VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA (Palautetaan varhaiskasvatuksen johtajalle)

Transkriptio

1 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus kesäkuu 2018 VARHAISKASVATUSYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA (Palautetaan varhaiskasvatuksen johtajalle) Päiväkodit laativat vuosittain kaikkia yksikön toimintamuotoja koskevan toimintasuunnitelman kunnassa käytössä olevaan lomakepohjaan. Päiväkodin johtaja laatii suunnitelman syyskuun loppuun mennessä yhdessä päiväkodin henkilöstön kanssa ja sen hyväksyy varhaiskasvatuksen johtaja. Päiväkodin johtaja arvioi ja kehittää yksikkönsä toimintasuunnitelmaa säännöllisesti yhdessä henkilöstön kanssa. (Vasu, 5.) Päiväkoti: Saurio-Mikkolan päiväkoti Lukuvuosi: Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus Minna Hietala

2 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Varhaiskasvatus PÄIVÄKOTI-OSA 1 KUVAUS YKSIKÖSTÄ Päivittäinen aukioloaika Saurion päiväkoti on avoinna ja Mikkolan päiväkoti on avoinna Päiväkodin toimintamuodot Saurio-Mikkolan yksikköön kuuluvat Saurion ja Mikkolan päiväkodit sekä Vihriälän avoin varhaiskasvatus. Talot sijaitsevat Ylöjärven keskustassa, Soppeenmäen alueella. Päiväkodinjohtajana toimii Minna Hietala vs. Ryhmät Saurion päiväkodissa on neljä ryhmää; Puput (0-2-vuotiaat), Leppäkertut (2-5- vuotiaat), Siilit (2-5-vuotiaat) ja Perhoset (2-5-vuotiaat), joka on varhaiskasvatuksen tuettu ryhmä. Kasvatushenkilöstöä Sauriossa on 15. Mikkolan päiväkodissa on toimii kolme pienryhmää. Kasvatushenkilöstöä Mikkolassa on 8. Vihriälän leikkitoiminta tarjoaa avointa varhaiskasvatusta erilaisissa kerhoissa. Kerho toiminta on tarkoitettu kotona oleville lapsille. Vihriälässä on kolmenlaisia kerhoja; KeijuPeikot (2-vuotiaille), RitariPrinsessat (3-6-vuotiaille) ja Timantit (2-6 vuotiaille/sisarusryhmä). Kerhojen toiminnasta vastaavat lastentarhanopettaja ja lähihoitaja. Kaikki Saurio-Mikkolan yksiköt tekevät kiinteää yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa, jona toimii Miia Kujansuu. TOIMINNAN KULKU Meille tärkeää on kohdata lapsi ja heidän vanhempansa yksilöllisesti ja kiirrettömästi. Painotamme toiminnassamme koko päivän ajan pienryhmätoimintaa. Tiedostamme varhaiskasvatuksen perustoimintojen pedagogisen arvokkuuden ja hyödynnämme sitä toiminnassamme. Ruokailutilanteet järjestämme Sapere menetelmän mukaisesti luoden lapsilähtöisen ja rauhallisen ympäristön. Tavoitteenamme on luoda pohja lapsen kestäville elämäntavoille, jossa painottuvat terveelliset liikunta- ja ravitsemustottumukset. Lisäksi tarjoamme päivittäin mahdollisuuden lepoon sekä rauhoittumiseen. Saurio-Mikkolan päiväkodissa tavoitteena tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja käydään läpi mm. erilaisten pienryhmien, kirjojen ja näytelmien avulla. Jokainen ryhmä toteuttaa tunne-ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista oman ryhmänsä lähtökohdat huomioiden sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nousseiden tavoitteiden pohjalta. Yksikössämme lapsi osallistuu omien kykyjensä mukaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa toiminnan ideoimiseen, suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Lasta kuullaan,

3 havainnoidaan ja hänen vaikutusmahdollisuuksiaan tuetaan. Havainnoinnin avulla pystytään lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet ottamaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Osallisuus ei ole vain aktiivista tekemistä. Lapsella on mahdollisuus osallistua, mutta myös oikeus olla osallistumatta. Saurio-Mikkolassa lapset kasvavat hyvin monikulttuurisessa ympäristössä. Tällöin eritysesti vuorovaikutustaitojen ja kulttuurisen osaamisen merkitys korostuu. Kulttuurinen moninaisuus nostaa yksikössämme kielenoppimisen merkitystä. 2 VARHAISKASVATUKSEN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET (Vasu, 11) Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa (Vasu, 11) PÄIVÄKODIN ARVOPERUSTA (Vasu, 17) Varhaiskasvatusyksiköissä käydään säännöllistä arvokeskustelua siitä, miten Ylöjärven kaupunkistrategian arvot ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaiset arvot näkyvät varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Lisäksi on tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsen miettii omia arvojaan ja miten ne näkyvät tavassa tehdä työtä lasten kanssa (Vasu, 19). Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus tasa-arvo ja moninaisuus elämäntapa Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä Työtämme Saurio-Mikkolassa ohjaavat Ylöjärven varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatut arvot. Arvot näkyvät erityisesti päivittäisissä kohtaamisissa perheiden ja lasten kanssa. Koemme tärkeänä, että jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on mahdollisuus omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään olla mukana suunnittelemassa toteutettavaa toimintaa. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Vanhoja käytänteitä

4 rohkeasti kokeillen ja uudistaen luomme kehitysrohkean varhaiskasvatusympäristön. Fyysisesti ja psyykkisesti turvallisessa varhaiskasvatusympäristössämme läsnäoleva aikuinen on vastaanottamassa kaikenlaisia tunteita. Näemme lapset ainutlaatuisina ja iloitsemme heistä. Yksiköllemme ominaista on monien kulttuurien kirjo, ja ajattelemme tämän olevan yksikkömme vahvuus. Ilmapiirimme on moninaisuutta kunnioittava. Huomioimme mahdolliset kommunikoinnin haasteet erityisesti tiedottamisessa ja keskusteluissa. Käytämme tulkkipalveluita aina tarvittaessa LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN HUOMIOIMINEN PÄIVÄKODISSAMME (Vasu, 21) Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumista eri toimintamuodoissa arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti arjessa havainnoimalla ja dokumentoimalla toimintaa. Toimintatapoja ja oppimisympäristöjä muokataan sellaisiksi, että ne mahdollistavat lapsen osallisuuden sekä lasten välisen että lasten ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen (Vasu, 21) AJATTELU JA OPPIMINEN (Vasu, 21) - Tavoite: Ajattelun ja oppimisen taitojen vahvistaminen tapahtuu positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, pysähdytään kuuntelemaan lasta ja vastataan hänen kysymyksiinsä. Pienryhmätoiminta antaa mahdollisuuden rauhallisiin oppimisen ja kokeilun hetkiin, jokainen lapsi saa mahdollisuuden tuoda esiin omia ajatuksiaan ja ideoitaan. Pienryhmä myös rohkaisee varovaisempia lapsia ilmaisemaan itseään ja rauhoittaa sopivasti rohkeampia odottamaan omaa vuoroaan KULTTUURINEN OSAAMINEN, VUOROVAIKUTUS JA ILMAISU (Vasu, 22) YLÖJÄRVEN PAINOPISTEENÄ 2018 Varhaiskasvatuksessa painotetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on vahvistaa lasten kykyä toimia yksilönä ja ryhmässä. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat perusta ihmissuhteille. Hyvät taidot edistävät oppimista sekä tukevat mielenterveyttä ja hyvinvointia. Lasten kanssa tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan arjen tilanteissa sekä ohjatuissa pienryhmissä erilaisten menetelmien avulla. Henkilöstö toimii hyvänä vuorovaikutuksen esimerkkinä. Henkilöstö tukee lasten kaveritaitoja ja sanoittaa sekä vuorovaikutusta että tunteita lapselle. Aikuinen on empaattinen, helposti lähestyttävä ja läsnä oleva. Henkilöstön keskinäisen toiminnan tulee tiedostetusti ja johdonmukaisesti noudattaa samoja periaatteita ja arvopohjaa kuin lasten kanssa toimittaessa. Tärkeää on avoin, myönteinen ja toisia kunnioittava toimintakulttuuri. Samat toimintaperiaatteet koskevat yhteistyötä huoltajien kanssa (Vasu, 22 23).

5 Tavoite: Yksikössä laadittu kiusaamisenehkäisysuunnitelma on päivitetty Tavoite: Varhaiskasvatuksessa on kiinnitetty huomiota kaveri ja tunnetaitoihin (tulospalkkaustavoite) Mittari: 1. Varhaiskasvatuksessa on käytössä Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy -lomake / lape 2. Asiakastyytyväisyyskysely toukokuussa 18: Onko päiväkodissa käytössä menetelmiä lasten ristiriitojen selvittämiseen. Tulostavoite 4. Tavoite: Varhaiskasvatuksessa osallistutaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä tukeviin koulutuksiin Mittari: 1. Henkilöstö on osallistunut johonkin aiheen koulutukseen (Hei, me jaksetaan koulutuspäivään, Yhteispelikoulutukseen tai johonkin muuhun aiheen koulutukseen) Arviointi tehdään tulospalkkauskoonnissa ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA ARJEN TAIDOT (Vasu, 23) YLÖJÄRVEN PAINOPISTEENÄ 2018 Tavoite: Lasten ja nuorten perheiden liikkumisaktiivisuus lisääntyy (tulospalkkaus 2018) Mittarina toimii huoltajille tehty kysely toukokuu18: Ovatko varhaiskasvatuksen työntekijät kannustaneet lapsia ja perheitä liikkumaan? Tavoite: Toimintojen ja toimintaympäristön kehittäminen toiminnallisemmaksi (Hanke Liikunnallisen elämäntavan paikallisen kehittäminen) Mittarit: Hankkeen liikuntasuunnitelma toteutuu Havainnointi- ja kehittämiskäynnit päiväkotiin. Liikuntavastaavat toimivat päiväkodissa. Toiminta rakenteissa Ympäristön muovaaminen liikunnallisemmaksi / keinot Osallistuminen varhaiskasvatuksen liikuntatapahtumiin Päiväkoti on liittynyt Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan Arviointi on hankkeen loppuraportoinnissa.

6 MONILUKUTAITO JA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN OSAAMINEN (Vasu, 24) Ylöjärven TVT suunnitelma Tavoite: Tutustutaan yksiköissä seudulliseen ja Ylöjärven omaan varhaiskasvatuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelmaan. Jatkossa yksikkö valitsee suunnitelmasta yksikön tavoitteet Arviointi, rastita yksikköön sopiva vaihtoehto Henkilöstö on tutustunut suunnitelmaan Henkilöstö ei ole tutustunut suunnitelmaan OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN (Vasu, 24) Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä kannustaa oma-aloitteisuuteen. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Samalla lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lasten käsitys itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa ja yhteisössä tarvittavat sosiaaliset taidot muovautuvat. ( Vasu, ) Tavoite: Haluamme vahvistaa lasten taitoa ja halua osallistua yhteisömme toimintaan ja sen suunnitteluun. Rohkaisemme lapsia kertomaan mielipiteitään ja autamme heitä suuntamaan palautteen oikeaan suuntaan, esim. palaute hyvästä ruoasta lähetetään valmistavalle keittiölle. Henkilöstö kuuntelee lapsia herkällä korvalla ja huomioi heidän mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet toiminnan suunnittelussa. Haluamme vaalia sitä ajatusta, että jokainen saisi oman ideansa kuuluviin, vaikka se olisi ehkä hieman hassukin. Toiminnan tarkoituksena ei ole se, että jokaisen olisi toteutettava samaa asiaa samalla kerralla.

7 3 PÄIVÄKODIN TOIMINTAKULTTUURI (Vasu, 26) 3.1. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN JA SITÄ OHJAAVAT PERIAATTEET (Vasu, 27) OPPIVAN YHTEISÖN PERIAATTEET (Vasu, 28). Varhaiskasvatus osallistuu aktiivisesti seudulliseen kehittämistyöhön ja valtakunnalliseen kehittämis- ja arviointityöhön. Varhaiskasvatuksessa toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa hyödynnetään uusinta tutkimustietoa ja lisäksi seurataan yhteiskunnallista lapsiin ja nuoriin liittyvää keskustelua. Oppilaitosten kanssa tehdään tutkimus-, koulutusja harjoitteluyhteistyötä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan yksiköiden ja toimintamuotojen omaa kehittämistyötä. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan henkilöstön kesken. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia ammatilliseen keskusteluun ja henkilöstön ja toimintakulttuurin kehittymistä tuetaan muun muassa vakiinnuttamalla agentti- ja mentorointimentelmät osaksi varhaiskasvatuksen toimintaa. (Vasu s.28.) Tavoite: Henkilöstö jakaa osaamistaan Tämän takaamiseksi sovimme ajan, jolloin koulutuksissa käyneet henkilöt voivat jakaa oppimaansa muulle henkilökunnalle. Näinä sovittuina aikoina on mahdollista jakaa myös jo olemassa olevaa tietoa ja taitoa. LEIKKIIN JA VUOROVAIKUTUKSEEN KANNUSTAVA YHTEISÖ (Vasu, 28) Varhaiskasvatuksessa mahdollistetaan pitkäkestoinen leikki, jossa huomioidaan lasten esittämät ajatukset ja toiveet. Pitkäkestoisen leikin mahdollistamiseksi on tärkeää, että kaikki päiväkodissa työskentelevät henkilöt keskustelevat yksikkökohtaisista käytännöistä ja toimintatavoista.(vasu, 29.) Tavoite: Leikki on tärkeää lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta. Meillä lapsia kannustetaan ja ohjataan leikkiin, näemme leikin arvokkaana. Lapsilla on mahdollisuus ns. omaehtoiseen leikkiin ja aikuisen ohjaamaan leikkiin. Lelut ovat lasten ulottuvilla ja helposti otettavissa. Mahdollistamme pitkäkestoisen leikin. Leikin avulla tuetaan kaveritaitoja, tunnetaitoja ja kielen kehittymistä. Vuorovaikutuksen merkitys on keskeistä varhaiskasvatuksessa. Vuorovaikutusta tapahtuu lasten kesken, aikuisten kesken sekä lapsen ja aikuisen välillä. Tärkeää on, että varhaiskasvatushenkilöstö toimii vuorovaikutuksessa malleina lapsille ja ohjaavat heitä hyvään vuorovaikutukseen. Meille vuorovaikutuksessa on tärkeää aktiivinen kuuntelu, pysähdymme kuuntelemaan mitä toisella on sanottavaa. Puhumme toisillemme kunnioittavasti ja rauhallisesti.

8 OSALLISUUS, YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO TOIMINNASSA (Vasu, 24 ja 30) Tavoite: Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstö luo moninaisuutta kunnioittavan ilmapiirin. Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle OPPIMISYMPÄRISTÖT s. 30 Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään suunnitelmallisesti monipuolisia oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet sekä mahdolliset muut yhteistyötahot kirjataan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmaan kirjattuja oppimisympäristöön liittyviä asioita ja niiden toteutumista arvioidaan ja kehitetään vuosittaisen itsearvioinnin yhteydessä. Oppimisympäristöjen arviointia ja kehittämistä tehdään yhdessä lasten ja huoltajien kanssa sekä vertaisarvioinnin keinoin. Oppimisympäristöjen kehittämistä toteutetaan yhdessä Ylöjärven kaupungin tekniikka- ja ympäristöosaston kanssa. (Vasu, ) Tavoite: 1. Kuvaa oppimisympäristöihin liittyvät toimintaperiaatteet: Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Oppimisympäristöt tarjoavat lapsille vaihtoehtoja mieluisaan tekemiseen, monipuoliseen ja vauhdikkaaseen liikkumiseen, leikkeihin, peleihin sekä rauhalliseen oleiluun ja lepoon. Luonto sekä pihat, leikkipuistot ja muut rakennetut ympäristöt ovat myös varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Lasten käytössä tulee olla riittävästi monipuolisia ja turvallisia leikki- ja toimintavälineitä, ja niissä on tarvittaessa huomioitava lasten yksilölliset tuen tarpeet. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. (s ) 2. Kuvaa työtapoihin liittyvät toimintaperiaatteet:

9 Luomme turvallisen, avoimen ja vastaanottavaisen ilmapiirin. Mahdollistamme niin pysyvät ihmissuhteet kuin mahdollista. Aito läsnäolo ja kohtaaminen, lämmin vastaanotto, herkkyys, taito nähdä lapset yksilöinä ryhmässä ovat tärkeitä. Tavoite: Yksikön turvallisuussuunnitelma on päivitetty YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA s. 32 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tiedonsiirtokäytänteet on selvitetty varhaiskasvatuksen erillisessä ohjeistuksessa varhaiskasvatussuunnitelman sivuilla HUOLTAJIEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ JA OSALLISUUS s. 32 Huoltajilla on mahdollisuus antaa halutessaan palautetta varhaiskasvatuksen toiminnasta ja lapsen yksilöllistä tarpeista. Palaute käsitellään ja siihen vastataan. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään saadun palautteen pohjalta. Yhteistyön toimivuutta ja kehittämistä arvioidaan säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyllä. Huoltajia tiedotetaan tuloksista ja niitä hyödynnetään toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Tiedottamista ja viestintää toteutetaan sähköisillä välineillä. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kannustaa huoltajia osallistumaan yhteiseen suunnitteluun ja arviointiin sekä tukee huoltajia keskinäisessä verkostoitumisessa. Perheille järjestetään vanhempainiltoja sekä yhteisiä juhlia ja tapahtumia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuu myös Ylöjärvellä järjestettäviin lasten ja nuorten tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan. (Vasu, 33.)

10 TIEDOTTAMINEN JA PÄIVITTÄINEN KOHTAAMINEN /TIETO LAPSEN PÄIVÄSTÄ, (TVTsuunnitelma, 8) Tavoite: 1. Toteutetaan yksikössä huoltajille vuoden aikana vähintään yksi yksikön oma kysely 2. Huoltajille esitellään sähköisten palvelujen käyttöä kuten Päikkyä. 3. Arjen jokapäiväinen lämmin kohtaaminen ja tiedottaminen lapsen päivän tapahtumista sekä varhaiskasvatuskeskustelut. MONIALAINEN YHTEISTYÖ (Vasu, 33) Varhaiskasvatus toimii yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, terveydenhuollon, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kanssa sekä hallinnon että käytännön toiminnan tasolla. Muita yhteistyötahoja ovat mm. seurakunta, yhdistykset sekä yksityiset palveluntuottajat (Vasu, 34).

11 4 VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN (Vasu, 35) Päiväkodin suunnittelukäytännöt palaverikäytännöt ja työryhmät Tiimit pitävät viikoittain tiimipalaverin, missä suunnitellaan tulevaa ja arvioidaan mennyttä. Tiimit kirjaavat omasta palaveristaan muistion. Kauden alussa tiimi kirjaa oman tiimi-sopimuksen, missä he käyvät läpi omia yhdessä sovittuja toimintatapoja. Jokainen ryhmä tekee myös Ryhmä-vasun, mikä koskee toimintaa lasten kanssa. Pedagogiset palaverit pidetään maanantaisin sekä kaikille lastentarhanopettajille on kuukausittain pedagoginen palaveri yksikön yhteistyön lujittamiseksi ja pedagogisten näkemysten vaihtamiseksi sekä kehittämiseksi. Hoitajilla on kerran kuukaudessa hoitajapalaveri. Yksikön yhteisiä palavereita pidetään kuukaudessa 2-3 kappaletta. Koko yksikkö pitää toimintavuoden aikana suunnitteluun ja arviointiin keskittyvää palaveria ilta-aikaan tai viikonloppuna. Työryhmät perustetaan aina tarpeen mukaan. Olemme jäseninä kaupungin yhteisissä kokoontumisissa, esim. ravitsemustyöryhmä, Kulttuurikude. Päiväkodin dokumentointikäytännöt Dokumentointia tehdään kuvilla ja havaintoja kirjaamalla. Pedagogista dokumentointia pyritään kehittämään huomoiden tekniset välineet sekä dokumentoinnin näkyväksi tekemisen erilaisia muotoja kehitellään. Tiimit määrittelevät omat dokumentoinnin käytännöt ryhmä-vasussa ja tiimisopimuksessa. Päiväkodin käytössä olevat työtavat Toiminnassamme korostuu pienryhmätoiminta. Jokainen ryhmä miettii ryhmän lähtökohdista, ovatko pienryhmät kiinteitä vai mahdollisesti vaihtuvia. Toiminnassamme näkyy myös erilaiset kerhot ja lasten osallisuus toiminnan suunnittelussa. Leikki ja sen toteutuminen Katso kohta 3.1. (Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö) 5 KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI (Vasu, 50) Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan säännöllisesti. Havainnoinnin lisäksi päiväkodeissa voidaan käyttää erilaisia arviointimenetelmiä, joiden käyttöä arvioidaan yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa. Arvioinnit tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Havainnoinnin ja arvioinnin perusteella lapsi ohjataan tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin perhekeskukseen. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lapsen tarvitsema kehityksen ja oppimisen tuki järjestetään pääsääntöisesti päiväkodissa. Perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatuksessa on käytettävissä varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatio kehityksen ja oppimisen tuen tarpeen arvioinnissa sekä tuen järjestämisessä. (Vasu,51.)

12 Tavoite: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitut toimenpiteet ja menetelmät toteutuvat Arvioidaan: Toimenpiteiden ja menetelmien toteutumista arvioidaan jokaisen lapsen kohdalla yhdessä huoltajien ja henkilöstön kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioitaessa. 6 PEDAGOGISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN (Vasu, 57) Ylöjärven varhaiskasvatuksessa arvioidaan yksikön toimintasuunnitelmaa, ryhmäkohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja lapsikohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa itsearvioinnin, kyselyjen ja keskustelun keinoin. Lisäksi arvioinnissa hyödynnetään erilaisia dokumentteja. Lapsille tarjotaan aktiivisesti mahdollisuuksia ajatustensa ja mielipiteidensä esittämiseen. Huoltajille järjestetään säännöllisesti tilaisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Asiakas- ja henkilöstökyselyjä toteutetaan säännöllisesti. Eri tavoilla saatujen palautteiden perusteella tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa. Varhaiskasvatusyksikön tulokset annetaan tiedoksi asianomaisille. Koko kaupunkia koskevat tulokset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. (Vasu, 58.) Kuvataan seuraavat asiat Yksikössä käytössä olevat arviointikäytänteet Pedagogisen toiminnan arviointi on jatkuvaa. Arviointia tehdään tiimeissä viikoittain tiimipalavereissa ja palavereista kirjataan muistio. Toteutamme arviointia myös kuukausittain kuluneen kuukauden osalta, josta täytetään arviointilomake. Koko yksikön toimintaa arvioidaan säännöllisesti vähintään puoli vuosittain yhdessä keskustellen ja suunnitellen kehittämistä. Miten toimii jatkuva arviointi

13 Itsearviointi kuuluu työhön päivittäin. Lasten palaute toiminnoista ja henkilöstön reflektointia palautteeseen ja omaan kokemukseen pohjautuen. Arviointia tehdään myös työkavereiden palautteesta arjen toiminnoissa. Miten on onnistuttu järjestämään huoltajille mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajille on tarjottu yhdenvertainen ja tasa-arvoinen (katsomatta kieleen, kulttuuriin ja uskontoon) mahdollisuus olla mukana suunnittelemassa toimintaa ja asiakirjoja. Vasu-keskuteluissa tiedustelemme vanhemmilta kehittämisideoita ja kommentteja toiminnasta. Miten toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan Toimintasuunnitelmaa arvioidaan puoli vuosittain yksikön pedapalaverissa. Käytössämme on kuukausiarviointilomake, jolla kuukausittain käymme läpi ryhmittäin menneen kuukauden toiminnan arvioinnin ja kehitämme toimintaa. Miten tuetaan lapsen arviointitaitoja Tiimit tukevat lasten arviointitaitoja oman ryhmän tarpeiden ja kehitystason mukaisesti. Käytämme itsearvioinnin apuna kuvia, piirtämistä ja keskustelua ikätaso mukaisesti. Henkilöstön itsearviointi esim. erilaiset itsearviointilomakkeet mainitaan Vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa työntekijä arvioi omaa osaamistaan ja kehittymistään yhdessä päiväkodinjohtajan kanssa. Tiimien yhteiset kehityskeskustelut pidetään myös vuosittain ryhmän toiminnan kehittämiseksi. Henkilöstön on mahdollisuus osallistua mentorointiin. Itsearvioinnissa käytössä olevia lomakkeita: itsearviointi- ja arviointilomakkeet