ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11416 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Tekemällä oppii Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Kiipulasäätiö Projektin vastuuhenkilön nimi Risto Kostiainen Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Kirsi Ek Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Projektin lähtökohtana oli ajatus siitä, että vankien koulutukseen hakeutumista voidaan edistää ammattitaitoisella ja oikein ajoitetulla ohjauksella. Vankien mahdollisuuksia opiskella jo rangaistusaikana voi laajentaa opinnollistamalla vankien työtoimintaa. Opinnollistamisessa työtoiminnan työtehtäviä verrattiin työtehtäviä vastaaviin ammatillisiin tutkintojen perusteisiin, tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin sekä arviointikriteereihin. Opinnollistettaessa vankien työtoiminnan työtehtäviä selvisi mitä osaamista erilaisissa työtehtävissä vangeille kertyy ja mitä osaamista tulee hankkia esimerkiksi koulutuksessa. Lähtökohdan saavuttamiseksi projektin alussa päätettiin järjestää yhteistyöpäiviä koko projektin ajan. Päivien aikana kokoonnuttiin moniammatillisessa yhteistyöverkostossa ja kehitettiin verkoston toimintaa sekä verkostoiduttiin uusien toimijoiden kanssa ja saatiin vertaistukea muilta vankien kanssa työskenteleviltä toimijoilta. Projektin edetessä huomattiin, että lähtökohtana ollut ajatus ja tarve toiminnan kehittämiselle oli todellinen ja ajankohtainen. EURA JÄRJESTELMÄ 1/17

2 Kohderyhmä Projektin kohderyhmäksi määriteltiin vankia ohjaavat henkilöt eri organisaatioissa. Kohderyhmä jaettiin projektin alussa neljään ryhmään: 1. vankien opinto-ohjausta ja työtoimintaa ohjaava henkilökunta vankiloissa 2. Vankien työtoimintaa ohjaava henkilökunta eri organisaatioissa ja yrityksissä 3. Vankien ohjauksesta ja koulutuksesta vastaava henkilökunta oppilaitoksissa 4. Vankien ohjaamisesta vastaava henkilökunta työhallinnossa, Kelassa, sosiaalitoimessa ja kolmannen sektorin toimijoilla Kohderyhmien valinta oli onnistunut, eikä tarvetta muutoksiin ilmennyt. Kohderyhmät toimivat tarpeeksi lähellä välillistä kohderyhmää eli vankeja, jotta kehitetyt mallit olivat siirrettävissä hyvin käytännön toimintaan. Kohderyhmien jäsenet olivat kiinnostuneita vankien opiskelumahdollisuuksien kehittämisestä ja osallistuivat aktiivisesti projektin järjestämiin koulutuksiin ja toiminnan kehittämiseen. Tavoitteet Tekemällä oppii -projektin projektisuunnitelmassa, kohdassa 8.2. kuvataan projektissa kehitettävät tuotteet, joiden mukaiset myös toiminnan tavoitteet olivat. Projektin tavoitteena oli laatia kehitetyistä malleista kuvaukset: - vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevasta ammattilaisverkoston toiminnasta, - vankilan sisällä tapahtuvasta opintoihin ja ammattiin suuntaavasta toiminnasta, - vankeusaikaisen työtoiminnan opinnollistamisesta, - vankien työvaltaisten opintojen ohjauksesta ja toteutuksesta oppilaitoksissa ja - työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista. Tavoitteet jaettiin käytännön toiminnassa kahteen ryhmään: Moniammatillisen yhteistyöverkoston toimintaan ja vankeusaikaisen työtoiminnan opinnollistamiseen. Moniammatillisen yhteistyön alla ryhdyttiin työstämään kahta ensimmäistä tavoitetta ja opinnollistamisen yhteydessä kolmea muuta tavoitetta. Tavoitteet osoittautuivat tarpeellisiksi myös kohderyhmiltä saadun palautteen perusteella. Tavoitteita tarkasteltiin jatkuvasti projektin toiminnan aikana ja vuosittain asetettiin tavoitteet kunkin vuoden toiminnalle. Tavoitteissa otettiin huomioon vuosittain kohderyhmiltä nousseita koulutustoiveita ja projektisuunnitelmaan kirjatut kaikki viisi tavoitetta. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektin toteuttivat yhteistyössä Kiipulan ammattiopisto ja Ammattiopisto Tavastia. Projektipäällikkö ja työhönvalmentaja olivat työsuhteessa Kiipulan ammattiopistoon ja kaksi projektityöntekijää Ammattiopisto Tavastiaan. Projektin henkilöstön yhteistyö sujui hyvin ja työnjako oli selkeä. Projektityöntekijät ja työhönvalmentaja keskittyivät pääasiassa vankien työtoiminnan opinnollistamiseen sekä vankien työhönvalmennukseen ja projektipäällikkö yhteistyöverkoston toiminnan kehittämiseen sekä tapahtumien ja koulutusten organisointiin ja hallinnollisiin tehtäviin kuten raportointiin. Projektin maksatushakemusten EURA JÄRJESTELMÄ 2/17

3 laadinnasta vastasivat yhteistyössä Kiipulan ammattiopiston projektiassistentti ja Ammattiopisto Tavastian projektisihteeri. Myös heidän yhteistyönsä sujui hyvin. Projektin aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Vanajan vankilan, Metsähallituksen, Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston vankityötä ohjaavien henkilöiden kanssa. Kaikissa organisaatioissa oltiin hyvin yhteistyöhaluisia ja sitoutuneita osallistumaan projektin koulutuksiin ja vankien työtoiminnan työtehtävien opinnollistamiseen. Yhteistyötä tehtiin myös Hämeenlinnan vankilan, TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen sekä useiden muiden vankien ohjauksessa mukana olevien tahojen kanssa vankien opintoihin ohjauksen ja tukemisen tiimoilla. Tekemällä oppii -projektin aikana tehtiin myös yhteistyötä muiden projektien kanssa. Valtakunnallisesti verkostoiduttiin muiden vankilaprojektien kanssa. Osaava ohjaus -projektin kanssa suunniteltiin ja toteutettiin vertaisarviointi ja saatiin Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä ohjaustilanteissa -koulutukseen asiantuntija-apua. Vankilaopetusta verkossa -hankkeen kanssa järjestettiin yhteinen seminaari ja oltiin mukana kouluttamassa heidän järjestämässään koulutuksessa. Juuret vapauteen - projektin kohderyhmälle järjestettiin koulutus ja on oltu mukana projektin toiminnan arviointi työrukkasessa asiantuntijana. Tekemällä oppii -projektin projektityöntekijä osallistui opinnollistamisen asiantuntijana myös Yty -hankkeen toimintaan. Yhteistyö toisten projektien kanssa oli antoisaa ja sujui erittäin hyvin. Tekemällä oppii -projektin aikainen kansainvälinen yhteistyö koostui yhdestä benchmark -matkasta Skotlantiin sekä osallistumisista Islannissa eurooppalaisille vankilaopetuksen päiville ja Suomessa pohjoismaisille vankilaopetuksen päiville. Kansainvälinen yhteistyö oli pääasiassa tutustumista muiden maiden toimintatapoihin ja omasta toiminnasta tiedottamista. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedottamista hoidettiin useaa eri väylää myöden ja antoisimmiksi osoittautuivat pienten ryhmien kanssa keskustelut, joiden seurauksena syntyi useita hyviä yhteistyössä järjestettyjä tapahtumia. Projektin toiminnasta puhuttiin useissa eri seminaareissa ja tapahtumissa. Projekti oli esillä myös muutamilla messuilla. Internet -sivuihin panostettiin koko projektin toiminnan ajan ja se tuntuikin olevan useimmiten tiedon saannin lähteenä sähköpostin lisäksi. Projektilla oli myös omat Facebook -sivut. Suurimmaksi osaksi tiedottamista tehtiin sähköpostin välityksellä ja henkilökohtaisilla tapaamisilla. Lisäksi otettiin henkilökohtaisia kontakteja puhelimitse sekä tekstiviesteillä. Kohdennettua tiedottamista hoidettiin myös yleisesitteellä, artikkeleilla, mediatiedotteilla sekä ohjausryhmän kautta. Projektin kulusta laadittiin säännöllisesti väliraportit ja Kiipulan ammattiopistolle kvartaaliraportit. Projektin aikana luotujen mallien prosessikuvaukset sekä loppujulkaisu Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkistettiin loppuseminaarissa. Projektin näkyvyyttä lisättiin myös osallistumalla aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin ja seminaareihin, joiden aikana solmittiin uusia yhteyksiä ja keskusteltiin ajankohtaisista asioista. Tiedottamisessa onnistuttiin hyvin, koska kohderyhmien jäsenet olivat hyvin tietoisia projektin tapahtumista ja uusia yhteydenottoja tuli useita. Etenkin opinnollistamisesta oltiin hyvin kiinnostuneita ja projektilta pyydettiin useita puheenvuoroja EURA JÄRJESTELMÄ 3/17

4 aiheeseen liittyen. Projektin toiminnasta ja tuloksista kuuli erilaisissa tiedotustilaisuuksissa ja keskusteluissa yhteensä n henkilöä. Tiedottamista projektin sisäisen tiedottamisen ryhmille; Kiipulan ammattiopisto, Koulutuskeskus Tavastia ja kohderyhmät, hoidettiin henkilökohtaisten ja ryhmäkokoontumisten lisäksi mm. sähköpostin ja kirjeiden sekä yleisesitteen, netti- ja facebook -sivujen kautta. Edellä mainittujen ohella oli runsaasti tiedotustilaisuuksia ja tapaamisia, joissa projektista keskusteltiin ja sitä esiteltiin. Tiedottamista projektin ulkoisen tiedottamisen ryhmille, moniammatillisen yhteistyöverkoston jäsenille hoidettiin sähköpostin, internet- ja facebook -sivujen sekä yleisesitteen avulla. Edellä mainittujen lisäksi oli lukuisia erilaisia tiedotustilaisuuksia ja henkilökohtaisia tapaamisia sekä messuja, joissa projektin toimintaa ja tuloksia esiteltiin. Kansainvälistä tiedottamista Tekemällä oppii -projektin toiminnasta ja tuloksista tehtiin benchmark - matkalla Skotlantiin, pohjoismaisilla vankilaopetuksen päivillä Suomessa ja eurooppalaisilla vankilaopetuksen päivillä Islannissa. Kansainvälisen tiedottamisen tueksi projektin yleisesitettä painettiin sekä englannin- että ruotsinkielisinä versioina. Yleisesitteet ovat myös projektin nettisivuilta kolmella kielellä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tekemällä oppii -projektin toiminnasta laitettiin lehdistölle useita tiedotteita ja kirjoitettiin mm. Kiipulan ammattiopiston Kuulumisia -lehdessä ja Ammattiopisto Tavastian Tavastia Tapetilla -lehdessä, joita molempia levitettiin yhteistyökumppaneille. Projektin toiminta on ollut mukana myös molempien toteuttajatahojen toimintakertomuksissa. Mediatiedotteiden tuloksena Tekemällä oppii -projektin toiminnasta kirjoitettiin artikkeli mm. Hämeen Sanomiin ja Hämeenlinnan kaupunkiuutisiin. Tekemällä oppii -projektin toiminnasta, vankien työtoiminnan opinnollistaminen oli esillä myös STT:n tiedotteessa. Projektin lopussa julkaistiin artikkeli myös Opin ovien uutiskirjeessä. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektissa ei ilmennyt suuria ongelmia. Projektin alkuaikoina kysymyksiä herätti vankien opintojen rahoitus. Vankien opintojen pilottivaiheessa sovellettiin oppisopimusrahoitusta ja perusrahoitusta. Nämä rahoitusmuodot sopivat tutkintoon johtavaan koulutukseen. Jatkossa on kuitenkin edelleen haasteena kuinka voisi rahoittaa ja mahdollistaa osatutkintojen suorittamisen. Projektin edetessä todettiin tarve tehdä muutoksia projektin kustannusten jakautumiseen sekä erikseen raportoitaviin kustannuksiin. Tämän vuoksi syksyllä 2012 laadittiin projektille muutoshakemus, jossa kustannusten jakautumista kohdennettiin kertyneiden kokemusten mukaisesti sinne, missä eniten resurssia tarvitaan. Lisäresurssia siirrettiin mm. aineisiin ja tarvikkeisiin, matkakuluihin ja välillisiin kustannuksiin. EURA JÄRJESTELMÄ 4/17

5 Vähennyksiä tehtiin henkilöstökustannuksiin, palveluiden ostoihin ja muihin kustannuksiin. Muutoshakemuksen yhteydessä tehtiin muutoksia myös erikseen raportoitavien kustannusten jakautumiseen sekä henkilöstötyöpäiviin. Erikseen raportoitavien kustannusten jakautumista muutettiin siten, että yksityisen sektorin osuutta pienennettiin ja kunnallisen sektorin osuutta lisättiin samassa suhteessa. Henkilöstötyöpäivien kokonaistavoitetta hieman pienennettiin ja jakaumaa tarkistettiin. 8. PROJEKTIN TULOKSET Tekemällä oppii -projektin projektisuunnitelman (kohta 8.2) mukaan tavoitteena oli laatia kehitetyistä malleista kuvaukset: - vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevasta ammattilaisverkoston toiminnasta, - vankilan sisällä tapahtuvasta opintoihin ja ammattiin suuntaavasta toiminnasta, - vankeusaikaisen työtoiminnan opinnollistamisesta, - vankien työvaltaisten opintojen ohjauksesta ja toteutuksesta oppilaitoksissa ja - työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista. Kohderyhmän tarpeita kartoitettiin projektin alussa haastatteluiden ja vierailukäyntien perusteella sekä vangeille suunnatun kyselyn kautta. Tavoitteiden saavuttamiseksi projektin aikana järjestettiin erilaisia seminaareja, koulutuksia ja konsultointikäyntejä, jotka tukivat opinnollistamista, moniammatillista yhteistyötä ja pilottikokeiluita sekä työhönvalmennusta. Seminaarien, koulutusten ja konsultaatiokäyntien yhteydessä työstettiin hyviä käytäntöjä ja koottiin materiaalia projektin toimintatapojen kuvauksiin. Kuvaus työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista ja ohjemateriaali Projektin tulokset saavutettiin järjestämällä projektin kohderyhmille, ohjaus- ja neuvontahenkilöstölle, oppilaitosten henkilökunnalle ja yritysten edustajille seminaareja, koulutusta ja konsultointia. Koulutuspäiviä projektin aikana järjestettiin yhteensä 25 kpl. Koulutuksiin osallistui yhteensä 232 henkilöä. Koulutuksissa käsiteltiin mm. julkaisussakin esille nousseita teemoja sekä opinnollistamista ja vangin opiskelua ja siihen liittyviä teemoja. Konsultointikäynneillä käsiteltiin vankien opintoihin ohjausta, työtoiminnan opinnollistamista, opintojen ohjausta ja arviointia sekä sovittiin yhteisistä toimintatavoista vankien opintojen etenemisen ja toteuttamisen suhteen. Projektin julkaisu Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille toimii kuvauksena työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista sekä ohjemateriaalina kaikille vankeja ohjaaville henkilöille. Julkaisussa on esillä kaikkien Tekemällä oppii -projektin aikana järjestettyjen koulutusten aiheet. Projektin loppujulkaisussa käsitellään vangin ohjaamisen kannalta tärkeiksi koettuja teemoja käytännön läheisesti. Julkaisu toimii laajana oppaana myös kaikkien muiden erityisryhmien ohjaajille, opettajille ja työnjohtajille. Julkaisussa käsitellään työturvallisuutta mm. vankilahierarkiaa, hankalia ja uhkaavia tilanteita sekä työhyvinvointia vankityössä, perehdyttämistä ja työnopastamista mm. ohjausmenetelmiä, vinkkejä perehdyttämiseen ja opastamiseen, oppimisen ohjausta ja arviointia mm. oppimisen prosessi, oppimistyylit, oppimisvaikeudet, ammatillisen oppimisen ohjaaminen ja arviointi, vankityönjohtajien käytännön vinkkejä, vankien käytännön EURA JÄRJESTELMÄ 5/17

6 kokemuksia ja kerrotaan pari onnistumistarinaa. Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisu on saatavilla PDF -tiedostona projektin nettisivuilta ja sitä voi tilata painettuna Kiipulan ammattiopiston kirjastosta. Kuvaus vankien työtoiminnan opinnollistamisesta ja opinnollistamisen ohjausmateriaali ja kuvaus vankien työvaltaisten opintojen ohjauksesta ja toteutuksesta oppilaitoksissa ja ohjemateriaali Opinnollistaminen kulki koko projektin ajan yhtenä suurimpana tekijänä. Projektin aikana järjestetyt seminaarit, koulutukset ja konsultoinnit olivat myös osana opinnollistamisen prosessia. Opinnollistamisen prosessista laadittiin projektin lopputuotteena Vangin työtoiminnan opinnollistamisen prosessikuvaus. Opinnollistamisen prosessikuvaus toimii myös kuvauksena vangin työvaltaisten opintojen ohjauksesta yhdessä Vangin ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessikuvauksen kanssa. Prosessikuvaukset on saatavilla PDF -tiedostoina projektin nettisivuilla. Työtoiminnassa tapahtuva oppiminen oli osa henkilökunnan osaamisen kehittämistä. Suunnitelmallinen työtoiminnassa tapahtuva oppiminen antoi mahdollisuudet kumppanuudelle oppilaitoksen edustajien kanssa ja yhteistyölle, jonka tavoitteena oli suunnitella oppimisen tavoitteiden mukaisia työtehtäviä vankiopiskelijoille. Ammatillinen vastavuoroisuus oli näin luontevaa ja kaikkia osapuolia kehittävää. Opinnollistamisen prosessi lähti liikkeelle vankilan työtoimintaan ja toimijoihin työskentelykulttuuriin tutustumisella. Kartoitettiin vankien työtehtävät, työvälineet ja -koneet sekä perehdyttiin työn johtamiseen, opastamiseen ja perehdyttämiseen liittyviin käytäntöihin. Seuraavaksi selvitettiin mitä ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia työtehtävät vastaavat. Työnjohtajien kanssa verrattiin työtehtäviä tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Muokattiin Bovalliuksen ammattiopiston Mast - hankkeessa luotuja opinnollistamisen työkaluja, OSSU -taulukoita, näyttötutkintoihin soveltuviksi kiinteistöpalvelujen perustutkinnon ja rakennusalan perustutkinnon osalta. Taulukot täytettiin vankityönjohtajien kanssa työpaikkakohtaisesti tukemaan opinnollistamista ja vangin opintoja. Kun oli saatu selville mitä voi opiskella, selvitettiin seuraavaksi vankien opiskelumahdollisuudet, säännöt, ohjeet ja rajoitteet sekä vankien palkkaus vankilan näkökulmasta. Myös vankien kiinnostusta opiskeluun selvitettiin. Vankilan henkilökuntaa opastettiin vankien opintoihin ohjauksessa ja hakeutumisessa. Vahvistettiin vankilan, työtoiminnan ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Työtoiminnan työnjohtajia perehdytettiin ja ohjattiin vangin opintojen ohjaamiseen ja arviointiin tutkinnon perusteiden mukaisesti. Yhteistyössä kartoitettiin jatkuvasti ammatillisiin opintoihin soveltuvia työtoiminnan tehtäviä ja tuettiin vankien opintojen yksilöllisten opinpolkujen etenemistä. Tätä yhteistyötä vankilan, työtoiminnan ja oppilaitosten välillä pitää tehdä jatkuvasti, jotta vangilla on myös tulevaisuudessa mahdollisuus opiskella työtoiminnan ohella ammatillisia opintoja ja hyödyntää työtoiminnassa oppimansa taidot osaksi opintoja. Toimintamallien testaus, pilottiopinnot Tekemällä oppii -projektin pilottikokeilut opinnollistetussa työtoiminnassa aloitettiin syksyllä EURA JÄRJESTELMÄ 6/17

7 Pilottikokeilut toteutettiin Vanajan vankilan sisäisillä työtoimintapisteillä sekä vankilan yhteistyökumppaneiden Metsähallituksen, Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston vankityökohteilla. Vuoden 2012 aikana saatiin mukaan myös muutama yritys, joissa voitiin jatkaa työvaltaista oppimista vangin siirtyessä koevapauteen. Pilottikokeiluissa opiskeltiin kiinteistöpalvelujen perustutkinnon, kiinteistönhoitajan osaamisalaa, rakennusalan perustutkinnon, talonrakentajan osaamisalaa sekä laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Vuoden 2013 loppuun mennessä ammatillisissa pilottikokeiluissa aloitti opinnot 18 vankia. Kokotutkinnon suoritti raportin laadintaan mennessä 6 vankia, osatutkinnon suoritti 5 vankia, opinnot keskeytyivät kahdella vangilla laitoksen vaihtuessa. Raporttia laadittaessa opinnot ovat vielä kesken ja jatkuvat projektin jälkeen viidellä vangilla. Pilottiopintoihin osallistuneista vangeista neljä työllistyi opiskelemalleen alalle ja yksi on jatkanut AMK -opintoihin sekä yksi rangaistusaikana osatutkinnon suorittanut on vapauduttuaan työllistynyt ja jatkanut tutkinnon suorittamista työn ohella. Ajattelutaitoa työpaikalle Vankien ammatillisten opintojen ja yleisten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi projektin aikana toteutettiin pilottikokeiluna myös Rikosseuraamusalan vaikuttavuusohjelman, Ajattelutaitoa työpaikalle, tuominen osaksi vankien valmentavaa koulutusta. Ohjelma liitettiin osaksi Kiipulan ammattiopiston toteuttamaa koulutusta, Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava 1), Hämeenlinnan vankilassa. Ohjelma pilotoitiin sekä naisvangeilla että miesvangeilla. Vankilassa toteutettavan valmentavan koulutuksen sisältöön ohjelma sopi erinomaisesti ja se kirjoitettiin osaksi toteutussuunnitelmaa. Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta ohjelman tuominen osaksi oppilaitosten tarjoamaa koulutusta lisää myös koulutuksen sisällön kohdentamista nimenomaan vangeille. Ohjelmaa voidaan myös toteuttaa oppilaitoksen ja vankilan yhteistyönä vankiloissa. Tekemällä oppii - projektin aikana koulutettiin Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelman ohjaajia niin oppilaitoksiin kuin vankiloihinkin. Kuvaus vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevan ammattilaisverkoston toiminnasta ja kuvaus vankilan sisällä tapahtuvasta opintoihin ja ammattiin suuntaavasta toiminnasta ja ohjemateriaali Vankien opintoihin ohjausta ja tukea käsiteltiin projektin aikana moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Verkostoyhteistyön tarve oli selkeästi olemassa. Yhteistyötä oli erittäin laajassa mittakaavassa jo olemassa, joten projektin aikana keskityttiin toiminnan kehittämiseen. Jo projektin alkuvaiheessa todettiin, että oli tarvetta kahdelle erilaiselle verkostolle. Moniammatillinen yhteistyö vankien ohjauksessa toimi vankilan sisällä tapahtuvan opintoihin ja ammattiin suuntaavan toiminnan sekä vankien vapautumisvaiheen tukena, mutta lisäksi rinnalle tarvittiin vankityönjohtajien vertaisverkostot vankien opintojen ja työtoiminnan ohjauksen tueksi. Moniammatilliseen yhteistyöhön osallistui vankeja ohjaavia henkilöitä useista eri organisaatioista mm. TEtoimistolta, sosiaalitoimesta, Krisiltä, vankiloista, Luotsisäätiöltä, oppilaitoksista, oppisopimustoimistolta ja A-klinikkasäätiöltä. Moniammatillisen yhteistyön tueksi järjestettiin iltapäiviä, joiden aikana keskusteltiin yhteistyön uusista mahdollisuuksista ja tutustuttiin eri toimijoihin. Kuvauksena vankien opinto- ja EURA JÄRJESTELMÄ 7/17

8 työllistymispolkua tukevan ammattilaisverkoston toiminnasta laadittiin Vangin ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessikuvaus. Prosessikuvaus on saatavilla PDF -tiedostona projektin nettisivuilla. Vankityönjohtajien vertaisverkostopäiviin osallistui päivittäin vankityötä ohjaavia henkilöitä sekä suljetuista vankiloista että avovankiloista ja vankiloiden yhteistyökumppanina toimivista organisaatioista, jotka tarjoavat työtoimintaa vangeille. Vertaisverkostoissa oli mahdollisuus jakaa käytännön kokemuksia, hiljaista tietoa ja tukea toinen toisiaan haastavassa työssä sekä kehittää yhteisiä toimintatapoja ja -malleja vankien ohjaukseen. Vankityönjohtajien verkostopäivien koulutusaiheet muodostuivat vankityönjohtajien toiveiden mukaisista sisällöistä vankien ohjaamiseen liittyen, ryhmätöistä ja vertaisoppimisesta. Vankityönjohtajien verkostopäiviä järjestettiin vankityökohteilla eri puolella Etelä-Suomea. Tämä mahdollisti myös tutustumisen vankityökohteisiin ja toimintamalleihin eri työmailla. Tärkeää näiden päivien aikana oli samaa työtä eri organisaatioissa tekevien kohtaaminen erilaisten teemojen kanssa työskenneltäessä. Vankityönjohtajien verkostopäivät toimivat myös hiljaisen tiedon ja taidon jakamisen sekä haastavaa työtä tekevien henkilöiden työnohjauksellisena vertaistuki toimintana. Verkostopäivien koulutusaiheista ja vankityönjohtajien kokemuksista koottiin projektin loppujulkaisu Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille. Julkaisu toimii osaltaan myös ohjemateriaalina ja kuvauksena vankilan sisällä tapahtuvasta opintoihin ja ammattiin suuntaavasta toiminnasta. Julkaisu on saatavilla PDF - tiedostona projektin nettisivuilla ja tilattavissa painettuna Kiipulan ammattiopiston kirjastosta. Työhönvalmennus Työhönvalmennus kulki vankien opintopolkujen sekä koevapauteen siirtymisen ja vapautumiseen liittyvien nivelvaiheiden tukena. Työhönvalmentaja oli osa vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevaa ammattilaisverkostoa ja toimi omalta osaltaan vankilan sisällä opintoihin ja ammattiin suuntaavan toiminnan tukijana. Työhönvalmentaja osallistui myös vangin ohjaukseen opinnollistetussa työtoiminnassa, toimien oppilaitoksen, vankilan ja työtoiminnan yhteyshenkilönä sekä vangin tukijana. Vangin työhönvalmennuksen prosessikuvaus toimii niin kuvauksena vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevan ammattilaisverkoston toiminnasta kuin kuvauksena vankilan sisällä tapahtuvasta opintoihin ja ammattiin suuntaavasta toiminnasta ja työvaltaisten opintojen ohjauksesta ja toteutuksestakin. Prosessikuvaus on saatavilla PDF -tiedostona projektin nettisivuilla. Työhönvalmentaja toimi aina vangin toiveesta ja vangin luvalla. Työhönvalmentajan tehtäviin ennen vangin opintojen alkua kuului verkostoyhteistyö, opintomahdollisuuksista tiedottaminen, henkilökohtaiset keskustelut opintoihin haluavien vankien kanssa sekä vangin opintojen tukemisen edellytysten kartoitus mm. TE-toimistolta ja yhteydenotot työnantajiin ja työssäoppimispaikkoihin. Vankien opintojen alettua työhönvalmentaja oli mukana opintojen henkilökohtaistamisessa, antoi tukea työ- tai työssäoppimispaikan hakemisessa ja työhön liittyvien hakemusten laatimisessa, työelämätaitojen omaksumisessa sekä opintojen suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä. Työhönvalmentajalla oli merkittävä rooli myös työnantajayhteistyössä mm. vierailuilla työnantajien luona, koevapaudesta ja vankien opinnoista informoimisessa sekä palkkatukiasioissa. Lisäksi työhönvalmentaja auttoi vankeja mm. toimeentulon, EURA JÄRJESTELMÄ 8/17

9 asumisen ja opintotukien selvityksissä ja järjestämisessä. Vangin siirtymävaiheessa vankeudesta koevapauteen tai vapauteen jatkui asumiseen, toimeentuloon ja opintoihin liittyvien asioiden hoitaminen eri viranomaistahojen kanssa. Tukea annettiin vangille opinnoissa valmistumiseen ja työllistymiseen, työpaikan löytämiseen liittyen. Työhönvalmentaja toimi vangin rinnalla kulkijana, tukijana ja opastajana mm. erilaisissa toimistoissa asioidessa. Työhönvalmentaja vangin ohjaajana toimi laajassa verkostoyhteistyössä useiden eri toimijoiden ja viranomaistahojen kanssa. Tavoitteiden toteutuminen ja tulokset Tekemällä oppii -projektin tavoitteet saavutettiin ja toiminta koettiin hyödylliseksi. Projektin aikana toiminnasta ja koulutuksista kerättiin kirjallista palautetta, projektille tehtiin ulkopuolisten arvioijien toimesta kaksi itsearviointia ja vertaisarviointi. Kaikkien palautteiden perusteella projekti pysyi koko ajan hyvin tavoitteissa ja tulokset olivat erittäin hyviä. Opinnollistamisen tuloksena vankilan ja työtoiminnan eri organisaatioiden henkilökunta on oppinut yhteistyössä ohjaamaan ja arvioimaan vankia opinnollistetussa työtoiminnassa, ammatillisissa opinnoissa. Tärkeimpänä tuloksena projektin jälkeen välilliselle kohderyhmälle, vangeille, jää mahdollisuus hakeutua ja osallistua rangaistusaikana ammatillisiin opintoihin opinnollistetussa työtoiminnassa vankilan ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden työkohteissa. Palautteen perusteella työnjohtajat kokivat työtoiminnan opinnollistamisen kehittäneen vankien työtoimintaa ja heidän omaa ohjausosaamistaan. Opinnollistamisen mallia toivotaan rikosseuraamusalalla levitettäväksi myös muihin vankiloihin. Myös oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden suunnasta on oltu hyvin kiinnostuneita opinnollistamisen mallista. Moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tuloksena vahvistettiin yhteistyötä vangin opintoihin ohjauksen ja vapautumisen nivelvaiheen tukemisen näkökulmasta. Moniammatillisten verkostoyhteistyö iltapäivien keskusteluiden ja tutustumisen pohjalta eri toimijoiden on nyt antoisampaa toimia yhteistyössä vangin yksilölliset tarpeet huomioiden. Palautteen perusteella eri toimijoiden on nyt luontevampaa olla yhteydessä toisiinsa, kun on tavattu ja pohdittu yhteisiä tavoitteita ja mahdollisuuksia vangin tukemisessa. Kohderyhmien ensisijaisten tarpeiden pohjalta luotiin mm. projektin julkaisu Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille, joka toimii oppaana niin vangin työn ohjaamisessa kuin ammatillisten opintojen ohjauksessa ja arvioinnissa. Projektin prosessikuvaukset Vangin työtoiminnan opinnollistamisesta, Vangin työhönvalmennuksesta ja Vangin ammatillisten opintojen ohjauksesta ja tuesta laadittiin kuvaamaan projektin aikana kehitettyjä malleja ja hyväksi havaittuja käytäntöjä. - Vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevan ammattilaisverkoston toimintaa ja hyviä käytäntöjä kuvataan työhönvalmennuksen ja ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessien kautta. - Vankilan sisällä tapahtuvaa opintoihin ja ammattiin suuntaavaa toimintaa ja hyviä yhteistyön käytäntöjä kuvataan ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessin kautta. EURA JÄRJESTELMÄ 9/17

10 - Vankeusaikaisen työtoiminnan opinnollistamista ja hyviä käytäntöjä, opinnollistamisen vaiheita, tavoitteita ja yhteistyötä kuvataan opinnollistamisen prosessin kautta. - Vankien työvaltaisten opintojen ohjausta ja toteutusta ja siihen liittyviä hyviä käytäntöjä kuvataan ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessin kautta sekä Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisussa. - Työpaikkaohjaajille suunnattuja koulutuksia ja ohjauksessa huomioitavia asioita kuvataan Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisussa, joka toimii työpaikkaohjaajien koulutus- ja ohjausmateriaalina. Prosessikuvauksista ja julkaisusta saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Julkaisun on todettu toimivan erinomaisesti käytännönläheisenä oppaana muillekin kohderyhmille. Julkaisua voidaan käyttää esim. oppilaitoksissa ja työpaikoilla oppilaiden ja henkilökunnan ohjauksessa ja perehdyttämisessä sekä koulutusmateriaalina. Prosessikuvausten on todettu tuovan erittäin hyvin esille moniammatillisen yhteistyön merkitystä vangin ohjaamisessa. Tekemällä oppii -projektin toiminnan vaikutukset Tekemällä oppii -projektin projektisuunnitelmassa (kohta 7.4) projektin laadullisiksi vaikutuksiksi ohjausverkoston tasolla asetettiin: - tiedon lisääminen vankien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista onnistuneiden ohjauskokemusten myötä ja - alueellisen verkoston yhteistoiminnan ja työtapojen kehittyminen tuloksekkaammaksi. Laadulliset vaikutukset projektin koulutuksiin ja konsultaatioihin osallistuneiden osalta olivat: - vankitaustaisen henkilön ohjaamisen toteuttamisen parantuminen, - organisaatioiden sisäisen yhteistyön paraneminen ja - ohjausosaamisen lisääntyminen ja halukkuus rekrytoida rikostaustaista työvoimaa kasvaa. Laadullisten vaikutusten tavoitteet toimintaympäristön osalta liittyivät mallien käyttöönottamiseen myös muilla paikkakunnilla. Ohjausverkosto sekä koulutuksiin ja konsultaatioihin osallistuneet Tekemällä oppii -projektin aikana järjestetyt koulutukset ja konsultointikäynnit, opinnollistaminen, pilottikokeilut ja yhteistyötoiminta, jotka oli kohdistettu projektin työssä käyville kohderyhmille eli vankeja ohjaaville henkilöille eri organisaatioissa, lisäsivät heidän osaamistaan mm. vangin kohtaamisessa ja ohjaamisessa sekä keskinäisessä yhteistyössä. Kohderyhmien tieto-taito kehittyi projektin aikana järjestettyjen koulutusten ja konsultaatiokäyntien myötä mm. työturvallisuuden huomioinnissa, vankilahierarkiassa, hankalien tilanteiden kohtaamisessa, työhyvinvoinnissa, perehdyttämisessä ja työn opastamisessa, ohjausmenetelmissä, ammatillisen oppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa, oppimisen prosessin ymmärtämisessä, oppimistyylien ja oppimisvaikeuksien tunnistamisessa. Opinnollistetussa työtoiminnassa toteutetuissa ammatillisten opintojen pilottikokeiluissa vankeja ohjaavat henkilöt pääsivät EURA JÄRJESTELMÄ 10/17

11 harjoittelemaan oppimiaan taitoja käytännössä itsekin tekemällä oppien. Projektin kohderyhmät osaavat opastaa ja ohjata sekä siirtää hiljaista tietoa vankien ohjaamisesta myös tuleville vankityötä tekeville henkilöille. Projektin aikana saatu osaaminen opinnollistetun työn ja opintojen ohjaamiseen sekä arviointiin säilyy ja mahdollistaa vankien opiskelun työtoiminnan kohteilla jatkossakin. Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisua voidaan monipuolisuutensa ja käytännön läheisyytensä vuoksi käyttää työvälineenä kaikkien kohderyhmien työssä. Välillisille kohderyhmille, vangeille, opinnollistetussa työtoiminnassa toteutetuissa ammatillisten opintojen pilottikokeiluissa oli mahdollisuus oppia ammatillisia taitoja ja saada todistus osaamisesta oppilaitoksesta. Todistus osaamisesta antaa vangeille tasavertaiset mahdollisuudet työllistymiseen ja jatko-opintoihin vapauduttuaan. Vankien oli projektin aikana mahdollista kehittää omaa ammattitaitoaan rangaistusaikana sellaisilla aloilla, joille työllistyminen on mahdollista vapautumisen jälkeen. Mahdollisuus ammatillisiin opintoihin opinnollistetussa työtoiminnassa Vanajan vankilan ja yhteistyökumppaneiden työtehtävissä jatkuu projektin loppumisen jälkeenkin. Ammatillinen koulutus edesauttaa vankien integroitumista yhteiskuntaan. Tekemällä oppii -projektin aikana pilotoitu Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelma koettiin tarpeelliseksi ja vankien kuntoutusta tukevaksi sekä vankilan ja oppilaitoksen toimintaa yhdistäväksi. Pilottikokeiluiden jälkeen Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelma kirjattiin osaksi vankilan valmentavan koulutuksen toteutussuunnitelmaa Kiipulan ammattiopistolla. Vankilan valmentavan koulutuksen kouluttajat saivat uuden työvälineen ja syvensivät osaamistaan vankien kuntouksessa perehtymällä ja käytännössä ohjaamalla rikosseuraamusalalla akkreditoitua vaikuttavuusohjelmaa vangeille. Työhönvalmennus kohdistui välillisten kohderyhmien ohjaamiseen yhteistyössä vankilan ja eri toimijoiden kanssa. Työhönvalmentajan työpanoksen tärkeys korostui etenkin vapautumisen nivelvaiheen aikana. Työhönvalmentajalta vangit saivat henkilökohtaista tukea, ohjausta ja apua vapautumisen valmisteluun liittyvien asioiden järjestelyissä mm. asumisen, toimeentulon sekä työn ja opintojen suhteen. Projektin pilottikokeiluihin osallistuneista vangeista kaikki neljä työllistynyttä saivat tukea työhönvalmentajalta työpaikan etsintään ja toimeentulon järjestelyihin. Samalla työnantajat saivat työhönvalmentajalta tietoa vangin työllistämiseen liittyvistä asioista sekä tukea mm. palkkatuki asioissa. Palautteiden mukaan työhönvalmentajan toimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä etenkin vankilassa ja vankien keskuudessa. Työhönvalmennusta toivottaisiin osaksi vankilan toimintaa jatkossakin. Selvitettäväksi vielä jää miten vankila voi tulevaisuudessa työhönvalmennuspalveluita saada tai hankkia. Vaihtoehtoina voisi olla TEtoimiston kautta yksillösten tarpeiden perusteella myönnetty tuki tai työhönvalmennuspalvelun ostaminen ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Tekemällä oppii -projektissa saatujen onnistuneiden asiakasprosessien ja kokemusten perusteella työhönvalmennusta voi suositella pysyväksi toiminnaksi rikosseuraamusalalle. Tekemällä oppii -projektin toiminnan vaikutuksista kerättiin palautetta mm. koulutuksiin ja seminaareihin osallistuneilta kirjallisesti palautelomakkeilla sekä kohderyhmien jäseniltä ja ohjausryhmältä keskusteluiden ja haastatteluiden kautta. Toiminnan aikana saatujen kokemusten ja kerätyn palautteen myötä voidaan todeta, että ohjausverkostossa tieto vankien koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista on lisääntynyt, onnistuneita EURA JÄRJESTELMÄ 11/17

12 ohjauskokemuksia tuli runsaasti, alueellisen verkoston yhteistoiminta lisääntyi ja työtavat kehittyivät tuloksekkaammiksi. Koulutuksiin ja konsultaatioihin osallistuneiden ohjausosaaminen ja ammattitaito rikostaustaisen henkilön ohjaamisessa parantui, organisaation sisäinen ja ulkoinen yhteistyö kehittyi ja halukkuus rekrytoida rikostaustaisia henkilöitä parantui hieman. Toimintaympäristö Tekemällä oppii -projektin aikana kehitettyjen toimintamallien ja hyvien käytäntöjen käyttöön ottaminen on mahdollista niin rikosseuraamusalalla kuin muuallakin. Erityisesti opinnollistamisen prosessista käytiin kertomassa ja toimintaa ohjeistamassa lukuisissa tilaisuuksissa, joihin osallistui Rikosseuraamusalan henkilökuntaa, oppilaitosten henkilökuntaa, TE-keskusten henkilökuntaa, kolmannen sektorin toimijoita sekä työtoimintaa tarjoavien organisaatioiden ja yritysten henkilökuntaa. Pidettyjen tiedotustilaisuuksien ja koulutuspuheenvuorojen yhteydessä saadun palautteen perusteella useat eri tahot uskoivat voivansa hyödyntää malleja omassa toiminnassaan. Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisu on otettu käyttöön useissa vankiloissa ja muissa organisaatioissa vankeja ohjaavien henkilöiden opastamisen ja ohjeistamisen välineeksi. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin aikana kehitettiin opinnollistamalla työvaltaisen opiskelun mahdollisuuksia vankilan sisäisen ja ulkoisen työtoiminnan työkohteissa. Etenkin vangin mahdollisuus suorittaa opintoja rangaistusaikana vankilan yhteistyökumppaneiden työpisteillä oli uutta. Yhteistyössä työtoiminnan tarjoajien, vankilan ja oppilaitosten välillä kehitettiin toimintatapoja, mm. vangin sijoittelua työtoimintakohteisiin ja työtoiminnan työtehtäviä, tukemaan vangin ammatillisia opintoja. Projektin aikana työhönvalmentaja teki työhönvalmennusta vankilassa uutena kokeiluna vangin opintojen ja nivelvaiheiden tueksi. Työhönvalmentaja tuki vankeja yksilöllisesti antamalla ohjausta ja apua vapautumisen valmisteluun ja opintoihin liittyviin järjestelyihin. Työhönvalmentaja toimi yhteyshenkilönä työpaikkojen, oppilaitosten, virastojen ja vankilan välillä. Projektin aikana todettiin, että työhönvalmentajan työ on vankien kanssa laajempaa kuin työvalmennus, siihen sisältyy paljon moniammatillista yhteistyötä, joka tukee nivelvaiheiden siirtymiä. Projektin toimintamalleista laadittiin prosessikuvaukset, joita voidaan soveltaa valtakunnallisesti. Uutena työvälineenä projektin koulutussisällöistä koottiin julkaisu, joka toimii oppaana ja materiaalina niin vankityönjohtajille kuin muillekin vankeja ohjaaville henkilöille. Julkaisua voidaan käyttää hyödyksi myös muiden kohderyhmien kanssa työskenneltäessä. Prosessikuvauksista ja julkaisusta on kerrottu tarkemmin projektin tulosten yhteydessä kohdassa 8. EURA JÄRJESTELMÄ 12/17

13 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Projektin toimenpiteitä ja koulutuksia tarjottiin tasa-arvoisesti kaikille kohderyhmille. Projektin toiminnassa aloittaneista n. 1/3 oli naisia. Myös välilliselle kohderyhmälle eli vangeille tarjottiin tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskeluun rangaistuksen laadusta tai sukupuolesta riippumatta. Projektin ammatillisten opintojen pilottikokeiluissa on aloittanut yhteensä 13 miesvankia ja 5 naisvankia ja valmentavan työn pilottikokeilussa 8 naisvankia ja 7 miesvankia. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Projektin toiminnan aikana luotiin opinnollistamalla vangeille uudenlainen mahdollisuus suorittaa rakennusalan, kiinteistöpalvelualan ja puhdistuspalvelualan opintoja työvaltaisesti rangaistusaikana. Vankien mahdollisuutta opiskella ammatillisia opintoja vankilan ulkopuolella laajennettiin mahdollisuuteen opiskella niitä myös vankilan ja vankilan yhteistyökumppaneiden työtoiminnassa. Opinnollistamisessa korostui hyväksi käytännöksi tiivis yhteistyö työelämän edustajien, oppilaitosten ja vankilan välillä. Tämä on tärkeää, jotta kaikki osapuolet ovat selvillä siitä, mitä opiskelijan on missäkin työtehtävässä mahdollista oppia ja mitä osaamista tarvitaan lisäksi saavuttaakseen tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset. Opinnoissa sovellettiin työvaltaisten opintojen mallia, jossa opiskelu tapahtuu pääasiassa työpaikalla. Työvaltainen opiskelu osoittautui hyväksi käytännöksi vankien ammatillisissa opinnoissa. Vangin työtoiminnan opinnollistamisen prosessikuvaus toimii projektin aikana kehitetyn hyvän käytännön kuvauksena. Projektin aikana kehitetty opinnollistamisen malli on sovellettavissa yleisesti työn opinnollistamiseen. Lisäksi Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisu tukee opinnollistamista, vangin ohjausta ja tukemista työvaltaisissa opinnoissa. Opinnollistamista voi projektissa saatujen onnistuneiden työvaltaisten opintojen sekä toiminnan mielekkyyden perusteella suositella toimintamalliksi missä tahansa organisaatiossa tehtävän työn soveltamiseksi osaksi ammatillisia opintoja. Työhönvalmennus osoittautui erittäin hyväksi käytännöksi. Työhönvalmentajan tuki rangaistusaikaisten opintojen ja vapautumisen nivelvaiheen asioiden selvittelyssä osoittautui tärkeäksi vangin yhteiskuntaan integroitumisen tueksi. Työhönvalmentajan rooli mahdollistaa laajan yhteistyön eri toimijoiden kanssa ja näin on mahdollista luoda hyvä tukiverkosto ja lähtökohdat vangin yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Etenkin Vanajan vankilalla koettiin työhönvalmentajan työ erittäin tärkeäksi lisäresurssiksi vangin ohjaamisessa. Vangin työhönvalmennuksen prosessikuvaus toimii projektin aikana kehitetyn hyvän käytännön kuvauksena. Tekemällä oppii -projektissa saatujen onnistuneiden asiakasprosessien ja kokemusten perusteella työhönvalmennusta voi suositella pysyväksi toiminnaksi rikosseuraamusalalle. Moniammatillinen yhteistyön merkitys vankien ohjauksessa on tärkeää. Uutena yhteistyömuotona kehitettiin vankityönjohtajien verkostopäivät, joiden aikana vankityötä tekevät työnjohtajat eri organisaatioista ja vankiloista pääsivät tapaamaan toisiaan, tutustumaan toistensa työmaihin ja vaihtamaan hiljaista tietoa vangin työn ohjaamisesta. Osallistujien palautteissa vertaistuki koettiin työnohjauksellisena toimintana ja verkostopäivät koettiin erittäin antoisiksi ja tärkeiksi. Vankityönjohtajien verkostopäivien aikana koulutussisällöt koottiin kohderyhmien tarpeista ja toiveista lähtien, jolloin koulutusaiheet koettiin tärkeiksi ja omaa työtä tukeviksi. Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisu toimii vankityönjohtajien EURA JÄRJESTELMÄ 13/17

14 verkostopäivien aikana käsiteltyjen tärkeiksi koettujen asioiden oppaana ja kuvauksena sekä hiljaisen tiedon jakajana. Tekemällä oppii -projektin aikaisten kokemusten perusteella vankityönjohtajien verkostopäivien ottaminen säännölliseksi toiminnaksi rikosseuraamusalan työnjohtajille ja työtoimintaa tarjoavien ulkopuolisten organisaatioiden työnjohtajille on toiminnan kehittämisen kannalta suositeltavaa. Hyvien käytäntöjen malleista on tiedotettu ja käyty puhumassa laajasti useissa eri tilaisuuksissa ympäri Suomea. Projektin hyvistä käytännöistä on kerrottu Tekemällä oppii -projektin oman loppuseminaarin lisäksi mm. vankilaopetuksen päivillä, opin ovien seminaareissa, työllisyysseminaareissa ja yhteistyöprojektien seminaareissa sekä muutamilla messuilla. Projektin toiminnasta on myös kerrottu kansainvälisesti mm. Skotlannissa bencmark matkalla, Islannissa eurooppalaisilla vankilaopetuksen päivillä sekä Suomessa järjestetyillä pohjoismaisilla vankilaopetuksen päivillä. Hyvien käytäntöjen malleista ovat kuulleet mm. vankiloiden henkilökunta, vangit, oppilaitosten henkilökunta, eri alojen opiskelijat, moniammatillinen yhteistyöverkosto sekä muut projektitoimijat. Projektin hyviä käytäntöjä on levittänyt omalta osaltaan myös ohjausryhmän jäsenet. Projektin hyvistä käytännöistä ja toiminnasta on laadittu lehdistötiedotteita ja artikkeleita. Hyvien käytäntöjen prosessikuvaukset ja julkaisu ovat saatavilla kaikkien käyttöön PDF -tiedostoina projektin nettisivuilla: 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektin toiminnan tavoitteena oli luoda vangeille mahdollisuus työvaltaisiin ammatillisiin opintoihin rangaistusaikaisessa työtoiminnassa. Tekemällä oppii -projektissa toteutettujen pilottikokeiluiden mukaisen opiskelun järjestäminen on mahdollista myös jatkossa samalla tavalla ilman projektin panostusta. Vastuu vangin motivoinnista opiskeluun on rikosseuraamusesimiehillä ja työnjohtajilla. Yhteydenpidosta oppilaitoksiin ja oppisopimustoimistoon vastaa rikosseuraamusesimies. Oppilaitosten vastuulla on markkinoida opintomahdollisuuksista vankilaan. Vangin opintojen aikaisesta yhteydenpidosta opettajaan vastaa työnjohtaja. Kaikkien osapuolten yhteistyötä tarvitaan toiminnan jatkumiseksi. Vangeille luotujen opintomahdollisuuksien ohella vankien ohjaushenkilöstön ohjausosaamisen kehittämistä ja uusien toimintatapojen juurruttamista osaksi jokapäiväistä toimintaa tuetaan projektin aikana tuotettujen toimintamallien kuvausten sekä Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisun avulla. Kun koko henkilöstö on tietoinen toiminnasta ja osaa ohjata vankia, jatkuu uusi toimintatapa projektin loputtuakin. Vastuu toimintatapojen ja tietoisuuden lisäämisestä on pääasiassa eri organisaatioissa esimiehillä, mutta myös henkilöstöllä hiljaisen tiedon jakamisessa. Vankiloissa järjestettävään valmentavaan koulutukseen tuodun rikosseuraamusalan vaikuttavuusohjelman toteuttaminen jatkossa on mahdollista kouluttajakoulutuksen käyneille ohjaajille. Ohjelma toteutetaan vankiloissa Rikosseuraamusalan ohjelmakäsikirjan mukaisesti. Kiipulan ammattiopistolla Ajattelutaitoa työpaikalle ohjelma on kirjattu osaksi Hämeenlinnan vankilassa toteutettavan valmentavan koulutuksen toteutussuunnitelmaa, joten tässä yhteydessä toiminta jatkuu. Vastuussa toiminnan jatkumisesta ovat Kiipulan ammattiopiston järjestämän vankilan valmentavan koulutuksen kouluttajat ja Hämeenlinnan vankilan kouluohjaaja sekä ohjelman vankitietojärjestelmään kirjaamisen osalta vankilan opinto-ohjaaja. EURA JÄRJESTELMÄ 14/17

15 Moniammatillisen ohjauksen yhteistyöpäivien aikana työstettyjen toimintatapojen käyttöön ottaminen ja juurruttaminen vaatii jatkossa tiivistä yhteistyötä. Jokaisella organisaatiolla on vastuu tiedottaa oman toimintansa osalta uudistuksista ja toiminnan keskeisistä muutoksista. Keskeisenä yhteyshenkilönä vangin vapautumisen valmistelussa toimii vankilan rikosseuraamusesimies. Tekemällä oppii -projektissa kehitettyjä toimintamalleja voidaan soveltaa käytettäväksi valtakunnallisesti rikosseuraamusalalla. Toimintamallien toiminnan edellytyksenä on tiivis yhteistyö. Vangin työhönvalmennuksen sekä Vangin ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessikuvauksia voidaan hyödyntää mm. kolmannen sektorin työssä ja yhteistyön jäsentämisen tukena. Tekemällä oppii projektin prosessikuvauksia ja julkaisua voidaan hyödyntää mm. oppilaitoksissa eri alojen opetuksessa ja ohjauksessa. Vangin työtoiminnan opinnollistamisen malli on sovellettavissa minkä tahansa työn opinnollistamiseen. Työhönvalmennusta voidaan suositella vakituiseksi toiminnaksi rikosseuraamusalalla. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,36 80 % Kuntien rahoitus ,00 6 % ,85 9 % Muu julkinen rahoitus ,00 6 % ,19 6 % Yksityinen rahoitus ,00 3 % ,85 6 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Tekemällä oppii -projekti toimi Hämeenlinnan seudulla Projektin toteuttivat Kiipulan ammattiopisto ja Ammattiopisto Tavastia. Yhteistyötä tehtiin Vanajan vankilan, Metsähallituksen, Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston kanssa. Kohderyhmänä olivat vankia ohjaavat henkilöt eri organisaatioissa. Lähtökohtana oli, että vankien vapautumisen nivelvaiheita voi tukea ammattitaitoisella ohjauksella ja mahdollisuuksia opiskella voi lisätä opinnollistamalla vankien työtoimintaa. Opinnollistettaessa työtehtäviä selvisi mitä osaamista vangeille kertyy ja mitä voi lukea osaksi ammatillisia opintoja. Tavoitteena oli laatia kehitetyistä malleista kohderyhmien käyttöön ja valtakunnallisesti sovellettavaksi kuvaukset: - vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevasta ammattilaisverkoston toiminnasta, - vankilan sisällä tapahtuvasta opintoihin ja ammattiin suuntaavasta toiminnasta, - vankeusaikaisen työtoiminnan opinnollistamisesta, - vankien työvaltaisten opintojen ohjauksesta ja toteutuksesta oppilaitoksissa ja - työpaikkaohjaajille suunnatuista koulutuksista. Kohderyhmän tarpeita kartoitettiin haastatteluilla ja vierailukäynneillä ja vangeille suunnatun kyselyn kautta. EURA JÄRJESTELMÄ 15/17

16 Projekti järjesti seminaareja, koulutuksia ja konsultointikäyntejä, jotka tukivat opinnollistamista, pilottikokeiluita ja yhteistyötä. Tilaisuuksien yhteydessä työstettiin materiaalia ja hyviä käytäntöjä toimintamallien kuvauksiin. Opinnollistaminen aloitettiin vankilan työtoimintaan, toimijoihin ja työskentelyyn tutustumisella. Seuraavaksi kartoitettiin vankien työtehtävät, työvälineet ja koneet sekä perehdyttiin työnjohtamisen, opastamisen ja perehdyttämisen tapoihin, selvitettiin mitä ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia vankien työtehtävät vastaavat ja mitä työtä tehden voi oppia. Vankilan henkilökuntaa opastettiin opintoihin ohjauksessa ja hakeutumisessa. Työtoiminnan työnjohtajia perehdytettiin ja ohjattiin opintojen ohjaamiseen ja arviointiin. Toimijoiden yhteistyötä vahvistettiin. Pilottikokeiluissa, opinnollistetussa työtoiminnassa vankilan sekä yhteistyökumppaneiden Metsähallituksen, Hämeenlinnan kaupungin ja Museoviraston työkohteilla, aloitti 18 vankia. Kokotutkinnon suoritti 6, osatutkinnon 5, 2 keskeytti ja 5 jäi opiskelemaan projektin päättyessä. Opintoihin osallistuneista 4 työllistyi, 1 jatkoi AMK opintoihin ja 1 osatutkinnon suorittanut työllistyi vapauduttuaan ja jatkoi tutkinnon suorittamista. Työhönvalmentaja tuki vankeja yksilöllisten opintopolkujen, koevapauteen siirtymisen ja vapautumisen järjestelyissä. Työhönvalmentaja osallistui verkostotyöhön, opinnoista tiedottamiseen, työssäoppimispaikkojen etsimiseen, asumisen ja toimeentulon järjestelyihin. Hän toimi yhteyshenkilönä oppilaitoksen, työtoiminnan ja vankilan välillä ja laajassa verkostoyhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa. Vankien opintoihin ohjausta ja tukemista kehitettiin yhteistyöverkostoissa. Moniammatillisilla iltapäivillä vahvistettiin eri organisaatioiden vankeja ohjaavien yhteistyötä. Vankityönjohtajien verkostopäivillä vahvistettiin vankiloiden ja yhteistyöorganisaatioiden työnjohtajien ohjausosaamista, jaettiin hiljaista tietoa ja vertaistukea. Vankien työelämävalmiuksien vahvistamiseksi pilotoitiin Rikosseuraamusalan vaikuttavuusohjelman, Ajattelutaitoa työpaikalle, tuominen osaksi vankien valmentavaa koulutusta. Projektissa koulutettiin ohjelmaan ohjaajia. Ohjelma liitettiin osaksi Kiipulan ammattiopiston toteuttamaa valmentavaa koulutusta Hämeenlinnan vankilassa. Opinnollistamisen tuloksena vankilan ja työtoiminnan henkilökunta oppi yhteistyössä ohjaamaan ja arvioimaan vankia ammatillisissa opinnoissa. Työnjohtajat kokivat opinnollistamisen kehittäneen vankien työtoimintaa ja heidän ohjausosaamistaan. Vangeille jää mahdollisuus hakeutua ja osallistua rangaistusaikana ammatillisiin opintoihin työtoiminnassa. Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisu toimii oppaana vankeja ohjaaville henkilöille. Julkaisussa käsitellään ohjaamisessa tärkeitä teemoja käytännön läheisesti. Prosessikuvaukset laadittiin kuvaamaan kehitettyjä malleja ja hyviä käytäntöjä. - Vankien opinto- ja työllistymispolkua tukevan ammattilaisverkoston toimintaa kuvataan EURA JÄRJESTELMÄ 16/17

17 työhönvalmennuksen ja ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessien kautta. - Vankilan sisällä tapahtuvaa opintoihin ja ammattiin suuntaavaa toimintaa kuvataan ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessin kautta. - Vankeusaikaisen työtoiminnan opinnollistamista kuvataan opinnollistamisen prosessin kautta. - Vankien työvaltaisten opintojen ohjausta ja toteutusta kuvataan ammatillisten opintojen ohjaus ja tuki prosessin kautta sekä Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisussa. - Työpaikkaohjaajille suunnattuja koulutuksia kuvataan Tekemällä oppii -vinkkejä vankityönjohtajille julkaisussa. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Kiipulasäätiö Kiipulantie Turenki Koulutuskuntayhtymä Tavastia/ Ammattiopisto Tavastia Hattelmalantie Hämeenlinna Päiväys ja allekirjoitus EURA JÄRJESTELMÄ 17/17

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 MIKSI? Vankien ammattitaidon puutteet Rangaistusajan työtoiminnan hyödyntäminen Koulutustarpeiden tunnistaminen ja opintojen ohjaus

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? KEVÄÄN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS KEVÄÄN 2012 UUDET RYHMÄT Tietokone tutuksi, opiskelutaidot käyttöön!

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat...

Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla Hankkeen tavoitteet Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1 Valtionavustus 346/422/2008 13.10.2008 Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka,

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta

ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta ESITYS HIIOP Opinnollistetut työpajat hankeesta 1.4.2015 31.12.2017 28.10.2015 Kirsi Ohrankämmen ja Taina Räsänen HIIOP kehittämishankkeen tarve nousi mm. POLKU II hankkeen asiakasprofiloinnista vuosina

Lisätiedot

Harppaa elämäsi muutokseen!

Harppaa elämäsi muutokseen! Bongaa putoava Harppaa elämäsi muutokseen! Miksi en juuri minä? Odotatko ihmettä? Toiveista todeksi? SYKSYN 2012 TOIMINTA OSAAVA OHJAUS SYKSYN 2012 KURSSIT Harppaa elämäsi muutokseen ja ota tietokonetaidot

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11424 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 20.09.2012 1. PROJEKTIN

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Anttinen

Projektipäällikkö Minna Anttinen 2010-2013 Projektipäällikkö Minna Anttinen MIKÄ IHMEEN OSAAVA OHJAUS? Osaava ohjaus on projekti. Sen tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla bongata putoavia eli syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli)

Opiskelijan palaute ammatillisen peruskoulutuksen toteutuksesta oppisopimuskoulutuksena (2+1-malli) Opiskelijan palaute ammatillis peruskoulutuks toteutuksesta oppisopimuskoulutuksa (2+1-malli) 1. Perustutkinto/koulutusohjelma 2. Oppisopimusaika 3. Oppisopimuspaikan hankinta * nmlkj hankin paikan itse

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen

Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät käytännöt Opinpolut maasta maahan - hankkeessa 15.1.2013 Anna Taimi Sataedu Huittinen Hyvät työkäytännöt hankkeessa 1. Wikin käyttö asiakirjojen laatimisessa 2. Opettajablogi 3. AV-tekniikan hyödyntäminen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa

Ohjauksen vastuut ja ohjausjärjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Ohjauksen vastuut ja järjestelyt tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Mitä on? Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen toteutus Ohjaus on tutkinnon suorittajan opastamista ja auttamista tutkinnon suorittamiseen.

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen

Ohjaamo Helsinki. Projektipäällikkö Sirkku Reponen Ohjaamo Helsinki Projektipäällikkö Sirkku Reponen Kohtaanto-ongelma? 2 16.3.2016 Miksi Ohjaamo? Työmarkkinoiden muutos digitalisaatio, robotiikka Palvelut edelleen siiloissa / putkissa ei riitä muuttuneessa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot