Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet. Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi"

Vilho Auvinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Yhdyskuntajätteen ja tuhkan käyttö metsälannoitteena Mahdollisuudet ja haasteet Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi

2 Taustaa: 1. Metsissä selkeä lannoitustarve: - Kansallinen metsäohjelma: tavoite terveyslannoituksille ha ja kasvatuslannoituksille ha (vuonna 2013 toteutunut ha ja ha) - Pelkästään turvamaakohteilla lannoitustarve n. 1-2 milj. ha 2. Kansallinen ja EU-tason jätelainsäädäntö muuttuu: - Jätemaksut nousevat - Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuvirroille keksittävä hyötykäyttöä

3 Metsälannoitus: 1. Turvemaat : - Typpeä yleensä riittävästi, pulaa fosforista ja kaliumista P & K lannoitus tai tuhkalannoitus

4 Lannoittamaton 62 vuotta lannoituksesta (puuntuhkaa 8 tn/ha) Kasvuero 420 m 3 /ha Moilanen ym. 2002, Kuvat: Jorma Issakainen, Luke

5 Lannoittamaton 12 vuotta lannnoituksesta (puuntuhkaa 15 tn/ha) Kasvuero 109 m 3 /ha 12 vuodessa (9m 3 /ha/ vuodessa) Moilanen ym. 2013, Kuvat: Jorma Issakainen, Luke

6 Tuhkalannoituksella saatu hakkuutulon lisäys 14 vuodessa (riukumännikkö) Pelso 2/97 Tuulisuo (mäntytukki 47 /m3, mäntykuitu 13 /m3)

7 Tuhka on yhtä tehokas lannoite kuin kaupallinen väkilannoite

8 Sivuvirtojen käyttö metsälannoitteena mahdollisuudet ja haasteet Tuhkalannoituksen hyödyt ilmeisiä, mutta onko haittoja? Tuhka voi sisältää paljon raskasmetalleja ja muita haittaaineita

Esimerkki energialaitoksen tuottaman (rakeistetun) tuhkan metallipitoisuuksista Lannoitevalmisteasetuksen mukaiset haitallisten metallien

9 Esimerkki energialaitoksen tuottaman (rakeistetun) tuhkan metallipitoisuuksista Lannoitevalmisteasetuksen mukaiset haitallisten metallien enimmäispitoisuudet metsätaloudessa käytettäville tuhkalannoitteille 40 mg/kg 1 mg/kg 25 mg/kg 300 mg/kg 700 mg/kg 150 mg/kg 150 mg/kg 4500 mg/kg

10 Sivuvirtojen käyttö metsälannoitteena mahdollisuudet ja haasteet Tuhkalannoituksen hyödyt ilmeisiä, mutta onko haittoja? Tuhka voi sisältää paljon raskasmetalleja ja muita haittaaineita Vaikka raja-arvot alitettaisiinkin, niin miten esim. luomualueiden maine?

Puolukan raskasmetallipitoisuuksia 14kk, 4v ja 16-20 v tuhkalannoituksesta Moilanen ym.

11 Puolukan raskasmetallipitoisuuksia 14kk, 4v ja v tuhkalannoituksesta Moilanen ym. 2006, Tuhkalannoitetuilla ruuduilla raskametallipitoisuudet pienempiä kuin lannoittamattomilla ruuduilla

12 Sienten raskasmetallipitoisuuksia 2kk tuhkalannoituksesta (5tn/ha) Moilanen ym. 2006, Lyhyellä aikavälillä pitoisuudet voivat nousta

13 Kangasrouskun raskasmetallipitoisuuksia 14kk, 4v ja v tuhkalannoituksesta Moilanen ym. 2006, Pidemmällä aikavälillä erot häviävät

14 Metsälannoitus: 1. Turvemaat : - Typpeä yleensä riittävästi, pulaa fosforista ja kaliumista P & K lannoitus tai tuhkalannoitus 2. Kangasmaat: - Pulaa typestä esim. Salpietari tai puhdistamolietteestä tehty lannoite

15 Puhdistamoliete typpilähteenä:

16 Biojätteestä ja puhdistamolietteestä tehty lannoite: kokemuksia Ruotsista

17 5.4 tn/ha 16.1 tn/ha 13.6 tn/ha 4.5 tn/ha Puuston kasvu suhteessa kontrolliin Figur 3. Relativ trädtillväxt på gödslade provytor i procent av tillväxten på ogödslade provytor, i tre gödslingsförsök, anlagda 2001, 2003 och2006. BL= Lycksele; BG= SYVAB; BP= UMEVA. Siffrorna efter beteckningen anger gödseldoseringen i kg kväve per hektar Lähde: Sahlén ym

18 Sivuvirtojen käyttö metsälannoitteena mahdollisuudet ja haasteet Orgaanisperäisellä lannoitteella päästään siis samoihin tuloksiin kuin kaupallisilla väkilannoitteilla, mutta onko haittoja? Puhdistamoliete voi sisältää paljon raskasmetalleja ja muita haitta-aineita

19 Maaveden raskasmetallipitoisuuksia (50cm syvyys): Orgaanisesta lannoitteesta ei irtoa enempää raskasmetalleja kuin mineraalilannoitteesta Lähde: Sahlén ym

20 Maaveden typpipitoisuuksia 50 cm syvyydellä 600 kg min. N / ha 900 kg org. N / ha Lähde: Sahlén ym Orgaanisen lannoitteen N valunta jopa pienempi kuin mineraalilannoitteen

21 Sivuvirtojen käyttö metsälannoitteena mahdollisuudet ja haasteet - Puhdistamolietteen orgaaniset haitta-aineet?

24 Orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia Lähde: Sahlén ym

25 Sivuvirtojen käyttö metsälannoitteena mahdollisuudet ja haasteet - Puhdistamolietteen orgaaniset haitta-aineet? - Puhdistamolietteestä tehtyjä lannoitteita käytetään maataloudessa

26 Yhteenveto: 1. Tuhkasta ja yhdyskuntajätteistä tehdyt lannoitteet näyttävät antavan metsissä saman kasvutuloksen kuin kaupalliset lannoitteet 2. Ravinne- ja raskasmetallivalunta maassa vähäistä 3. Tutkittujen orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet näyttävät olevan alhaisia

27 Tutkittavaa: 1. Raskasmetallien pitkäaikaisvaikutukset Esim. Metlan ja 50-luvulla aloittamien tuhkalannoituskokeiden hyödyntäminen 2. Lääkeaineiden (ja niiden hajoamistuotteiden) määrittäminen lannoitteista ja lannoituksen jälkeen maasta, lehvästöstä, marjoista 3. Orgaanisten haitta-aineiden hajoamisen seuraaminen luonnossa Osaa näistä asioista selvitetään Pohjois-Pohjanmaan ELYn tukemassa EAKR-hankkeessa: Biotuhkapohjaisten materiaalien hyödyntäminen metsämaiden lannoitteina (yhteistyöhanke: Luke, Oulun yliopisto, Napapiirin Residuum, Napapiirin Energia ja Vesi sekä Rovaniemen kehitys)

28 Kiitos!

29 Lähteet: Huotari, N., Tillman-Sutela, E., Moilanen, M., Laiho, R Recycling of ash For the good of the environment? Forest Ecology and Management 348: Moilanen, M., Fritze, H., Nieminen, M, Piirainen, S., Issakainen, J., Piispanen, J Does wood ash application increase heavy metal accumulation in forest berries and mushrooms? Forest Ecology and Management. 226: Moilanen, M. & Issakainen, J Tuhkalannoituksen metsävaikutukset. Metsätehon raportti 93. Moilanen, M. & Issakainen, J Puu- ja turvetuhkien vaikutus maaperään, metsäkasvillisuuden alkuainepitoisuuksiin ja puuston kasvuun. Metsätehon raportti 162. Moilanen, M., Saarsalmi, A., Kukkola, M., Issakainen, J., Effects of stabilized ash on nutrient status and growth of scots pine comparison between uplands and peatlands. Forest Ecology and Management 295: Moilanen, M., Silfverberg, K., Hokkanen, T.J., Effects of wood-ash on the growth, vegetation and substrate quality of a drained mire: a case study. Forest Ecology and Management 171: Sahlén, K., Andersson, T. & Åkerback, N Från bioavfall till bionäring hållbara kretslopp med rötning och gödsling. Svenskt Vatten Utveckling, Rapport nr

Samankaltaiset tiedostot

Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina

Teollisuuden ja yhteiskunnan sivuvirrat lannoitteina ja maanparannusaineina Pasi Rautio & Hannu Hökkä Luke, Rovaniemi Natural Resources Institute Finland Taustaa: jätettä vai hyödyntämätöntä raaka-ainetta?