Elinvoima- ja osaamislautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018

Transkriptio

1

2 Elinvoima- ja osaamislautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018

3 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Johdanto... 4 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelusuunnitelma... 5 Tampereen strategia Pormestariohjelma... 6 Muut ohjelmat ja -suunnitelmat... 8 Hankintalinjaukset... 9 Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuosisuunnitelma Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet...12 Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna Hankintasuunnitelma Palvelualueen riskiprofiili...18 Ammatillinen koulutus...19 Lukiokoulutus...24 Työllisyydenhoito...27 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet...30 Kehitysohjelmat...33

4 Johdanto Lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Se on väline kaupungin strategian toteuttamiseen ja lautakunnan alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma koostuu kahdesta osasta: palvelusuunnitelmasta ja vuosisuunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kootaan toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja hankinnan linjaukset. Vuosisuunnitelmassa pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja/tai -yksiköiden toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista, palvelutuotannosta ja -verkosta. Palvelu- ja vuosisuunnitelman rakenne. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta.

5 Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kuvataan elinvoima- ja osaamislautakunnan alaisen toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja hankinnan linjaukset. Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelujen tavoitteena on edistää Tampereen alueen elinvoimaisuutta, kilpailukykyä, työllisyyttä ja osaamista sekä kaupungin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Elinvoima- ja osaamislautakunnan tehtävänä on järjestää osaamisen ja elinkeinojen edistämisen palvelut. Näitä palveluja ovat toisen asteen koulutus ja osaamisen, elinkeinojen ja työllisyyden edistäminen. Lisäksi lautakunnan tehtävänä on järjestää kuntouttava työtoiminta lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuuluvia tehtäviä. Lautakunta vastaa maaseutuhallinnon paikallisten viranomaistehtävien järjestämisestä ja ohjaa työllisyys- ja elinkeinopolitiikan linjauksia ja seuraa niiden toteutumista. Lautakunta vastaa myös kaupungin koulutuspolitiikan suuntaviivojen määrittelystä sekä koulutuspoliittisesta ohjauksesta lukuun ottamatta perusopetusta ja varhaiskasvatusta ja hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmat lukiokoulutuksen osalta ja ammatillista koulutusta koskevan koulutuksen järjestäjän toteuttamis- ja arviointisuunnitelman ammatillisen koulutuksen osalta. Elinvoima- ja osaamislautakunta toimii Tampereen kaupungin tekemän ammatillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen perusteella yhteistoiminta-alueen yhteislautakuntana. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen organisaatiossa elinvoima- ja osaamislautakunnan järjestämät palvelut jakautuvat viiden palveluryhmän vastuulle. Niitä ovat ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, työllisyydenhoito, yritys- ja yhteiskuntasuhteet sekä kehitysohjelmat. Kaupunginhallituksen ohjauksessa ovat valtuustoon nähden erikseen sitovat kehitysohjelmat, joita ovat Smart Tampere, Hiedanranta, Viiden tähden keskusta sekä työllisyydenhoidon kokeilu. Työllisyydenhoidon kokeilu -kehitysohjelmaa toteutetaan työllisyydenhoidon palveluryhmässä. Yritys- ja yhteiskuntasuhteiden palveluryhmästä yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten asioiden kokonaisuudet ovat kaupunginhallituksen ohjauksessa. Tampereen strategia 2030 Tampereen strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Strategiassa on määritelty kaupungille visio ja tavoiteltavat tulokset, jotka ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2030, kun strategia on toteutunut. Strategiassa määritellään myös strategiset painopisteet, valtuustokauden tavoitteet ja mittarit, jotka kertovat, miten strategiaa toteutetaan ja miten strategian toteutumista seurataan. Lisäksi strategiassa määritellään sen toteuttamista tukevat kaupungin toimintatavat. Alla olevassa kuvassa on esitetty strategian keskeiset sisällöt. Tampereen strategia 2030 on luettavissa kokonaisuutena:

6 Pormestariohjelma Lauri Lylyn pormestariohjelma vuosille Vetovoimainen ja inhimillinen Tampere - kertoo valtuuston enemmistön tahdon Tampereen kehittämisen suunnasta nykyisellä valtuustokaudella. Pormestariohjelma on toiminut Tampereen strategian valmistelun pohjana ja sen sisältämiä linjauksia ja tavoitteita toteutetaan osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat tässä keskeisessä roolissa. Alla esitetään lautakuntakohtainen pormestariohjelman toteutussuunnitelma. Pormestariohjelma kokonaisuutena: Linjaus / tavoite Suunnitelma toteutusvuosista I Työllisyys Smart Tampere -ohjelmalle on luotu onnistumisen edellytyksiä (2030) Jokaiselle nuorelle on taattu ensimmäinen työpaikka yhdessä yritysten kanssa Tampere on jatkossakin houkutteleva kaupunki niin valmistavalle teollisuudelle kuin korkean jalostusasteen yritystoiminnalle ja luoville aloille Kaupunki luo työllistymistä edistävän foorumin yritysten ja työnhakijoiden kohtaamiselle

7 Selvitetään mahdollisuus Kelalle maksetun työmarkkinatuen kuntaosuuden saamisesta edes osittain kuntakokeilun toteuttamiseen Älykkäitä ratkaisuja otetaan käyttöön työllisyyden tukemiseksi Pienten ja keskisuurten sekä mikroyritysten ja itsensä työllistäjien toimintaedellytyksiä vahvistetaan Korkeaan osaamiseen perustuvien puhtaan teknologian tuotteiden ja palveluiden vientimahdollisuuksia hyödynnetään/vahvistetaan Yritykset haastetaan mukaan kesätöiden järjestämiseen II Osaaminen Tampere tarjoaa vieraskielisen koulutuspolun päivähoidosta ja esikoulusta korkeakouluihin Kaupin kampusta on kehitetty kansainvälisesti tunnetuksi sote-palvelujen osaamiskeskittymäksi Lukioiden suurimpia opetusryhmiä pienennetään Opiskelijoille annettavaa ohjausta ja tukea työpaikoilla vahvistetaan Tampereen uuden yliopiston ympärille rakennetaan yhteistyöverkosto, joka yhdistää koulutuksen tarjoajat, osaajat, työnantajat ja investoijat III Kansainvälinen kulttuuri- ja urheilukaupunki Selvitetään Tampereen mahdollisuutta hakea Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi sekä Tammerkosken alueen mahdollisuuksia päästä Unescon maailmanperintökohteeksi. Tampereella on vahva matkailupotentiaali. Matkailumarkkinointi rakentuu Tampereen kansainvälisille vahvuuksille, joita ovat luonto, järvet, metsät, turvallisuus ja puhtaus. Matkailupalveluita ja matkailutarjontaa kehitetään tuotteistaen ja paketoiden niitä yhteistyössä muiden kuntien ja elinkeinoelämän kanssa IV Saavutettava Tampere Edunvalvonnassa varmistetaan valtatieverkoston liikenteellinen sujuvuus ja turvallisuus Tampere-Pirkkalasta on kehitetty kansallinen Helsinki-Vantaan varakenttä yhteistyössä Finavian kanssa. Tampere-Pirkkalasta on oikea-aikaisia ja oikeahintaisia yhteyksiä Euroopan lentoliikenteen solmukohtiin sekä charter-lentojen ja halpalentojen määrä on lisääntynyt nykyiseen verrattuna V Kasvava kaupunki Kiertotalous osana viisasta luonnonvarojen käyttöä (mm. Kolmenkulma ja Tarastejärvi) Merkittävien kaupunkikehityshankkeiden toteuttaminen VI Hyvinvoivat tamperelaiset

8 Kaupunki tukee ja mahdollistaa maahanmuuttajien ja valtaväestön luontevien kohtaamispaikkojen sekä yhteisten yhteisöjen muodostamista ja kehittämistä. Maahanmuuttajien integroitumista edistetään kaupungin kaikissa palveluissa. Tarjotaan monipuolista ja laadukasta kielija kulttuurikoulutusta eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville maahanmuuttajille. Maahanmuuttajien kotoutumisen toteutumisesta nykytoimenpiteillä tehdään selvitys ja kehittämisehdotukset tehdään osana kotouttamissuunnitelmaa. Yleishyödyllisten yhteisöjen toiminta-avustuksiin käytettävä kokonaisresurssi säilytetään vähintään nykyisellä tasolla VII Tasapainoinen talous Tilankäyttöä tehostetaan sekä palveluissa että hallinnossa. Kaupungin tiloja suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Tilojen käytön ja kunnon seuranta toteutetaan ammattimaisesti Konsulttipalvelujen käyttöä järkeistetään kustannusten vähentämiseksi Muut ohjelmat ja -suunnitelmat Tampereen kaupungilla on lukuisia, strategiaa täydentäviä erillisohjelmia ja -suunnitelmia. Niiden sisältämät keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset ja tavoitteet sisällytetään muihin strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoihin, kuten palvelu- ja vuosisuunnitelmiin. Ohjelmat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät lautakunnan alaista toimintaa koskevia linjauksia ja tavoitteita: Tampereen kaupungin kansainvälisen toiminnan suuntaviivat Kotouttamisen ohjelma Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus Erillisohjelmat ja -suunnitelmat koottuna: Ohjelmista ja -suunnitelmista nousevat keskeiset linjaukset ja tavoitteet Ohjelma Kansainvälisen toiminnan suuntaviivat Kotouttamisen ohjelma Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus Linjaus / tavoite 1) Tampereen kaupungin toiminnan ja kansainvälisyyden kehittäminen 2) Tampereen kansainvälisen tunnettuuden ja houkuttelevuuden vahvistaminen Monikulttuuriset työllisyydenhoidon palvelut vahvistuvat Kestävän elinkeinopolitiikan edistäminen

9 Hankintalinjaukset Hankintalinjaukset ovat lautakunnan alaista hankintatoimintaa ja sen kehittämistä ohjaavia keskeisiä pitkän aikavälin valintoja ja painotuksia. Hankintalinjaukset konkretisoivat, miten talousarvion kaupunkitasoisia hankintojen periaatteita ja strategisia painopisteitä toteutetaan, ja täsmentävät ulkoisten hankintojen roolia toiminnassa. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue edistää velvoittavan kolmen prosentin työllistämisehdon käyttöönottoa kaupungin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Hankintojen periaatteet ja painopisteet Hankintojen tehostaminen ja vaikuttavuus Tampereen kaupunki käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta. Innovatiivisuus ja elinvoima Tampereen kaupunki edistää hankintatoiminnallaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä vahvistaa alueen elinvoimaa. Vastuullisuus ja kestävä kehitys Tampereen kaupunki tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden. Hankintaosaamisen kehittäminen Tampereen kaupunki parantaa hankintatoimen tuloksellisuutta panostamalla osaamisen kehittämiseen. Palvelujen järjestäminen Tampereen kaupunki järjestää palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti. Hankintalinjaukset Ammatillinen ja lukiokoulutus Ammatillisessa koulutuksessa palvelut hankitaan pääosin omalta tuotannolta. Oppisopimuskoulutuksen laajan järjestämistehtävän puitteissa voidaan toteuttaa myös sellaista koulutusta, johon ei ole koulutuksen järjestämislupaa ja tällöin palveluita voidaan hankkia myös muilta koulutuspalveluiden tuottajilta. Lukiokoulutuksessa järjestetään jonkin verran opetusta yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien ja oppilaitosten kanssa, mm. verkkokurssitarjottimella ja lähiopetuksena. Tällöin koulutuspalveluja yhtäältä hankitaan ja toisaalta myydään. Lukiokoulutus hankkii urheilulukio-opiskelijoita varten valmennuspalveluita urheiluseuroilta entiseen tapaan, jota Tampereen Urheiluakatemia koordinoi. Työllisyydenhoito Elinkeino-, matkailu- ja tapahtumapalvelu Kaupungin työllisyyspalvelut tuottaa omana toimintana asiakkaiden palvelutarpeenarvioinnin ja palveluihin ohjauksen. Työnhakijoita ohjataan sekä valtion TE-hallinnon julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden puitteissa hankkimiin palveluihin että kaupungin itse järjestämiin palveluihin. Pääosan kaupungin järjestämistä palveluista tuottavat yhdistykset, yritykset ja muut toimijat ostopalveluina tai verkostoyhteistyöhön perustuen. Uusia palveluja työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille kehitetään nopeilla kokeiluilla yhdessä palveluntuottajien ja asiakkaiden kanssa. Keskeisenä painopisteenä on digitaalisten palveluiden käyttöönoton edistäminen. Elinkeinopalvelut hankitaan pääosin sopimuksella Tredea Oy:ltä, matkailu- ja tapahtumapalvelut sopimuksella Visit Tampere Oy:ltä.

10 Elinvoima- ja osaamislautakunnan vuosisuunnitelma 2018 Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan toimenpiteiksi palvelusuunnitelmassa esitetyt pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja/tai -yksiköiden toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista, palvelutuotannosta ja -verkosta. Vuosisuunnitelman sisällöt esitetään kahdella tasolla: lautakunnan taso ja palveluryhmän taso. Lautakunnan talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Toimintamenot 0 Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Investoinnit (1 000 euroa) Muutettu VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot Investointien tarkempi erittely löytyyy Ammatillisen koulutuksen palveluryhmän osiosta (s. 22).

11 Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Ammatillinen koulutus, tilikauden tulos Smart Tampere, toimintakate Työllisyyskokeilu, toimintakate Hiedanranta -ohjelma, toimintakate -991 Keskusta -ohjelma, toimintakate Elinvoima- ja osaamislautakunta, muu, toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) VS 2018 Ammatillinen koulutus, nettoinvestoinnit

12 Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia toiminnan tavoitteita, jotka pohjautuvat strategian painopisteisiin ja valtuustokauden tavoitteisiin. Valtuusto hyväksyy sitovat toiminnan tavoitteet talousarvion yhteydessä. Taulukossa on esitetty ne Tampereen strategiasta johdetut, vuoden 2018 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat elinvoima- ja osaamislautakunnan alaiseen toimintaan. Yhdessä tekevä ja inhimillinen Tavoite Mittarit Vuositavoite 2018 Maahanmuuttajien integroituminen on vahvistunut Maahanmuuttajien työllisyysaste Maahanmuuttajien yrittäjyys Maahanmuuttajien negatiiviset keskeytykset toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajien työllisyys on parantunut vuoteen 2017 verrattuna Vieraskieliset työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat Koulutuksen ja osaamisen kärjessä Tavoite Mittarit Vuositavoite 2018 Jokaiselle nuorelle on varmistettu koulutus- ja työllistymispolku Peruskoulun päättäneiden nuorten sijoittuminen koulutukseen Nuorten koulutusaste/-taso Negatiiviset keskeytykset eri koulutusasteilla Toisen asteen koulutuksen negatiivisten keskeyttämisten määrä on vähentynyt vuoteen 2017 verrattuna Vastavalmistuneiden sijoittuminen 2 vuotta valmistumisen jälkeen Työelämässä suoritettujen tutkintojen määrä Oppisopimuskoulutuksen määrä Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittamisen jälkeen työttömäksi jääneiden määrä on vähentynyt Työssä, koulutuksessa tai työllistymistä edistävissä toimenpiteissä olevien nuorten määrä Työttömyys on alentunut maan keskiarvon tasolle ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisedellytykset ovat parantuneet Työttömyysaste (maan keskiarvoon verrattuna) Nuorten työttömyysaste/työttömien määrä (alle 25v. ja 25-29v.) Pitkäaikaistyöttömien määrä ja vaikeasti työllistyvien määrä Erityistä tukea tarvitsevien työllistymisedellytykset ovat parantuneet 12

13 Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste Palvelujen piirissä olevien työllistymisedellytykset Jatkopoluttuneiden määrä osallisuutta vahvistavassa kuntouttavassa työtoiminnassa Työmarkkinatuen kuntaosuus on pienentynyt 5 milj. euroa Tampereen vetovoima opiskelija- ja innovaatiokaupunkina on vahvistunut Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat oppilaitoksissa (% kaikista opiskelijoista) Yliopiston ensisijaiset hakijat / aloituspaikat Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön vierailumäärät (keston mukaan) Vastavalmistuneiden ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden alueellinen sijoittuminen Tampereen sijoittuminen Suositelluin opiskelukaupunki tutkimuksessa (Taloustutkimus) Tampere on vuonna 2018 Suomen suositelluin opiskelukaupunki Luova ja innovatiivinen Tavoite Mittarit Vuositavoite 2018 Vaikuttavalla elinkeinopolitiikalla on edistetty yritysten syntyä, kasvua, kansainvälistymistä ja alueelle sijoittumista Uusien yritysten määrän kehitys start-up -yritysten määrä Kasvuyritysten määrä Työpaikkojen määrä Sijoitus yritysympäristövertailuissa (Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto) Alueella toimivien start-up -yritysten määrä on kasvanut Tampereen sijoittuminen Suomen yrittäjien elinkeinopoliittisessa mittaristossa on noussut yli valtakunnallisen keskiarvon (2016: Suomi 6,7; Tre 6,4) Alueen innovaatiotoiminta on vahvistunut Riskirahoituksen määrä Patentit ja tuotemerkit Innovaatioalustoilla toimivien yritysten määrä Innovaatioalustoilla toimivien yritysten määrä on kasvanut Tampereelle kohdistuneet tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset Tampereen vetovoima kansainvälisen tason kulttuuri-, matkailu-, kongressi-, tapahtuma- ja urheilukaupunkina on vahvistunut Kotimaisten majoitusyöpymisten määrä Ulkomaalaisten majoitusyöpymisten määrä Tampereella yöpyneiden ulkomaalaisten matkailijoiden määrä on kasvanut 5 prosenttia 13

14 Kansainväliset kongressit ja kongressimatkailijoiden määrä Kävijämäärät keskeisissä kohteissa: Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseo, Muumimuseo, Museokeskus Vapriikki, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Teatteri, Tampere Filharmonia, Särkänniemi, Tampereen Musiikkijuhlat, Tampereen Teatterikesä, Tampereen elokuvajuhlat, kirjastot Sijoittuminen kaupunkien matkailua vertailevissa tutkimuksissa Kävijämäärät keskeisissä kohteissa ovat kasvaneet Tampereella järjestettyjen kansallisen ja kansainvälisen tason tapahtumien määrä on kasvanut Viestinnän onnistuminen (PR-barometri) Tampereen kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus on parantunut Lentomatkustajien määrät (kotimaa ja kv) Kansainvälisten lentoyhteyksien määrät Edunvalvontatilanne Tampere-Pirkkalan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 5 prosenttia Uudistumiskykyinen kaupunki mahdollistaa strategian toteutumisen Tavoite Mittarit Vuositavoite 2018 Kaupungin talous on tasapainossa ja talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu Tilikauden tulos, konsernitulos Lainamäärä / asukas, konsernilainamäärä / asukas Investointien tulorahoitus % Omistaja-arvon kehitys (yhtiöarvo + osinkokehitys) Tasapainottamiohjelman tavoitteiden toteutuminen Tuottavuus on parantunut Palvelujen kustannukset verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Hankintojen tehokkuusindeksi (sis. hankinta- ja kumppanuusosaamisen arvioinnin) Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste Tyytyväisyys tukipalveluihin ja vertailut vastaaviin toimijoihin Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste on parantunut 14

15 Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018 Vuosisuunnitelmassa lautakunnalle kohdistuvat toiminnan tavoitteet konkretisoidaan toimenpiteiksi. Taulukossa esitetään strategian painopisteittäin vuoden 2018 keskeiset toimenpiteet, joilla toteutetaan lautakunnan alaiseen toimintaan kohdistuvia linjauksia ja tavoitteita. Toimenpiteillä toteutetaan seuraavia, edellä esitettyjä linjauksia ja tavoitteita: 1) talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet, 2) Tampereen strategian painopisteet ja valtuustokauden tavoitteet, 3) pormestariohjelman toteutussuunnitelma, 4) muiden erillisohjelmien ja -suunnitelmien keskeiset linjaukset ja tavoitteet sekä 5) hankintalinjaukset. Keskeisten toimenpiteiden osalta lautakunnalle raportoidaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteet. Strategian painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen (Osallisuus ja aktiivisuus, Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki, Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut) Toimenpide Toteutusvuosi / -vuodet Toteuttaja /-t Luodaan kumppanuuteen perustuva toimintamalli maahanmuuttajien työllistymisedellytysten vahvistamiseksi ja työllistymisen lisäämiseksi 2018 Työllisyyspalvelut, Tredu Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kehitetään ja käyttöönotetaan asiakkaalle lisäarvoa tuottavia digitaalisia ratkaisuja ja integroidaan ne osaksi palveluprosessia eri palveluryhmien yhteistyönä. Kehitetään kaupungin maahanmuuttajatyön kokonaisuutta 2018 Työllisyyspalvelut Tredu Yritys- ja yhteiskuntasuhteet 2018 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Tredu Työllisyyspalvelut Strategian painopiste: Koulutuksen ja osaamisen kärjessä (Laadukas ja yhteisöllinen oppiminen, työhön johtava koulutus ja osaaminen, osaavan työvoiman houkuttelu ja juurruttaminen) Toimenpide Toteutusvuosi / -vuodet Toteuttaja /-t Valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen yrityksissä oppimisen ja matalan kynnyksen rekrytointimalli, joka tukee nuorten työllistymistä ja madaltaa työnantajan rekrytointikynnystä Luodaan monialaiset ohjaus-, sosiaali- ja terveys- sekä kuntoutuspalvelut niitä tarvitseville opiskelijoille ja työttömille maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan Vakiinnutetaan valtakunnallista Ohjaamo-toimintaa Nuorten Talo -ohjaamo kokonaisuudeksi 2018 Työllisyyspalvelut Tredu Työllisyyspalvelut Tredu Hyvinvointipalvelut (Kela) Työllisyyspalvelut Tredu Hyvinvointipalvelut 15

16 Otetaan käyttöön velvoittava 3 prosentin työllistämisehto elinvoima- ja osaamislautakunnan alaisissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa Luodaan moniammatillisessa yhteistyössä välivuotta pitäville ylioppilaille työhön ja jatko-opintoihin ohjaava toimintamalli Työllisyyspalvelut Tredu Lukiokoulutus 2018 Lukiokoulutus Työllisyyspalvelut TAKK Strategian painopiste: Luova ja innovatiivinen (Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, innovaatioympäristöt ja -alustat, kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta) Toimenpide Toteutusvuosi / -vuodet Toteuttaja /-t Kehitetään yrityksille tarjottavista palveluista koko yrityksen elinkaaren aikainen saumaton kokonaisuus yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Luodaan uusi Start up ja kasvuekosysteemin ohjelma, jolla edistetään yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä kaikilla keskeisillä toimialoilla. Luodaan uusi Yritysmyönteinen Tampere kehityskokonaisuus, jolla parannetaan Tampereen asemaa kansallisissa elinkeinopolitiikan ilmapiiriä kuvaavissa arvioinneissa. Vahvistetaan alueen matkailutoimialan kasvua kehittämällä yhteistyössä muiden kuntien ja elinkeinoelämän kanssa alueen matkailuekosysteemiä (esim. järvi- ja luontomatkailu) ja matkailun palvelutarjontaa sekä matkailualan liiketoimintaa Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Työllisyyspalvelut Tredu 2018 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet 2018 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet 2018 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Tampereen brändin kehittäminen ja jalkauttaminen 2018 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeen organisointi ja edistäminen 2018 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet 16

17 Strategian painopiste: Urbaani ja kestävästi kasvava (kaupungin kasvu, elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö, älykkyys ja kestävyys Toimenpide Toteutusvuosi / -vuodet Toteuttaja /-t Palveluryhmät tunnistavat Kestävä Tampere tiekartan pohjalta toimenpidekokonaisuuksia ja laativat yhdessä Kestävä yhdyskunta -yksikön kanssa alustavan suunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseksi Kestävä yhdyskunta -yksikkö Työllisyyspalvelut Tredu Lukiokoulutus Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kehittäminen 2018 Kaupungin kehittämistoimintaa johdetaan projektimallilla. Malli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia kehitysohjelmia. Projektimallin tavoitteena on varmistaa projektien ja ohjelmien strategianmukaisuus ja vaikuttavuus. Projektitoiminnan johtaminen jakautuu neljään konsernisalkkuun sekä palvelutoiminnan salkkuihin. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat organisaation toimintakyky, elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi sekä kaupunkirakenne ja -ympäristö. Projektisalkkujen painopisteet johdetaan Tampereen strategiasta. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Projektimuotoisen kehittämisen rinnalla edistetään mm. Lean-ajattelun mukaista jatkuvan kehittämisen kulttuuria. Kaupungilla on viisi kehitysohjelmaa, joista neljä, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Smart Tampere ja työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu ovat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan vastuulla ja kaupunginhallituksen ohjauksessa. Kehitysohjelmat ovat keskeinen osa palveluryhmien toimintaa ja tukevat niiden strategisten tavoitteiden saavuttamista. Kehittämistä tehdään entistä vahvemmin yhdessä yli yksikkörajojen. Kehittämisen painopisteinä ovat yksilölliset ja vaikuttavat palvelut sekä laadukas ja yhteisöllinen oppiminen, työhön johtava koulutus ja osaaminen sekä osaavan työvoiman houkuttelu ja juurruttaminen. Vaikuttava elinkeino- ja innovaatiopolitiikka, innovaatioympäristöt ja -alustat sekä kansainvälisen tason kulttuuri- ja tapahtumatarjonta ovat myös panostuksen kohteina. Digiohjelmassa kehityskohteina ovat työllisyydenhoidon kokeilut, digitaaliset oppimisympäristöt sekä Viiden tähden keskusta ja Hiedanranta. 17

18 Hankintasuunnitelma Hankintasuunnitelmassa kuvataan seuraavan kahden vuoden kilpailutukset ja hankintapäätökset, joissa hankinnan ennakoitu arvo on vähintään euroa. Hankintasuunnitelmassa tunnistetaan hankinnat, joilla on erityistä merkitystä yksikön toiminnan ja talouden kannalta tai joissa voidaan merkittävästi edistää kaupunkitasoisten hankintojen periaatteiden ja strategisten painopisteiden toteuttamista. Nämä hankinnat vaativat erityistä panostusta johtamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnitelma ei kuvaa hankintoihin liittyvää rahankäyttöä eikä sisällä investointien osalta investointisuunnitelmassa esitettäviä tietoja. Hankintasuunnitelma esitetään erillisenä liitteenä. Palvelualueen riskiprofiili Elinvoima- ja osaamislautakunnan osalta palvelualueen toimintaympäristöanalyysissä on tunnistettu strategisina riskeinä digitalisaatio ja teknologinen kehitys, nuoret yhteiskunnan voimavarana sekä globaali kilpailukyky ja kaupungistuminen. Toiminnallisina riskeinä on tunnistettu strategiset kärkihankkeet, Tampereen vetovoima ja rooli kansallisen kasvun moottorina, maahanmuuton lisääntyminen ja monikulttuurisuuden kasvaminen sekä ammatillisen koulutuksen reformi. Taloudellisina riskeinä nähtiin työllisyys, työn- ja talouden murros. Vahinkoriskeinä tunnistettiin ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi sekä turvattomuus, polarisaatio ja radikalisoituminen. Kunkin riskin osalta on kuvattu mahdollisuudet ja uhat sekä kuvattu ja arvioitu niiden merkitys ja toteutumisen todennäköisyys ja määritelty toimenpiteet mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja riskien hallintaan. Palvelualuekohtaisen riskiprofiilin pohjalta palveluryhmät laativat omat riskiprofiilinsa alkuvuoden 2018 aikana. Toimintaympäristöanalyysi ja sen pohjalta tehty riskiprofiili sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaus, korvaavat vanhat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksesta annettava ohjeistus tulee osaksi alkuvuodesta 2018 päivitettävää Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjetta (nykyinen Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta). 18

19 Ammatillinen koulutus Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Tredu toimii monialaisena toisen asteen ammatillisena kouluttajana Pirkanmaan maakunnassa 17 toimipisteessä kouluttaen yhteensä noin henkilöä vuosittain. Valtionosuusrahoitteisia (vos) opiskelijavuosia on Tredussa työskentelee yhteensä noin 1100 henkilöä. Ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja koulutuksen tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista, antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta, kehittää työ- ja elinkeinoelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin, edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tarkoituksena on edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tredun toiminnan painopisteenä on ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano sekä toimintamenojen sopeuttaminen rahoitusuudistusta vastaavaksi. Ammatillisen koulutuksen reformissa keskeistä on opiskelun henkilökohtaistaminen, työelämälähtöisyyden lisääntyminen ja oppimisympäristöjen osittainen siirtyminen työpaikoille, digitalisaation hyödyntäminen, tutkinnonuudistus ja rahoituksen muuttuminen. Tavoitteet, toimenpiteet ja toteutusaikataulu keskeisille painopistealueille on määritelty Tredun kilpailukykysuunnitelmassa vuosille Kilpailukykysuunnitelman osa-alueita ovat: Uudistuva pedagoginen toiminta, Osaava ja osallistuva henkilöstö, Tehokas johtaminen ja päätöksenteko sekä Taloudellinen tehokkuus. Kullekin osa-alueelle on määritelty tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Tredun kilpailukykysuunnitelma tulee lautakunnan käsiteltäväksi tammikuussa 2018 ja sen toteutumisesta raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. Ammatillisen koulutuksen lopullinen rahoitus täsmentyy vuoden loppuun mennessä ja tarvittaessa vuonna 2018 tehdään talousarvion muutosesitys. Suunniteltu palvelutuotanto VS 2018 Suunniteltu palvelutuotanto (1000 euroa) Kulut Tuotot Erotus Valtion budjettirahoitus Ammatillinen koulutus Muu valtionavustustoiminta ja maksullinen palvelutoiminta Muu rahoitus Pakolaisten kotouttava toiminta, oppivelvollisuusiän ylittäneiden alkuvaiheen perusopetus, nuorten hyvinvoinnin edistäminen Yhtensä

20 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Investointimenot Investointimenot (1000 euroa) VS 2018 Ensikertainen kalustaminen -500 Muut investoinnit Yhteensä Ammatillisen koulutuksen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtiolta ammatilliseen koulutukseen saatava valtionosuurahoitus käytetään kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Valtionosuusrahoitus muuttuu vuodesta 2018 alkaen valtion talousarvioperustaiseksi. Vuonna 2018 rahoituksesta 95 prosenttia perustuu perusrahoitukseen ja 5 prosenttia suoritusrahoitukseen. Perusrahoitus määräytyy opiskelija- ja kulttuuriministeriön määräämän tavoitteellisen opiskelijavuosimäärän ja suoritusrahoitus suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien mukaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut päätöksen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvasta alkaen. Luvan mukainen opiskelijavuosien vähimmäismäärä on Opiskelijavuosien vähimmäismäärästä on hakemuksesta vähennetty 45 opiskelijavuotta metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteistyösopimuksen purkautumisen johdosta ja 551 opiskelijavuotta oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan yhteistyösopimuksen purkautumisen johdosta. Vähimmäismäärä noudattaa aikaisempaa kokonaisvolyymia. Työvoimakoulutuksen tehtävän hoitamiseen tarkoitettu opiskelijavuosimäärä kohdennetaan koulutuksen järjestäjille suoritepäätöksessä ja varainhoitovuoden aikana tehtävissä lisäpäätöksissä. Palvelu- ja vuosisuunnitelma on laadittu talousarvion mukaiseen valtionosuustuloarvioon perustuen, koska valmisteluvaiheessa ei ole tiedossa lopullinen valtionosuuden määrä vuodelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut alustavan laskelman varainhoitovuoden 2018 rahoituksesta järjestämislupien vähimmäismäärillä ja vuoden 2016 tutkintotietojen perusteella laskettuna. Elinvoima- ja osaamislautakunta on esittänyt ministeriölle opiskelijavuosien lisäämistä suoritepäätöksellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön lopullisten suoritemäärää ja rahoitusta koskevien päätöksen jälkeen valmistellaan tarvittaessa talousarviomuutosesitys valtuuston käsiteltäväksi alkuvuodesta Vuoden 2017 vuosisuunnitelmaan verrattuna opiskelijoilta perittävien maksutulojen arvioidaan vähenevän 0,03 milj. euroa uuden lainsäädännön johdosta. Tukien ja avustusten arvioidaan nousevan 0,8 milj. euroa projektitoiminnan kasvun ja 0,7 milj. euroa Taitaja2018-kisojen johdosta. Vuokratuloja pyritään kasvattamaan 0,1 milj. euroa ulosvuokrausta lisäämällä. 20

21 Henkilöstömenot pienenevät 1,7 milj. euroa vuoden 2017 vuosisuunnitelmaan verrattuna. Palkallisten henkilötyövuosien arvioidaan laskevan 20 työvuotta henkilöstön eläköitymistä hyödyntämällä ja kriittistä rekrytointia jatkamalla. Tredun uudistumistyöhön liittyen on uusiin vakansseihin varattu 0,1 milj. euron määräraha. Kunta-alan kilpailukykysuunnitelma pienentää henkilöstökuluja arviolta 0,4 milj. euroa. Henkilösuunnitelmassa on huomioitu lisäksi opiskelijahuoltopalveluiden henkilöstön siirtyminen kokonaisuudessaan lukiokoulutuksen työnjohdon alaisuuteen. Tämä pienentää Tredun henkilöstömenoja 0,9 milj. euroa ja palkallisia henkilötyövuosia 12 henkilötyövuotta. Palveluiden ostot pienenevät 5,7 milj. euroa. Metsäkoneenkuljettajakoulutuksen yhteistyösopimuksen purkautumisen ja oppisopimuskoulutuksen supistumisen johdosta palveluiden ostoarviota on pienennetty 3,1 milj. euroa. Opiskelijoiden ravitsemispalveluihin on varattu 0,8 milj. euroa vähemmän. Aineiden ja tarvikkeiden ostoihin varataan 0,7 milj. euroa enemmän, koska vuonna 2018 toteutetaan Kangasalan Roineen kampuksen kalustaminen, johon käytetään sekä käyttötalousvaroja että investointirahaa. Vuokrakuluissa on huomioitu Tredu koy:n myöntämä 1,0 milj. euron vuokranalennus, minkä ansiosta tilojen vuokrakulut eivät kasva. Koneiden ja ICT-laitteiden vuokrakuluihin varataan 0,6 milj. euroa enemmän määrärahaa. Muihin toimintakuluihin varataan 0,5 milj. euroa edellistä vuotta enemmän muun muassa Taitaja2018-kisojen johdosta. Investointisuunnitelma sisältää yhteensä 2,1 milj. euron hankinnat. Kangasalan uuden koulutuskeskus Roineen ensikertaiseen kalustamiseen on varattu euroa. Kangasalan koulutuskeskuksen uusiin oppimisympäristöihin on varattu euroa ja Tredun muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen euroa, opetuksen kuljetusvälineiden hankintaan on varattu euroa ja tukipalveluiden tila-auton hankintaan euroa, Pirkkalan toimipisteen hankintoihin on varattu euroa, painokoneen hankintaan euroa, tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksiin euroa, opiskelijaravintola Elmerin hankintoihin euroa, ict-varmistuslaitteen hankintaan euroa sekä muihin kone- ja laitehankintoihn euroa. 21

22 Investoinnit VS 2018 Ammatillinen koulutus euroa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 55 Aineettomat oikeudet 55 Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Elintarvikeprosessin simulointiohjelma 40 Ohjelmistöpäivitys Heidenhain, koneala 15 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat 12 Muut rakennukset Ulkokota, Lempäälä, matkailu 12 Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet Kuljetusvälineet Muut koneet ja kalusto Ict-varmistuslaitteisto 15 Henkilökuljetuskalusto, metsä 150 Pakettiauto talotek/orivesi 30 Vetykäyttöinen/ sähköauto 42 Pakettiauto, Kangasala, sähkö 30 Tila-auto, tukipalvelut 20 Metsätraktorin lunastus 34 Painokone 60 Tredun oppimisympäristöt 326 Kangasalan oppimisympäristöt, Tekniikka 300 Kangasalan oppimisympäristöt, Palvelut 100 Ensikertainen kalustaminen, Kangasala 500 Telat metsäkoneisiin 60 Autoalan huoltotekniikan opp.ympäristö 18 Moottori-ja voimansiirtotekniikka opp.ymp. 12 Vikadiagnostiikan välineistö, autoala 14 Manuaalijyrsinkone, Nokia, koneala 30 Hyllyjärjestelmät, Pirkkala, leko 20 Mock-up laitteisto, Pirkkala, leko 50 Wire-sidontalaite, painoala 10 Levynpaloittelusaha, puuala 33 Kamera- ja kulunvalvonta, turva-ala 25 Betonivalumuottisarja, Kangasala 18 Av-viestinnän laitteita, Mediapolis 20 Omavalvonnan mittausjärjestelmä, elintarvike 40 Laminaarivirtauskaappi, prosessi 17 Yhdistelmäuuni, Elmeri 14 Kypsennyslinjasto, Elmeri 10 Huuhtelu- ja desinfiointikone, Valo, pupa 10 Sekoittava pata, Elmeri 10 Taideteoll. oppimisympäristö, Lempäälä 15 INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

23 Palveluryhmän henkilötyövuodet ja keskeiset henkilöstöä koskevat muutokset VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 959,0 959,0 929,0 939 Opiskelijahuolto OOH -12 Yhteensä 927 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Palveluverkko Tredun palveluverkkoa on viimevuosina uudistettu voimakkaasti rakentamalla ja saneeraamalla toimipisteitä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Suurimpina hankkeina ovat olleet mm. Santalahdentien toimipisteen saneeraus, Lempäälän toimipisteen saneeraus ja uudisrakentaminen, Pirkkalan toimipisteen uudisrakennus ja parhaillaan meneillään oleva Kangasalan toimipisteen uudisrakentaminen. Lähitulevaisuuden hankkeena on Nokian Kankaantaankadun toimipisteen B-rakennuksen saneeraus/uudisrakentaminen, jonka tarveselvitystyö on käynnistynyt. Ammatillisen koulutuksen palveluverkkosuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunnassa , 33. Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit Taulukkoon on koottu keskeiset palveluryhmä toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavat mittarit, jotka a) eivät ole strategiassa mukana, mutta b) täydentävät strategian mittaristoa. Mittareita ei raportoida osana palvelu- ja vuosisuunnitelman raportointia. Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Opiskelijavuodet % Tilaneliöt / opiskelijavuosi 19 m2/opv 17,5 m2/opv 23

24 Lukiokoulutus Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys ja riittävät valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lisäksi lukiokoulutus antaa valmiuksia vastata ympäristön ja yhteiskunnan haasteisiin ja taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Lukiokoulutuksen palveluryhmä käsittää kuusi päivälukiota ja aikuislukion: Hatanpään lukio, Sammon keskuslukio, Tammerkosken lukio, Tampereen klassillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio sekä Tampereen aikuislukio, joka toimii Sammon keskuslukion tiloissa. Kaikilla päivälukioilla on joko opetus- ja kulttuuriministeriön määräämä koulutuksellinen erityistehtävä tai koulutuksen järjestäjän päättämä opetussuunnitelmallinen painotus. Uusina okm:n myöntäminä erityistehtävinä aloittavat musiikkipainotteinen opetus (musiikki ja musiikkiteatteri) Hatanpään lukiossa sekä luonnontiedepainotteinen opetus Tampereen klassillisessa lukiossa. Koulutuksellisina erityistehtävinä jatkavat urheilupainotteinen opetus Sammon keskuslukiossa, kuvataidepainotteinen opetus (kuvataide ja design) Tammerkosekn lukiossa sekä IB-opetus Tampereen lyseon lukiossa. Opetussuunnitelmallisia painotuksia alkaen ovat matematiikka ja tietoteknikka Tampereen teknillisessä lukiossa, viestintäkasvatus Sammon keskuslukiossa ja Eurooppa-linja Tampereen lyseon lukiossa. Lukiokoulutuksen toiminnan ja kehittämisen yhtenä painopisteenä on olla mukana vaikuttamassa valmisteilla olevaan lukioreformiin. Tämä tapahtuu ensisijaisesti toimimamalla aktiivisesti suurten kuntien yhteisessä lukioverkostossa sekä toimimalla aktiivisesti ja aloitteellisesti OKM:n ja OPH:n kanssa. Lukiokoulutuksen kiinnostavuus varmistetaan laadukkaalla opetuksella, jatko-opintoihin johtavilla tuloksilla ja hyvällä läpäisyllä sekä aktiivisella ja avoimella tiedottamisella. Lukiopedagogiikan kehittämisessä otetaan huomioon digitalisaation mahdollisuudet ja toimitaan aktiivisesti älykkäitä oppimisympäristöjä kehittävissä hankkeissa (esim. 6Aika). Kehittämistyön ohessa otetaan huomioon opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää ajanmukaisia opiskeluympäristöjä ja -välineitä. Sidosryhmäyhteistyötä kehitetään edelleen. Seudullista lukioyhteistyötä ja kampusyhteistyötä kehitetään Tampereen seudun hyvinvointipalvelujen työryhmän ohjauksessa. Muiden oppilaitosten osalta erityinen painopiste on Tampereen uusi yliopisto ja muiden kumppanuuksien osalta ei-opetukselliset yhteisöt, kuten elinkeinoelämän järjestöt, yritykset ja kolmas sektori. Sisäinen painopiste on hakea kumppanuuksia ja synergiahyötyjä Tampereen uusitussa toimintamallissa. Lukiokoulutus on myös vuonna 2018 mukana Liikkuva Tampere -projektissa. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (1000 eur) VS 2018 Nuorten lukiokoulutus Aikuislukiokoulutus Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus 325 Lukiokoulutuksen valmistava opetus 190 Lukiostartti 30 Pakolaisten kotouttava toiminta 85 OOH (Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen psykososiaalinen opiskelijahuolto) Suunniteltu palvelutuotanto yhteensä

25 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Palveluryhmän henkilötyövuodet ja keskeiset henkilöstöä koskevat muutokset VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 251,0 263,6 263,0 263,0 OOH-muutos (htv) 12,0 Yht. 275,0 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen psykososiaalisen opiskeluhuollon henkilöstö toimi vuonna 2017 hallinnollisesti Tredun alaisuudessa. Liittyen ammatillisen koulutuksen reformin ja talouden sopeuttamisen mukanaan tuomiin muutoksiin psykososiaalinen opiskelijahuoltohenkilöstö sijoitetaan hallinnollisesti lukiokoulutuksen yhteyteen. Palveluverkko Lukiokoulutuksen palveluverkkoa tiivistettiin vuosikymmenen alussa osana kaupunkitason palveluverkkotarkastelua. Samalla toteutettiin uudis-, peruskorjaus- ja täydennysrakentamista, minkä seurauksena rakennuskanta on hyväkuntoinen, toimiva ja hyvin sijoittunut myös tulevaa raitiotietä ajatellen, mutta Lyseon lukiossa on peruskorjaustarve, joka on määrä toteuttaa 2020-luvun alussa. Palveluverkon riittävyyttä arvioitiin edellisen kerran Väestösuunnitteen perusteella ennakoitiin 470 lukiolaisen lisäystä vuoteen 2025 ja että nykyinen lukioverkko pystyy ottamaan vastaan opiskelijamäärän kasvun. Lukioverkon tehokkuus-, riittävyys- ja kehittämistarkastelu päivitetään vuonna 2018 yhdessä Kiinteistöt, tilat ja asumispolitiikka -palveluryhmän kanssa. Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit Taulukkoon on koottu keskeiset palveluryhmä toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavat mittarit, jotka a) eivät ole strategiassa mukana, mutta b) täydentävät strategian mittaristoa. Mittareita ei raportoida osana palvelu- ja vuosisuunnitelman raportointia. Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys 4,2 (VS 2017) 4,3 Suoritetut yo-tutkinnot (VS 2017)

26 Hakijamäärä (1.sijaiset/aloituspaikka) 1,15 (VS 2017) 1,20 Toiminnan laajuus Opiskelijamäärä yht. - päivälukiot - aikuislukio (sis. myös aineopiskelijat ja kahta tutkintoa suorittavat) (VS 2017) (VS 2017) (VS 2017)

27 Työllisyydenhoito Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Työllisyyspalveluiden palveluryhmä sisältää kaupungin vastuulla olevat työllisyyspalvelut, työllisyyden edistämiseen tähtäävät avustukset ja tuet, työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä nuorisotakuun koordinoinnin. Tampere ja yhdeksän muuta kuntaa toteuttavat työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista kokeilua (työllisyyskokeilu) Pirkanmaalla. Tampere johtaa Pirkanmaan kokeilua. Kokeilulain mukaan työllisyyskokeilut päättyvät vuoden 2018 loppuun, mutta kuntakenttä on esittänyt niiden jatkamista maakuntauudistukseen saakka. Pirkanmaan työllisyyskokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Kuntien vastuulle siirtyi kokeilun alkaessa elokuussa 2017 noin työtöntä työnhakijaa, josta Tampereen osuus on noin Asiakasmäärä on dynaaminen ja lisääntyy koko ajan. Työllisyyskokeilun myötä kaupunki vastaa kokeilulaissa määritellyn asiakasryhmän osalta myös osasta lakisääteisiä työvoima- ja yrityspalveluita. Työllisyyspalveluiden työnhakija- ja työnantaja-asiakkaille tarjottavat palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: Työllistymisen ja yrittäjyyden palvelut, Uravalmentautumisen palvelut, Kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut sekä Monialaiset työllisyyspalvelut. Tampere hoitaa kokeilukuntien välisen sopimuksen mukaan keskitetysti kotouttamiseen liittyvän viranomaistoiminnan sekä eräitä muita kokeilulakiin liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. Työllisyyskokeilusta tulevien lakisääteisten velvoitteiden ohella kaupunki vastaa lakisääteisesti myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, velvoitetyöllistämisestä sekä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä myös kokeilun kohderyhmään kuulumattomille asiakkaille. Työllisyyskokeilu on Tampereella kaupunginhallituksen ohjauksessa toteutettava kehitysohjelma. Ohjelman tavoitteeksi on määritelty työttömien määrän ja työmarkkinatukimenojen aleneminen sekä vaikuttavien ja asiakaslähtöisten palveluiden ja toimintamallien rakentaminen sektoreiden ja toimijoiden yhteistyönä maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan. Vuoden 2018 talousarviossa kehitysohjelmalle on asetettu erityisesti seuraavat toimenpiteet: valmistellaan seudullinen työllisyydenhoidon toimintamalli ja määritellään kuntien työllisyydenhoidon keskeiset ydinpalvelut toimeenpannaan tarvittavat rakenteelliset uudistukset työllisyyspalveluiden, ammatillisen koulutuksen, yrityspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä käynnistetään kokeiluja, hankkeita ja digi-innovaatioita, joilla haetaan vaikuttavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluja Muita toiminnan painopisteitä vuonna 2018 työllisyyspalveluissa ovat omavalmentajamallin käyttö ja tuotteistaminen työnhakija-asiakkaiden palvelussa palvelutarjooman rakentaminen asiakaskohtaamisissa selvitettyjen palvelutarpeiden pohjalta nopeilla kokeiluilla yhdessä palveluntuottajien kanssa nuorten Ohjaamo-toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen seudullisesti yrityksille suunnattujen ja yrittäjyyttä edistävien palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa lisäarvoa tuottavien digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto työnhakija- ja työnantajaasiakkaille työnhakija-asiakkaiden liikkumispolkujen rakentaminen yhteistyössä muiden palvelualueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa 27

28 Palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (1000 eur) VS 2018 Monialaiset työllisyyspalvelut Kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut Uravalmentautumisen palvelut Yrittäjyyden ja työllistymisen palvelut Kehitystoiminta ja työllisyysprojektit -757 Palkka- ja työllistämistuet Työllisyyskokeilu -kehitysohjelma Työllisyydenhoito muut Työllisyyspalvelut yhteensä Talous Työllisyydenhoito Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2018 VS 2018 Työllisyyskokeilu, toimintakate Työllisyydenhoito, muut Palveluryhmän henkilötyövuodet ja keskeiset henkilöstöä koskevat muutokset VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet yhteensä (htv) Työllisuuspalvelut ilman palkkatuetuja Palkkatuettu henkilöstö Lisäys talousarvion oman henkilöstön henkilötyövuosiin johtuu Mainio-tulkkipalvelun siirtämisestä osaksi Työllisyyspalveluita. Avopalveluista siirretään kaksi vakanssia ja kolme uutta perustetaan parantamaan kotoutumisen ja maahanmuuttajien palveluita. Järjestelyllä säästetään ostopalveluista n euroa vuodessa. 28

29 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Palveluverkko Työllisyyspalvelut toimii useassa toimipisteessä asiakastarpeiden vuoksi. Osa palveluista on sijoitettu Tredun toimipisteiden yhteyteen synergiaetujen ja toimivien tilaratkaisujen aikaansaamiseksi. Uravalmentautumisen palvelukokonaisuuden nuorten palvelut sijaitsevat Tredun Sammonkadun toimipisteessä ja kotoutumisen ja maahanmuuttajien palvelut Tredun Santalahdentien toimipisteessä. Voimakadulle rakentuu yrittäjyyspalvelut yhdessä Tredun työelämäpalveluiden ja muiden yrityspalveluiden kanssa. Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit Taulukkoon on koottu keskeiset palveluryhmä toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavat mittarit, jotka a) eivät ole strategiassa mukana, mutta b) täydentävät strategian mittaristoa. Mittareita ei raportoida osana palvelu- ja vuosisuunnitelman raportointia. Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Aktivointiaste kokeilun kohderyhmässä Asiakastyytyväisyys, työnhakijat ja työnantajat (NPS-luku) Vähintään 30 prosenttia Vähintään 60 29

30 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Yritys- ja yhteiskuntasuhteet -palveluryhmän keskeisenä tehtävänä on vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja vetovoimaisuutta, tukea alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja menestystä sekä edistää alueen kansainvälistä tunnettuutta. Palveluryhmän muodostavat elinkeinoyksikkö, yhteiskuntasuhteet yksikkö, Raatihuone, kansainvälisten asioiden yksikkö sekä Smart Tampere kehitysohjelma. Elinkeinoyksikön tehtävänä on vastata Tampereen kaupungin strategisesta elinkeinopolitiikasta ja sen kehittämisestä sekä osaltaan mahdollistaa kilpailukykyinen toimintaympäristö alueen toimijoille. Toiminnan painopisteitä ovat liiketoiminta- ja innovatioympäristöjen kehittäminen, start up- ja kasvuekosysteemien kehittäminen, investointien ja kansainvälisten osaajien houkuttelu sekä yritysten perusedellytysten edistäminen (ml. kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus). Elinkeinoyksikkö vastaa kaupunkiseudun elinkeinoyhtiö Tredea Oy:lta tilattavien elinkeinopalveluiden valmistelusta ja sopimusohjauksesta. Elinkeinoyksikön vuosisuunnitelma sisältää myös matkailu- ja tapahtumapalveluita koskevan palvelutilauksen Visit Tampere Oy:ltä. Vuodesta 2018 lähtien maahanmuuttajatyötä kehitetään ja koordinoidaan elinkeinoyksiköstä käsin lautakunnan alaisena toimintana. Elinkeinoyksikkö vastaa myös yritys- ja yhteiskuntasuhteet -palveluryhmän osalta avustumäärärahojen koordinoinnista. Vuonna 2018 varaudutaan tukemaan kumppanuusavustuksilla seuraavia yhteisöjä: Coss ry, Tampereen kesäyliopistoyhdistys ry, Matkailuoppaat Tampere Tourist Guides ry, Musiikki & Media, Opiskelijan Tampere ry, Pirfest ry, Tribe ry, Tampereen yliopisto sekä TTY-säätiö. Kumppanuusavustusten lisäksi lautakunta voi myöntää kehittämis-, hanke- ja muita erillisavustuksia. Yhteiskuntasuhteet -yksikön tehtävänä on edistää kaupungin tunnettuutta ja vahvistaa alueen positiivista mainetta. Yksikkö vastaa Tampereen brändijohtamisesta, kaupunkimarkkinoinnista ja kaupungin suhdetoiminnan sekä edunvalvonnan koordinoinnista sekä lisäksi kaupungin korkeakouluyhteistyöstä. Yhteiskuntasuhteet yksikkö ohjaa Raatihuoneen toimintaa ja kehittämistä. Yhteiskuntasuhteet -yksikkö ohjaa matkailuja tapahtumapalveluita. Kansainvälisten asioiden yksikön tehtävänä on kaupungin kansainvälisen toiminnan ja kansainvälisten suhteiden koordinointi sekä koko kaupungin kansainvälistymisen tukeminen. Yksikkö vastaa kaupungin kansainvälistä toimintaa ohjaavien suuntaviivojen valmistelusta, jalkauttamisesta ja seurannasta. Lisäksi yksikkö huolehtii kaupungin johdon kansainvälisten vierailujen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä toimii merkittävien kansainvälisten tapahtumien tukena. Kansainvälisten asioiden yksikkö on asiantuntijayksikkö, joka tarjoaa palveluita koko kaupunkiorganisaatiolle. Brysselissä toimiva EU-toimisto vastaa kaupungin ja koko maakunnan yhteisestä edunvalvonnasta Brysselissä, tukee sidosryhmien verkostoitumista ja edistää EU-rahoituksen hyödyntämistä kehittämistoiminnassa. Lisäksi kansainvälisten asioiden yksikkö vastaa koulutusviennin edistämisestä yhteistyössä oppilaitosten kanssa sekä koordinoi kaupungin ja oppilaitosten yhteistä Global Tampere Education -toimintaa. Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä strateginen ohjelma. Ohjelmaa toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa. Yritys- ja yhteiskuntasuhteiden Smart Tampere -yksikkö vastaa ohjelman ekosysteemiosiosta. Ohjelma on kaupungin elinkeinopolitiikan viitekehys vuosille Ohjelma rakentaa Tampereesta kansainvälisesti tunnettua, vetovoimaista, älykästä kaupunkia, joka houkuttelee niin yrityksiä kuin osaajia ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 30

31 Yritys- ja yhteiskuntasuhteet palveluryhmän ensi vuoden toiminnassa painottuvat seuraavat asiat: Asukkaiden osallistaminen kaupungin kehittämiseen Smart Tampere -ohjelman hankkeiden kautta (Smart Tampere) Kaupunki alustana -ekosysteemin kehittäminen kumppaneiden (yritykset, oppilaitokset) kanssa (Smart Tampere) Start up- ja kasvuekosysteemin kehittäminen (Elinkeinoyksikkö) Yrityksille suunnattujen ja yrittäjyyttä edistävien palveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Elinkeinoyksikkö) Kaupungin yrittäjämyönteidyyden kehittäminen (Elinkeinoyksikkö) AV-alan tuotantokannustinjärjestelmän kehittäminen (Elinkeinoyksikkö) Kaupungin maahanmuuttajatyön kehittäminen (Einkeinoyksikkö) Maahanmuuttajaosaamisen hyödyntäminen ja kansainvälisten osaajien houkuttelu (Elinkeinoyksikkö) Matkailun ekosysteemin ja palvelutarjonnan kehittäminen (Yhteiskuntasuhteet, elinkeinoyksikkö) Tampereen brändityön toteuttaminen ja uuden brändin jalkauttaminen (Yhteiskuntasuhteet) Kaupungin markkinointiviestinnän suuntaviivojen laadinta (Yhteiskuntasuhteet) Kulttuuripääkaupunkihankkeen käynnistäminen (Yhteiskuntasuhteet) Suhdetoiminnan (ml. Raatihuone ja liikelahjat) kehittäminen (Yhteiskuntasuhteet) Kansainvälisten tutustumisvierailujen konseptointi ja tuotteistaminen (Kansainväliset asiat) Koulutusviennin kehittäminen (Kansainväliset asiat) Kansainvälisten kumppanuuksien kehittäminen (Kansainväliset asiat) Toimenpiteet Horisontti2020 ohjelman rahoituksen entistä tehokkaammaksi hyödyntämiseksi (EUtoimisto) Edunvalvonta EU:n seuraavan rahoituskauden ohjelmien (ml. liikenneverkko TEN-T ja rakennerahastot) valmistelua koskien (EU-toimisto) Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (1000 eur) VS 2018 Elinkeino-, matkailu- ja taphtumapalvelut Tredea Oy:n perustilaus Tredea Oy:n lisätilaus AV-alan tuotantokannustinjärjestelmä -200 Kansainväliset osaajat -toimenpiteet -100 Visit Tampere Oy:n tilaus Maaseutupalvelut -36 Tutkimuksen ja korkeakouluopetuksen kehittäminen -263 Avustukset -309 Muut palvelut Elinkeinopalvelut yhteensä Yhteiskuntasuhteet -896 Kansainväliset asiat -645 Raatihuone -840 Yhteiset -870 Smart Tampere -kehitysohjelma Palveluryhmän suunniteltu palvelutuotanto yhteensä

32 Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 204 Toimintamenot Toimintakate Sitovat erät (1 000 euroa) VS 2018 Smart Tampere -kehitysohjelma Yritys- ja yhteiskuntasuhteet, muut Toimintakate Palveluryhmän henkilötyövuodet ja keskeiset henkilöstöä koskevat muutokset VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 21,0 19,0 33,0 35,0 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. 32

33 Kehitysohjelmat Kehitysohjelmat -palveluryhmään sisältyvät Keskustan ja Hiedanrannan kehitysohjelmat, jotka ovat valtuustoon nähden ohjelmittain sitovia. Kehitysohjelmat perustuvat kaupunkistrategiaan ja ne toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa ohjelmajohtamisen mallin mukaisesti. Kehitysohjelmia koskevat sitovat toiminnan tavoitteet ja niitä tarkentavat toimenpiteet on esitetty konsernihallinnon palvelu- ja vuosisuunnitelmassa, koska kaupunginhallitus ohjaa kehittämisohjelmien toteuttamista. Kehitysohjelmien valtuustoon nähden sitovaa määrärahaa on 2018 talousarviossa Elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä Kaupunkiympäristön palvelualueella. Palvelu- ja vuosisuunnitelmissa määrärahat jakautuvat elinvoimaja osaamislautakunnalle, asunto- ja kiinteistölautakunnalle sekä yhdyskuntalautakunnalle. Määrärahojen käytön ohjelmointi tapahtuu hyväksyttyjen ohjelmasuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti kehittämisohjelmien palveluryhmän toimesta. Viiden tähden keskusta Viiden tähden keskusta on merkittävä kaupunkistrategiaa toteuttava kehitysohjelma. Kaupunginhallitus hyväksyi Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelman päivityksen ja sen sisältämän etenemissuunnitelman sekä esitetyt linjaukset ja painopisteet tulevalle talousarviovuodelle ja strategiakaudelle. Tampereen keskustan kehittämisohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön tavoitteista ja niitä toteuttavista käytännön toimista tuleville vuosikymmenille. Keskustan kehitysohjelman toiminnan painopisteet 2018: Asemanseudun kokonaisuutta edistetään keskustan kehittämisen kärkihankkeena, edistetään keskustan kasvutavoitteita mahdollistavia kokonaisuuksia, keskustan matkailua ja tapahtumaelinkeinoja tukevia hankkeita ja toimenpiteitä lisätään ja edistetään, keskustan saavutettavuutta tukevia liikenneratkaisuja toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Smart mobility -teemoja edistetään. Raitiotien hyödyt maksimoidaan. Keskustan kolmikantayhteistyötä ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa kehitetään ja tiivistetään, kehitysohjelman kaupunkimarkkinointia kehitetään, älykkäitä ratkaisuja suunnitellaan ja pilotoidaan. Merkittävimmät käynnissä olevat hankekehityskohteet ovat Asemakeskus ja Tulli, Kansi ja Areena, Kunkun parkki ja Näsikallion eritasoliittymä, Särkänniemen ja Mustalahden sataman lähialueet ja Keskustori ympäristöineen. Ohjelman talous, elinvoima- ja osaamislautakunta Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot 4 Toimintamenot Toimintakate

34 Hiedanranta Hiedanrannan kehitysohjelman tavoitteena on muodostaa uusi Hiedanrannan kaupunginosa Lielahden vanhasta selluloosatehdasalueesta ja uudistaa Lielahden aluekeskus. Kehitysohjelman tavoitteena on myös lisätä alueen työpaikka- ja asukasmäärää huomattavasti ja muodostaa aluekeskuksesta sekä toiminnallisesti että laadullisesti korkeatasoinen tulevaisuuden älykäs kaupunginosa. Hiedanranta tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä informaatioteknologioita ja toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla. Hiedanrannan kehitysohjelma koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta, jotka ovat: uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentaminen asukkaalle ja työpaikalle, älykkään kaupunkikehityksen, resurssitehokkuuden ja kiertotalouden toteuttaminen ja kehittäminen sekä aktiivisen toiminnan mahdollistaminen jo kehitysvaiheessa. Ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet ovat avoimuus, älykkyys ja kestävyys. Hiedanrantaa suunnitellaan uuden osallistumisen mallin mukaisesti niin, että sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua kehittämiseen parannetaan. Vuoden 2018 toiminnan painopisteenä on alueen yleissuunnitelman laatiminen ja ensimmäisten asemakaavojen laadinnan käynnistäminen. Pilaantuneiden maiden kunnostussuunnittelussa etsitään kestäviä ratkaisuja. 0-kuidun käsittelylle etsitään sellaisia menetelmiä, joilla voitaisiin varmistaa energian ja ravinteiden talteenotto. 0-kuidun koeruoppaukset, stabilointikokeet ja 0-kuidun muun hyödyntämisen koetoiminnat aloitetaan vuonna Aleen vanhoja rakennuksia korjataan sekä otetaan osittain uuteen käyttöön. Ohjelman talous, elinvoima- ja osaamislautakunta Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2018 Toimintatulot -991 Toimintamenot 0 Toimintakate

35 Liitteet 1. Hankintasuunnitelma

36 36