YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 60/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 408 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 60/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 408 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ilvesnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi Apemet A P N Ky Ilvesjoentie ILVESJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ALUEEN OMISTUS JA KAAVOITUSTILANNE Ilvesneva sijaitsee Ilvesjoen kylässä Jalasjärven kunnassa noin 20 km kunnan keskustaajamasta etelään. Alueella tuotetaan pääasiassa jyrsinpolttoturvetta ja palaturvetta. Tuotantoalueen pinta ala laajennusalueineen on noin 85 ha. Apemet A P N Ky on Länsi Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa jo toiminnassa olevan Ilvesnevan noin 25 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toimintaan ja sen noin 60 ha:n suuruisen laajennusalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta Apemet A P N Ky on vuokrannut yhteensä noin 100 ha:n suuruisen alueen Ilvesnevan turvetuotantoa varten. Vuokrasopimukset ovat

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet 2 voimassa , , , , ja saakka. Länsi Suomen ympäristökeskus on käsitellyt Ilvesnevaa koskevan ennakkoilmoituksen ja antanut päätöksen, jonka mukaan kyseiselle noin 25 ha:n tuotantoalueelle ei tarvinnut hakea ympäristölupaa edellyttäen, että turvetuotantoalueen ulkopuolisia vesiä ei johdettu laskeutusaltaiden kautta ja valumansäätöön suunnitellut padot tehtiin kuntoon kahden kuukauden kuluessa päätöksestä. Mikäli tuotantoaluetta laajennetaan, toiminnanharjoittajan tuli päätöksen mukaan hakea ympäristölupa koko toiminnalle. Etelä Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa aluetta koskee suunnittelumääräys III, jonka mukaan vesistöalueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Ilvesnevan korkeus merenpinnasta on m. Turvekerroksen keskipaksuus on 1,6 m. Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme, isovarpuräme ja lyhytkorsinevamuuttuma. Rahkavaltaisia turpeita on 33 %, saravaltaisia 66 % ja ruskosammalturvetta 1 %. Yleisimmät turvelajit ovat rahkasara (28 %), varpurahkasara (13 %) ja tupasvillarahkaturve (11 %). Tupasvillan jäännöksiä on 30 %:ssa, puun jäännöksiä 10 %:ssa ja varvun jäännöksiä 21 %:ssa turpeesta. Turvetuotantoa harjoitetaan lohkoilla 4 7. Lohkot 1, 2, 3 ja 8 ovat laajennusaluetta. Laajennusalue on valmisteltu turvetuotantoa varten. Ilvesnevaa ympäröi pääsääntöisesti ojitettu suopohjainen metsä. Suon ympärillä on harvaa maatalousasutusta ja pienempiä peltoalueita. Tuotantoalueen lähistöllä alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsee kaksi asuinkiinteistöä, joista toinen on ympärivuotisessa käytössä ja toinen on vapaa ajan asunto. Ympärivuotisessa käytössä oleva asuinrakennus sijaitsee noin 200 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta ja vapaa ajan käytössä oleva asuinrakennus noin 420 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. Ilvesnevasta noin kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsee kolme vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltua (luokka I) pohjavesialuetta.

3 Vesistö, sen tila ja käyttö 3 Tuotantoalueen itäpuolella noin 2,7 km:n etäisyydellä sijaitsee Mujunkankaan pohjavesialue. Alueen antoisuus on 900 m 3 /d, kokonaispinta ala 2,45 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala 0,47 km 2. Ilvesnevan koillispuolella noin 3,2 km:n etäisyydellä on Mustakankaan pohjavesialue. Alueen antoisuus on 550 m 3 /d, kokonaispinta ala 0,97 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala 0,38 km 2. Ilvesnevan kaakkoispuolella noin 3,2 km:n etäisyydellä on Kihlakunnankankaan pohjavesialue. Alueen antoisuus on m 3 /d, kokonaispinta ala 5,86 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala 2,07 km 2. Tuotantoaluetta lähinnä olevilla kiinteistöillä on omat kaivot. Kiinteistöjen talousrakennusten etäisyydet tuotantoalueesta ovat 200 m ja 420 m. Toisen kaivon sijainnista ei ole tietoa, mutta 200 m:n etäisyydellä sijaitsevan talousrakennuksen vesi otetaan hankealueesta kilometrin etäisyydellä olevasta kaivosta. Ilvesneva kuuluu Ilvesjoen alaosan (42.052) ja Ilvesjoen yläosan valuma alueille (42.053), jotka kuuluvat Mustajoen valuma alueelle ja edelleen Kyrönjoen vesistöalueeseen. Kuivatusvedet johdetaan neljää laskuojaa pitkin Ilvesjokeen, edelleen Mustajokeen, Jalasjokeen, Jalasjärveen, Jalasjokeen ja Kyrönjokeen. Valuma alueiden pinta ala, järvisyys, tuotantoalueiden osuus ja kuivatusvesien kulkema matka vesistön eri osissa ovat seuraavat: Valuma alue Pinta ala Järvisyys Tuotanto Matka (km 2 ) (%) alan osuus (km) (%) Ilvesjoen yläosan valuma alue 70,78 1,05 1,2 1,0 Ilvesjoki laskussa Mustajokeen 160,51 0,92 0,5 14 Mustajoki laskussa Jalasjokeen 320,08 1,39 0,3 22 Valuma alueet ja niiden hydrologiset tunnusluvut ovat seuraavat: Valuma alue MHQ MQ MNQ (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) Ilvesjoen yläosan valuma alue 8,99 0,67 0,04 Ilvesjoki laskussa Mustajokeen 18,138 1,52 0,10 Mustajoki laskussa Jalasjokeen 32,01 3,04 0,35 Ilvesjoki Noin 35 km pitkä Ilvesjoki saa alkunsa Karvian kunnan puolelta kahdesta purohaarasta. Ilvesjoessa esiintyy paikoittain pieniä koskialuei

4 4 ta ja suvantoja Ilvesjoentien kohdalta aina Myllypadolle saakka. Ilvesjoen veden laatua on tutkittu vain Ilvesjoen alaosasta. Ilvesjoen yhtyessä Koskutjokeen joen nimi muuttuu Mustajoeksi. Vuosien 1975, 1988 ja 2000 Ilvesjoen yksittäisten vedenlaatutietojen mukaan joen vesi on ollut tummaa, humus ja ravinnepitoista sekä lievästi hapanta tai hapanta. Ilvesjokeen johdetaan runsaasti peltoviljelyn kuivatusvesiä. Ilvesjoen valuma alueesta on peltoa noin 14 % ja valtaosa peltoalueista sijaitsee Ilvesjoen varrella. Ilvesjoen alaosan alueella sijaitsee Ilvesnevan lisäksi Vapo Oy:n Alkkian turvetuotantoalue (261 ha) ja Vasikkaluoman Liikaluoman alueella Vasikkanevan (105 ha) ja Korvajärvennevan (90 ha) turvetuotantoalueet. Turvetuotannon vesiä johdetaan yhteensä 541,3 ha:n alueelta, joka on noin 3,4 % Ilvesjoen kokonaisvaluma alueesta. Ilvesjoen vettä ei käytetä talousvetenä. Ilvesjoen saalislajeja ovat luonnontaimen, rapu, hauki ja ahven. Ilvesjoen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen. Mustajoki Noin 10 km pitkä Mustajoki saa alkunsa Mustajärvestä, jonka laskuuoma on aluksi Mustaluoma, sitten Mustajoki ja lopuksi Koskutjoki. Mustajoen vesi on ollut kohtalaisen hyvälaatuista. Joen alaosan veden laatu on ollut tyypillistä suoperäisen valuma alueen vettä, johon kohdistuu myös hajakuormitusta. Vesi on humuspitoista, tummaa, runsasravinteista (fosforipitoisuus µg) ja lievästi hapanta. Myös sen rautapitoisuus on korkea. Joki on rehevä ja syynä siihen pidetään pelloilta huuhtoutuvaa ravinnekuormaa. Mustajoki muuttuu Jalasjärven taajaman kohdalla Jalasjoeksi, joka laskee Kurikan kaupungin kohdalla Kyrönjokeen. Mustajoesta pyydetään ainakin luonnontaimenta, rapua, ahventa ja haukea. Mustajoen kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen tai suuri. Joessa harjoitetaan kalastusta satunnaisesti. Jalasjoki Jalasjoen veden laatu on ollut Mustajoen tapaan ravinteikasta, humuspitoista ja lievästi hapanta. Fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l. Joen ph arvot ovat olleet eliöstölle sopivalla tasolla (5,5 6,8). Jalasjoen saalislajeja ovat jokirapu, taimen, ahven ja hauki. Joen kalastuksellinen merkitys on melko suuri. Ilvesnevan alapuolisissa jokivesissä kalastetaan vain sulan veden aikaan. Pyydyksinä on käytetty katiskoita, erilaisia vapapyydyksiä ja rapumertoja.

5 5 TURVETUOTANTO Ilvesnevan turvetuotanto on aloitettu 15 ha:n alueella vuonna 1999 ja tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna Ilvesnevan tuotantokelpoinen pinta ala on noin 85 ha. Tuotantoalue muodostuu kahdeksasta lohkosta: 8,1 ha, 18,8 ha, 12,1 ha, 10,2 ha, 4,9 ha, 6,8 ha, 1,7 ha ja 22,4 ha. Tuotannossa oleva alue on noin 23,6 ha (lohkot 4 7). Tuotannon arvioidaan kestävän lohkoilla 4 7 noin 5 10 vuotta. Laajennusalueen pinta ala on noin 61,4 ha (lohkot 1, 2, 3 ja 8) ja se on valmisteltu turvetuotantoa varten. Alueella nostetaan pääasiassa jyrsinturvetta, mutta tuotannon alkuvaiheessa nostetaan myös ympäristöturvetta kuivikkeeksi, maanparannukseen, kompostointiin ja lietteiden imeytykseen. Vuosittain turpeen tuotantomäärä on noin m 3, kun koko tuotantokelpoinen pinta ala on tuotannossa. Vuosituotannon rahallinen arvo on noin Koko turvemäärän rahallinen arvo on noin 5,8 milj.. Ilvesnevan tuotannosta poistuvia alueita käytetään alkuvaiheessa tavallisesti tuotannon tukikohtina ja auma alueina. Vasta kun tuotannosta poistuneet alueet muodostavat yhtenäisiä kokonaisuuksia, ne luovutetaan jälkikäyttöön. Ilvesnevan turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan vuokra aluetta. Maanomistajat päättävät alueen käytöstä turvetuotantovaiheen jälkeen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Vesienkäsittelyrakenteina ovat 4 laskeutusallasta, sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat on varustettu vettä padottavalla patorakenteella ja pintapuomilla. Vesienkäsittelyä tehostetaan asentamalla kokoojaojiin ennen laskeutusaltaita 2 ja 3 virtaamaa säätelevät patolaitteet. Ilvesnevan tuotantoalueen lohkojen 1, 2, 3 ja 8 kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pumppaamalla noin 1,5 ha:n suuruisen ja noin 0,9 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta. Pintavalutuskenttien turvekerroksen paksuus on keskimäärin 2,0 m. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan suunnitelmalla vesienkäsittelyn tehostamisesta lohkoilla 4 7, joilta kuivatusvesiä ei johdeta pintavalutuksen kautta. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan täydennyksessä todennut, että mainitut lohkot ovat vanhaa turvetuotantoaluetta, jonka arvioitu tuotantoaika on enintään 5 10 vuotta. Hakija on viitannut Länsi Suomen ympäristökeskuksen antamaan päätökseen, jossa ympäristökeskus ei edellyttänyt hakijaa hakemaan ympäristölupaa Ilvesnevan noin 25 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen toiminnalle päätöksessä mainituin edellytyksin. Hakijan mukaan perustason vesienkäsittely on lohkoilla 4 7 riittävä.

6 Päästöt vesistöön 6 Ilvesnevan tuotantoalueen aiheuttama vuotuinen laskennallinen brutto ja nettokuormitus on seuraava: Tuotantoalue Kiintoaine (kg) Typpi (kg) Fosfori (kg) (ha) brutto netto brutto netto brutto netto Lohkot 1,2,3,8 61,5 (pintavalutus) Ojitusvuosi 1993,4 1526,4 785,6 597,2 18,6 12,3 Ojituksen jälkeinen vuosi 1495,1 1144,8 589,2 447,9 14,0 9,5 Tuotantokausi 996,7 763,2 392,8 298,6 9,3 6,3 Lohkot 4,5,6,7 23,5 1154,6 884,2 260,1 197,6 8,6 5,8 (perustaso) Tuotantokausi yhteensä 2151,3 1647,4 652,9 496,2 17,9 12,1 Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Mitä maatuneempaa turve on, sitä helpommin se pölyää. Tuulen voimakkuus vaikuttaa pölyn leviämiseen. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta ulottuvalla vyöhykkeellä. Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin m:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Pölyäminen ei ole jatkuvaa eikä haittaa esiinny samanaikaisesti suon eri puolilla. Pölyn leviämiseen pyritään vaikuttamaan auma alueiden sijoittamisen avulla ja huomioimalla tuulen voimakkuus ja suunta tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Vuodessa tuotantopäiviä on Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Tuotannosta aiheutuva melu on yleensä hyvin paikallista. Väärälammensuon turvetuotannon melusta tehdyn tutkimuksen mukaan jyrsin tai palaturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää noin m:n etäisyydelle turvetuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Myös turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua. Tuotantoalueiden ympärille pyritään mahdollisuuksien mukaan jättämään esim. kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen kuljetus on yhteensä noin 375 rekkaa tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskitetään yhteen tai kahteen jaksoon talven ja kesän aikana. Jakso kestää yksi

7 7 tai kaksi kuukautta. Kesäaikana kulkee yhteensä 4 5 rekkakuormaa vuorokaudessa. Talviaikana kulkee yhteensä 8 12 rekkakuormaa vuorokaudessa. Turpeet kuljetetaan työmaateiden kautta reittiä Kurjentie Ilveksentie Ilvesjoentie Tampereentie ja sitä pitkin edelleen käyttökohteisiin. Varastointi ja jätteet Polttoöljy varastoidaan irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä niille työmaan varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksessa. Tuotantoalueella varastoissa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään l. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 2,2 tonnia. Tuotantotoiminnassa syntyy moottori, vaihteisto ja voiteluöljyjä 270 l, kiinteää öljyjätettä 45 kg, paristoja ja akkuja 15 kg, metalleja 180 kg, sekajätettä 1 m 3 ja muovia kg. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jonne on järjestetty asianmukaiset säiliöt jätteille. Jätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiö Lakeuden Etappi Oy:lle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole suojeltuja Natura 2000 ohjelmaan kuuluvia alueita tai muita suojelualueita. Turvetuotanto vaikuttaa maisemaan ja maaluontoon uusissa hankkeissa. Ilvesnevalla on tuotantokunnossa 25 ha:n suuruinen alue ja ojikkona tai valmistelematonta aluetta 60 ha. alue. Ilvesneva on lähes kokonaan metsäojitettu. Luonnontilaista aluetta on hakijan hallussa olevasta alueesta ainoastaan pintavalutuskenttiä varten varattu yhteensä noin 3 ha:n suuruinen alue. Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu tai virkistysalueita, joihin hankealueilla voisi olla vaikutusta. Ilvesnevan luonne metsästysmaana on muuttunut, kun alueen kunnostus turvetuotantoon on aloitettu. Hanke ei enää tässä vaiheessa aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Alueelle kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Tuotantoalue on metsätalousmaiden ja peltoalueiden ympäröimä. Turvetuotantoalueilla ei voi metsästää tuotanto ja kunnostustoimien aikana. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on mahdollista ja sallittua. Alueella viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Hankealueilla marjastus on mahdollista tuo

8 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 8 tantoalueiden reunoilla ja lähiympäristössä on alueita, joilla marjastusta voi harrastaa esteettä. Ilvesnevan turvetuotantoalueen suora ja välillinen työllisyysvaikutus on yhteensä noin 13 henkilötyövuotta. Ilvesnevan tuotantoalueen aiheuttamat pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa, kun koko tuotantopintaala on tuotannossa ovat seuraavat: Vesistö Valuma alue Kiintoaine) Typpi Fosfori (km 2 ) (mg/l) (µg/l) (µg/l) Ilvesjoki laskussa 160,51 0,033 9,2 0,25 Mustajokeen Mustajoki laskussa 320,08 0,017 4,6 0,12 Jalasjokeen Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Ilvesnevan turvetuotantoalueen arvioidut vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Ilvesjokeen. Vaikutukset Mustajokeen ovat hyvin pienet. Turvetuotantoalueen alapuolisten vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei tule olemaan vaikutusta talousvesien käyttökelpoisuuteen. Ilvesnevan turvetuotannon kuivatusvedet nostavat ravinteisuutta ja humuspitoisuutta lähinnä Ilvesjoessa. Ilvesjoen yläosan varrella on vain muutamia asuttuja tiloja, mutta Ilvesjoen alaosan varrella asutus on runsasta. Hakija on arvioinut Ilvesnevan kuivatusvesien heikentävän jonkin verran purotaimenen ja ravun elinmahdollisuuksia Ilvesjoessa. Koska vanhaa tuotantokenttää on jo poistunut ja poistumassa lisää lähivuosina ja vesiensuojelua tehostetaan pintavalutuskentillä, ei hanke hakijan arvion mukaan aiheuta merkittävää muutosta huonompaan suuntaan. Hakija on esittänyt fosforikuormitukseen perustuvan laskelman, jonka mukaan Ilvesjoen ja Mustaluoman kalataloushaitta on hoidettavissa 140 :n kalatalousmaksulla. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan haittaa pohjaveden muodostumiselle eikä kaivojen vesitilanteelle.

9 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 9 Energiaturpeen tuotannossa voi ajoittain esiintyä pölylaskeumia vyöhykkeellä. joka ulottuu noin 500 m:n päähän turvetuotantoalueen reunasta. Kesäaikaan alueella ovat vallitsevia lounaistuulet. Ilvesneva sijaitsee suhteellisen syrjäisellä alueella, jossa on vähän ja harvaa asutusta. Lähimmän asuinrakennuksen ja tuotantokentän välinen maasto on puustoista metsä ja suomaata. Muilta työmailta saatujen melumittausten perusteella voidaan arvioida, että vaikka tuotantokoneiden äänet ovat varmasti kuultavissa lähimmän asutuksen kohdalla, melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity. Hakija on katsonut, että hankealueelta ei aiheudu sellaisia ympäristöön kohdistuvia pöly tai meluvaikutuksia, jotka aiheuttaisivat hakijalle korvausvelvollisuutta, edellyttäisivät määräyksiä tuotannon toimintatapoja koskevia määräyksiä tai tarkkailuvelvoitteen määräämistä. Ympäristöriskit Turvetuotannon ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Vuosittain laaditaan palosuojelusuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle. Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms. yhteydessä. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus ja ensiapukoulutusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt palosuojelusuunnitelmat ja he tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö päästötarkkailu Vaikutustarkkailu HAITAT JA VAHINGOT Hakija on esittänyt suoritettavaksi käyttö ja päästötarkkailua. Hakija on esittänyt suoritettavaksi vesistötarkkailua. Hakijan mukaan kalatalous, melu tai pölytarkkailu ei ole tarpeen. Hakija ei ole arvioinut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa.

10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 10 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Jalasjärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Jalasjärven kunnalta ja Jalasjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomat nimisessä lehdessä. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että hakemustiedoista poiketen tuotantoalue on nykyisin lähes kokonaisuudessaan tuotannossa. Ympäristökeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää, mikäli vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan käyttötarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla. Päästötarkkailuun on lisättävä yksi ajankohta talvella alivaluman aikana. Muut näytteet on otettava maalishuhtikuussa, kesä heinäkuussa, syys lokakuussa ja joulutammikuussa. Ympäristökeskus on hyväksynyt Ilvesnevan turvetuotantoalueen vesistötarkkailuohjelman toteutettavaksi lausunnosta ilmenevin ehdoin ja täsmennyksin. Ympäristökeskus on edellyttänyt tarkkailun suorittavalta laboratoriolta ja näytteenottajalta lausunnosta ilmeneviä ominaisuuksia. Pölyämisen estämiseksi tulee turvetuotannon eri vaiheissa käyttää parasta mahdollista tekniikkaa. Turvetuotannosta oheistoimintoineen aiheutuva pöly asumiseen ja oleskeluun käytettävillä alueilla ei saa ylittää valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 480/96). Mikäli lähialueen kiinteistöillä havaitaan pölyhaittoja, niitä on arvioitava standardisoidulla laskeumamittausmenetelmällä SFS Tuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriytyvissä kohteissa valtioneuvoston antamia ohjearvoja (VNp 993/92). Mikäli lähialueen kiinteistöillä havaitaan meluhaittoja, on suoritettava melumittauksia, jotka pyritään ajoittamaan eniten melua aiheuttaviin työvaiheisiin. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti (TYVIpalvelimen) kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedois

11 11 ta ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Perustason vesiensuojelurakenteisiin kuuluvan lietesyvennyksen pituuden on oltava noin 10 m ja leveyden hieman sarkaojaa leveämpi. Laskeutusaltaat on tyhjennettävä mieluiten heti tuotantokauden ja syyskunnostusten jälkeen sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Tyhjennettävälle lietteelle on varattava riittävästi pengerrettyä läjitysaluetta laskeutusaltaan välittömään läheisyyteen. Pintavalutuskentän koon on oltava vähintään 3,8 % valumaalueesta. Laskuojan 1 pintavalutuskentän on oltava vähintään 1,48 ha ja laskuojan 4 pintavalutuskentän vähintään 0,85 ha. Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Jalasjärven kunnan suorittamalla tarkastuskäynnillä havaittiin, että vesi ei levinnyt tasaisesti laskuojan 4 varrella olevalle kentälle, vaan kentästä oli aktiivisessa käytössä noin 60 %. Laskuojan 1 varrella oleva kenttä oli rakennusvaiheessa ja sen toimivuudesta ei ole vielä tietoa. Tuotantoalue on laajentunut ja vesistön kokonaiskuormitus on kasvanut, minkä vuoksi ympäristökeskus on edellyttänyt, että myös lohkojen 4, 5, 6, 7 kuivatusvedet käsitellään esim. tuotantoalueelle perustettavan kasvillisuus tai imeytyskentän kautta tai muulla vastaavan tasoisella menetelmällä. Poltto ja voiteluaineet on sijoitettava katettuun reunallisella suojarakenteella varustettuun tilaan ja jäteöljyjen säilyttämiseen käytetty katettu tila on varustettava reunallisella suojarakenteella. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää. Kuivatusvesien aiheuttama kuorma alapuolisessa vesistössä on pidettävä mahdollisimman alhaisella tasolla. Kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet on johdettava pintavalutuksen kautta tai käsiteltävä vastaavan tehoisella vesienkäsittelymenetelmällä ympärivuotisesti. TE keskus on vaatinut luvan saajan velvoittamista suorittamaan :n suuruista kalatalousmaksua, mikäli lupa hankkeelle myönnetään hakemuksen mukaisesti. Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi, joka sisältää selvityksen Ilvesjoen kalastosta, on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

12 Muistutukset ja mielipiteet 12 3) Jalasjärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunta on viitannut vuonna 2001 julkaistuun selvitykseen Jalasjärven kuormitusselvitys vuonna 2000 ja vesiensuojelusuunnitelma, jonka mukaan turvetuotannosta aiheutuvan typen osuus Jalasjärveen on 4,7 % ja fosforin osuus 2,3 %. Jalasjärveen kohdistuva kuormitus on kymmenkertainen ns. vaaralliseen kuormaan verrattuna. Lautakunnan mukaan suunnitelmassa esitetyt vesienkäsittelymenetelmät ovat riittävät lukuun ottamatta laskuojan 3 kautta johdettavia vesiä. Maakuntakaavassa edellytetään turvetuotannon vesiensuojelusta, ettei kuormitus vesistöihin kasva nykyisestään. Kuormitus kasvaisi, mikäli suunniteltu hanke toteutetaan vain perustason vesienkäsittelyllä. Suunnitelmaa on tehostettava pintavalutuksella tai muulla sitä vastaavalla menetelmällä. Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja alueen luonnosta ja eläimistöstä, kasvillisuudesta tai linnustosta. Ne on selvitettävä luonnontilaisen ojittamattoman suon osalta ennen luvan myöntämistä. Kuormitustarkkailussa on esitettyjen määreiden lisäksi analysoitava rauta ja alkaliniteetti. Tarkkailu on toteutettava esitetyn lisäksi myös tuotantoajan loppuvuosina ja talvella. Alueella mahdollisesti säilytettävät polttoaineet on oltava joko kaksoisvaippasäiliöissä tai tiiviillä alustalla Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Myös alueella mahdollisesti olevien siirrettävien säiliöiden on oltava asianmukaisia. Alueella syntyvät jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota aumamuovien keräämiseen. Myös öljyisten jätteiden keräyspisteet on oltava kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteiden pääsy maaperään on estetty. 4) Jalasjärven kunnan kunnanhallitus on puoltanut hakemusta Jalasjärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan edellyttämin toimenpitein. 5) AA ja BB (Mäntyneva RN:o 30:4, Ilvesjoen kylä, Jalasjärvi) ovat kertoneet ostaneensa 23 ha:n suuruisen metsäkiinteistön ja vapaaajan asunnon huhtikuussa Kiinteistön pohjoisrajalla oli ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu vapaa ajan asunto, jota heidän oli tarkoitus laajentaa ja muuttaa vakituisesti asuttavaksi. AA ja BB olivat ennen ostoa tutustuneet alueeseen ja todenneet Ilvesharjun molemmilla puolilla olevan noin 30 ha turvetuotantoaluetta. Hakija on laajentanut turvetuotantoaluettaan vuoden 2003 toukokuun ja todennäköisesti vuoden 2004 kesän välisenä aikana noin ha. AA ja BB olivat ilmoittaneet laajentamisesta ympäristönsuojelun valvontaviranomaisille ja Seinäjoen palo ja pelastustoimelle.

13 13 Tuotantoalue sijaitsee noin 400 m:n etäisyydellä muistuttajien vapaa ajan asunnosta. Tuotannosta aiheutuu voimakasta melu ja pölyhaittaa. Tuotantoaikana pihamaalla oleskelu on pohjoistuulella mahdotonta imuvaunun aiheuttaman melun vuoksi. AA ja BB ovat luopuneet ajatuksesta muuttaa vapaa ajan asuntonsa vakituisesti asuttavaksi, koska kiinteistölle pääseminen on sattumanvaraista Ilvesharjuntien ollessa lastauspaikkana ja palovaarallinen tielle jäävän paksun turvepölykerroksen vuoksi. Vapaa ajan asunnon virkistyskäyttömahdollisuutta ei enää ole, jos uusimman tuotantoalueen ja muistuttajien kiinteistön välillä oleva metsikkö hakataan pois. AA ja BB ovat todenneet, ettei heitä ole otettu huomioon asianosaisina, koska hakijan hakemuksesta puuttuu noin 15 ha:n suuruinen turvetuotannossa oleva alue, joka on 400 m:n etäisyydellä muistuttajien vapaa ajan asunnosta ja kaivosta. AA ja BBi ovat vaatineet tulla kuulluiksi asianosaisina. He ovat edellyttäneet, että heidän kiinteistönsä ja vapaa ajan asuntonsa huomioidaan ympäristölupahakemuksessa. Kaikki hakemuksessa mainitut alueet ovat olleet tuotannossa jo vuoden 2004 kesästä alkaen. Lupahakemuksessa mainitaan lohkolla 1 olevan turvetta m 3, mutta hakemuksen täydennyksessä todetaan, että lohko 1 on laajennusaluetta ja vasta valmisteltu turvetuotantoa varten. Hehtaarimäärältään vähän pienemmällä lohkolla 6, joka on vanhaa aluetta, turvetta ilmoitetaan olevan jäljellä m 3. AA ja BB ovat vaatineet, että turvetuotanto Ilvesnevalla keskeytetään, kunnes hakijan lupahakemus on käsitelty. Tuotannossa olevien lohkojen 4, 5, 6 ja 8 alueella ei ole yhtään työmaatietä, vaan lastaus ja kuljetus tapahtuvat Jalasjärven kunnan avustuksella Ilvesharjuntiellä. Lupahakemukseen merkitty työmaatie Kurjen talosta etelään on Ilvesharjuntie. Hakemuksen mukaan aumoja lastattaessa tie on poikki tuntikausia. Hakija ei ole maininnut, että sen työmaatienä käyttämä Ilvesharjuntie johtaa kolmelle vapaaajan asunnolle. Ilvesharjuntie on ajoittain lähes ajokelvoton. Tiellä oleva pöly aiheuttaa suuren palovaaran tiellä liikkuville autoille. Hakija on velvoitettava rakentamaan hakemuksessaan mainitsemansa työmaatiet. Kivennevantien ja Ilvesharjuntien risteyksessä palavien nesteiden säilytykseen käytettävä farmarisäiliö sijaitsee turvetuotantoalueella kuivan heinän päällä ja toinen farmarisäiliö turvekentällä. Sammutuskalustona on kaksi sinkkiämpäriä. Säiliön viereen kootaan auma. AA:n ja BB:n ainoa kulkureitti kiinteistöltään on mainittua reittiä, eikä heillä ole mahdollisuutta paeta tulta, mikäli auma syttyy palamaan. Hakija on velvoitettava noudattamaan palo ja pelastusviranomaisten määräyksiä. Kivennevantie kulkee kohtisuoraan lännestä itään lohkolta 8 AA:n ja BB:n vapaa ajan asunnon pohjoispäätyyn. Molemmat alueet aiheuttavat melu ja pölyhaittoja, joita ei ole mitattu. Lähin lastaus tapahtuu 550 m:n etäisyydellä.

14 14 Metsän virkistyskäyttö häiriintyy oleellisesti melu ja pölyhaittojen vuoksi. Hakijalle on määrättävä valvotut, tarkat tuulirajat pölyhaittojen estämiseksi lähialueilla sekä ankara melu ja pölytarkkailuvelvollisuus. AA:n ja BB:n lähialueella sijaitseva kaivo on otettava huomioon ympäristölupaa myönnettäessä. AA ja BB ovat myöhemmin täydentäneet kirjelmäänsä ja kuvanneet turpeen lastausta ja turveliikennettä Ilvesharjuntiellä sekä kulun estymistä kiinteistölleen. Hakijan vastine Hakija on todennut vesienkäsittelyn tehostamista koskevista vaatimuksista, että Ilvesnevan tuotantoalueen vuosittainen tuotantoaikainen nettokuormitus vastaa noin 0,05 0,12 % Jalasjärven kokonaiskuormituksesta. Hakija on esittänyt laskelmia Jalasjärven koko valuma alueelta tulevasta kuormituksesta kuormituslähteittäin vuodelta Jalasjärveen kohdistuva vuosittainen fosforikuormitus on noin kg ja typpikuormitus noin kg. Koko valuma alueen turvetuotannon osuus fosforikuormituksesta on 2,3 % (noin 527 kg) ja typpikuormituksesta 4,7 % ( kg). Hakijan mukaan hanke ei lohkojen 4, 5, 6 ja 7 perustason vesienkäsittelymenetelmälläkään merkittävästi kuormita Jalasjärveä, kun otetaan huomioon, että tuotantoaika mainituilla lohkoilla on 5 10 vuotta. Hakijan mukaan virtaamansäädöllä tehostettu vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset edellä mainituilla lohkoilla. Polttoaineita ja paloturvallisuutta koskevista lausunnoista hakija on todennut, että paloturvallisuutta säätelevät palo ja pelastustoimesta annettu laki ja asetus sekä sisäasiainministeriön ohje turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Hakija toimittaa paloviranomaisille vuosittain päivitetyt turvallisuussuunnitelmat. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jossa on asianmukaiset säiliöt jätteille. Jätteet toimitetaan jätehuoltoyhtiö Lakeuden Etappi Oy:lle. Ilvesnevan tuotantoalueella polttoaine säilytetään irrallisissa ja siirrettävissä säiliöissä ja kerrallaan varastoidaan alle 15 m 3 polttoainetta. Polttoaineiden varastopaikat eivät sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä, minkä vuoksi niiden sijoittaminen katettuun reunalliseen suojarakenteella varustettuun tilaan ei ole tarpeen. Hakija on hyväksynyt Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) esityksen yhden näytteenottoajankohdan lisäämisestä päästötarkkailuun talvella alivaluman aikana. Muut näytteet otetaan tarkkailuohjelmassa esitetyn mukaisesti. Hakija on katsonut, että sen lupahakemuksessa esittämät seurantaparametrit vesistötarkkailussa ovat riittävät. Hakijan mukaan vesistötarkkailuun ei ole perusteita lisätä ympäristökeskuksen esittämän mukaisesti ammoniumtyppeä eikä a klorofylliä. Hakija on hyväksynyt ympäristökeskuksen ehdotuksen sii

15 15 tä, että vesistötarkkailun näytteet otetaan samanaikaisesti kuormitusnäytteiden kanssa kahtena vuotena ennen luvan tarkistusvuotta. Hakija ei ole hyväksynyt ympäristökeskuksen vaatimusta virtaaman määrittämisestä vesistötarkkailussa alapuolisessa vesistössä. Pöly ja melupäästöjen osalta hakija on todennut, että pölyn leviämistä noin 200 m:n etäisyydellä olevan asuintalon pihaan estetään tuotantorajoituksilla silloin, kun tuulen suunta on kohti asuintaloa. Meluhaittaa voidaan estää tuotantorajoituksilla, mikäli asukkaat valittavat melusta. Noin 420 m:n etäisyydellä sijaitsevien vapaa ajan asuntojen ja tuotantoalueen välissä on metsää, eikä melusta ja pölystä aiheudu asutukselle kohtuutonta rasitusta. Pöly ja melumittauksia ei ole tarpeen tehdä. Hakija on hyväksynyt ympäristökeskuksen vaatimukset pintavalutuskenttien oikovirtausten estämisestä. Hakija on todennut Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatiman vuosittaisen :n kalatalousmaksun olevan perusteeton suhteutettuna Ilvesnevan tuotantoalueen aiheuttamaan kuormitukseen. Vaatimus kalatalousmaksusta ei vastaa Ilvesjoen kalataloudellista arvoa. TE keskus ei ole osoittanut, että turvetuotanto olisi aiheuttanut kalataloudellista vahinkoa, eikä Ilvesjoen vahinkoalueen kalataloudellinen menetys ole 100 %, koska Ilvesjoella kalastetaan ja joki kuuluu edelleen merkittäviin ja kehityskelpoisiin latvavesistöihin. Ilvesnevan tuotantoalueen aiheuttama kalataloudellinen vahinko on enimmillään 29. Hakija ei ole arvioinut mahdollisesti esiintyvien rapujen taloudellista arvoa, mutta kun sen taloudellinen arvo lisätään, niin Ilvesjoen rapu ja kalataloudellinen yhteisarvo on huomattavasti alle 50 /a. Hakija on todennut hyväksyvänsä kalatalousmaksun määräämisen turvetuotantoalueen kuormitusta vastaavalla osuudella Ilvesjoen kokonaiskuormituksesta. Hakija on todennut Jalasjärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 4) vaatimuksiin alueen luonnon, eläimistön, kasvillisuuden ja linnuston selvittämisestä, että hankealue on kuntoonpantu turvetuotantoa varten, joten tässä vaiheessa tehtynä luontoselvitys ei anna mitään lisäarvoa. Hakijan mukaan lupahakemuksen liitteenä oleva tarkkailuohjelma on riittävän laajamittainen. Hakija on todennut AA:n ja BB:n 5) vaatimukseen muistuttajien asianosaisuudesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee yli 500 m:n etäisyydellä hankealueesta eikä sijaitse Ilvesnevan turvetuotantoalueen arvioidulla vaikutusalueella. Turvetuotanto ei vaaranna kaivon antoisuutta tai veden laatua. Muistuttajien esittämä 15 ha:n alue ei kuulu hankealueeseen. Kyseinen turvetuotantoalue on hakijan mukaan 4 ha ja kuuluu yksityiselle maatalousyrittäjälle. Muistuttajien ihmettelyyn eri lohkoilla olevasta turvemäärästä suhteessa niiden pinta aloihin hakija on todennut, että suon turvekerros vaihtelee hankealueella luontaisesti.

16 16 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Pääasiaratkaisu Lupamääräykset Ilvesharjuntie on yksityinen tie, eikä ympäristölupa hakijan käsityksen mukaan käsittele yksityisiä teitä koskevia asioita. Vastuu tien kunnosta kuuluu tienpitäjälle, jona toimii tiekunta tai tieosakkaat yhdessä. Hakija on kertonut huolehtineensa tien kunnossapidosta ja maksaneensa säännöllisesti siitä aiheutuneet kustannukset. Hakija on todennut pyrkivänsä siihen, että tuotanto ja turpeen varastointi suoritetaan ja ajoitetaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Aumat eivät sijaitse alle 400 m:n etäisyydellä asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ja muistuttajien kiinteistön välinen maasto on pääasiassa metsää, joka vähentää pöly ja meluvaikutuksia. Turvetuotannon melu ei ylitä melun ohjearvoja muistuttajien kiinteistöllä. Hakija on todennut turpeen lastausten tapahtuvan osittain Ilvesharjuntiellä ja kestävän tavallisesti minuuttia. Vuonna 2006 Ilvesharjuntiellä suoritettiin yhteensä 9 turvekuormausta. Kaikki kuormaukset tapahtuivat 1. ja 2.6. välisenä aikana, jolloin muita tienkäyttäjiä ei näkynyt. Hakija on liittänyt kuormakirjat vastineensa oheen. Ympäristölupavirasto myöntää Apemet A P N Ky:lle ympäristöluvan Ilvesnevan tuotantoalueen turvetuotantoon hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 85 ha:n suuruiselta alueelta, joka sisältää noin 61,4 ha:n suuruisen laajennusalueen. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä lohkoilta 1, 2, 3 ja 8 tulevat kuivatusvedet ympärivuotisesti vähintään suunnitelman mukaisten noin 1,5 ha:n suuruisen ja noin 0,9 ha:n suuruisen pintavalutuskentän kautta.

17 17 Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen laajennusalueen turvetuotannon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Mataloituvilla kentillä, joiden turvepaksuus on alle puoli metriä, sarkaojat sekä reuna ja kokoojaojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty suunnitelman liitteenä 2 olevaan karttaan merkityllä alueella, kun tuulee pohjoisen ja lounaan (0 225 ) väliseltä sektorilta tuulen nopeuden ylittäessä 1 m/s. Alu

18 18 eella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti.

19 19 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana kalatalousmaksua 600 euroa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

20 20 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ilvesnevan turvetuotantoalueen noin 23,6 ha:n suuruinen alue lohkoilla 4 7 on jo tuotannossa ja sen noin 61,4 ha:n suuruinen laajennusosa on hakijan antamien selvitysten mukaan valmisteltu turvetuotantoa varten. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Lohkoilla 4 7 on käytössä perustason vesienkäsittelymenetelmät. Alue on tuotannossa enää lyhyehkön ajan ja ympäristölupavirasto on antanut näiden lohkojen turvetuotantotoiminnalle määräaikaisen ympäristöluvan saakka, ellei luvan saaja tee hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi sen osalta mennessä ja esitä pintavalutuskentän, kasvillisuuskentän tai teholtaan vastaavan puhdistusmenetelmän käyttöön ottamisesta lohkoilla 4 7, jolloin luvan voimassa olo ratkaistaan tuohon hakemukseen annettavassa päätöksessä. Laajennusosalle suunnitellut pintavalutuskentät vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen läheisyydessä on asutusta. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto on lupamääräyksessä 6) määrännyt toimenpiderajoituksen pölyhaitan vähentämiseksi. Suota ympäröi pääsääntöisesti suopohjainen metsä, joka vähentää pölystä ja melusta asutukselle aiheutuvaa haittaa. Melun rajoittamiseksi annetaan lisäksi lupamääräys 7). Kun otetaan huomioon Ilvesnevan suon ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

21 Lupamääräysten perustelut 21 Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotanto on laajamittaista ja sitä tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpiderajoitus lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä turvataan aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla silloin, kun tuulee asutukseen päin ja pöly ja meluhaitat olisivat suurimmat. Tuulen nopeuden raja arvo on määritelty siten, että tuulen suunta on todettavissa. Selvitysten mukaan ympäristön asutukselle aiheutuvat pölyhaitat ovat suurimmat silloin, kun tuulen nopeus on pieni ja laimeneminen vähäistä. Toiminnalle asetettavan rajoituksen pölyhaitoilta suojaava vaikutus on merkittävä myös heikoilla tuulilla. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 17) on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen vesienkäsittelyrakenteista, että uudet vesienkäsittelyrakenteet on lupamääräyksessä 3) edellytetty tehtäviksi ennen laajennusalueen turvetuotannon aloittamista ja lupamääräyksen 4) mukaan luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. Lupamääräyksen 2) mukaan vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Pintavalutuskenttien pinta ala on riittävä, mutta vesienkäsittelyrakenteiden tulee myös toimia niiltä edellytetyllä tavalla. Ympäristölupavirasto toteaa vaati

22 22 mukseen lohkojen 4 7 kuivatusvesien käsittelystä pintavalutuksella, että lohkot 4 7 ovat tuotannossa enää lyhyehkön ajan ja ympäristölupavirasto on antanut näiden lohkojen turvetuotantotoiminnalle määräaikaisen ympäristöluvan saakka, ellei luvan saaja tee hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi sen osalta mennessä ja esitä pintavalutuskentän, kasvillisuuskentän tai teholtaan vastaavan puhdistusmenetelmän käyttöön ottamisesta lohkoilla 4 7, jolloin luvan voimassa olo ratkaistaan tuohon hakemukseen annettavassa päätöksessä. Ympäristölupavirasto ottaa pölyä ja melua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7) ilmenevällä tavalla sekä vaatimuksen luvan saajan raportointivelvollisuudesta ympäristökeskukselle huomioon lupamääräyksissä 10), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa vaatimuksen poltto ja voiteluaineiden sijoittamisesta huomioon lupamääräyksessä 9) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto viittaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2), Jalasjärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnan kunnanhallituksen 4) vesienkäsittelyä koskevista vaatimuksista edellä ympäristökeskuksen lausuntoon antamaansa vastaukseen. Ympäristölupavirasto toteaa Jalasjärven kunnan rakennus ja ympäristölautakunnan 3) ja Jalasjärven kunnanhallituksen 4) vaatimuksiin alueen luonnon, eläimistön, kasvillisuuden ja linnuston selvittämisestä, että alue on osittain jo tuotannossa ja myös laajennusalue on kuntoonpantu turvetuotantoa varten eikä luontoselvitys siten anna asiassa enää lisäarvoa. Ympäristölupavirasto toteaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen euron suuruisesta kalatalousmaksusta, että tuotantopinta ala ja laajennusalueen tehostettu vesienkäsittelymenettely huomioon ottaen 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu on riittävä. Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n 5) kirjoituksesta, että AA:n ja BB:n vapaa ajan kiinteistön rakennus sijaitsee Ilvesnevan tuotantoalueen lohkolta 8 noin 600 m:n etäisyydellä eikä siten sijaitse Ilvesnevan turvetuotantoalueen arvioidulla vaikutusalueella. Ympäristölupavirasto hylkää hallintopakkohakemuksen luonteisena tämän lupahakemusasian yhteydessä esitettynä vaatimuksen Ilvesnevan turvetuotannon keskeyttämisestä. Ympäristölupavirasto toteaa lisäksi, että luparatkaisusta ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Ympäristölupavirasto toteaa, että yksityisen tien käytöstä säädetään yksityisistä teistä annetussa laissa, eikä ympäristölupavirasto tämän ympäristöluvan yhteydessä voi antaa tien käyttöä koskevia velvoittavia määräyksiä.

23 23 Ympäristölupavirasto toteaa AA:n ja BB:n paloturvallisuudesta esittämään huolenaiheeseen, että lupamääräyksessä 11) on annettu määräys sammutusvesialtaista ja ns. ehtymättömästä vesilähteestä sammutusveden saamiseksi kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. Lisäksi ympäristölupavirasto toteaa, että sisäasiainministeriön pelastusosasto on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta, jota turvetuottaja on velvollinen noudattamaan. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tuotantoalueen lohkojen 4 7 yhteensä 23,6 ha:n suuruisen tuotantoalueen osalta lupa on voimassa saakka. Mikäli luvan saaja jättää hakemuksen alueen kuivatusvesien käsittelyn tehostamiseksi kuten kappaleessa "Lupamääräysten tarkistaminen" on sanottu, luvan voimassaolo ratkaistaan tuohon hakemukseen annettavassa päätöksessä. Muilta osin lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastoon tuotantoalueen lohkojen 4 7 yhteensä 23,6 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistamisen tehostamista koskeva hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä suunnitelma pintavalutuskentän, kasvillisuuskentän tai teholtaan vastaavan puhdistusmenetelmän käyttöön ottamisesta mahdollisimman pian. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tuotantoalueen muilta osin jätettävä ympäristölupavirastoon viimeistään Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä ja kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä arvio mahdollisesti aiheutuvista korvattavista vahingoista. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.

24 24 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa lohkoilla 4 7 saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

25 25 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailu Anne Valjakka Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Anne Valjakka. AV/sl

26 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

27 Liite 2 KARTTA