ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 11/08/1 Dnro Psy-2007-y-51 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 11/08/1 Dnro Psy-2007-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Varessuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Posio LUVAN HAKIJA Rasepi Oy Järvenpääntie 24 B KUUSAMO

2 SISÄLLYSLUTTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Vesienkäsittelymenetelmät... 6 Kuntoonpanosuunnitelma... 6 Kuntoonpanotöiden suoritusjärjestys ja kunnostusaikataulu... 7 Liikenne... 7 Poltto- ja voiteluaineet... 8 Tuotannon jälkeiset toimet... 8 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 8 Päästöt pintavesiin... 8 Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu... 8 Kuormitus... 9 Päästöt ilmaan Melu Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Purkuvesistön vedenlaatu Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Pohjavedet Alueen luonto ja suojelukohteet Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Asutus ja muu rakennettu ympäristö TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja suojelukohteisiin Vaikutus pintavesiin Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Pölyn ja melun vaikutukset Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Muut ympäristövaikutukset TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennakkotarkkailu Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu Pöly- ja melutarkkailut POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Muut riskit ja häiriötilanteet Ympäristövahinkovakuutus VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET PERUSTEET TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAA KOSKEVALLE HAKEMUKSELLE LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen... 22

3 3 Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU TÄYTÄNTÖÖNPANORATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmääräys OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen perusteet Täytäntöönpanoratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Istutusvelvoite VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 36 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 37

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rasepi Oy on hakenut Varessuon turvetuotantoalueelle (112,8 ha) toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa ja lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Posion kunnassa. Lähimmät kylätaajamat ovat Autti 25 km:n ja Pernu noin 10 km:n päässä tuotantoalueesta. Tarkoituksena on kuntoonpanna alue turvetuotantoa varten. Varessuonsuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta metsäojastoon, joka laskee Vohonjokeen. Vohonjoki levenee Keski-Voho- ja Ala- Voho -nimisiksi järviksi. Vesistö jatkuu edelleen jokimaisena vesistönä Simojärveen saakka. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalueen pinta-ala ylittää 10 hehtaaria. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Turvetuotantoalueen omistaa Posion Yhteismetsä 13, joka on vuokrannut alueen Rasepi Oy:lle. Hakemuksen mukaan Itä-Lapin maakuntakaava on vahvistettu Kaavassa Varessuon alueelle ei ole esitetty erityisaluevarausta. Varessuon alue sijoittuu kaavamerkinnän M4105 alueelle, mikä tarkoittaa metsätalouskäyttöön varattuja alueita. Hakemuksen mukaan lähimmät suojelualueet ovat Korouoman rotkolaakso (S 3016), joka sijaitsee suunnittelualueesta n. 5 km koilliseen sekä Soppana (SL 4105), joka on laajahko vanhan metsän alue noin 10 km etäisyydellä etelään suunnittelualueesta. Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI ) Natura alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja eräät liitteen II lajit. Myös Simojärvi

5 5 (FI ) kuuluu Natura verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena, jonka suojelun perusteena ovat siellä esiintyvät luontodirektiivin liitteen I luontotyypeistä karut kirkasvetiset järvet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II lajeista saukko. TOIMINTA Yleiskuvaus Pääosa suosta on ojittamatonta aapasuota. Matalaturpeiset reuna-alueet on ojitettu n. 30 vuotta sitten. Noin viisi vuotta sitten ojitusta on tihennetty. Ojitusalueen suotyyppi on muuttunut kangasmaiseksi turvemaaksi. Varessuon pohjois- ja itäpuolella metsäojitetuilla alueilla sijaitsee useita lähteikköjä. Syksyllä 2006 suoritetun kartoituksen perusteella suunnittelualueelta on löydetty kaksi rauhoitettua kasvilajia: suovalkku ja lettorikko. Oulun yliopiston kasvimuseon rekisteritietojen mukaan Posion alueella on ainakin kolme suovalkkuesiintymää. Varessuon esiintymää ei mainita em. rekisterissä. Lettorikon esiintymä sijaitsee suoalueen eteläosassa. Aikaisemmin ei lettorikkoesiintymiä ole havaittu Posion kunnan alueelta. Keski- Lapin laajat Natura-alueet ovat huomattavimpia lettorikon suojelualueita. Muita suojeltavia kohteita ei tuotantoalueella ole havaittu. Läheisyydessä sijaitsevat lähteiköt sijoittuvat metsäojitetulle alueelle, eikä suon kunnostamisen turvetuotantoon uskota vaikuttavan lähteikköjen tilaan. Suon läheisyydessä olevat kankaat ovat pääosin hakattuja taimikkoalueita. Tuotteet ja tuotanto Varessuolta tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta n m 3 ( MWh). Turve toimitetaan lähinnä energiaturpeeksi Rovaniemelle ja Kuusamoon. Turvetuotantoa harjoitetaan suolla noin 20 vuotta, jona aikana Varessuolta nostettavan turve-energian määrän arvioidaan olevan noin MWh. Varessuolta tuotetaan pääasiassa jyrsinturvetta sekä imuvaunu- että hakumenetelmällä. Turvetta irrotetaan n. 2 cm:n kerros kuivumaan saran pinnalle. Kuivumista edistetään karheamalla tuotantoalueen pintaa. Kun turpeen kosteus on sopiva, se kerätään imuvaunulla ja kuljetetaan aumaalueelle varastoitavaksi. Hakumenetelmässä turve lanataan tuotantosaran keskelle turvekarheeksi. Kun karhetta on riittävästi se kuormataan traktorin kärrylle ja kuljetetaan auma-alueelle. Auma-alueella turve aumataan puskutraktorilla tiiviiksi aumaksi odottamaan turvetoimitusten alkamista. Normaali turpeen tuotantoaika on touko elokuu. Varsinaisia tuotantopäiviä on keskimäärin Kesällä tuotanto tapahtuu säiden mukaan. Sateisina päivinä alueella ei ole tuotantotoimintaa ollenkaan, mutta kuivina päivinä tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden. Turvetoimitukset ajoittuvat yleensä talvikaudelle. Osa turpeesta voidaan kuitenkin toimittaa ns. suoratoimituksena tuotantoaikana, jolloin aumaustoiminnat jäävät vähäisiksi.

6 Vesienkäsittelymenetelmät 6 Tuotantoalueen sarka- ja kokoojaojat on suunniteltu mahdollisuuksien mukaan turvetuotannon ympäristöohjeen mukaisilla loivilla pituuskaltevuuksilla. Sarkaojien alapäihin kaivetaan lietesyvennykset ja asennetaan päisteputket lietteenpidättimineen. Sarkaojiin tehtäviä lietesyvennyksiä tulee yhteensä 118. Varessuon tuotantolohkojen vedet johdetaan jakokaivon kautta kokoojaojia pitkin kahdelle laskeutusaltaalle. Jakokaivo jakaa vedet tasaisesti molemmille altaille. Laskeutusaltaista vedet virtaavat luontaisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 129 ha ja pintavalustuskentän pinta-ala 5.2 ha, eli noin 4 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentän kaltevuus on n. 0,8 % ja syvyys n. 220 m. Turvepaksuus pintavalutuskentällä on 0,9 1,5 m. Molemmat laskeutusaltaat varustetaan pintapuomilla. Pintavaluntakenttien keräilyojaston yhteyteen asennetaan virtaamien mittaamiseksi mittapato. Altaiden ja pintavalutuskentän mitoitusperusteet ovat turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeiston (2003) mukaiset. Eristysojiin rakennetaan kaksi lietesyvennystä suunnitelman osoittamiin paikkoihin. Kuntoonpanosuunnitelma Suunnitelmassa käytetty koordinaattijärjestelmä on KKJ ja korkeustaso N 60. Turvetuotantoon on suunniteltu alueet, joiden turvevahvuus ylittää 1,2 m. Suunnitellulla alueella turvekerros on 1,2 4,2 m. Tuotantokentät ojitetaan 20 m:n sarkaleveyteen. Vedet puhdistetaan teknis-taloudellisesti parhailla menetelmillä (BAT). Sarkaojat kaivetaan 1,0 1,5 metrin syvyyteen. Sarkaojien alapäihin asennetaan päisteputket, joiden yli työkoneet liikkuvat saralta toiselle. Päisteputkina käytetään halkaisijaltaan 110 mm:n muoviputkia. Putken pituus on 18 m. Kaikkiin päisteputkiin asennetaan lietteenpidätin, ja sen eteen kaivetaan sarkaojaan lietesyvennys. Tuotantolohkojen vedet ohjataan kokoojaojia pitkin jakokaivolle, josta ne jakautuvat kahteen laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vedet valuvat luontaisesti pintavalutuskentän jakoojaan. Pintavalutuskenttä tehdään ojittamattomalle rämeelle. Se rajataan keräilyojilla. Keräilyojan alapäähän rakennetaan mittapato. Tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysoja ulkopuolisten vesien ohjaamiseksi tuotantoalueen vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojien alapäihin kaivetaan syvennykset, joihin vedessä oleva kiintoaine laskeutuu. Tuotantoalueelle rakennetaan kaksi varsinaista auma-aluetta sekä suon takaosaan yksi talviauma-alue (vara-auma). Auma-alueet salaojitetaan 10 m:n välein. Lisäksi rakennetaan tukikohta-alue. Suon länsipuolelta kulkevalta Kaarlojoen metsä-autotieltä rakennetaan auma-alueille johtavaa kantavaa tietä n m. Turve- ja pengertietä rakennetaan n. 400 m. Tiet mahdollistavat tukikohdan ja tuotantoalueen välisen työkoneliikenteen sekä altaiden puhdistus- ja huoltotyöt. Paloturvallisuuden vuoksi tuotanto-

7 7 alueen, auma-alueen ja tukikohdan läheisyyteen rakennetaan suunnitelman mukaisesti 12 palovesiallasta, joille järjestetään kulku tuotantoalueelta rakentamalla rumpu suon reunaojaan paloaltaan välittömään läheisyyteen. Paloaltaat merkitään värikkäillä merkkilevyillä. Kuntoonpanotöiden suoritusjärjestys ja kunnostusaikataulu Suon kuntoonpano toteutetaan siten, että vesistöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Työt aloitetaan puuston raivaamisella suunnitelluilta tiepohjilta, auma- ja tukikohta-alueilta. Tämän jälkeen poistetaan pintamaat sekä pintakivet ja kaivetaan tarpeelliset tienreunaojat ja asetetaan tarvittavat tienalitusrummut. Ojamaat muotoillaan tiepohjalle, jonka päälle ajetaan kantavaa soratai kalliomursketta. Tien pintakerros tehdään hienommasta murskeesta. Varsinaisen tuotantoalueen kuntoonpano aloitetaan kaivamalla eristysojat alueen ympärille. Nämä estävät ulkopuolisten vesien valumisen kuntoonpantavalle tuotantoalueelle. Eristysojiin kaivetaan lietesyvennykset suunnitelmankarttaan merkittyihin paikkoihin. Seuraavaksi kaivetaan pintavalutuskentän jako-oja. Laskeutusaltaat kaivetaan ennen kokoojaojien ja reunaojien kaivua, joten jo kuntoonpanovaiheessa osa vesiensuojelurakenteista on toiminnassa. Viimeisenä kaivetaan sarkaojat, sarkaojasyvennökset sekä asetetaan päisteputket ja lietteenpidättimet. Kuntoonpano tehdään talviaikana, jolloin kaivunaikainen vesistökuormitus on mahdollisimman pieni. Ojituksen jälkeen poistetaan saroilta maatumaton pintaturve ja ne muotoillaan tuotantokuntoon. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset tyhjennetään kuntoonpanovaiheen jälkeen niihin kertyneestä lietteestä. Ennen tuotannon aloittamista suoritetaan vesiensuojelurakenteiden viimeistelytyöt ja korjataan mahdolliset sortumat sekä puhdistetaan mahdolliset oja tukkeumat. Rakennettavien auma-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 6.5 ha (sisältää vara-auma-alueen). Auma-alue salaojitetaan sarkaojien kaivun yhteydessä ja viimeistellään kunnostustuotannon yhteydessä. Työt aloitetaan mahdollisimman pian lainvoimaisen, kuntoonpanon mahdollistavan ympäristölupapäätöksen jälkeen, kuitenkin talviaikana. Alustava aikataulu: tien rakentaminen ja kunnostus: syksy 2007 ojitus ja vesiensuojelurakenteet: talvi 2007/2008 pintamaiden poisto ja sarkojen muotoilu: syksy 2008 kunnostustuotanto: kesä 2009 varsinainen tuotanto: kesä 2010 Liikenne Kuljetusreitti on Kaarlojoen metsäautotietä n. 8 km kantatie 81:lle, jota pitkin joko Rovaniemelle tai Kuusamoon. Molempiin suuntiin kuljetusmatkaa on n. 100 km. Turpeen tuotantoaikana liikennemäärä on n. 5 8 autoa/vrk. Varsinainen turvetuotanto suoritetaan 3 5 traktorilla.

8 8 Turve kuljetetaan auma-alueelta täysperävaunuyhdistelmillä, joiden kuormaan sopii n. 120 m 3 turvetta. Vuosittain Varessuolle saapuu ja sieltä lähtee noin 580 rekkaa. Turpeen toimitus ajoittuu yleensä syys toukokuun väliselle ajalle. Osa turvetoimituksista on ns. suoratoimituksia jo tuotantokaudella. Kun turvetoimitukset aloitetaan suolta, ne pyritään suorittamaan noin kuukauden sisällä. Poltto- ja voiteluaineet Energiankulutus muodostuu tuotantokaluston vetokoneiden polttoaineen kulutuksesta. Muu energian käyttö on vähäistä ja muodostuu lähinnä työmaan henkilöliikenteestä. Tuotannossa tarvittavan kevyen polttoöljyn määrä vaihtelee vuosittain johtuen tuotanto-olosuhteista. Runsassateisena kesänä polttoaineen kulutus on selvästi vähäisempää kuin vähäsateisena. Polttoaineita arvioidaan kuluvan vuosittain n l. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan kaksipohjaisissa terässäiliöissä (2 5 kpl). Tankkaukset ja normaalit huoltotoimenpiteet suoritetaan tukikohta-alueella. Tuotannon jälkeiset toimet Turvetuotannon päätyttyä suo otetaan pääosin maa- ja metsätalouskäyttöön. Tuotannon jälkeisillä ojitusratkaisuilla voidaan osa suoalasta vesittää järveksi tai kosteikoksi. Alueelle jätetään n. 20 cm:n turvekerros jälkikäyttöä ajatellen. Käytöstä poistuneelle tuotantoalueelle laaditaan tarkempi suunnitelma, kun turvetuotanto lähenee loppuaan. Suunnitelmassa esitetään jälkikäytön kannalta tarpeettomaksi jäävien laitteiden, rakennelmien yms. poistaminen ja siistiminen sekä vesistöjärjestelyt ja maankäyttö. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan Varessuon kuntoonpanossa, turvetuotannossa ja vesienkäsittelyssä käytetään parasta mahdollista käyttökelpoista tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Vesistöön johdettavan veden määrä ja laatu Turvetuotannon keskeiset kuormitteet ovat kiintoaine, ravinteet (fosfori ja typpi) ja liuennut orgaaninen aine, humus. Vedet saattavat lisäksi sisältää runsaasti rautaa, joka yhdessä humuksen kanssa lisää veden väriä.

9 Kuormitus 9 Varessuon vedet johdetaan laskeutusaltaisiin ja niistä pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä vedet valuvat laskuojan kautta Vohonjokeen ja edelleen Simojärveen. Varessuon kuntoonpanovaiheen aikainen kuormitus arvioitiin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vuosien brutto- ja netto-ominaiskuormitusten perusteella. Arviossa on käytetty vuodenajoittaista tarkastelua. Bruttokuormitus tuotantokaudelle arvioitiin Lapin ympäristökeskuksen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden tuotantovaiheen vuosien brutto-ominaiskuormitusten perusteella. Nettokuormituksen arvioinnissa tuotantokaudelle käytettiin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusten yhteisesti sopimia veden laadun arvoja (kiintoaine = 2 mg/l, kok. N = 500 µg/l, kok. P = 20 µg/l). Netto-ominaiskuormitus saa arvon 0, kun luonnonhuuhtouma on ylittänyt turvesuolta pinta-alayksiköltä lähteneen huuhtouman. Turvetuotannossa olevan suon aiheuttama kuormitus on yleensä vähäisempi kuin kuntoonpantavan suon. Kuormitus ja vesistövaikutukset keskittyvät tuotantokauteen eli kesään. Yleisesti Pohjois-Suomessa tuotanto käynnistyy aikaisintaan toukokuun lopulla ja päättyy viimeistään syyskuun lopulla. Sulan maan aikana tuotantokenttä on kuiva ja pintakerros sateen sattuessa altis huuhtoutumaan ojiin ja edelleen vesistöön. Arvio Varessuon (112,8 ha) vesistökuormituksista (kg/vrk) kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa, ka=keskiarvo. Tuotantovaihe Bruttokuormitus kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 -N Kok-P touko syyskuu 6,38 32,94 1,77 0,09 0,11 rankkasade 89,00 144,36 9,87 0,61 0,44 Kuntoonpanovaihe Bruttokuormitus kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 -N Kok-P talvi 4,29 97,35 5,03 2,87 0,09 kevät 6,15 133,36 4,40 1,40 0,15 kesä 6,86 59,05 1,54 0,35 0,04 syksy 2,77 38,92 1,36 0,44 0,04 ka 5,02 82,17 3,08 1,26 0,08 Kuntoonpanovaihe Nettokuormitus kg/vrk Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 -N Kok-P talvi 0,00 73,39 3,73 2,24 0,04 kevät 0,00 133,36 4,19 0,48 0,10 kesä 5,00 38,88 0,81 0,19 0,02 syksy 1,43 29,51 0,37 0,00 0,02 ka 1,61 68,78 2,28 0,73 0,05 Tuotantovaihe Nettokuormitus kg/vrk Kiintoaine Kok-N Kok-P touko syyskuu 4,18 1,22 0,08 rankkasade 81,30 7,93 0,36

10 Bruttokuormitus 10 Arviot kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen kuormituksista eivät eroa toisistaan paljoakaan kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuuksia vertailtaessa. Kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet taas ovat korkeammat kuntoonpanovaiheen aikana, kuin tuotannon aikana. Arvion mukaan kesällä rankkasade aiheuttaa huomattavan vedenlaadun heikkenemisen pitoisuuksien kohotessa valuman kasvaessa. Erityisesti arvioitu kiintoaineen määrä, kemiallisen hapenkulutuksen tarve ja rautapitoisuus kohoavat rankkasateen aikana. Arvion mukaan kuntoonpanovaiheessa Varessuon tuotantoalueelta lähtevä vesi sisältää erityisen paljon humusta, mikä näkyy korkeana kemiallisen hapenkulutuksen määränä. Muut arviot kuntoonpanovaiheen kuormitusarvoista ovat alhaiset. Nettokuormitus Suon aiheuttama kuntoonpanovaiheen kuormitus näkyy selvimmin kemiallisen hapenkulutuksen kasvuna eli vesistöön pääsee humusta suolta. Muuten kuntoonpanovaihe ei aiheuta kuormitusmuutoksia alapuoliseen vesistöön. Tuotantovaiheessa kiintoainetta tulee suolta enemmän kuin kuntoonpanovaiheessa. Erityisesti rankkasateiden sattuessa kiintoaineen määrä kasvaa huomattavasti. Päästöt ilmaan Turvetuotannon pölyhaitat ajoittuvat pääsääntöisesti tuotantokaudelle. Työkoneiden liikkuminen kuivalla tuotantokentällä aiheuttaa pölyämistä samoin kuin turpeen aumaaminen ja sen kuormaaminen kuljetusta varten. Pölyämiseen vaikuttavat myös tuotantomenetelmä, turpeen laatu, maastoolosuhteet sekä säätila ja tuulisuus. Turpeen aiheuttamat pölylaskeumat ovat suurimmat n. 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, mutta tuulen mukana turvepöly voi kulkeutua kauaskin tuotantoalueesta. Turve lastataan yleensä tuotantokauden ulkopuolella, lumipeitteisenä aikana, jolloin pölylaskeumat tummentavat lähialueen lumenpinnan. Pölylaskeumien vaikutusalue on kuitenkin suhteellisen pieni, ja vaikutukset lähinnä tilapäisiä. Turvetuotannon aiheuttamia pölypäästöjä on Vapo Oy tutkinut mm. laskeumakeräimillä 1990-luvulla. Tutkimuksissa on todettu, että pölyvaikutukset ovat suurimmat tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Turvepöly voi pölyisimpinä aikoina aiheuttaa viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia vielä 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Pölyn määrään ei vaikuta yksin etäisyys. Siihen vaikuttaa myös turpeen maatuneisuus, auma-alueen läheisyys sekä paikan tuuliolosuhteet. Vielä 300 metrin etäisyydellä turvepöly voi yksistään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä, mutta metrin etäisyydellä ei turvepölynhaittoja voida juurikaan havaita. Melu Turvetuotannon melu on työkoneiden ja raskaiden ajoneuvojen ääniä, jotka vastaavat maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole ympärivuotista, vaan se keskittyy tuotantokaudelle touko elokuulle. Jyrsinturvetuotannossa melua esiintyy keskimäärin vuo-

11 11 rokauden aikana. Sään salliessa tuotanto on ympärivuorokautista, jolloin melua voi esiintyä myös öisin. Yleensä loka huhtikuuhun ajoittuvan toimitusvaiheen aikana eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään työmaa kerrallaan. Tietyn suon varastot puretaan pääsääntöisesti yhden, korkeintaan kahden kuukauden kuluessa. Toimitusaikana melu on raskaan liikenteen ääniä ja vastaa siten liikennemelua. Turpeen toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Toimitusaikana melu on hetkittäistä. Muina aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Melutaso vaihtelee koneyhdistelmien sekä sää- ja tuuli olosuhteiden mukaan. Turvetuotannon melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa työmenetelmien valinnalla. Kuljetuksista aiheutuu hetkittäistä liikennemelua kuljetusreitin varrella ympäri vuorokauden, melun taso on alle 55 db. Niskasen (1998) tutkimuksessa on selvitetty turvetuotannon aiheuttamaa ympäristömelua. Eri tuotanto- ja kuntoonpanomenetelmien melupäästöistä mitattiin ja arvioitiin laskennallisesti pitkäaikaisia keskiäänitasoja. Arviot tehtiin sääolosuhteissa, jolloin melun vaimeneminen oli vähäistä. Eri tuotantovaiheissa melu oli suurimmaksi osaksi traktoreiden aiheuttamaa. Jyrsinturpeen kuormauksessa melutasot olivat suuremmat useamman traktorin käydessä samanaikaisesti. Näiden tuotantovaiheiden aiheuttamat merkittävät melutasot eivät laskennallisen arvioinnin perusteella ulottuneet turvekenttien ulkopuolelle. Turpeen jyrsinnän, palaturpeen haun ja turpeen imuvaununoston (tyyppi I-32) aiheuttamat hetkelliset 55 db:n melualueet ulottuivat metrin etäisyydelle. Käytännössä edellä mainitut tuotantomenetelmät eivät aiheuta tuotantokenttien ulkopuolelle pitkäaikaisia 55 db:n ylityksiä. Turvekentän kuntoonpanojyrsintä ja kuntoonpanoruuvaus aiheuttivat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle saakka. Näiden tuotanto- ja kuntoonpanotoimien tekeminen yöllä (klo 22 07) voi nostaa ympäristön melutasot ohjearvon (50 db) tasolle noin puolen kilometrin etäisyydelle saakka. Toiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoittuu 55 db:n tasolle tuotantokentän läheisyydessä, metrin etäisyydellä. Turpeen nostaminen uudella imuvaunulla (JIK-35) aiheutti muita tuotanto- ja kuntoonpanomenetelmiä korkeampia melutasoja. Tämän mallin käyttäminen voi aiheuttaa melutasoille annettujen ohjearvojen ylityksiä noin kilometrin säteellä tuotantoalueen reunoista. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Mahdolliset kuivakäymäläjätteet kompostoidaan lähimaastoon. Työkoneet tankataan suurta varovaisuutta noudattaen tukikohta-alueella sitä varten rakennetussa paikassa. Alueella mahdollisesti syntyvät muut jätteet varastoidaan niin, että niistä ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Muutoinkin noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jätteet Tukikohta-alueelle järjestetään normaalin yhdyskuntajätteen keräilyastiat. Astiat tyhjennetään säännöllisin väliajoin.

12 12 Työkoneiden ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa syntyvät ongelmajätteet toimitetaan kunnan järjestämälle keräyspaikalle. Jäteöljyt toimitetaan Kuusamoon jatkokäsittelyyn. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia ja purkuvesistöön kohdistuva kuormitus Varessuo sijaitsee Simojoen vesistöalueen Simojärven alueella (64.05). Varessuon valuma-alue kuuluu Vohonjoen vesistöalueeseen (64.055). Varessuon vedet johdetaan tuotantoalueelta pintavalutuskentän ja laskuojan kautta Vohonjokeen, joka saa alkunsa noin 4,3 km tuotantoalueelta kaakkoon sijaitsevasta Raatelammesta. Vohonjoelta Varessuon vedet laskevat Keski-Vohoon ja siitä Ala-Vohon sekä Vohonjoen kautta Simojärveen, jonka etäisyys Varessuolta on noin 10 km. Laskuoja on pituudeltaan 2,5 km. Ojan valuma tulee Varessuolta ja ympäröivältä ojitetulta suo/metsämaalta. Laskuoja laskee Vohonjokeen noin 300 metriä ennen sen laskua Keski-Vohoon. Laskuojan valuma-alue on 10 ha. Noin 15 km:n pituinen Vohonjoki saa alkunsa Varessuon kaakkoispuolelta Raatelammesta ja sitä ympäröiviltä suo/metsämailta. Vohonjoki laskee Keski-Vohon ja Ala-Vohon kautta Simojärven Isoselän Soppananselälle. Joki kerää vetensä noin 96 km 2 suuruiselta valuma-alueelta. Keski-Voho on pinta-alaltaan 66 ha. Keski-Vohosta vedet laskevat lyhyen ojan kautta Ala-Vohoon. Järven valuma-alue laskukohdassa on 47 km 2. Simojärven Isoselän pinta-ala on ha. Sen valuma-alue on 467 km 2. Simojärvestä vedet laskevat Kortejärven kautta Simojokeen. Virtaamat ovat seuraavat: Valuma-alue Virtaama (m 3 /s) Varessuo laskussa Keski-Vohoon MQ 0,15 (F=13,8 km 2 ) NMQ 0,06 HMQ 0,36 Tuotannon aikainen MQ 0,16 Kesän ylivirtaama HQ 0,55 Ala-Vohon luusua MQ 0,58 (F=54,4 km 2 ) NMQ 0,25 HMQ 1,41 Tuotannon aikainen MQ 0,62 Kesän ylivirtaama HQ 2,16 Vohonjoki laskussa Simojärveen MQ 1,03 (F=95,6 km 2 ) NMQ 0,43 HMQ 2,48 Tuotannon aikainen MQ 1,08 Kesän ylivirtaama HQ 3,80

13 13 Purkuvesistön vedenlaatu Vohonjoen vesistöalueen vedenlaatua on seurattu metsäojituksien tarkkailuun liittyen. Tässä selvityksessä tarkastellaan vuosia Vuosi 2003 puuttuu tarkkailusta, koska silloin ei ole otettu vesinäytteitä. Tarkastelussa on mukana myös Simojärven syvännepiste Soppananselältä (Simojärvi 145). Vedenlaadun seuranta on keskittynyt tuotantoalueeseen nähden yhdelle yläpuoliselle (Vohonjoki 9) ja neljälle alapuoliselle pisteelle. Näytepiste Pohjoinen leveys Itäinen pituus Vohonjoki Vohonjoki 3B Keski-Voho Vohonjoki Simojärvi Kokonaisfosforipitoisuuden mukaan Vohonjoen vesi on lievästi rehevää ja Simojärven karua. Jakson alkupään fosforipitoisuudet ovat olleet hieman korkeammat kuin jakson lopulla. Yläpuolisen näytepisteen pitoisuudet ovat alhaisemmat, kuin Varessuon laskuojan laskun jälkeisten pisteiden pitoisuudet. Kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole suurta vaihtelua eri havaintopisteiden välillä. Vuosina 2000 ja 2004 pitoisuudet ovat olleet korkeimmat Vohonjoen näytepisteillä. Simojärven pisteessä typpipitoisuus on ollut alhaisempi, kuin muilla pisteillä. Näytteiden typpipitoisuudet ilmentävät lievästi rehevää veden tilaa. Sameudessa on havaittavissa suurta vaihtelua eri näytepisteiden ja eri vuosien välillä. Järvipisteillä (Keski-Voho ja Simojärvi) sameusarvot ovat suuresta vesimäärästä johtuen alhaisemmat kuin jokipisteillä. Vohonjoen alkupään (9 ja 3B) pisteiden sameus on ollut vähenevä jakson loppua kohden. Korkein sameus (3,1 FNU) mitattiin vuonna 2005 pisteessä 8. Vohonjoen sameusarvot ovat normaalilla jokien tasolla, eikä sameus ole vielä silminnähtävää. Simojärvessä ei ole havaittavissa sameutta, vesi on kirkasta. Simojärven sameudessa ei ole tapahtunut tarkastelujakson aikana muutoksia. Veden väri ei ole vaihdellut paljonkaan eri näytepisteiden välillä Vohonjoessa. Vuonna 2002 on mitattu alhaisimmat väriarvot. Väriarvon perusteella vesi on erittäin humuspitoista. Simojärvi on vain lievästi humuspitoinen, eikä väriarvoissa ole suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Vohonjoen näytepisteissä rautapitoisuus on ollut korkea, mutta tasainen eri vuosien ja näytepisteiden välillä. Korkea rautapitoisuus on tyypillinen ruskeille humuspitoisille vesistöille. Simojärven rautapitoisuus on ollut tyypillinen kirkkaalle vesistölle. Kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet tarkastelujakson aikana vesillemme tyypillisellä tasolla ilmentäen vähäistä humuspitoisuutta. COD Mn -arvo vuonna 2002 on ollut alhaisempi kuin muina vuosina. Veden happamuudessa on ollut vaihteluja eri vuosina näytepisteissä. Simojärven ph on lähimpänä neutraalia ja Vohonjoen yläosan näytepisteessä on ollut kaikkein happamin vesi. Erityisesti jakson alkuvaiheessa on ollut alhaisimmat ph-arvot.

14 14 Kiintoainepitoisuus kasvaa kohti joen alaosaa. Simojärven syvännepisteellä kiintoainepitoisuuslisäys ei kuitenkaan näy. Erityisesti vuonna 2005 on ollut pisteessä Vohonjoki 8 runsaasti kiintoainetta. Arvot ovat kuitenkin tyypillisellä vesiemme tasolla. Sähkönjohtavuudessa ei ole suurtakaan vaihtelua näytepisteiden välillä. Jakson alussa on havaittavissa hieman kohoamista sähkönjohtokyvyssä, mitä on seurannut tasainen lasku vuoteen 2005 saakka. Vuonna 2006 arvot ovat jälleen olleet nousussa. Arvot ovat tyypillisellä sisävesiemme tasolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että tuotantoalueelta alavirtaan vesistöjen vedenlaatu on tyypillisellä tasolla vesistöille, joiden valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua suometsää. Ojituksilla on turvetuotannon kanssa varsin samantyyppiset vaikutukset vedenlaatuun. Vesistöjä voidaan luonnehtia väriltään ruskeiksi ja humuspitoisiksi, lievästi reheviksi ja käyttökelpoisuudeltaan hyväksi tai tyydyttäväksi. Vesistön käyttö Kalasto ja kalastus Varessuon turvetuotantoalueen vedet johdetaan Vohonjoen kautta Simojärveen, joka on noin 10 km Varessuolta. Nämä vesialueet ovat pääosin Posion 13 kylän osakaskunnan hallussa. Keski-Voho ja Ala-Voho on kuitenkin vuokrattu Pernun osakaskunnalle. Vohonjoen, Keski-Vohon ja Ala-Vohon kalastusta ja kalastoa selvitettiin haastattelemalla puhelimitse osakaskuntien esimiehiä. Kalastus suunnitellun turvetuotantoalueen vaikutusalueella keskittyy pääasiassa Keski- Vohoon ja Ala-Vohoon. Vohonjoki on kokoluokaltaan pieni joki, jolla kalastus on vähäistä. Keski-Vohoon on Pernun osakaskunta istuttanut siikaa, jota kalastetaan pääasiassa verkoilla. Lisäksi Ala-Vohosta kalastetaan haukea. Kalastuksellisesti merkittävin on Keski-Vohon siikakanta, jota ylläpidetään istutuksin. Molempien Vohojärvien kalastajamääräksi arvioidaan yhteensä noin 20 henkilöä vuodessa ja Keski-Vohon siikasaaliiksi enintään 100 kg vuodessa. Alueella ei juurikaan esiinny harjusta tai taimenta, jollei niitä satunnaisesti nouse Vohonjoen alaosaan Simojärvestä. Kalastus painottuu kesäaikaiseen verkkokalastukseen, joskin järvillä käydään myös pilkillä talvisin. Järvillä voidaan siten katsoa olevan ympärivuotista kalastuksellista merkitystä. Molempien järvien rannoilla on myös kalastajia palvelevat kotarakennukset. Virkistyskäyttö Alue on suosittua metsästysseutua ja Varessuota pidetään hyvänä hillasuona.

15 15 Pohjavedet Varessuon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Alueen luonto ja suojelukohteet Varessuon alue sijaitsee korkeiden moreenimäkien painanteessa. Pääosa suosta on ojittamatonta aapasuota. Matalaturpeiset reuna-alueet on ojitettu n. 30 vuotta sitten. Noin viisi vuotta sitten ojitusta on tihennetty. Ojitusalueen suotyyppi on muuttunut kangasmaiseksi turvemaaksi. Varessuon pohjois- ja itäpuolen metsäojitetuilla alueilla sijaitsee useita lähteikköjä. Syksyllä 2006 tehdyn kasvillisuus- ja linnustokartoituksen perusteella suunnittelualueelta on löydetty kaksi rauhoitettua kasvilajia: suovalkku ja lettorikko. Oulun yliopiston kasvimuseon rekisteritietojen mukaan mukaan Posion alueella on ainakin kolme suovalkkuesiintymää. Varessuon esiintymää ei mainita em. rekisterissä. Lettorikon esiintymä sijaitsee suoalueen eteläosassa. Aikaisemmin ei lettorikkoesiintymiä ole havaittu Posion kunnan alueelta. Keski-Lapin laajat Natura-alueet ovat huomattavimpia lettorikon suojelualueita. Lapin ympäristökeskuksen lausunnon mukaan lettorikko kuuluu EU:n luotodirektiivin liitteen IV lajeihin. Hakemuksen mukaan muita suojeltavia kohteita ei tuotantoalueella ole havaittu. Läheisyydessä sijaitsevat lähteiköt sijoittuvat metsäojitetulle alueelle, eikä suon kuntoonpanon arvioida vaikuttavan lähteikköjen tilaan. Lapin ympäristökeskuksen lausunnosta ilmenee, että Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI ) Natura alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja liitteen II lajit kirjojokikorento sekä uhanalainen laji, jonka esiintymätiedot eivät ole julkisia. Ympäristökeskus toteaa, että myös Simojärvi (FI ) kuuluu Natura verkostoon. Se on hyväksytty luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyypit karut kirkasvetiset järvet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II laji saukko. Tuotantoalueen lähiympäristön maankäyttö Alue on pääosin avointa, ojittamatonta aapasuota. Reuna-alueet on ojitettu n. 30 vuotta sitten ja siten koko alueen hydrologia on muuttunut. Suon läheisyydessä olevat kankaat ovat pääosin hakattuja taimikkoalueita. Posion yhteismetsä harjoittaa metsätaloutta suunnittelualueen ympäristön alueilla. Varessuon alue kuuluu Posion Livon paliskunnan poronhoitoalueeseen. Varessuolla porot laiduntavat satunnaisesti.

16 Asutus ja muu rakennettu ympäristö 16 Hakemuksen mukaan lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat n. 10 km:n etäisyydellä hankealueesta Pernun kylällä. Noin metrin päässä tuotantoalueen rajasta sijaitsee vapaa-ajan asunto. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja suojelukohteisiin Varessuon alue on suotyypiltään pääasiassa saranevaa. Reuna-alueiden ojitus on aiheuttanut suomuuntumaa. Suon kuntoonpano turvetuotantoa varten muuttaa oleellisesti suoaluetta ja sen lähiympäristöä. Suunnitelluilta tuotantoalueilta, auma-alueilta sekä tiealueilta poistetaan puusto ja pintakasvillisuus. Lisäksi tuotannon vaatimat kuivatustoimenpiteet muuttavat alueen luontoa ja luontoarvoja. Maaston kuivumista ja kasvillisuusmuutoksia tapahtuu myös tuotantoalueen läheisyydessä. Kuivana aikana alueelta leviävä turvepöly laskeutuu tuotantoalueen lähiympäristöön. Tämän seurauksena tuotantoaluetta ympäröivä kasvillisuus joutuu sopeutumaan uusiin olosuhteisiin ja herkimmät lajit joutuvat antamaan tilaa kestävimmille lajeille. Koska Varessuon suunniteltu tuotantoalue sijoittuu osittain jo metsäojitetuille alueille on maastossa nykyisin havaittavissa kuivumista ja kasvillisuuden muutoksia. Puusto on paikoin tihentynyt ja parantanut kasvuaan ja osin on tapahtunut pusikoitumista. Pintavalutuskentän alueella maaston kosteus voi lisääntyä, mikä aiheuttaa kasvuston muutoksia. Yleensä heinittyminen ja sammaloituminen lisääntyvät jako-ojan välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee kuusi lähteikköaluetta, joiden kosteusolosuhteisiin hankkeella ei uskota olevan merkitystä, koska lähteiköt sijaitsevat yli 300 m:n päässä suunnittelualueesta ja korkeusasemaltaan ylempänä kuin suon pinta. Varessuon linnustokartoitus ajoittui elokuun alkuun, jolloin pesimäkausi oli jo päättymässä ja syysmuutto ei ollut alkanut. Ehkä edellä mainitusta johtuen alueelta ei havaittu EU:n lintudirektiivissä mainittuja lajeja. Muutoinkin arvioitiin alueen merkitys linnustolle vähäiseksi. Yleensä turvetuotantoalueilta häviävät suo tai metsähabitaattia vaativat lintulajit. Linnusto voi korvautua enemmän ihmistoimintaa kestävillä lajeilla. Yleensä turpeenoton vaikutukset ovat niin suuria, että linnut eivät viihdy alueilla. Suon reunametsät ovat ns. talousmetsiä ja siellä pesiville lintulajeille suon muuttaminen turvetuotantoon ei aiheuta suuria muutoksia. Kuivina aikoina suolta tuleva pöly on linnuille todennäköisesti haitallista. Suon ottaminen tuotantokäyttöön saattaa muuttaa matalia suon reuna-alueita jopa niin, että rämeestä tai korvesta voi tulla kangasmetsäksi luokiteltavaa aluetta. Tällöin puusto tihenee ja voi olla hyödyksi joillekin reunametsiä suosiville lintulajeille.

17 17 Varessuon luontoinventoinnin mukaan pääosa kasvillisuudesta on alueelle tyypillistä suokasvillisuutta. Alueella havaittiin kuitenkin kaksi luonnonsuojeluasetuksen mukaisesti rauhoitettua kasvilajia: suovalkku ja lettorikko. Suovalkku on alueellisesti uhanalainen, mutta valtakunnallisesti tarkasteltuna kanta on elinvoimainen. Varessuon eteläosasta pintavaluntakentän eteläosasta löydettiin lettorikon esiintymä. Posion kunnan alueella ei aikaisemmin ole havaittu lettorikon esiintymistä, mutta sen huomattavimmat suojelualueet ovat Keski-Lapin laajat Natura-alueet. Suovalkkuesiintymä sijaitsee suunnitellulla tuotantoalueella, joten se tuhoutuu varmasti. Lettorikon esiintymäalue on pintavalutuskentän eteläpuolisella reuna-alueella, joten se voi säästyä, mikäli kosteustilan muutokset eivät häiritse sen kasvua. Vaikutus pintavesiin Varessuon vaikutuksia vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena vesistön koko virtaamaan täydessä tuotantolaajuudessa (112,8 ha). Vaikutukset on arvioitu esitettyjen kuormitusarvioiden perusteella. Seuraavassa taulukossa esitetyn vesistövaikutusten laskennallisen tarkastelun mukaan Varessuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaihe saattaa hieman lisätä typpipitoisuuksia Keski-Vohon järvessä. Arvion mukaan pitoisuudet kohoavat erityisesti talvella suovesien laskiessa järveen ilman kesäaikaista laimentumista. Vesistövaikutus on voimakkaimmillaan, koska suovedet laskevat lähes suoraan suolta Keski-Vohon järveen. Pitoisuus kuitenkin laimenee järvessä Ala-Vohon luusuassa arvioitu pitoisuuslisäys ei enää vaikuta. Kiintoaine- ja humuspitoisuuksissa ei tapahdu huomattavaa muutosta. Tuotantovaiheessa rankkasade aiheuttaa myös lisäyksen kokonaistyppipitoisuuteen heti suon alavirran puoleisessa vesistössä, mutta sateen aiheuttama pitoisuuslisäys on hetkellinen, eikä kuormitusvaikutus ole jatkuva. Kaiken kaikkiaan voidaan arvioida, ettei Varessuon turvetuotannolla ole huomattavaa vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Vesistövaikutuksissa ei ole otettu huomioon sedimentaatiota ja biologisia prosesseja, joista viimemainitut voivat esimerkiksi typen poistumassa olla merkittävä tekijä. Myöskään haihduntaa vesistöstä ei ole otettu huomioon.

18 Bruttovesistövaikutukset Vaihe Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok-N µg/l NH 4 -N µg/l 18 Kok-P µg/l COD Mn mg/l Kok-N µg/l NH 4 -N µg/l Kok-P µg/l Lasku Keski-Vohoon kuntoonpano talvi <0,1 5,9 301,0 181,1 3,6 kevät <0,1 6,3 196,4 22,6 4,5 kesä 0,4 3,3 69,2 16,0 1,3 syksy 0,1 2,5 31,2 <1 2,0 ka 0,1 4,5 149,4 54,9 2,9 Ala-Vohon luusua talvi <0,1 1,5 76,5 46,0 <1 kevät <0,1 1,6 49,9 5,8 1,2 kesä <0,1 0,8 17,6 4,1 <1 syksy <0,1 0,6 7,9 <1 <1 ka <0,1 1,1 38,0 14,0 <1 Vohonjoki laskussa Simojärveen talvi <0,1 0,9 43,5 26,2 <1 kevät <0,1 0,9 28,4 3,3 <1 kesä <0,1 0,5 10,0 2,3 <1 syksy <0,1 0,4 4,5 <1 <1 ka <0,1 0,6 21,6 7,9 <1 Kiintoaine mg/l Kok-N µg/l Kok-P µg/l Lasku Keski-Vohoon kuntoonpano talvi 0,3 7,9 406,3 231,4 7,2 kevät 0,3 6,3 206,2 65,8 7,1 kesä 0,6 5,0 131,4 29,6 3,5 syksy 0,2 3,3 113,7 36,6 3,5 ka 0,4 5,6 214,4 90,9 5,3 Ala-Vohon luusua talvi <0,1 2,0 103,3 58,8 1,8 kevät <0,1 1,6 52,4 16,7 1,8 kesä 0,1 1,3 33,4 7,5 <1 syksy <0,1 0,8 28,9 9,3 <1 ka <0,1 1,4 54,5 23,1 1,4 Vohonjoki laskussa Simojärveen talvi <0,1 1,1 58,7 33,5 1,0 kevät <0,1 0,9 29,8 9,5 1,0 kesä <0,1 0,7 19,0 4,3 <1 syksy <0,1 0,5 16,4 5,3 <1 ka <0,1 0,8 31,0 13,1 <1 Lasku Keski-Vohoon tuotanto touko-syys 0,5 2,4 128,1 6,6 7,7 rankkasade 1,9 3,0 207,6 12,8 9,2 Ala-Vohon luusua touko-syys 0,1 0,6 33,1 1,7 2,0 rankkasade 0,5 0,8 52,9 3,2 2,3 Vohonjoki laskussa Simojärveen touko-syys <0,1 0,4 19,0 <1 1,1 rankkasa- 0,3 0,4 30,1 1,8 1,3 de Nettovesistövaikutukset Vaihe Kiintoaine mg/l Lasku Keski-Vohoon tuotanto touko-syys 0,3 88,3 6,1 rankkasade 1,7 166,8 7,6 Ala-Vohon luusua touko-syys <0,1 22,8 1,6 rankkasade 0,4 42,5 1,9 Vohonjoki laskussa Simojärveen touko-syys <0,1 13,1 0,9 rankkasade 0,2 24,1 1,1 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen Varessuon vaikutus Vohojärvillä ja Vohonjoella on laskennallisen arvion mukaan merkittävintä typen osalta. Kokonaistyppipitoisuuden arvioidaan kohoavan Keski-Voholla noin µg/l vuodenajasta ja mm. sademääristä riippuen. Myös ammoniumtyppipitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen voidaan olettaa lisääntyvän. Kuntoonpanovaiheessa kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet eivät lisäänny. Myöskään tuotannon aikana kiintoainemäärät eivät kasvane sadekausia lukuunottamatta. Tuotannon aikainen kokonaisfosforipitoisuuden lisäys on joitakin mikrogrammoja litrassa.

19 19 Suunnitellun turvetuotantoalueen vaikutus voi näkyä Keski- ja Ala-Voholla pyydysten likaantumisen nopeutumisena. Vesistöt ovat väriltään ruskeita ja humuspitoisia sekä lievästi reheviä. Lisäksi korkeahko rautapitoisuus lisää pyydysten likaantumista. Minimiravinnetarkastelun perusteella Keski-Voho on lähellä typpirajoitteisuutta, joten turvetuotantoalueen aiheuttama ravinnelisäys voi näkyä leväkasvun lisääntymisenä sekä hitaana kasvillisuuden runsastumisena. Tämä puolestaan voi pidemmällä aikavälillä näkyä kalastorakenteen muutoksina. Keski-Vohon siikakantaa pidetään yllä istutuksilla. Rehevöitymisen epäsuorat vaikutukset näkyvät mm. vesistöjen happitilanteissa, jolloin herkimpien lajien (mm. siika) elinolosuhteet heikentyvät. Vohonjoen kosket ovat Ala-Vohosta alavirtaan, eikä jokea voida pitää merkittävänä Simojärven arvokalojen lisääntymisjokena. Joen valuma-alueen runsas metsäojitus on nostanut mm. kiintoainepitoisuuksia ja heikentänyt kutupaikkojen tilaa. Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön Hakemuksen mukaan Varessuon laskuojan, Vohonjoen, Keski-Vohojärven ja Ala-Vohojärven rannoilla ei ole asuttuja kiinteistöjä eikä loma-asuntoja. Keski- ja Ala-Vohon välisellä kannaksella on erä- ja kalamiesten käytössä kaksi laavua. Hankkeen ei uskota vaikeuttavan Vohojärvien ja Vohonjoen vesistön- ja rantojen käyttöä. Varessuon turvetuotanto aiheuttaa vähäistä haittaa alueella liikkuville metsästäjille. Suoritettujen laskelmien perusteella Varessuon aiheuttamat päästöt eivät aiheuta merkittäviä haittoja eikä rajoituksia vesistön eikä rantojen käytölle. Pölyn ja melun vaikutukset Hakemuksen mukaan lähimmät taloudet sijaitsevat tuotantoalueen koillispuolella lähes 10 km:n etäisyydellä, joten varsinainen turvetuotanto ei aiheuta haittavaikutuksia lähikiinteistöille. Turvepöly saattaa aiheuttaa kasvillisuuden tahraantumista tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä. Se saattaa tahrata hyödynnettäviä luonnonmarjoja, mutta vaikutus on väliaikainen ja lähinnä esteettinen. Pöly huuhtoutuu helposti pois eikä vaikuta marjojen käyttökelpoisuuteen. Turvetuotannon aiheuttama liikennemäärien lisääntyminen saattaa myös aiheuttaa pölyhaittoja Vohon metsäautotien läheisyydessä. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Työkoneet tankataan suurta varovaisuutta noudattaen tukikohta-alueella sitä varten rakennetussa paikassa. Jätehuolto järjestetään lain vaatimalla tavalla. Varessuon välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.

20 20 Muut ympäristövaikutukset Alueen lähimetsissä harjoitetaan metsätaloutta. Varessuo ei ole merkittävä porojen laidunalue, joten vaikutukset porotaloudelle jäävät vähäisiksi. Hanke ei vaikeuta metsätalouden harjoittamista, eikä muutakaan maankäyttöä. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Ennakkotarkkailu Vohonjoen vesistöalueella on tarkkailtu metsäojitusten vaikutuksia vuosina Käyttötarkkailu Turvetuotantoalueen käyttötarkkailu hoidetaan pitämällä toiminnasta päiväkirjaa. Siihen kirjataan kaikki tuotantoalueella kuntoonpanon ja tuotannon aikana tapahtuneet toiminnat, puhdistuslaitteiden toiminnan tarkkailu ja toiminnan seuraaminen, joista voi olla hyötyä kuormitustarkkailussa. Päiväkirjaan kirjataan myös päivittäin sääolot ym. havainnot. Käyttötarkkailun tarkoituksena on selvittää, mitä on tehty, missä ja milloin, jolloin saadaan taustatietoa kuormitustarkkailulle. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallussa. Päiväkirjan vastuuhenkilöiden yhteystiedot toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ennen tuotantokauden alkua. Päiväkirjaa säilytetään niin kauan kuin tuotantoa harjoitetaan. Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan valvontaviranomaiselle. Päästötarkkailu Varessuon kuntoonpanon ja tuotannon aiheuttamia päästöjä tarkkaillaan kuntoonpanovuotena ja ensimmäisenä tuotantovuotena. Tarkkailu suoritetaan ottamalla vesinäytteitä kerran kuukaudessa kuntoonpanoaikana ja tuotantoaikana ensimmäisen tuotantovuoden ajan. Vaikutustarkkailu Vesistötarkkailu Varessuon kuntoonpanon ja tuotannon vaikutusten tarkkailu järjestetään liittämällä Varessuo Lapin alueen turvesoiden yhteistarkkailuohjelmaan.

21 Kalataloudellinen tarkkailu 21 Erillistä kalataloustarkkailua ei esitetä. Pöly- ja melutarkkailut Hakemuksessa ei esitetä pöly- melu ja liikenteen aiheuttamia päästöjä tarkkailtavaksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Työmaan paloturvallisuus Varessuolla noudatetaan Turvetuotantoalueen paloturvallisuus -ohjetta. (Sisäministeriön pelastusosasto ). Varessuolle laaditaan paloturvallisuussuunnitelma heti myönteisen lupapäätöksen jälkeen. Paloturvallisuussuunnitelma laaditaan paloviranomaisen esittämällä tavalla. Muut riskit ja häiriötilanteet Onnettomuuksia tuotantoalueella voi sattua mm. polttoaineiden kuljetuksessa ja varastoinnissa, konerikkojen yhteydessä tai allasrakenteiden sortuessa rankkasateiden tai tulvien vaikutuksesta. Tämän kaltaiset ympäristöonnettomuudet ovat harvinaisia, mutta vakavista seurauksista johtuen niihin on varauduttava etukäteen. Polttoainehuollossa toimitaan erityisen varovaisesti. Tukikohta-alueella tankkaukset suoritetaan kaukana avo-ojista. Polttoaineiden säilytystä tukikohta-alueella vältetään mahdollisuuksien mukaan. Laskeutusaltaiden syöpymät, vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään lietteestä tarpeen vaatiessa, mutta ainakin kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Laskeutusaltaiden yläpuoliset rummut mahdollistavat vesien patoamisen kokoojaojiin altaiden puhdistus- ja huoltotöiden aikana. Sarkaojien rikkoutuneet lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietesyvennykset tyhjennetään tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Tuotantoalueen ojien sortumat korjataan tarvittaessa. Ympäristövahinkovakuutus Hakijalla on voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Korvattavia edunmenetyksiä maa-alueen käytöstä ei aiheudu koska turvetuotantoon suunniteltujen maa-alueiden ja apualueiden hallinta on luvanhakijalla. Varessuon lähialueen vesistöissä lähinnä Vohojärvissä harjoitetaan virkis-

22 22 tyskalastusta. Vohonjoessa virkistyskalastus on melko vähäistä. Simojärven ja Vohonjoen kalastukselle ei hankkeella ole vaikutusta. Hakemuksessa todetaan, että vaikutuslaskelmien perusteella Varessuon tuotantoalueen vesien johtaminen vesistöön on vaikutuksiltaan niin vähäinen, ettei ole tarvetta esittää kompensaatiotoimia. Luvan hakija katsoo, että hankkeen aiheuttama kuormitus ei muuta vesistön vedenlaatua eikä muutenkaan vaikuta vesistön tai rantojen käyttöön eikä maan arvoon, joten korvauksia ei esitetä. PERUSTEET TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAA KOSKEVALLE HAKEMUK- SELLE Turvetuotanto on Rasepi Oy:n omistajan ainoa toimeentulonlähde. Yhtiöllä on toimitussopimus vuoteen 2013 saakka. Turve toimitetaan Kuusamon lämpölaitokselle. Yhtiön vanhat turvetuotantoalueet ovat ehtymässä, ja niiden tuotantotoiminta loppuu lähivuosina. Turvetuotantoalueen kuntoonpano vie aikaa 2 4 vuotta, joten Varessuon kuntoonpanotoimenpiteillä on kiire. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty sekä , jolloin hakija on esittänyt uuden suunnitelman pintavalutuskentän toimintojen järjestämiseksi, jotta pintavalutuskentän eteläosassa oleva lettorikon esiintymä voidaan turvata. Pintavalutuskentän eteläosaan aiemmin suunniteltu keräilyoja on poistettu, kentän jako-osan sijaintia on siirretty pohjoisemmaksi ja mittapadon sijaintia on muutettu. Muutoksen jälkeen jako-oja sijaitsee noin 240 m:n etäisyydellä lettorikkoesiintymästä. Ympäristölupavirastoon on toimitettu Posion yhteismetsän toiminnanjohtajan lausunto Varessuon turvetuotantoalueen sijainnista ja näkymisestä tilalla Rääseikkö RN:o 17:10 olevalle kämpälle. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Posion kunnassa ja erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Koillissanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Posion kunnalta sekä Posion kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Ympäristölupavirasto on erikseen varannut tilan Rääseikkö RN:o 17:10 omistajalle tilaisuuden tehdä muistutuksia lupahakemuksen johdosta viimeistään

23 23 Ympäristölupavirasto on vielä varannut Lapin ympäristökeskukselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tilaisuuden lausunnon antamiseen sekä tilan Rääseikkö RN:o 17:10 omistajalle ja Livon paliskunnalle muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemussuunnitelman muutoksen ja toiminnan aloittamislupaa koskevan hakemuksen johdosta. Samalla kyseisille viranomaisille ja asianosaisille on varattu tilaisuus antaa vastaselitys hakijan vastineen johdosta viimeistään Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Lausunto Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita eikä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita eikä myöskään suurten petolintujen pesäpaikkoja. Varessuon turvetuotantoalue sijaitsee Simojoen valuma-alueella. Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt Simojoen (FI ) Natura alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit ja liitteen II lajit kirjojokikorento sekä uhanalainen laji, jonka esiintymätiedot eivät ole julkisia. Myös Simojärvi (FI ) kuuluu Natura verkostoon. Se on hyväksytty luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alueen suojelun perusteena ovat siellä esiintyvä luontodirektiivin liitteen I luontotyypin karut kirkasvetiset järvet (80 %) ja puustoiset suot (20 %) sekä liitteen II laji saukko. Kaikessa Natura alueilla harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toiminnalla merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja tällaisen heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä. Lapin ympäristökeskus kiinnittää lupaviranomaisen huomiota siihen, ettei hakemuksessa ole lainkaan arvioitu hankkeen vaikutuksia Simojoen Natura -alueeseen. Hakemuksen luontoselvityksen mukaan hankkeen vaikutusalueella todettiin suovalkkua ja lettorikkoa, jotka ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Lettorikko kuuluu EU:n luotodirektiivin liitteen IV lajeihin. Lajin suojelutaso Suomessa on epäsuotuisa. Lettorikkoesiintymä sijoittuu suunnitellulle pintavalutuskentälle. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hakijan tulee selvittää, voidaanko pintavalutuskenttä sijoittaa sillä tavoin, että suunnitellulle pintavalutuskentälle sijoittuva lettorikkoesiintymä tulisi säilymään. Muitakin mahdollisia luontoarvoihin kohdistuvia lieventäviä toimia on syytä selvittää hanketta edelleen suunniteltaessa. Hakemuksessa esitettyä vaikutus- ja päästötarkkailua ei voida pitää riittävänä. Ympäristöluvassa on annettava lupamääräykset tarkkailun suorittamisesta. Hakijan tulisi järjestää erillinen kalataloustarkkailu.