Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset"

Transkriptio

1 Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus (Luke) 2 Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos en.htm Funded by LIFEPeatLandUse LIFE12ENV/FI/15

2 Taustaa ½ 1 miljoonaa hehtaaria vähätuottoisia ojitusalueita (1 2 % metsäojitusalueista) karuimmat rämeet ja nevat (yleinen ravinteiden vähyys) rehevät alun perin märät suot (joitain kivennäisravinteita puuttuu) Puuston kasvua voidaan huomattavasti lisätä (tuhka)lannoituksella Entä lannoituksen vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin? puuston kasvu paranee=> hiilidioksidin nielu kasvaa +++ ei havaittu maaperän typpioksiduulipäästöjen kasvavan ± maaperän metaanipäästöt voivat vähitellen vähentyä entisestään + maaperän hiilidioksidipäästöt kasvavat vähitellen => turpeen hävikkiä vai vain lisääntyneen kariketuotoksen seuraus???

3 Esim: rehevä kasvupaikka epätasapaino lannoittamaton lannoitettu 1985 koivulettokorpi ojitettu 1936 Könölä, Tornio

4 Esim: äärimmäinen karuus vähän ravinteita lannoittamaton lannoitettu 1967&75&91 rahkaräme ojitettu 1967 Alkkia, Karvia

5 6 koealaa peruslannoitus Lannoituskäsittelyt Nimi Alkuperäinen suotyyppi Ojitusvuosi (vuosi/lannoite/annos[kg/ha]) vuodet lannoitteet annokset[kg/ha] eutrofia meso oligotrofia Oligo ombrotrofia Ravinne epätasapainoiset Könölä koivulettokorpi /PK/ PK+Ksuola Jylkky rimpineva 1939 ei tiedossa 1967/73/84 PK/PK/PK 6/4/ Pelso ruohoinen rimpineva luku ei tiedossa 1997 puuntuhka 15 Karut Rantasuo Rahkaräme? 197 luku 197s/PK/ puuntuhka 6 5 Leppiniemi Lyhytkorsineva? 1932 ei 1947 puuntuhka 16 Lylynneva rahkaräme 1967 ei 1967/75/91 PK/PK+amm.nitr./ PK+amm.nitr. 2 /4+4/ 5+33

6 Menetelmät: mittaukset Hajotus mitattiin maaperästä hajotuksen seurauksena ilmakehään tulevan hiilidioksidin määrää (heterotrofinen maahengitys) kammiomenetelmällä Kariketuotos puuston maanpäällinen karike karikekeräimillä pintakasvillisuuden (pl. sammalet) kariketuotos kasvillisuuden biomassan perusteella sammalten kariketuotos niiden kasvun mittauksen perusteella juurten ja maavarsien kariketuotos niiden biomassan (eroteltu turvenäytteistä) perusteella Puuston hiilinielu koealojen puustot (läpimitat, pituudet latvusrajat) mitattiin ja puut kairattiin edeltäneen 5 vuoden kasvun määrittämiseksi hiilinielu nykyisten ja 5 vuotta sitten olleiden puustojen biomassamalleilla laskettujen biomassojen erotuksena

7 18 16 NIELU Kariketuotos, g CO 2 /m 2 /vuosi tasapaino Könölä Pelso Jylkky Leppiniemi Rantasuo Lylynneva Tyyppi, ojitus/lannoitus KoLK, 1936/1985 RhRiN, 195 6/1997 (tuhka) RiN?, 1939/1967 LkN?, 1932/1947 (tuhka) RaR?, 197 luku/1998 (tuhka) RaR, 1967/ LÄHDE Hajotus, g CO 2 /m 2 /vuosi Nuoli yhdistää lannoittamattoman ja lannoitetun (musta reuna) koealan.

8 sammalet muu aluskasv. puusto maanalainen JylkkyFR JylkkyDR PelsoFR PelsoDR KönöläFR KönöläDR LylynnevaFR LylynnevaDR RantasuoFR Karut RantasuoDR LeppiniemiFR LeppiniemiDR hajotus Ravinne epätasapainoiset Hajotus( )/kariketuotos(+), g CO2/m2/vuosi Hajotus( )/kariketuotos(+), g CO2/m2/vuosi

9 Vaikutukset nykyiseen taseeseen: maa puusto yht. 15 Ekosysteemin CO 2 tase +++ ±++ +± ±++ +± ± CO2 nielu, g CO2/m 2 /vuosi KönöläDR KönöläFR PelsoDR PelsoFR JylkkyDR JylkkyFR LeppiniemiDR LeppiniemiFR RantasuoDR RantasuoFR LylynnevaDR LylynnevaFR maaperä puusto yhteensä muutos

10 Pohdintaa ja johtopäätöksiä I Lannoitus kiihdyttää hajotusta maassa, koska kariketuotos lisääntyy (kaikki koealat) ja turpeen hajoaminen kiihtyy (2/6 alaa huomattavasti, 2/6 alaa hiukan) Lannoitus voi aiheuttaa suuren hiilidioksidipäästön maaperästä (2/6 koealaa)! nämä ovat lannoittamattomina ilmiasultaan hyvin karuja Yhdellä koealalla lannoitus aiheutti maaperään hiilidioksidinielun (rehevin koeala)! tämä on lannoittamattomanakin ilmiasultaan rehevä Jos maaperästä suuri päästö, puuston lisääntynyt kasvu pystyi juuri ja juuri korvaamaan maaperästä menetetyn hiilen (2/6 koelaa) => ei suoraa ilmastohyötyä lannoituksesta => pitkällä aikavälillä ekosysteemin hiilivarasto voi pienetä huomattavasti!

11 Pohdintaa ja johtopäätöksiä II Lannoitus ei ole ilmaston kannalta automaattisesti turvallinen toimenpide mutta yhdellä, erityisen rehevällä koealalla vaikutus oli ilmastoa viilentävä => lannoituksella voi olla sekä hyvin huonoja että hyviä ilmastovaikutuksia => maltti ja asian lisäselvitys tarpeen: aineistoa turvemaan lannoituksen vaikutuksesta turpeen hiilivarastoon on vielä niukasti (tämä tutkimus lienee ainoa tähän mennessä)! HUOM: tämä tutkimus käsittelee heikkotuottoisten ojitusalueiden hyödyntämistä tuloksia ei voi suoraan yleistää suometsätaloudessa tyypillisille mustikka ja puolukkaturvekangas II tyyppien lannoituksille tulosten valossa näitä olisi syytä tutkia, koska lannoituksella voi olla merkittävä vaikutus turpeen hiilivarastoon!

12 June September water table Nutrient imbalanced sites Nutrient poor sites Water table, cm Water table, cm Jylkky Könölä Pelso 5 Leppiniemi Lylynneva Rantasuo control control hummock fertilized control control hummock fertilized Clear WT lowering only at two sites

13 Method: tree stand measurements + increment coring Stem volume growth Stem volume increment, m 3 /year/ha Nutrient imbalanced sites Jylkky Könölä Pelso control fertilized Stem volume increment, m 3 /year/ha Nutrient poor sites Leppiniemi Lylynneva Rantasuo control fertilized WT lowering N fertilized WT lowering

14 Method: tree stand measurements + increment coring + biomass equations CO 2 sink of the growing tree stand biomass CO 2 sink, g CO 2 /year/m difference Nutrient imbalanced sites +113 control fertilized Jylkky Könölä Pelso CO 2 sink, g CO 2 /year/m Nutrient poor sites difference Leppiniemi Lylynneva Rantasuo control fertilized WT lowering N fertilized WT lowering

15 Method: closed chamber measurements, 6 measurement points/site (d = 3 cm), vegetation intact CH 4 and N 2 O Nutrient imbalanced sites, CH 4 Nutrient poor sites, CH 4 CH 4 source, g CH 4 /m 2 /year control fertilized WT lowering Jylkky Könölä Pelso CH 4 source, g CH 4 /m 2 /year WT lowering Leppiniemi Lylynneva Rantasuo Nutrient imbalanced sites, N 2 O Nutrient poor sites, N 2 O N 2 O source, g N 2 O/m 2 /year Jylkky Könölä Pelso N 2 O source, g N 2 O/m 2 /year N fertilized Leppiniemi Lylynneva Rantasuo

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Marja Maljanen 1 Hannu Nykänen 1 Mikko Moilanen 2 Pertti Martikainen 1

Marja Maljanen 1 Hannu Nykänen 1 Mikko Moilanen 2 Pertti Martikainen 1 Tuhkalannoituksen vaikutus metsämaan kasvihuonekaasuvirtoihin Marja Maljanen 1 Hannu Nykänen 1 Mikko Moilanen 2 Pertti Martikainen 1 Metsätehon raportti 83 27.12.1999 Konsortiohanke: Fortum Power and Heat

Lisätiedot

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma Aleksi Rautiola Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:

Lisätiedot

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston Metsätieteen aikakauskirja 2/2 Raija Laiho, Timo Penttilä ja Jukka Laine Riittävätkö ravinteet suometsissä? e e m t a Turvemaiden ravinteisuuden kuvaaminen Suotyyppeihin ja ojituksen jälkeiseen puuston

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

merkitys kosteikkojen toimivuudelle

merkitys kosteikkojen toimivuudelle Kenttäkerroksen kasvillisuuden ja puuston merkitys kosteikkojen toimivuudelle Minna Kuoppala, SYKE, TuKos-hankkeen loppuseminaari, 1.9.2011 Tavoitteet 1. Selvittää voiko suokasvillisuuden, etenkin sen

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman

Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman Metsitettyjen peltojen hiilivarasto ja sen muutos metsän kehityksen myötä Jyrki Hytönen, Antti Wall, Carl Johan Westman HMS-seminaari 2.9.2004 1 Pellonmetsitysala Suomessa, ha/vuosi 18,000 16,000 14,000

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Kaunisto & Moilanen Kasvualustan, puuston ja harvennuspoistuman sisältämät ravinnemäärät... t u t k i m u s a r t i k k e l i

Kaunisto & Moilanen Kasvualustan, puuston ja harvennuspoistuman sisältämät ravinnemäärät... t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaunisto & Moilanen Kasvualustan, puuston ja harvennuspoistuman sisältämät ravinnemäärät... Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Seppo Kaunisto Seppo Kaunisto ja Mikko Moilanen

Lisätiedot

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum 8.5.2014 Taustaa Muuttuneet metsänhoitosuositukset Tutkimuksia eri-ikäismetsien kasvusta ja hoidosta Lähde ym. ERIKA-kokeet, Metla,

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA 1 Tuhkan ominaisuudet Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena vuosittain yhteensä noin 600 000 tonnia puu-, turve- ja sekatuhkaa. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt

Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Soiden ojitus: hiilivarat ja ilmastopäästöt Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Hiiltä Suomen luonnossa miniseminaari 4.2. 2011, Helsinki Suomen luonnonsuojeluliitto Luonnon hiilivarastot Suomessa

Lisätiedot

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN

KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN KAUPUNKISUUNNITTELIJAN TARKISTUSLISTA MAANKÄYTÖN HIILINIELUJEN LISÄÄMISEEN Tarkistuslista on kaavoittajan ja suunnittelijan työn tueksi muodostettu apuväline hiilinielut huomioonottavan maankäytön suunnitteluun.

Lisätiedot

Avosuosta suometsäksi

Avosuosta suometsäksi Retkeilyopas 2007 Avosuosta suometsäksi Metsäntutkimusta Oulun Suolamminsuolla 1957 2004 Muhoksen toimintayksikkö Jorma Issakainen Klaus Silfverberg Mikko Moilanen Sisällys Näin löydät perille...5 Saatesanat...6

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Pro gradu -tutkielma maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos Tammikuu 2012 Jaakko Hautanen HELSINGIN

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsäseminaari 25.4.2013, Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus Sisältö Ravinteet Arviointi Ravinnevarat Turpeen laatu (maatuneisuus, turvelaji, turvekerroksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a)

Lisätiedot

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden

Lisätiedot

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet

Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet Suopeltojen kasvihuonekaasujen taseet Veli-Matti Komulainen, Jyrki Hytönen ja Jukka Laine KANNUKSEN TUTKIMUSASEMA 21 1 Kirjoittajat:Veli-Matti Komulainen 1, Jyrki Hytönen 1 ja Jukka Laine 2. Kirjoittajien

Lisätiedot

PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta

PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2009 Suo 60(3 4): 111 119 Suo 60(3 4) Research 2009 notes 111 PK-lannoituksella aikaansaadun kasvureaktion suuruus riippuu ojitusaluemännikön ravinnetilasta

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jaakko Hautanen ja Paavo Ojanen Jaakko Hautanen Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä-

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen hillintätoimet käytännössä Kristiina Regina Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kasvintuotannon tutkimus 23.4.2012 1 Suomen kasvihuonekaasupäästöt v. 2010 Lähde:

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Sirpa Salmela. Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen

Sirpa Salmela. Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen Sirpa Salmela Liete-tuhkalannoituksen vaikutus pintakasvillisuuteen OPINNÄYTETYÖ Kevät 2013 Maa- ja metsätalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen vaikutus pohja- ja valumavesien laatuun ja ainehuuhtoumiin ojitetuilla soilla

Tuhkalannoituksen vaikutus pohja- ja valumavesien laatuun ja ainehuuhtoumiin ojitetuilla soilla Metsätehon raportti 168 4.2.2004 Rajoitettu jakelu Energia-alan Keskusliitto FINERGY Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Vapo Timber Oy Tuhkalannoituksen vaikutus pohja-

Lisätiedot

Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojitusalueiden tehoviljelykokeilla

Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojitusalueiden tehoviljelykokeilla Suoseura Finnish Peatland Society SUO 58(2), 2007 ISSN 0039-5471 49 Helsinki 2007 Suo 58(2): 49 62 Mäntypuustojen runkotilavuus ja ravinnetila ojitusalueiden tehoviljelykokeilla Stem volume and nutrient

Lisätiedot

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään Metsätuhka on luonnon lannoite Puu- ja turvepohjaisten polttoaineiden tuhkat ovat energiantuotannossa syntyviä jätteitä. Maamme lämpö- ja voimalaitoksissa syntyy

Lisätiedot

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien

Metsämaat happamoituvat hitaasti mm. maannosprosessien Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Pekka Tamminen ja John Derome Kangasmaan ominaisuuksien ajalliset muutokset Etelä- Suomessa Seloste artikkelista: Tamminen, P. & Derome, J.

Lisätiedot

SUOPELTOJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT K8-KUNNISSA ETELÄ-POHJANMAALLA

SUOPELTOJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT K8-KUNNISSA ETELÄ-POHJANMAALLA SUOPELTOJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT K8-KUNNISSA ETELÄ-POHJANMAALLA Laura Lundgren Helsingin Yliopisto Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Ympäristöbiologia Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2011 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Tuhkalannoituksen metsävaikutukset

Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Konsortiohanke Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Mikko Moilanen Jorma Issakainen Metsätehon raportti 93 30.5.2000 Tuhkalannoituksen metsävaikutukset Mikko Moilanen Jorma Issakainen Metsätehon raportti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. METSÄT http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. METSÄT http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 METSÄT http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon

Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Vaikutukset metsäluontoon ja metsien hoitoon Metlan työraportteja 289: 75 84 9 Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin

Lisätiedot

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa?

Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Soiden ja turvemaiden kansallinen strategia vieläkö turvetta saa käyttää Suomessa? Energiateollisuuden ympäristöntutkimusseminaari Veikko Marttila 20.1.2011 1 Työryhmän tehtävät Laatia ehdotus soiden ja

Lisätiedot

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä Sixten Korkman kirjoitti Hesarin blogissaan 17.9.2015, että suurin ongelmamme ei suinkaan ole talouden kilpailukyky tai valtion budjettialijäämä eikä edes nopeasti

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki

Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki Hiilineutraali maatalous vai maaseutu? Kari Tiilikkala Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 12.6. 2014 Lounais-Hämeen agronomit ry:n kesäretki 25.8.2014 Monet muuttujat N- lannoitus Eläimet Lanta ja Jätteen??

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia

Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia Metsäpurojen kunnostusten vaikutukset ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan: ReFFECT-hankkeen tuloksia, SYKE, Vesikeskus OY: Timo Muotka, Pauliina Louhi, Björn Klöve, Hannu Marttila, Simo Tammela SYKE:,

Lisätiedot

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET TUHKAN OMINAISUUDET JA TUHKALAN- NOITUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tavoite: Luoda edellytyksiä tuhkan metsäkäytölle Tutkittiin 2000-2003 Tuhkalannoitukseen liittyviä ympäristöriskejä Tuhkalannoituksen vaikutusta

Lisätiedot

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen

Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Turvemaiden viljely - ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Merja Myllys Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen rämeiden ojitusalueilla

Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen rämeiden ojitusalueilla Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2011 Suo 62(1): 13 29 Suo 62(1) Research 2011 articles 13 Pääravinnesuhteet ja kaliumin riittävyys karujen rämeiden ojitusalueilla Macronutrient

Lisätiedot

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset Noora Huotari Metla Oulu Jätehuollon kevätpäivä 26.4.2012 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Puu- ja

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa Metsätieteen aikakauskirja 1/1 Ilkka Vanha-Majamaa Metsätalouden vaikutus kasvillisuuteen e e m t Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa on otettava huomioon muutokset maankäytössä.

Lisätiedot

TURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS. Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto

TURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS. Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto TURPEEN KÄYTÖN KASVIHUONEVAIKUTUSTEN LISÄTUTKIMUSKARTOITUS Kari Minkkinen & Jukka Laine Metsäekologian laitos Helsingin yliopisto 2 Minkkinen, K. & Laine J. 2001. Turpeen käytön kasvihuonevaikutusten lisätutkimuskartoitus.

Lisätiedot

Suot biotalouden maailmassa Suopäivä

Suot biotalouden maailmassa Suopäivä 1 Suot biotalouden maailmassa Suopäivä 2.2.2016 Helsinki Tiivistelmät Esitelmät ja posterit Hannu Nousiainen 2 KUTSUESITELMÄT Kosteikkojen kestävä käyttö ja Ramsar sopimus Kristiina Niikkonen Ympäristöministeriö

Lisätiedot

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan

Lisätiedot

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

seostuhkaa. Boori (B) 123 110 21 3,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia Suometsien tuhkalannoitus Tuhkan ominaisuudet Metsälannoitteena käytettäväää tuhkaa saadaan energia- ja voimalaitosv sten sivutuotteena. Polttoaineena on yleensä jokoo puhdastaa puuta, puun eri ositteita,

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely

Lisätiedot

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

Laskelma Kollajan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöistä

Laskelma Kollajan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöistä Laskelma Kollajan tekoaltaan kasvihuonekaasupäästöistä FT Esa Aalto 22.11.2015 Tiivistelmä Pohjolan Voima Oy (PVO) suunnittelee Kollajan tekoallasta Iijoen vesistöön. Tässä työssä esitetään laskelmat tekoaltaan

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability Aleksi Lehtonen METLA ja HY www.metla.fi/life/climforisk 1 Kick-off kokous - aikataulu 9.00 Tilaisuuden avaus (Mikko)

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot