JÄTEPOLIITTISEN OHJELMAN PÄIVITYSTYÖ

Transkriptio

1 JÄTEPOLIITTISEN OHJELMAN PÄIVITYSTYÖ Projektin nimi (lyhenne): Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö Suunnitelman laatimispäivä: Suunnitelman laatijat: Leena Karppinen, Saija Pöntinen Lyhyt kuvaus: Projektin tavoitteena on päivittää Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kuntien kaudelle laadittu jätepoliittinen ohjelma vastaamaan tämänhetkistä kuntien näkemystä siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa alueellamme kehitetään tulevina vuosina. Toimeksiantopäätös: Savo-Pielisen jätelautakunta käyttösuunnitelman hyväksymispäätös Versio: 0.3 Hyväksytty: N.N. pp.kk.vvvv Projektin omistaja: Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Projektipäällikkö: Projektisuunnittelija Leena Karppinen Projektin kesto: Projektin rahoitus: Projekti rahoitetaan jätehuollon perusmaksun jätelautakuntaosasta

2 VERSIO Muutoksen tekijä Pvm Muutoksen kohde Ensimmäinen versio muodostettu projektin vetäjän ja -omistajan yhteistyönä 0.2 LK Ohjausryhmän kokouksessa sovitut muutokset projektin menetelmiin ja aikatauluun 0.3 SP Projektisuunnitelmaa tarkennettu 1.0 Projektisuunnitelma hyväksytty

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TARVE PROJEKTIN YLEISTAVOITTEET LÄHTÖTILANNEKUVAUS/ONGELMA-ANALYYSI PROJEKTIN OMISTAJA JA ASETTAJA PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT PROJEKTIN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN VAIKUTUKSET RAJAUKSET PROJEKTIN RAJAUS LIITTYMÄT MUIHIN PROJEKTEIHIN PROJEKTIN TULOKSET PROJEKTIORGANISAATIO PROJEKTIN VETÄJÄ PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄ SIDOSRYHMÄT JA SIDOSRYHMIEN ROOLI PROJEKTIIN NÄHDEN PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA AIKATAULU PROJEKTISSA KÄYTETTÄVÄT MENETELMÄT JA VÄLINEET SEKÄ TILAT PROJEKTIN VAIHEKUVAUS JA KARKEA AIKATAULUTUS PROJEKTIN TYÖMÄÄRÄARVIO JA RAHOITUS RISKIT JA NIIDEN HALLINTA PROJEKTIN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO JA VAKIINNUTTAMINEN PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ PROJEKTISSA SYNTYVÄT DOKUMENTIT PROJEKTIN AIKANA SYNTYVIEN DOKUMENTTIEN LAATIMINEN JA SÄILYTTÄMINEN SISÄINEN TIEDOTTAMINEN ULKOINEN TIEDOTTAMINEN

4 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TARVE 1.1. Projektin yleistavoitteet Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnissa laaditaan jätepoliittinen ohjelma, jossa määritellään kunnan tai jäteyhtiön osakaskuntien jätehuoltopoliittiset linjaukset. Kuntaliiton mukaan jätehuoltopolitiikan määrittely selkeäksi ohjelmaksi on erityisen tärkeää silloin, kun palvelutehtävien toteutus on siirretty useamman kunnan yhteiselle organisaatiolle. Savo-Pielisen jätelautakunta toimii 16 kunnan alueella kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena ja kunnallinen jäteyhtiö, Jätekukko, hoitaa samalla alueella kunnille kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät. Koska jätehuoltoviranomaisen ja jäteyhtiön toiminta-alue on laaja, tarvitaan kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa alueella kehitetään tulevina vuosina. Ohjelma koskee seuraavia kuntia: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto Lähtötilannekuvaus/ongelma-analyysi Jätekukon osakaskunnat laativat ensimmäisen yhteisen jätestrategian kaudelle Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaan. Kaikki yhtiön alueella tuolloin olleet kunnat hyväksyivät sen. Jätestrategian tavoitteena oli jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Jätestrategialla kunnat ilmaisivat tahtonsa jätehuollon toteuttamiseksi ja kehittämiseksi valitsemillaan päämäärillä ja niiden tavoittelemiseksi määritellyillä toimenpiteillä. Jätestrategia toimi hyvänä työkaluna jätehuollon koordinoinnissa. Jätestrategian ensimmäisellä toimikaudella yhtiön osakkaiksi tulivat Pielisen Karjalan kunnista Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo vuonna Näissä kunnissa strategiaa ei hyväksytty liittymisvaiheessa. Yhtiön osakaskuntien jätepoliittinen ohjelma päivitti osakaskuntien jätestrategian. Jätestrategian päivityshanke alkoi vuonna Strategia nimettiin jätepoliittiseksi ohjelmaksi, joka vastasi paremmin raportin sisältöä. Jätepoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuoden 2011 aikana kaikissa osakaskunnissa. Jätepoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 esitettiin jätehuollon kehittämistavoitteita kaudelle sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmassa keskityttiin kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena oli jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen. Jätepoliittiseen ohjelmaan kirjattiin, että se on voimassa vuoteen 2015 tai siihen asti, kun seuraava jätepoliittinen ohjelma tulee voimaan

5 Koska jätepoliittisen ohjelman ohjelmakausi on päättymässä ja jätehuollossa mennään eteenpäin suurin harppauksin, on jätepoliittisen ohjelman päivitystyö tällä hetkellä tarpeen. Nyt ensimmäistä kertaa kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jätelautakunta, on mukana laadintatyössä, sillä aikaisemman kauden jätepoliittinen ohjelma laadittiin juuri ennen jätelautakunnan perustamista. Jätelautakunta perustettiin vuonna 2011, ja yhdeksi sen tehtäväksi annettiin jätepoliittisen ohjelman valmistelu ja seuranta. Päätöksenteko jätepoliittisesta ohjelmasta kuuluu kuitenkin peruskunnille Projektin omistaja ja asettaja Projektin omistaja on palvelupäällikkö Saija Pöntinen. Projektin asettaja on Savo-Pielisen jätelautakunta. Projektin asettaja on toimija, jolla on valta päättää projektin käynnistymisestä, projektin keskeyttämisestä ja päättymisestä Projektin kohderyhmä ja hyödynsaajat Jätepoliittisen ohjelman päivitystyön varsinaiset hyödynsaajat ovat jätelautakunnan lisäksi toimialueen kunnat ja Jätekukko, jotka päivitystyön aikana keskustelevat yhdessä näkemyksistä jätehuollon kehittämistarpeiksi ja -suunniksi tällä alueella. Päivitystyön tulokseksi kiteytyy jätepoliittiseen ohjelmaan kuntien yhteinen näkemys jätehuollon kehittämiskohteista ja -periaatteista. Välillisinä hyödynsaajina ovat kuntalaiset ja muut asiakkaat, jotka hyötyvät koko alueelle avoimesti linjatuista jätehuollon kehittämistarpeista ja siitä, että jätehuoltoa kehitetään koko alueella yhdenvertaisesti ja johdonmukaisesti jätepoliittisen ohjelman mukaisesti. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA VAIKUTUKSET 2.1. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on saada kirjattua Savo-Pielisen toimialueen kuntien yhteinen tahtotila alueen jätehuollon kehittämiseen tuleville vuosille. Jätepoliittisessa ohjelmassa linjataan sekä jätehuoltoa koskevat tavoitteet että toimenpiteet, joiden avulla tavoitteisiin pyritään pääsemään. Lisäksi vastuutetaan toimenpiteiden toteuttajat. Projektin tärkeänä oheistavoitteena on saada kunnat pohtimaan omistajaohjausrooliaan jätehuollossa

6 2.2. Projektin vaikutukset Jätepoliittisen ohjelman projektisuunnitelma Jätepoliittisella ohjelmalla voi olla ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia, koska se määrittelee mihin suuntaan ja miten jätehuoltoa kehitetään esim. palvelujen saatavuuden ja palvelujen laadun kautta. Jätepoliittisen ohjelman päivitystyöstä saattaa olla taloudellisia vaikutuksia kunnallisille jätehuollon toimijoille, riippuen kehittämiskohteisiin kirjattavista toimenpiteistä. Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö koskee kunnan järjestämää jätehuoltoa. Projektilla ei ole välttämättä suoranaisia yritysvaikutuksia, sillä yritysten jätehuolto ei ensisijaisesti kuulu kunnan järjestämisvastuun piiriin. Projektissa voi nousta esiin kehittämiskohteita, joilla on suoraan positiivisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia esim. jätteiden vähentymisen tai jätteiden vähemmän haitallisen keräys- ja käsittelyjärjestelmän kautta. 3. RAJAUKSET 3.1. Projektin rajaus Jätepoliittisen ohjelman päivitystyö ei pidä sisällään enää ohjelman toteutumisen seurantaa. Ohjelman toteumista seuraa Savo-Pielisen jätelautakunta kokouksissaan tarvittaessa vuosittain tai parin vuoden välein Liittymät muihin projekteihin Jätelain mukaan ympäristöministeriön on jätelain tarkoituksen toteuttamisen ja säännösten täytäntöönpanon edistämiseksi valmisteltava valtioneuvoston hyväksyttäväksi valtakunnallinen jätesuunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä arvio jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen sekä jätehuollon nykytilasta, näitä koskevat tavoitteet ja toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä esitettyjen toimien täytäntöönpanon edistämiseksi laadittava yksin tai yhdessä toisen tai useamman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa toimialueelleen alueellinen jätesuunnitelma. Suunnitelmassa voidaan esittää myös alueellisista oloista johtuvia muita tarpeellisia tavoitteita ja toimia jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi sekä jätehuollon kehittämiseksi. Ympäristöministeriön on arvioitava valtakunnallisen jätesuunnitelman ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta vähintään joka kuudes vuosi sekä tarvittaessa valmisteltava tarkistettu suunnitelma

7 Sekä valtakunnallinen jätesuunnitelma että Itä-Suomen jätesuunnitelma ulottuu vuoteen Projektissa on otettava huomioon näiden lakisääteisten jätesuunnitelmien sisältö. Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella projekti liittyy jätehuollon palvelutason päivittämistyöhön, joka tehdään yhtä aikaa tai ajallisesti jatkona tälle projektille. 4. PROJEKTIN TULOKSET Projektin tuloksena syntyy jätepoliittinen ohjelma, johon on koottuna kehittämiskohteet, toimenpiteet ja toteuttajatahot. Ohjelmaa hyödynnetään tulevina vuosina niin kunnissa kuin Jätekukossa. 5. PROJEKTIORGANISAATIO 5.1. Projektin vetäjä Projektin vetäjänä toimii Savo-Pielisen jätelautakunnan projektisuunnittelija, Leena Karppinen Projektin ohjausryhmä Projektilla on ohjausryhmä, joka ohjaa projektin käytännön toteuttamista. Ohjausryhmä käsittelee eri vaihetta koskevat suunnitelmat ja hyväksyy kunkin projektivaiheen tulokset ennen kuin ne käsitellään luottamuselimissä. Projektin ohjausryhmässä on kunnilla seuduittainen edustus. Ohjausryhmän jäseniksi on valittu aluepalavereissa vuodenvaihteessa kunnan teknisen toimen ja ympäristönsuojelun viranhaltijoita. Ohjausryhmään on nimetty edustajat eri alueilta niin, että ohjausryhmän kautta voidaan tehdä yhteistyötä kuntien kesken. Ohjausryhmässä on lisäksi Jätekukon edustus. Ohjausryhmän jäsenet: - Ari Räsänen, Juankoski, Koillis-Savon seutu - Hanna Kakriainen, Pieksämäki - Johanna Mykkänen, Konnevesi, Sisä-Savon seutu - Kaisa Komsa-Partanen, Nurmes ja Lieksa, Pielisen Karjalan seutu - Markku Heikkinen, Siilinjärvi - Tuula-Anneli Kinnunen, Kuopio - Arto Ryhänen, Jätekukko - Piia Moilanen, Jätekukko - Saija Pöntinen, Savo-Pielisen jätelautakunta Ohjausryhmän puheenjohtajan toimii Saija Pöntinen ja sihteerinä Leena Karppinen

8 5.3. Sidosryhmät ja sidosryhmien rooli projektiin nähden Projektin keskeisiä sidosryhmiä ovat kunnallisen jätehuollon toimijat, joita ovat projektia toteuttavan jätehuoltoviranomaisen lisäksi peruskunnat, ympäristönsuojeluviranomaiset ja kunnallinen jäteyhtiö. Keskeisten sidosryhmien edustajat ovat mukana projektin ohjausryhmässä, ja osin niitä osallistetaan projektiin sen kuluessa. Kunnallisten jätehuoltotoimijoiden lisäksi projekti voi välillisesti vaikuttaa myös muihin jätehuoltosektorin toimijoihin, kuten yksityisiin jätehuoltoyrityksiin tai erikseen säädettyjen tuotteiden jätehuollosta vastaaviin tuottajayhteisöihin. Jätepoliittisen ohjelman linjaukset vaikuttavat myös asukkaisiin. Näin ollen em. tahojen edustajia, kuten etujärjestöjä, kuullaan projektin aikana. 6. PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA AIKATAULU 6.1. Projektissa käytettävät menetelmät ja välineet sekä tilat Projektissa hyödynnetään jäteyhtiön syksyllä 2014 tekemän asiakaskyselyn tuloksia siitä, miten tyytyväisiä asiakkaat ovat jätehuoltopalveluihin ja millaisia jätehuoltopalveluja toivotaan. Kuntien luottamushenkilöille tehdään sähköinen kysely jätehuollon kehittämistarpeista ja toiveista. Kysely osoitetaan kuntien valtuutetuille sekä kunnanhallitusten, ympäristönsuojeluviranomaisina toimivien lautakuntien, teknisen toimen lautakuntien ja alueellisen jätelautakunnan jäsenille. Tarpeen mukaan kysely tehdään myös asukas-/kyläyhdistyksille. Kuulemis- ja ideointipäiviä pidetään seuduittain jätehuollon yhteyshenkilöjen ja kuntien omistajaohjauksesta vastaavien tahojen kanssa, jäteyhtiön hallituksen jäsenten kanssa sekä ELY-keskusten edustajien kanssa. Ideariihi pidetään myös syksyn jätehuollon neuvottelukunnassa. Tarpeen mukaan järjestetään tiedottamis- ja keskustelutilaisuuksia luottamushenkilöille Projektin vaihekuvaus ja karkea aikataulutus Aikataulu Vaihe Tuotos 02-03/2015 Projektin alkusuunnittelu Alustava projektisuunnitelma 03/2015 Ensimmäinen ohjausryhmän kokous Muistio, johon on kirjattu työn toteuttamistapoja ja sitä, miten laajalti ohjelma avataan päivitysvaiheessa 03/2015 Projektisuunnitelman loppuunsaattaminen Projektisuunnitelma 03/2015 Lautakuntakäsittely Hyväksytty projektisuunnitelma 4-5/2015 Kyselytutkimusten ja sidosryhmätyöskentelyn valmistelu Kyselylomakkeet ja asialistat palavereille

9 08/2015 Kyselytutkimusten ja sidosryhmäpalavereiden Muistio toteutuksen käsittely ohjausryhmässä 08-10/2015 Kyselytutkimukset Kyselytulokset 09/2015 Neuvottelukunta (ideointiriihi) Muistio 09/2015 Yhteistyöpalaveri ELY-keskusten Muistio kanssa projektin liittymisestä alueellisiin jätesuunnitelmiin 09/2015 Asian ideointi jäteyhtiön hallituksen Muistio jäsenten parissa 11-12/2015 Alueelliset kuulemis- ja ideointipäivät Muistiot kunnissa seuduittain 01/2016 Luonnoksen valmisteluaineiston Muistio (kyselyjen tulokset, sidosryhmäpalaverien anti) läpikäyminen ohjausryhmässä 01-02/2016 Luonnoksen valmistelu Luonnos 02-03/2016 Luonnoksen käsittely ohjausryhmässä Muistiot 03/2016 Lautakuntakäsittely Nähtävillä pidettävä luonnosaineisto 05/2016 Lausuntojen ja mielipiteiden läpikäyminen Muistio ohjausryhmässä 05-07/2016 Ehdotuksen valmistelu Ehdotus 08/2016 Ehdotuksen käsittely ohjausryhmässä Muistio 09/2016 Lautakuntakäsittely Kuntiin hyväksyttäväksi lähetettävä ehdotus jätepoliittiseksi ohjelmaksi tuleville vuosille 10-12/2016 Jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2022 hyväksyminen jokaisessa Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen kunnassa Hyväksytty ohjelma 7. PROJEKTIN TYÖMÄÄRÄARVIO JA RAHOITUS Projektin kustannukset sisältyvät Savo-Pielisen jätelautakunnan talousarvioon. Projektisuunnittelija käyttää projektiin arviolta neljän kuukauden työpanoksen, minkä lisäksi projektin omistaja osallistuu projektiin. Henkilöstökustannusten lisäksi osuus projektisuunnittelijan työhuoneen tilavuokrasta, puhelin- ja tietojärjestelmäkuluista on projektin kustannuksia (n. 30 %). Kustannuksia aiheutuu tilaisuuksien pitämisestä, kuulutuksista eri vaiheissa, painatuksista ja postituksesta. Yhteensä kustannukset ovat noin euroa

10 Projektin puitteissa kuntien ja kunnallisen jäteyhtiön edustajille ei makseta korvauksia (esim. matkakustannukset ja päivärahat) osallistumisesta ohjausryhmän kokouksiin. Projekti rahoitetaan Savo-Pielisen jätelautakunnan talousarvion puitteissa jätehuollon perusmaksun jätelautakuntaosasta. 8. RISKIT JA NIIDEN HALLINTA Numero (aiemmin annettu) Riski 1 Projektin aikataulu on liian optimistinen 2 Ohjausryhmän jäsenillä ei ole aikaa projektiin, tai muita esteitä kokouksiin osallistumiselle Miten riski ehkäistään ennalta? Varataan kalenteriin riittävästi aikaa työlle Suunnitellaan aikataulu ennalta riittävän väljäksi, jotta ohjausryhmä voi osallistua projektiin Milloin poikkeamien hallinta käynnistyy (toleranssiraja on ylittynyt)? Jos aikatauluun tulee yli kuukauden poikkeama/ viivästys Jos 50 % jäsenistä ei pääse ohjausryhmän kahteen perättäiseen kokoukseen Mitä tapahtuu, jos riski toteutuu ja miten riskistä toivutaan? Asia käsitellään ohjausryhmässä aikataulun korjaamiseksi Asia käsitellään ohjausryhmässä aikataulun korjaamiseksi 3 Kyselytutkimuksiin ei saada kattavasti vastauksia, eikä sidosryhmiä saada osallistumaan projektiin 4 Kaikki kunnat eivät hyväksy ehdotusta jätepoliittiseksi ohjelmaksi vuoteen 2025 Kyselyjen ja tilaisuuksien ajankohdan ja sisällön suunnittelu Kunnat sitoutetaan työhön varhaisessa vaiheessa esim. ohjausryhmän kautta Kyselytutkimusten vastausprosentti jää alle 30 %:n. Tilaisuuksiin kutsutuista osallistuu alle 50%. Jokin kunta ei hyväksy jätepoliittista ohjelmaa Jätepoliittinen ohjelma jää tältä osin puutteelliseksi, sillä se kirjoitetaan saatujen vastausten perusteella Ohjelmaa toteutetaan vain niissä kunnissa, jotka sen hyväksyvät Projektisuunnittelija seuraa riskien toteutumista ohjausryhmän kanssa joka kokouksessa. 9. PROJEKTIN TULOSTEN KÄYTTÖÖNOTTO JA VAKIINNUTTAMINEN Jätehuoltoa kehitetään tulevina vuosina jätepoliittiseen ohjelmaan kirjattujen tarpeiden ja toimenpiteiden mukaisesti

11 Jätepoliittisen ohjelman päivitystyöstä ei synny jatkuvia kustannuksia. Ohjelman toteutumista seurataan Savo-Pielisen jätelautakunnan toimistossa omana työnä. Ohjelmaa käsitellään vuosittain jätelautakunnan kokouksissa. 10. PROJEKTIN DOKUMENTOINTI JA VIESTINTÄ Projektissa syntyvät dokumentit Projektin aikainen dokumentaatio - projektisuunnitelma ja sen liitteet - esittelymateriaalit - kokouskutsut, muistiot ja pöytäkirjat - kyselytulokset - kuulutukset Projektissa syntyvä dokumentaatio - loppuraportti - esittelymateriaalit Projektin aikana syntyvien dokumenttien laatiminen ja säilyttäminen Projektin dokumentaatiosta vastaa projektisuunnittelija. Muistiot kirjoitetaan neljän työpäivän sisällä kokouksen päättymisestä. Projektidokumentaatio julkaistaan sähköpostitse ja/tai Kuntaintrassa kahden työpäivän sisällä dokumentaation valmistumisesta. Projektiin liittyvät dokumentit säilytetään projektikansiossa projektisuunnittelijan huoneessa, mutta ne ovat myös sähköisesti Kuopion kaupungin asiakirjahallintajärjestelmässä (D360) Sisäinen tiedottaminen Projektin tavoitteista, lopputuloksista ja lopputulosten vaikutuksista tiedottaa projektin omistaja tai projektisuunnittelija omistajan vastuuttamana. Projektin sisältöön liittyvistä käytännön asioista tiedottaa projektisuunnittelija seuraavasti: - Sähköpostin kautta tapahtuva tiedottaminen. Kokousajankohdista sopiminen, kokouskutsut, ohjausryhmän määrittelypäivät, aikataulumuutokset, henkilömuutokset ja muu ohjausryhmän aktiivista huomiota vaativa tiedottaminen tehdään sähköpostitse. - Kuntaintrassa tapahtuva tiedottaminen. Projektin tausta, toiminta, projektin ohjausryhmä, aikataulut ja laaditut dokumentit löytyvät Kuntaintrasta

12 10.4. Ulkoinen tiedottaminen Jätepoliittisen ohjelman projektisuunnitelma Ohjausryhmässä sovitaan tarpeen mukaan projektin esittelystä, materiaalin lähettämisestä ulkopuolisille tahoille tai muusta tiedottamisesta. Asian oltua Savo-Pielisen jätelautakunnan kokouksessa asiasta annetaan tietoa kokouksen mediatiedotteessa. Asiaa esitellään myös Savo-Pielisen jätelautakunnan internet-sivuilla