MYÖS KYSYMYS 16. F. UNEN VIRKISTÄVÄ VAIKUTUS KYSYMYS 15: Virkistävä vaikutus korkeintaan 1-2 päivänä viikossa on poikkeavaa. II. UNI ENNEN AJANKOHTAISTA OIREISTOA KYSYMYS 19 kartoittaa millainen ja minkälainen muutos potilaan unessa on tapahtunut. Osalla voimakasoireisista muutos on voinut olla suhteellisen vähäinen ja viittaa lähtökohtaiseen huonounisuuteen ja äärimmillään idiopaattiseen unettomuuteen (ks. alla).

4 4/9 III. UNI- JA VIREYSHÄIRIÖT A. UNETTOMUUS Unettomuuden kohdalla ei aina ole tunnistettavissa yhtä ainoaa syytekijää, vaan usein on mukana yhdistelmänä altistavia tekijöitä (aina huono- tai herkkäuninen, lähisukulaisilla samaa oireilua, taipumus asioiden murehtimiseen ja vastaavat herkästi elimistön aktivaatiotasoa nostavat ominaisuudet tms.), laukaisevia tekijöitä (elämänmuutos, ristiriita, muutos terveydentilassa tms. oireiston alkamisajankohtana) ja pitkittyneissä tapauksissa ylläpitäviä tekijöitä (muutoksia unihygieniassa esim. pidennetty vuoteessaoloaikaa, psykofysiologisen unettomuuden mekanismeja jne.). EI-ELIMELLISEN UNETTOMUUDEN KRITEERIT (F51.0; ICD-10, WHO 1999) oireena joko nukahtamisvaikeus, katkonainen yöuni tai huono unenlaatu (kysymys 9 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 11 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 13 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 15 vaihtoehdot 1-2) häiriö vähintään 3 yönä viikossa kuukauden ajan (ks. ed. ja kysymys 20) unettomuus askarruttaa ja aiheuttaa huolta sen seurauksista yöllä ja päivän aikana (kysymys 22 yksikin vaihtoehdoista 1-5 sopii hyvin) unen epätyydyttävä määrä ja/tai laatu aiheuttaa tuntuvaa kuormitusta tai häiritsee päivittäisiä toimintoja (kysymys 41, haastattelu) Edellä mainittu Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen unettomuusdiagnoosi sisältää tarkemman kansainvälisen tautiluokituksen viisi diagnoosiryhmää (alussa esitetty myös unettomuuden yleiskriteerit). Näiden alaryhmien tunnistaminen on merkityksellistä oireiston ennusteen ja mahdollisesti tarvittavien lisätutkimusten tarpeen arvioinnissa sekä parhaiten soveltuvan hoidon valinnassa. Seuraavassa lyhyt kunkin häiriön luonnehdinta ja sen jälkeen yksityiskohtaiset ICSD-2- kriteerit:

5 5/9 1. Toiminnallinen (psykofysiologinen) unettomuus - muutoin terveellä viite ehdollistumisesta uniongelmaan ja/tai merkkejä ylivireystilasta > 1 kk ajan UNETTOMUUDEN YLEISKRITEERIT (ICSD-2, 2005) A. Oireena nukahtamisvaikeus, yöllinen heräily, liian aikainen herääminen tai jatkuvasti virkistämätön uni. B. Oireet esiintyvät huolimatta asianmukaisista mahdollisuuksista ja olosuhteista nukkua. C. Ainakin yksi seuraavista päiväaikaisen tilan muutoksista huonon unen takia: väsymys tai huono olo tarkkaavuuden, keskittymisen tai muistin heikentyminen sosiaalisen tai ammatillisen toimintakyvyn alentuminen mielialahäiriö tai ärtyisyys uneliaisuus motivaatio, energisyys tai aloitekyky heikentyneet alttius virheisiin tai onnettomuuksiin työssä tai ajaessa jännitys, päänsärky tai vatsaoireet vähentyneen unen takia uneen liittyvät huolet TOIMINNALLISEN (PSYKOFYSIOLOGISEN) UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.03, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuus on kestänyt ainakin kuukauden. C. Osoituksena potilaan ehdollistuneesta univaikeudesta ja/tai kohonneesta vireydestä esiintyy yksi tai useampia seuraavista: liiallinen keskittyminen ja lisääntynyt ahdistus nukkumisesta vaikeus nukahtaa sängyssä haluttuna nukkumaanmenoaikana tai suunniteltujen nokosten aikana, mutta ei vaikeuksia nukahtaa muissa monotonisissa tilanteissa, joissa ei tarkoitusta nukahtaa nukkuu paremmin muualla kuin kotona vuoteessa mentaalisen vireyden nousua, jota luonnehtivat mieleen tunkeutuvat ajatukset ja kyvyttömyys katkaista unta estävää mentaalista aktiviteettia lisääntynyt somaattinen jännitys vuoteessa ja koettu kyvyttömyys rentouttaa kehoa riittävästi jotta nukahtaisi D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 2. Paradoksaalinen unettomuus - ± jatkuvasti vähän tai ei lainkaan unta subjektiivisesti eikä päiväunia - valveajan toimintakyky alentunut mutta vähemmän kuin odotettavaa koetun äärimmäisen univajeen johdosta PARADOKSAALISEN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.02, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuuden kesto ainakin 1 kuukausi. C. Yksi tai useampia seuraavista: potilaalla pitkäaikaisesti vähän tai ei lainkaan unta useimpina öinä ja harvoin öitä, jolloin unen määrä suhteellisen normaali unipäiväkirjassa keskimääräinen unen kesto selvästi alle ikänormien, usein ei lainkaan unta useampana yönä viikossa; tyypillisesti sellaisten öiden jälkeen ei päivänokosia [selvä ristiriita potilaan raportoiman unen keston ja unipolygrafiassa tai aktigrafiassa todetun välillä] D. Ainakin toinen seuraavista: potilas kertoo olleensa useimpina öinä jatkuvasti tietoinen tai lähes tietoinen ympäristön ärsykkeistä potilas kertoo olleen tietoisia ajatuksia tai pohdiskelua useimpina öinä makuuasennossa ollessa E. Päiväaikainen voinnin ja toimintakyvyn heikentyminen samanlaista kuin muiden unettomuustyyppien yhteydessä, mutta se on selvästi odotettua lievempää ottaen huomioon äärimmäisen unenpuutteen; vastustamatonta nukahtamista, sekavuutta tai vakavia vahinkoja vireystilan selvästä alentumisesta johtuen ei esiinny täysin unettomienkaan öiden jälkeen. F. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä.

6 6/9 3. Idiopaattinen unettomuus - krooninen, jo lapsuudessa alkanut oireisto - ei todettavissa olevaa laukaisevaa tekijää tai muuta syytä alkuaan IDIOPAATTISEN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.04, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Oireisto on krooninen ja täyttää seuraavat kriteerit: alku varhaislapsuudessa tai lapsuudessa laukaisevaa tekijää tai syytä ei tunnistettavissa ei oireettomia jaksoja C. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 4. Sopeutumisunettomuus - stressorin laukaisema unettomuus - laukaisevan syyn korjaannuttua oletettavasti korjaantuu < 3 kk:ssa SOPEUTUMISUNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.01, ICSD , Thorpy 2005) A. Potilaan oireet täyttävät unettomuuden yleiskriteerit. B. Unen häiriintyminen liittyy ajallisesti tunnistettavaan stressoriin, joka on luonteeltaan psykologinen, psykososiaalinen, interpersoonallinen, ympäristöön liittyvä tai fyysinen. C. Unen häiriintyminen oletettavasti korjaantuu, kun akuutti stressori lakkaa vaikuttamasta tai yksilö sopeutuu stressoriin. D. Unen häiriintymisen kesto alle 3 kuukautta. E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 5. Mielenterveyshäiriöön liittyvä unettomuus - edeltää tai muutoin ajallisesti liittyy todettuun psykiatriseen häiriöön unettomuus dominoi oirekuvaa MIELENTERVEYSHÄIRIÖÖN LIITTYVÄN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.05, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuuden kesto ainakin 1 kuukausi. C. Diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden häiriö. D. Unettomuus on ajallisessa yhteydessä mielenterveyshäiriöön; kuitenkin joissakin tapauksissa unettomuus voi alkaa muutamia päiviä tai viikkoja ennen mielenterveyshäiriön puhkeamista. E. Unettomuus on voimakkaampaa kuin yleensä mielenterveyshäiriöiden yhteydessä, ja se aiheuttaa selvää huolta tai edellyttää erillistä hoitoa. F. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. B. UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT KYSYMYKSET 25-29: johto-oire on (häiritsevä) kuorsaus, mutta merkittävä häiriö (aiheuttaen mm. poikkeavaa päiväväsymystä) voi olla ilman (voimakkaampaa) kuorsausta esim. osittaisen ylähengitystieahtauman, sentraalis-tyyppisen uniapnean tai hypoventilaatio/hypoksemia-oireyhtymien yhteydessä. Käytännössä unenaikaisen hengityshäiriön diagnostiikka edellyttää ainakin suppean yöpolygrafian tekemistä (menetelmällä joka kykenee havaitsemaan myös osittaisen ahtauman) oireiston tarkan tyypin ja vaikeusasteen määrittämiseksi.

7 7/9 On myös syytä huomata, että unettomuus ei poissulje kliinisesti merkittävän asteisen unenaikaisen hengityshäiriön (myös obstruktiivisen uniapnean) mahdollisuutta, sillä hengityshäiriötapahtumat voivat johtaa toistuvaan heräilyyn ja ensimmäinen kliininen vaikutelma voi olla unettomuustyyppinen. Kyselytietojen perusteella seuraava viittaa mahdolliseen kliinisesti merkittävään unenaikaisen hengityshäiriöön: - KYSYMYS 25 vaihtoehdot 4-5 ja KYSYMYS 27 vaihtoehto 3 - lisäksi ainakin yksi seuraavista: -- KYSYMYS 27 vaihtoehdot KYSYMYS 28 vaihtoehdot KYSYMYS 29 vaihtoehdot 3-5. On kuitenkin huomattava, että joissakin tapauksissa yllämainittuja frekvenssikriteerejä harvemmin esiintyvät vahva-asteiseen veren happikylläisyyden laskuun johtavat yksittäiset hengityshäiriötapahtumat voivat olla kliinisesti merkittäviä esim. sydänsairauden tai autonomisen hermoston neuropatian yhteydessä. Selvä painonnousu aikuisiässä (KYSYMYS 53), tupakointi (KYSYMYS 54), usein tapahtuva alkoholin käyttö (KYSYMYS 55-56) ja ylähengitysteitä ahtauttavat tekijät (suuret nielurisat, tukkoinen nenä jne.) altistavat unenaikaisille hengityshäiriöille. Alla kansainvälisen unihäiriöluokituksen diagnoosikriteerit käytännön kannalta tärkeimmälle häiriöluokalle. OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN DIAGNOSTISET KRITEERIT (ICSD ) A. Ainakin yksi seuraavista: Valveaikana nukahtelua ja väsymystä tai unettomuutta ja virkistämätöntä unta. Heräilyä hengityksen salpautumiseen, hengen haukkomiseen tai kakomiseen. Kanssanukkuja havainnut kovaäänistä kuorsausta, hengityskatkoja tai molempia. B. Polysomnografiassa: 5 hengityshäiriötapahtumaa (apnea, hypopnea tai RERA = respiratory effort related arousal). Viitettä respiratorisesta effortista koko hengityssyklissä tai osassa siitä. TAI C. Polysomnografiassa: 5 hengityshäiriötapahtumaa (apnea, hypopnea tai RERA = respiratory effort related arousal). Viitettä respiratorisesta effortista koko hengityssyklissä tai osassa siitä. D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. Diagnoosi = A+B+D tai C+D

8 8/9 C. LEVOTTOMAT JALAT-OIREYHTYMÄ KYSYMYS 30a-d sisältää kansainvälisen unihäiriöluokituksen diagnoosikriteerit. Kaikkien neljän kriteerin tulee täyttyä. Mikäli alakohdan e vaihtoehto on 4-5, voidaan oireistoa pitää voimakasasteisena ja säännöllinen lääkitys voi olla perusteltu. Jos sukuanamneesi on positiivinen ja oireet ovat alkaneet alle 40-vuotiaana, on todennäköisesti kysymys taudin primaarista muodosta. Kliinisellä tutkimuksella tulee arvioida mahdollisia sekundaarisen oireiston syitä (yleisimmät raudanpuutostilat, uremia ja neuropatia) tai muita syitä jotka tuottavat samantapaisen kliinisen oireiston (myelopatia, vaskulaariset ja tukirankaperäiset syyt jne.). D. VÄSYMYS JA SEN SEURAUKSET KYSYMYS 32 (= Epworth Sleepiness Scale, ESS) on laajalti käytetty (uneliaisuus-tyyppisen) väsymyksen itsearviomittari, jonka pisteluku >10 viittaa väsymysoireen poikkeavuuteen ja siten syyn lisäselvitystarpeeseen. Korkeiden pistelukujen kohdalla on syytä tarkistaa, että vastaaja on ymmärtänyt kysymyksen oikein - pelkkä väsymys tai tunne että voisi torkahtaa ei ole riittävä. Oikein täytettynä unettomilla ja uupumus-tyyppisestä väsymyksestä kärsivillä pisteluku on yleensä alle väestökeskiarvon 5. a- ja b-osioiden erolla voi arvioida työn ja muiden usein univajeeseen johtavien tekijöiden mahdollista osuutta oireistoon. KYSYMYKSET kartoittavat väsymyksen käytännön seurauksia, jolla on merkitystä oireiston vaikeusasteen ja sen aiheuttamien riskien arviossa. E. MUUT UNIHÄIRIÖOIREET KYSYMYS 39 kartoittaa mahdollisia katapleksia-tyyppisiä oireita (osana klassisen narkolepsian kliinistä kuvaa). Yksikin kataplektinen ilmentymä voi olla diagnostinen, mutta lievän katapleksian erottaminen esim. korostuneista voimakkaisiin tunnetiloihin liittyvistä fysiologisista tuntemuksista voi olla vaikeaa. Nykyluokituksen mukaan narkolepsia-diagnoosi voidaan tehdä myös ilman katapleksiaa, joten tämä mahdollisuus on syytä ottaa huomioon henkilöllä, jolla esiintyy päivittäin voimakkaita väsymysjaksoja ja (vastustamatonta) nukahtelua. KYSYMYS 40 koskee muita mahdollisia uneen liittyviä oireita, joiden merkitys sinänsä sekä suhteessa unettomuuteen tai päiväväsymykseen tulee yksilöllisesti arvioida. Yöllisten kohtauksellisten oireiden taustalla voi parasomnioiden kuten unissakävelyn ohella olla paniikkikohtauksia, dissosiatiivisia tiloja, epilepsiakohtauksia jne.

9 9/9 F. MUUT KYSYMYKSET KYSYMYS 41 kartoittaa vielä muita unihäiriöoireiden seurauksia valvetilassa, joilla voi olla merkitystä esim. unettomuusdiagnostiikassa. KYSYMYS 43 selvittää oireiston mahdollista perinnöllistä tai muuta familiaalista taustaa, jolla voi olla merkitystä esim. altistavien tekijöiden arvioinnissa unettomuusdiagnostiikassa. KYSYMYKSET kartoittavat muuta terveydentilaa, jotta voitaisiin arvioida missä määrin muut sairaudet tai oireet, niiden hoito tai itsehoitokeinot ovat oireiston taustalla. KYSYMYS 51 kartoittaa elämäntilannetta, jolla voi olla merkittävä vaikutus lähes kaikissa uneen liittyvissä oireistoissa. KYSYMYS 59 koskee ajokorttia ja mahdollisen vireystilaongelman merkitystä on arvioitava erityisesti ammattikuljettajilla ja muilla turvallisuuskriittistä työtä tekevillä. KYSYMYS 63 kartoittaa työaikamuotoa. Vuorotyötä tai muuta epäsäännöllistä työaikaa tekevien kohdalla on vuorotyöunihäiriön ohella arvioitava muita mahdollisia syitä. Jos vähintään kahden viikon lomalla unettomuusoireet loppuvat kokonaan tai lähes kokonaan (KYSYMYS 23 vaihtoehto 1) ja/tai poikkeava väsymys (KYSYMYS 32a) normaalistuu (KYSYMYS 32b) se viittaa puhtaasti vuorotyöstä (epäsäännöllisistä työajoista) johtuvaan oireiston syyhyn. VUOROTYÖUNIHÄIRIÖN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.22, ICSD , Thorpy 2005) A. Oireena unettomuus tai poikkeava väsymys, joka on ajallisesti yhteydessä toistuviin, normaaliin nukkumisaikaan osuviin työaikoihin. B. Oireet liittyvät vuorotyöhön vähintään kuukauden ajan. C. Unipäiväkirja tai aktigrafia vähintään seitsemän päivän ajalta osoittavat sirkadiaanisen ja unijakson ajoittumisen häiriön. D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä.

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni

Lisätiedot

YÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys

YÖPOLYGRAFIA. Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys YÖPOLYGRAFIA Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys 30.8.2018 1 POIKKEAVAN PÄIVÄVÄSYMYKSEN SYITÄ Riittämätön unen määrä yksilölliseen tarpeeseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi

Lisätiedot

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys

Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE

ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE ESITIETOKAAVAKE UNIAPNEAEPÄILYN VUOKSI TUTKIMUKSIIN TAI VASTAANOTOLLE TULEVALLE Lukekaa kysymykset huolellisesti ja pyrkikää vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Kysymykset selvittävät teillä epäiltyyn sairauteen

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91 8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:

Lisätiedot

9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?

9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien? Unikysely Lue koko kysymys ennen vastaamista. Valitse sopiva vaihtoehto tai kirjoita kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitse myös kieltävä vastaus näkyviin. 1. Lomakkeen täyttämispäivämäärä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Opiskelijan unipäiväkirja

Opiskelijan unipäiväkirja LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka 10.2.2017 Vireystila UNI UNIPAINE VÄLITTÄJÄAINEET VALVE Vireystilan hienosäätöön Vireyttä lisäävät Unta tuottavat osallistuvat o Noradrenaliini o GABA o Sytokiini

Lisätiedot

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen

Lisätiedot

KYSYMYKSEN KOHDALLA TOISIN MAINITA, VASTATKAA NIIN KUIN TILANTEENNE ON OLLUT VIIMEKSI KULUNEEN KUUKAUDEN AIKANA.

KYSYMYKSEN KOHDALLA TOISIN MAINITA, VASTATKAA NIIN KUIN TILANTEENNE ON OLLUT VIIMEKSI KULUNEEN KUUKAUDEN AIKANA. UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKE Vastauksenne ovat tärkeitä unihäiriöiden diagnostiikan ja hoidon kannalta. Ympyröikää tilannettanne parhaiten kuvaava vaihtoehto ja/tai täydentäkää puuttuvat kohdat. ELLEI

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla

Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys uniapneapotilailla Taulukko 1. Unettomuuden yleisyys potilailla Tutkimus Alotair ja Bahammam 2008 Arnardottir ym. Billings ym. Bjorvatn ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. Björnsdóttir ym. 2015 Broström ym. Potilaat (naisia

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015

Lisätiedot

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK)

Ambulatorinen suppea yöpolygrafia. Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Ambulatorinen suppea yöpolygrafia Antti Kinnunen, erikoislääkäri Meilahden KNF (alkup.esitys Jukka Vanhanen 2015, muokannut AK) Sisällysluettelo Mitä tauteja suppealla yöpolygrafialla tutkitaan? Lyhyesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on

Lisätiedot

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli 13.9.2017 Uni ja valve Säännöllistä, rytmistä vireystilan vaihtelua Niin nukut kuin valvot Vireystilan rytmisyyteen vaikuttavat: neurofysiologiset tekijät

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKE

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKE UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKE Vastauksenne ovat tärkeitä unihäiriöiden diagnostiikan ja hoidon kannalta. Ympyröikää tai rastittakaa tilannettanne parhaiten kuvaava vaihtoehto ja/tai täydentäkää puuttuvat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito työterveyshuollossa e Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi-tapaaminen 9.00-9.10 Uni ja unettomuus - johdantoa aihepiiriin Apulaisylilääkäri Christer Hublin

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni

Lisätiedot

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys

Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt. Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen fysiologiaa ja tavallisimmat unihäiriöt Salla Lamusuo Neurologian erikoislääkäri, TYKS Unilääketieteen erityispätevyys Unen merkitys Mihin unta tarvitaan Lähes kaikki eläimet nukkuvat jopa yksi-soluisilla

Lisätiedot

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS

Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS Uni ja mielenterveyshäiriöt HUS 12.09.2018 Gabriele Sved neurologian erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed, Helsinki Markku Partinen Sisältö Unihäiriöt

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum

Ohjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

UNIKOULU OSASTOLLA B 21

UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY

SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien

Lisätiedot

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta

Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,

Lisätiedot

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi

Lisätiedot

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät

Unilääketiede valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät Unilääketiede 2017 19. valtakunnalliset unilääketieteen koulutuspäivät 30.10-31.10.2017 Paikka: Valkean talon auditorio, Ilkantie 4, 00401 Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit,

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS HYVÄ ARKI Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS Hyvä arki * Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä

Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä Kuormituksen ja palautumisen tasapaino työssä Sampsa Puttonen, Psyk.t. vanhempi tutkija 6.6.2019 Työ, palautuminen ja terveys Palautuminen Kuormittavat työn piirteet Akuutit kuormitusreaktiot Krooniset

Lisätiedot

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen

Väsymys ja liikenne. Mikael Sallinen Väsymys ja liikenne Mikael Sallinen 1 1) Ajonaikainen väsymys 2) Keinot vähentää ajonaikaista väsymystä 2 Mitä vireys ja väsymys ovat? Vireys on elimistön ja erityisesti aivojen yleinen aktiivisuustaso.

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO

NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO NUORTEN UNIVAIKEUKSIEN HOITO OSASTOJAKSOLLA JA PÄÄTELMÄT Johannes Kajava, mth, FM HYKS nuorisopsykiatrian os. B3 Unettomuuden hoidon keinoista nuorisopsykiatriassa HYKS Psykiatriakeskus 6.4.2017 KESKEINEN

Lisätiedot

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Heli Järnefelt PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi Luennon aiheet Unettomuuden lääkkeettömän hoidon tutkimukset, hoitosuositukset ja mallit Lääkkeettömän

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

UNIOPAS. Tietoa ja vinkkejä. Psykologi, Saga-Maria Björk Työterveyspsykologi & Psykoterapeutti (YET), Airi Hietakangas Finla Työterveys

UNIOPAS. Tietoa ja vinkkejä. Psykologi, Saga-Maria Björk Työterveyspsykologi & Psykoterapeutti (YET), Airi Hietakangas Finla Työterveys UNIOPAS Tietoa ja vinkkejä Psykologi, Saga-Maria Björk Työterveyspsykologi & Psykoterapeutti (YET), Airi Hietakangas Finla Työterveys Sisällys TERVE UNI... 3 UNETTOMUUS... 4 KARTOITUS TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY Työterveyshuollon käyttöön OHJEET VASTAAJALLE Vuorotyökyselyn avulla tutkitaan vuorotyön vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksia voidaan

Lisätiedot

Univaikeudet ja jaksaminen työssä Soili Kajasta PsL, kognitiivinen psykoterapeutti

Univaikeudet ja jaksaminen työssä Soili Kajasta PsL, kognitiivinen psykoterapeutti Univaikeudet ja jaksaminen työssä 19.5.2018 Soili Kajasta PsL, kognitiivinen psykoterapeutti Perustietoa unesta Unihäiriöt Unettomuus ja sen vaikutukset Unettomuuden hoito Perustietoa unesta Käypä hoito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 1 Vireänä ajossa 2 Taustatekijät Toissijaiset tekijät Ensisijaiset tekijät Muokkaavat tekijät 1 Muokkaavat tekijät 2 Pääsy terveydenhuoltoon Istumatyö Terveys Vähäinen uni Henkilökoht.

Lisätiedot

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva

Lisätiedot

UNEN- JA VIREYDENSÄÄTELYN OMAHOITO

UNEN- JA VIREYDENSÄÄTELYN OMAHOITO UNEN- JA VIREYDENSÄÄTELYN OMAHOITO Avo- ja asumispalvelut, Psykososiaalisen tuen linja Mielenterveys- ja päihdepalvelut sairaanhoitaja Katja Oranen sairaanhoitaja Christa Ojala UNETTOMUUDEN HOIDON OSA-ALUEET

Lisätiedot

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

5. Merkitkää pikku pallo, mikäli havaitsette hetkellisesti torkahtaneenne/ nukahtaneenne työssä tai vapaa-ajalla.

5. Merkitkää pikku pallo, mikäli havaitsette hetkellisesti torkahtaneenne/ nukahtaneenne työssä tai vapaa-ajalla. UNIPÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJEET. ANTAMANNE TIEDOT OVAT LUOTTAMUKSELLISIA. Työterveyslaitos 2014 Päiväkirjan täyttäminen aloitetaan sovittuna päivänä klo 12. 1. Merkitkää vuoteeseenmenoaikanne ja ylösnousuaikanne.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ

UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ UNIAPNEAN RISKITEKIJÄT, OIREET, DIAGNOSTIIKKA JA EROTUSDIAGNOSTIIKKA MUKAAN LUKIEN KYSELYLOMAKKEIDEN KÄYTTÖ ULLA ANTTALAINEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN EL 16.11.2018 RISKITEKIJÖITÄ YLIPAINO!!!

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN -

- PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - - PALAUTUMALLA MENESTYKSEEN - Technopolis Business Breakfast Kuopio 17.2.2017 Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen

Lisätiedot

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS LUOTTAMUKSELLINEN Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, koska työntekijän vuorokausirytmiä muutetaan. Yötyö aiheuttaa lähes kaikille sitä

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Sosiaaliturvan selvittäminen

Sosiaaliturvan selvittäminen Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon

Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon Tietoa työstä Päivi Vanttola Mikko Härmä Mikael Sallinen Christer Hublin Jussi Virkkala Ilona Merikanto Paula Niemelä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

Uni, terveys ja toimintakyky

Uni, terveys ja toimintakyky Uni, terveys ja toimintakyky Christer Hublin Apulaisylilääkäri, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Aivot ja työ tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Perusasioita unesta ja vuorokausirytmistä

Lisätiedot

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa

Lisätiedot

Uniapnean rekisteröintilaitteen pukeminen, rekisteröinnin aloittaminen illalla sekä lopettaminen aamulla

Uniapnean rekisteröintilaitteen pukeminen, rekisteröinnin aloittaminen illalla sekä lopettaminen aamulla Potilasohje: uniapnean seulontatutkimus (yöpolygrafia) Tutkimuksessa käytetään Resmed ApneaLink Air rekisteröintilaitetta, jolla voidaan seuloa unenaikaisia hengityshäiriöitä kotioloissa. ApneaLink Air

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa

Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reumasairaus ja väsymys - monen tekijän summa Reuma-lehti 4/17 Teksti: Henna Laitio Reumasairauksiin liittyvän väsymyksen taustalla vaikuttaa monen tekijän vyyhti. Väsymys mainitaan monen reumasairauden

Lisätiedot