Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria"

Saara Laakso
10 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, Mundell, R. A Theory of Optimal Currency Areas. American Economic Review, 51, 1961.

Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000.

2 Mundellin malli Oletetaan 2 maata, Saksa ja Ranska, jotka muodostavat rahaliiton. Oletetaan lisäksi, että Saksa onnistuu pitämään hintatasonsa alhaisempana ja ranskalaiset kuluttajat alkavat enemmän ostaa saksalaisia tuotteita. Näin Saksalle tulee vaihtotaseen ylijäämä ja Ranskalle alijäämä. Tällöin Ranskaan tulee työttömyyttä ja julkinen sektori muuttuu alijäämäiseksi, sillä valtio joutuu maksamaan enemmän lakisääteisiä työttömyyskorvauksia ja tuotannon pienenemisen kautta valtion verotulot pienenevät. Saksalle tulee vastaavasti julkisen sektorin ja vaihtotaseen ylijäämä ja työllisyys paranee. Kysymys on nyt seuraava: Onko näillä mailla muuta keinoa palauttaa vaihtotaseidensa ja valtioiden budjettien tasapaino kuin ilman rahaliittoa käytössä oleva valuuttakurssin muuttaminen? Vastaus on: kyllä ja ehtona tälle on, että palkkatasot joustavat molemmissa maissa tai työvoima liikkuu maiden välillä.

Näin Saksalle tulee vaihtotaseen ylijäämä ja Ranskalle alijäämä.

3 Mundellin malli 1. Joustavat palkat Jos palkat joustavat molemmissa maissa, työttömyys laskee palkkoja Ranskassa ja työvoiman korkea kysyntä nostaa palkkoja Saksassa. Näin Ranskan hintakilpailukyky paranee ja Saksan heikkenee, jolloin vaihtotaseet ja valtioiden budjetit alkavat tasapainottua. 2. Työvoiman liikkuvuus Jos työttömät työntekijät Ranskassa alkavat muuttaa Saksaan ja työllistyvät siellä, Ranskassa ei tarvitse laskea palkkoja työttömyyden vuoksi. Samalla näiden työttömien kulutus Ranskassa poistuu, jolloin Ranska kuluttaa vähemmän saksalaisia tuontituotteita. Näin Ranskan vaihtotase tasapainottuu ja samoin käy Saksan, sillä Saksan lisääntynyt työvoima kuluttaa enemmän tuontituotteita.

Työvoiman liikkuvuus Jos työttömät työntekijät Ranskassa alkavat muuttaa Saksaan ja työllistyvät siellä, Ranskassa ei tarvitse laskea palkkoja työttömyyden vuoksi.

4 Mundellin malli Rahaliiton toiminnan kannalta on tärkeää, että palkat ovat joustavia ja työvoima liikkuu maiden välillä. Ilman palkkojen joustavuutta tai työvoiman liikkuvuutta, vaihtotaseen ylijäämä ja tuotannon kasvu nostaa Saksassa hintatasoa. Vastaavasti Ranskassa työttömyys alentaa kulutusta ja hintatason nousu on maltillista. Edellä kuvattu sopeutuminen edellyttää siis Saksalta korkeampaa inflaatiota kuin Ranskalta. Tämä on kuitenkin vastoin rahaliiton periaatetta sillä molemmilla mailla on sama inflaatiotavoite.

Vastaavasti Ranskassa työttömyys alentaa kulutusta ja hintatason nousu on maltillista.

5 Mundellin malli Edellä kuvattu vaihtotaseongelma poistuisi, jos maiden välillä olisi kelluva valuuttakurssi. Tällöin Saksan valuutta vahvistuisi ja Ranskan heikkenisi. Rahaliiton tapauksessa valuuttakurssia ei ole, joten Ranskan voidaan katsoa kärsivän rahaliitosta. Saksa kärsii myös rahaliitosta, sillä tasapainottaakseen ulkomaankauppansa sen tulee hyväksyä inflaationsa nousu, vaikka se itse haluaisi pitää kiinni matalasta inflaatiosta. Rahaliiton muodostaminen kahden maan välille on siis sitä järkevämpää, mitä: - Joustavammat palkat maissa ovat, - Mitä liikkuvampaa työvoima on maiden välillä.

Rahaliiton tapauksessa valuuttakurssia ei ole, joten Ranskan voidaan katsoa kärsivän rahaliitosta.

6 Yhteisen valuutan haitat Maa menettää yhden tärkeän instrumentin, valuuttakurssin, jolla se voisi tarvittaessa tasapainottaa ulkomaankauppansa. Maa menettää kykynsä tehdä itsenäistä rahapolitiikkaa. Vaikka maalla on monia keinoja palauttaa kansainvälinen hintakilpailukyky, valuuttakurssimuutos on nopein tapa tehdä se. Valuutta-alueen muodostavat maat eivät koskaan ole homogeenisia, joten valuutta-alue ei välttämättä hyödytä kaikkia maita samalla tavalla. Jos tietty maa kokee erilaisia ulkoisia impulsseja kuin muut unionin maat, maa voi joutua kärsimään siitä, että yhteistä rahapolitiikkaa tehdään muiden maiden ehdoilla.

Vaikka maalla on monia keinoja palauttaa kansainvälinen hintakilpailukyky, valuuttakurssimuutos on nopein tapa tehdä se.

7 Yhteisen valuutan hyödyt Valuutanvaihtokustannukset poistuvat. Hintojen läpinäkyvyys paranee ja siten hintakilpailu tehostuu. Tulevien valuuttakurssimuutosten aiheuttama epävarmuus häviää, mikä helpottaa yritysten toiminnan suunnittelua. Pieni maa saa valuutalleen ja rahapolitiikalleen uskottavuutta. Muuten pienen maan valuutta voisi joutua keinottelijoiden kohteeksi. Historiallisesti löysästä rahapolitiikasta tunnettu maa ei voi usein itse saada luottamusta tiukentuneelle rahapolitiikalleen, vaan luottamus tulee vain liittymällä rahaunioniin. Valuuttaunioni luo suuren markkina-alueen unionin maiden vientituotteille, jolloin maat voivat paremmin erikoistua suhteellisesti ottaen parhaimpien tuotteidensa tuottamiseen.

Muuten pienen maan valuutta voisi joutua keinottelijoiden kohteeksi.

8 Hyötyjen ja haittojen vertailu On selvää, että rahaliitto hyödyttää maata sitä enemmän, mitä enemmän maa käy kauppaa rahaliiton maiden kanssa. Mitä joustavammat palkat maalla on ja mitä liikkuvampaa sen työvoima on, sitä paremmin se sopeutuu toimimaan rahaliitossa. Maat, jotka kokevat samanlaisia ulkoisia impulsseja, sopivat paremmin rahaliiton jäseniksi, sillä silloin unionin raha- ja valuuttapolitiikalla voidaan toimia kaikkien maiden tarpeiden mukaisesti. Tällä perusteella lienee selvää, että koko EU ei ole optimaalinen valuutta-alue, vaan unioni pitäisi muodostaa sellaisista maista, joiden tuotantorakenteet ovat samankaltaiset. Toisaalta USA on osoittanut, että sen osavaltiot ovat sopeutuneet valuuttaunioniin varsin hyvin huolimatta niiden erilaisista tuotantorakenteista. Työvoima liikkuu osavaltioiden välillä helpommin kuin maiden välillä (ei kielimuuria). Sama toteutuu kuntien välillä, vaikka esim. Pohjois-Karjalalle voisikin olla hyötyä omasta valuutasta.

Maat, jotka kokevat samanlaisia ulkoisia impulsseja, sopivat paremmin rahaliiton jäseniksi, sillä silloin unionin raha- ja valuuttapolitiikalla voidaan toimia kaikkien maiden tarpeiden mukaisesti.

9 Palkkajärjestelmän vaikutus rahaliiton toimintaan Tutkimuksissa on saatu tuloksia, että sekä täysin keskitetty palkkasopimusjärjestelmä että täysin hajautettu järjestelmä tuottavat matalammat palkkasopimukset kuin liittotason neuvottelut. Syy tähän on se, että keskitetty sopimus ottaa huomioon palkkojen inflatorisen vaikutuksen, mutta liittokohtaisissa neuvotteluissa neuvottelijat eivät voi tinkiä palkkavaatimuksistaan, koska pelätään, että oma liitto jää jälkeen muiden liittojen korotuksista. Tähän vaikuttaa epävarmuus muiden liittojen sopimusten tasosta. Täysin keskitetyssä neuvottelumallissa kaikkien sopimukset tiedetään, jolloin matala palkankorotus saadaan helpommin aikaan. Täysin hajautetussa neuvottelujärjestelmässä palkansaajan asema on heikko, jolloin myös on helppo saavuttaa matalat korotukset. Siis rahaliiton jäsenellä olisi hyvä olla joko täysin keskitetty tai täysin hajautettu sopimusjärjestelmä.

Syy tähän on se, että keskitetty sopimus ottaa huomioon palkkojen inflatorisen vaikutuksen, mutta liittokohtaisissa neuvotteluissa neuvottelijat eivät voi tinkiä palkkavaatimuksistaan, koska

10 CASE: Vertailu Belgian ja Michiganin välillä 1980-luvulla teollistunut maailma koki vakavan talouslaman. Tämä lama kohteli eri alueita hyvin eri tavoilla siten, että maat joilla oli vanhakantainen teollisuuden rakenne kärsivät eniten. Esimerkkinä Michigan USA:sta ja Belgia Euroopasta. Nämä alueet ovat samankokoisia alueeltaan ja väkimäärältään. Michigan on USA:n autoteollisuuden keskittymä ja USA:n autoteollisuus koki tällöin vakavan laman ja työttömyyden. Michiganissa sopeutuminen tapahtui paljolti työvoiman muutolla muihin osavaltioihin, mikä helpotti osavaltion taloutta. Belgiassa sopeutuminen tapahtui Belgian frangin devalvoitumisella 20-25%. Devalvointi palautti Belgian hintakilpailukyvyn, jonka jälkeen Belgian työttömyys alen ja saavutti EU:n keskiarvon 1980 luvun lopussa.

Nämä alueet ovat samankokoisia alueeltaan ja väkimäärältään. Michigan on USA:n autoteollisuuden keskittymä ja USA:n autoteollisuus koki tällöin vakavan laman ja työttömyyden.

11 CASE: Vertailu Belgian ja Michiganin välillä Toinen olennainen ero ko. alueiden sopeutumisessa oli se, että USA:ssa liittovaltion budjetista ohjautui automaattisesti rahaa Michiganiin työttömyyskorvauksina ja pienentyneinä liittovaltiolle maksettuina veromaksuina. Belgia ei vastaavasti saanut muilta EU mailta tukea, vaan Belgian valtion talous muuttui alijäämäiseksi ja maa velkaantui ulkomaille. Belgian tulevat sukupolvet joutuivat siis tukemaan Belgian nykyistä väestöä, sillä velat on maksettava pois tulevaisuudessa veroja kiristämällä. Tämä esimerkki osoittaa sen, että Belgia hyötyi omasta valuutastaan toipuessaan lamasta. Ilman omaa valuuttaa Belgian lama olisi todennäköisesti kestänyt pidempään.

maksettuina veromaksuina. Belgia ei vastaavasti saanut muilta EU mailta tukea, vaan Belgian valtion talous muuttui alijäämäiseksi ja maa velkaantui ulkomaille.

Samankaltaiset tiedostot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja