SATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa

Transkriptio

1 SATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa Sari Ljungman, projektisuunnittelija SATAOSAA Tiia Nieminen, projektisuunnittelija SATAOSAA Marja Laakso, TE-toimiston työkykykoordinaattori Julkaistu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTATIEDOT Terveystarkastuksien määrä ja terveystarkastuksiin ohjautuminen Terveystarkastukseen pääsemisen ajankohta KEHITTÄMIS- JA PARANTAMISIDEOITA TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSIIN LIITTYEN POHDINTA... 7 LÄHTEET... 8 LIITE

3 1 JOHDANTO SATAOSAA-maakuntakokeilu ja Satakunnan TE-toimiston työkykykoordinaattori tekivät yhteistyössä kyselyn (LIITE 1) lokakuussa 2017 työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa. Satakunnassa tavoitteena on kehittää toimiva yhteistyöverkosto ja toimivat käytännöt osatyökykyisten työllistymisen tueksi. Kysely lähettiin lokakuun 2017 alussa sähköpostilla Satakunnan kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon johtajille/esimiehille. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten työttömien henkilöiden terveystarkastukset toteutuvat Satakunnassa. Kyselyn avulla haluttiin myös saada tietoa siitä, mitä asioita halutaan parantaa tai kehittää työttömien terveystarkastuksiin liittyen. Työttömien terveyspalveluja on kehitetty lisääntyvästi 2000-luvulta alkaen. Terveydenhuoltolain uudistuksessa säädettiin kuntien velvollisuudesta järjestää työttömien terveystarkastukset. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan TE-toimiston tehtävänä on tunnistaa ne työttömät henkilöt, joiden työkykyä on syytä arvioida ja ohjata heidät terveystarkastukseen. Työttömillä on usein enemmän terveydellisiä ongelmia kuin työssä käyvillä. (Kerätär 2016, STM 2013, Terveydenhuoltolaki 1326/2010.) Sosiaali-ja terveysministeriö ja työ-ja elinkeinoministeriö seuraavat ja arvioivat terveystarkastusten toteutumista ja vaikutuksia valtakunnallisesti. Myös kuntien tulee seurata ja arvioida työttömien terveysneuvonnan ja terveystarkastusten toteutumista alueellaan. (STM 2013.) 3

4 2 TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastasivat Eura, Huittinen, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä (Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Pomarkku, Siikainen), Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä (Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila), Porin perusturva ja sen jäsenkunnat (Merikarvia ja Ulvila, mukaan lukien TYP), Rauma (mukaan lukien TYP) ja Säkylä. Jokaisessa organisaatiossa oli nimetty TE-toimiston kanssa yhteyshenkilö, joka oli kaikissa terveydenhoitaja. Lisäksi Raumalla oli nimetty 2 lääkäriä yhteyshenkilöksi terveydenhoitajan lisäksi. Porin Perusturvan ja sen jäsenkuntien alueella on nimetty kolme TYPterveydenhoitajaa ja lisäksi työkyvyn selvittelyssä on apuna lääkäri ja sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja Terveystarkastuksien määrä ja terveystarkastuksiin ohjautuminen Kyselyn perusteella työttömien terveystarkastuksia tehdään Satakunnassa vaihtelevasti. Terveystarkastuksia tehdään kunnissa/kuntayhtymissä yhteensä kappaletta vuodessa. Terveystarkastusten lukumäärä suhteessa työttömien lukumäärään on pieni. Suhteutettuna työttömien lukumäärään (Satakuntatyöllisyyskatsaus elokuu 2017) työttömien terveystarkastuksissa Satakunnassa käy 2-14% työttömistä. Työttömien terveystarkastuksiin ohjaudutaan yleisimmin TE-toimistosta, sosiaalitoimistosta, TYP:stä tai kunnan työllistämispalveluista. Myös järjestöt, KELA tai työterveyshuolto voivat ohjata asiakkaan terveystarkastukseen, mutta asiakas voi itsekin hakeutua terveystarkastukseen. (Sinervo & Hietapakka 2013.) Satakunnassa tehdyn kyselyn perusteella (Kuvio 1) työttömät ohjautuvat terveystarkastuksiin useimmiten TE-toimistosta ja sosiaalitoimesta. Tarkastuksiin ohjaudutaan myös TYP:stä, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan kautta, työpajalta, omasta aloitteestaan tai PARTY-hankkeen kautta. 4

5 Mistä työttömät pääsääntöisesti ohjautuvat terveystarkastuksiin? PARTY-hankkeen kautta TYP:stä Sosiaalitoimesta Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan kautta Työpajatoiminnasta Omasta aloitteesta TE-toimistosta Vastausten lukumäärä Kuvio 1. Mistä tahoista työttömät ohjautuvat pääsääntöisesti terveystarkastuksiin? 2.2. Terveystarkastukseen pääsemisen ajankohta Satakunnassa tehdyn kyselyn mukaan terveystarkastukseen pääsee useimmiten 1-3 viikon kuluessa (Kuvio 2). Muutamassa paikassa henkilö joutuu odottamaan terveystarkastusaikaa yli kuukauden. Yhdessä kyselyssä oli lisäksi mainittu, että terveystarkastukseen perusterveydenhuoltoon lääkärin vastaanotolle pääsee pääsääntöisesti kuukauden kuluttua ajan varauksesta. 5

6 Missä ajassa terveystarkastukseen pääsee? 2-3 kuukauden kuluttua 1,5 kuukauden kuluttua 1 kuukauden kuluessa 1-3 viikon kuluessa Vastausten lukumäärä Kuvio 2. Missä ajassa terveystarkastukseen pääsee? 3 KEHITTÄMIS- JA PARANTAMISIDEOITA TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSIIN LIITTYEN Perusterveydenhuollon ja TE-toimiston tiivis yhteistyö mahdollistaa työttömien terveydenhuollon sujuvamman toiminnan. Sen kehittäminen on tärkeää tulevaisuudessa. (Karjalainen 2017.) Myös kyselyn perusteella työttömien henkilöiden terveystarkastusten kehittämisessä toivottiin yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kyselyssä toivottiin yhteistä toimintatapaa terveydenhuollon, sote-keskusten, TE-toimiston, TYP:n KELA:n sekä SATAOSAA-maakuntakokeilun kanssa. Terveystarkastuksiin ohjausta ja yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Moniammatillisuutta tulee kehittää, samoin tiedottamista eri toimijoiden kesken. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Mielestäni tarkastukset tulisi tehdä tietyssä/tietyissä toimipisteissä, jossa toimivat eri alan asiantuntijat fyysisesti samassa paikassa (lääkäri, terveydenhoitaja, fysioterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja ja jos mahdollista psykologi sekä sosiaaliohjaaja/työntekijä. Kyselyssä työttömille toivottiin omaa vastuulääkäriä, jonka kanssa yhteistyön tekeminen olisi helpompaa ja jolla olisi kiinnostusta asiaan. Kyselyssä tuotiin myös esille se, miten asiakkaat saattavat olla eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, kenen lääkärin vastaanotolla he käyvät ja onko lääkärillä tarpeeksi tietämystä 6

7 työttömien henkilöiden terveystarkastuksista ja ammatillisesta kuntoutuksesta. Lääkäriajan saaminen saattaa myös olla vaikeaa, koska aikoja koetaan olevan liian vähän. Osaava lääkäri työttömien vastuulääkäriksi. Työttömien asioihin sitoutunut lääkäri olisi hyvä nimetä. Lääkärien määrää terveystarkastusten tekemiseen pitäisi lisätä. Työttömille olisi hyvä olla omalääkäri, joka olisi perehtynyt työkykyyn liittyviin asioihin, kuntoutuksiin sekä Kelaa varten tarvittaviin lausuntoon. Jos lääkäri vaihtuu joka kerta, ovat asiakkaat eriarvoisessa asemassa, koska tietämys ks. asioista vaihtelee suuresti. Terveydenhuollossa tarvitaan erityistä osaamista työttömien työ- ja toimintakyvyn tukemiseen. Työttömien terveystarkastus saatetaan nähdä edelleen erillisenä toimenpiteenä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä. (Lappalainen 2017.) Kyselyn perusteella työkyvyn arvoinnin kehittäminen ja parantaminen koettiin tärkeäksi kehittämisasiaksi. Terveystarkastuksen yhteydessä toivottiin laajempaa näkökulmaa työllistymisasiat huomioon ottaen. Terveystarkastus ei saisi missään tilanteessa jäädä irralliseksi asiakkaan työllistymisasioiden hoidossa. Paperilähetteissä tulisi olla kattava selvitys tarkastuksen perusteista juuri kyseisen asiakkaan kohdalla. 4 POHDINTA Työttömien terveystarkastuskyselyiden perusteella terveystarkastukseen pääsee viimeistään kolmen kuukauden kuluessa ja suurin osa pääsee terveystarkastukseen kuukauden sisällä. Kyselyissä kävi ilmi, että tarkastusten tilastoinnissa on vaihtelevuutta, koska tietoja jäi puuttumaan yksittäisistä kunnista ja osa kunnista antoi vastauksen arviona, joka voi viitata siihen, että systemaattista tilastointia pitäisi kehittää. Vaikuttaa myös siltä, että yhteenvetoja tehdessä tieto on jouduttu keräämään eri tietojärjestelmistä. Työttömien ohjautuminen terveystarkastuksiin perustui myös arvioihin. Satakunnassa on tahtoa kehittää yhdessä työttömien henkilöiden terveydenhuollon palveluja. Työttömien terveystarkastuskyselyissä tuotiin esille hyviä kehittämisehdotuksia. SATAOSAA-maakuntakokeilu ja TEtoimiston työkykykoordinaattori jatkavat kehittämistyötä yhdessä satakuntalaisten toimijoiden kanssa työja toimintakyvyn arviointiasioissa. Kyselyn tulokset toimivat pohjana yhteiselle kehittämiselle. 7

8 LÄHTEET Kerätär R Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Oulun yliopisto. Käytetty Lappalainen K Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen-painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio. Käytetty Satakunta-Työllisyyskatsaus-elokuu tqk17bwo/8a02bd49-f1a6-4b63-9ee4-febb3d468d94 Käytetty Sinervo L & Hietapakka L Työttömien terveyspalvelut-valtakunnallisen terveyskeskuskyselyn 2013 tulokset. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 41/ Käytetty STM Työttömien terveydenhuollon järjestämien. C3%A4minen/3b1979ea-c36c c45e49b40b1 Käytetty Terveydenhuoltolaki 1326/ Käytetty

9 LIITE 1 KYSELY TYÖTTÖMIEN TERVEYSTARKASTUKSISTA Kyselyn avulla keräämme tietoa siitä, miten työttömien henkilöiden terveystarkastukset toteutuvat Satakunnassa tällä hetkellä. Vastauksenne ovat meille tärkeitä ja ne toimivat pohjana yhteiselle jatkokehittämiselle. Tavoitteena on saada Satakuntaan sote- ja maku-uudistusta varten toimiva yhteistyömalli ja tasalaatuiset palvelut osatyökykyisten työllistymisen tueksi. 1. Kuka / ketkä ovat nimetty organisaatiossanne yhteyshenkilöksi TE-toimiston kanssa? 2. Kuinka paljon työttömien terveystarkastuksia tehdään vuosittain? 3. Mistä työttömät pääsääntöisesti ohjautuvat terveystarkastuksiin? TE-toimistosta? Omasta aloitteesta? Muualta, mistä? 4. Missä ajassa terveystarkastukseen pääsee? 5. Nimeä työttömän terveystarkastuksia tekevät ammattihenkilöt ja yhteystiedot? 6. Mitä asioita haluaisit kehittää/parantaa työttömien henkilöiden terveystarkastuksiin liittyen? Kiitos vastauksistasi! 9