Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
|
|
- Markus Laine
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd, P. 1 Metsäntutkimuslaitos 2 Tarton yliopisto Esitelmä Maaperätieteiden Päivillä Helmisaari et al. 1
2 Esitelmä perustuu seuraaviin julkaisuihin Helmisaari, H-S, Ostonen, I., Lõhmus, K., Derome, J., Lindroos, A-J., Merilä, P. & Nöjd, P Ectomycorrhizal root tips in relation to site and stand characteristics in Norway spruce and Scots pine stands in boreal forests. Tree Physiology 29: Helmisaari, H-S., Derome, J., Nöjd, P. and Kukkola, M Fine root biomass in relation to site and stand characteristics in Norway spruce and Scots pine stands. Tree Physiology 27: Helmisaari et al. 2
3 Taustaa Hienojuurten ja ektomykorritsojen merkityksen arvioiminen hiilen ja ravinteiden kierrossa edellyttää niiden määrän ja uusiutumisnopeuden kvantifioimista. Hienojuuribiomassaa on kvantifioitu kasvupaikka- ja puustotunnusten avulla (esim. Chen ym. 2004, Helmisaari ym. 2007), mutta ektomykorritsoista ja niiden ulkoisesta rihmastosta on vähän empiiristä aineistoa. Helmisaari et al. 3
4 Tavoitteet (1) määrittää kuusen ja männyn ektomykoritsallisten lyhytjuurten (EcM) lukumääriä ja biomassoja sekä esiintymisfrekvenssiä eri kasvupaikoilla Suomessa, (2) tarkastella ektomykoritsallisten lyhytjuurten suhdetta neulasmassaan sekä tämän suhteen yhteyttä puulajiin, kasvupaikkaan ja ilmastoon. Helmisaari et al. 4
5 Kokeet ICP Level II 8 kuusikkoa ja 8 männikköä 60º - 64º N Etelä-Suomi > 64º N Pohjois-Suomi Näytteenotot elokuussa 1998 ja º N Helmisaari et al. 5
6 EcM lyhytjuurten läpimitta vaihtelee välillä mm. EcM lyhytjuuret muodostavat 50 ± 7% alle 1 mm läpimittaisten hienojuurten painosta. Helmisaari ym Kuusen hienojuuri EcM lyhytjuuri Kuvan koko 10 x 14 mm Helmisaari et al. 6 Kuva: Reijo Hautajärvi/Metla
7 Kesäkuu 2008, kuusikko Elokuu 2008 Miniritsotronimenetelmä Kuvat: Reijo Hautajärvi ja Tauno Suomilammi/Metla Helmisaari et al. 7
8 Humuskerros Kivalon männikössä EcM lyhytjuuret muodostuvat uusiin, kasvaviin hienojuuriin. Hienojuurten kasvu on edellytys sille, että mykorritsat ja niiden sienirihmastot voivat levittäytyä maassa laajemmalle veden ja ravinteiden ottoa varten. 1 mm Helmisaari et al. 8 Kuvat: Reijo Hautajärvi/Metla
9 Mykorritsaklusterin kehitys Kivalon männikössä Kuvan koko 10 x 14 mm 1 mm Helmisaari et al. 9
10 Helmisaari et al. 10
11 Ritsomorfien kehitys Kivalon kuusikossa Kuvan koko 10 x 14 mm Heinäkuu 2005 Elokuu 2005 Syyskuun alku 2005 Syyskuun loppu 2005 Helmisaari et al. 11
12 Kuvat: Tauno Suomilammi/Metla mm EcM lyhytjuurten kehitys koivikossa Helmisaari et al. 12
13 EcM biomassa, mg EcM lukumäärä / mg hienojuuria Etelä Pohjoinen South North Tulokset EcM lyhytjuurten frekvenssi ja biomassa ei vaihdellut merkitsevästi eri metsiköissä. Kuusen lyhytjuurten SRL (pituuden suhde painoon) oli 45 ± 6 m g -1 ja männyn 50 ± 7 m g -1 (n = 5). Helmisaari et al Kuusi Spruce Mänty Pine Helmisaari et al. 13
14 Kuusen ektomykoritsojen lukumäärä EcM m Etelä-Suomi Organic Humuskerros 6,5 ± 2 cm 0-10 cm kivennäismaata Pohjois-Suomi 0 Ta Ev Pu Ju Uu Ou Ki Pa 63 ± 16 % humuskerroksessa 25 ± 10 % ylimmässä 0-10 cm kivennäismaakerroksessa Helmisaari et al. 14 Helmisaari et al. 2009
15 Männyn ektomykoritsoja eniten Pohjois-Suomessa EcM m Etelä-Suomi Organic Humuskerros 4 ± 1 cm cm kiv.maata Pohjois-Suomi 0 Ta Mi Pu Ru Li Yl Ki Se 36 ± 11% humuskerroksessa 44 ± 10% ylimmässä 0-10 cm kivennäismaakerroksessa Helmisaari et al. 15 Helmisaari et al. 2009
16 Metsikkötason biomassatulosten vertailua vaikeuttaa puiden lukumäärän vaihtelu. Puutason tulokset ja biomassaositteiden suhteet kertovat selvemmin kasvupaikkojen ja puulajien eroista. Helmisaari et al. 16
17 Männyllä on kuuseen verrattuna kolminkertaisesti EcM lyhytjuuria suhteessa neulasmassaan, ja Pohjois-Suomen puilla kaksinkertaisesti Etelä-Suomen puihin verrattuna. 0.4 EcM lyhytjuuret / neulaset Spruce Pine Kuusi Mänty Etelä Pohjoinen Etelä Pohjoinen Helmisaari et al Helmisaari et al. 17
18 Hienojuuret/neulaset Hienojuuribiomassa: neulasmassa-suhde muuttuu myös kasvupaikan funktiona Kuusi hienojuuret läpimitta < 2 mm Mänty OMT MT HMT VT CT EMT EVT ECT C:N Helmisaari et al. 18 Helmisaari et al. 2007
19 Kuusella orgaanisen kerroksen C:N selitti parhaiten EcM :neulasmassa-suhdetta. EcM / neulaset Kuusi y = x r 2 = 0.95** Humuskerroksen C:N Helmisaari et al Helmisaari et al. 19
20 Männyllä lämpösumma selitti parhaiten EcM:neulasmassa-suhdetta. 0.5 Mänty EcM / neulaset y = x R 2 = 0.63* Lämpösumma, C Helmisaari et al Helmisaari et al. 20
21 Ektomykorritsat pystyvät ottamaan maaperästä orgaanisia typpiyhdisteitä (Näsholm et al., 1998, Read & Perez-Moreno, 2003, Lindahl ym., 2005). Koska mineraalitypen saatavuus on erityisen alhainen pohjoisessa, orgaanisen typen otto vähentää hiilen käyttöä typen assimilaatioon (Wallander 1995, Wallanda ja Kottke 1998), mutta vaatii enemmän hienojuuria, ektomykorritsoja sekä sienirihmastoa ja edelleen hiiltä niiden kasvuun ja ylläpitoon. Helmisaari et al. 21
22 Hienojuurten uusiutuminen voi kuitenkin olla hitaampaa (ja elinikä pidempi) karuilla kasvupaikoilla ja pohjoisessa, mikä vähentäisi maanalaisen kasvun ja ylläpitohengityksen kuluttamaa hiiltä. Kivalon HMT-kuusikko Lapissa: Hienojuurten elinikä päivää Kariketuotos gm -2 yr -1 Etelä-Suomen aineisto työn alla. Helmisaari et al. 22
23 Puiden hiili- ja ravinnedynamiikan ymmärtäminen edellyttää maanalaisten osien dynamiikan parempaa tuntemista. Hienojuurilla ja ektomykorritsallisilla lyhytjuurilla kiinteät määrälliset yhteydet. Uusiutuminen? Mykorritsalajiston merkitys? Ekosysteemitason hiilen ja ravinteiden dynamiikassa myös aluskasvillisuuden maanalaisilla osilla suuri merkitys. Helmisaari et al. 23
24 Taidetta vaiko juuritutkijan salainen toive? Kiitos! Helmisaari et al. 24 Patsas E 4 varrella Ruotsissa, Kuva: H-S. Helmisaari
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotKierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
LisätiedotKasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
LisätiedotEnergiapuun korjuun vaikutus metsiin
Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotEri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä
Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotMetsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotMetsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman
Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000
LisätiedotVaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Metlan työraportteja 289: 75 84 9 Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin
LisätiedotPuiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotLaatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
Lisätiedotsa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U
4 3 Deposition on the forests and forest floor in 2000 Metsiin ja metsämaahan kohdistuva laskeuma vuonna 2000 Antti-Jussi Lindroos 1, John Derome 2, Kirsti Derome 2 and Kaarina Niska 2 1) Finnish Forest
LisätiedotIlmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotPURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotMetsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin
Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin Annikki Mäkelä ja työryhmä: Tapio Linkosalo, Sanna Härkönen, Pasi Kolari, Minna Pulkkinen, Remko
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotMETSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA
METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)
LisätiedotTaimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
LisätiedotPorolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla
Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMetsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
Lisätiedotelinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.
Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotBiohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin
Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin Marjo Palviainen 1 & Jukka Pumpanen 2 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden laitos 2 Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, Kuopio
LisätiedotHakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos
Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista
LisätiedotMetsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,
Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari, 9.12.2014 Mikko Peltoniemi, Annikki Mäkelä, Tuomo Kalliokoski, Aleksi Lehtonen, Sanna Härkönen, ym. www.metla.fi/life/climforisk
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotEnergiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotAlueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta
Raportti 17.02.2017 Alueelliset hiilitasetiedot Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueelta Aineiston kuvaus Aineiston nimi Kivennäismaan metsien hiilitase Yhteyshenkilö Anu Akujärvi Organisaatio
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotLevittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
LisätiedotYhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotLEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo
LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla
LisätiedotMetsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,
LisätiedotMilloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
LisätiedotTuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
Metsätehon raportti 160 20.11.2003 Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa Sienijuuret ja typen mobilisaatio Rauni Strömmer Hanna Jokinen Anne Holma Tuhka- ja typpilannoitus varttuneessa OMT-kuusikossa
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotTaloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus
Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus TIMO PUKKALA.PALJONKO METSIKÖN PERUSTAMINEN SAA MAKSAA?.METSIKÖN OPTIMAALINEN KASVATUSTIHEYS 3.ERI PUULAJIEN TALOUDELLINEN KASVATUSKELPOISUUS
LisätiedotMaaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon. Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus
Maaperän hiili ja ilmastonmuutos: Lämpenemisen vaikutus maaperän hiilivarastoon Jari Liski Luontoympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Työryhmä Suomen ympäristökeskus Mikko Tuomi, Pekka Vanhala, Kristiina
LisätiedotUudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet
Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotAlttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari
Alttius mäntypistiäiselle Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari 26.1.2012 Alttius mäntypistiäistuhoille Seppo Neuvonen, Mikko Peltoniemi ja Seppo Nevalainen; Metla Tuhoalttiutta rajoittavien
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotTaimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotSiemenviljelyohjelman tilannekatsaus
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus Jukka Antola Maa- ja metsätalousministeriö 11.2.2015 2 Jukka Antola Siemenviljelyohjelma 2011 Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio 2011 3 Jukka Antola Sv 404
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotHakkuutähteitä hyödynnetään biopolttoaineena
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Heljä-Sisko Helmisaari, Mikko Kukkola, Jukka Luiro, Anna Saarsalmi, Aino Smolander ja Pekka Tamminen Hakkuutähteiden korjuu muuttuuko typen saatavuus? e
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotKuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotEnergiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotTeemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain
Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä
LisätiedotKuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ
Siu 20 (1) LEVÄLÄ 620-406-9-38 16.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu lla 34 0,8
LisätiedotMetsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen
LisätiedotPURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotMetsän uudistuminen pienaukkohakkuussa
Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotSuomen kangasmaat inventointiin vuosina 1986
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/29 Pekka Tamminen Kangasmaiden ominaisuudet valtakunnan metsien 8. inventoinnin pysyvillä koealoilla 1986 1995 e e m t a Taustaa Suomen kangasmaat inventointiin
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotJakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen
Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia
LisätiedotLannoituksen pitkäaikaisvaikutukset
Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMetsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
LisätiedotJuurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
LisätiedotHarvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella
Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa
Lisätiedot