Neuropaattinen kipu CRPS-oireyhtymän tunnistaminen Fysioterapian periaatteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuropaattinen kipu CRPS-oireyhtymän tunnistaminen Fysioterapian periaatteet"

Transkriptio

1 Neuropaattinen kipu CRPS-oireyhtymän tunnistaminen Fysioterapian periaatteet Oh/ft Heli-Marja Oksanen TYKS/Asiantuntijapalvelut/Fysioterapia

2 Neuropaattisen kivun määritelmä Kiputila, jonka syynä on vaurio, sairaus tai toiminnan häiriö kipua välittävässä somatosensorisessa hermojärjestelmässä Anatominen jako: perifeerinen/ sentraalinen/ kombinoitu neuropaattinen kiputila

3 Perifeerinen neuropaattinen kipu Selkärankaperäiset hermojuurivauriot Kivuliaat polyneuropatiat: yleissairauksiin liittyvät, toksiset, lääkkeisiin liittyvät, perinnölliset; etenkin sensorisiin, puhtaisiin ohutsäieneuropatioihin liittyy lähes aian kipu yhtenä, joskus ainoana oireena Hermovammojen jälkitilat Hermopinteet

4 Sentraalinen neuropaattinen kipu Aivoverenkiertohäiriöiden jälkeiset kiputilat MS- tautiin liittyvät neuropaattiset kiputilat Sy- vamman jälkeiset neuropaattiset kiputilat Parkinsonin tautiin liittyvät neuropaattiset kiputilat

5 Kombinoitu neuropaattinen kipu Postherpeettinen neuralgia Hermojuuriavulsioiden jälkitilat Amputaation jälkeinen kiputila CRPS ( somatosensorisen, somatomotorisen, autonomisen ja immunologisen järjestelmän säätelyhäiriö)

6 Patofysiologiaa Useita yhtäaikaisia patofysiologisia mekanismeja, joiden osuus voi vaihdella potilaasta toiseen, vaikka kiputilan aiheuttama sairaus olisi sama Np-kivun kehittyminen edellyttää afferenttien ratojen vauriota Kokeelliset ja kliiniset tutkimukset: np- kipuun liittyy somatosensorisen ohutsäiejärjestelmän toiminnan häiriö ( ohuiden myelinoitujen A- delta- säikeiden ja myeliinitupettomien C- säikeiden tai niiden keskushermostoyhteyksien toiminnan häiriö)

7 Patofysiologia Negatiiviset oireet: vioittuneiden ratojen toiminnanvajaus Positiiviset oireet: lisääntynyt impulssinmuodostus ja inhibitoristen mekanismien heikkous Hermoston plastisuus: kyky toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin erilaisten tautiprosessien yht:ssä

8 Neuropaattisen kivun oirekuva Kivussa voi olla useita eri komponentteja, jotka vaihtelevat yksilöllisesti eri pot:lla ja kiputiloissa: Jatkuva, ilman ulkoista ärsykettä esiintyvä kipu, sähköiskumaiset tuikkivat kivut Allodynia: normaalisti kivuttoman ärsykkeen provosoima kipu; aiheuttajana mekaaninen tai terminen ärsyke

9 Neuropaattisen kivun oirekuva Dysestesia: epämiellyttävä, outo tuntemus ( spontaani tai ärsykkeen aiheuttama) Hyperalgesia: lisääntynyt kipuherkkyys Hyperestesia: lisääntynyt tuntoherrkkyys Hyperpatia: kivulias oireyhtymä, jossa ilmenevät ärsykkeen jälkeinen viive, purkausmainen ylireagointi ja jälkituntemus

10 Neuropaattisen kivun oirekuva Hypoalgesia: heikentynyt kipuherkkyys Hypoestesia: heikentynyt tuntoherkkyys Parestesia: poikkeava tuntemus ( spontaani tai ärsykkeen aiheuttama)

11 Neuropaattisen kivun oirekuva Muut oireet taustasairauden ja vaurion sijainnin mukaan Motoriikan häiriö: taustalla alkuperäinen hermovaurio, kivun paheneminen aktiiviliikkeissä pinta- tai syvä-allodynian vuoksi tai neuroplastiset muutokset aivoissa ( esim. kömpelyys, vapina ja dystonia CRPS:ssä)

12 Neuropaattisen kiputilan mahdolliset seurannaisongelmat: Raajan/kehon käytön muuttuminen kivuliaita liikkeitä ja asentoja vältettäessä Sekundaariset lihasperäiset ongelmat ( jännitys, lihaskireys, lihaskivut) Unihäiriöt ( nukahtamisvaikeudet, rikkonainen yöuni) Ahdistuneisuus, masentuneisuus Kognitiiviset oireet: keskittymisvaikeudet, tarkkaavaisuuden häiriöt, väsymys Aiemmista aktiviteeteista luopuminen, sosiaalinen eristäytyminen Työkyvyn heikentyminen, toimeentulon ongelmat

13 Diagnosointi Alidiagnosoitu Suomessa oikeaan hermovauriokipudg:siin pääsy kestää keskimäärin 2,5 v ( monikansallinen tutkimus ) Kiputilan tunnistaminen voi olla vaikeaa pelkällä kl. tutkimuksella : osuvuus vaihtelee nollasta 80%:iin

14 Diagnostiset kriteerit 1. Potilaan kuvaaman kivun sijainti neuroanatomisesti looginen 2. Esitiedot viittaavat somatosensorisen järjestelmän vaurioon tai sairauteen, jonka tiedetään aiheuttavan kiputilan 3. Kl. tutk:ssa todetaan vähintään 1 tuntoaistin poikkeavaa toimintaa osoittava löydös neuroanatomisesti johdonmukaisella kipualueella 4. Näyttö somatosensorisen järjestelmän vauriosta tai sairaudesta ainakin yhdessä lisätutkimuksessa

15 Tutkiminen Anamneesi: poikkeava sensorinen oire % neuropaattisen kivun pot:sta jää tunnistamatta Kipupiirros: kivun sijainti Kliininen tutkimus: tuntotestaus kl. tutkimuksen tärkein osa ( välttämätön kriteerin 3 arvioinnissa); kosketustunto ( pumpulitikku), terävätunto ( puutikku), kylmän ja lämpimän tunto ( jäähdytetyllä ja lämmitetyllä refleksivasaran varrella), värinätunto ( ääniraudalla); tuntoa vaurioalueella verrataan peilikuvapuolelle( toispuoleinen kipu) tai löydöstä tyvialueella ääriosaan ( mol.puolinen kipu)

16 Taustasyyn diagnosoiminen Neurologinen status Lisätutkimukset: laboratoriotutkimukset, kuvantamistutkimukset, neurofysiologiset tutkimukset

17 Neurofysiologiset tutkimukset ENMG: Ensisijainen knf- tutkimus Suuri osa tavallisimmista hermovauriokiputikoista voidaan selvittää ENMG:llä: hermopinnetilat, hermojuurivauriot ja muut hermovammat, osa kivuliaista polyneuropatioista Optimaalinen ajankohta 1-2kk oireiden alusta Selvittää ainoastaan paksujen myelinoitujen hermosäikeiden toimintaa Rajoite: ei voida tutkia ohutsäienneuropatiaa

18 Neurofysiologiset tutkimukset Kvantitatiiviset tuntokynnysmittaukset Ohutsäiejärjestelmän perifeeristen ja sentraalisten vaurioiden dg:ssa Kylmä-, lämpö-, kuumakipu, kylmäkipu-kynnykset; tunnistuskynnykset ovat koholla ( hypesetsia, hypalgesia, anestesia, analgesia) Myös mahdollinen herkistyminen eli pos. ilmiöt voidaan mitata ( allodynia) Lisäksi saadaan tietoa muista hermovauriokipuun usein liittyvistä ilmiöistä: virheellinen/ paradoksaalinen tunnistus, parestesia, aistimusten virheellinen lokalisaatio tai poikkeava säteily sekä jälkituntemukset

19 Hoito Oikea dg ja oireiden kartoitus sekä spesifisen hoidon nopea aloitus tärkeitä kivun pitkittymisen ja hoidon tehon heikkenemisen ehkäisemiseksimoniammatillinen hoito Moniammatillinen hoito(lääkärit,sh,psykologi,toim. Ter ja ft) Yksilöllinen hoitosuunnitelma kullekin pot:lle Oireita pahentavien tekijöiden kartoitus ja niiden välttäminen Aiheuttavan sairauden hyvä hoito Kivun oireenmukainen hoito Lääkkeettömät kivunhallintakeinot Potilaan tukeminen ja informointi Oheisongelmien hyvä hoito: unihäiriöt, masennus, lihaskrampit jne.

20 Neuropaattisen kivun lääkehoito Lääkehoidon toteutus Lääkkeiden systemaattinen testaus parhaan hoitokokonaisuuden löytämiseksi Testataan 1 lääke kerrallaan Valinta aiempien kokemusten, näytön, muiden sairauksien, aikataulun, budjetin mukaan Aloitus, annoksen titraus, vasteen oletettu aikataulu, tn. haittavaikutukset ja niiden hallinta, liikkumavarat, sallittu maksimi Jos ei tehoa, puretaan pois Seuranta Tarv:ssa tehokkaiden lääkkeiden kombinointi

21 Lääkehoito Np-kivun lääkkeillä muovataan kivunaistintajärjestelmän epätarkoituksenmukaista toimintaa Kivun vähentymistä vähintään puoleen pidetään hyvänä hoitovasteena, kivun lievittymien kolmasosalla on tyydyttävä vaste

22 Lääkkeettömät kivunhoitokeinot Selkäytimen takajuostestimulaatio: vaikea kipu muista hoidoista huolimatta, potilaan psyykkinen soveltuvuus ja edes osittain säilynyt takajuoste Eletromangeettinen aivostimulaatio Trigeminusneuralgia: elektrokoagulaatio, vapautusleikkaus Psykologiset hoidot: kipupsykologin yksilöllinen arvio, kipuryhmät, vertaistuki

23 CRPS

24 CRPS(Complex Regional Pain Syndrome) 1990-luvulle saakka oli yleisesti käytössä nimitys reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) sekä kausalgia IASP (International Association for the Study of Pain) yhdisti em. v.1994 oireyhtymäksi nimeltä CRPS, Complex Regional Pain Syndrome.

25 Tällöin luotiin myös CRPS:n diagnostinen kriteeristö selventämään ja helpottamaan diagnosointia ja tunnistamista. IASP jakoi CRPS:n kahteen tyyppiin, jossa tyyppi I vastaa pääpiirteiltään reflektorista sympaattista atrofiaa ja tyypin II CRPS vastaa kausalgiaa

26 Terminologiaa Sanalla complex viitataan oireiden monimuotoisuuteen ja vaihtelevuuteen, regional viittaa oireiden ilmenemiseen tietyllä alueella. Pai kuvaa oireyhtymän ilmeisintä ja yleisintä oiretta ja syndrome viittaa oireiden jatkumoo.

27 IASP: n hyväksymät CRPS I:n diagnostiset kriteerit 1. Oireyhtymän laukaisee vamma tai immobilisaatio 2. Jatkuva kipu, allodynia (normaalisti kivuton ärsyke aiheuttaa kipua) tai hyperalgesia (lisääntynyt kipuherkkyys), joka on suhteettoman voimakas laukaisevaan syyhyn nähden. 3. Ainakin jossain vaiheessa esiintyvää turvotusta, ihoverenkierron muutoksia tai hikoiluhäiriö oirealueella. 4. Muun vastaavan oireiston aiheuttava sairaus sulkee CRPS- diagnoosin pois. (Merskey & Bogduk, 1994, Facultas toimintakyvyn arviointi 2008 mukaan).

28 4.3 Altistavat tekijät Useimmiten CRPS I kehittyy tietyn fyysisen tapaturman tai vamman seurauksena, venähdyksen, murtuman tai normaalisti sujuneen kirurgisen operaation CRPS II kehittyy hermovaurion seurauksena, tosin oireita saattaa olla hermoaluetta laajemmalla alueella. (de Mos, Sturkenboom & Huygen 2009, 86; Gockel & Forss 2009, 3423.)

29 Yleisimpiä vamman aiheuttaneita tapahtumia olivat nyrjähdys/venähdys (29 %), post-operatiivinen tila (24 %), murtumat (16 %), kaatumiset tai törmäysvammat (8 %). 6 % potilaista ei muistanut oireiden alkamisajankohtana sattuneen mitään sellaista, joka voisi selittää heidän oireensa. (Allen, Galer & Schwartz )

30 Keskimäärin potilailla oli ollut CRPS:n oireita 30 kuukauden ajan ennen hoitoon hakeutumista. Tutkimusjoukosta 70 % oli naisia ja 30 % miehiä. 48 % oireet ilmenivät alaraajassa, 44 % yläraajassa, 7 % useissa raajoissa ja yhdellä potilaalla kas-voissa leuan alueella.

31

32 Oireet Yleisimmät oireet sekä I, että II muodossa, ovat spontaani ja selittämätön laajalla alueella esiintyvä kipu, sekä harjoittelun jälkeen lisääntyvä kipu. Yleisimmät kliiniset löydökset olivat herkistynyt kivuntuntemus, suhteettoman voimakas kipu sen aiheuttajaan nähden, ihon värin ja lämpötilan muutokset, sekä nivelliikkuvuuden ja lihasvoiman pieneneminen.

33 Turvotus;toistuva oire?

34 Autonomisen hermoston aikaansaamat muutokset raajan turvotus, vasomotoriset, eli ihon värin- ja lämpötilan muutokset sekä hienerityksen muutokset alkuvaiheessa oireinen raaja on punoittava, lämmin ja turvonnut ja taudin edetessä raaja muuttuu sinertäväksi ja kylmäksi, sekä atrofioituu. (Birklein & Handwerker 2001; Eberle ym. 2009).

35 Troofiset muutokset

36 Vasomotoriset muutokset, eli verisuonten laajeneminen (vasodilaatio) tai supistuminen (vasokonstriktio) ovat CRPS:n tärkeitä kliinisiä piirteitä. CRPS:n jatkuessa autonomisen hermoston häiriöt johtavat verenkierron heikkenemiseen valtimoissa ja vastaavasti kapillaarisuonten ravinnonsaanti heikkenee. Puutteellisen mikroverenkierron kanssa yhdessä nämä tekijät aikaansaavat kudoksessa hapenpuutostilan ja veren ph:n liiallisen happamuuden. Tämä aiheuttaa kipua ja hyperalgesiaa lihaksissa ja iholla. (Schattschneider ym. 2006, 675.)

37 Motoriset oireet lihasheikkous, nivelten liikerajoitukset, dystonia, eli lihasjänteyden äkillinen vaihtelu, spasmit, vapina, myoklonus, eli pakkoliikkeinen lihasten supistelu, sekä bradykinesia, eli hidasliikkeisyys. Oireet voivat ilmetä eri yhdistelminä yksilöstä riippuen. Yleensä oireet ilmenevät vain oirehtivassa raajassa, mutta on tapauksia, joissa motoriset oireet ovat levinneet myös muihin raajoihin. Lisäksi usein jänneheijasteet ovat yliaktiivisia oireisessa raajassa. (Birklein, van Hil-ten, Blumberg & Schwartzman)

38 Neglect- oire Kognitiivisessa neglect- oireessa potilas ei huomioi lainkaan oireista raajaansa ja käyttäytyy ikään kuin raajaa ei olisi olemassa lainkaan. Motorisessa neglect- oireessa potilas kyllä tunnistaa oireisen raajansa, mutta tahdonalaisen liikkeen suorittaminen vaatii sekä ajatuksen, että katsekontrollin kiinnittämisen raajaan.

39 Fysioterapeutti ei voi diagnosoida potilaalla CRPS:ää, mutta tiivis yhteistyö lääkärin kanssa helpottaa molempia osapuolia ja ennen kaikkea nopeuttaa potilaan hoidon etenemistä.

40 CRPS:ää ei nykykäsityksen mukaan voida jaotella akuuttiin tai krooniseen vaiheeseen. Jokaisen potilaan kohdalla fysioterapeuttiset menetelmät on harkittava tilanteen mukaan potilaan fyysiset ja psyykkiset voimavarat huomioiden.

41 Huomioitavaa Yleisissä linjauksissa todetaan, että liian aggressiivinen fysioterapia, kuten liikehoito, voi lisätä kipua ja turvotusta ja potilaalle voi pahimmassa tapauksessa kehittyä kinesiofobiaa, joka johtaa siihen, että potilas välttelee oireisen raajansa käyttöä. (Dommerholt 2004, 245; Harden 2006, 65

42 Fysio- ja toimintaterapia TYKS:ssä Lääkärin lähetteellä tai sovitun hoitoprosessin mukaan Valtaosa kipupotilaista aikuisia myös nuoria ja lapsia Suurimalla osalla potilaista liikkumis- ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyy pitkittynyt kipu

43 Tavoitteena oireiden lievittyminen ja merkityksellinen, mahdollisimman normaalisti toimiva ihminen! Kokonaisen ihmisen hahmottaminen, löytäminen vuorovaikutuksellisen hoitosuhteen avulla! Moniammatillinen tiimi!!

44 Fysioterapiassa huomioitavaa Luottamuksellinen terapiasuhde Riittävästi aikaa potilaan kohtaamiseen ja tutkimiseen;kuuntele potilasta! Terapiasuunnitelman laatiminen yhteistyössä potilaan kanssa Yhteistyö muiden potilasta hoitavien kanssa; fys pkl:lla samaa potilasta voi hoitaa useampi terapeutti Terapian onnistumisen kannalta tärkeää,että kipulääkitys on asianmukainen

45 Fysioterapiaprosessin vaiheet Fysioterapeuttinen orientoiva arvio / perehtyminen esitietoihin mm. aiemmat terapiat; vaikuttavuus Fysioterapeuttinen tutkiminen Liikkumisen arviointi; (trauma refleksi/pelko vällttämiskäyttäytyminen) Toiminta- ja työkyvyn tutkiminen; kehon hahmottaminen Fyysisen suorituskyvyn arviointi ; mittaukset ( liikkuvuudet ;pehmytkudosten,nivleten tila/reaktiot, voiman käyttö?) Tunnon,lämpötilan autonomistenreaktioiden, troofisten muutosten tutkiminen Kivun tutkiminen; laatu voimakkuus(vas), milloin, missä jne( lääkitys/ vaste),ilmeet,eleet Em. Perusteella fysioterapiasuunnitelman laatiminen ja menetelmien valinta yhdessä potilaan kanssa

46 Fysioterapian menetelmät Fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta (positiivinen kannustaminen resurssien korostaminen) - terveyttä edistävä neuvonta mm. oma vastuu kuntoutumisessa, terveystottumukset, lepo/rentoutuminen, mieluisat tekemiset - toimintakykyä edistävä ohjaus ja neuvonta mm. liikuntatottumukset, oma harjoittelu mahdollisimman kivuttomasti hyvin liikemallein, rajoitteista huolimatta - työkykyä edistävä neuvonta, mm. työkuormitus, työtavat suhteessa toimintakykyyn - yksilöllisen harjoitteluohjelman laatiminen potilasta kuunnelleen

47 Toiminnan ja levon tasapainottaminen TYÖ LEPO VIRKISTYS

48 Terapeuttinen harjoittelu - Tarkista ensin onko valmiuksia harjoitteluun!!! - Toimintakyvyn ja liikkumisen harjoittaminen mahdollisimman kivuttomassa asennossa turvallisesti, oikealla kuormituksella /levolla. - Kehon tuntemusten hallinta, kivun ja psykofyysisten oireiden hallintaa liittyvät harjoitteet mm. hengitysharj.

49 Turvallisia motorisen kontrollin harjoitteita ovat perusliikkumisen harjoitteet; kääntymiset, vuoteesta ylösnousut, istuminen yhd. tukeutumisiin jne, tasapaino ja koord. harjoitteet - oma liikekontrollijärjestelmä voi olla muuttunut; sensomotorinen palaute virheellistä tai puutteellista - terapian toteutus vaatii usein manuaalisen ohjauksen -peili?

50 Manuaalinen terapia Manuaalinen terapia Pehmytosakäsittely; erilaisia täsmätekniikat, joissa potilas aktiivinen Tunnon adaptaatio positiivisille ärsykkeille; mm. kosketus, paine, lämpö Tarvittaessa lymfaterapia Nivelten mobilisointi ja stabilointi( mm. teippaukset) Nivelten manipulaatio; harvoin

51 Fysikaaliset hoidot -termiset hoidot mm. kylmä, jää, lämpö Sähköhoidot ; TNS; eri muodot, NEMSstimulaatio ;lihasaktivaatio, relaksaatio, motorinen oppiminen Ventipress painelaitteet Lääketieteellinen akupunktio

52 Yhteistyöllä potilaan parhaaksi Toimintaterapia ehdottoman tarpeellineen TYKS:ssä yksi tt CRPSpotilaille Jatkoterapiat ongelmana

53 Turvotuksen hoito

54 Ortoosit ja apuvälineet

55 Sensorinen siedätys, tunnon uudelleen koulutus

56 Peiliterapia

57 Ergonomiset asennot ja otteet

58 Ergonomiset asennot ja otteet

59 Lisäksi lausunnot vakuutusyhtiöihin, Kelaan yhteistyö mm. työkokeiluissa. Osan kohdalla tarvitaan jatkoterapiaa kuten lääkkeitäkin toiminta- ja liikkumiskyvyn tukemiseen.

60 Kuinka mustasta risusta tuli käsi Kiitos

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

CRPS. Systemaattinen tutkimuskatsaus monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS) ja sen fysioterapiaan

CRPS. Systemaattinen tutkimuskatsaus monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS) ja sen fysioterapiaan CRPS Systemaattinen tutkimuskatsaus monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS) ja sen fysioterapiaan Mari Olin Laura Siiki Opinnäytetyö Elokuu 2011 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa

Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Fysioterapia apuna hevosen selkäongelmissa Studia Veterinaria 6.3.2014 Heli Hyytiäinen, Fysioterapeutti (AMK), eläinfysioterapiaan erikoistunut, MSc in Veterinary Physiotherapy, tohtorikoulutettava Fysioterapeutti

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa? VKK:n miniseminaari 19.1.2016 Maija Haanpää, dosentti, neurologi, Etera ja HYKS Taina Lahti, kliininen asiantuntija YAMK, HYKS Havaintoja Parasta hoitoa on se, joka

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä

Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä Nora Hagelberg dosentti, osastonylilääkäri Tyks, Kipuklinikka nora.hagelberg[a]tyks.fi CRPS vamman tai leikkauksen jälkeen CRPS:n varhainen tunnistaminen, hoito ja kuntoutus voivat ehkäistä vaikean kipuongelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun hoito-opas

Neuropaattisen kivun hoito-opas NEUROPAATTISEN KIVUN HOITO-OPAS 3 Neuropaattisen kivun hoito-opas Kirjoittaja Maija Haanpää Dosentti, neurologi, kipukonsultti, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys HYKS, Neurokirurgian klinikka

Lisätiedot

Kivun lääkkeetön hoito?

Kivun lääkkeetön hoito? Kivun lääkkeetön hoito? Katri Laimi Fysiatrian dosentti Tyks, Turun yliopisto UEMS, eurooppalainen fysiatrikouluttaja STM, Duodecim, Suomen lääkäriliitto Ei muita sidonnaisuuksia Kuviin ei julkaisuoikeutta

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015

Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Toimintaterapeutti Katariina Kallanranta Asiantuntijapalvelut Tyks/Toimintaterapia 11.9.2015 Käsikirurgisten tapaturmapotilaiden toimintaterapia toteutuu Tyksissä päiväkirurgian yksikössä, vuodeosastoilla

Lisätiedot

Reflektorinen sympaattinen

Reflektorinen sympaattinen 5175 Katsausartikkeli Reflektorinen sympaattinen dystrofia Tunnista ajoissa suhteettoman kipeän, huonoliikkeisen, turvonneen käden sairaus MARTTI VASTAMÄKI Reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) eli

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

POTILASOHJE CRPS -potilaille

POTILASOHJE CRPS -potilaille POTILASOHJE CRPS -potilaille Anu Ruotanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hyvinvointiyksikkö JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) RUOTANEN Anu Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 45 Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Niska-hartiaseudun tutkiminen Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

Hammassärky - diagnostiikan haasteet

Hammassärky - diagnostiikan haasteet Hammassärky - diagnostiikan haasteet 12.12.2014 TYKS alueellinen koulutus Tuija Teerijoki Oksa HLT, EHL TYKS Suu- ja leukasairaudet VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10

YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi

Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi Työterveyden Edistämisyhdistys 60 vuotta 9.6.2015 Helena Miranda, LT, Msc, työterveyden dosentti Helsingin kaupungin työterveyskeskus Työterveyslaitos

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Lapsen raajakipu tunnistatko kipuoireyhtymän?

Lapsen raajakipu tunnistatko kipuoireyhtymän? Katsaus Nina Lindfors ja Pentti Kallio Lapsen raajakipu tunnistatko kipuoireyhtymän? Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CPRS) on vaikeahoitoinen neuropaattinen kiputila.

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

HAKEMUS PALVELUSETELIN PALVELUNTUOTTAJAKSI

HAKEMUS PALVELUSETELIN PALVELUNTUOTTAJAKSI HAKEMUS PALVELUSETELIN PALVELUNTUOTTAJAKSI PALVELUNTUOTTAJAN TIEDOT Palveluntuottajan nimi Y-tunnus Osoite Puhelinnumero ja telefax Yhteyshenkilö Sähköposti uusi hakemus muutoshakemus jatkohakemus Palvelusetelin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja varhaisen puuttumisen tunnisteet Katriina Niemelä 4.4.2013 Sisältö Mitä on palvelutarpeen arviointi? määrittely Esimerkki palvelutarpeen arviointiprosessista ja sen

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

FYSIOTERAPEUTIT KAMPPI FYSIOSSA

FYSIOTERAPEUTIT KAMPPI FYSIOSSA FYSIOTERAPEUTIT KAMPPI FYSIOSSA 24.7.2013 Terveystalo Kamppi Fysio Runeberginkatu 5 B, 10 krs 00100 Helsinki Tulo-ohje Eteläisen rautatienkadun ja Runeberginkadun kulmassa. Alakerrassa on rakennuskirjakauppa.

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot