VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus kesäkuu 2018 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA Päiväkodit laativat vuosittain kaikkia yksikön toimintamuotoja koskevan toimintasuunnitelman kunnassa käytössä olevaan lomakepohjaan. Päiväkodin johtaja laatii suunnitelman syyskuun loppuun mennessä yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa ja sen hyväksyy varhaiskasvatuksen johtaja. Päiväkodin johtaja arvioi ja kehittää yksikkönsä toimintasuunnitelmaa säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa. (Vasu, 5.) Päiväkoti: Kurun vuoropäiväkoti Lukuvuosi: Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus

2 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus PÄIVÄKOTI-OSA 1 KUVAUS YKSIKÖSTÄ Päivittäinen aukioloaika: Vuoropäiväkotimme on auki etukäteen ilmoitettujen hoitovarausten mukaan. Päiväkoti toimii tarvittaessa myös öisin ja viikonloppuisin. Päiväkodin toimintamuodot : Vuoropäiväkoti ja avoin varhaiskasvatus (Metsämörrikerho) Ryhmät / RYHMÄN HENKILÖSTÖRAKENNE - Kaislat (0-3-vuotiaat) lto/varajohtaja Johanna Elomaa, lh Satu Nykänen ja ryhmäavustaja Tarja Kivistö - Kaarnat (3-5-vuotiaat) lto Terhi Vähäkoski ja lh Sonja Rajala - Naavat (3-5-vuotiaat) lto Tiina Helenius ja lh Jenna Pyyppönen - Esiopetusryhmät Vanamot lto Sanna Alare ja lh Päivi Rajala ja Villakot lto Terhi Itvola ja lh Eija Lehtola koululla - Vuorotyöntekijä lh Meri Luhtamaa ja vuoroviikoin lh Marjo Ristiniemi sekä lah Tarja Kilpijoki - Kiertävä varahenkilö lh Kirsi Laine TOIMINNAN KULKU Jokainen lapsi ja vanhempi kohdataan ja huomioidaan henkilökohtaisesti heidän saapuessaan päiväkotiin. Vanhempi saattaa lapsen päiväkodin aikuisen luo ja kirjaa lapsen Päikkyyn. Aikaisin aamulla saapuneet lapset syövät varhaisen aamupalan ja heillä on mahdollisuus jatkaa unia vielä päiväkodissa. Kaikkien ryhmien yhteinen aamupala on klo porrastetusti alakerran ruokasalissa. Pienimmät ja aikaisemmin saapuneet aloittavat ensimmäisenä. Aamuvuorolaiset auttelevat aamupalalla. Kulku aamupalalle tapahtuu Kaarnojen toimintatilan kautta. Näin toimien rauhoitamme aamupalahetken. Syötyään lapset siirtyvät omiin ryhmiin. Klo välisenä aikana on leikkiä, ulkoilua ja ohjattua toimintaa. Ryhmien viikko-ohjelmat ohjaavat toimintaa on lounasaika porrastetusti. Kaislat ja Kaarnat syövät alakerran ruokasalissa. Naavat syövät yläkerrassa. Kannustamme maistamiseen ja harjoittelemme hyviä ruokailutapoja myönteisessä ilmapiirissä on päivälepohetki. Kuuntelemme vanhempien toiveita levon suhteen. Meillä on käytössä kaksi lepohuonetta. Kaislarannassa uniaikansa viettävät nukkujat. Lepolassa lepäillään satuja kuunnellen on välipala. Välipala tapahtuu liukuvasti porrastaen lasten heräillessä. Kaarnat ja Kaislat syövät välipalan alakerrassa, Naavat yläkerrassa eteenpäin kotiinlähtöön saakka on leikkiä ja ulkoilua on päivällinen iltahoidossa oleville. Päivällinen tarjoillaan lapsille, joiden hoito jatkuu klo jälkeen. Päivällisen jälkeen on leikkiä ja ohjattua toimintaa iltahoidossa oleville lapsille. Klo on iltapalan aika. Yövuorossa olevien lasten nukkumaanmenoaika on klo. 21. Kotiin lähtiessä vaihdetaan päivän kuulumiset vanhempien kanssa. Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoitteleminen on tärkeä osa jokaista päiväämme. Sosiaalisten taitojen ja empatiakyvyn vahvistuminen on keskeistä kasvun tukemisessa. Arjen hetkien lisäksi jokaisessa ryhmässä toteutetaan ohjattuja tunnetaitohetkiä. Kiusaamisen ehkäisy on ensisijaisen tärkeää toiminnassamme. Erilaiselle liikkumiselle on mahdollisuus myös sisällä. Hyödynnämme lähiympäristön liikkumismahdollisuuksia monipuolisesti. Käytämme viikoittain urheilutalon jumppasalia ja säännöllisesti lähiulkokenttää ja pururataa. Talvella hiihto ja luistelu liikuttaa lähimaastossa. Toiminnassamme painottuukin luontokasvatus sekä kestävän kehityksen

3 periaatteet. Metsämörritoiminta värittää jokaista viikkoamme. Toimimme päivittäin pienryhmissä, lapsia osallisuuteen kannustaen. Päiväkotimme on osallisena Yhteispeli-hankkeessa. 2 VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET (Vasu, 11) Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa (Vasu, 11) PÄIVÄKODIN ARVOPERUSTA (Vasu, 17) Varhaiskasvatusyksiköissä käydään säännöllistä arvokeskustelua siitä, miten Ylöjärven kaupunkistrategian arvot ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaiset arvot näkyvät varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäksi on tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsen miettii omia arvojaan ja miten ne näkyvät tavassa tehdä työtä lasten kanssa (Vasu, 19). Arvokeskustelu Itseään ja muita arvostava lapsi Arvokeskustelua käydään työyhteisössä säännöllisesti. Meille on tärkeää myönteinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen lapsi tulee kohdatuksi, nähdyksi, kuulluksi sekä hyväksytyksi ja huomioiduksi. Pidämme tärkeänä hyvää ja turvallista perushoitoa. Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoitteleminen on tärkeä osa jokaista päiväämme. Tavoitteena on oppia toimimaan yhdessä muiden kanssa ja kasvaa samalla omaksi itseksi. Aikuiset toimivat hyvän vuorovaikutuksen esimerkkinä. Luomme toiminnallamme pohjaa hyvälle itsetunnolle, empatiakyvylle, toisten kunnioittamiselle ja hyvien vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Aikuiset auttavat lasta ystävyyssuhteiden muodostamisessa ja leikkien sujumisessa. Huolehdimme että jokaisella on hyvä ja turvallinen olo LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN HUOMIOIMINEN PÄIVÄKODISSAMME (Vasu, 21) Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista eri toimintamuodoissa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti arjessa havainnoimalla ja dokumentoimalla toimintaa. Toimintatapoja ja oppimisympäristöjä muokataan sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapsen osallisuuden sekä lasten välisen että lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen (Vasu, 21)

4 AJATTELU JA OPPIMINEN (Vasu, 21) - Ajattelu ja oppiminen on yhteistä toimintaa päiväkodin toimintaympäristöissä, yhdessä toisten ihmisten kanssa. Oppimiseen on mahdollisuus joka hetki. Lapsilla on mahdollisuus päivän aikana monipuolisiin ja itselle merkityksellisiin kokemuksiin. Lapsia kannustetaan ja rohkaistaan löytämään ratkaisuja, kyselemään ja ihmettelemään. Lasten kanssa pohditaan yhdessä eteen tulevia kysymyksiä. Arjessa arvostetaan leikin merkitystä ajattelun ja oppimisen tukena. Leikeissä lapset käyttävät mielikuvitustaan, neuvottelevat ja toteuttavat yhdessä ideoitaan. Oppimisen ja onnistumisen ilo on mukava jakaa yhdessä toisten kanssa. Joskus vaaditaan enemmän sinnikkyyttä eikä epäonnistumisilta voida eikä pidäkään välttyä. Niistäkin selvitään yhdessä. On tärkeää sallia pettymykset ja oppia että ikävistäkin tunteista selviää. Arjessa huomioidaan erilaiset oppijat. Päivittäinen, riittävä fyysinen aktiivisuus tukee lasten ajattelua ja oppimista. Oppimista tehdään näkyväksi lapsille. Näin lapsetkin konkreettisesti huomaavat omia vahvuuksiaan sekä kehitystään ja näin vahvistaa lasten itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Tavoitteena on oppimiselle myönteisen asenteen omaavat lapset KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU (Vasu, 22) YLÖJÄRVEN PAINOPISTEENÄ 2018 Varhaiskasvatuksessa painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on vahvistaa lasten kykyä toimia yksilönä ja ryhmässä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat perusta ihmissuhteille. Hyvät taidot edistävät oppimista sekä tukevat mielenterveyttä ja hyvinvointia. Lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen tilanteissa sekä ohjatuissa pienryhmissä erilaisten menetelmien avulla. Henkilöstö toimii hyvänä vuorovaikutuksen esimerkkinä. Henkilöstö tukee lasten kaveritaitoja ja sanoittaa sekä vuorovaikutusta että tunteita lapselle. Aikuinen on empaattinen, helposti lähestyttävä ja läsnä oleva. Henkilöstön keskinäisen toiminnan tulee tiedostetusti ja johdonmukaisesti noudattaa samoja periaatteita ja arvopohjaa kuin lasten kanssa toimittaessa. Tärkeää on avoin, myönteinen ja toisia kunnioittava toimintakulttuuri. Samat toimintaperiaatteet koskevat yhteistyötä huoltajien kanssa (Vasu, 22 23). Yksikössä laadittu kiusaamisenehkäisysuunnitelma on päivitetty Varhaiskasvatuksessa on kiinnitetty huomiota kaveri ja tunnetaitoihin (tulospalkkaustavoite) Mittari: 1. Varhaiskasvatuksessa on käytössä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy -lomake / lape

5 2. Asiakastyytyväisyyskysely toukokuussa 18: Onko päiväkodissa käytössä menetelmiä lasten ristiriitojen selvittämiseen. Tulostavoite 4. Varhaiskasvatuksessa osallistutaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä tukeviin koulutuksiin Mittari: 1. Henkilöstö on osallistunut johonkin aiheen koulutukseen (Hei, me jaksetaan koulutuspäivään, Yhteispelikoulutukseen tai johonkin muuhun aiheen koulutukseen) Arviointi tehdään tulospalkkauskoonnissa ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT (Vasu, 23) YLÖJÄRVEN PAINOPISTEENÄ 2018 Lasten ja nuorten perheiden liikkumisaktiivisuus lisääntyy (tulospalkkaus 2018) Mittarina toimii huoltajille tehty kysely toukokuu18: Ovatko varhaiskasvatuksen työntekijät kannustaneet lapsia ja perheitä liikkumaan? Toimintojen ja toimintaympäristön kehittäminen toiminnallisemmaksi (Hanke Liikunnallisen elämäntavan paikallisen kehittäminen) Mittarit: Hankkeen liikuntasuunnitelma toteutuu Havainnointi- ja kehittämiskäynnit päiväkotiin. Liikuntavastaavat toimivat päiväkodissa. Toiminta rakenteissa Ympäristön muovaaminen liikunnallisemmaksi / keinot Osallistuminen varhaiskasvatuksen liikuntatapahtumiin Päiväkoti on liittynyt Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan Arviointi on hankkeen loppuraportoinnissa MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN OSAAMINEN (Vasu, 24) Ylöjärven TVT suunnitelma Tutustutaan yksiköissä seudulliseen ja Ylöjärven omaan varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelmaan. Jatkossa yksikkö valitsee suunnitelmasta yksikön tavoitteet Arviointi, rastita yksikköön sopiva vaihtoehto Henkilöstö on tutustunut suunnitelmaan Henkilöstö ei ole tutustunut suunnitelmaan

6 OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN (Vasu, 24) Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat. ( Vasu, ) Jokaiselle lapselle on tärkeää kokemus siitä, että kuuluu porukkaan ja on tärkeä. Arvostava kohtaaminen tukee osallisuuden toteutumista. Luomme arjessa mahdollisuuksia osallistua ja harjoitella omia vaikuttamismahdollisuuksia lasten omaa elämää koskevissa asioissa. Lasten ideat, toiveet, aloitteet sekä ajatukset huomioidaan arjessa. Oppimisympäristöä muokataan lasten toiveiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Pienten kohdalla aikuisen havainnointi on erityisen tärkeässä roolissa osallisuuden toteutumisessa. Osallisuuden toteutuminen vahvistaa lasten itseluottamusta. 3 PÄIVÄKODIN TOIMINTAKULTTUURI (Vasu, 26) 3.1. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN JA SITÄ OHJAAVAT PERIAATTEET (Vasu, 27) OPPIVAN YHTEISÖN PERIAATTEET (Vasu, 28). Varhaiskasvatus osallistuu aktiivisesti seudulliseen kehittämistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämis- ja arviointityöhön. Varhaiskasvatuksessa toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa ja lisäksi seurataan yhteiskunnallista lapsiin ja nuoriin liittyvää keskustelua. Oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus-, koulutusja harjoitteluyhteistyötä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan yksiköiden ja toimintamuotojen omaa kehittämistyötä. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan henkilöstön kesken. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia ammatilliseen keskusteluun ja henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittymistä tuetaan muun muassa vakiinnuttamalla agentti- ja mentorointimentelmät osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa. (Vasu s.28.)

7 Henkilöstö jakaa osaamistaan, miten varmistetaan. Osaamista jaetaan iltapalavereissa esimerkiksi Kurun Sapere-vastaava jakaa tietoutta Takamaan henkilöstölle. Koulutuspalautteet jaetaan aina koko henkilöstön kesken. Eri osaamisalueista on koonti, josta voi tarkistaa vastuuhenkilön. LEIKKIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN KANNUSTAVA YHTEISÖ (Vasu, 28) Varhaiskasvatuksessa mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki, jossa huomioidaan lasten esittämät ajatukset ja toiveet. Pitkäkestoisen leikin mahdollistamiseksi on tärkeää, että kaikki päiväkodissa työskentelevät henkilöt keskustelevat yksikkökohtaisista käytännöistä ja toimintatavoista.(vasu, 29.) Leikkiä arvostetaan ja sille varataan aikaa. Aikuiset tukevat leikkitaitojen kehitystä. Aikuinen on läsnä, lapsen tasolla, ohjaa tarvittaessa vuorovaikutusta ja auttaa ristiriitatilateiden selvittämisessä. Toimimme päivittäin pienryhmissä. Näin jokainen tulee huomioiduksi ja kohdatuksi. Keskustelemme säännöllisesti pitkäkestoisen leikin mahdollistamisesta. Tuemme leikkiin keskittymistä (leikkirauha, pienryhmiin jakaminen) ja huomioimme jo toiminnan suunnittelussa pitkäkestoisen leikin mahdollisuuden. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus leikkiä yli ryhmärajojen. Leikkiympäristöä muokataan säännöllisesti lasten toiveiden ja tarpeiden mukaan ja leikkivälineitä vaihdetaan ryhmien kesken. OSALLISUUS YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO TOIMINNASSA (Vasu, 24 ja 30) Lasten kanssa keskustellaan siitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Aikuiset näyttävät omalla käytöksellään esimerkkiä siitä, miten kaikkia ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti. Jokaisella lapsella on yhdenvertainen oikeus osallistua toimintaan omalla ominaisella tavalla. Kasvattajat kiinnittävät huomiota sukupuolineutraaliin puhetapaan. Esimerkiksi kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus valita mieluinen leikki.

8 3.2. OPPIMISYMPÄRISTÖT s. 30 Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään suunnitelmallisesti monipuolisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet sekä mahdolliset muut yhteistyötahot kirjataan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmaan kirjattuja oppimisympäristöön liittyviä asioita ja niiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään vuosittaisen itsearvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristöjen arviointia ja kehittämistä tehdään yhdessä lasten ja huoltajien kanssa sekä vertaisarvioinnin keinoin. Oppimisympäristöjen kehittämistä toteutetaan yhdessä Ylöjärven kaupungin tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. (Vasu, ) 1. Kuvaa oppimisympäristöihin liittyvät toimintaperiaatteet: Hyödynnetään lähiympäristö oppimisympäristönä. Porrastetaan tilojen käyttöä. Jakaudutaan pieniin ryhmiin ja eri tiloihin. Yhdessä lasten ja aikuisten kanssa sovitut säännöt on kaikkien tiedossa. Lelut ja toimintavälineet ovat kunnossa ja ehjiä. 2. Kuvaa työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet: Pienryhmätominta ja -pedagogiikka on keskeinen työtapa päivittäin. Iltavuorolainen työskentelee aamuvuorolaisen ryhmässä. Suhdeluku kohdallaan. Yksikön turvallisuussuunnitelma on päivitetty 8/ YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA s. 32 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tiedonsiirtokäytänteet on selvitetty varhaiskasvatuksen erillisessä ohjeistuksessa varhaiskasvatussuunnitelman sivuilla HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS s. 32 Huoltajilla on mahdollisuus antaa halutessaan palautetta varhaiskasvatuksen toiminnasta ja lapsen yksilöllistä tarpeista. Palaute käsitellään ja siihen vastataan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteistyön toimivuutta ja kehittämistä arvioidaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Huoltajia tiedotetaan tuloksista ja niitä hyödynnetään toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tiedottamista ja viestintää toteutetaan sähköisillä välineillä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kannustaa huoltajia osallistumaan yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin sekä tulee huoltajia keskinäisessä verkostoitumisessa. Perheille järjestetään vanhempainiltoja sekä yhteisiä juhlia ja tapahtumia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu myös Ylöjärvellä järjestettäviin lasten ja nuorten tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. (Vasu, 33.)

9 TIEDOTTAMINEN JA PÄIVITTÄINEN KOHTAAMINEN /TIETO LAPSEN PÄIVÄSTÄ, (TVTsuunnitelma, 8) 1. Toteutetaan yksikössä huoltajille vuoden aikana vähintään yksi yksikön oma kysely 2. Huoltajille esitellään sähköisten palvelujen käyttöä kuten Päikkyä ja Efficaa. MONIALAINEN YHTEISTYÖ (Vasu, 33) Varhaiskasvatus toimii yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa sekä hallinnon että käytännön toiminnan tasolla. Muita yhteistyötahoja ovat mm. seurakunta, yhdistykset sekä yksityiset palveluntuottajat (Vasu, 34).

10 4 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN (Vasu, 35) Kuvaa päiväkodin suunnittelukäytännöt palaverikäytännöt ja työryhmät Viikoittaiset tiimipalaverit joka ryhmällä sekä pedapalaveri kerran viikossa. Iltapalaveri joka toinen kuukausi ja suunnittelupäivä kerran toimintakaudessa. Lähihoitajilla tulee olla mahdollisuus suunnitteluun työajan puitteissa päiväkodin dokumentointikäytännöt Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat, facebook, ryhmien omat dokumenttivihot, oppimisen puu Kaislojen eteisissä. päiväkodin käytössä olevat työtavat Ryhmän lastentarhanopettajalla on päävastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutumisesta. Kaikkien osaamista arvostetaan ja se hyödynnetään. leikki ja sen toteutuminen Leikkiä arvostetaan ja se nähdään keskeisenä oppimisen väylänä. 5 KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI (Vasu, 50) Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan säännöllisesti. Havainnoinnin lisäksi päiväkodeissa voidaan käyttää erilaisia arviointimenetelmiä, joiden käyttöä arvioidaan yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. Arvioinnit tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Havainnoinnin ja arvioinnin perusteella lapsi ohjataan tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin perhekeskukseen. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lapsen tarvitsema kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. Perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa on käytettävissä varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatio kehityksen ja oppimisen tuen tarpeen arvioinnissa sekä tuen järjestämisessä. (Vasu,51.) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitut toimenpiteet ja menetelmät toteutuvat Arvioidaan: Toimenpiteiden ja menetelmien toteutumista arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla yhdessä lapsen huoltajien ja henkilöstön kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa.

11 6 PEDAGOGISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (Vasu, 57) Ylöjärven varhaiskasvatuksessa arvioidaan yksikön toimintasuunnitelmaa, ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja lapsikohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa itsearvioinnin, kyselyjen ja keskustelun keinoin. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään erilaisia dokumentteja. Lapsille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia ajatustensa ja mielipiteidensä esittämiseen. Huoltajille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakas- ja henkilöstökyselyjä toteutetaan säännöllisesti. Eri tavoilla saatujen palautteiden perusteella tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Varhaiskasvatusyksikön tulokset annetaan tiedoksi asianomaisille. Koko kaupunkia koskevat tulokset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. (Vasu, 58.) Kuvataan seuraavat asiat Yksikössä käytössä olevat arviointikäytänteet Iltapalaveri, pedatiimi ja suunnittelupäivät. Miten toimii jatkuva arviointi Arjen säännölliset keskustelut, viikkopalaverit sekä muut yhteiset palaverit Miten on onnituttu järjestämään huoltajille mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Vasu-keskustelujen ja arjen keskustelujen kautta vanhemmilla on mahdollisuus osallisuuteen. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmaa on pyydetty kommentoimaan. Tällä kaudella teemme kyselyn myös Päikyssä. Miten toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan Toimintakauden aikana ja keväällä yhteisissä palavereissa. Miten tuetaan lapsen arviointitaitoja Huomioiden ikätaso ja tehden näkyväksi arvioitavia osa-alueita. Henkilöstön itsearviointi esim. erilaiset itsearviointilomakkeet mainitaan Kahdesti vuodessa käydään kehityskeskustelut ja niihin liittyvät itsearviointitehtävät Itsearvioinnissa käytössä olevia lomakkeita: itsearviointi- ja arviointilomakkeet YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus RYHMÄ-OSA

12