SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla

Transkriptio

1 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla

2 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä 2.2. Pieni avoin talous ja vaihtotase 3. Pääomatase 3.1. Ulkomaiset suorat investoinnit ja suomalaiset yritykset 3.2. Portfolioinvestoinnit 3.3. Matkailu 4. Suomen merkitys Viron taloudelle ja Viron merkitys Suomen taloudelle

3 1. Stylized facts Seuraavassa esitellään Suomea ja Viroa sekä muutamia muitakin maita koskevia keskeisiä talouden indikaattoreita viime vuosilta. Johtopäätöksiä niistä tehdään myöhemmin.

4 1.1. Bruttokansantuote henkeä kohti, 1999 Viro Latvia Liettua Tsekki Unkari Puola EU-15 Dollaria EU-15 =

5 1.2. BKT:n kasvu Baltian maissa, % Viro Latvia Liettua e 2003e e 5.4e 4.1e 4.9e

6 1.3. Inflaatio Liettua Latvia Viro

7 1.4. Talouden rakenteen kehitys, % bkt:sta Maa-talous Teollisuus Yksityinen sektori Kauppa eitransitiomaiden kanssa 1992/ / Viro Latvia Liettua

8 1.5. Inflaatio (b) Viro Latvia Liettua 3-D Column 1 3-D Column 2 3-D Column 3 3-D Column 4 3-D Column 5 3-D Column

9 2. Viron talouden ominaispiirteet Vähän yli kymmenessä vuodessa sosialistisesta neuvostotasavallasta EU:n jäseneksi. Uudelleen itsenäistymisen 1991 jälkeen Viron yhteiskunta on käynyt läpi nopeaa muutosta ulkoa johdetusta suunnitelmataloudesta osin itsenäisesti, osin ulkoa johdettuun markkinatalouteen, jolla on toimivan markkinatalouden tarvitsemat instituutiot ja lainsäädäntö. Ulkomaankaupan osuus bkt:sta on hyvin suuri ja se on kymmenen vuoden aikana suuntautunut niin tuotteiltaan kuin maittain perusteellisesti uudelleen. Pääomaliikkeet on hyvin vapaat. Nopean rakennemuutoksen ja kasvun ohessa on myös paha ongelma, suuri tulon- ja varallisuudenjako sekä suuret alueelliset kehityserot.

10 2.1. Currency Board Vuonna 1992 käyttöönotettu oma valuutta, Eesti kroon, sidottiin kiinteään 1:8 kurssiin Saksan markan kanssa ja sittemmin kiinteään Euron kurssiin ns. currency board (valuuttakate)- valuuttakurssijärjestelmässä (CBA). CBA on (ultra)kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, jonka erityisominaisuutena on kierrossa olevan rahamäärän rajoittaminen korkeintaan keskuspankin hallussa olevien ulkomaan reservien suuruiseksi. CBA:lla on siis vähintään 100 prosentin reservien kate. Keskuspankilla on normaalia suppeampi tehtävä; rahapolitiikkaa rajoittaa ulkomaisten reservien asettama rahan määrän yläraja. Valtion budjetin alijäämää on kielletty rahoittamasta keskuspankin rahan painamisella (ns. raharahoitus). CBA:n kannattajat arvioivat CBA:n jopa ainoaksi toimivaksi ja uskottavuuden takaavaksi valuuttakurssijärjestelmäksi nopeasti kehittyville maille (emerging countries). Vastustajat eivät luota järjestelmän pysyvyyteen, vaan ennustavat sen ajautuvan valuuttakurssi- ja/tai pankkikriisiin erityisesti jos finanssipolitiikka ei ole kurinalaista. Virossa valtion budjetti on ollut useimpina vuosina lievästi alijäämäinen. Lakiin on kirjattu vaatimus budjetin tasapainosta.

11 2.2. Pieni avoin talous ja vaihtotase Viro on pieni avoin talous, joka kärsii merkittävästä vaihtotaseen vajeesta. Alijäämä on aina rahoitettava jollakin tavalla; pääomatase kuvaa rahoituksen lähteet. Viron tapauksessa ulkomaiset suorat investoinnit on tärkeä rahoituksen lähde. Kauppatase (vienti miinus tuonti) on vahvasti alijäämäinen. Palveluiden tase on ylijäämäinen (johtuu kuljetuksista ja matkailusta).

12 Vaihtotase ja sen suhde bkt:een /6kk EEK milj per bkt, %

13 Viron ulkomaankauppa maaryhmittäin, 2001 Vienti % Tuonti % Kauppatase EEK milj. EU KIE-maat IVY-maat Muut Tullivapaaalue Yhteensä

14 Viron ulkomaankauppa maittain, 2001, EEK milj. Suomi Ruotsi Saksa Latvia Iso-Britannia Tanska Liettua Alankomaat Venäjä Italia Muut Vapaavyöhyke YHTEENSÄ Vienti Tuonti

15 3.1. Ulkomaiset suorat investoinnit Suomelle aggregaattina ei niin merkittävä, vaikka joidenkin yritysten kotimarkkinoiden laajenemisen kannalta merkittävä. Virolle FDI Suomesta ja Ruotsista hyvin merkittävä (2/3 suorista investoinneista). Viron vaihtotaseen vajeesta vuonna 2000 FDI (EEK 4.1 mrd) kattoi yli 70 %.

16 FDI Suomesta, milj.euroa Venäjä Espanja Itävalta Kanada Japani VIRO Irlanti Italia Luxenburg Ranska Iso-Britannia Sveitsi Tanska Norja Saksa USA Alankomaat Ruotsi Sijoituskanta Nettopääoma-virta 2001 MAA

17 Tytäryritysten henkilökunta ja liikevaihto ulkomailla, 2001 MAA Ruotsi USA Saksa Iso-Britannia VIRO Tanska Ranska Alankomaat Norja Italia Venäjä Henkilökunta Määrä % Liikevaihto, milj.euroa

18 Kumulatiivinen FDI , mrd. US $ MAA US$, mrd. % BKT:sta US$ per capita FDI/bruttoinvestoinnit, , % FDI/vaihtotase , % Unkari Tsekki Viro Latvia Puola Liettua Venäjä

19 FDI Viroon maittain, % Ruotsi Suomi USA Alankmaat Norja Muut

20 FDI Viroon maittain, 2001, EEK milj Suomi Ruotsi Alankomaat USA Iso-Britannia Itävalta Muut -500

21 Suomen ja Ruotsin FDI Viroon , EEK mrd Suomi Ruotsi

22 FDI Viroon toimialoittain, 2001, EEK milj rahoitus energia, kaasu, vesi tukku- ja vähittäismyynti liikenne, varasto, kommunikaatio kiinteistöt, leasing muut

23 3.2. Portfolioinvestoinnit Viroon tehtyjen portfolioinvestointien suuruus on noin neljännes FDI:sta ja nettomääräisenä noin viidennes. Portfolioinvestoinnit ovat siten FDI:n ohella toinen merkittävä vaihtotaseen alijäämän rahoitusmuoto. Portfolioinvestoinneista hieman suurempi osuus tehdään arvopapereihin kuin (pitkäaikaisiin) velkakirjoihin.

24 3.3. Matkailijoiden määrä Virossa Vuosi Yhteensä Ulkomaalaisia Ulkomaalaiset, %

25 4. Suomen merkitys Viron taloudelle ja päinvastoin 4.1. Viron kannalta Suomen rooli on erityisen merkittävä (voi olla että virolaisten mielestä jopa liian merkitsevä, riski Viron joutua taloudellisesti Suomen periferiaksi). Merkitys toteutuu erityisesti kolmen vaikutuskanavan välityksellä: 1) Ulkomaankauppakumppanina Suomi on ylivoimaisesti suurin. 2) FDI on Ruotsin jälkeen toiseksi suurin. 3) Matkailutulojen viejänä Viroon suomalaiset ovat ylivoimaisesti suurin.

26 4.1. jatkuu... Kaksi viimeksimainittua kattaa portfolioinvestointien kanssa suuren osan vaihtotaseen alijäämän rahoituksen tarpeesta. Vakaa kroonisen vaihtotaseen alijäämän rahoitus turvaa Viron koko rahoitusjärjestelmän (currency board) vakauden ja luo edellytykset häiriöttömään siirtymiseen kroonin käytöstä yhteisvaluutta euron käyttöönottoon.

27 4.2. Suomen kannalta Maiden ja erityisesti talouksien kokoerosta johtuen aggregaattitasolla Viron merkitys Suomelle on paljon vähäisempi kuin päinvastoin. Mikrotasolla joillakin aloilla kotimarkkinoiden laajeneminen on kuitenkin varsin merkittävä viennin ja FDI:n kannalta. Etabloituminen Viroon voi myös toimia sillanpääasemana muualle Balttiaan ja laajemmallekin. Viimeaikainen suhteellisesti ripeä kasvu Baltian maissa ja Venäjällä on merkinnyt vienti- ja laajentumismahdollisuutta.

28 4.2. jatkuu... Viron rahoitusjärjestelmän vakaus on tärkeä myös Suomelle. Argentiinan taudin tarttuminen Viron rahoitusjärjestelmään aiheuttaisi merkittäviä tappioita Suomen vientiin ja FDI:iin Viroon. Pahimmassa tapauksessa se synnyttäisi meillekin ongelmallisen yhteiskunnallisen kriisipesäkkeen naapuriin. ENNUSTE: Kehitys etenee kuitenkin suotuisasti, kansainvälinen yhteistyö syvenee jollei vakavia uusia ulkomaisia shokkeja ilmene.

29