TUHKALANNOITUS. Hyvän metsänhoidon opassarja
|
|
- Tuulikki Saarinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUHKALANNOITUS Hyvän metsänhoidon opassarja
2 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut oppaan. Työryhmä: Tenho Hynönen, Metsäkeskus Pohjois-Savo Mikko Moilanen, Metsäntutkimuslaitos Timo Makkonen, Olli Äijälä ja Bjarne Häggman, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio TUHKALANNOITUS Sisällys 1 Puun poltosta syntyvät ravinteet kiertoon 4 2 Lainsäädäntö 6 3 Tuhkan käsittely lannoitteeksi 8 4 Käyttökohteet 5 Lannoituksen vaikutukset 6 Ympäristövaikutukset 6 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2008 Timo Makkonen (toim.) Kuvat Timo Makkonen s. 6 Äänevoima Oy / kuva-arkisto s. 10 Markku Saarinen Taitto Viestintätoimisto Konttuuri Oy 7 Levitystekniikka 8 Kustannukset ja tuotto 5 9 Tiivistelmä 6 Kirjallisuus Liite Tuhkan tuoteselosteohje Liite Metsätuhkan raaka-aineet lannoitevalmistelain 31 (539/2006) mukaan 7 9 Julkaisija Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kustantaja Metsäkustannus Oy ISBN Tuotenumero 1197 Painopaikka tt-urex, Porvoo 2008
3 1 Puun poltosta syntyvät ravinteet kiertoon Lannoitteeksi sopivaa puuntuhkaa arvioitiin vuonna 2004 syntyvän yli tonnia ja turvetuhkaa noin tonnia. Syntyvällä puhtaalla puuntuhkalla voitaisiin lannoittaa ainakin hehtaaria suometsiä. Tuhkan metsäkäytön osuus lannoitusalasta on edelleen hyvin pieni. Vuonna 2003 syntyneestä puuntuhkasta vain noin 10 prosenttia käytettiin metsien lannoitteeksi. Vuosituhannen vaihteen yksittäisistä kokeiluhankkeista tuhkan lannoitusala on kasvanut noin 300 hehtaariin vuodessa yksityismailla. Sen sijaan teollisuus ja metsähallitus ovat käyttäneet tuottamaansa puuntuhkaa omiin metsiinsä vuosittain noin hehtaarille eli selvästi yksityismaita enemmän. Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) tavoitteena on nostaa energiantuotannossa käytettävän metsähakkeen määrä noin kolminkertaiseksi. Vuonna 2006 metsähaketta käytettiin 3,6 milj. m 3 ja tavoite vuodelle 2015 on 8 12 milj. m 3. Tällöin myös metsähakkeesta tulevan tuhkan määrä kolminkertaistuu. KMO:ssa on lisäksi tavoitteena vuosittaisen lannoitusalan kasvattaminen nykyisestä hieman yli hehtaarista hehtaariin. Tästä tavoitteesta valtaosa pyritään saavuttamaan ilman valtion tukea eli kangas- ja turvemaiden kasvatuslannoituksia lisäämällä. Puuperäisten polttoaineiden käyttö Suomessa vuosina TJ % Metsäteollisuuslaitosten yhteydessä olevien voimalaitosten pääasiallinen polttoaine on yleensä puun kuorinnassa syntyvä kuoriaines. puupolttoaineiden käyttö, terajoule (TJ) osuus energian kokonaiskulutuksesta, % Nykyään metsien lannoitukseen sopivasta puuntuhkasta suurin osa joutuu kaatopaikoille tai on läjitettynä voimalaitoksien tonteilla odottamassa jatkokäyttöä. Puuntuhka on kuitenkin erinomainen turvemaiden kasvuhäiriöiden torjuja ja puuston kasvun lisääjä. Puun- ja turpeentuhkan lannoitekäyttöä rajoittavat rinnakkaispoltto, jolloin metsälannoitteeksi sopivia tuhkia on hankala erottaa muista tuhkalajeista, kannattavan liiketoiminnan kehittymättömyys ja levitysyrittäjien puute. Lähde: Tilastokeskus Oppaassa käsitellään tuhkan ominaisuuksia, vaikutuksia turvemaiden puuston kasvuun, ympäristövaikutuksia sekä metsänomistajan tuhkalannoituksesta saamaa taloudellista hyötyä. Opas perustuu viimeisimpään tutkimustietoon ja käytännön kokemukseen tuhkan käytöstä metsien lannoitteena. 4 5
4 2 Lainsäädäntö Tuhkan valmistusta, käyttöä ja kuljetusta säädellään lannoitevalmistelaissa (539/2006) ja sen perusteella annetuissa asetuksissa lannoitevalmisteista (asetukset nro 12/07, 13/07 ja nro 09/08). Näissä säädöksissä määritellään metsien lannoitukseen käytettävien tuhkien laatuvaatimuksista, tuhkalle tehtävästä tuoteselosteesta ja tuotannon omavalvonnasta, jolla tuottaja varmistaa tuotteiden laadun ja turvallisuuden. Tuhkan tuotantoa, laatuvaatimuksia ja tuoteselosteita ylläpitää ja valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Metsien lannoitukseen voidaan käyttää sellaista tuhkaa, joka on syntynyt puun, turpeen tai peltobiomassojen poltossa. Näiden tuhkien tyyppinimeksi on lannoitevalmisteasetuksen liitteessä IA6 annettu Metsätuhka. Metsätuhka pitää kovettaa tai rakeistaa ennen käyttöä. Tuhkan valmistajat voivat hakea tarvittaessa tyyppinimiluetteloon myös uutta tyyppinimeä tai muutosta tyyppinimeen Evirasta, joka valmistelee tarvittavat asetusmuutokset. Esimerkiksi kesällä 2008 tyyppinimiluetteloon tehtiin lisäys, jolla sallittiin boorin lisäys metsätuhkaan. Metsäntuhkassa pitää fosforin (P) ja kaliumin (K) yhteispitoisuuden olla vähintään 1 %, kalsium (Ca) vähintään 8 % ja klooria (Cl) enintään 2 % kuiva-aineesta. Tuhka sisältää aina hieman ihmisille, eläimille ja ympäristölle haitallisia metalleja, joiden enimmäispitoisuudelle on määritetty lannoitevalmistelainsäädännössä selvät rajat. Metsälannoitteena käytettävässä tuhkassa kadmiumpitoisuus saa olla enintään 17,5 mg kilogrammassa kuiva-ainetta. Lisäksi lannoitevalmisteista on säädetty, että metsätaloudessa kadmiumannos ei siis saa ylittää 60 grammaa hehtaarilla 40 vuoden aikana annettuna. Käytännössä tämä raja ei liene ongelma, koska tuhkalannoituksen vaikutusajan on oikein valituilla turv la todettu ylittävän 50 vuotta. Noin viidennes valvotuista tuhkista kiellettiin liian korkeiden haitallisten metallien pitoisuuksien vuoksi Eviran vuonna 2007 tekemien analyysien perusteella. Tuhkan tuoteselosteessa pitää valmistajan ilmoittaa muun muassa tuhkan sisältämä kokonaispitoisuus fosforille, kaliumille, kalsiumille, vesiliukoinen fosfori, neutraloiva kyky prosenteissa (Ca) ja kosteuspitoisuus prosenteissa. Myös haitallisten metallien pitoisuudet ja raaka-aineet pitää ilmoittaa. Mikäli tuotteeseen on lisätty booria (B), ilmoitetaan lisätyn ja kokonaisboorin määrä. Näillä tiedoilla tuhkan käyttäjä varmistuu tuotteen laadusta. Tuhkantuottajat ovat lisäksi vastuussa tuhkan laadusta ja velvollisia seuraamaan jatkuvasti lannoitekäyttöön päätyvän tuhkan ravinne- ja raskasmetallipitoisuuksia. Ohje tuhkantuoteselosteesta on liitteessä 1. Haitallisten metallien enimmäispitoisuudet metsänlannoituksessa käytettävissä tuhkissa (MMM asetus 12/07) Alkuaine Arseeni (As) 30 Elohopea (Hg) 1,0 Kadmium (Cd) 17,5 Kromi (Cr) 300 Kupari (Cu) 700 Lyijy (Pb) 150 Nikkeli (Ni) 150 Enimmäispitoisuus, mg/kg kuiva-ainetta Sinkki (Zn) Rakeistus vähentää tuhkan pölyämistä ja hidastaa ravinteiden liukoisuutta. 6 7
5 3 Tuhkan käsittely lannoitteeksi Tuhkan ominaisuudet Energiantuotannossa syntyy harvoin puhdasta puuntuhkaa, vaan kyseessä on yleensä vähintään turpeen, hakkeen ja puun kuoren poltosta syntynyt sekoitus. Tuhkan hyötykäyttämiseksi on tärkeää erotella metsälannoitukseen sopivat tuhkaerät jo voimalaitoksilla. Lannoitevalmistelain (539/2006) mukaiset tuhkan raaka-aineet kerrotaan liitteessä 2. Tuhkat sisältävät suhteellisesti hyvin vähän ravinteita verrattuna muihin lannoitteisiin. Puuntuhka sisältää yleensä % kalsiumia, yli 3 % kaliumia, fosforia noin 1,5 %. Puuntuhka sisältää lisäksi aina rautaa, joka sitoo tuhkan sisältämän fosforin tiukasti itseensä ja luovuttaa sen hitaasti kasvillisuuden käyttöön. Tuhka ei sisällä typpeä eikä orgaanista ainesta. Puuntuhkan ph on lisäksi hyvin korkea, jopa ph-yksikköä. Turpeentuhkassa ravinteiden pitoisuudet ovat selvästi puuntuhkaa pienempiä. Varsinkin kaliumia ja booria on hyvin vähän, ja siksi puhtaan turpeentuhkan käyttäminen turv la ei tuota yhtä hyvää lannoitusvaikutusta kuin puuntuhka. Samalla tuhkan aiheuttama voimakas ph nousu maaperässä hidastuu. Tuhkan stabilointiin on käytettävissä useita menetelmiä, mutta kaikissa niissä on kyse tuhkan kostuttamisesta vedellä. Perusreaktio on varsin hidas ja vastaa pääpiirteissään betonin kovettumista. Yksittäiset rakeet muodostuvat minuuteissa, mutta kovettuminen jatkuu muutamia viikkoja kostuttamisen jälkeen. Itsekovetus Yksinkertaisin menetelmä on itsekovetus. Menetelmässä tuhkaan sekoitetaan vettä ja kostutettu tuhka ajetaan kasaan, jossa sen annetaan kovettua. Ennen levitystä rikotaan suurimpia kokkareita esimerkiksi kuormauksen yhteydessä seulakauhalla. Itsekovetettu tuhka pölisee levitettäessä, mutta huomattavasti kovettamatonta vähemmän. Esimerkki turvemaiden lannoitukseen soveltuvien lannoitteiden alkuainesisällöstä Ravinne Puuntuhka * Turpeentuhka * RautaPK ** Fosfori (P), % 1,5 1,1 8,0 Kalium (K), % 3,8 0,3 14,0 Kalsium (Ca), % 23,3 7,6 14,8 Magnesium (Mg), % 2,2 1,1 0,4 Boori (B), % 0,03 alle 0,01 0,3 * Korpilahti, A Puun- ja turvetuhkan analysointi ja analyysituloksia. Metsätehon raportti 172. ** Yara Metsänlannoitusopas. Pölytuhka Tuhka on käsittelemättömänä erittäin hienojakoista ja pölyävää. Levityksen helpottamiseksi tuhka on stabiloitava, eli sen hienojakoisuutta on vähennettävä. Itsekovetettu tuhka sisältää vaihtelevan kokoisia rakeita ja muistuttaa hienojakoista multaa. Rakeistus Tehokkain menetelmä tuhkan stabiloimiseksi on rakeistus. Rakeistusmenetelmiä on useita, mutta kaikille niille on yhteistä kostutetun tuhkan sekoittaminen, jolloin tuhka muodostaa rakeita. Tavoitteena on hieman alle senttimetrin 8 9
6 4 Käyttökohteet halkaisijaltaan olevat rakeet. Käytännössä rakeiden koko kuitenkin vaihtelee. Rakeistuksen onnistumiseen vaikuttaa tuhkan ominaisuudet. Parhaita rakeita saadaan, jos käytettävissä on puhdasta puuntuhkaa, joka ei ole seissyt taivasalla. Rakeistettavan tuhkan pitää olla lämmintä, jotta rakeistus onnistuu kunnolla. Rakeistamisessa tuhka kovettuu itsekovetusta nopeammin. Rakeistettu tuhka pölyää vähemmän ja sen loppukosteus on yleensä pienempi kuin itsekovetetussa tuhkassa, mikä pienentää esimerkiksi kuljetus- ja levityskustannuksia. Rakeistaminen on itsekovetusta kalliimpi menetelmä, mutta rakeet ovat käyttäjäystävällisempiä ja pintakasvillisuudelle parempia. Lentolevitys edellyttää tuhkan rakeistamista. Tuhkan rakeistamista typpeä sisältävän biolietteen kanssa kangasmaiden lannoitteeksi on myös kokeiltu, mutta vielä tällä hetkellä sitä ei ole tuotteistettu sellaiseksi, että sitä voitaisiin markkinoida lannoitevalmisteena. Tuhkan luonnolliset käyttökohteet ovat runsaasti typpeä sisältävät suometsät, joilla puuston kasvua rajoittaa fosforin ja kaliumin puute. Tuhkalla voidaan korjata myös kasvuhäiriöistä kärsivien suometsien ravinnetilaa. Turpeessa on yleensä vähemmän kivennäisravinteita, fosforia, kaliumia, kalsiumia, booria, sinkkiä ja kuparia kuin kangasmaassa. Myös turvekerroksen paksuudella on merkitystä. Ohutturpeisilla alueilla kasvuhäiriöt ovat paksuturpeisia alueita harvinaisempia. Ohutturpeisuuden rajana pidetään alle 0,3 0,4 metrin turvekerrosta. Kaliumin ja fosforin riittävyyttä voidaan arvioida suotyypin ja sen lisämääreiden, kuten turvekerroksen paksuuden, nevaisuuden ja siniheinäisyyden perusteella. Terveyslannoituskohteissa on runsaasti typpeä suhteessa kaliumiin ja usein myös fosforiin. Saraturvevaltaisessa ja kohtalaisen pitkälle maatuneessa turpeessa on korkea typpipitoisuus, mutta muita ravinteita on yleensä niukasti. Tällaisia kohteita ovat tyypillisesti paksuturpeiset II-tyypin puolukka- ja mustikkaturvekankaat. Kasvuhäiriöt voidaan varmistaa puustossa esiintyvien oireiden perusteella tai ottamalla neulasnäytteitä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Tärkeimpien ravinteiden neulasanalyysin tulkinta turvemaiden metsissä Mänty Kuusi Ravinne Ravinteen ankara puutos Ravinnetta sopivasti Ravinteen ankara puutos Ravinnetta sopivasti N, % alle 1,2 * yli 1,3 alle 1,2 * yli 1,4 P, g/kg alle 1,3 yli 1,6 alle 1,7 yli 2,3 K, g/kg alle 4,0 yli 4,5 alle 5,0 yli 6,0 B, mg/kg alle 5,0 yli 10,0 alle 7,0 yli 10,0 * kohde liian karu lannoitettavaksi Ensiharvennetut runsastyppiset rämemänniköt ovat hyviä tuhkalannoituskohteita. Tuhka ei sisällä typpeä, ja siksi se ei juuri lisää kasvua kangasmailla. Tuhkalla ei voida myöskään korvata kasvupaikoilta energiakäyttöön vietyä orgaanista ainesta. Tuhkalla voisi olla merkitystä boorin puutoksen aiheuttamien kasvuhäiriöiden korjaajana ja torjujana
7 Ankarasta fosforinpuutoksesta kärsivässä männyssä voi olla jäljellä vain yksi neulasvuosikerta. 5 Lannoituksen vaikutukset Puuntuhkan vaikutus puiden ilmiasussa näkyy jo vuoden kuluessa levityksestä. Neulasten väri muuttuu tummanvihreäksi kaliumin ja boorin puutosalueilla, näiden ravinteiden pitoisuudet neulasissa kohoavat puutosrajan yläpuolelle ja neulasten koko kasvaa. Fosforinpuutos korjaantuu 3 4 vuoden kuluessa. Puuston ravinnetila säilyy hyvänä tai tyydyttävänä vuoden ajan, riippuen käytetystä annostuksesta. Jo verraten pienillä fosforiannoksilla (25 30 kg/ha) saadaan aikaan ravinnetilan kohentuminen ja kasvun merkittävä parantuminen vähintään 20 vuoden ajaksi. Tuhkalannoituksessa tavoitellaan kuitenkin 40 kilon fosforiannosta hehtaarille. Kaliuminpuutoksessa männyn neulaset kellastuvat ja kuivuvat kärjistä alkaen, raja vihreän ja kuivan osan välillä on liukuva. Tuhkalannoitus korjaa tehokkaasti fosforin ja kaliumin puutosoireet puustossa. Ylhäällä männyn vuosikasvu tuhkalannoitetulta Pelson koealueelta ja alhaalla lannoittamattomalta vertailualueelta 10 vuoden kuluttua lannoituksesta. Kaliuminpuutoksessa kuusella vain uusimmat neulaset ovat vihreitä, muut neulasvuosikerrat ovat eriasteisesti kellastuneita. Yksittäisten neulasten pituus kasvaa huomattavasti lannoituksen seurauksena. Vasemmalla männyn neulasia lannoittamattoman vertailualueen puista ja oikealla tuhkalannoitetulta koealueelta Pelsosta 10 vuoden kuluttua lannoituksesta
8 Runsastyppisillä kasvupaikoilla puuston tilavuuskasvu voimistuu 2 3 vuoden kuluessa, niukkatyppisissä kohteissa selvä reaktio ilmenee vasta noin 5 vuoden kuluttua. Mitä enemmän turpeessa on typpeä, sitä enemmän tuhka tuottaa lisäkasvua. Oikein valituilla kohteilla puuston kasvun lisäys voi olla 2 4 m 3 /ha/v. Rämemänniköissä yhdellä lannoituskerralla on voitu lisätä nuorien puustojen kasvua m 3 /ha. Käytännössä kasvun lisäys on ainakin m³. Muhoksen Leppiniemessä on yhdellä tuhkalannoituskerralla saatu kasvatetuksi 55 vuoden aikana 367 m 3 lisää puuta verrattuna lannoittamattomaan alueeseen. Koivun tuhkaa levitettiin kg hehtaarille. Kuvassa on vasemmalla tuhkalannoitettu ja oikealla lannoittamaton alue. Puuntuhkan vaikutus turvemaiden metsissä m 3 /ha/v 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Männikön tilavuuskasvun kehitys paksuturpeisella ja runsastyppisellä neva-rämeellä puuntuhka- (tuhka), fosfori- ja kaliumlannoituksen (PK) jälkeen. Tuhkalannoituksen vaikutus näkyy puuston kasvussa PK-lannoitusta hitaammin. Lähde: Metsäntutkimuslaitos Puuntuhkan vaikutus kangasmaiden metsissä tuhka PK lannoittamaton vuotta lannoituksesta m 3 /ha/v 6,0 5,5 tuhka 12 t/ha tuhka 4 t/ha lannoittamaton 5,0 4,5 Puuntuhka vaikuttaa PK-lannoitetta hitaammin puuston kasvuun. Kasvuerot tasoittuvat niin, että 10 vuoden kuluttua lannoituksesta ja sen jälkeen tuhkaa saaneet puut yleensä kasvavat yhtä hyvin tai paremmin kuin PK-lannoitetut puut. Puutuhkan vaikutus näkyy puuston kasvussa vuosikymmeniä. Tuhkalla ei ole havaittavaa vaikutusta puuston kasvuun kangasmailla. Kangasmailla puuston kasvua rajoittaa käyttökelpoisen typen niukkuus, joten lisäkasvua on odotettavissa vain kaikkein viljavimmilla metsätyypeillä. Tuhkan käytön seurauksena typen puutos edelleen kärjistyy ja puuston kasvu pienenee. 4,0 3,5 3, Männikön tilavuuskasvun kehitys kuivahkolla kankaalla erilaisilla tuhka-annoksilla. Kangasmailla puuston kasvureaktio jää vähäiseksi tai tuhkakäsittely jopa heikentää kasvua. Tuhkalannoitus on tehty vuonna Lähde: Metsäntutkimuslaitos 14 15
9 6 Ympäristövaikutukset Maaperä Tuhkalannoituksen aiheuttamat muutokset maaperän happamuudessa ja alkuainepitoisuuksissa ovat hyvin pitkäaikaisia. Muutokset näkyvät selvästi vielä vuotta tuhkan levityksen jälkeen. Tuhka on hyvin emäksistä, siksi sen kalkitusvaikutus on metsissä hyvin voimakas. Pintaturpeen ja kangashumuksen ph-luku voi kohota kasvupaikasta, tuhkan laadusta ja tuhka-annoksesta riippuen 1 3 ph-yksikköä. Muutokset rajoittuvat kuitenkin aivan pintamaahan noin 10 cm:n kerrokseen. Tuhka lisää maan pintakerroksen alkuainepitoisuuksia huomattavasti lannoitussuositusten mukaisilla annoksilla ( kg/ha). Karike- ja humuskerroksessa kalsiumin pitoisuus voi nousta kymmenkertaiseksi, mangaanin ja sinkin pitoisuus viisinkertaiseksi ja kadmiumin kaksinkertaiseksi. Fosforin pitoisuudet pintaturpeessa nousevat noin nelinkertaiseksi verrattuna lannoittamattomaan. Puuntuhkan sisältämä kadmium ei vaikuta haitallisesti maaperän mikrobeihin. Tuhka jopa suojaa maaperän mikrobi- ja sienilajistoa kadmiumin ja happaman sateen vaikutukselta. Kokeissa hapan sade ei ole pystynyt liuottamaan kadmiumia maaperäeliöstölle haitalliseen muotoon tuhkan neutraloivan vaikutuksen vuoksi. Tuhkalannoitus vähentää maaperän happamuutta, jolloin se vilkastuttaa pitkällä aikavälillä maaperän hajotustoimintaa ja typen vapautumista kasvien käyttöön. Siksi tuhkalannoitettu puusto voi parantaa kasvuaan myös niukkatyppisillä turv la ja kangasmailla. Kasvillisuus Tuhkalannoitus kohottaa yleensä marjojen, sienten ja pintakasvillisuuden ravinnepitoisuuksia. Parantunut ravinnetila ei yleensä näy kohonneina marjatai sienisatoina, joskin sienten itiöemätuotanto voi tilapäisesti kasvaa. Tuhkan kalkitusvaikutus alentaa raskasmetallien liukoisuutta maaperässä. Tuhka kohottaa aluksi kadmiumpitoisuutta männyn versoissa ja neulasissa. Kun puuston kasvu myöhemmin voimistuu, hivenaine- ja raskasmetallipitoisuudet laskevat jopa lähtötason alapuolelle. Kasvien metallien saanti säilyy vakiona, jolloin suurentuneessa biomassassa pitoisuus jää aiempaa alemmalle tasolle. Joillakin kasvilajeilla, kuten paju, vaivaiskoivu ja hieskoivu, kadmiumpitoisuus voi kohota hyvin pitkäaikaisesti. Muutoksista huolimatta raskasmetallien pitoisuudet tuhka-alojen kasvillisuudessa eivät poikkea niistä vaihtelurajoista, jollaisia on analysoitu suomalaisista kasveista. Vesistöt Vaikka tuhkalannoitus nostaa turpeen pintakerroksen ravinnepitoisuuksia, vesistöille haitallisen fosforin huuhtoumat ovat olleet hyvin vähäisiä. Todennäköisenä syynä pidetään fosforin sitoutumista tiukasti tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin. Myöskään talvilevitys ei lisää merkittävästi vesistöille haitallisen fosforin huuhtoumia. Raskasmetalleja on huuhtoutunut tuhka-aloilta myös vähän. Ravinteiden ja raskasmetallien huuhtoutuminen lisääntyy kuitenkin merkittävästi, jos tuhkaa päätyy levityksen yhteydessä suoraan ojiin tai vesistöihin. Tuhkalannoituksen jälkeen turve on maatunut nopeasti sekä varvut ja jäkälät ovat korvautuneet vaateliailla sammal-, ruoho- ja saniaislajeilla. Kuvassa on Muhoksen Leppiniemen tuhkakokeen pintakasvillisuutta kesällä Tuhkaannos kg/ha, levitys tehty vuonna
10 Marjat Tuhkan vaikutukset näkyvät marjoissa jo levitysvuonna. Alkuainepitoisuuksien muutoksiin vaikuttavat eri tuhkalaatujen vaihteleva alkuainekoostumus ja käytetty annostus. Myös marjalajien väliset luontaiset pitoisuuserot ovat huomattavia. Fosforin (P), kaliumin (K), kalsiumin (Ca) ja boorin (B) pitoisuudet kohoavat yleensä jo levityskesänä tai viimeistään seuraavana vuonna. Suuria tuhkaannoksia käytettäessä myös eräiden raskasmetallien (kromi, titaani, arseeni) pitoisuudet kohoavat marjoissa tilapäisesti heti tuhkalevityksen jälkeen. Kadmiumarvot pysyvät ennallaan tai alenevat hiukan. Marjojen alkuainepitoisuuksiin ei näytä vaikuttavan, että itsekovetettu ja raetuhka liukenevat pölytuhkaa hitaammin. Kun tuhkan levityksestä on kulunut vuotta, marjojen alkuainepitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa riippumatta tuhkasta. Myös hillan lehtien Cd-pitoisuus on tuhka-aloilla samaa suuruusluokkaa lannoittamattomien vertailualojen kanssa. Tuhkan vaikutus hillan kadmiumpitoisuuteen 1,0 0,8 mg/kg puuntuhka lannoittamaton Sienet Tuhka kohottaa jo levitysvuonna tai sitä seuraavana vuonna sienten fosfori-, kalium-, kalsium- ja booripitoisuuksia. Joissakin tapauksissa myös alumiini-, arseeni- ja kromiarvot kohoavat välittömästi levitystä seuraavien kuukausien aikana, samoin rautapitoisuus turvetuhka-aloilla. Myöhempinä vuosina erot tasaantuivat. Kadmiumpitoisuuksissa selviä muutoksia ei havaittu. Ravinnepitoisuuksien muutokset näkyivät sienissä jopa vuotta tuhkalevityksen jälkeen. Sienten raskasmetallipitoisuuksien selviä muutoksia ei kuitenkaan ole todettu, vaikka vanhimmilla kokeilla tuhka oli levitetty yli 50 vuotta aiemmin. Tuhkan sisältämä kadmium sitoutuu maaperään useiden kymmenien vuosien ajaksi, eikä sitä näin ollen kerry tuona aikana merkittävästi ainakaan marjoihin tai sieniin. Kangasrouskun kadmiumpitoisuus eri-ikäisillä tuhkakokeilla 4,0 3,5 3,0 mg/kg puuntuhka lannoittamaton 2,5 0,6 0,4 0,2 0,0 0, Hillan marjojen kadmiumpitoisuus on vanhoilla tuhka-aloilla yleensä alhaisempi kuin lannoittamattomilla vertailualoilla. Lähde: Metsäntutkimuslaitos 15 Puolukan marjojen ravinnepitoisuudet kohoavat tuhkalannoituksen vuoksi lievästi. Alumiinin (Al), kuparin (Cu), mangaanin (Mn) ja nikkelin (Ni) pitoisuudet vastaavasti laskevat. Puolukan kadmiumpitoisuudet (Cd) ovat olleet hyvin pieniä kaikilla tuhkan lannoitusaloilla vuotta levityksestä 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Kadmiumarvot pysyvät pitkällä aikavälillä ennallaan tai kohoavat hiukan. Lähde: Metsäntutkimuslaitos 19 Raskasmetallien pitoisuudet tuhka-alojen marja- ja sienikasvustoissa eivät poikkea olennaisesti niistä vaihtelurajoista, joita muissa selvityksissä on esitetty. Pääasiassa kangasmailla esiintyvissä kauppasienissä, kuten herkkusienissä ja -tateissa, on havaittu korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Tuhkalla lannoitetaan pääasiassa turvemaita, joilta kyseisiä sieniä ei yleensä kerätä. 26 vuotta levityksestä 18 19
11 7 Levitystekniikka Säteily Puuntuhka sisältää vaihtelevasti radioaktiivista säteilyä, joka on peräisin Tshernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta. Poltossa radioaktiiviset ainekset päätyvät pääosin tuhkaan. Tuhkalannoitus pienentää ravintoketjujen kautta aiheutuvaa säteilyaltistusta verrattuna siihen, mitä se olisi ilman lannoitusta. Kehon ulkopuolelta saatavaan säteilyannokseen tuhkalannoituksella ei ole merkitystä. Myöskään voimalaitostyöntekijöiden tai tuhkan kuljettajien säteilyannos ei nouse yli työtekijöille sallitun vuosiannoksen (1 msv/v). Kohteiden keskittäminen tuo säästöjä Tuhkalannoitus kannattaa yleensä toteuttaa usean tilan yhteistyönä eli yhteishankkeena. Yhteishankkeessa suunnittelija tekee tarvittavat suunnitelmat ja terveyslannoituksissa Kemera-rahoitushakemukset, hankkii tuhkan sekä kuljetus- ja levityspalvelun, valvoo levitystyön laatua ja hoitaa tarvittavan rahaliikenteen. Tuhkan levityskustannukset pysyvät kohtuullisina, kun hankkeen lannoituskohteet sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan ja lannoituspinta-alat ovat riittävän suuret. Tiedottamisen lannoituksista on oltava avointa. Väärinkäsitykset vältetään, jos lannoituksesta tiedotetaan vaikkapa paikallis- ja maakuntalehdissä. Lähinaapureille tiedon voi toimittaa suullisestikin. Erityisesti ranta-alueiden läheisyydessä toimittaessa pitäisi kesäasukkaiden olla tietoisia lentolevityksestä ja sen vaikutuksista vesistöihin. Varastopaikaksi on valittava riittävän avara alue, että raskas kuljetuskalusto pääsee siellä liikkumaan. Myös teiden on kestettävä raskasta liikennettä. Yhdelle varastopaikalle on voitava tuoda vähintään yksi rekkakuorma tuhkaa (40 tonnia). Tällöin yhdeltä varastopaikalta tulisi levitysalan olla vähintään 10 hehtaaria. Tuhkan levitysominaisuudet heikkenevät pitkän varastoinnin aikana. Varsinkin itsekovetettu tuhka voi vaatia uutta murskausta, jos se on kauan maastossa odottamassa levitystä. Tuhkan lastauspaikalla on oltava riittävästi tilaa kuorma-autolle ja helikopterille. Lentolevityksessä varasto- ja kuormauspaikoista on varoitettava alueella liikkujia
12 Lannoituksen toteutuksessa seurataan työn laatua. Mittasuppiloilla voidaan varmistaa lannoitemäärät ja levityksen tasaisuus. Tarkistusmittauksista kannattaa tehdä muistio ja antaa siitä palaute työn tekijälle mahdollisimman nopeasti. Lentolevitys Lentolevitystä voidaan tehdä myös sulan maan aikana. Se on kuitenkin kallista pienille yksittäisille kohteille. Kustannuksia voidaan kuitenkin alentaa muodostamalla keskittymiä. Tuhkan varastopaikat sekä helikopterin nousu- ja laskupaikkojen tilantarve ja sijainnit selvitetään etukäteen levityssuunnitelman teossa. Siinä on huomioitava myös varastopaikan ympäristön korkea puusto, sähkölinjat ja muut esteet. Suositeltava lentomatka varastopaikalta lannoituskuviolle on enintään 2 km. Lentolevitys pitää tehdä ojitusalueilla ojien suuntaisesti, muuten lannoitetta menee ojiin. Kova sivutuuli lisää lannoitteen riskiä joutua ojiin. Maalevitys Suometsissä lannoitteiden maalevitystä vaikeuttaa turpeen huono kantavuus. Tuhkaa voi lannoittaa myös talvisin, jolloin jäätynyt turve ja lumi kantavat maakoneita. Talvilevitystä helpottaa, kun se tehdään heti hakkuun jälkeen kuormatraktorin tiivistämiltä ja pakkasen kovettamilta ajourilta. Jos ojat kaivetaan ennen tuhkan levitystä, kaivumaita ei saa kasata ajourille, ja suurimpiin ojiin tehdään ojaluiskia ylitysten helpottamiseksi. Tuhkan maalevitykseen soveltuvat koneet, joissa on lautaslevittimet. Metsätraktori sopii hyvin tuhkan talvilevitykseen turv la. Helikopterilevitys on tehokas tapa levittää tuhkaa
13 8 Kustannukset ja tuotto Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt rajataan aina lannoituksen ulkopuolelle, ja niiden reunoille jätetään vähintään 20-metrinen suojakaista. Vesiensuojelu Kasvupaikka ja levitysmenetelmä vaikuttavat merkittävästi tuhkalannoituksen kustannuksiin ja tuottoihin. Puuntuhka ja sen helikopterilevitys maksavat metsänomistajalle tällä hetkellä noin euroa hehtaarilta. Suurin osa kustannuksesta johtuu levitystyöstä, koska tuhkaa on käytettävä noin kg/ha. Tällä määrällä saavutetaan turv le suositeltu ravinnelisäys, joka on fosforin osalta kg/ha ja kaliumin osalta kg/ha. Maalevityksessä yhden työpäivän aikana saadaan levitetyksi noin kg tuhkaa ja lentolevityksessä noin nelin-viisinkertainen määrä. Vaikka helikopterilevitys on tehokkaampaa, niin maalevitys on tällä hetkellä hehtaarihinnaltaan edullisempaa. Helikopterilevityksellä voidaan nuorissa männiköissä saada 20 vuoden aikana parhaimmillaan 6 prosentin tuotto. Maalevityksessä tuotto voi nousta vastaavilla kohteilla hieman yli 10 prosentin. Tuhkalannoituksen kannattavuutta parantaa valtion terveyslannoituksiin maksama Kemera-tuki. Se voi nostaa helikopterilevityksen tuoton yli 10 prosentin 20 vuodessa. Ilman tukeakin kannattavuutta parantaa tuhkalannoitusinvestoinnin verovähennyskelpoisuus pääomatuloista. Vaikka tuhkalannoitus ei lisää merkittävästi huuhtoumia vesistöihin, haittoja voidaan silti vähentää ennakkosuunnittelulla, töiden huolellisella toteutuksella ja pintavalutukseen perustuvilla vesiensuojelumenetelmillä. Lannoituskohteiksi valitaan viljavia, saraisia ja ruohoisia soita, joissa on runsaasti typpeä. Tällöin tuhkan sisältämä fosfori ja kalium sitoutuvat kasvavaan puustoon tehokkaasti. Purojen reunoille jätetään metriä ja muiden vesistöjen rannoille vähintään 50 metriä leveä lannoittamaton kaista estämään ravinteiden huuhtoutumista vesistöön. Lentolevityksessä suositellaan käytettäväksi 50-metristä suojakaistaa. Lannoitteiden joutumista ojiin vältetään jättämällä ojien varteen lannoittamaton kaista. Kun suometsien hoidon yhteydessä lannoitetaan, vesiensuojelun vuoksi on suositeltavaa tehdä ensin hakkuut, sitten lannoitus ja viimeisenä mahdollinen kunnostusojitus. Typpi- ja fosforilannoituksia ei tehdä tärkeillä pohjavesialueilla (I-luokka) ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (II-luokka). Luokan III pohjavesialueita koskien on syytä selvittää tietojen ajantasaisuus, koska lisäselvitysten edetessä alue on voitu siirtää luokkaan I tai II tai se voidaan todeta osaksi tai kokonaan vedenhankintaan soveltumattomaksi
14 9 Tiivistelmä Rakeistettu tai itsekovetettu puuntuhka sopii erinomaisesti lannoitteeksi paksuturpeisille II-tyypin puolukka- ja mustikkaturvekankaille. Puuntuhkalla tavoitellaan 40 kg fosfori- ja 80 kg kaliumannosta hehtaarille, mikä tarkoittaa kg tuhkan levitysmäärää. Puuntuhka parantaa puuston ravinnetilaa ja kasvua vähintään 20 vuoden ajan. Maalevitys on hehtaarikustannuksiltaan lentolevitystä edullisempaa, mutta maalevitystä rajoittaa turvemaiden heikko kantavuus. Maalevityksessä voidaan estää lentolevitystä paremmin tuhkan joutuminen vesistöihin. Kirjallisuus Joensuu, S., Makkonen T. ja Matila A Metsätalouden vesiensuojelu. Hyvän metsänhoidon opassarja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy. Lönnberg Print, Helsinki. Hyvän metsänhoidon suositukset turv le Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus Oy. Lönnberg Print, Helsinki. Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia metsästä Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. Vammalan kirjapaino, Vammala. Korpilahti, A Tuhkan esikäsittely metsäkäyttöä varten. Metsätehon raportti 143. Metsäteho Oy. Helsinki. Korpilahti, A Puu- ja turvetuhkan analysointi ja analyysituloksia. Metsätehon raportti 172. Metsäteho Oy. Helsinki. Korpilahti, A Tuhkan kuljetus ja levitys metsään. Metsätehon raportti 173. Metsäteho Oy. Helsinki. Lannoitevalmistelaki. 539/2006. Naantali. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista Asetus nro 12/07. Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta Asetus nro 13/07. Helsinki. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen liitteen I muuttamisesta Asetus nro 09/08. Helsinki. Moilanen, M. ja Issakainen, J Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun. Metsätehon raportti 162. Metsäteho Oy. Helsinki. Mälkönen, E. (toim.) Metsämaa ja sen hoito. Metsäntutkimuslaitos ja Metsäkustannus Oy. Karisto Oy, Hämeenlinna. Nieminen, M Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista. Metsätehon raportti 155. Metsäteho Oy. Helsinki. Pasanen, J., Louekari, K. ja Malm, J Cadmium in Wood Ash Used as Fertilizer in Forestry: Risk to the Environment and Human Health. Ministery on Agriculture and Forestry. Publications 5/2001. Print- Link Oy Ab, Helsinki. Pelkonen, R., Alfthan, G. ja Järvinen O Element concentrations in wild edible mushrooms in Finland. Suomen ympäristö 25/2008. Edita Prima Oy, Helsinki
15 Liite 1 Perkiömäki, J Wood ash use in coniferous forests a soil microbiological study into the potential risk of cadmium release. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 917. Sävypaino, Espoo. Reinikainen, A., Veijalainen, H. ja Nousiainen, H Puiden ravinnepuutokset Metsänkasvattajan ravinneopas. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 688. Rummukainen, P., Pihlström, M. ja Mäkinen, A Puutuhkalannoituksen lyhytaikaiset vaikutukset kasvilajistoon. Metsätehon raportti 171. Metsäteho Oy. Helsinki. Tulonen, T., Arvola, L., Pihlström M., Mäkinen, A., Rummukainen, P. ja Rask, M Tuhkalannoituksen vaikutus metsäjärvissä. Metsätehon raportti 146. Metsäteho Oy. Helsinki
16 Liite 2 Metsätuhkan raaka-aineet lannoitevalmistelain (539/2006) mukaan Metsätuhkassa saadaan raaka-aineena käyttää vain turvetta, puuhaketta, kuorijätettä, ensiömassan tuotannon tai massasta valmistettavan paperin tuotannon yhteydessä syntyvän kuituainetta sisältävää kasviperäistä jätettä, käsittelemätöntä puujätettä tai muuta näihin verrattavaa puhdasta puuperäistä ainesta tai peltobiomassoja kuten ruokohelpeä, olkea, viljaa, öljykasveja, pajua, ja järviruokoa taikka niiden seosta. Se ei saa sisältää esimerkiksi maalattua tai muuten käsiteltyä puuta tai laitosten jätevesiä. Mikäli laitoksella poltetaan myös kiellettyjä raaka-aineita, tämä tulee huomioida laitoksen omavalvonnassa. Kiellettyjä raaka-aineita sisältävät erät tulee erottaa lannoitevalmistekäyttöön soveltuvista eristä
17 TUHKALANNOITUS Puuntuhkalannoitus poistaa ravinneperäisen kasvuhäiriön oireet turv la. Lisäksi se parantaa puuston kasvua runsaasti typpeä sisältävillä turv la vuosikymmenien ajan. Puuntuhka on mitä mainioin kierrätysmateriaali. Tämä opas antaa tietoa tuhkan käsittelystä, lainsäädännöstä, lannoituskohteiden valinnasta ja ympäristövaikutusten hallinnasta. Opas on tarkoitettu tuhkalannoituksia suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille sekä tuhkalannoituksesta kiinnostuneille metsänomistajille. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Soidinkuja 4, HELSINKI puh , fax
1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla
1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä
LisätiedotTuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen
Tuhkalannoitusta ohjailevat säädökset ja niiden kehittäminen Pirjo Salminen 17.10.2018 1 Tuhkan käyttö lannoitevalmisteena Kansallinen lainsäädäntö Puun ja turpeen tuhka Eläinperäinen tuhka Tuleva EU-lannoitevalmistelainsäädäntö
LisätiedotTulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi Puutuhkan sisältämät ravinteet Puutuhka sisältää keskimäärin puulajista riippuen Fosforia (P) 0,2-3 % Kaliumia (K) 0,5-10 % Kalsiumia (Ca) 5-40 % Booria (B) alle
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla
Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla Hannu Ilvesniemi, Anna Saarsalmi, Hannu Hökkä & Mikko Kukkola Metsäntutkimuslaitos on perustanut viimeisten vuosikymmenien
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotTUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA
TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky
LisätiedotTuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari
Tuhkalannoitus nykytiedon valossa Suometsätalous - kutsuseminaari Vantaa 12.04.2011 Mikko Moilanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puusta
LisätiedotMetsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän lannoitus Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän lannoitus Metsän lannoitus oikeaan aikaan oikealaisessa paikassa on kannattavimpia metsätalouden investointeja
LisätiedotTerveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna
Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon Savonlinna 5.3.2019 ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita
Lisätiedotseostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia
Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,
LisätiedotSuometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus
Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen
LisätiedotMuutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen
Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen Sisältö Turpeen ja puuston ravinnemäärät Kalium Kenttäkokeet Koejärjestelyt
LisätiedotLannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija
Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Mhy Etelä-Savo 5.- 6.3.2019 Miksi lannoittaa? Puuston kasvu lisääntyy ja laatu paranee lisäämällä kasvualustaan ravinteita,
LisätiedotLannoitus osana suometsän kasvatusketjua
Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun
LisätiedotTerveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen
Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,
LisätiedotSuometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013
1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotTeollinen hyötykäyttö
FA Forest Oy Kasvua tuhkasta Suometsäseminaari, Lapua 12.11.2013 Teollinen hyötykäyttö Teollisuus Vastaanotto/ tuotanto Raaka aineet Ecolan Lannoitus fill R Maarakennus 1 Liiketoiminnot TUHKAHUOLINTA TUOTANTO
LisätiedotMetsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus
Metsälannoitus Metsän tuottoa lisäävä sijoitus Lannoitustavat Kasvatuslannoitus - Lisätään puuston kasvua kivennäismailla 2 Terveyslannoitus - Korjataan ravinne-epätasapainoa suomailla ja kivennäismailla,
LisätiedotTUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA
TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA JAANA HAKOLA 18.6.2012 TUHKAN RAKEISTUSLAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA ALUETALOUSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA
LisätiedotPuu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi
Puu- ja turvetuhka kiertoon suopohjat biomassan ja bioenergian tuottajiksi Noora Huotari Metla, Muhos Pohjolan Energiapäivät 2011 2.12.2011 Oulu / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
LisätiedotTUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tavoite: Luoda edellytyksiä tuhkan metsäkäytölle Tutkittiin 2000-2003 Tuhkalannoitukseen liittyviä ympäristöriskejä Tuhkalannoituksen vaikutusta
LisätiedotMetsätuhkan ravinteet takaisin metsään
Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy
LisätiedotSuometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus
Suometsien ravinnetalous ja tuhkalannoitus Jyrki Hytönen Mikko Moilanen Suometsäseminaari, Lapua, Vanha Paukku 12.11.213 Sisältö Suometsien ravinnetalous Ravinnepuutokset Tuhkan ravinnesisältö Tuhka lainsäädännössä
LisätiedotLannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014
Lannoitushankkeet Mhy Lakeus, Jussi Parviainen Suometsäilta, Kauhajoki 23.10.2014 Mhy Lakeuden Lannoitushankkeet Yhteishankkeita, noin 500-700 ha vuosittain Pääasiassa helikopterilevitystä kesäkaudella
LisätiedotYhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi
Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Taustaa: 1. Metsissä selkeä lannoitustarve: - Kansallinen metsäohjelma: tavoite
LisätiedotTUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA
TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA Regular Recycling of Wood Ash to Prevent Waste Production RECASH A Life Environment Demonstration Project LIFE03 ENV/S/000598 SISÄLTÖ MISSÄ TUHKAA MUODOSTUU? TUHKAN
LisätiedotLannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta
Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta Sirpa Piirainen ja Mika Nieminen Metla Kuva: E.Oksanen/Metla Kuva: J. Issakainen./Metla Kuva: Metsäteho Oy Sisältö Metsänlannoitus: miksi, millä
LisätiedotEsimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo
Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo Kenttäkoetestaukseen tulevat symbioosituhkatuotteet Koejärjestelyissä mukana myös
LisätiedotMetsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet
Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori
LisätiedotLuuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla
Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla MMM Jukka Kivelä Tohtorikoulutettava http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/ Maataloustieteiden laitos Department of 5.4.2018 1 Käsiteltävät
LisätiedotTuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa
1 Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa Risto Lauhanen & Jussi Laurila Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotMihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio
Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti
LisätiedotPuiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä
Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen
LisätiedotKierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö
Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö Biotalouspäivät 21.9. 2017 Turku Prof Hannu Ilvesniemi Luke Kuva:Erkki Oksanen Maantutkimuksen pitkäaikaiset kokeet 17.9.2017 Hannu
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU ympäristöteknologian koulutusohjelma. Ville Makkonen. Poltosta syntyvän puutuhkan hyötykäytön mahdollisuudet
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU ympäristöteknologian koulutusohjelma Ville Makkonen Poltosta syntyvän puutuhkan hyötykäytön mahdollisuudet Opinnäytetyö Joulukuu 2015 OPINNÄYTETYÖ Syksy 2015 Ympäristöteknologian
LisätiedotTurvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
LisätiedotMetsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia
LisätiedotKOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE
KOHTEIDEN LANNOITUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN TUHKAHANKKEELLE Laitostuhkan hyötykäyttö lannoitteena -hanke Mikael Palosaari Opinnäytetyö Luonnonvara-ala Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalousinsinööri (AMK)
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
LisätiedotLannoitelainsäädäntö Tarja Alainen
Lannoitelainsäädäntö Tarja Alainen Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 24/11 lannoitevalmisteista ja 11/12 toiminnan harjoittamisesta
LisätiedotHAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla
HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa
LisätiedotSuometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito
Suometsien ravinnetalous, ravinnehäiriöiden tunnistaminen ja hoito Tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia suometsien ravinnevaroista ja tuhkalannoituksesta 16.10.2013, Soini Dos. Jyrki Hytönen, Metla Kannus
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 09/08 Päivämäärä Dnro 10.6.2008 1468/01/2008 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2008 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (12/07) liite I Valtuutussäännökset
LisätiedotHuuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa
Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa Ravinteiden riittävyys Vesiensuojelu Mika Nieminen 26.3.2009 27.3.2009 1 Ravinteiden riittävyys Yleensä huuhtoutuminen vähäistä ravinnevaroihin
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotTuhkalannoituksen metsävaikutukset
Konsortiohanke Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Mikko Moilanen Jorma Issakainen Metsätehon raportti 93 30.5.2000 Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Mikko Moilanen Jorma Issakainen Metsätehon raportti
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotTeollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina
Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Natural Resources Institute Finland Taustaa: jätettä vai hyödyntämätöntä raaka-ainetta?
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotTuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset
Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset Noora Huotari Metla Oulu Jätehuollon kevätpäivä 26.4.2012 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puu- ja
LisätiedotEnergiapuun korjuun ravinnekysymykset
Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin
LisätiedotTUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA
TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITEVALMISTEENA SISÄLLYS SAATTEEKSI... 4 KÄSITTEITÄ... 5 TUHKALANNOITUS ON JÄRKEVÄÄ... 6 TUHKAMÄÄRÄT... 6 PUUN- JA TURPEEN TUHKAT SOVELTUVAT LANNOITTEEKSI... 6 TUHKAN TALTEENOTTO...
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotPuutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin. Nanna Tuovinen, Tapio Oy
Puutuhkalannoituksen vaikutukset marjoihin ja sieniin Nanna Tuovinen, Tapio Oy Aiheuttaako tuhkalannoitus vaaraa ihmisen terveydelle? Ovatko marjojen ja sienten sisältämien raskasmetallien pitoisuudet
LisätiedotTurvemaiden. jotka tulisi huomioida. lannoitusten. saada elpymään
Suometsien lannoitusten vesistövaikutukset Metsätalouden vesistövaikutukset turvemailla koostuvat pääasiassa typpi-, fosfori- ja kiin- toaineskuormituksesta. Metsätalouden osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta
LisätiedotBiokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo
Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen
LisätiedotSEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE
Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotPuu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun
Metsätehon raportti 162 22.12.2003 Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun Mikko Moilanen Jorma Issakainen Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään,
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotKangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan
Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotRavinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista
Metsätehon raportti 155 15.9.2003 Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista Mika Nieminen Ravinteiden ja raskasmetallien vapautuminen tuhkalannoitteista Mika Nieminen Metsätehon raportti
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotHiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus
Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Kiihtelysvaara 29.3.2019 Metsienkäsittelyllä voidaan vaikuttaa ilmastoon Ilmaston
LisätiedotEero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö
Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä
LisätiedotKotipuutarhan ravinneanalyysit
1 Kotipuutarhan ravinneanalyysit Eurofins Viljavuuspalvelu Oy 22.4.2018 Manna Kaartinen myyntipäällikkö puh. 044 320 4012 Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on perustettu 1952 Helsingissä Vuodesta
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotKäytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta
Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotMetsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotAleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma
Aleksi Rautiola Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotTuhkalannoituksen organisointi, teknologia ja yhteishankkeiden järjestäminen
Marko Ahola Tuhkalannoituksen organisointi, teknologia ja yhteishankkeiden järjestäminen Opinnäytetyö METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Kesäkuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 2.6.2014 Tekijä Marko
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotTuhkalannoituksen vaikutus kasvillisuuden ja maaperän raskasmetalli- ja ravinnepitoisuuksiin
Metsätehon raportti 184 14.3.2005 Rajoitettu jakelu Energia-alan Keskusliitto FINERGY Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Vapo Timber Oy Tuhkalannoituksen vaikutus
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotVesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla
Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 12.4.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotSuometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu
Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien kasvatushakkuiden vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan maakunnan metsätalousmaan ala on hieman yli miljoona hehtaaria, tästä noin
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotTASO-hankkeen. aloitusseminaari
TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotLuontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset
Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset Hannu Komulainen Tutkimusprofessori (emeritus) Terveydensuojeluosasto 21.11.2016 Ihminen ympäristössä:maaperä, 21.11.2016, Helsinki 1 Esityksen sisältö: Rajaukset
Lisätiedot