UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA"

Transkriptio

1 UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne huomioonottaen. I. TÄMÄNHETKINEN NUKKUMINEN A. UNIVAJE KYSYMYKSET 1-2: Vähennä kysymyksen 2 tuntimäärä 1:stä tunnin univajetta voi pitää lievästi poikkeavana ja se voi olla kliinisesti merkittävä. 2 tunnin univaje on selvästi poikkeava ja yleensä vaikuttaa vireystilaan ja suoriutumiseen. Diagnoosikriteerit alla (rekisteröintejä koskeva D ei ole diagnoosille ehdoton edellytys). BEHAVIORAALISEN UNIVAJESYNDROOMAN (ICD-10-KOODI F51.11) DIAGNOOSIKRITEERIT (ICSD , Thorpy 2005) A. Potilaalla oireena poikkeavaa väsymystä. Poikkeavaa nukkumista esiintyy lähes päivittäin ainakin 3 kuukautta. B. Potilaan tavanomainen unijakso (esitietojen, unipäiväkirjan tai aktigrafian perusteella) on yleensä lyhyempi kuin oletettavissa ikäryhmän keskiarvojen perusteella. Huom! Synnynnäisesti pitkäunisilla tavanomainen unijakso voi olla ikänormien mukainen, mutta riittämätön yksilölliseen unentarpeeseen nähden. C. Kun tavanomaista nukkumisaikataulua ei noudateta (viikonloppuisin ja lomalla), potilas nukkuu huomattavasti pidempään kuin tavallisesti. [D. Unipolygrafia (ei diagnostisesti välttämätön) nukahtamisviive <10 min ja nukkumistehokkuus (unen määrä rekisteröintiajasta) >90 %. MSLT:ssa nukahtamisviive <8 min.] E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2/9 B. UNI-VALVERYTMIN SÄÄNNÖLLISYYS JA MUU UNIHYGIENIA KYSYMYKSET 3-7: Unijakson vaihtelu työ- ja vapaapäivien välillä 2 tuntia voi epävakauttaa univalverytmiä ja vaikuttaa pääunijakson laatuun ja/tai pituuteen ja sitä kautta valvejakson vireystilaan. Siten mahdollista epäsäännöllisyyttä pitää tarkastella myös osana unen huollon (unihygienian) kokonaisarviota, johon liittyy nukkumista edeltävä ajankäyttö (KYSYMYS 16), vuoteen käyttö muuhun kuin nukkumiseen (KYSYMYS 17), nukkumisolosuhteiden kartoitus (KYSYMYS 18) ja nautintoaineiden käyttö (KYSYMYKSET 54-57). Pienikin illalla nautittu alkoholimäärä voi heikentää unen laatua, lisätä heräilyä ja johtaa haittaavaan väsymykseen. Herkkyys kofeiinin vaikutukselle (mukaan lukien nukahtamisvaikeus ja yöllinen heräily) on yksilöllistä, mutta johtuen kofeiinin hitaasta poistumisesta elimistöstä ja vaikutuksesta adenosiinijärjestelmään voi jopa aamupäivällä nautittu kofeiini vaikuttaa uneen. Pitkien ( 1 tunti) päiväunien nukkuminen vaikuttaa samalla tavalla, mutta voi myös viitata univajeeseen tai muuhun poikkeavaa päiväväsymystä aiheuttavaan syyhyn (uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt, keskushermostoperäiset hypersomniat, uneen liittyvät liikehäiriöt jne.) tai (myötävaikuttaa) viivästyneeseen unijaksoon (VERTAA KYSYMYS 31). VIIVÄSTYNEEN UNIJAKSOHÄIRIÖN DIAGNOOSIKRITEERIT (G47.2, ICSD , Thorpy 2005) A. Pääunijakso ajoittuminen on viivästynyt verrattuna toivottuun nukkumaanmeno- ja ylösnousuajankohtaan, mikä ilmenee jatkuvana tai toistuvana kyvyttömyytenä nukahtaa ja nousta ylös tavanomaiseen, sosiaalisesti hyväksyttyyn aikaan. B. Kun potilas voi nukkua mieleisensä aikataulun mukaisesti, unen laatu ja kesto ovat ikäverrokkien mukaiset ja noudattavat viivästynyttä mutta stabiilia aikataulua vuorokaudesta. C. Unipäiväkirja tai aktigrafia ainakin viikon ajalta osoittaa habituaalisen unijakson stabiilin siirtymän. E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. C. AAMU-ILTATYYPPISYYS KYSYMYS 8: Äärimmäisyydet voivat selittää esim. tiettyyn vuorokaudenaikaan ajoittuvaa vireystilaongelmaa (esim. selvästi aamutyyppisen ihmisen väsymystä työssä iltavuorossa tai selvästi iltatyyppisen heräämisvaikeutta aikaisin aamulla, VERTAA KYSYMYS 31).

3 3/9 D. NUKAHTAMISVIIVE KYSYMYKSET 9-10: Viive 15 min on normaali ja 30 min voidaan pitää poikkeavana, mutta yksilölliset erot kaikissa ikäryhmissä ovat varsin suuret ja viive yleensä pidentyy iän myötä. Nukahtamisvaikeutta 1-2 päivänä viikossa voi pitää lievästi poikkeavana ja 3 päivänä viikossa on selvästi poikkeavaa. VERTAA MYÖS KYSYMYS 19. E. YÖLLINEN HERÄILY KYSYMYKSET 11-14: Mikäli yölliseen heräilyyn liittyy selvästi lisääntynyttä valvetta unijakson aikana ( 30 min) eli mukana on merkittävää uudelleen nukahtamisen vaikeutta, voi tilannetta pitää poikkeavana. Sinänsä normaaliinkin yöuneen liittyy toistuvaa heräilyä tai ainakin havahtumista noin puolentoista tunnin mittaisten unisyklien välillä ("leijonantarkistusherääminen"). Aamuyön heräämistä pystymättä uudelleen nukahtamaan on perinteisesti pidetty viitteenä mahdolliseen depressioon, mutta myös makuutilan puutteellinen pimennys voi aiheuttaa sitä. VERTAA MYÖS KYSYMYS 16. F. UNEN VIRKISTÄVÄ VAIKUTUS KYSYMYS 15: Virkistävä vaikutus korkeintaan 1-2 päivänä viikossa on poikkeavaa. II. UNI ENNEN AJANKOHTAISTA OIREISTOA KYSYMYS 19 kartoittaa millainen ja minkälainen muutos potilaan unessa on tapahtunut. Osalla voimakasoireisista muutos on voinut olla suhteellisen vähäinen ja viittaa lähtökohtaiseen huonounisuuteen ja äärimmillään idiopaattiseen unettomuuteen (ks. alla).

4 4/9 III. UNI- JA VIREYSHÄIRIÖT A. UNETTOMUUS Unettomuuden kohdalla ei aina ole tunnistettavissa yhtä ainoaa syytekijää, vaan usein on mukana yhdistelmänä altistavia tekijöitä (aina huono- tai herkkäuninen, lähisukulaisilla samaa oireilua, taipumus asioiden murehtimiseen ja vastaavat herkästi elimistön aktivaatiotasoa nostavat ominaisuudet tms.), laukaisevia tekijöitä (elämänmuutos, ristiriita, muutos terveydentilassa tms. oireiston alkamisajankohtana) ja pitkittyneissä tapauksissa ylläpitäviä tekijöitä (muutoksia unihygieniassa esim. pidennetty vuoteessaoloaikaa, psykofysiologisen unettomuuden mekanismeja jne.). EI-ELIMELLISEN UNETTOMUUDEN KRITEERIT (F51.0; ICD-10, WHO 1999) oireena joko nukahtamisvaikeus, katkonainen yöuni tai huono unenlaatu (kysymys 9 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 11 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 13 vaihtoehdot 4-5 ja/tai kysymys 15 vaihtoehdot 1-2) häiriö vähintään 3 yönä viikossa kuukauden ajan (ks. ed. ja kysymys 20) unettomuus askarruttaa ja aiheuttaa huolta sen seurauksista yöllä ja päivän aikana (kysymys 22 yksikin vaihtoehdoista 1-5 sopii hyvin) unen epätyydyttävä määrä ja/tai laatu aiheuttaa tuntuvaa kuormitusta tai häiritsee päivittäisiä toimintoja (kysymys 41, haastattelu) Edellä mainittu Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen unettomuusdiagnoosi sisältää tarkemman kansainvälisen tautiluokituksen viisi diagnoosiryhmää (alussa esitetty myös unettomuuden yleiskriteerit). Näiden alaryhmien tunnistaminen on merkityksellistä oireiston ennusteen ja mahdollisesti tarvittavien lisätutkimusten tarpeen arvioinnissa sekä parhaiten soveltuvan hoidon valinnassa. Seuraavassa lyhyt kunkin häiriön luonnehdinta ja sen jälkeen yksityiskohtaiset ICSD-2- kriteerit:

5 5/9 1. Toiminnallinen (psykofysiologinen) unettomuus - muutoin terveellä viite ehdollistumisesta uniongelmaan ja/tai merkkejä ylivireystilasta > 1 kk ajan UNETTOMUUDEN YLEISKRITEERIT (ICSD-2, 2005) A. Oireena nukahtamisvaikeus, yöllinen heräily, liian aikainen herääminen tai jatkuvasti virkistämätön uni. B. Oireet esiintyvät huolimatta asianmukaisista mahdollisuuksista ja olosuhteista nukkua. C. Ainakin yksi seuraavista päiväaikaisen tilan muutoksista huonon unen takia: väsymys tai huono olo tarkkaavuuden, keskittymisen tai muistin heikentyminen sosiaalisen tai ammatillisen toimintakyvyn alentuminen mielialahäiriö tai ärtyisyys uneliaisuus motivaatio, energisyys tai aloitekyky heikentyneet alttius virheisiin tai onnettomuuksiin työssä tai ajaessa jännitys, päänsärky tai vatsaoireet vähentyneen unen takia uneen liittyvät huolet TOIMINNALLISEN (PSYKOFYSIOLOGISEN) UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.03, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuus on kestänyt ainakin kuukauden. C. Osoituksena potilaan ehdollistuneesta univaikeudesta ja/tai kohonneesta vireydestä esiintyy yksi tai useampia seuraavista: liiallinen keskittyminen ja lisääntynyt ahdistus nukkumisesta vaikeus nukahtaa sängyssä haluttuna nukkumaanmenoaikana tai suunniteltujen nokosten aikana, mutta ei vaikeuksia nukahtaa muissa monotonisissa tilanteissa, joissa ei tarkoitusta nukahtaa nukkuu paremmin muualla kuin kotona vuoteessa mentaalisen vireyden nousua, jota luonnehtivat mieleen tunkeutuvat ajatukset ja kyvyttömyys katkaista unta estävää mentaalista aktiviteettia lisääntynyt somaattinen jännitys vuoteessa ja koettu kyvyttömyys rentouttaa kehoa riittävästi jotta nukahtaisi D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 2. Paradoksaalinen unettomuus - ± jatkuvasti vähän tai ei lainkaan unta subjektiivisesti eikä päiväunia - valveajan toimintakyky alentunut mutta vähemmän kuin odotettavaa koetun äärimmäisen univajeen johdosta PARADOKSAALISEN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.02, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuuden kesto ainakin 1 kuukausi. C. Yksi tai useampia seuraavista: potilaalla pitkäaikaisesti vähän tai ei lainkaan unta useimpina öinä ja harvoin öitä, jolloin unen määrä suhteellisen normaali unipäiväkirjassa keskimääräinen unen kesto selvästi alle ikänormien, usein ei lainkaan unta useampana yönä viikossa; tyypillisesti sellaisten öiden jälkeen ei päivänokosia [selvä ristiriita potilaan raportoiman unen keston ja unipolygrafiassa tai aktigrafiassa todetun välillä] D. Ainakin toinen seuraavista: potilas kertoo olleensa useimpina öinä jatkuvasti tietoinen tai lähes tietoinen ympäristön ärsykkeistä potilas kertoo olleen tietoisia ajatuksia tai pohdiskelua useimpina öinä makuuasennossa ollessa E. Päiväaikainen voinnin ja toimintakyvyn heikentyminen samanlaista kuin muiden unettomuustyyppien yhteydessä, mutta se on selvästi odotettua lievempää ottaen huomioon äärimmäisen unenpuutteen; vastustamatonta nukahtamista, sekavuutta tai vakavia vahinkoja vireystilan selvästä alentumisesta johtuen ei esiinny täysin unettomienkaan öiden jälkeen. F. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä.

6 6/9 3. Idiopaattinen unettomuus - krooninen, jo lapsuudessa alkanut oireisto - ei todettavissa olevaa laukaisevaa tekijää tai muuta syytä alkuaan IDIOPAATTISEN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.04, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Oireisto on krooninen ja täyttää seuraavat kriteerit: alku varhaislapsuudessa tai lapsuudessa laukaisevaa tekijää tai syytä ei tunnistettavissa ei oireettomia jaksoja C. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 4. Sopeutumisunettomuus - stressorin laukaisema unettomuus - laukaisevan syyn korjaannuttua oletettavasti korjaantuu < 3 kk:ssa SOPEUTUMISUNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.01, ICSD , Thorpy 2005) A. Potilaan oireet täyttävät unettomuuden yleiskriteerit. B. Unen häiriintyminen liittyy ajallisesti tunnistettavaan stressoriin, joka on luonteeltaan psykologinen, psykososiaalinen, interpersoonallinen, ympäristöön liittyvä tai fyysinen. C. Unen häiriintyminen oletettavasti korjaantuu, kun akuutti stressori lakkaa vaikuttamasta tai yksilö sopeutuu stressoriin. D. Unen häiriintymisen kesto alle 3 kuukautta. E. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. 5. Mielenterveyshäiriöön liittyvä unettomuus - edeltää tai muutoin ajallisesti liittyy todettuun psykiatriseen häiriöön unettomuus dominoi oirekuvaa MIELENTERVEYSHÄIRIÖÖN LIITTYVÄN UNETTOMUUDEN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.05, ICSD , Thorpy 2005) A. Täyttää unettomuuden yleiskriteerit. B. Unettomuuden kesto ainakin 1 kuukausi. C. Diagnoosikriteerit täyttävä mielenterveyden häiriö. D. Unettomuus on ajallisessa yhteydessä mielenterveyshäiriöön; kuitenkin joissakin tapauksissa unettomuus voi alkaa muutamia päiviä tai viikkoja ennen mielenterveyshäiriön puhkeamista. E. Unettomuus on voimakkaampaa kuin yleensä mielenterveyshäiriöiden yhteydessä, ja se aiheuttaa selvää huolta tai edellyttää erillistä hoitoa. F. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. B. UNENAIKAISET HENGITYSHÄIRIÖT KYSYMYKSET 25-29: johto-oire on (häiritsevä) kuorsaus, mutta merkittävä häiriö (aiheuttaen mm. poikkeavaa päiväväsymystä) voi olla ilman (voimakkaampaa) kuorsausta esim. osittaisen ylähengitystieahtauman, sentraalis-tyyppisen uniapnean tai hypoventilaatio/hypoksemia-oireyhtymien yhteydessä. Käytännössä unenaikaisen hengityshäiriön diagnostiikka edellyttää ainakin suppean yöpolygrafian tekemistä (menetelmällä joka kykenee havaitsemaan myös osittaisen ahtauman) oireiston tarkan tyypin ja vaikeusasteen määrittämiseksi.

7 7/9 On myös syytä huomata, että unettomuus ei poissulje kliinisesti merkittävän asteisen unenaikaisen hengityshäiriön (myös obstruktiivisen uniapnean) mahdollisuutta, sillä hengityshäiriötapahtumat voivat johtaa toistuvaan heräilyyn ja ensimmäinen kliininen vaikutelma voi olla unettomuustyyppinen. Kyselytietojen perusteella seuraava viittaa mahdolliseen kliinisesti merkittävään unenaikaisen hengityshäiriöön: - KYSYMYS 25 vaihtoehdot 4-5 ja KYSYMYS 27 vaihtoehto 3 - lisäksi ainakin yksi seuraavista: -- KYSYMYS 27 vaihtoehdot KYSYMYS 28 vaihtoehdot KYSYMYS 29 vaihtoehdot 3-5. On kuitenkin huomattava, että joissakin tapauksissa yllämainittuja frekvenssikriteerejä harvemmin esiintyvät vahva-asteiseen veren happikylläisyyden laskuun johtavat yksittäiset hengityshäiriötapahtumat voivat olla kliinisesti merkittäviä esim. sydänsairauden tai autonomisen hermoston neuropatian yhteydessä. Selvä painonnousu aikuisiässä (KYSYMYS 53), tupakointi (KYSYMYS 54), usein tapahtuva alkoholin käyttö (KYSYMYS 55-56) ja ylähengitysteitä ahtauttavat tekijät (suuret nielurisat, tukkoinen nenä jne.) altistavat unenaikaisille hengityshäiriöille. Alla kansainvälisen unihäiriöluokituksen diagnoosikriteerit käytännön kannalta tärkeimmälle häiriöluokalle. OBSTRUKTIIVISEN UNIAPNEAN DIAGNOSTISET KRITEERIT (ICSD ) A. Ainakin yksi seuraavista: Valveaikana nukahtelua ja väsymystä tai unettomuutta ja virkistämätöntä unta. Heräilyä hengityksen salpautumiseen, hengen haukkomiseen tai kakomiseen. Kanssanukkuja havainnut kovaäänistä kuorsausta, hengityskatkoja tai molempia. B. Polysomnografiassa: 5 hengityshäiriötapahtumaa (apnea, hypopnea tai RERA = respiratory effort related arousal). Viitettä respiratorisesta effortista koko hengityssyklissä tai osassa siitä. TAI C. Polysomnografiassa: 5 hengityshäiriötapahtumaa (apnea, hypopnea tai RERA = respiratory effort related arousal). Viitettä respiratorisesta effortista koko hengityssyklissä tai osassa siitä. D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä. Diagnoosi = A+B+D tai C+D

8 8/9 C. LEVOTTOMAT JALAT-OIREYHTYMÄ KYSYMYS 30a-d sisältää kansainvälisen unihäiriöluokituksen diagnoosikriteerit. Kaikkien neljän kriteerin tulee täyttyä. Mikäli alakohdan e vaihtoehto on 4-5, voidaan oireistoa pitää voimakasasteisena ja säännöllinen lääkitys voi olla perusteltu. Jos sukuanamneesi on positiivinen ja oireet ovat alkaneet alle 40-vuotiaana, on todennäköisesti kysymys taudin primaarista muodosta. Kliinisellä tutkimuksella tulee arvioida mahdollisia sekundaarisen oireiston syitä (yleisimmät raudanpuutostilat, uremia ja neuropatia) tai muita syitä jotka tuottavat samantapaisen kliinisen oireiston (myelopatia, vaskulaariset ja tukirankaperäiset syyt jne.). D. VÄSYMYS JA SEN SEURAUKSET KYSYMYS 32 (= Epworth Sleepiness Scale, ESS) on laajalti käytetty (uneliaisuus-tyyppisen) väsymyksen itsearviomittari, jonka pisteluku >10 viittaa väsymysoireen poikkeavuuteen ja siten syyn lisäselvitystarpeeseen. Korkeiden pistelukujen kohdalla on syytä tarkistaa, että vastaaja on ymmärtänyt kysymyksen oikein - pelkkä väsymys tai tunne että voisi torkahtaa ei ole riittävä. Oikein täytettynä unettomilla ja uupumus-tyyppisestä väsymyksestä kärsivillä pisteluku on yleensä alle väestökeskiarvon 5. a- ja b-osioiden erolla voi arvioida työn ja muiden usein univajeeseen johtavien tekijöiden mahdollista osuutta oireistoon. KYSYMYKSET kartoittavat väsymyksen käytännön seurauksia, jolla on merkitystä oireiston vaikeusasteen ja sen aiheuttamien riskien arviossa. E. MUUT UNIHÄIRIÖOIREET KYSYMYS 39 kartoittaa mahdollisia katapleksia-tyyppisiä oireita (osana klassisen narkolepsian kliinistä kuvaa). Yksikin kataplektinen ilmentymä voi olla diagnostinen, mutta lievän katapleksian erottaminen esim. korostuneista voimakkaisiin tunnetiloihin liittyvistä fysiologisista tuntemuksista voi olla vaikeaa. Nykyluokituksen mukaan narkolepsia-diagnoosi voidaan tehdä myös ilman katapleksiaa, joten tämä mahdollisuus on syytä ottaa huomioon henkilöllä, jolla esiintyy päivittäin voimakkaita väsymysjaksoja ja (vastustamatonta) nukahtelua. KYSYMYS 40 koskee muita mahdollisia uneen liittyviä oireita, joiden merkitys sinänsä sekä suhteessa unettomuuteen tai päiväväsymykseen tulee yksilöllisesti arvioida. Yöllisten kohtauksellisten oireiden taustalla voi parasomnioiden kuten unissakävelyn ohella olla paniikkikohtauksia, dissosiatiivisia tiloja, epilepsiakohtauksia jne.

9 9/9 F. MUUT KYSYMYKSET KYSYMYS 41 kartoittaa vielä muita unihäiriöoireiden seurauksia valvetilassa, joilla voi olla merkitystä esim. unettomuusdiagnostiikassa. KYSYMYS 43 selvittää oireiston mahdollista perinnöllistä tai muuta familiaalista taustaa, jolla voi olla merkitystä esim. altistavien tekijöiden arvioinnissa unettomuusdiagnostiikassa. KYSYMYKSET kartoittavat muuta terveydentilaa, jotta voitaisiin arvioida missä määrin muut sairaudet tai oireet, niiden hoito tai itsehoitokeinot ovat oireiston taustalla. KYSYMYS 51 kartoittaa elämäntilannetta, jolla voi olla merkittävä vaikutus lähes kaikissa uneen liittyvissä oireistoissa. KYSYMYS 59 koskee ajokorttia ja mahdollisen vireystilaongelman merkitystä on arvioitava erityisesti ammattikuljettajilla ja muilla turvallisuuskriittistä työtä tekevillä. KYSYMYS 63 kartoittaa työaikamuotoa. Vuorotyötä tai muuta epäsäännöllistä työaikaa tekevien kohdalla on vuorotyöunihäiriön ohella arvioitava muita mahdollisia syitä. Jos vähintään kahden viikon lomalla unettomuusoireet loppuvat kokonaan tai lähes kokonaan (KYSYMYS 23 vaihtoehto 1) ja/tai poikkeava väsymys (KYSYMYS 32a) normaalistuu (KYSYMYS 32b) se viittaa puhtaasti vuorotyöstä (epäsäännöllisistä työajoista) johtuvaan oireiston syyhyn. VUOROTYÖUNIHÄIRIÖN DIAGNOOSIKRITEERIT (F51.22, ICSD , Thorpy 2005) A. Oireena unettomuus tai poikkeava väsymys, joka on ajallisesti yhteydessä toistuviin, normaaliin nukkumisaikaan osuviin työaikoihin. B. Oireet liittyvät vuorotyöhön vähintään kuukauden ajan. C. Unipäiväkirja tai aktigrafia vähintään seitsemän päivän ajalta osoittavat sirkadiaanisen ja unijakson ajoittumisen häiriön. D. Ei muuta oireistoa paremmin selittävää syytä.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

KYSYMYKSEN KOHDALLA TOISIN MAINITA, VASTATKAA NIIN KUIN TILANTEENNE ON OLLUT VIIMEKSI KULUNEEN KUUKAUDEN AIKANA.

KYSYMYKSEN KOHDALLA TOISIN MAINITA, VASTATKAA NIIN KUIN TILANTEENNE ON OLLUT VIIMEKSI KULUNEEN KUUKAUDEN AIKANA. UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKE Vastauksenne ovat tärkeitä unihäiriöiden diagnostiikan ja hoidon kannalta. Ympyröikää tilannettanne parhaiten kuvaava vaihtoehto ja/tai täydentäkää puuttuvat kohdat. ELLEI

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito työterveyshuollossa e Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi-tapaaminen 9.00-9.10 Uni ja unettomuus - johdantoa aihepiiriin Apulaisylilääkäri Christer Hublin

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset

Lisätiedot

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia.

Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Unipoli Oy Sivu 1/6 UNIKYSELYKAAVAKE Pyydämme teitä vastaamaan seuraaviin unta ja nukkumista koskeviin kysymyksiin. Rastittakaa sopivin vaihtoehto. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Nimi: Henkilötunnus:

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa

Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Unettomuuden lääkkeetön hoito avoterveydenhuollossa Heli Järnefelt PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi Luennon aiheet Unettomuuden lääkkeettömän hoidon tutkimukset, hoitosuositukset ja mallit Lääkkeettömän

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY

TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY TYÖTERVEYSLAITOKSEN VUOROTYÖKYSELY Työterveyshuollon käyttöön OHJEET VASTAAJALLE Vuorotyökyselyn avulla tutkitaan vuorotyön vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksia voidaan

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito

Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry 1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.

Lisätiedot

Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon

Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon Vuorotyöunihäiriön seulonta- ja diagnoosimenetelmien kehittäminen työterveyshuoltoon Tietoa työstä Päivi Vanttola Mikko Härmä Mikael Sallinen Christer Hublin Jussi Virkkala Ilona Merikanto Paula Niemelä

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen

Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen Katsaus tieteessä Sari-Leena Himanen dosentti, ylilääkäri, yliopistonlehtori, unilääketieteen erityispätevyys Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, kliinisen neurofysiologian yksikkö Tampereen yliopisto, lääketieteen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010 Uni Unen merkitystä ei täysin tunneta. Valveillaolon ja unen vaihtelu on välttämätöntä. Ihminen tarvitsee unta

Lisätiedot

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS

LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS LEPO JA UNI JAKSAMISEN PERUSTANA Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian el lastenklinikka, TAYS SISÄLTÖ unen merkitys unen rakenne ja kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä biologinen kehitys ja elämäntavat

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa

Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Onko sinulla sairauden riski? Helppokäyttöinen opas, jonka avulla voit selvittää riskisi sairastaa uniapneaa Uniapnean arviointiopas: selvitä sairauden riskisi a Ylset merkit ja oireet b Mikä on uniapnea?

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet

Oireet päivällä. a Uniapnean yleiset merkit ja oireet a Uniapnean ylset merkit ja oireet Usmmat ihmiset vät tiedä, onko hllä uniapnea. Sairauden huomaa usn vuodekumppani, joka havaitsee oireet. Oireet päivällä Nukahtelu kesken rutiinitoimien Päänsärky aikaisin

Lisätiedot

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase

Viivästynyt unijakso (delayed sleep phase Katsaus Viivästynyt unijakso Nina Apter ja Markku Partinen Nukahtamisvaikeus toivottuun kellonaikaan, vaikeus herätä aikaisin aamulla ja jatkuva päiväväsymys ovat viivästyneestä unijaksosta kärsivän tavallisimmat

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

info Unen merkitys hyvinvoinnille s.3 Elämänlaatuni parani CPAP-hoidon avulla s. 6 Eero Salmela kertoo: CPAP-klubilehti nro 3 lokakuu 2007

info Unen merkitys hyvinvoinnille s.3 Elämänlaatuni parani CPAP-hoidon avulla s. 6 Eero Salmela kertoo: CPAP-klubilehti nro 3 lokakuu 2007 uni info nro 3 lokakuu 2007 Unen merkitys hyvinvoinnille s.3 Eero Salmela kertoo: Elämänlaatuni parani CPAP-hoidon avulla s. 6 CPAP-klubilehti Pääkirjoitus Julkaisija: CPAP-klubi/ResMed Finland Oy Päätoimittaja:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE

NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukijalle Lukijalle...1 Narkolepsiaa sairastava......2 Narkolepsian erityispiirteiden huomioiminen koulussa....5 Narkolepsiaa

Lisätiedot

Kuormituksen ehkäisy työajoilla

Kuormituksen ehkäisy työajoilla Kuormituksen ehkäisy työajoilla Työturvallisuus terveydenhuollossa-seminaari 11.3.2008 Marja Paukkonen työsuojelupäällikkö Helsingin terveyskeskus Aiheet Helsingin terveyskeskus Vuorosuunnittelu Terveet

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Hyvinvointia työstä Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Teppo Valtonen, @teppo_v Perjantaitapaaminen, 11.3.2016 11.3.2016 Työterveyslaitos Teppo Valtonen @teppo_v www.ttl.fi 2 11.3.2016

Lisätiedot

Unihäiriöt. Unihäiriöitä voidaan hoitaa: unettomuuden hoidoksi suositellaan ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa ja uniapneaan ylipainehoitoa.

Unihäiriöt. Unihäiriöitä voidaan hoitaa: unettomuuden hoidoksi suositellaan ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa ja uniapneaan ylipainehoitoa. 21 Unihäiriöt Paula Salo, Tiia Saunamäki Perustietoa unesta 339 Unettomuus 341 Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä 345 Unihäiriöt neurologisissa sairauksissa 348 Unihäiriöiden vaikutus työ- ja toimintakykyyn

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

VÄSYMYSRISKIN HALLINTA TYÖSSÄ JA LIIKENTEESSÄ JAAKKO KLANG VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS

VÄSYMYSRISKIN HALLINTA TYÖSSÄ JA LIIKENTEESSÄ JAAKKO KLANG VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS VÄSYMYSRISKIN HALLINTA TYÖSSÄ JA LIIKENTEESSÄ JAAKKO KLANG VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Miksi väsymyksen hallinta on tärkeää? KENELLE? missä riski suuri? Vuorotyö - yötyö Pitkät ajomatkat Kuljetusyritykset

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA

DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA 1 DEPRESSION HOIDON HALLINTA TERVEYSKESKUKSESSA WHO:N OPAS Johdanto Depression hoidon hallinta terveyskeskuksessa Vaihe 1: Depression tunnistaminen Vaihe 2: Depression diagnosointi Lääkärin haastattelu

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Unettomuuden diagnostiikka

Unettomuuden diagnostiikka Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut timo.partonen@thl.fi Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti.

Lisätiedot

Unihäiriöt ja niiden hoitomuodot

Unihäiriöt ja niiden hoitomuodot Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyö Tiina Pohjolainen Unihäiriöt ja niiden hoitomuodot Opinnäytetyö 2012 Tiivistelmä Tiina Pohjolainen Unihäiriöt

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Väsymys ja Parkinsonin tauti

Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymys ja Parkinsonin tauti Väsymyksen on tiedetty liittyvän Parkinsonin taudin oireistoon jo siitä lähtien, kun James Parkinson vuonna 1817 kuvasi tämän taudin. Hän kiinnitti huomiota Parkinsonin tautiin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot