Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 4 Yleiskatsaus... 4 Hallinto... 4 Sisäinen valvonta... 7 Henkilöstö... 7 Väkiluku... 8 Talousarvion toteutuminen...

Transkriptio

1 Vaalan seurakunta

2 2 Sisällys TOIMINKERTOMUS... 4 Yleiskatsaus... 4 Hallinto... 4 Sisäinen valvonta... 7 Henkilöstö... 7 Väkiluku... 8 Talousarvion toteutuminen... 8 Käyttötalousosan toteutuminen Talous- ja henkilöstöhallinto Kirkonkirjojen pito Kirkkoherranvirasto ja yleishallinto Jumalanpalveluselämä Hautaan siunaaminen Muut kirkolliset toimitukset Aikuistyö Muut seurakuntatilaisuudet Musiikki Päiväkerhotyö Pyhäkoulutyö Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Nuorisotyö Perhekerhotyö Diakoniatyö Perheneuvonta Palveleva puhelin (rovastikunnallinen) Muu palvelu (rovastikunnallinen kehitysvammaistyö) Lähetystyö Hautaustoimi Hautausmaakiinteistöt Vaalan hautausmaa Säräisniemen hautausmaa Manamansalon hautausmaa Varsinainen hautaustoimi... 49

3 3 Kiinteistötoimi Vaalan kirkko Manamansalon muistomerkkikirkko Säräisniemen kirkko Vaalan kirkon kellotapuli Säräisniemen kirkon kellotapuli Vaalan hautausmaan kappeli Vaalan seurakuntasali ja keittiö Asuintalo Metsätalous Tuloslaskelmaosa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Henkilöstön lukumäärä tehtävänimikkeittäin Tilikauden palkat ja palkkiot Vakuutukset Rahoituslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastasitoumuksia koskevat liitetiedot (Vastuut ja vakuudet) Omistukset muissa yhtiöissä KIRJANPITOKIRJOJA JA TOSITTEI KOSKEVAT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 75

4 4 TOIMINKERTOMUS Yleiskatsaus Kirkollisveroprosentti oli nyt jo toista vuotta 1,85. Oli ennakoitu, että verotulot lisääntyisivät n , mutta lisäys on v päättyneessä verotuksessa vain n. 5, 5 %. Kirkollisverotuloja budjetissa oli ja valtionrahoitus yhteisöverojen tilalla ,56. Kirkollisveroja tilitettiin ,44, näin ollen kirkollisverotulot toteutuivat 96,5 %. Metsänmyyntituottoja saimme Hautakankaan palstalle tehdyn harvennushakkuun myötä ,87 ja kustannuksia maksoimme tästä ,31. Kun Manamansalon ja Vaalan hautausmaan sekä seurakuntakeskuksen ympäriltä myös poistettiin puita ja maksettiin kustannuksia kantojen poistoa myöten, tuotot jäivät loppujen lopuksi noin puoleen. Jäkälän myyntituloja saatiin 2154,36. Kokonaistuotto puiden myynnistä oli ,13, ja kustannukset ,59. Puhtaaksi tuotoksi jäi ,41. Myyntituottoja kertyi 3 370,06, kun budjetissa niitä oli Maksutuottoja ,66, joista yksittäinen erä mm. virkatodistustuottoja 5 191,50 (v oli ) Haudan lunastusmaksuja ja hautauspalvelumaksuja (vastaavasti v haudanlunastusmaksuja ja hautauspalvelumaksuja ). Toimintatuottoja yhteensä ,69. Toimintakulujen puolella palkat ja palkkiot yhteensä ,18 ( ,81) Suurin säästö n tuli puolikkaasta diakonian viransijaisuuden palkkakustannuksista. Luottamushenkilöt luopuivat kokouspalkkioistaan ja säästö siitä Henkilösivukulut ,4 (87 099,95 ). Palvelujen ostot olivat ,59 ( ,57 ) Alueiden rakentamiskustannukset verrattuna edelliseen vuoteen olivat enemmän. Vaalan hautausmaan tehtiin maisemointia uudella alueella; mullan ja kivituhkan levitystä ja kuntan poistoa.. Palvelujen ostoon sisältyy myös yhtenä eränä puutavaran myyntikulut ( ,20 ). Ostoihin (Aineisiin ja tarvikkeisiin) saimme kulumaan ,24 (84 749,69 ). Lähetystyöhön ja avustuksiin yleensä ,68 (22 101,67 ). Investoinneissa suurin hanke oli Säräisniemen kirkon kellotapulin räystäiden, sekä osin katon korjaus ja tapulin maalaus. Kulut yhteensä n.55000, joka on siirretty kirjanpidossa kulttuurihistoriallisten kirkollisten rakennusten ylläpitoon. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää ,41. Kun se kuitataan aiempien vuosien alijäämään, jää vielä katettavaa ,14. Hallinto Kirkkovaltuustossa on 15 jäsentä, ja puheenjohtajanaan Bisi Eeva, Vesterinen Sirkka, varapuheenjohtaja ja jäsenet Haapavirta Katri, Kantola Ossi, Kalliokoski Ismo, Kemppainen Sisko, Kuukasjärvi Jussi, Kuussaari

5 5 Sirpa, Kämäräinen Teuvo, Lahenius Aino, Leinonen Jenna, Roivainen Nella, Salonen Jukka, Tegelberg Jouko, ja Varkki Alfred. Kirkkovaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajaksi jatkamaan Eeva Bisin ja varapuheenjohtajaksi Sirkka Vesterisen. Kokouksessa myös kirkkoneuvoston jäseniin tuli vaihdosta; Katri Haapavirta nousi varajäsenen paikalta varsinaiseksi ja Jenna Leinonen varsinaisen jäsenen paikalta Katrin varalle. Ossi Kantola siirtyi varajäseneksi ja varsinaiseksi nousi hänen varajäsenensä Jussi Kuukasjärvi. Kuukasjärvi valittiin kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi. Sirkka Vesterisen tultua valituksi valtuuston varapuheenjohtajaksi Sirpa Kuussaari valittiin kirkkoneuvoston jäseneksi. Kirkkovaltuusto päivitti taloussääntöä toisessa kokouksessaan ja käsitteli myös tilinpäätöksen ja tilintarkastajan antaman lausunnon, sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Samassa kokouksessa kirkkovaltuusto käsitteli kattamattoman alijäämän kattamista. Kolmannen kokouksen asioina kirkkovaltuusto määräsi kirkollisveron säilymään ennallaan, 1,85 %. Antoi kirkkoneuvostolle kiinteistöjen tarkastuskertomuksen täytäntöön pantavaksi ja muutti Kajaanin rovastikunnan yhteistyön johtokunnan johtosääntöä. Lisäksi kirkkovaltuusto muutti v. talousarviota investointien osalta. Neljännessä kokouksessaan kirkkovaltuusto käsitteli vuoden 2018 talousarvion ja suunnitelmat vuosille Kirkkovaltuusto ja kirkkoneuvosto luopuivat luottamusmiespalkkioista seurakunnan taloudellisen tilanteen vuoksi. Ainoastaan kilometrikorvaukset maksettiin. Tulosyksikkö Kirkkovaltuusto Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% Kirkkovaltuusto Toimintakulut , ,96 28, Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto ( , ,96 28, Kirkkovaltuusto Toimintakulut ( Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto , ,96 28, Kirkkovaltuusto Laskennalliset erät

6 Kirkkovaltuusto Sisäiset korkokulut Kirkkovaltuusto Sisäiset vyörytyserät -748,04 748,04 0, Kirkkovaltuusto , ,00 0,0 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto aloitti viimeisen kaksivuotiskauden tammikuun lopulla. Kokouksia on pidetty kahdeksan: Päätöksiä mm. Diakonille hoitovapaata ja valitsi seurakuntakeskuksen remontille sähkö ja lvi töiden suunnittelutoimistot. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta kirkkoneuvosto haki lupaa jättää diakonin viransijaisuus täyttämättä ja pyysi seurakuntapastorin virkamääräyksen jatkamista kertomusvuoden loppuun. Kirkkoneuvosto päätti noudattaa piispainkokouksen pastoraalista ohjetta v samaa sukupuolta olevien parien avioliiton rukoushetken järjestämiseksi kirkossamme. Nimesi vs. kanttorin vanhempainvapaan sijaiseksi Hannamari Oikaraisen marraskuun loppuun. Päätti jättää avaamatta tiekirkon kesäksi. Kirkkoneuvosto käsitteli työntekijäresurssia v Käsitteli seurakuntakeskuksen kuntokartoitustarjoukset ja valitsi toimijaksi Prodeco Oy:n Oulusta. Hinnoitteli hautakivien oikaisun, käsitteli Kainuun seurakuntien yhtymäselvityksen aloittamista, myönsi eron emäntä-siivojalle, haki kirkkohallitukselta harkinnanvaraista avustusta ja avustusta Säräisniemen kirkon kellotapulin korjaukseen. Käsitteli avustusanomuksia, päätti olla täyttämättä osa-aikaista seurakuntapastorin virkaa, myönsi eron kanttorille ja anoi kapitulilta lupaa täyttää kanttorin virka osa-aikaisena ja valitsi diakonin viransijaisen Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Toimintakulut ( Toimintakulut ( (ulkoinen ja sisäinen) Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen , ,57 19, , ,57 19, , ,57 19,7

7 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto Laskennalliset erät Kirkkoneuvosto Sisäiset korkokulut Kirkkoneuvosto Sisäiset vyörytyserät , ,43 0,0 Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan tehtävänä on varmistaa kohtuullisella varmuudella, että seurakunnan toiminta ja hallinto on hoidettu asiallisesti, laadukkaasti ja lainmukaisesti. Tavoitteena on seurakunnan joustava, avoin ja tuloksellinen toiminta ja hallinto. Sisäinen valvonta on seurakunnan operatiivista johtamista. Sen tarkoituksena on auttaa ymmärtämään johtamista, hyvää hallintotapaa ja sisäistä valvontaa sekä sitä, miten nämä asiat liittyvät työntekijöiden tehtäviin. Lähtökohtana on, että seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt toimivat oikein ja sääntöjä noudattaen. Toisaalta inhimilliseen elämään kuuluvat virheet ja ei-toivotut tilanteet. Tästä syystä organisaatiossa tulee havaita myös tahattomat virheet sekä väärinkäytökset. Sisäisen valvonnan onnistuminen edellyttää seurakunnan työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä avoimuutta, ammatillista rehellisyyttä ja pätevyyttä. Kirkkoneuvosto on valinnut keskuudestaan 4-vuotiskaudeksi sisäiset tarkastajat, jotka ovat suorittaneet vuosittain tarkastuksen. Henkilöstö Kirkkoherra Vesa-Tapio Palokangas, vs. khra Matti Malinen alkaen, diakonin viransijainen ja samalla osa-aikainen seurakuntapastori Katja Niskala. Kanttori Tomi Heilimo virkavapaalla saakka ja sijaisena Henriikka Väänänen saakka ja hänen vanhempainvapaan sijaiseksi kanttori Hannamari Oikarainen. Nuorisotyönohjaaja Jere Hakkarainen, toimistosihteeri Marjut Meriläinen, suntio Raimo Karppinen, suntion sijainen Timo Matero, lastenohjaaja Helena Helenius, emäntä-siivooja Arja Askonen saakka, sivutoiminen lähetyssihteeri Merja Kantola ja talouspäällikkö Anna Heikkinen. Sairauspoissaoloja kertyi 84 kalenteripäivää. Työkyvyn ylläpitoon on sopimus Hyvän Olon Pisaroissa, jokaisella työntekijällä enintään 70 :n arvosta. Käytetty sitä on vain 70 :n edestä. Virkistäytymässä käytiin marraskuussa Oulun Pakohuoneessa ja ruokailtiin samalla reissulla. Kaikki eivät henkilökunnasta olleet mukana. Työkyvyn ylläpitoon oli varattu 1000 ja rahaa kului 350. Työpaikkaruokailuun käytettiin 234,90, kun budjetissa oli 450. Jouluruokaa ei henkilökunta halunnut khran virkavapauden vuoksi nauttia.

8 8 Väkiluku Vuosi Läsnä oleva väestö Väestöstä kuolleet Kastetut Muutti srk:aan Muutti srk:sta Liittyi kko:on Erosi kko:sta Aviol. vihitty (k+s) 6 k s 3 Avioeroja? Talousarvion toteutuminen Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arvionti Talousarvio on ollut sitova kirkkovaltuustoon nähden nettomääräisenä tehtäväaluekohtaisesti (toimintakate). Käyttötalousosan toteutuminen Talous- ja henkilöstöhallinto Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Tehtävien Ei ole toteutunut karsiminen sekä vielä delegointi. Talous- kiinteistö- ja hallinnon tehtävien priorisointi. Osa-aikatyön aiheuttaman työpaineen keventäminen Työterveyshuollon toimenpiteet Ylitöitä kertyi alkuja loppuvuodesta, mutta niitä on pystytty pitämään pois. Työkyky on säilynyt hyvänä Tulosyksikkö Tal. ja henk.hallint Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% , ,93 55, Tal. ja henk.hallint Toimintakulut , ,41 89, Tal. ja henk.hallint , ,48 92,2

9 Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint ( Tal. ja henk.hallint Toimintakulut ( 1 172, ,36 0, Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint , ,12 95, Tal. ja henk.hallint Laskennalliset erät Tal. ja henk.hallint Sisäiset korkokulut Tal. ja henk.hallint Sisäiset vyörytyserät , ,88 0, Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint , ,00 0, ,00 0,00 0, Tal. ja henk.hallint Toimintakulut ,00 0,00 0, Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint ( ,00 0,00 0, Tal. ja henk.hallint Toimintakulut ( Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint Tal. ja henk.hallint ,00 0,00 0, Tal. ja henk.hallint Laskennalliset erät Tal. ja henk.hallint Sisäiset korkokulut Tal. ja henk.hallint Sisäiset vyörytyserät Tal. ja henk.hallint Työpaikkaruokailu ,00 0,00 0, Työpaikkaruokailu Toimintakulut ,90 215,10 52, Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu ( ,90 215,10 52, Työpaikkaruokailu Toimintakulut ( Työpaikkaruokailu ,90 215,10 52,2

10 Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu Laskennalliset erät Työpaikkaruokailu Sisäiset korkokulut Työpaikkaruokailu Sisäiset vyörytyserät -234,90 234,90 0, Työpaikkaruokailu Tykytoiminta ,00 450,00 0, Tykytoiminta Toimintakulut , ,00-35, Tykytoiminta Tykytoiminta Tykytoiminta ( , ,00-35, Tykytoiminta Toimintakulut ( Tykytoiminta Tykytoiminta Tykytoiminta , ,00-35, Tykytoiminta Laskennalliset erät Tykytoiminta Sisäiset korkokulut Tykytoiminta Sisäiset vyörytyserät 350,00-350,00 0, Tykytoiminta , ,00 0, Kirkonkirjojen pito Kirkonkirjoja ovat sekä kirkon yhteinen jäsenrekisteri, jota ylläpidetään automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja manuaaliset kirkonkirjat, joihin kuuluvat ennen vuotta 2005 pidetyt perhelehdet ja luettelot. Kirkonkirjojen käyttötarkoituksesta on määrätty kirkkolaissa (KL 16 luku). Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Kirjuri ohjelmisto toimii Kirkonkirjoja hoidetaan kirkkolain ja järjestyksen mukaisesti Digitoidut perhelehdet Tarkistukseen Kirkonkirjoja on hoidettu asianmukaisesti. Perhelehdet on

11 11 ja kirkonkirjat saadaan tarkistetuksi varataan riittävästi työaikaa tarkistettu. Kirkonkirjoja ei vielä. Tulosyksikkö Kirkonkirjojenpito Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% ,50 600,50 113, Kirkonkirjojenpito Toimintakulut , ,85 91, Kirkonkirjojenpito Kirkonkirjojenpito Kirkonkirjojenpito ( , ,35 85, Kirkonkirjojenpito Toimintakulut ( Kirkonkirjojenpito Kirkonkirjojenpito Kirkonkirjojenpito , ,35 85, , ,41 0, Kirkonkirjojenpito Laskennalliset erät Kirkonkirjojenpito Sisäiset korkokulut Kirkonkirjojenpito Sisäiset vyörytyserät 1 124, ,36 0, Kirkonkirjojenpito Työalakate (ulkoiset ja ,42 95,58 99, Kirkkoherranvirasto ja yleishallinto Kirkkoherranvirastossa on seurakunnan asiakaspalvelupiste. Asiakaspalvelu on avoinna maanantaista torstaihin klo 9 12, lisäksi maanantaisin klo Asiakasyhteydenotot tulevat pääsääntöisesti tietoverkon tai puhelimen kautta. Merkittävä osa kirkkoherranviraston toimistosihteerin tehtäviä ovat virkatodistusten ja sukuselvitysten tekemistä Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen

12 12 Seurakuntalaiset saavat asianmukaisen palvelun eri tilanteissa. Asiakkaiden intimiteettisuoja turvataan. Riittävän asiakaspalveluajan kautta seurakuntalaiset tavoittavat työntekijän. Kirkkoherranvirastossa on ajantasainen tieto eri tapahtumista. Kirkkoherranvirastossa on riittävä aukioloaika asiakaspalvelulle. Kirkkoherranviraston asiakaspalvelupiste muutetaan siten, että asiakkaalla on mahdollisuus asioida virastossa turvallisesti ja kahden kesken toimistosihteerin kanssa. Puhelimeen vastataan toimistoaikana ja poikkeustilanteissa puhelut ohjautuvat vastaajaan. Seurakunnan kotisivuja päivitetään riittävän usein. Työntekijät huolehtivat, että Katriinassa on tiedot oikein. Toimistosihteeri hoitaa kirkollisten ilmoitusten kokoamisen ja toimittamisen lehteen sekä päivittää ne seurakunnan kotisivuille sekä tekee muita toimistotehtäviä. Kirkkoherranviraston aukioloajat ovat olleet riittävät Viraston oltua poikkeuksellisesti kiinni ovessa on ollut ilmoitus ja kirkkoherran yhteystiedot Seurakunnan kotisivut on uudistettu ja pidetty ajan tasalla Katriina on pidetty ajan tasalla ja on toiminut hyvin Tulosyksikkö Kirkkoherranvirasto Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% ,13-57,87 90, Kirkkoherranvirasto Toimintakulut , ,33 65, Kirkkoherranvirasto Kirkkoherranvirasto Kirkkoherranvirasto ( , ,46 65, Kirkkoherranvirasto Toimintakulut ( 4 689, ,43 0, Kirkkoherranvirasto Kirkkoherranvirasto , ,03 76,7

13 Kirkkoherranvirasto Kirkkoherranvirasto Laskennalliset erät Kirkkoherranvirasto Sisäiset korkokulut Kirkkoherranvirasto Sisäiset vyörytyserät , ,97 0, Kirkkoherranvirasto , ,00 0, Jumalanpalveluselämä Kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalvelus on kaikille avoin ja ne suoritetaan kirkkokäsikirjan mukaisesti. Päiväjumalanpalvelus pidetään kirkossa sunnuntaisin ja kirkollisina juhlapäivinä sekä itsenäisyyspäivänä ja muina erityispäivinä niin kuin niistä on erikseen määrätty. Muita jumalanpalveluksia pidetään tarpeen mukaan. Seurakunnan toiminnan ydin on jumalanpalvelus, joka on lähtökohtana muulle seurakuntatyölle. Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Seurakunnan jumalanpalveluselämän tavoitteena on monipuolisen jumalanpalvelustoiminnan järjestäminen. Päiväjumalanpalvelus järjestetään sunnuntaisin pääsääntöisesti kello 10 Vaalan tai Säräisniemen kirkoissa. Perhemessut pidetään klo 14. Kaikenikäiset seurakuntalaiset voivat kokea Pyhän Jumalan läsnä olon elämässään. Jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen juhla, jossa tehtäviä jaetaan myös vapaaehtoisille. Mahdollisuuksien mukaan jumalanpalveluksia voidaan järjestää esimerkiksi eri kylillä ja laitoksissa. Messun toimittamisesta muualla kuin kirkoissa on erikseen määrätty. Yleensä jumalanpalvelus on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus Jumalanpalveluksissa käytetään vapaaehtoisia tekstinluvussa ja kolehdin keräämisessä. Ehtoollisavustajina voidaan käyttää pappien lisäksi nuorisotyönohjaajaa ja diakonia sekä muita, joille kirkkoherra antaa Jumalanpalvelus- ja kolehtisuunnitelma on hyväksytty kirkkoneuvostossa kaksi kertaa vuodessa. Messut, sanajumalanpalvelukset, koululais- ja kyläkirkot on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Messuja on ollut 38, sanajumalanpalveluksia 12. Viikkomessuja 19. Manamansalossa on heinäkuussa pidetty sanajumalanpalvelus ja Neittävällä kyläkirkko. Jumalanpalveluksiin osallistui yhteensä 2926 osallistujaa, keskimäärin 60 kävijää/messu, viikkomessuihin 10 henkilöä ja sanajumalanpalveluksiin 48 henkilöä.

14 14 avustamisluvan. Jumalanpalveluksissa huomioidaan eri ikäryhmät (perhemessut, koululaisjumalanpalvelukset, nuorten messut, vanhusten kirkkopyhä sekä muut erityisryhmät) Eri herätysliikkeille annetaan mahdollisuus järjestää kirkkopyhiä, joissa ko. herätysliikkeen papit ja maallikkosaarnaajat voivat toimia jumalanpalveluksen toimittajana ja avustajina. Tekstinlukuvuorot ovat toteutuneet suunnitellusti. Herätysliikkeet ovat pitäneet kirkkopyhiä ja ortodoksiseurakunta on käyttänyt mahdollisuuden liturgian toimittamiseen. Vaalassa on tarjottu monena pyhänä kirkkokahvit ja usein vapaaehtoisin voimin. Ortodoksikirkolla on mahdollisuus toimittaa liturgia Vaalan seurakunnan tiloissa. Jumalanpalveluksen jälkeen voidaan järjestää kirkkokahvit, joiden järjestämiseen kutsutaan erityisesti vapaaehtoisia. Seurakuntaemäntä vastaa kirkkokahvien hoitamisesta. Tulosyksikkö Jumalanpalveluselämä Jumalanpalveluselämä Jumalanpalveluselämä Jumalanpalveluselämä Käyttötalousosa Toimintakulut kuluva muutosten jälkeen T-% ,20-36,80 16, , , , ,89 128,0 128, Jumalanpalveluselämä ( Jumalanpalveluselämä Toimintakulut ( , ,40 0, Jumalanpalveluselämä (ulkoinen ja sisäinen) , ,29 164, Jumalanpalveluselämä Jumalanpalveluselämä Jumalanpalveluselämä Laskennalliset erät

15 Jumalanpalveluselämä Sisäiset korkokulut Jumalanpalveluselämä Sisäiset vyörytyserät , ,85 0, Jumalanpalveluselämä Työalakate (ulkoiset ja , ,14 205, Hautaan siunaaminen Hautaan siunaamisessa toimitetaan kirkkokäsikirjan mukaan paikallisia traditioita noudattaen. Kirkkoon kuulumattoman vainajan siunaamisessa noudatetaan kirkkojärjestyksen 23 ohjeita. Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Tavoitteena on hyvän ja asianmukaisen palvelun tarjoaminen. Kaikki seurakunnan jäsenet saavat kristillisen hautaan siunaamisen. Myös kirkkoon kuulumattomat siunataan, mutta vainajan eläessään lausuttua tahtoa kunnioittaen. Vainajien siunaamiset toimitetaan Vaalan kirkossa, Säräisniemen kirkossa ja Vaalan hautausmaan kappelissa (kesäaikaan). Jonkin verran siunaamisia on hautausmailla ja Niskankylän kappelissa Utajärvellä. Seurakunta ostaa haudankaivuupalvelun yrittäjältä. Omaiset voivat peittää haudan itse tai ostaa sen em. yrittäjältä. Mikäli omaiset haluavat haudalle havuja, huolehtivat he ne itse. Seurakunnan tiloissa järjestettävissä muistotilaisuuksissa, omaiset sopivat tilavarauksen toimistosihteerin tai siunaavan papin kanssa. Omaiset tilaavat muistotilaisuuden palvelun pitopalveluyrittäjiltä tai hoitavat sen itse. Vastuuhenkilöllä pitää Hautaan siunaamisia on ollut yhteensä 27. Oman seurakunnan jäseniä on haudattu 49, muiden seurakuntien 14. Ei ev.lut kirkkoon kuuluvia on siunattu 7. Kirkkoon kuulumattomia siunattu 5 ja kahta ei ole siunattu. Omaisten kanssa on käyty ennen hautaan siunaamista toimituskeskustelu Hautausten käytännön asiat ovat toteutuneet suunnitellusti.

16 16 olla voimassa oleva hygieniapassi. Tilojen avain kuitataan kirkkoherranvirastosta ja tilat luovutetaan käytön jälkeen siivottuina. Hyvissä ajoin ennen hautajaispäivää siunaava pappi käy omaisten kanssa toimituskeskustelun. Usein kirkkoherranviraston toimistosihteeri on ensimmäinen henkilö, joka kohtaa omaiset. Hienovaraisen kohtelun turvaamiseksi on tärkeää, että papit pitävät kalenterinsa Katrinassa ajan tasalla, jotta toimistosihteeri voi ehdottaa toimituskeskustelu- ja siunaamisaikoja omaisille. Papille ja kanttorille varataan riittävästi työaikaa hautajaisten ajaksi. Tulosyksikkö Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Käyttötalousosa Toimintakulut ( Toimintakulut ( kuluva muutosten jälkeen T-% -7,20 7,20 0, ,89-835,89 101, ,69-828,69 101, , ,07 0,0

17 Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen , ,76 143, Hautaansiunaaminen Laskennalliset erät Hautaansiunaaminen Sisäiset korkokulut Hautaansiunaaminen Hautaansiunaaminen Sisäiset vyörytyserät Työalakate (ulkoiset ja , ,60 0, , ,36 177, Muut kirkolliset toimitukset Kirkolliset toimitukset ovat kasuaalitoimituksia. Kirkollisia toimituksia ovat Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, kodin siunaaminen, rippi ja hautaan siunaaminen. Myös virkaan vihkimiset, tehtävään siunaamiset, virkaan asettamiset ja muut vihkimiset ovat kirkollisia toimituksia, samoin kuin rukoushetket. Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Seurakuntalaisille tarjotaan ja he saavat kirkollisia toimituksia eri elämäntilanteisiin. Kirkollisia toimituksia tarjotaan monipuolisesti. Kirkollisten toimitusten kautta seurakuntalaiset tuntevat seurakuntayhteyttä ja yhteenkuuluvuutta maailmanlaajuisen kirkon kanssa. Mahdollisimman moni syntyvä lapsi kastetaan ja liitetään Vaalan seurakunnan jäseneksi. Kastetoimituksia tehdään kirkoissa, seurakunnan tiloissa tai vanhempien valitsemassa paikassa. Ennen kastetilaisuutta toimittava pappi käy kastekeskustelun lapsen vanhempien kanssa. Toimituksissa voidaan käyttää avustajina esimerkiksi kummeja, isovanhempia ja sisaruksia. Oman seurakunnan jäsenille annetaan kastekynttilä, kastetodistus ja kummikirjat. Muiden seurakuntien jäsenet Kasteita on ollut 10 Kasteet on toimitettu pääasiassa kodeissa, mutta muutama myös Vaalan kirkossa Avioliittoon vihkimisiä on ollut seitsemän. Kaikkia toimituksia on edeltänyt toimituskeskustelu Muut toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti

18 18 Tulosyksikkö Muut kirkol. toimit Käyttötalousosa tuovat em. asiat omasta kotiseurakunnasta. Avioliittoon vihkimiset toimitetaan pääsääntöisesti kirkoissa. Varauksen yhteydessä vihkiparia muistutetaan avioliiton esteiden tutkinnasta. Pappi ja kanttori osallistuvat hääjuhlaan erillisestä kutsusta, jos se sopii muuhun aikatauluun. Vihkiparille annetaan vihkiraamattu. Muiden seurakuntien jäsenet tuovat vihkiraamatun omasta kotiseurakunnasta. Vihkiparin kanssa pappi käy hyvissä ajoin ennen toimitusta toimituskeskustelun. Muita kirkollisia toimituksia tehdään pyydettäessä. Papit huolehtivat, että Katrina on ajan tasalla, jolloin toimistosihteeri voi ehdottaa vapaita aikoja kirkollisten toimitusten varaajille kuluva muutosten jälkeen T-% ,20-12,80 36, Muut kirkol. toimit Toimintakulut , ,34 116, Muut kirkol. toimit Muut kirkol. toimit , ,14 116, Muut kirkol. toimit ( Muut kirkol. toimit Toimintakulut ( 8 010, ,93 0, Muut kirkol. toimit , ,07 164,1

19 Muut kirkol. toimit Muut kirkol. toimit Muut kirkol. toimit Laskennalliset erät Muut kirkol. toimit Sisäiset korkokulut Muut kirkol. toimit Sisäiset vyörytyserät 6 606, ,60 0, Muut kirkol. toimit , ,67 203, Aikuistyö Työikäiset ja juuri työelämästä vapautuneet aikuiset ovat tärkeä kohderyhmä seurakunnan toiminnassa. Seurakunta tarjoaa rohkeasti eri vaihtoehtoja toimintaan osallistumisen mahdollisuuksista. Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Seurakunta tavoittaa kaikki ikäryhmät. Seurakunta tarjoaa aikuisikäisille suunnattua toimintaa. Aikuisiässä oleva väestö saadaan mukaan monipuolisesti seurakunnan toimintaan. Aikuisiässä oleville tarjotaan erilaista pienryhmätoimintaa (esimerkiksi parisuhdeillat ja tapahtumat, naisten brunssi, naisten päivä, miesten ja naisten raamattupiirit, papin saunaillat). Kyläiltoja järjestetään pyydettäessä, joiden tarkoituksena on koota eri-ikäisiä seurakuntalaisia yhteen. Vuoden aikana aikuisväelle järjestetään viikonloppuleiri ja 2-3 vuorokauden retki. Työntekijät ottavat avoimesti toivomuksia vastaan seurakuntalaisilta ja vastaavat toiveisiin mahdollisuuksien mukaan. Aikuistyössä on toteutettu miesten raamattu- ja keskustelupiiri. naisten brunssi, naistenpäivä ja papin saunaillat Samoin on toteutettu viikonloppuleiri Sotkamon Rytilahdessa ja seurakuntaretki Luulajaan. Toimintaa järjestämässä ovat olleet myös vapaaehtoiset vastuuhenkilöt. Naisten raamattupiiri.

20 20 Aikuisille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia niin osallistumiseen kuin vapaaehtoisina toimimiseen. Tulosyksikkö Aikuistyö Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% , ,93 66, Aikuistyö Toimintakulut , ,55 115, Aikuistyö Aikuistyö , ,48 168, Aikuistyö ( Aikuistyö Toimintakulut ( 2 930, ,89 0, Aikuistyö Aikuistyö Aikuistyö , ,37 202, Aikuistyö Laskennalliset erät Aikuistyö Sisäiset korkokulut Aikuistyö Sisäiset vyörytyserät 5 372, ,20 0, Aikuistyö , ,57 265, Muut seurakuntatilaisuudet Sanan ja sakramenttien synnyttämä hengellinen elämä toimii kirkossa moninaisena. Seurakuntalaisilla on tarve kokoontua yhteen toisten kanssa. Seurakunta tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia. Myös eri herätysliikkeiden toiminta kirkon sisällä mahdollistaa yhteisen kokoontumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Tavoitteet Toimenpiteet Toteutuminen Järjestetään monipuolista toimintaa, jossa Seurakunnan tiloja käytetään aktiivisesti eri kokoontumisiin. Eri herätysliikkeet ovat järjestäneet kirkkopyhiä ja

21 21 seurakuntalaiset voivat tuntea seurakuntayhteyttä. Toimintaa järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Huomioidaan henkilökohtaisen hiljentymisen tarve Toimintaa järjestetään mahdollisimman laajasti koko seurakunnan alueella. Paikkakunnalla vaikuttavien herätysliikkeiden kanssa tehdään avointa yhteistyötä. Toiminnassa huomioidaan myös loma-asukkaat ja heidän tarpeensa. Vaalan kirkko on avoinna kerran viikossa iltaisin henkilökohtaista hiljentymistä varten. Kristillisen opin asioista kiinnostuneille järjestetään Alfakurssi tilaisuuksia yhdessä seurakunnan kanssa (Rauhanyhdistys, Herättäjäyhdistys, Uusheräys ja Kansanlähetys) Yhteistyö herätysliikkeiden kanssa on ollut avointa ja rakentavaa Alfa-kurssin sijaan on toteutettu keväällä Katekismussarja ja syksyllä Raamatun luentosarja kerran kuussa yhdessä Kansanlähetyksen kanssa Tulosyksikkö Muut seurakuntatil Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% -7,20 7,20 0, Muut seurakuntatil Toimintakulut ,62-159,62 101, Muut seurakuntatil Muut seurakuntatil Muut seurakuntatil ( ,42-152,42 100, Muut seurakuntatil Toimintakulut ( 9 825, ,77 0, Muut seurakuntatil Muut seurakuntatil Muut seurakuntatil , ,19 162,2

22 Muut seurakuntatil Laskennalliset erät Muut seurakuntatil Sisäiset korkokulut Muut seurakuntatil Sisäiset vyörytyserät 6 158, ,03 0, Muut seurakuntatil , ,22 200, Musiikki Kirkon musiikkielämän tehtävänä on hengellisen elämän rikastuttaminen ja kristillisen sanoman välittäminen monipuolisesti musiikin keinoin. Kanttori vastaa ja toteuttaa yhdessä seurakuntalaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa musiikista seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkon pyhissä toimituksissa ja muissa tilaisuuksissa. Musiikillista toimintaa järjestetään laajasti eri ikäryhmät huomioiden. Tavoitteet Toimet Toteutuminen Jumalanpalvelusmu siikin kehittäminen Muun musiikkitoiminnan kehittäminen Kirkkokuoro, Vaalan muut lauluryhmät, laulajat ja soittajat avustavat messussa. Toimintavuoden aikana järjestetään virsilauluiltojen sarja, sävelhartauksia, toivelauluiltoja ja konsertteja. Tapahtumissa hyödynnetään lähialueiden musiikillista Jumalanpalveluksia ovat rikastuttaneet vuoden aikana kirkkokuoron lisäksi erilaiset projektiluontoiset kokoonpanot. Vaalan ja lähialueen muusikot ovat olleet aktiivisesti mukana kanttorinpyynnöstä jumalanpalvelusten musiikin toteuttamisessa. Messuissa ja muissa jumalanpalveluksissa on ollut erilaisia lauluryhmiä, yksinlaulajia ja instrumentalisteja. Toimintavuoden aikana on järjestetty virsilauluiltoja, kesäillan lauluhetkiä ja toivelauluiltoja. Kesällä pidettiin myös kesäillan musiikkituokioita. Mukana toteuttamisessa on ollut lähialueiden muusikoita. Keväällä aloitettujen uusien virsien lauluillat jäivät kesältä ja syksyltä pitämättä vähäisen osallistujamäärän

23 23 Yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa Virsilaulun opettaminen osaamista. Koulukirkot järjestetään lukuvuoden alussa ja lopussa sekä jouluna. Koulujen omat musiikkiryhmät avustavat jumalanpalveluksi ssa. Kouluilla pidetään kauneimmat joululaulut tilaisuus. Kanttori pitää lauluhetkiä koululuokille joko kouluilla tai kirkossa. Virsilauluperinnett ä pidetään yllä kirkoissa ja laitoksissa sekä sivukylillä, joko kodeissa tai yhteisissä tiloissa. Virsikirjan liiteosan uusia virsiä opetetaan seurakuntalaisille virsilauluilloissa ja muissa tilaisuuksissa. Lisäksi virsiä opetetaan kouluissa, päiväkodissa ja perhekerhossa. Seurakuntalaisia vuoksi. Konsertteja on pidetty useita. Niissä on hyödynnetty lähialueiden osaamista, mutta konsertoijia on tullut myös kauempaa. Kouluyhteistyötä elvyteltiin keväällä. Sen tiimoilta papit, kanttorin ja nuorisotyönohjaaja kävivät koululla keskustelemassa asiasta. Yhteistyötä tehtiin tämän johdosta musiikin osalta kuitenkin melko vähän. 2-luokkalaiset kävivät koululla kanttorin oppitunnilla aiheesta kirkkomusiikki. Alkuopetusluokat kävivät Säräisniemen kirkossa tutustumassa urkuihin. Kevät-ja joulukirkko pidettiin. Syksyllä toimi kokeiluluontoisesti myös muskarikerho, jossa kävi 4-7 lasta. Kanttori on pitänyt virsi- ja lauluhetkiä hartauksissa eri laitoksissa ja yksiköissä, seurakuntakerhoissa, sekä perhekerhoissa. Virsi-iltoja uusien virsien opetukseen järjestettiin keväällä kerran. Lisäksi niitä on aktiivisesti sisällytetty jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin. Myös yksi toivevirsien ilta pidettiin. Virsimaraton ei toteutunut.

24 24 kannustetaan virsimerkkien suorittamiseen. Virsimaraton järjestetään, mikäli saadaan riittävä määrä avustajia mukaan. Kauneimmat joululaulut Järjestetään Vaalan ja Säräisniemen kirkoissa, Kassu Halonen - taidetalolla Manamansalossa ja Pelsolla. Kauneimmat joululauluttilaisuus lapsiperheille Vaalan kirkossa. Kaikki kauneimmat joululaulutilaisuudet toteutuivat. Lisäksi ne pidettiin Nuojuan kylätalolla ja Veneheitossa. Tulosyksikkö Musiikki Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% -487,00 487,00 0, Musiikki Toimintakulut , ,18 16, Musiikki Musiikki , ,18 14, Musiikki ( Musiikki Toimintakulut ( 5 942, ,42 0, Musiikki Musiikki Musiikki , ,76 47, Musiikki Laskennalliset erät Musiikki Sisäiset korkokulut

25 Musiikki Sisäiset vyörytyserät 2 146, ,43 0, Musiikki Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle Kolehdit mus.työlle , ,33 58,9-475,60 475,60 0,0 Toimintakulut 475,60-475,60 0,0 ( Toimintakulut ( Laskennalliset erät Sisäiset korkokulut Sisäiset vyörytyserät 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0,0 0,00 0,00 0, Päiväkerhotyö Toiminta-ajatus/perustehtävä Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kerhotyö pyrkii tavoittamaan kaikki seurakunnan alle kouluikäiset 3-6 vuotiaat lapset ja tarjoamaan toistuvan, turvallisen kokemuksen seurakunnan piiristä. Päätavoite Tavoitteena on tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa arkielämän kristillisyyteen ja antaa kasteopetusta kehitystä vastaavalla tasolla. Tavoitteet Toimenpiteet arvio Alle kouluikäisten tavoittaminen Kerhokohteita pidetään riittävästi, jotta kaikilla 3-6v. Vaalan lapsilla olisi mahdollisuus päästä seurakunnan päiväkerhoon tulevana ja tulevina toimikausina ja tavoitteet on saavutettu suunnitellusti, kerhotarjonta on ollut riittävää. Joitain ajankohtia ja paikkoja on vaihdeltu toiminnan optimoimiseksi.

26 26 lapsen persoonan tasapainoisen kehityksen tukeminen ja kristillinen kasvatus Kasteopetuksen järjestäminen, keskustelu- ja hartaushetket, kerhosäännöt ja laulut. Kristillistä hengellisyyttä ja uskonnollisuutta sisältävän kasvatuksen tehtävänä on tuoda siunausta, iloa turvallisuutta ja toivoa lapsen elämään. Kasvatuskumppanuus eli perheen rinnalla kulkeminen lapsi- ja perhelähtöisillä työmenetelmillä perheen arjessa. Tavoitteena luottamuksellinen vuorovaikutus perheiden kanssa, kasvattaa lasta arvostamaan ja rakastamaan itseään ja muita sekä koko Taivaan Isän luomaa maailmaa suojellen ja varjellen, jossa usko on arjen voimavarana pienten päivissä. Eli lyhyesti: lapsen sosiaalinen kasvu sekä fyysinen ja henkinen hyvinvointi. Tavoitteet on saavutettu suunnitellusti. yhdessä toimimisen opetteleminen yhdessä leikkiminen, laulaminen ja askartelu Tavoite on saavutettu, hauskaakin on ollut. Tulosyksikkö Päiväkerho Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% Päiväkerho Toimintakulut , ,23 94, Päiväkerho Päiväkerho Päiväkerho ( , ,23 94, Päiväkerho Toimintakulut ( 2 930, ,89 0, Päiväkerho Päiväkerho Päiväkerho ,66-595,66 101, Päiväkerho Laskennalliset erät

27 Päiväkerho Sisäiset korkokulut Päiväkerho Sisäiset vyörytyserät , ,81 0, Päiväkerho , ,47 127, Pyhäkoulutyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Pyhäkoulu on osa kirkon kristillistä varhaiskasvatusta ja tavoitteena on luoda lapsen elämään kestävä perusta ja mahdollistaa kokonaisvaltainen hyvinvointi. Keskeiset painopistealueet Koota lapsia arjesta viettämään pyhä hetki. Tavoitteet Toimenpiteet arvio Kokoamme kaikenikäisiä lapsia pyhän äärelle kerran kuukaudessa tarjoamalla Raamatun opetusta mahdollisimman ymmärrettävästi ja monipuolisin metodein. Pyhäkoulu käynnistetään syksyllä, aluksi kerran kuukaudessa. Lasten pyhäkoululehti, pyhäkoulutaulut ja merkit sekä muu materiaali tukevat Raamatun opetusta. Joulukuussa järjestetään pieni joulujuhla, jossa on koko perhe mukana ja keväällä retki kauden päättäjäisiksi. Nuorisotyönohjaaja käynnistää toiminnan ja pyörittää sitä siihen asti, että toimintaan löytyy, ja on koulutettu, vapaaehtoinen. Pyhäkoulutoiminnan käynnistäminen kaatui tekijäja aikaresurssien puutteeseen. Tulosyksikkö Pyhäkoulu Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% Pyhäkoulu Toimintakulut , Pyhäkoulu Pyhäkoulu ,00

28 Pyhäkoulu ( Pyhäkoulu Toimintakulut ( Pyhäkoulu Pyhäkoulu Pyhäkoulu , Pyhäkoulu Laskennalliset erät Pyhäkoulu Sisäiset korkokulut Pyhäkoulu Sisäiset vyörytyserät Pyhäkoulu , Varhaisnuorisotyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Vaalan seurakunnan varhaisnuorisotyön tehtävä on tarjota Vaalan kunnan 7-14 vuotiaille pojille ja tytöille ikävaiheen mukaista monipuolista toimintaa. Kastekäskyn toteuttaminen opettamalla sekä tukemalla lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Painopistealueet - Tarjota tytöille ja pojille mahdollisuus osallistua ikätasoaan vastaavaan seurakunnan toimintaan - Ottaa lapsi mukaan hartaus- ja jumalanpalveluselämään - Perheiden ja lasten tukeminen Tavoitteet Toimenpiteet arvio Viikkotoiminta: Kerhot Junnufobia varhaisnuorten leirien järjestäminen, kokoava toiminta. Yhteistyötä kerhojen ja kerhonohjaajakoulutuksen suhteen 4H:n kanssa jatketaan ja itsenäistä toimintaa pyritään lisäämään. Nuorisotyönohjaaja toimii tarvittaessa kerhonohjaajana, mutta kehittää toimintaa enemmän työn ohjauksen suuntaan. Nuorisotyönohjaaja valvoo Junnufobiaa (varhaisnuorteniltaa) perjantaisin. Vaalan seurakunta järjestää kesällä leirit 7-10 vuotiaille ja vuotiaille. Tarvittaessa leirit yhdistetään. Suunnitelmissa on hiippasählyturnaukseen ja muihin kirkollisiin varhaisnuorten tapahtumiin Vaalassa toimii 4 seurakunnan kerhoa varhaisnuorille: Maanantaisin, tiistaisin kaksi kerhoa ja torstaisin. Nuorisotyönohjaaja on ollut mukana myös junnufobioissa. Leirit toteutuivat suunnitellusti, joskin suuret osallistujamäärät pääsivät yllättämään. Hiippasählyturnaukseen

29 29 Retket ja toimintapäivät tasapainoisen kehityksen turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen varojen kerääminen osallistuminen, etenkin jos niitä tulee rovastikunnan alueelle tai muuten lähialueelle. Keväällä järjestetään kaikille yhteiset kymppisynttärit. Varhaisnuorten Adventtileiri. Moniammatillinen yhteistyö kunnan, 4H:n, koulujen ja muiden viranomaisten kanssa. Nuorisotyönohjaajan kouluvierailut, tukioppilastoiminta ja koulupäivystys. Matalan kynnyksen toiminta ja monipuolinen sekä helppo tavoitettavuus. kirkkokolehdit, leirimaksut. ei saatu joukkueita kasaan. Myöskään kymppisynttäreitä ei toteutettu. Uskoisin, että tavoitteet on saavutettu. Joskin vähän vaikeaa mitata. Rahaa on tullut. Tulosyksikkö Varhaisnuorisotyö Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% ,20-744,80 35, Varhaisnuorisotyö Toimintakulut , ,26 92, Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö ( ,54 338,46 97, Varhaisnuorisotyö Toimintakulut ( 586,18-586,18 0, Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö ,72-247,72 101, Varhaisnuorisotyö Laskennalliset erät Varhaisnuorisotyö Sisäiset korkokulut Varhaisnuorisotyö Sisäiset vyörytyserät 3 300, ,74 0, Varhaisnuorisotyö , ,46 127, Rippikoulutyö

30 30 Toiminta-ajatus ja tehtävä Rippikoulun tavoite on vahvistaa nuorta siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu. Tämä usko merkitsee elämää Kristuksen yhteydessä ja hänen seuraajanaan. Kristus itse on uskossa läsnä, ja hän on samalla lähimmäiseen suuntautuvan rakkauden lähde. Tavoite Toimenpiteet arvio Rippikoulusta tiedottaminen Tavoitteena on, että jokaisella rippikouluikäisellä nuorella olisi mahdollisuus käydä rippikoulu ja tulla konfirmoiduksi Rippikouluopetuksen järjestäminen Seurakunta pitää yhteyttä rippikouluikäisiin ja heidän huoltajiinsa eri välineitä hyödyntämällä (posti, tekstiviestit, sähköposti, Facebook, instagram, whatsapp) Pääkeino on monimuotoisen rippikoulutoiminnan järjestäminen nuorten ja heidän huoltajien toiveet mahdollisuuksien mukaan huomioiden. Vuonna on yksi leiri ja yksi päivärippikoulu Rippikouluopetuksen aloitus järjestettiin lokakuussa 2016, kokoontumisia on talven mittaan kerran kuussa ja kesällä leiri. Päivärippikoululaisille järjestetään omat kokoontumiset. Tiedottamisessa, vaikkakin parantunut huomattavasti, on edelleen kehitettävää. Onneksi myös huoltajat aktiivisia. Tavoite on saavutettu, jokaisella on ollut mahdollisuus osallistua. Tavoitteet on saavutettu onnistuneesti. Päivärippikoulu ei sitouta, joten sitä ei jatkossa tarjota. Tulosyksikkö Rippikoulu Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% ,03-616,97 78, Rippikoulu Toimintakulut , ,09 108, Rippikoulu , ,06 111,8

31 Rippikoulu Rippikoulu ( Rippikoulu Toimintakulut ( 4 603, ,79 0, Rippikoulu Rippikoulu Rippikoulu , ,85 132, Rippikoulu Laskennalliset erät Rippikoulu Sisäiset korkokulut Rippikoulu Sisäiset vyörytyserät 7 573, ,26 0, Rippikoulu , ,11 167, Nuorisotyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Sitouttaa nuoret mukaan seurakunnan toimintaan sekä nuorten kristillisen elämän ja uskon tukeminen myönteisten kokemusten myötä. Auttaa nuoria pohtimaan elämän- ja uskonkysymyksiä sekä kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Auttaa nuoria löytämään oma paikkansa seurakunnassa ja sen jäsenenä. Innostaa nuoria painostamatta osallistumaan aktiivisesti seurakunnan toimintaan vielä rippikoulun jälkeenkin. Tavoitteena on tarjota nuorille mielekästä sekä turvallista valvottua toimintaa heidän toiveensa huomioon ottaen. Painopistealueet - Tarjotaan nuorille mielekästä ja monipuolista toimintaa - Toiminnan kehittäminen nuorten omat toiveet huomioon ottaen - Nuorten sitouttaminen mukaan seurakunnan toimintaan Tavoitteet Toimenpiteet arvio Kokoava toiminta: Nuorten iltojen pitäminen ja monipuolistaminen Nuorisotyönohjaaja valvoo nuorten Fobia -iltoja kerran kuussa perjantaisin. Seurakuntakeskus tarjoaa avoimet ovet iltatoimintana. Nuorteniltojen järjestäminen myös varttuneemmille (K17) nuorille, yökahvilatoiminnan kokeileminen. Nuorten omat Messut, Tavoitteita on saavutettu vaihtelevasti: Fobiavalvonnat ovat toteutuneet ja 4 K17 iltaa järjestetty, yökahvila- ja Messutoiminnassa

32 32 Nuorisotyön koulutus, seurakunnan toimintaan sitouttaminen, osaavia nuoria isosja kerhotoimintaan Nuoren hengellinen kasvu, persoonan tasapainoinen kehittyminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen esimerkiksi tuomasmessu. Jo alkanut nuorisotyö jatketaan saumattomasti rippikoulun jälkeen seurakuntakoulutuksen muodossa (SEKO). SEKO auttaa nuoria pohtia elämän- ja uskonkysymyksiä, löytämään oman paikkansa seurakunnan toiminnassa sekä kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Se on myös hiljentymistä Pyhän edessä. Moniammatillinen yhteistyö Vaalan kunnan nuorisotoimen, sosiaalitoimen, koulutoimen ja Vaalan 4H:n sekä muiden toimijoiden, kuten etsivän nuorisotyön, kanssa. Mukana kulkeminen. mentiin karille. SEKO kuihtui aivan tavalliseksi isoskoulutukseksi, mutta muuten tavoitteet on saavutettu. Tavoitteiden mittaaminen haasteellista, mutta kaikki mahdollinen niiden saavuttamiseksi on tehty. Tulosyksikkö Nuorisotyö Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% ,76-320,24 8, Nuorisotyö Toimintakulut , ,77 79, Nuorisotyö Nuorisotyö Nuorisotyö ( , ,53 81, Nuorisotyö Toimintakulut ( 1 172, ,36 0, Nuorisotyö Nuorisotyö Nuorisotyö , ,17 91, Nuorisotyö Laskennalliset erät Nuorisotyö Sisäiset korkokulut Nuorisotyö Sisäiset vyörytyserät 2 639, ,82 0, Nuorisotyö Nsotyön omak.kolehdi Nsotyön omak.kolehdi Nsotyön omak.kolehdi , ,65 112, , , ,1 Toimintakulut 6 764, ,50 0, ,88-823,88-83,1

33 Nsotyön omak.kolehdi Nsotyön omak.kolehdi ( Nsotyön omak.kolehdi Toimintakulut ( Nsotyön omak.kolehdi ,88-823,88-83, Nsotyön omak.kolehdi Nsotyön omak.kolehdi Nsotyön omak.kolehdi Laskennalliset erät Nsotyön omak.kolehdi Sisäiset korkokulut Nsotyön omak.kolehdi Sisäiset vyörytyserät Nsotyön omak.kolehdi ,88-823,88-83, Perhekerhotyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Perhekerhotyön tehtävä on tarjota alle kouluikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen tutussa ympäristössä turvallisen tutustumisen ja yhteyden kokemus muiden aikuisten ja lasten kanssa. Tavoitteet toimenpide arvio perhekerh on toiminnan varmistami nen Järjestetään perhekerho viikoittain kerhotoimintajaksolla ja tarjotaan mahdollisuus osallistua hartaus- ja kerhotoimintaan. Mukaan saa tulla ilmoittamatta silloin kun itselle sopii. Kerhossa paikalla tulisi olla aina kaksi työntekijää. Ja tätä varmistetaankin niin, että nuorisotyönohjaaja on paikalla kerhotilanteessa aina kun mahdollista. Keväällä järjestetään retkipäivä Luurinmutkaan tai johonkin muuhun ns. häävimpään paikkaan. Tällä haluamme juhlistaa varhaiskasvatustyön 70v. taivalta kirkossamme. Myös tähän haemme talousarviossa lisärahaa. Tärkeätä perhekerhotyössä on kastekumppanuus, jossa kummien ja vanhempien kanssa yhdessä tuetaan lapsen kristillisen kasvun kehitystä ja ennaltaehkäisevä perhetyö, jossa järjestyy myös kotikäynnit pyydettäessä, jos perhe on erityisen Perhekerhotoimi nta on toteutunut suunnitellusti, kerran kuussa on kerhossa tarjottu ruoka ja myös muskari järjestettiin noin kerran kuussa.

34 34 Ennaltaeh käisevä perhetyö tuen tarpeessa tai uupumisen uhatessa. Lapsiperheen aamu joka kuukauden puolenvälin perjantai klo Lapsiperheen aamussa tarjolla on aamupalaa, kaupan ylijäämäruuan jakelua, sekä yksityisten että kauppojen lahjoittamaa tavaraa, leluja, vaatteita ja neuleita. Aamussa on järjestetty lastenhoito, joten eri elämäntilanteissa olevien perheiden on helpompi vaihtaa kuulumisia vertaistuen mahdollistaen. Lapsiperheen aamut toteutuivat suunnitellusti ja jaettavalle tavaralle olisi kysyntää enemmänkin. Tulosyksikkö Perhekerhotyö Käyttötalousosa kuluva muutosten jälkeen T-% -5,04 5,04 0, Perhekerhotyö Toimintakulut ,44-478,44 104, Perhekerhotyö Perhekerhotyö Perhekerhotyö ( ,40-473,40 104, Perhekerhotyö Toimintakulut ( 3 414, ,70 0, Perhekerhotyö Perhekerhotyö Perhekerhotyö , ,10 133, Perhekerhotyö Laskennalliset erät Perhekerhotyö Sisäiset korkokulut Perhekerhotyö Sisäiset vyörytyserät 3 843, ,79 0, Perhekerhotyö Työalakate (ulkoiset ja , ,89 165,6 Muksuparkki Toiminta-ajatus ja tehtävä Tarjotaan hoitoapua asioilla käyntien ajaksi 1-6 vuotiaille lapsille yhdessä kunnan lapsiperheiden kotipalvelun kanssa. Tavoitteet toimenpide arvio Olla apuna Järjestetään lapsille hoitopaikka kerran viikossa. muksuparkki on