RAPORTTI. Vantaa Tikkurilan pato PADON OSITTAISEN PURKAMISEN MYÖTÄ ERODOITUVAN SEDIMENTIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Raportti numero:

Transkriptio

1 PADON OSITTAISEN PURKAMISEN MYÖTÄ ERODOITUVAN SEDIMENTIN Vantaa Tikkurilan pato Tilaaja: Vantaan kaupunki RAPORTTI Raportti numero: Jakelu: Vantaan kaupunki Golder Associates Oy

2 TIIVISTELMÄ Vantaan kaupunki on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa Tikkurilankosken padon osittaista purkua sekä koskialueen kunnostusta ja valmistelua varten. Lupahakemusta koskien aluehallintovirasto pyytää seuraavaa täydennystä (ESAVI/1989/2017, ): - Sedimenttitutkimusten tutkimuspisteiden 17 ja 20 osalta normalisoidut tulokset haitallisten aineiden pitoisuuksista sekä arvio padon osittaisen purkamisen myötä erodoituvien sedimenttien ympäristövaikutuksista. Tässä raportissa esitetään em. täydennyspyynnön mukaiset asiat. Lupahakemus ei ollut käytettävissä arvion laatimisessa. Arvion laatimisessa on käytetty taustatietoina seuraavia: - Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll, Vantaa, syyskuu Ympäristötekninen sedimenttitutkimus, Vantaan kaupunki, Tikkurilan pato, vesialueet ja , , Golder Associates Oy Kohteessa on todettu sedimentissä haitta-aineita. Pitoisuuksia verrattiin ekologisiin viitearvoihin (Screening Quick Reference Tables, NOAA, United States Department of Commerce, tarkasteltavien aineiden tunnistamiseksi. Viitearvovertailun perusteella tarkasteluun valittiin kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki. Sedimentin eroosion myötä alavirtaan mahdollisesti muodostuvat pitoisuudet arvioitiin sedimentin määrän ja veden virtaaman perusteella. Laskennallisia vesipitoisuuksia verrattiin viitearvoihin (NOECaq, suurin koepitoisuus, jossa vaikutuksia ei ole todettu, Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Suomen ympäristö 23, 2007), joiden alittuessa vaikutuksia ei arvioida muodostuvan. Laskennalliset vesipitoisuudet alittivat viitearvot. Erodoituvasta sedimentistä ei arvioida muodostuvan ympäristövaikutuksia, mikäli sedimentti hallitaan Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelman mukaisesti pato puretaan osittain, ranta-alueella tehdään kaivua ja täyttöjä ja patoaltaasta poistetaan haitta-ainepitoista sedimenttiä. Patoaltaan veden pintaa lasketaan hallitusti ja hitaasti siten, että sedimenttiä ei lähde merkittävissä määrin liikkeelle. Kun allas on tyhjä ja kuiva, hienojakoista sedimenttiä poistetaan virtaavalle vedelle altistuvista kohdista. Rannoilta, eroosiota kestävän verhoilun peittämäksi jäävää sedimenttiä ei poisteta. Tämä arvio on tehty saatavilla olevien tietojen mukaan. Mikäli suunnitelmat oleellisesti muuttuvat tai kohteesta saadaan merkittävää lisätietoa, tulee arvion tulokset tarkistaa. Projektinro i

3 Sisällysluettelo 1.0 JOHDANTO Taustaa Tehtävän rajaus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arvioinnin toteutus Lähtöoletukset Sedimentin haitta-ainepitoisuudet ja tarkasteltavien aineiden valinta Erodoituvasta sedimentistä alavirtaan muodostuvien pitoisuuksien arviointi ja viitearvovertailu Altistujat ja altistusreitit Laadullinen vaikutusten tarkastelu YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI NORMALISOIDUT PITOISUUDET EPÄVARMUUSTARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 TAULUKOT Taulukko 1: Erodoituvasta sedimentistä alavirtaan muodostuvat enimmäispitoisuudet ja niiden vertailu viitearvoihin KUVAT Kuva 1: Tehtävä LIITTEET LIITE A Lähtöoletukset LIITE B Normalisoimattomat sedimentin haitta-ainepitoisuudet ja vertailu ekologisiin viitearvoihin LIITE C Normalisoidut sedimentin haitta-ainepitoisuudet Projektinro ii

4 1.0 JOHDANTO 1.1 Taustaa VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN Vantaan kaupunki on hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa Tikkurilankosken padon osittaista purkua sekä koskialueen kunnostusta ja valmistelua varten. Lupahakemusta koskien aluehallintovirasto pyytää seuraavaa täydennystä (ESAVI/1989/2017, ): - Sedimenttitutkimusten tutkimuspisteiden 17 ja 20 osalta normalisoidut tulokset haitallisten aineiden pitoisuuksista sekä arvio padon osittaisen purkamisen myötä erodoituvien sedimenttien ympäristövaikutuksista. Tässä raportissa esitetään em. täydennyspyynnön mukaiset asiat. Lupahakemus ei ollut käytettävissä arvion laatimisessa. Arvion laatimisessa on käytetty taustatietoina seuraavia: - Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll, Vantaa, syyskuu Ympäristötekninen sedimenttitutkimus, Vantaan kaupunki, Tikkurilan pato, vesialueet ja , , Golder Associates Oy Tarkastelualue ja sedimentin tila on kuvattu em. dokumenteissa. Tämän arvioinnin on tilannut Vantaan kaupunki ja sen on laatinut Golder Associates Oy. Golder Associates Oy:ssä projektipäällikkönä toimii Jarmo Kosonen ja arvioinnista vastaa Pirjo Tuomi. 1.2 Tehtävän rajaus Tämän arvion tarkoituksena on kuvata ympäristövaikutuksia, joita muodostuu padon osittaisen purkamisen (ja muun tarkastelualueella tehtävän vesirakentamisen) takia vapautuvasta haitta-ainepitoisesta sedimentistä (Kuva 1). Sedimenttiä arvioidaan vapautuvan lähinnä vesirakennustöiden aikana. Töihin sisältyy hienojakoisen sedimentin poistaminen kuivakaivuna. Siten vaikutukset rajatuvat rakentamisaikaan tai välittömästi sen jälkeen, jolloin mahdollisesti pieniä määriä jäljelle jäänyttä haitta-ainepitoista sedimenttiä voi erodoitua. Kun padon kunnostuksen yleissuunnitelman mukaiset työt ovat valmistuneet, eroosiolle alttiit haitta-ainepitoiset sedimentit ovat pääosin poistettu tai peitetty (Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma). Näin ollen tässä raportissa ei tarkastella em. töiden jälkeen mahdollisten jäännöspitoisuuksien vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei myöskään tarkastella mahdollisesti tarkastelualueen ympäristöstä maaperästä tai pohjavedestä kulkeutuvien haitta-aineiden vaikutuksia, joita on tarkasteltu erikseen päivätyssä maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnissa (Golder Associates Oy). Lisäksi täydennyspyynnön mukaisesti esitetään normalisoidut haitta-ainepitoisuudet (luku 4.0). Projektinro

5 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN Kuva 1: Tehtävä. 2.0 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 2.1 Arvioinnin toteutus Erodoituvasta sedimentistä toimenpidealueelta alavirtaan muodostuvat haitta-ainepitoisuudet ja niiden vaikutukset arvioidaan seuraavasti: - Sedimentin haitta-ainepitoisuuksia verrataan ekologisiin viitearvoihin (luku 2.3). Tämän perusteella valitaan tarkasteltavat haitta-aineet (luku 2.3). - Erodoituvan sedimentin määrä ja laimeneminen alavirran puolella arvioidaan (luku 2.4) - Edellisen perusteella saatuja arvioita haitta-aineiden pitoisuuksista vedessä verrataan viitearvoihin, jotka kuvaavat mahdollista vaikutusta vesiympäristössä (luku 2.4). Lisäksi ympäristövaikutuksia kuvaillaan laadullisesti (luku 2.6). 2.2 Lähtöoletukset Lähtöoletukset on listattu alla sekä esitetty liitteessä A. - Sedimentin haitta-aineet esiintyvät liejusedimentissä. Karkea kivi-, sora- tai hiekkapohja ei tyypillisesti pidätä haitta-aineita merkittäviä määriä varsinkaan virtaavassa vesiympäristössä. - Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelman mukaan pato puretaan osittain, ranta-alueella tehdään kaivua ja täyttöjä ja patoaltaasta poistetaan haitta-ainepitoista sedimenttiä. Patoaltaan veden pintaa lasketaan hallitusti ja hitaasti siten, että sedimenttiä ei lähde merkittävissä määrin liikkeelle. Kun allas on tyhjä ja kuiva, hienojakoista sedimenttiä poistetaan virtaavalle vedelle altistuvista kohdista. Rannoilta, eroosiota kestävän verhoilun peittämäksi jäävää sedimenttiä ei poisteta. - Padon kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti hienojakoinen sedimentti on tarkoitus poistaa eroosiolle alttiilta alueilta kuivakaivuna, mutta työn toteutuksesta ei ole tarkempaa tietoa eikä mahdollisesti jäljelle jäävän hienojakoisen sedimentin määrää voida tarkkaan arvioida. Toimenpiteiden jälkeen virtausnopeus kasvaa. Tässä vaiheessa toimenpidealueelta voi vielä erodoitua pieniä määriä hienoainesta, jos kaikkea hienojakoista sedimenttiä ei saada tarkkaan poistettua. - Erodoituva sedimentti kulkeutuu ja sekoittuu vesimassaan toimenpidealueelta alavirtaan, jossa se osin kulkeutuu veden mukana ja osin sedimentoituu. Vastaanottajana toimii alavirran puoleinen ekosysteemi ja ravintoverkko (pohjaeläimet ja eläinplankton -> kalat -> saalistajat/ihminen). Projektinro

6 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN 2.3 Sedimentin haitta-ainepitoisuudet ja tarkasteltavien aineiden valinta Sedimentin haitta-aineiden pitoisuudet on esitetty liitteessä B. Tarkasteltavat aineet valittiin vertaamalla todettuja, normalisoimattomia pitoisuuksia sedimentin ekologisiin viitearvoihin (Screening Quick Reference Tables, NOAA, United States Department of Commerce, Tarkastelussa käytettiin normalisoimattomia pitoisuuksia, koska myös viitearvot on esitetty normalisoimattomina. Viitearvoja voidaan käyttää alustavaan pitoisuuksien haitallisuuden arviointiin ja kriittisten aineiden valintaan. Ne eivät kuitenkaan suoraan vielä kerro muodostuuko riskiä. Riskin muodostumiseen vaikuttavat kohdekohtaiset tekijät (haitta-aineiden kulkeutuminen, vastaanottajat yms.). Orgaanisista haitta-aineista tolueenin, asenafteenin, fluoreenin, fenantreenin, fluoranteenin, pyreenin, bentso(a)antrasenin, kryseenin ja bentso(a)pyreenin pitoisuus ylittää tason, jota Hollannissa pidetään puhtaana sedimenttinä (TEL, <25 % pohjaeläimistä aiheutuu haittaa). Sedimentissä todetut pitoisuudet ovat kuitenkin tasolla, jonka suurin osa pohjaeläimistä sietää (pitoisuus < LEL, taso, jonka suurin osa pohjaeläimistä sietää). Em. perusteella sedimentin orgaanisista haitta-aineista ei muodostu ekologista riskiä eikä näitä aineita valita tarkasteluun. Epäorgaanisista haitta-aineista kromin, kuparin, nikkelin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet ylittävät tason, jonka suurin osa pohjaeläimistä sietää (pitoisuus > LEL). Lisäksi yhdessä näytteessä lyijypitoisuus ylittää tason, jossa yli 50 % pohjaeläimistä aiheutuu haittaa (> PEL, yli 50% pohjaeläimistä aiheutuu haittaa). Siten kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki valitaan tarkasteluun. 2.4 Erodoituvasta sedimentistä alavirtaan muodostuvien pitoisuuksien arviointi ja viitearvovertailu Haitta-aineita on todettu esiintyvän liejusedimentissä. Karkea kivi-, sora- tai hiekkapohja ei tyypillisesti pidätä haitta-aineita merkittäviä määriä. Pehmeän pohjan paksuutta on pyritty selvittämään luotauksella, mutta sitä ei pystytty määrittämään (Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma, Ramboll). Rambollilta saadun tiedon mukaan (sähköposti Otso Lintinen -> Jarmo Kosonen, ) poistettavan hienojakoisen sedimentin määräksi on arvioitu 2000 m 3. Jos liejusedimentin paksuudeksi (keskimääräinen näytteenottosyvyys sedimenttitutkimuksessa ja tyypillinen paksuus, jossa haitta-aineet yleensä esiintyy) oletetaan keskimäärin noin 30 cm, toimenpidealueella (1104 m 2, Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma) on hienojakoista sedimenttiä on noin 330 m 3. Liejusedimentin määräksi arvioidaan siten m 3. Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelman perusteella voidaan olettaa (luku 2.2), että poistettavasta sedimentistä voi erodoitua työn aikana tai välittömästi toimenpiteiden päätyttyä verrattain vähäinen määrä. Tarkkaa arvioita erodoituvan sedimentin määrästä ei voida tehdä. Tässä arviossa määrän arvioidaan olevan enintään 5-10% toimenpidealueen liejusedimentin määrästä eli m 3 / t. Toimenpidealueen keskivirtaamaksi on arvioitu 3,3 m 3 /s ja keskialivirtaamaksi 0,3 m 3 /s (Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma). Vesirakennustöiden kestosta ei ole tietoa. Tässä arvioidaan, että ajanjakso, jolla erodoituminen tapahtuu, on noin kaksi kuukautta. Tällöin erodoituva sedimentti sekoittuu em. virtaamien perusteella 1,6-17 M m 3 :n vettä. Em. erodoituvan sedimentin sekoittuessa tähän vesimäärään, muodostuu taulukossa 1 esitetyt tarkasteltavien aineiden pitoisuudet. Jos erodoituva sedimentti sekoittuu pidemmän ajan kuluessa kuin em. kahden kuukauden kuluessa tai jos joen virtaama on suurempi, se laimenee suurempaan vesimassaan, jolloin muodostuvat pitoisuudet ovat alhaisemmat. Jos taas erodoituminen tapahtuu nopeammin, pitoisuudet ovat suuremmat, mutta vaikutusaika lyhyempi. Projektinro

7 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN Ympäristölaatunormi Taulukko 1: Erodoituvasta sedimentistä alavirtaan muodostuvat enimmäispitoisuudet ja niiden vertailu viitearvoihin. Sedimenttinäytteiden Haitta-ainepitoisuus vedessä, Haitta-ainemassa erodoituvassaa johon erodoituva sedimentti keskiarvo, sedimentissä, kg sekoittuu, mg/l NOEC* Min Max Min Max mg/l mg/l 2.5 Altistujat ja altistusreitit Erodoituva sedimentti kulkeutuu jokiuomassa sekoittuen vesimassaan. Hienoainesta kulkeutuu veden mukana ja sedimentoituu pohjaan alavirran puolella. Alavirran puolella pohjaeläimet ja eläinplankton voivat niellä hienoainespartikkeleita ja siten haitta-aineet siirtyvät ravintoverkossa edelleen kaloihin. Lopullisina altistujina ovat kaloja saalistavat eläimet sekä kaloja syövät ihmiset. Luvussa 2.4. esitetyn laskennan perusteella alavirtaan muodostuvat pitoisuudet alittavat selvästi pitoisuuden, jonka ylittyessä vaikutuksia voisi todeta (Taulukko 1). Minkään tarkastellun aineen ei siten arvioida muodostavan sedimentin erodoitumisen myötä ympäristö- tai terveyshaittaa. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) koskee pintavettä ja se sisältää luettelon vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista sekä niiden ympäristönlaatunormit. Lyijyn osalta on mahdollista, että pitoisuudet ovat ympäristölaatunormin tasolla (Taulukko 1), jos sedimenttiä erodoituu edellä esitetty enimmäismäärä (300 t) edellä esitetyllä ajanjaksolla. Koska sedimenttiä ei todennäköisesti vapaudu näin suurta määrää ja koska lyijynkään pitoisuus alavirrassa ei ylitä ekologista viitearvoa, lyijynkään ei arvioida aiheuttavan ympäristöhaittaa. 2.6 Laadullinen vaikutusten tarkastelu Aine mg/kg Cr 47 1,2 14, Cu 38 0,9 11, Ni 24 0,6 7, Pb 44 1,1 13, Zn 151 3,8 45, * NOEC = NOECaq, suurin koepitoisuus, jossa vaikutuksia ei ole todettu, Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Suomen ympäristö 23, 2007 Erodoituva sedimentti voi samentaa vettä alavirran puolella. Edellä arvioitujen (luku 2.4) erodoituvan sedimentin määrän ja vesimäärän perusteella voidaan laskea, että kahden kuukauden aikana sedimentin eroosiosta aiheutuu veteen kiintoainesmäärä mg/l. Samentuminen on sitä vähäisempää, mitä hitaammin sedimentin erodoituminen tapahtuu. Jos eroosio tapahtuu nopeammin, samentuminen voi olla suurempaa, mutta tällöin samentuminen jää lyhytaikaiseksi. Keravanjoki on luontaisesti tarkastelualueella sameaa (Vantaanjoen yhteistarkkailu, vedenlaatu vuosina , Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdsitys, julkaisu 72/2014). Toimenpidealueelta erodoituvan sedimentin vaikutus samentumiseen arvioidaan vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Toimenpiteiden vaikutusta Vuollejokisimpukkan elinympäristöön on arvioitu Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelmassa. Sinä ajanjaksona, kun sedimenttiä voi erodoitua, joessa uivat ihmiset voivat joutua suoraan kosketukseen tai niellä haitta-ainepitoista sedimenttiä. Koska ajanjakso arvioidaan lyhyeksi ja aivan toimenpidealueen välittömässä läheisyydessä ei ole uimarantaa (lähin uimaranta alavirran puolella sijaitsee Vantaanjoen varressa, Tapaninvainiossa, useiden kilometrien päässä), altistumista suoran kosketuksen ja nielemisen kautta ei arvioida tapahtuvan. 3.0 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Edellä esitettyjen arvioiden perusteella, mikäli kohteessa toteutetaan Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelman mukaiset toimenpiteet, erodoituvasta sedimentistä ei arvioida muodostuvan ympäristövaikutuksia. Yleissuunnitelman mukaisesti pato puretaan osittain, ranta-alueella tehdään kaivua ja Projektinro

8 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN täyttöjä ja patoaltaasta poistetaan haitta-ainepitoista sedimenttiä. Patoaltaan veden pintaa lasketaan hallitusti ja hitaasti siten, että sedimenttiä ei lähde merkittävissä määrin liikkeelle. Kun allas on tyhjä ja kuiva, hienojakoista sedimenttiä poistetaan virtaavalle vedelle altistuvista kohdista. Rannoilta, eroosiota kestävän verhoilun peittämäksi jäävää sedimenttiä ei poisteta. Erodoituvan sedimentin sekoittuessa alavirran vesimassaan, sedimentin haitta-ainepitoisuuksista ei muodostu sellaisia pitoisuuksia, joista arvioitaisiin olevan haittaa. 4.0 NORMALISOIDUT PITOISUUDET Liitteessä C on esitetty sedimenttinäytteiden haitta-ainepitoisuudet normalisoituina. Taulukossa on esitetty viitearvovertailu Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015) mukaisiin pitoisuustasoihin. Näitä pitoisuustasoja voidaan käyttää massan läjityskelpoisuuden arviointiin, kun läjitys tapahtuu vedenalaiselle vesiläjitysalueelle. Sisävesillä ruopatut massat sijoitetaan kuitenkin yleensä maalle. Maalle tapahtuvaa loppusijoitusta varten normalisoimattomia pitoisuuksia verrataan maa-aineksen kynnys- ja ohjearvoihin (Ympäristötekninen sedimenttitutkimus, Vantaan kaupunki, Tikkurilan pato, vesialueet ja , , Golder Associates Oy). 5.0 EPÄVARMUUSTARKASTELU Arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikuttaa arvion luotettavuuteen. Alla on esitetty merkittävimpiä epävarmuuksia. Haitta-aineiden esiintyminen Haitta-aineiden esiintymistä on tutkittu neljästä tutkimuspisteestä ja eri syvyyksiltä. Kukin näyte koostui useammasta osanäytteestä. Koska sedimentin haitta-ainepitoisuudet ovat todennäköisesti muodostuneet pitkän ajan kuluessa ja ovat peräisin useista eri lähteistä, liejusedimentin haitta-aineiden voidaan olettaa esiintyvän verrattain tasaisesti tarkastelualueella. Tutkimuspisteiden välillä ei ollut merkittävää eroa pitoisuuksien osalta, mikä osaltaan viittaa siihen, että mitatut pitoisuudet kuvaavat hyvin tarkastelualueen liejusedimentin pitoisuuksia. Sedimentissä mahdollisesti esiintyvällä paikallisella pitoisuuksien vaihtelulla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta arvioinnin tuloksiin ja luotettavuuteen. Erodoituvan sedimentin määrä Erodoituvan sedimentin määrää ei tiedetä. Myöskään liejusedimentin määrästä ei ole mittaustietoa. Osa tarkastellun jokialueen pohjasta on kuitenkin kivikkoista eikä sisällä hienoainesta (Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelma). Ranta-alueilla osa liejusedimentistä tullaan peittämään. Mikäli toimenpiteet tehdään kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, mahdollisesti erodoituvan sedimentin määrä on todennäköisesti alhaisempi kuin mitä tässä arviossa on esitetty. Siten tässä raportissa esitetty erodoituvan sedimentin ympäristövaikutusten arviointi on tehty varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Erodoituvan sedimentin sekoittuminen alavirtaan Vesimäärä, johon erodoituva sedimentti sekoittuu, arvioitiin Keravanjoen virtaama-arvioiden perusteella. Sedimentti kuitenkin sekoittuu epätasaisesti siten, että lähempänä toimenpidealuetta pitoisuudet voivat olla suurempia ja mitä pidemmälle alavirtaan partikkelit kulkeutuvat, sitä enemmän haitta-aineet laimenevat. Tarkastelu kuvaa siten keskimääräistä tilannetta. 6.0 JOHTOPÄÄTÖKSET Kohteessa on todettu sedimentissä haitta-aineita. Pitoisuuksia verrattiin sedimentin ekologisiin viitearvoihin tarkasteltavien aineiden tunnistamiseksi. Viitearvovertailun perusteella kriittisiä aineita ovat kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki. Sedimentin eroosion myötä alavirtaan mahdollisesti muodostuvat pitoisuudet arvioitiin sedimentin määrän ja veden virtaaman perusteella. Laskennallisia vesipitoisuuksia verrattiin vesiekosysteemin viitearvoihin, joiden alittuessa vaikutuksia ei arvioida muodostuvan. Laskennalliset vesipitoisuudet alittivat viitearvot. Projektinro

9 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN Haitta-ainepitoisen sedimentin eroosiosta ei arvioida muodostuvan ympäristövaikutuksia, mikäli sedimentti hallitaan Tikkurilan padon kunnostuksen yleissuunnitelman mukaisesti. Tämä arvio on tehty saatavilla olevien tietojen mukaan. Mikäli suunnitelmat oleellisesti muuttuvat tai kohteesta saadaan merkittävää lisätietoa, tulee arvion tulokset tarkistaa. GOLDER ASSOCIATES OY Pirjo Tuomi Asiantuntija Jarmo Kosonen Projektipäällikkö Projektinro

10 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN LIITE A Lähtöoletukset Projektinro

11 Lähtöoletukset Vastaanottajana toimii alavirran puoleinen ravintoverkko sekä kaloja saalistavat eläimet ja kalaa syövät ihmiset. Ranta-alueella tehdään täyttöjä ja kaivutöitä. Kasvillisuutta säilytetään. Pason keskiosa puretaan noin 20 m:n matkalta Veden pinnan lasku patoaltaassa tehdään hallitusti ja hitaasti, jolloin sedimentti ei lähde liikkeelle. Kun uoma on kuiva, poistetaan uoman pohjalta hienorakeinen sedimentti virtaavalle vedelle altistuvista kohdista. Rannoilta, eroosiota kestävän verhoilun peittämäksi jäävää sedimenttiä ei poisteta. Vuollejokisimpukkaa esiintyy pääasiassa nykyisen patoaltaan alueella Sedimentin haitta-aineet esiintyvät liejusedimentissä (karkea kivi/sora/hiekkapohja ei tyypillisesti pidätä haitta-aineita merkittäviä määriä) Toimenpiteiden jälkeen virtausnopeus kasvaa ja välittömästi niiden jälkeen toimenpidealueelta voi kulkeutua haitta-ainepitoista sedimenttiä, jota ei ole poistettu tai peitetty. Tämän määrä on kuitenkin yllä esitetyn perusteella vähäinen.

12 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN LIITE B Normalisoimattomat sedimentin haitta-ainepitoisuudet ja vertailu ekologisiin viitearvoihin Projektinro

13 Projektin nimi: Projektinumero: Näytteenotto pvm. Näytepiste Sedimenttityyppi lieju Vantaa Tikkurila Patotutkimus Syvyys m Näytepisteen kuvaus Alajuoksulla, rautatiesillan ÖLJYHIILIVEDYT BENSIINIHIILIVEDYT KLOORATUT ALIFAATTISET HIILIVEDYT PAH-YHDISTEET ETBE Etyyli- Dikloorieteeninaftynafran- (a)antra- (b)fluo- (k)fluo- (a)py-,2,3-cd) (ghi)- Ase- Ase- Fluo- Bentso- Bentso- Bentso- Bentso- Indeno(1 Bentso- TBA Bentseeneenleeniklorideteeni orieteeni leeni reeni reeni seeni reeni seeni yh Tolu- Ksy- Vinyyli- Trikloori- Tetraklo Nafta- Fluo- Fenant- Antra- Py- Kry- C 10 -C 21 C 22 -C 40 C 10 -C 40 MTBE TAME bent- seeni (summa) leeni teeni teeni seeni ranteeni ranteeni reeni -pyreeni peryleeni DIPE TAEE mg/k mg/k mg/k mg/k mg/k mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg g g g g g < < < 0.92 < < < < < < < < lieju, hk jälkeen < löysä lieju pohjoisreunalla < < < 0.92 < < < < < < < < < < tiiviimpi lieju lieju, sa eteläreunalla < < < 0.92 < < < < < < < < < < < < 0.92 < < < < < < < < sa, lieju < < < < < lieju, hk,hm eteläreunalla hk, lieju < < < 0.92 < < < < < < < < < < < < < TEL/Hollantilainen tavoite LEL PEL SEL/Hollantilainen toimenpideraja TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MIN < < < 0.92 < < < < < < < < < < < < < < MAKS < < < 0.92 < < < < < < < KESKIARVO < < < 0.92 < < < < < < < MEDIAANI < < < 0.92 < < < < < < < KESKIHAJONTA tilastot_alku TEL= Treshold Effect Level. Canadian Sediment Quality Guidelines for the protection of Aquatic Life. Relies on National Status and Trends Program. Alle 25%:lle pohjaeläimistä aiheutuu haittaa Hollantilainen tavoite = Puhdas sedimentti LEL = Lowest Effect Level. Guidelines for the Protection and Management of Aquatic Sediment Quality in Ontario. Taso, jonka suurin osa pohjaeläimistä sietää. PEL = Probable Effect Level. Canadian Sediment Quality Guidelines for the protection of Aquatic Life. Relies on National Status and Trends Program. Yli 50%:lle pohjaeläimistä aiheutuu haittaa. SEL = Severe Effect Level. Guidelines for the Protection and Management of Aquatic Sediment Quality in Ontario. Taso, jolla aiheutuu huomattavaa haittaa pohjaeläimille. Hollantilainen toimenpideraja = Merkittävästi pilaantunut sedimentti

14 Projektin nimi: Projektinumero: Näytteenotto pvm lieju Vantaa Tikkurila Patotutkimus Syvyys m Näytepisteen kuvaus Alajuoksulla, rautatiesillan lieju, hk jälkeen PAH hteensä As Cd Co RASKASMETALLIT MUUT ANALYYSIT MUUT TIEDOT Cr Cu Hg Ni Pb Sb Näytepiste Sedimenttityyppi Hehkutushäviö, % k.a. Kuivaaine 105 C Märkätiheys mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ng/kg % % t/m3 % % Vesipitoisuus Savipitoisuus (<2 µm) Muut havainnot 3.1 < < < öljyä?, tummia kerroksia < < < < < V Zn PCB7 summa 2,3,7,8- TCDD dioksiini TEQ org. ruskea kerros välissä, puusilppua löysä lieju pohjoisreunalla < < < harmaa, vaalean ruskea, org. ainesta tiiviimpi lieju lieju, sa sa, lieju lieju, hk,hm hk, lieju 0.3 eteläreunalla eteläreunalla TEL/Hollantilainen tavoite LEL PEL SEL/Hollantilainen toimenpideraja TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA < < < < < < harmaa, tiivis harmaa, vaalean ruskea, org. ainesta vaalean ruskea, harmaa, mustia raitoja, öljyä? < < musta, harmaa, puuta, kasveja < < < < < harmaa, org.ainesta < < < < < < < < < < < kova pohja kova pohja

15 VANTAA TIKKURILAN PATO ERODOITUVAN SEDIMENTIN LIITE C Normalisoidut sedimentin haitta-ainepitoisuudet Projektinro

16 YHTEENVETOTAULUKKO Sedimenttinäytteet Normalisoidut Projektin nimi: Projektinumero: Näytteenotto pvm lieju Vantaa Tikkurila Patotutkimus Syvyys m Näytepisteen kuvaus Alajuoksulla, rautatiesillan ÖLJYHIILIVEDYT C 10 -C 21 C 22 -C 40 C 10 -C 40 MTBE TAME mg/k g mg/k g mg/k g BENSIINIHIILIVEDYT ETBE TBA DIPE TAEE mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg < 0.12 < 0.12 < 2.2 < < 0.12 < < < < < < KLOORATUT ALIFAATTISET HIILIVEDYT Näytepiste Sedimenttityyppi Vinyylikloridi Dikloorieteenit (summa) Tetraklo orieteeni Bentso- (a)antraseeni Naftaleeni Asenaftyleeni Asenafteeni Fluoreeni PAH-YHDISTEET Trikloorieteeni Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni lieju, hk jälkeen < löysä lieju pohjoisreunalla < < < 1.0 < < < < < < < < < < tiiviimpi lieju lieju, sa eteläreunalla < < < 1.4 < < < < < < < < < < < < 1.8 < < < < < < < < sa, lieju < < < < < lieju, hk,hm eteläreunalla hk, lieju < < < 1.3 < < < < < < < < < < < < Läjityskelpoisuus, taso IA Läjityskelpoisuus, taso IB Läjityskelpoisuus, taso IC Läjityskelpoisuus, taso 2 TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA < < < 1.0 < < < < < < < < < < < < < < 0.12 < 0.12 < 2.2 < < < < < < < < < < 1.5 < < < < < < < < < < 1.4 < < < < < < < tilastot_alku

17 YHTEENVETOTAULUKKO Sedimenttinäytteet Normalisoidut Projektin nimi: Projektinumero: Näytteenotto pvm lieju Vantaa Tikkurila Patotutkimus Syvyys m Näytepisteen kuvaus Alajuoksulla, rautatiesillan Indeno(1,2,3-cd) -pyreeni Kryseeni Bentso- (b)fluoranteeni Bentso- (k)fluoranteeni Bentso- (a)pyreeni Bentso- (ghi)- peryleeni PAH yhteensä mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg As mg/k g Cd mg/k g Cr RASKASMETALLIT Cu Hg Ni Pb Zn MUUT ANALYYSIT PCB7 summa 2,3,7,8- TCDD dioksiini TEQ Näytepiste Sedimenttityyppi Hehkutushäviö, % k.a. Kuivaaine 105 C MUUT TIEDOT Märkätiheys mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg ng/kg % % t/m3 % % 1.6 < < Vesipitoisuus Savipitoisuus (<2 µm) lieju, hk jälkeen < < < < löysä lieju pohjoisreunalla < < tiiviimpi lieju lieju, sa sa, lieju lieju, hk,hm hk, lieju 0.3 eteläreunalla eteläreunalla Läjityskelpoisuus, taso IA Läjityskelpoisuus, taso IB Läjityskelpoisuus, taso IC Läjityskelpoisuus, taso 2 TILASTOTIEDOT HAVAINTOJEN MÄÄRÄ MIN. MAKS. KESKIARVO MEDIAANI KESKIHAJONTA < < < < < < < < < < < < < < < < < < < < ####

18 Golder Associates Oy Konalantie 47 B Helsinki Suomi T: