LUKUVUODEN ARVIOINTI

Transkriptio

1 LUKUVUODEN ARVIOINTI Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö KOULU: Sepon koulu OHJE Lukuvuoden arvioinnin on tarkoitus olla katsaus kuluneeseen lukuvuoteen. Koulu arvioi sen avulla toimintaansa; mitkä ovat lukuvuoden tärkeimmät onnistumiset, missä jäi parantamisen varaa, mitä on lukuvuoden arvioinnin perusteella syytä ottaa huomioon seuraavan lukuvuoden ja tulevien vuosien suunnittelussa. Lukuvuoden arviointi kytkeytyy kiinteästi lukuvuosisuunnitelmaan. Ensisijaisesti arvioidaan siis niitä asioita, joita lukuvuosisuunnitelmassa suunniteltiin toteutettaviksi. Lukuvuoden arviointiin osallistuu koulun opetushenkilökunta, oppilaat sekä koulun johtokunta. Lukuvuoden arviointi tulee tehdä ennen seuraavan lukuvuosisuunnitelman laatimista, jotta arvioinnissa esiin tulleet onnistumiset ja kehittämiskohteet voidaan huomioida suunnittelussa. LUKUVUODEN ARVIOINTI Käsitelty työyhteisössä: päivämäärät Käsitelty oppilaskunnan hallituksen kanssa ( ) Käsitelty koulun johtokunnan kanssa palautetaan Office365:een oman koulun Alueelliset lukuvuosisuunnitelmaja arviointikansiot -kansioon mennessä.

2 2 A. LUKUVUODEN AIKATAULUTUS JA KOULUN TOIMINTA OPETUKSEN YLEINEN JÄRJESTÄMINEN Sisältää: opetusryhmien lukumäärä ja oppilasmäärät vuosiluokittain, jaksojärjestelmät, joustavat opetusjärjestelyt, lukuvuoden valinnaisuudet, kaksikielisen ja kielikylpyopetuksen järjestelyt, esiopetuksen määrä, maahanmuuttajien opetuksen järjestäminen, tukiopetuksen järjestäminen, lisäopetuksen järjestelyt, koulun kirjastotoiminta, kouluruokailu, päivänavaukset sekä lukuvuoden aikana järjestettävät juhlat. TYÖAJAT Lukuvuoden työ- ja loma-ajoista päätettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa Peruskouluilla oli lisäksi mahdollisuus vaihtaa vapaaksi yksi koulupäivä tekemällä yksi lauantaityöpäivä. Lauantaityöpäivinä noudatetaan sen päivän lukujärjestystä, joka vaihdetaan vapaaksi. OPETUSTUNNIT 1) Mitkä ovat tärkeimmät opetuksen yleiseen järjestämiseen, koulun työaikoihin ja opetustuntien ajoittamiseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Koulumme opettajat ovat järjestäneet ryhmänsä työskentelyn pedagogisin perustein oppilaiden opiskelua tukien. Eriyttämistä on toteutettu yli luokkarajojen, ryhmitellen oppilaita joustavasti heidän oppimistaan tukevalla tavalla, samanaikaisopetuksen ja eri luokka-asteista koostuvien ryhmien avulla. Oppilailla on ollut mahdollisuus saada tukiopetusta tarpeen mukaisesti. Valinnaisuutta Sepon koulussa on järjestetty seuraavasti: A2 ruotsinkielen opiskelun valinta 4. Luokalta lähtien ja valinnaiskurssi, jotka on järjestetty luokilla 1 tunti viikossa samaan aikaan. Valintakorit ovat sisältäneet seuraavat kurssit: koodaus, kirjallisuus, tanssi, ulkoliikunta, kuvataide. Valintakurssiin liittyvät teemapäivä on pidetty ja Jokainen luokka on valmistellut vähintään yhden koko koululle suunnatun päivänavauksen lukuvuoden aikana. Aiheina ovat olleet Suomi 100 teemaan liittyviä sekä lukuvuoden keskeiset juhlapäivät. Kerran kuussa Tapiolan seurakunta pitää perjantaisin päivänavauksen. Lukuvuoden aikana on järjestetty seuraavia juhlia ja tapahtumia: itsenäisyysjuhla (ma klo 18.00) ja kevätjuhla ( ), Luova Seppo tilaisuudet pe 13.10, pe , ti ja to Monialaiset oppimiskokonaisuudet pidettiin syksyllä viikoilla 36-38, teemana tunne ja Koe Suomi 100. Tähän liittyi retkipäivät luokille ke 13.9., pe ja pe Kevätlukukaudella monialainen oppimiskokonaisuus pidettiin viikoilla ja teemana on Suomi ja Tulevaisuus. Tähän liittyi retkipäivät luokille Heurekaan. Kestävän tulevaisuuden teemapäivä pidettiin pe Lisäksi koulun oppilaskunnan hallitus ideoi ja järjesti lukuvuoden aikana yhteisiä toimintahetkiä koulun oppilaille. 3lk: Luokkatason yhteisen suunnittelun ja toiminnan kannalta olisi tärkeää, että lukujärjestys mahdollistaisi yhteistuntien/"palkkituntien" pitämisen. Sepon koulun kirjastotoiminta: Sepon koulun kirjasto siirtyi uusiin tiloihin, jolloin kirjaston toimintakulttuuri piti luoda ja suunnitella uudelleen. Kirjaston järjestäminen lainauskuntoon vei useita viikkoja. Kirjastoon on hankittu runsaasti uusia kirjoja. Osallistuimme Lukuklaani koulukirjaston kehityskilpailuun ja voitimme 4000 kirjaston kehittämiseen. Koulun kirjastossa on työskennellyt 4.-6 lk kirjastoagentteja, jotka ovat esim. vinkanneet kirjoja, pitäneet satutuokion ja olleet apuna kirjastovälituntien aikana. He ovat osallistuneet myös kehityssuunnitelman tekemiseen.

3 3 KOULUN KERHOTOIMINTA KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVA OPETUS Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluvat mm. leirikoulut, taksvärkkipäivät, yökoulut, opintoretket, jatko-opintopaikkojen tutustumiskäynnit, opiskelu Yrityskylässä, TET-jaksot ja oppituntien järjestäminen koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. 2) Mitkä ovat tärkeimmät koulun kerhotoimintaan ja koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Koulu on saanut Opetushallituksen avustuksen kerhotoiminnan kehittämiseen. Avustus on mahdollistanut 21 kerhotunnin pitämisen lukuvuoden aikana. Koulun kerhoja on järjestetty lukuvuoden aikana vain muutama: draamakerho ja kädentaidot-kerho. Haasteena on ollut löytää usealle eri luokka-asteelle yhteinen sopiva ajankohta iltapäivisin. Ensi lukuvuotena kerhoista informoidaan Wilma-tiedotteen lisäksi myös luokissa oppilaille. Oppilaat ovat järjestäneet useita eri välituntikerhoja oppilaille. Osallistuminen näihin kerhoihin on ollut runsasta. Koululla on toiminut ulkopuolisen toimijoiden vetämiä kerhoja, kuten mm. liikuntakerho, shakkikerho sekä enkkukerho. Koulun ulkopuolinen opetus, toteutuneet retket: 5.a b ja c luokkien retkipäivä Tuusulanjärvelle luokat retkipäivä Tuusulanjärvelle A luokan leirikoulu Marttinen, Virrat ja 6.B luokan leirikoulu Vierumäki Luokat ovat vierailleet Yrityskylässä, Ateneumissa, Emmassa, luterilaisessa ja ortodoksikirkoissa, Kansallismuseossa (6a) Fazerila (6a). 6. Luokkien kevätretki huvipuistoon (Linnanmäki) toteutetaan Tavallisen koulupäivän aikana osa opetuksesta tai oppitunneista on järjestetty koulun ulkopuolella, esimerkiksi lähimetsässä. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! 3) Kuvailkaa KULPS-toiminnan suunnitelman toteutumista. Toteutuiko Espoon opetussuunnitelmaan kirjattu tavoite: "Jokainen oppilas pääsee lukuvuoden aikana vähintään kerran kulttuuripolulle, liikuntapoluille ja kirjastopolulle"? 2.lk olemme suunnitelleet ja toteuttaneet KULPS-retket yhdessä. Jokainen oppilas on päässyt osallistumaan erilaisille KULPS-retkille. Kaikki luokat eivät ole saaneet kirjastosta vierailuvuoroa. 3.lk. Kolmasluokat ovat käyneet kirjastossa, keilaamassa ja KULPS-polun mielin määrin valittavissa aktiviteeteissa (esim. elokuvat, Emma). Kulttuurikerta käytettiin Apollo-näytelmään koululla. Tavoite toteutui. 4.lk. ovat toteuttaneet ja suunnitelleet KULPS-retket yhdessä. Koimme kaikki kulttuuripolut yhdessä. Tasaarvo toteutui täydellisesti. 5.lk Tavoite toteutui.5. luokkalaiset kävivät keilaamassa ja 5.B ja C luokat kävivät Emmassa tutustumassa Espoon keskiaika-näyttelyyn.lisäksi luokat saivat Emmasta lainaksi erilaisia keskiaikaisia tarvikkeita opetuksen tueksi. 6.lk:t : kirjastovierailu englannin opettajan kanssa, media-aiheinen teatteriesitys koululla, suunnitteilla liikunta- Kulps-vierailu keilahalliin.

4 4 MUUT OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Monialaiset oppimiskokonaisuudet 4) Mitä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Sepon koulussa toteutimme yhden monialaisen oppimiskokonaisuuden syyskuun aikana viikoilla ja toisen kevätlukukaudella viikoilla Syksyllä aiheena oli Tunne ja koe Suomi 100 ja keväällä Tulevaisuus ja Suomi. Syksyn oppimiskokonaisuuteen liittyi retkipäivä Haltiaan ( ja 22.9.), jossa oppilailla oli opastettu luontopolku sekä opastettu näyttelykierros. Keväällä oppimiskokonaisuuteen liitettiin luokkien retket Heurekaan. Jokaiseen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen kuului osuus, jonka sisällön ja toteuttamistavan oppilaat saivat päättää ja suunnitella yläteeman puitteissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteet nousivat mukana olevien oppiaineiden opetussuunnitelmista, opetussuunnitelman yleisistä sekä laaja-alaisen osaamisen tavoitteista. Syksyllä keskityttiin laaja-alaisista tavoitteista erityisesti osallisuuteen ja vaikuttamiseen. Keväällä tavoitteena oli kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnissa arvioitiin koko työskentelyprosessia. Oppimiskokonaisuuden aluksi selvitettiin oppilaille oppimiskokonaisuuden tavoitteet ja arvioinnin kriteerit ja arviointitavat. Arviointi toteutettiin monipuolisesti: itse- ja vertaisarviointi sekä opettajan arviointi. 3.lk.: Monialaisiin yhdistetyt retket ovat olleet onnistuneita ja syventäneet aiheen käsittelyä. Toivomme, että niitä olisi myös jatkossa monialaisten yhteydessä. 4.lk: (Kaisa, Simo, Laura) ideoita ja ajatuksia - MOK-tuntien jakaminen useammalle viikolle toimii hyvin. Palkkituntien löytäminen ABC-luokkien kesken onnistui hyvin. - Luokka-asteittain MOK-teeman valintaa opetussisällöistä voitaisiin kokeilla tulevana lukuvuotena koko koulun teeman sijasta. 5.lk - 4. luokkien tavoin ajattelimme, että MOK voitaisiin toteuttaa luokka-asteittain.näin aiheen valinta olisi helpompi valita oppilaiden ikätason mukaisiksi. - Myös Ahtisaari-päivät voisivat olla pohjana MOK-viikolle. - Heureka oli upea aloitus tämän keväiseen MOK:en. - 5.B opetus toteutetaan lähes kokonaan MOK :n mukaisesti. Tämä lisää selvästi oppilaiden motivaatiota, oppimisen iloa sekä onnistumisen elämyksiä. 6.luokat Mokkia voisi toteuttaa useamminkin pienimuotoisena omassa luokassaan Olisi mukavaa, jos koko koulun MOKissa olisi yhteinen koonti tai lopetus messupäivän tyyliiin. Ts. Töiden esittelyä toisille oppilaille salissa/luokissa kierrellen koulupäivän aikana Retket olivat erittäin mukavia! Kodin ja koulun yhteistyö

5 5 Kodin ja koulun yhteistyö pitää sisällään mm. vanhempainillat ja -tapaamiset, arviointikeskustelut, huoltajakyselyn toteuttamisen, luokkatoimikunnat, vanhempainyhdistykset, yhteistyökäytänteet maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa, kodin ja koulun yhteistyörakenteiden sekä niiden menetelmien ja toimivuuden arvioinnin, Wilma-viestinnän ja sen, milloin opettajakunnan kanssa on keskusteltu Wilma-viestinnän tavoitteista ja sisällöistä. 5) Mitä kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Vastauksissa hyödynnetään huoltajakyselyn tuloksia, mikäli koulu toteutti huoltajakyselyn lukuvuonna Huoltajakyselyn tuloksena koulumme sai kouluarvosanan 8,92. Huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä koulumme toimintaan. Kodin ja koulun yhteistyöstä koulumme sai keskiarvoksi 5,2. Huoltajat ovat tyytyväisiä tapaan, jolla luokanopettaja tekee kodin ja koulun välistä yhteistyötä ( 5,36). Huoltajien mielestä koulun arkitiedotus toimii hyvin( 5,29) Sisäilmaan liittyvissä asioissa huoltajat toivovat aktiivisempaa tiedottamista. Tapaamistilanteina ovat toimineet koulun yhteiset vanhempainillat, juhlat ja toiminnalliset tapahtumat, luokkakohtaiset kokoontumiset sekä arviointikeskustelut. Syksyllä järjestettiin vanhempainillat ensiluokkalaisten vanhemmille ja muiden luokkien vanhemmille luokkatasoittain viikkojen välisellä ajalla. Koulu ja kotiväen yhteiset aamukahvit järjestettiin to lk.: Ehdotamme, että ensi vuonna koululla järjestettäisiin tietokone- ja pelikonsolipelaamista koskeva asiantuntijaluento koko koululle. 5.lk Vanhemmat olisi hyvä tuoda uuteen OPS: an sisään; luokilla voisi olla esim vanhempainiltoja, jossa oppilaat kertoisivat erilaisista uuteen OPS: n kuuluvista sisällöistä ja opetusmenetelmistä. Sidosryhmäyhteistyö Esimerkiksi lakisääteinen iltapäivätoiminta ja yritysten tai yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö. Espoon OPS 5.2: Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluiden, kirjastojen, taide- ja tiedeyhteisöjen, taiteen perusopetuksen oppilaitosten, tutkimuslaitosten, kestävän kehityksen toimijoiden, luontokoulujen sekä seurakuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa monipuolistaa koulujen toimintaa ja avartaa oppimisympäristöjä. Yhteistyöhankkeet sekä kaupungin omien toimijoiden kanssa sekä kansainvälisissä verkostoissa rikastuttavat opiskelua. Koulut hyödyntävät oman palvelualueensa omaleimaisuutta koulun toiminnassa ja kehittävät toimintaansa yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. 6) Mitä sidosryhmäyhteistyöhön liittyvää on syytä ottaa huomioon lukuvuoden suunnittelussa? Koulumme tiloissa on toiminut luokkien oppilaille tarkoitettu iltapäiväkerho, jonka toiminnasta vastaa Valkea Varsa. Koulu on tehnyt järjestävän organisaation kanssa palvelusopimuksen, jossa on määritelty keskeiset yhteistyön pelisäännöt. Lukuvuoden aikana on tarkistettu yhteisiä toimintatapoja. Ensi lukuvuoden aluksi on vielä tarkennettava yhteisten tilojen käyttöön liittyviä pelisääntöjä. Toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi koulussa 7) Onko koulu tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen? Kyllä on tehnyt. Sepon koulussa sitoudumme lajittelemaan ja kierrättämään paperit, kartongit, metallit, lasit ja biojätteet. Sammutamme valot ja laitteet, kun niitä ei tarvita. Näin säästämme energiaa. Vältämme turhaa monistamista sekä tulostamista. Sitoudumme pitämään huolta lähiympäristöstä ja hyödynnämme luontoa oppimisympäristönä. Keskeisenä teemana on ollut monistuspaperein käytön vähentäminen.

6 6

7 7 B. LUKUVUODEN TAVOITTEET PERUSOPETUKSEN YHTEISET TAVOITTEET Opetussuunnitelma ja oppiva yhteisö Koulu kehittää toimintakulttuuriaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen näkökulmasta Kuvataan, 8) miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilailla teetetyn kyselyn perusteella oppilaat kokevat olonsa koulussa turvalliseksi ( 5.37). Opettajien arvostava kohtelu oppilaita kohtaan toteutuu erittäin hyvin ( 5.3) 1. luokat Koulun aloituksessa käytössä oli avoin alku malli. Avoin alku mahdollisti yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen alun jokaiselle oppilaalle, mutta mallia tulee kehittää edelleen. Jokainen oppilas tutustui jokaiseen opettajaan ja luokkatasonsa oppilaisiin. Opettajien, muun koulun henkilöstön ja vanhempien välinen yhteistyö on toiminut hyvin ja vahvistanut yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa sekä taannut oppilaille heidän tarvitsemansa tuen. 2. luokat 2.luokilla opo-tunneilla on pidetty Arvokas-mallin tunteja, joissa käsitellään mm. yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kouluarjessa tasa-arvoa pyritään toteuttamaan oppiaineiden sekaryhmissä (esim. sukupuoleen tai taitotasoon katsomatta). Kouluvuoden aikana on pyritty löytämään ja tukemaan oppilaiden vahvuuksia, mikä lisää oppilaiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tunnetta. Oppilaat työskentelevät erilaisissa ryhmäkokoonpanoissa ja saavat kokemuksia monenlaisten ihmisten kanssa toimimiseta. Erityisoppilaiden integroiminen yleisopetukseen. Erityisopetuksen luokka työskentelee yleisopetuksen luokan kanssa tietyissä oppiaineissa. 3. luokat Oppilaanohjaustunneilla olemme käsitelleet oppilaiden vahvuuksia ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemoja sekä arvostavaa kohtaamista. Arvokas-tunneilla olemme harjoitelleet sosiaalisia taitoja ja itsesäätelyä. Olemme käyttäneet luokissa hyvinvointitiimin ideoita sekä suunnitelleet opetusta yhdessä luokkatason kesken. Kävimme yhdessä läpi arvioinnin kriteerit, jotta ne ovat mahdollisimman tasavertaiset. Oppilaille on annettu mahdollisuuksia osallistua opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Oppilaille annetaan tilaa omien näkemysten esittämiseen ja sitä myös harjoitellaan luokissa. 4. luokat Saavutimme tavoitteet hyvin. Kiva-koulu tunnit pidetty ja niiden merkitys on tärkeä. Hyvinvointitiimin tarjoamat ideat käyttöön luokissa ja opejen kesken ideoiden vaihtamista. Luokkien välinen yhteistyö on onnistunut ja sitä on tehty melko paljon (retket ja MOK-projektit), oppilaat ovat toimineet innostavasti ryhmissä yli luokkarajojen. Olemme pyrkineet tasa-arvoiseen opetukseen neljäsluokkalaisten opetuksessa, tuntisuunnitelmissa sekä toteutuksessa. Erityisluokan oppilaat ovat päässeet harjoittelemaan joustavasti yleisopetuksen ryhmään.

8 8 5. luokat Arvokas tunteja on pidetty kaikissa luokissa.5.b- luokalla on ollut muutama tyttöjen ja poikien tunti. Noilla tunneilla olemme käsitelleet lähinnä toisen huomioimista ja erityisesti tunteiden käsittelemistä. Jotkut vanhat pahoittamisjutut on saatu purettua ja anteeksi pyydettyä.5.b ryhmähenki ja hyvä ilmapiiri parantui entisestään Liisa Ihmemaassa-näytelmäproduktiota tehdessämme. Vahvuuksia on harjoiteltu vahvuus / viikko. 6. luokat Kouluterveyskyselyssä (kevät 2017) ilmeni, että pojat ovat rohkeampia ilmaisemaan itseään kuin tytöt. OTR suunnitteli kyselyn tulosten pohjalta opetuspaketin, jossa tämä huomioitiin. Arviointikeskusteluissa varsinkin tyttöjä on rohkaistu olemaan luokassa aktiivisempia. Luokissa on käytetty monipuolisia menetelmiä oppilaiden osallistamiseksi, esim. pienryhmäkeskusteluja ja mielipiteiden ilmaisemista kirjallisesti. Oppilaille on annettu tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua yhteisten päätösten tekemisiin, MOK:n suunnitteluun, luokkien esityksiin, Yrityskylän ammattien hakemiseen yms. Sosiaalisia taitoja on harjoiteltu Puro-ohjelman sekä Arvokas- menetelmän mukaan. ENG: Oppilaat ovat toimineet erilaisissa ryhmissä ja harjoitelleet työskentelyä kaikkien ryhmän jäsenten kanssa. Oppilaat on huomioitu yksilöinä riippumatta heidän sukupuolestaan, taustastaan tai mahdollisesta tuen tarpeesta. 9) mitä haasteita tavoitteen saavuttamisissa ryhmissänne ilmeni. 1. Luokat Avointa mallia tulee kehittää edelleen toimivammaksi, jotta luokista saadaan mahdollisimman tasaiset. 2. luokat: erityisoppilaiden integroiminen yleisopetukseen, ryhmätyöskentely, erilaiset ryhmät ja uusi ops vaativat riittävästi aikuisia sekä tiloja. l 3.lk. Haasteena on saada kaikkien oppilaiden ääni kuuluviin luokissa tasavertaisesti. 4. luokat eivät ole kokeneet haasteita tavoitteiden saavuttamisessa. 5. luokat 5.A -luokan haasteena on usean oppilaan kehittymättömät koulunkäyntitaidot. Tämä aiheuttaa häiriötä luokassa ja ja muut oppilaat joutuvat opiskelemaan hyvin levottomassa ilmapiirissä. Haasteena on 5.Bluokalla oppilas, joka on jäänyt yksin erilaisten mielenkiinnon kohteidensa vuoksi. Tätä työstämme yhdessä oppilaan vanhempien ja luokan tyttöjen kanssa. 5.C- luokalla sosiaalisten taitojen harjoittelu vaatii vielä paljon harjoittelua. 6.luokat: Haasteena on ollut saada arat oppilaat osallistumaan aktiivisesti luokkien toimintaan. Vastauksissa hyödynnetään mm. oppilaskyselyn tuloksia (jos toteutettu). Opettajat käyttävät monipuolisia, oppimista edistäviä arvioinnin tapoja niin, että oppilas saa myönteisiä kokemuksia itsestä oppijana. Kuvataan, 10) miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilaskyselyn tulosten mukaan oppilaat tietävät erittäin hyvin, mitkä asiat vaikuttavat arvosanaan ( 5.19) Opettajat kertoivat kehityskeskusteluissa käyttävänsä monipuolisesti erilaisia arviointitapoja. Henkilöstökyselyssä arviointi osio sai koulussamme keskiarvoksi 4,67 mikä osittaa, että arviointiin liittyvissä asioissa sekä toimintaperiaatteissa on vielä kehittämistä. 1. luokat Arviointi on ollut monipuolista, jatkuvaa ja prosessinomaista. Oppilaat ovat harjoitelleet itse-, vertais- ja ryhmäarviointia. Arviointi on keskittynyt oppilaiden vahvuuksien löytämiseen.

9 9 2. luokat 2.luokkalaisten arvioinnissa on käytetty erilaisia ja monipuolisia arvioinnin tapoja. Painopiste on ollut itse- ja vertaisarvioinnin harjoittelussa. Arvioinnissa on käytetty paljon keskustelua. Oppilaita on ohjattu löytämään onnistumisia ja ilon aiheita oppimisestaan. Käytössä ollut oppimateriaali (äidinkieli ja matematiikka) tukee em. taitojen kehittymistä 3. luokat Saavutimme tavoitteet hyvin. Arviointi oli monipuolista ja jatkuvaa. Oppilaat osallistuivat arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Arviointi on ollut kannustavaa. Palautetta annetaan myös Wilman kautta. 4. luokat Tavoitteet saavutimme erittäin hyvin. Oppilasta on ohjattu ottamaan vastuuta oman työn suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa vähitellen kaikissa oppiaineissa. Tämä on toteutunut itsenäisen työskentelyn projekteissa ja omatoimipäivissä. Arviointia on tehty ja toteutettu monella eri tavalla, mm. Qridillä, itsearviointia, vertaisarviointia, peukutukset, kokeet ja sanallinen palaute oppilaalta toiselle. Opettajat antavat positiivista palautetta oppituntien/koulupäivän päätteeksi suullisesti/wilman välityksellä. Arviointikeskustelut koettiin työläiksi, mutta antoisiksi ja tärkeiksi. 5. luokat Oppilaat ovat suunnitelleet, toteuttaneet ja arvioineet monia oppimiskokonaisuuksia. Aluksi suunnittelua harjoiteltiin opettajajohtoisesti. Myös vertaisarviointia sekä pariarviointia on käytetty sopivissa kohdin. Positiivisen palautteen ylivoimaisuus on tullut selväksi viimeistään tänä lukuvuotena. 6. luokat: Arviointi on ollut monipuolista ja jatkuvaa (mm. Qridi, kokeiden itsearvioinnit, sähköinen raportointi ks). Oppilaita on ohjattu ottamaan vastuuta oman työn suunnittelussa, toteutuksessa. Opettajat antavat positiivista palautetta oppituntien/koulupäivän päätteeksi suullisesti/wilman välityksellä. Arviointikeskusteluprosessin opettajat kokivat erittäin toimivaksi ja mielekkääksi. ENG: Oppilaat ovat käyttäneet monipuolisia kielenoppimistapoja ja työskennelleet erilaisissa ympäristöissä. Oppimista on arvioitu monipuolisesti. 11. mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. 1.luokat Arvioinnin haasteena oli uuden opetussuunnitelman mukainen arvioinnin uudistaminen puutteellisen tiedon varassa. 2. Sähköisten arviointimateriaalien käyttäminen on ollut vielä 2. luokkalaisille haasteellista. 3.lk. Yksittäisillä oppilailla on vaikeuksia asettaa itselleen tavoitteita. Toisilla on haasteita tunnistaa omia vahvuuksiaan. 4. luokkalaisten oli vaikeaa asettaa itse tavoitteita projekteille ja jaksoille tai arvioida, sitä mitä siihen pääsemiseen vaaditaan. 5. luokkalaisten oli vaikea aluksi arvioida aikaa, jonka he voivat käyttää kuhunkin tehtäväänsä. 6.lk:t- Oppilas- opettaja arviointikeskustelulle on vaikea löytää arjessa aikaa. ENG: Aineen oppituntimäärästä johtuen on ajoittain vaikea löytää aikaa arviointikeskusteluille oppilaiden kanssa.

10 10 Kysymyksiin vastataan kehityskeskustelujen, oppilas- ja henkilöstökyselyjen (jos toteutettu) sekä mahdollisten muiden arviointien pohjalta. Hyvinvointi ja kasvun tuki Oppilas saa kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta yhteisön jäsenenä. Kuvataan, 12. miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilaskyselyn tulokset osoittivat, että oppilaat kokevat opettajien arvostavan heitä ( 5,3) Oppilaan tietävät hyvin, miten voi vaikuttaa koulun toimintaan ( 5,37) Oppilailla on kokemus, että oppilaiden mielipiteitä otetaan huomioon sekä luokan yhteisissä asioissa( 5.02) kuin koulun yhteisten asioiden suunnittelussa ( 5,14) 1. luokat Saavutimme tavoitteet erittäin hyvin. Oppilaille annettiin ikätasonsa mukaisia vastuutehtäviä. Oppilaiden vahvuuksia tuotiin näkyväksi luokkien arjessa ja tuettiin jokaisen yksilöllistä kasvua. Oppilaita rohkaistiin tuomaan mielipiteitään ja osaamistaan esille koulutyössä. 2. luokat Lukuvuoden aikana oppilaille on annettu erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia, mm. toiveruoka, teemapäivien suunnittelu, projektityöt yms. opetuksen suunnittelu. Oppilaat ovat osallistuneet vastuutehtävien toteuttamiseen ja suunnitteluun luokassa ja koulun tasolla. (Omatoimiviikot ja luokkakokoukset ovat toteutuneet suunnitellusti). 3. luokat Saavutimme tavoitteet hyvin. Osallistimme oppilaita opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin (oppiaineet, retket, monialaiset oppimiskokonaisuudet). Oppilailla on luokissa vastuutehtäviä. Oppilaanohjaustunneilla on harjoiteltu arvostavaa kohtaamista. 4. luokat Tavoitteet saavutimme hyvin. Oppilaiden ja heitä edustavan oppilaskunnan hallituksen kuuleminen koulun arkea koskevissa päätöksissä. Innokkaita ehdokkaita uusissa vaaleissa oli jokaisessa luokassa useampi. Moni oppilas meidän näkemyksen mukaan haluaa vaikuttaa koulun asioihin. Moneen aiheeseen oppilaat ovat tuoneet innokkaasti omia ideoita ja näkemyksiä, kuten toiveruoka äänestykset yms. Luokissa on laadittu yhteisiä sopimuksia, kuten esim. Kiva-sopimus täydentää hyvin koulun ja luokan järjestyssääntöjä. Olemme mielestämme antaneet oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa koulupäivän sisältöön: pääsevät itse valitsemaan sisältöjä ja työtapoja, esim. toivepäivät/-tunnit, retket, kokeiden ajankohta itse määrittäen. MOK-projekteissa oppilaat ovat päässeet valitsemaan aiheet oman mielenkiinnon mukaan. Oppilailla on ollut vastuutehtäviä luokissa ja koko koulussa, esim. ekoetsivät Olemme säännöllisesti kuunnelleet oppilaiden asioita, olemme olleet kiinnostuneita, mm. loma- ja viikonloppukuulumisista. Valinnaisaine valinnoissa oppilaat ovat päässeet opiskelemaan kahta haluamaansa oppiainetta syvemmin.

11 11 5. luokat Oppilaat ovat voineet vaikuttaa moniin eri asioihin koulussa. Heitä on pyritty kuulemaan usein ja tärkeänä pidämme, että heidän ehdotuksiaan on myös toteutettu. Yhdessä, kaikkien mielipiteitä kuullen ja arvostaen, on järjestetty erilaisia oppitunteja, luokan juhlia, Luovis-esityksiä ym. 6. luokat: Saavutimme tavoitteet hyvin. Oppilaille annettiin ikätasonsa mukaisia vastuutehtäviä. Oppilaat tekivät VIA-vahvuustestin, jonka pohjalta oppilaiden vahvuuksia tuotiin näkyväksi luokkien arjessa ja tuettiin jokaisen yksilöllistä kasvua. Oppilaita rohkaistiin tuomaan mielipiteitään ja osaamistaan esille koulutyössä. Oppilaiden hyvinvointiin on pyritty kiinnittämään jatkuvasti huomiota. ENG: Opettajat ovat pyrkineet kannustamaan oppilaita ja luomaan positiivisen oppimisilmapiirin. Oppilaat osallistuvat oppitunteihin ja tuovat osaamistaan rohkeasti esille. 13. mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. 1.luokat : Ei ilmennyt haasteita. 2. luokalla harjoitellaan vielä vastuun kantoa erilaisissa asioissa. Tällöin opettajan täytyy muistuttaa vastuutehtävistä. 3.lk. Kaikilla oppilailla ei ole vielä kykyä vastuulliseen ja huolelliseen toimintaan omatoimisessa projekteissa. 4. luokkalaisten haasteena näkyi liika mukavuudenhaluisuus, esim. vastuunottaminen projekteissa tai ryhmätöissä ei aina onnistunut. 5. haasteena ehkä alkava murrosikä joillakin oppilailla,joka on nyt keväällä näkynyt tuolla " ei paljon kiinnosta"-asenteella. 6.luokkalaisten haasteena on ryhmien dynamiikka, joka on aiheuttanut ongelmatilanteita oppilaiden kesken ja myös oppilaiden ja opettajien välille. Vastauksissa hyödynnetään mm. oppilaskyselyn tuloksia (jos toteutettu). Digitalisaatio ja oppiminen Jokainen opettaja hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kuvataan, 14. miltä osin tavoite saavutettiin, Oppilaskyselyn tulosten perusteella opetuksessa käytetään säännöllisesti tietoptekniikkaa( 5,29) Koulun opeka -kysely osoitti, että Sepon koulun opettajien teknologiset valmiudet olivat koko Espoon tasolla (3.14) Toimintatavat (2,47)hiukan alle Espoon keskiarvojen ( 2,59) Asennoituminen ( 2,57) oli yli Espoon keksiarvon( 2,47) Opettajien opetuskäyttö (1,63) on sama kuin Espoon kesiarvo. Osaaminen ( 2,26) oli hiukan yli Espoon keskiarvon (2,1) Ensi lukuvuotena on tarkoituksena luoda koululla yhteisesti sovitut tavoitteet TVT:n hyödyntämiseen opetuksessa. 1. luokat Oppilaille on opetettu perustaidot ipadien käytössä ja keskusteltu turvallisesta medioiden käytöstä. Opetuksessa hyödynnettiin monipuolisesti sähköisiä opetusmateriaaleja. 1.luokkien oppilaat ovat hyödyntäneet arvioinnissa Qridi-sovellusta. Koodauksen alkeita on harjoiteltu leikkien ja pelien avulla. 2. luokat: Opetuksessa on hyödynnetty digilaitteistoa ja sähköisiä oppimismateriaaleja tavoitteiden mukaisesti. 3. luokat Saavutimme tavoitteet hyvin. Opetuksessa on käytetty erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä, esim. Bingel ja Otavan oppimisympäristö, Office- ja Google-maailma. Olemme käyttäneet monipuolisesti sähköisiä materiaaleja opetuksen

12 12 rikastamisessa ja arvioinnissa. Oppilaat ovat harjoitelleet tiedonhankintataitoja, turvallista mediankäyttöä ja koodaamista. 4. luokat Tavoitteet on saavutettu erittäin hyvin. Opetuksessa on hyödynnetty digilaitteistoa ja sähköisiä oppimateriaaleja: mm. tiedon etsintä, koulutöiden ja projektien tekeminen, sähköiset arviointimenetelmät. Sanoma Pron, Otavan, Bingelin, Lehtikoneen, Garage Bandin, Yle Areenan ja Qridin hyödyntäminen opetuksessa. Olemme huomanneet, että oppilaat innostuvat erityisesti Kahoot!-sovelluksen käytöstä. Kevään historian projektin myötä oppilaat ovat oppineet seitsemän uutta asiaa liittyen tvt-laitteiden käyttämiseen. Neljänsien luokkien oppilaat ovat hyödyntäneet opiskelussa Espoon tarjoamia pilvipalveluita hyvin (O365, Googlen GSE). Melko suuri osa neljännen luokan oppilaista valitsi ohjelmoinnin ja koodauksen valinnaisaineekseen. Opettajien kiinnostus koodaukseen liittyen on kasvanut koulutuksien myötä. Opettajat ovat jakaneet keskenään ideoita liittyen TVT-laitteiden pedagogiseen hyödyntämiseen. Muutama neljännen luokan oppilas kouluttautui Loistokas-oppilaaksi. Loistokkaiden käyttö on kuitenkin ollut vähäistä koulussamme. Laitteiden sähköinen varauskalenteri on toiminut mielestämme hyvin. 5. luokat Digitalisaatiota on käytetty opetuksessa säännöllisesti ja monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Se on siis pidetty yhtenä osana opiskelua. 6. luokat Opetuksessa hyödynnettiin monipuolisesti sähköisiä opetusmateriaaleja. 6.luokkien oppilaat ovat hyödyntäneet arvioinnissa Qridi-sovellusta. O365 ja GoogleClassroom ovat olleet säännöllisessä käytössä. Oppilaat osaavat toimia em. ympäristöissä erittäin hyvin. Opettajat pyrkivät aktiivisesti kehittämään laitteiden/ohjelmien tarkoituksenmukaista käyttöä opetuksessa. Lähteiden merkitsemiseen on kiinnitetty erittäin paljon huomiota. ENG: Englannin tunneilla hyödynnettiin etwinning yhteistyöprojekteja ja kirjeenvaihtoa muihin Euroopan maihin. Opetuksessa käytettiin monipuolisesti erilaisia sähköisiä sovelluksia. 15. mitä haasteita tavoitteen saavuttamisessa ilmeni. 1.luokat TVT-laitteita voisi olla enemmän. Opetuksen suunnitteluaika on ollut rajallinen. 2. luokat: Laitteiden määrä suhteessa oppilasmäärään on vähäinen. Tunnusten hallinta on oppilaille haasteellista, koska tunnuksia on liikaa. 3.lk. TVT-laitteita on liian vähän oppilasmäärään nähden. Oppilailla on vaikeuksia muistaa useita eri tunnuksia. Opettajat tarvitsevat lisää aikaa uusien sähköisten oppimisympäristöjen ja sovellusten opiskeluun ja haltuunottoon. 4.Luokat Koulun kokoon nähden TVT-laitteita on liian vähän sekä kopiokoneita. Osalle oppilaista on haasteellista hallita monia eri tunnuksia.

13 13 Koemme myös haasteeksi sen, että oppilaat hakevat tietoa vain Wikipediasta, jos antaa vapaat kädet tiedon etsimiseen. 5. luokat olemme onnistuneet saamaan koneet tarvitessamme. Haasteena on lähinnä (5B) opettajan puutteet TVT- taidoissa. 6.luokat: Laitteita ei saa käyttöön niin usein kuin olisi tarve. Varsinkin Chromebookeja on koulussa liian vähän. AJANKOHTAISET KEHITTÄMISTEEMAT SUOMI 100: Yhdessä Koulussa pidettiin sata päivää sataan idealla päivänavaukset joka 20. päivä. Oppilaat suunnittelivat luokkatasoittain päivänavaukset. Lukuvuoden monialaisissa oppimiskokonaisuuksien teemat liittyivät Suomeen. Syksyllä Suomi 100 ja keväällä Suomi ja tulevaisuus. Lukemisen teemavuosi Miten Lukemisen teemavuosi toteutettiin? 1. luokat Kaikki 1.luokkien oppilaat ovat oppineet lukemaan. Oppilaita on innostettu lukemaan erilaisten lukutoukkien, -lehtien ja junien avulla. Eri tekstilajeihin on tutustuttu oppilaiden ikätason mukaisesti. Luokat vierailivat kirjastossa ja koulun kirjasto on ollut ahkerassa käytössä. Oppilaat suunnittelivat ja kirjoittivat oman kirjan. 2. luokat: Lukudiplomia on suoritettu 2. luokan aikana. Luokissa on järjestetty myös lukupiirejä. Lukutunteja ja -tuokioita on järjestetty, jolloin oppilas on saanut valita omaa luettavaa. Opettajat ovat lukeneet oppilaille kirjoja ääneen. 3. luokat Kolmansilla luokilla on toteutettu lukuhaasteita ja lukupiiriä. Olemme käyneet kirjastovierailuilla ja pitäneet lukutunteja. Oppilaita on ohjattu koulun ja kaupungin kirjastojen käyttämiseen. Jokaisella oppilaalla tuli olla pulpetissaan lukukirja. Olemme lukeneet oppilaille ääneen. Haasteena on ollut saada kaikki oppilaat innostumaan lukemisesta. 4. luokat Tavoitteet on saavutettu hyvin. Osa neljännen luokan oppilaista innostui lukudiplomin tekemisestä. Muutama oppilas teki sen jo kolmannella luokalla. Oppilaat ovat itsenäisesti lukeneet kirjoja omaan taitotasoonsa nähden. Koulusta olemme tehneet retkiä kirjastoon ja olemme tavanneet kirjailijan. Opettajat ovat lukeneet oppilaille kirjoja ääneen. Koulun omaa kirjastoa olemme hyödyntäneet huonosti. Neljännen luokan aikana oppilaat ovat kirjoittaneet useamman tarinan. Allu-testeillä testattiin kaikkien oppilaiden luetun ymmärtämistä ja teknistä lukutaitoa.

14 14 Moni oppilas kokee lukemisen työlääksi eikä pidä siitä. Innostus lukemista kohtaan ei ole niin näkyvää kuin toivoisimme. 5. luokat 5.B on saanut tänä vuonna valita kirjansa itse. Emme siis ole suorittaneet Lukudiplomia tänä vuonna. Ohjeena on ollut- Lue mitä vaan, kunhan luet. Ja kyllä ovatkin lukeneet ja pitäneet lukemistaan kirjoista päiväkirjaa, johon ovat kirjanneet perustiedot kirjoista sekä matkan varrella lukiessaan ajatuksiaan kirjoistaan. 6. luokat Molemmat luokat ovat suorittaneet lukudiplomin. A-luokka on pitänyt lukupiirejä, B-luokalla on ollut viikottainen lukutunti. Lautakunta kannustaa jokaista koulua Liikkuvaksi kouluksi 17. Miten koulu edisti koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista? luokkien toimintakulttuuria on kannustettu toiminallisemmaksi: peppu irti penkistä välituntilainaamo ja luokissa välineitä (myös vanhempainyhdistys on hankkinut leikkivälineitä välitunnille) välkkärit koulutettu opettajia ja hyödynnetty saatua tietoa luokissa UNICEF -kävely Kevään aikana maalataan piha-asfalttiin leikki -ja pelialueita Kissajumppa -viikko (ideoita taukojumppaan) käytävän seinällä on liikkumiskortteja, joista voi valita ruokajonon liikkumismuodon koululla on oppilaiden ohjaamia liikunnallisia välituntikerhoja Koululla on käynyt näytetunninpitäjiä mm. tanssi- ja telinevoimisteluseuroista Skillikorttien ja Skillilataamon toiminnan esittely kalusteita, jotka tukevat liikkumista (seisomapöydät ja keinujakkarat luokissa) 5.B -luokassa pingis-pöytä sekä koripalloteline. KOULUN MUU KEHITTÄMINEN Koulun omasta arviointityöstä nousseet kehittämistavoitteet, opettajien täydennyskoulutuksen painopisteet ja osaamisen kehittämisen toteutussuunnitelma (tutoropettajat ym.), kansainvälinen toiminta ja sen tavoitteet, eri tahojen rahoittamat projektit ja muut yhteistyöhankkeet. 18. Mitkä ovat tärkeimmät koulun muuhun kehittämiseen liittyvät huomiot lukuvuoden suunnittelun kannalta? Tutor-opettajat: Tutortoiminta: Alkusyksystä tutoropettajat perehtyivät uuteen opetussuunnitelmaan ja ennen kaikkea laaja-alaisiin taitoihin. Tutor-opettajat valmistelivat lokakuulle työyhteisön kiky-työpäivän, joka järjestettiin Kiky-päivässä kartoitettiin opettajien laaja-alaisia taitoja ja pohdittiin laaja-alaisten taitojen merkitystä opetuksessa. Opettajien osaaminen tuotiin näkyväksi rakentamalla opettajienhuoneeseen osaamispuu. Tutor-opettajat kiinnittivät huomiota syksyn aikana myös oppilaan jatkuvan arvioinnin kehittämiseen. He järjestivät Qridi-arviointityökalusta kaksi kiky-iltapäivää opettajille. Opettajat ovat tutor-opettajien tuella harjoitelleet kevääseen asti arviointityökalun käyttöä oppilaiden kanssa. Keväällä tutor-opettajat pitivät yhden YS-ajan opettajille kertoen arviointityökalun lisämahdollisuuksista. Tutor-opettajat aloittivat lukuvuoden aikana kokoamaan sähköiseen portfolioon opettajilta heidän tekemiään itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin työkaluja. Tämä työ jäi kesken ja tätä kokoamista on tarkoitus jatkaa ensi lukuvuonna. Joulu- ja tammikuussa tutor-opettajat perehtyivät uuteen opetussuunnitelmaan ja valmistelivat YS-iltapäivän, jonka teemana olivat laaja-alaiset taidot. Opettajat saivat etukäteen tutustuttavakseen materiaalipaketin, joka sisälsi videoita ja tietotekstejä tulevaisuuden oppimisesta ja laaja-alaisista taidoista. Tutor-opettajat alustivat YS-iltapäivän, jonka jälkeen aiheen käsittelyä jatkettiin pistetyöskentelynä. Pistetyöskentely purettiin ryhmäkeskusteluina.

15 15 Lukuvuosi Ajatuksena on perehtyä alku syksystä uuden opetussuunnitelman tuomiin uusiin muutoksiin opetuksessa tutorien johdolla. Erityisen tärkeänä painoalueena lukuvuoden alussa on arviointityö. Lukuvuoden aikana painotetaan myös opettajien digitaalisen osaamisen kehittämistä antamalla tutortunteina ohjaavaa tukea kaikille luokkatasoille. ICT-kehittäminen: Lukuvuoden sisällöt Laitteiden varauskalenteri Fronterissa toimivuus Sisäinen koulutus GSE ja O365 sekä Qridi Iltapäiväkoulutukset ja tiedonjakaminen Loistokas-tutoroppilaiden valitseminen, kouluttaminen sekä työskentely tutoroppilaana koulussa Laitteiden ylläpito ja huolto sekä varaston ylläpito Koulun TVT-vastaava ja ICT-tiimin yhteistyö Muut määrätyt työtehtävät tiimillä, esim. tekijänoikeuksien esittely ja kirjanvaihtotori Lukuvuoden kiinnitettävät asiat ja tavoitteet o Lukuvuoden aikana aloitetut työt on hyvä jatkaa tulevanakin lukuvuotena GSE ja O365 palveluiden tehokas hyödyntäminen koulussa Sisäiset koulutukset Loistokas oppilaiden käyttö ja hyödyntäminen koulun arjessa Varauskalenterin säilyttäminen sähköisessä muodossa Fronterissa toistaiseksi o Kehitettävää TVT-koulutuksissa käyminen ja tiedon jakaminen myös tiimin sisällä ja sille myös varattu aika Laitteiden kunnossapidossa ja varastoinnissa haasteita, mm. säilytystilan ahtaus ja toimivuus sekä laitteiden tai johtojen rikkoutuminen Oppilasmäärään nähden koulussamme on vähän laitteita. Enemmän tiimiaikaa Käyttösitoumus koteihin omien laitteiden käytöstä koulussa. Espoon oma lomake olemassa; jako koteihin syksyllä Hyvinvointitiimi: Kansainvälisyystiimi: Tiimin asettamat lukuvuoden tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. Syksyllä toteutui qrkoodirata eurooppalaisten kielten päivän yhteydessä, vastaanotimme kansainvälisiä vieraita syyslukukaudella , sekä Kevätlukukaudella vieraita kävi 17.4., 23.4., 3.5. sekä 9.5. Kulttuurikahvila toteutettiin pe Kehitettävää: Tulevana lukuvuonna oppilaat otetaan tiiviimmin mukaan mm. kansainvälisten vierailujen järjestämiseen sekä koulumme monikulttuurisuuden edistämiseen. ETwinning -yhteistyön laajentaminen koko koulun yhteiseksi asiaksi. LUKUVUOSISUUNNITELMAN LIITTEET KOULUN OHJAUSSUUNNITELMA 19. Miten ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa onnistuttiin? Ohjaussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin koulun arjessa.