SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU

Transkriptio

1 SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA

2 Jyväskylän kaupungin Seppälän alueen kehittämisen tavoitteena on ollut kaupallisen alueen halki kulkevan kevyen liikenteen n luominen ja kaupan rakennuksien lähiympäristön suunnittelu. Kevyen liikenteen pääväylä Seppälästä keskustaan tulee kulkemaan Kankaan alueen kautta suunnittelualueen läpi. Erityishuomiota on kiinnitetty rakennettavien ja pinnoitettavien alueiden viivyttämisratkaisujen kehittämiseen tonteilla mahdollisuuksien mukaan niin, etteivät hulevedet rasita nykyistä sadevesiviemäriverkkoa. Suunnitelmaselostus Alueen toimijat ovat S-liike Keskimaa, Skanska, VR ja Jyväskylän kaupunki. Tilaajana suunnittelun ohjauksessa ovat olleet kaavasuunnittelija Paula Tuomi ja kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila. Kevyen liikenteen päälähestymissuunnat Seppälän alueelle Suunniteltavasta alueesta suuri osa jäämässä pysäköintialueiksi ja myös rakennukset valtaavat erittäin suuren pinta-alan (n.7000 kem2) koko suunnittelualeesta. Keskeinen näkökohta suunnittelussa onkin ollut viivyttäminen alueella, sillä ympäristön sadevesiviemärien kapasiteetti ei riitä uusilta pinnoitetuilta ja rakennetuilta alueilta syntyvien välittömään poiskuljetukseen.laajemmalta katsottuna Seppälän alueen hulevedet purkautuvat etelään päin, Jyväsjärveen, tarkkaa purkautumisreittiä ei tunneta. Suunnittelutyön aloituksen yhteydessä alueen kehittämiselle asetettiin tärkeinä tavoitteina seuraavanlaiset näkökohdat: virkistysreittien toimivuus, kevyen liikenteen reitit Kankaalle, Lohikoskelle, Kangaslammelle huomiointi ja käsittely tonteilla mahdollinen vihertehokkuus (Green factor) -ajattelu kaupallisen alueen imagovalttina pysäköintipaikkojen integroiminen rakenteisiin innovatiivisten viivytysrakenteiden käyttö Seppälän alueen suunnittelussa keskeisiä tavoitteita onkin ollut pyrkiä kehittämään perinteisen pysäköintirakentamisen käytäntöjä. Pysäköintialueelle on suunnitelmassa osoitettu laajaa kenttää jäsentäviä kasvillisuussaarekkeita ja suuria katupuita, jotka muodostavat pysäköintialueelle tilan tuntua. Lisäksi katupuut käyttävät suuria määriä vettä, jota pysäköintialueilla voidaan imeyttää puiden kasvualustoille käytettäväksi. Kasvualustat pysäköintialueilla sekä muilla päällystetyillä alueilla rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kantavan kasvualustan periaatteella, jolloin katupuiden kasvu on turvatumpaa ja näille on riittävät vesi- ja ravinnemäärät käytettävissä. Kantavan kasvualustan koko on m3/puu. Esimerkkikuva hulevesipainanteesta viheraluesuunnittelu Oy on puitesopimuskonsulttina tutkinut ja tarkastellut alueen mahdollisuuksia kehittyä nykyaikaisen ympäristörakentamisen kautta. VSU Oy on laatinut kohteeseen lähiympäristösuunnitelman, jonka tavoitteena on ollut sovittaa yhteen laajan kauppakeskuksen rakentaminen ja edellä mainitut hulevesiseikat sekä kevyen liikenteen.

3 Pysäköintialueiden valaistusta on pyritty muuttamaan perinteisestä pysäköintialuevalaistuksesta enemmän kaupunkimaisen valaistuksen suuntaan. Laajalle pysäköintikentälle on esitetty ratkaisua, jossa valaistus hoidetaan matalien pylväiden muodostaman tiheän valoruudukon ja korkeampiin pylväisiin kiinnitettyjen vaijerivalojen avulla. Vaijeriin kiinnitettävien valaisimien tarkoituksena on rikkoa ruutukaavamaisen pysäköinnin ilmettä. Alueen pysäköintiratkaisussa on pyritty puistoparkkimaisten pysäköintialueiden lisäksi rakennuksiin integroituun rakenteelliseen pysäköintiin. Tällöin alueen vihertehokkuus saataisiin mahdollisimman korkeaksi, sillä rakenteellinen pysäköinti mahdollistaa laajemmat viheralueet. Lisäksi rakenteellinen pysäköinti nostaa rakennetun ympäristön laatua luomalla kaupunkitilaa rajaavia aiheita ja laajempia viheralueita. Alueen suunnitelmassa kumpaankin rakennukseen on tulossa rakenteellista pysäköintiä. Prisman rakenteellinen pysäköinti rakennetaan varsinaisen kaupan rakentamisen jälkeen laajennusosana. Suunnitelmassa alueelle on osoitettu useita viheralueita, joista suurimmissa on myös painanteita keräämistä ja viivyttämistä varten. Viheralueet, joille vesiä kerätään, sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti mahdollisimman etäälle rakennuksista, jolloin keräys- ja viivytysjärjestelmä eivät rasita rakennusten kuivatusjärjestelmiä. Visuaalisesti tämä tontin laitoja hyödyntävä viheralueiden sijainti on omiaan muodostamaan hyvää ympäristöä ja kaupunkimaista tilaa. Suunnittelualueelle sijoittuvan rakennuksen seinään tulee lisäksi viherseinä ja osalle kattopinta-alasta viherkatto. Eritoten viherseinä toimii visuaalisena tehosteena n läheisyydessä. Viherseinä voidaan toteuttaa esimerkiksi köynnösseinämänä. Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus: Painanteessa puita ja pensaita katupuita rakennettu reuna Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus: Avoin viivytyspainanne hulevesipainanne ylivuotoputki luomureuna Keskeisenä suunnittelutavoitteena kehitetty kevyen liikenteen kulkee rakennusten lomitse, yhdistäen alueen rakennusten pääsisäänkäynnit sekä Vasara- ja Ahjokadun kevyenliikenteen reitistöt. Laatukäytävä erotetaan muusta suunnittelualueesta poikkeavalla, yhtenäisellä pintarakenteella. Laajan en viereen luodaan n laajennus, joka toimii alueen puistoaukiona. Rakennusten väliin muodostuu n laajentuma, jota ympäristön porrasaihe korostaa. Nopean pyöräilyn väylä on turvallisuussyistä esitetty kiertämään Keskimaan tontti länsipuolitse, jolloin vältetään vaaratilanteet kaupan sisäänkäyntien kohdalla. Suunnitelmassa esitetyt keräys- ja et ovat monipuolisia, vaihdellen laajasta, viheraluesaaren sisältävästä painanneaiheesta pitkänomaisiin painanteisiin ja ojiin. Erityyppisten painanneratkaisujen ansiosta alueen hulevesijärjestelmä rikastuttaa ympäristöä monipuolisuudellaan. Hulevesien määrää on suunnittelun edetessä tarkennettu liitteessä olevasta Plaanan raportista poiketen siten, että 40 prosenttia alueella syntyvästä hulevedestä viivytetään tonteille rakennettavilla kuivatusjärjestelmillä, 20 prosenttia ohjataan uuteen hulevesiputkistoon ja 40 prosenttia kulkeutuu olevan hulevesiputkiston lävitse. Alueen kehittämistyössä Jyväskylän kaupunki on ollut pioneerin roolissa kehittäessään kaupunkimaista ympäristöä haastavassa suunnittelukohteessa. Merkittävässä osassa alueen lopullisen muodostumisen kannalta on myös alueen rakennustapaohjeistuksen määrittely, jolla voidaan taata laadukas ympäristörakentaminen. Oulussa Tommi Heinonen

4 mainostorni/ tuulivoimala kylmäasema Skanska/VR viherkatto ktu a sin Ala P-alue 897ap ekopiste valaisimet vaijereissa äs 3m pä n ä isä it nn y kä 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva Ahjokatu viherseinä luiska 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva vanha junarata. kevyen liikenteen reitti keskustaan ka portaat en lue P-alue 103ap puistoaukio Prisma mahd. hulevesikasetit la lel uo op ulk P-alue 250ap va ole a viiv huolto mainostorni/ tuulivoimala kevyen liikenteen väylä Vasarakatu nopea pyörätie hulevesioja 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva P SUUNNITELMAKARTTA 1:2000 a-a av

5 valot vaijereissa tiheä valaisinpylväsruudukko Prisma polkupyöräparkki pääsisäänkäynnit Skanska/VR hulevesioja LAAJENNUS portaat mainostorni/ tuulivoimala Prisma P-alue 250ap saari puistoaukio Prisman kattovesien viivytys: maanalainen kasettivaihtoehto mitoitus viitteellinen ajoväylä luiska poistuva junarata Skanskan kattovesien viivytys: maanalainen kasettivaihtoehto mitoitus viitteellinen viherseinä ajoväylä vanha junarata. kevyen liikenteen reitti keskustaan viherkatto P ALUEEN ETELÄOSA 1:1000

6 Näkymä Vasarakadun puistoaukion kohdalta Näkymä P-alueelta

7 Seppälän keskuskorttelin käsittely, Jyväskylä 1. Suunnittelualueen nykyinen tilanne Suunnittelualue on Jyväskylässä Seppälän kaupunginosassa Seppälän keskuskortteli. Alueella sijaitsevat Seppälän Prisma, VR-Yhtymä Oy ja Jyväskylän Terminaali Oy. Suunnittelualue on rajattu Seppälän kaupunginosan Ahjokadun, Alasinkadun, Vasarakadun sekä vanhan rautatien alueelle. Alueen pinta-ala on n. 16,5 hehtaaria. Tutkitulla alueella pintakerrokset muodostavat pääosin nykyiset piha-alueiden rakennekerrokset. Perusmaa näiden pintakerrosten alla on yläpinnastaan löyhää silttiä tai savista silttiä/savea. Löyhän kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0,5 8 m. Löyhän kerroksen yläreunaan sijoittuu myös turvekerros, joka on jäänne alueella aiemmin sijainneista suomuodostumasta. Paksuimmillaan löyhät kerrokset ovat Vasarakadun puoleisessa reunassa. Löyhän kerroksen alla on keskitiivis/tiivis silttiä tai hiekkaista silttiä oleva kerros, joka ulottuu pohjamoreeniin saakka. Pohjaveden pinta on Ahjokadun reunassa tasolla n + 89 m ja Vasarakadun puoleisessa reunassa n + 88 m. Nykyiset tonttien maan-pinnankorkeudet vaihtelevat n m. 2. Valuma-alueiden nykyinen ja tuleva hulevesimäärä Maankäytön muutosten vaikutusten arvioimiseksi alueen nykytilanne arvioitiin ilmakuvien ja kartta-aineiston perusteella. Tuleva tilanne laskettiin suunnitelman mukaisten rakennettavien pintojen mukaan. Tulevan alueen rakentamisen jälkeen hulevesimäärät eivät merkittävästi muutu, koska nykyisinkin alueella on jo rakennuksia ja pihat ovat asfalttipintaisia. Tiheästi rakennetuilla ja tiivispintaisilla alueilla on ominaista, että valunta syntyy hyvin pian sateen alkamisen jälkeen. 3. Mitoitus Suunnittelukohteessa laajat kovat pinnat, kuten pysäköintialueet ja rakennusten kattopinta-alat tuottavat runsaasti hulevesiä. Mitoitussateella on neljä määräävää ominaisuutta: sateen kesto, sateen rankkuus eli intensiteetti, sademäärä ja toistuvuus eli todennäköisyys kyseisen sadetapahtuman esiintymiselle. Taajamien johtamisjärjestelmien päämitoitusperuste on rankkasade. Luonnonmukaiset menetelmät ovat suurelta osin virtaamaa viivyttäviä ratkaisuja, jolloin niiden mitoituksessa tulisi ottaa huomioon peräkkäisten sateiden mahdollisuus. Tällaisissa tilanteessa menetelmät eivät ole vielä tyhjentyneet hulevedestä ennen seuraavaa sadetapahtumaa. Rakennetuilla alueilla syntyvien luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoituksessa esitetään käytettäväksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta voimakkuudeltaan 160 l/s*ha. Menetelmien tarvitsema tilavuus on tällöin 1 m3 / 100 m2 läpäisemätöntä pinta-alaa kohden. 4. Nykyiset hulevesiputket ja sallitut tulevat hulevesivirtaamat Suunnittelualueella on hulevesiputkia, liittekuvassa 1 (numeroin 1 9) (kts. s.9). Mahdollisia purkupisteitä ovat 2, 4, 6 ja 7. Suunnittelualueelle tulee Alasinkadun pohjoispuolelta 500B rumpu nro 9. Hulevesien valumasuunnat alueella (kuva: VSU) hulevesipainanne hulevesipainanne viherkatto murskekerros tai hulevesikasetit keräys- ja sadevesiviemäri

8 5. Toteutusvaihtoehtoja 5.1. Hulevesien vähentäminen Hulevesien vähentämisellä tarkoitetaan muodostumisen ehkäisemistä sekä muodostuneiden määrän pienentämistä. Hulevesien vähentämismenetelmillä tarkoitetaan rakenteellisia ratkaisuja, joilla ehkäistään muodostumista tai vähennetään muodostuneiden määrää. Rakenteellisia toimenpiteitä voivat olla mm. läpäisevät rakenteet o reikälaatta tai kiveys o kennosora o avoin asfaltti Läpäisevät päällysteet vähentävät huleveden kokonaismäärää ja virtaamaa ja lisäävät pohjavedenmuodostumista. Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkeaa kiviainesta. pidättävät rakenteet o kasvillisuus o viherkatot Monimuotoisella kasvillisuudella on luonnonmukaisessa hallinnassa keskeinen merkitys muodostumisessa ja virtaamien hallinnassa, eroosion torjunnassa ja puhdistamisessa. Viherkatot vähentävät huleveden muodostumista pidättäessään ja haihduttaessaan suuren osan sateista. Viherkatto vähentää noin 50 % muunlaisilta kattopinnoilta muodostuvasta valunnasta, erityisesti huippuvaluntoja. imeytyskaivannot o louhe/sepeli rakenne o muovirakenne Imeytyskaivannot ovat avoimia tai maanalaisia kenno- tai kiviainesrakenteita, joilla on avoin imeyttävä pinta. Imeytyspainanteet Imeytyspainanteet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai suodattavia hiekka- tai sorakerroksella täytettyjä kiviainespintaisia ympäristöään alempana olevia painanteita. Vesi voi lammikoitua noin vuorokaudeksi painanteeseen, josta se imeytyy maaperään Hulevesien viivyttäminen Hulevesien viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen tulovirtaaman loppumisen jälkeen. Viivytysmenetelmällä voidaan tehokkaasti pienentää hulevesivirtaamia menetelmän alapuolisilla purkureiteillä, vähentäen tulvariskiä ja eroosiota. Rakenteellisia menetelmiä voivat olla mm. lammikot ja rakennetut altaat Lammikot ovat altaita, joissa on pysyvä avovesipintainen alue ja sen yläpuolella tilaa huleveden väliaikaista varastointia varten. kosteikot Kosteikot ovat rakennettuja tai luonnon muovaamia ainakin osan vuodesta veden peitossa olevia alueita. Kosteikot toimivat veden suodattimina ja ravinnevarastoina. viivytyspainanteet Viivytyspainanteet ovat kasvi- tai kiviainespeitteisiä alueita, jotka on varustettu muutaman vuorokauden aikana tapahtuvaa tyhjentymistä varten purkuputkella tai padolla. viivytyskaivannot ja säiliöt Maanalaiset viivytyskaivannot/ -säiliöt on varustettu salaojituksella ja purkuputkistolla kaivannon/säiliön tyhjentämiseksi hulevesiverkostoon. biopidätysalueet Biopidätysalue on ympäristöään alempana oleva kasvillisuuden peittämä alue, jossa hulevedet voidaan viivyttää ja käsitellä. Alue toimii hulevesiä suodattavana rakenteena samaan tapaan kuin imeytyspainanteet, mutta kasvillisuuden merkitys on suurempi. Vesi voi lammikoitua muutamaksi vuorokaudeksi, jolloin se on kasvillisuuden käytettävissä.

9 6. Hulevesien hallinnan huomioon ottaminen Seppälän alueen kaavoituksessa Jos Seppälän alueen hulevesimäärät koetaan aiheuttavan ongelmia tontin alueella tai alapuolisessa hulevesiverkossa, on syytä miettiä käsittelyä joko viivyttämällä tai mahdollisuuksien mukaan imeyttämällä niitä. Hulevesien hallinnan parantaminen vähentää tulvariskejä, ehkäisee laatuhaittoja, parantaa kaupunkiluonnon tilaa ja monimuotoisuutta sekä turvaa pohjaveden laatua ja määrää. LIITE Alueen nykyiset hulevesiputket A D Hulevesien käsittelypaikat Huleveden määrän vähentäminen: Rakennettavilla alueilla suositellaan rakennettavaksi läpäisemättömiä pintoja mahdollisimman vähän. Rakennettavilla alueilla suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden ja puiden peittämiä viheralueita Hulevesien kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät: Poisjohdettavia hulevesiä tulee viivyttää kiinteistön alueella. Viivyttämiseen voidaan käyttää viheralueille rakennettavia painanteita, altaita tai maanalaisia rakenteita. Menetelmät on suositeltavaa toteuttaa niin, että imeytyminen niistä on mahdollista. Tulvareitit: Poikkeuksellisten sateiden aiheuttamia hulevesiä varten tulee toteuttaa tulvareitit, joita pitkin hulevedet ohjataan hallitusti alueen ulkopuolelle. Mitoitus: Rakennetun alueen sisälle tulevien luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliötä (100 m2) kohden.