BASTUKÄRR, SIPOO. Maa-ainesten ottosuunnitelma ja hakemus sekä ympäristölupahakemus päivitetty

Transkriptio

1 BASTUKÄRR, SIPOO Maa-ainesten ottosuunnitelma ja hakemus sekä ympäristölupahakemus päivitetty Kiinteistöt Fågelbacken RN:o Skogsters RN:o Työ nro

2 -HAKEMUS SEKÄ YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKE TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN JA YLEISKUVAUS... 3 ALOITUSLUPA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 4 AIEMMAT LUVAT... 6 HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT... 6 TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA... 7 HANKKEEN PERUSTELUT JA TAVOITTEET... 7 ALUEKUVAUS KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖ... 9 TOPOGRAFIA JA MAISEMA... 9 MAA- JA KALLIOPERÄ LUONTO JA SUOJELUALUEET ASUTUS POHJAVESI PINTAVESI TOIMINNAN KUVAUS SUUNNITELMAN KARTTA-AINEISTO SUOJAETÄISYYDET JA VAROTOIMENPITEET PINTA-/ IRTOMAIDEN POISTO (KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA) TUKITOIMINTA-ALUE JA JÄTEHUOLTO OTTAMISALUE JA TOIMINNAN KUVAUS Louhinta-alue, vaiheistus ja louhintatasot...18 Maa-aineksen läjitystoiminta ja vallien/täyttömäen rakentaminen...20 Louhintatoiminnan sekä poraus- ja murskauslaitteiston kuvaus...21 Betonin kierrätystoiminta...23 Tuotantomäärät ja käytettävät raaka-aineet sekä polttoaineet...24 Lupa-aika ja kiviaineksen käyttötarkoitus Varastointi...26 Energian käyttö ja päästöt...27 HULEVESIEN HALLINTA LIIKENNÖINTI JA KULJETUKSET TOIMINTA- AJAT JÄLKIKÄYTTÖ JA MAISEMOINTI YLEISTÄ VALLIEN JA TÄYTTÖMÄEN SUOJAVERHOILU SEKÄ ISTUTUKSET ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA TOIMENPITEET HAITTOJEN LIEVENTÄMISEKSI POHJAVESI PINTAVESI MAISEMA LUONTO PÖLY MELU TÄRINÄ VIIHTYVYYS JA TERVEYS TIEDOT JÄTTEISTÄ ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA (BAT JA BEP) RISKIT JA TOIMET ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI TARKKAILU JA RAPORTOINTI KÄYTTÖTARKKAILU YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU MUITA NÄKÖKOHTIA YHTEENVETO HAKIJAN ALLEKIRJOITUS... 43

3 LIITTEET Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Erillinen liite Sijainti- ja maastokartta Aiemmat lupapäätökset Kiinteistörekisterikartta Kohdekiinteistöjen lainhuutotodistukset Rajanaapurien ja lähellä olevan asutuksen yhteystiedot Kaavaotteet Kirjoverkkoperhosen elinolojen parantaminen ja seuranta Suojelu- ja pohjavesialuekartta Kaivokartoitusten yhteenveto Pohja- ja pintaveden tarkkailutulokset Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma lomake Päästölaskelmat Ympäristövaikutusten tarkkailuohjelma YVA-lausunnon huomiointi Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta Betonimurskeen EoW YVA-selostus PIIRUSTUKSET S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 S8 S9 Nykytilanne, osa-alue C Lopputilanne, osa-alue C Leikkaukset A-A ja B-B (osa-alue C) Leikkaukset C-C ja D-D (osa-alue C) Leikkaukset E-E ja F-F (osa-alue C) Leikkaus G-G (osa-alue C) Nykytilanne, osa-alue B Lopputilanne, osa-alue B Leikkaukset H-H ja J-J (osa-alue B) 1:2000 1:2000 1:1000 / 1:500 1:1000 / 1:500 1:1000 / 1:500 1:1000 / 1:500 1:1000 1:1000 1:500 / 1:500 Alkuperäiseen suunnitelmaan ( ) on tehty joitakin päivityksiä Nämä päivitykset on esitetty kursiivilla tekstityylillä. 2 (43)

4 1 1.1 HANKE Toiminta jolle lupaa haetaan ja yleiskuvaus Suunnittelukohde sijaitsee Sipoon kunnassa Kirkonkylän ja Martinkylän kylissä, Keravantien ja Jokivarrentien välisellä alueella. Sipoon ja Keravan välinen kuntaraja kulkee alueen länsipuolella. Alueen pohjoispuolella sijaitsee SOK:n (Inex Partners) logistiikkakeskus. Tämän suunnitelman ja hakemuksen mukainen toiminta kohdistuu kiinteistöille Fågelbacken RN:o ja Skogsters RN:o Alueen sijainti- ja maastokartta on esitetty liitteessä 1. Tähän maa-ainesten ottohankkeeseen liittyen käynnistettiin YVAmenettely vuonna Menettelyssä arvioitiin kolmea toteutusvaihtoehtoa (VE 3, VE 4 ja VE 4+) ja lisäksi hankkeen toteuttamatta jättämistä (ns. 0-vaihtoehto). YVA:n hankealue oli kokonaisuudessaan noin 100 ha ja ottomäärä vaihteli milj. m3ktr riippuen toteutusvaihtoehdosta. Lisäksi menettelyssä tarkasteltiin puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoittamista hankealueella sekä kierrätysbetonin ja muualta tuodun louheen käsittelyä. YVA-menettely päättyi Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon YVA-selostuksesta. Lausunto on kokonaisuudessaan tämän suunnitelman liitteenä 13. Liitteenä 12 on esitetty yhteenveto siitä miten lausunto on otettu hakemuksessa ja suunnitelmassa huomioon. YVAselostus on esitetty erillisenä liitteenä. Bastukärrin alue voidaan jakaa kahteen osaan. Bastukärr I on jo asemakaavoitettu ja sijoittuu Keravantien eteläpuolelle ja osittain myös pohjoispuolelle. Bastukärr I on jo osittain rakennettu (mm. Inex Partnersin logistiikkakeskus ja PNO) ja rakentaminen jatkuu tulevina vuosina. Bastukärr II sijoittuu Bastukärr I:n eteläpuolelle ja ulottuu etelään Jokivarrentiehen asti. Bastukärr II on nykytilassa rakentamatonta metsämaata, asemakaavoitus on ollut vireillä vuosia, lopullista asemakaavaa ei vielä ole. Bastukärr II on tarkoitus kaavoittaa logistiikka- ja työpaikka-alueeksi. Edellä mainittu YVA-menettely kohdistui valtaosin Bastukärr II:n alueelle, mutta pieneltä osin myös Bastukärr I:n alueelle. Muutoin Bastukärr I:n louhintoihin liittyen on tehty erillinen YVA-menettely vuosina Tämän maa-ainesten ottosuunnitelman ja ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta kohdistuu Bastukärr II:n alueelle ja tehtävä louhinta on tulevan Bastukärr II asemakaava-alueen esirakentamista, sillä kaavan toteuttaminen vaatii kallion louhintaa. Lisäksi louhintaa tullaan tekemään pienehköllä erillisellä alueella pohjoisempana Bastukärr I kaava-alueen itäpuolella Ruduksen olemassa olevan betoniaseman vieressä. Bastukärr II ottoalueen reuna-alueet (kaavan EV-alueet, suojaviheralueet) louhitaan muuta ottotasoa syvemmälle, syvennyksiin sijoitetaan louhinnan jälkeen hankealueelta poistettavia pinta- ja irtomaita. Maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa haetaan tämän suunnitelman ja hakemuksen mukaisesti yhteensä 61,2 ha kokoiselle ottoalueelle (louhinta-alueelle), josta 58,8 ha on Bastukärr II alueella (suunnitelman osa-alue C) ja 2,4 ha Bastukärr I kaava-alueen itäpuolella olevalla alueella (osa- 3 (43)

5 alue B). Ns. ottamisalue (toiminta-alue) on pinta-alaltaan yhteensä 66,1 ha, josta osa-alue C muodostaa 63,2 ha ja osa-alue B 2,9 ha. Ottamisaluerajauksen sisäpuolelle sijoittuu kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot (esim. pintamaiden varastointialueet). Tämän suunnitelman ja hakemuksen mukainen kokonaisottomäärä on m3ktr (n. 22 milj. tonnia), josta m3ktr on osa-alueella C ja m3ktr osaalueella B. Alueella louhitaan kalliota keskimäärin m3ktr/a ja maksimissaan m3ktr/a ja murskausta tehdään keskimäärin t/a ja maksimissaan t/a. Puhdasta louhetta tuodaan alueen ulkopuolelta murskattavaksi alueella maksimissaan t/a. Kierrätysbetonia murskataan alueella maksimissaan t/a. Puhtaiden maiden loppusijoitusta tehdään maksimissaan t/a (rakennettavat suojavallit/maisemavallit hankealueelta poistetuilla massoilla) sekä maksimissaan t/a (hankealueen ulkopuolelta tuotavia puhtaita ylijäämämaita, joita myös käytetään maisema-/suojavallien rakentamiseen). Tämä lupahakemus vastaa pitkälti YVA-menettelyn vaihtoehtoa VE 3 (YVA:n osa-alue C). Joitakin tarkennuksia mm. vaiheistuksiin on tehty, mutta aluerajaukset Bastukärr II:n alueella olevalla ottoalueella ovat samat, samoin ottotasot (lukuun ottamatta EV-alueet, joilla ottotaso osittain on nostettu). YVA:n osa-alue B, eli Bastukärr I:n itäosassa oleva alue on muutettu siten, että lupaa louhinnalle haetaan ainoastaan osa-alueen eteläosaan (kiinteistö 7:265). YVA-menettelyn vaihtoehdon VE 4 mukaiselle alueelle (ns. F-osa-alue) ei haeta lupaa tässä vaiheessa. Sipoon kunnan omistama kiinteistö 2:57 ei myöskään kuulu tähän hakemukseen ja suunnitelmaan, vaikka se oli mukana YVA-menettelyssä. Ottamisalueella YVAmenettelyn yhteydessä havaitut kirjoverkkoperhosesiintymät huomioidaan siten, että kyseinen esiintymisalue louhitaan viimeisenä, tai sitten kun kirjoverkkoperhoset todistetusti ovat siirtyneet kompensaatioalueelle. Bastukärrin osa-alueet sekä olemassa ja suunniteltu toiminta on havainnollistettu kuvassa 1. Maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyä koskeva lain MAL 4a tuli voimaan Uuden lain mukaan ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain (527/2014) mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Tämä suunnitelma/hakemus on laadittu siten, että siinä käsitellään sekä maa-aineslupaan että ympäristölupaan (louhinta ja murskaus) liittyvät asiat. Erillistä ympäristölupahakemuslomaketta ei ole laadittu vaan molempia lupia haetaan yhteiskäsittelymenettelyn mukaisesti tällä suunnitelmaselostuksella. 1.2 Aloituslupa muutoksenhausta huolimatta Suunnitelman osa-alueelle B sekä osa-alueen C vaiheille 1, 2 ja 3 haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21 ja YSL 199 ). Louhinnan ollessa suhteellisen hidas prosessi on erittäin tärkeää, että toiminta päästään aloittamaan ajoissa ja Bastukärr I alueen nykyinen toiminta on päästävä jatkumaan uudelle alueelle keskeytyksettä. Louhinta BA II alueella on 4 (43)

6 välttämätön osa asemakaava-alueen esirakentamisesta. Alue on lainvoimaisessa yleiskaavassa laajalti työpaikka-aluetta ja lainvoimaisessa maakuntakaavassa kiviainesten ottoaluetta, työpaikka-aluetta ja taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Alueen läpi suunniteltu Keuksuontien jatke on osoittautunut tarpeelliseksi jo pelkästään Bastukärr I alueen jo olemassa olevalle logistiikkatoiminnalle. Tie sijaitsee suunnitelman vaiheen 3 alueella. Osa-alue B:n louhittuun syvennykseen tullaan sijoittamaan osa-alueelta C peräisin olevia pintamaita. Siksi on tärkeää aloittaa louhinta mahdollisimman pian osa-alueella B, jotta pintamaiden välivarastointia ei tarvitse tehdä, vaan maat voidaan suoraan loppusijoittaa louhittuun syvennykseen. Tehtyjen selvitysten mukaan suunniteltu toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ja hakemuksesta ilmenevin perustein MAL 3 ja 6 mukaiset luvanmyöntämisen edellytykset täyttyvät. Kuva 1. Alueen rajaukset ja olemassa olevat sekä haettavat lupa-alueet (pohjakartta Maanmittauslaitos, CGI) 5 (43)

7 1.3 Aiemmat luvat Bastukärrin alueella (Bastukärr I) on ollut ollut louhinta- ja murskaustoimintaa 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja otto- sekä ympäristölupia on tänä aikana ollut lukuisia. Luvanhaltijoita on ollut Rudus Oy:n lisäksi muitakin. Rudus Oy:lla on Bastukärr I alueella voimassa oleva maa-ainesten ottolupa, jonka Sipoon tekniikka- ja ympäristövaliokunta on myöntänyt Lupa on voimassa 10 vuotta sen lainvoimistumisesta. Kyseisen lupa-alueen länsiosa on jo laajalti rakennettu (Inex Partners logistiikkakeskus), louhintaa on enää käynnissä keskuksen etelä-/itäpuolella sekä kaava-alueen itäosassa, jossa sijaitsee myös Rudus Oy:n betoniasema. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Rudukselle ympäristöluvan (nro 35/2010/2, Dnro ESAVI/52/04.08/2010), joka koskee kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa sekä ylijäämälouheen vastaanotto-, välivarastointi- ja murskaustoimintaa Bastukärr I alueella. Bastukärr I alueen itäosassa, tämän hakemuksen osa-alueen B vieressä, on Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto myöntänyt Rudukselle ympäristöluvan valmisbetonitehtaalle päätöksellään Tehdas on toiminnassa ja ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Bastukärr II alueella ei ole ollut ottolupia aiemmin. Lupahistoriaa on käsitelty myös YVA-selostuksen luvussa 4.5. Rudus Oy:n voimassa olevat otto- ja ympäristöluvat on esitetty liitteenä Hakijan ja laitoksen tiedot Maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan hakijana on Rudus Oy (y-tunnus ). Osoite: Rudus Oy PL 49 (Pronssitie 1) Helsinki Laitoksen yhteystiedot: Talman tuotantoalue Keravantie 570, Sipoo Koordinaatit (tm-35): N , E Laitoksen yhteyshenkilö: Per-Anders Lindert puh sähköposti: per-anders.lindert@rudus.fi 6 (43)

8 Yhteyshenkilö lupaprosessissa: Liisa Suhonen puh sähköposti: Laskutusosoite: Rudus Oy, Ostoreskontra, PL 49, Helsinki 1.5 Tiedot kiinteistöistä ja niillä sijaitsevista laitoksista Hakemuksen mukainen ottamisalue sijaitsee seuraavilla kiinteistöillä: Fågelbacken RN:o kokonaispinta-ala: 116,85 ha omistaja: Rudus Oy Skogsters RN:o kokonaispinta-ala: 23,66 ha omistaja: Skogster, Karl Rafael / kuolinpesä Rudus Oy:lla on sopimus kiinteistönomistajan kanssa koskien ottotoimintaa kiinteistöllä RN:o 7:265. Kohdekiinteistöt (1:45 ja 7:265) ovat nykytilassa metsätalousaluetta eikä niillä ole muita laitoksia tai toimintoja. Aivan kiinteistön 1:45 pohjoisosassa on rakennettu Bastukärr I maanrakennustoimenpiteisiin liittyvä maavalli, joka poistetaan (aines siirretään vallin pohjoispuolelle louhittuun syvennykseen BA I kaavan EV-alueella). Kiinteistön 1:45 pohjoispuolella oleva alue (BA I) on rakennettua ja rakenteilla olevaa logistiikka-aluetta. Hakemuksen kohdekiinteistöllä 1:45 on yhteensä 18 rajanaapurikiinteistöä, joista yksi ( ) on yhteisomistuksessa (järjestäytymätön osakaskunta). Rudus on yksi osakkaista. Kyseinen kiinteistö on pieni, vain 0,25 ha, ja jää tässä vaiheessa hakemuksen ulkopuolelle. Hakemuksen toisella kohdekiinteistöllä 7:265 on yhteensä 9 rajanaapuria. Kiinteistörekisterikartta, ottotoiminnan kohteena olevien kiinteistöjen lainhuutotodistukset sekä naapurikiinteistöjen omistajien yhteystiedot ja muiden lähimpien asuttujen kiinteistöjen (osa-alueen C itäpuolella) omistajien yhteystiedot on esitetty suunnitelman liitteissä Hankkeen perustelut ja tavoitteet Suunniteltujen maankäyttötavoitteiden toteuttaminen vaatii alueen esirakentamista louhimalla alueella olevaa kalliota. Hakemuksen mukainen louhintarajaus on osa-alueen C osalta kokonaisuudessaan Bastukärr II kaavaluonnoksen mukainen, eli louhinta sijoittuu kaava-alueen sisälle. Vaikka lopullista asemakaavaa ei vielä ole, on hakemuksen mukainen alue laajalti myös lainvoimaisissa maakunta- ja yleiskaavoissa työpaikka- 7 (43)

9 aluetta sekä kiviainesten ottoaluetta. Bastukärr II kaava-alueen rakentuminen on Sipoon kunnalle tärkeää ja sitä on suunniteltu jo pitkään ja kaavoitukseen liittyen on tehty perusteellisia selvityksiä. Louhittavalta alueelta poistettavien pinta-/irtomaiden (joita on huomattavan paljon) uudelleensijoittelu on huomioitu siten, että niitä varten louhitaan kaavan EV-alueilla syvennyksiä, joita täytetään pinta-/irtomailla. Maiden kuljettaminen muualle alueen ulkopuolelle aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia ja liikennepäästöjä. Bastukärrin alue on myös seudullisesti tärkeä kiviainesvaranto, sillä se sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja riittävän lähellä kiviaineksen käyttökohteita. Pääkaupunkiseutu kehittyy ja rakentuu kiihtyvällä vauhdilla ja mursketta kaikenlaiseen rakentamiseen tarvitaan jatkuvasti enemmän. Ottokohteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on lisäksi kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, sillä se vähentää tarvetta avata kokonaan uusia ottoalueita seudulla ja säästää siten kokonaisuudessaan luonnonvaroja. Suurilla ja pitkäaikaisilla louhosalueilla voidaan myös investoida tehokkaammin mm. laitteistoihin ja melusuojauksiin. Myös louheen käsittely ja hyödyntäminen sekä betonikierrätys on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa, sillä valmistetut tuotteet käytetään hyödyksi muussa rakennustoiminnassa. Kierrätys säästää luonnonvaroja, koska ilman kierrätystä kiviainekset jouduttaisiin entistä enemmän hankkimaan luonnon kallioista ja harjuista. Alueelle tehty YVA-menettely oli kattava ja alueen luonnonolosuhteista ja muista erityispiirteistä on laajalti tietoa. Kaikki arvioidut vaihtoehdot osoittautuivat toteuttamiskelpoisiksi. Nyt haetaan lupaa YVA:ssa käsitellylle vaihtoehdolle VE 3, jota hieman on kehitetty. YVA:ssa esiin tulleet huomioitavat seikat on otettu huomioon tässä suunnitelmassa. Hankealueella YVA-menettelyn aikana löydetty kirjoverkkoperhonen (rauhoitettu laji) on otettu huomioon siten, että sen esiintymisalue sisältyy ottoalueeseen mutta kyseinen alue (vaihe 6) louhitaan vasta viimeisenä tai siinä vaiheessa kun perhoset ovat todistetusti siirtyneet kompensaatioalueelle. Korvaavan elinympäristön perustaminen hankealueen viereen on jo käynnistetty ja seuranta aloitettu (ks. liite 5). Suunnitelma on laadittu siten, että alueelle kohdistuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Ottotoimintaa tehdään siten, että toiminnan ympäristö- ja tuotantotekniset näkökohdat tulevat alueella mahdollisimman hyvin yhteen sovitetuksi. Vastuullinen toiminta on nostettu Rudus Oy:n arvoissa korkealle. Rudus Oy on kouluttanut henkilöstöään ympäristövastuulliseen toimintaan ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksella vuodesta 2012 lähtien. Rudus Oy on alansa turvallisin työpaikka ja edelläkävijä työturvallisuudessa, samaa tavoitetta kohti mennään myös ympäristövastuullisuudessa. Tämä näkyy Rudus Oy:n toiminnassa mm. naapuriyhteistyön lisäämisenä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävinä toimenpiteinä (Ruduksen palkittu Lumo-ohjelma). 8 (43)

10 2 2.1 ALUEKUVAUS Kaavoitus ja maankäyttö Bastukärrin pohjoisosassa on voimassa Bastukärr I asemakaava (osittain muutettu Bastukärr III asemakaavalla). Alue on teollisuusaluetta (T), reuna-alueet ovat suojaviheraluetta (EV). Tämän suunnitelman mukainen ottotoiminta ei kohdistu Bastukärr I kaava-alueelle. B-osa-alue on kaavaalueen ulkopuolella. Tämän suunnitelman mukaisen C osa-alueen toiminta sijoittuu Bastukärr II alueelle, jolle ollaan laatimassa Bastukärr II -asemakaavaa. Asemakaava kuulutettiin vireille Nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa ( ) osa-alue C sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-4) ja korttelialuetta ympäröiville suojaviheralueille (EV-1). Epävirallisessa kaavaehdotuksessa ( ) mm. Keuksuontien linjaus on muuttunut ja länsiosan EV-1 alue muuttunut EV-2 alueeksi (louhinta sallittu länsipuolisen suon maanpinnan tasoon (n. +44)). Lisäksi länsipuoliselle VL-alueelle on esitetty sl-merkintä. Maakaasuputki alueen itäpuolella on myös esitetty kaavassa. Kaavaehdotus ei ole ollut nähtävillä ja se saattaa vielä muuttua. Epävirallista kaavaehdotusta on kuitenkin käytetty ottosuunnitelman pohjana. Alueella on voimassa Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymä, lainvoimainen ). Yleiskaavassa tämän suunnitelman mukainen ottamisalue on valtaosin TP-aluetta, eli työpaikka-, teollisuus- ja varastoaluetta. Vain aivan eteläosiltaan ottamisalue sijaitsee yleiskaavan MTH-alueella, eli haja-asutusalueella. Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ). Maakuntakaavoissa tämän suunnitelman ottamisalue on laajalti työpaikka-aluetta, osittain kiviainesten ottoaluetta (EOk) ja osittain taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Osa-alueen C kaakkoisosa sekä osa-alue B ovat maakuntakaavassa ns. valkoisella alueella. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa (nähtävillä ) YVA:n hankealue (ja tämän suunnitelman ottamisalue) on merkitty kokonaisuudessaan logistiikka-alueeksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Kaavoitusta on käsitelty myös YVA-selostuksen luvussa Kaavaotteet on esitetty suunnitelman liitteenä Topografia ja maisema Ottamisalue sijoittuu kumpuilevalle, kallioiselle selännealueelle, joka rajautuu lännessä selkeästi pohjois- eteläsuuntaiseen Keravanjokilaaksoon ja idässä kiemurtelevaan Sipoonjokilaaksoon. Hankealueella ja sen ympä- 9 (43)

11 ristössä on vaihtelevuutta maastonmuodoissa ja selännealueen korkokuva laskee sekä pirstoutuu idän suunnassa. Ottamisalue on rakentamatonta, kallioista ja osin soistunutta metsätalousaluetta. Maisemarakenteeltaan ottamisalue on pääosin muokkaamattomia, mutta alueilla on toteutettu myös avohakkuita. Keravantien eteläpuolisella alueella maisemakuvaa hallitsee suuri logistiikkakeskus. Lähiympäristössä lähinnä itä- ja eteläpuolilla on peltoaukeita, joiden reunoilta avautuu joitakin näkymiä eri osa-alueiden suuntaan. Osa-alueella B maanpinta nousee korkeimmillaan tasoon +52, länsipuolella oleva alue on louhittu (ja louhitaan) tasoon n Pohjoispuolella kulkeva Keravantie on siinä kohdin tasolla n ja itäpuolella oleva peltoalue tasolla n Osa-alueella C (Bastukärr II) sen sijaan maastonmuodot vaihtelevat huomattavan paljon. Korkeimmillaan maasto nousee alueen etelä-/keskiosassa tasoon +73, kun maanpinta kalliokohoumien välissä yleisesti on tasolla C-alueen pohjoisosassa maasto on tasaisempaa, pääosin tasolla Alueen länsipuolella olevalla suoalueella (Keuksuo ja Koukkusuo) maanpinta on tasolla Etelään mentäessä maasto laskee, Jokivarrentie on siinä kohdin tasolla noin +30. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä arvokkaita maisema-alueita (Museovirasto 2016, Ympäristöministeriö 1993 ja Uudenmaan liitto 2015). Kulttuuriympäristöistä ja maisemaalueista on tarkempaa tietoa YVA-selostuksen kuvussa Maisemakuvaukset on esitetty yksityiskohtaisesti YVA-selostuksen luvussa Maa- ja kallioperä Hankealueen maapeitteiden paksuudet vaihtelevat huomattavasti. Avokalliota, esiintyy ottoalueen korkeimmilla kohdilla yleisesti. Sen sijaan alavimmilla kohdilla kallion päällä on paksumpia maakerroksia. Osaalueen C pohjoisosassa maaperä koostuu pääosin savesta, siltistä ja hiekkamoreenista ja kaavoituksen yhteydessä tehtyjen maatutkaluotausten perusteella maakerrosten paksuus on näillä kohdin pääosin 2-5 m. Korkeimmilla kohdilla maapeite on paikoin hyvin ohut tai puuttuu kokonaan. Kallioiden välissä olevissa painanteissa/ruhjeissa, esim. alueen eteläosassa, maakerroksia on niin ikään paikoin useita metrejä. Painanteissa esiintyy myös turvetta. Alueen maaperäkartta, josta saa lähinnä yleiskuvan tilanteesta, on esitetty kuvassa 2. Suomen geologisen kallioperäkartan mukaan alueen kallioperä koostuu kvartsi- ja granodioriitista sekä osin graniitista alueen itäosissa. Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kallioalueita Lähin arvokas kallioalue on Böleberget Oxberget (KAO010107) hankealueen etelä-kaakkoispuolella noin 600 metrin etäisyydellä. Hankealue on luokiteltu maa-ainesten ottotoimintaan osittain soveltuvaksi alueeksi Uu- 10 (43)

12 denmaan ja Itä-Uudenmaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa (POSKI 2006). Alueen kivilaji ei ole erityisen arseenipitoista. Kiviaineksen soveltumista talonrakentamisen täyttökiviainekseksi on tutkittu mittaamalla radioaktiivisuutta. Alueen kiviainesta voidaan käyttää talonrakentamisessa rajoituksetta. Louhittavalla alueella ei ole merkittäviä ruhjeita, mutta heikkousvyöhykkeitä esiintyy aina kalliossa. Niitä on esitetty tarkemmin mm. YVA-selostuksen liiteraportissa 4 (Pohjavesimallinnus). Maa- ja kallioperä on käsitelty myös YVA-selostuksen luvussa Pintamaiden poisto, määrät ja sijoittaminen käsitellään suunnitelman luvussa 3.3. Kuva 2. Alueen maaperäkartta (GTK). Suunnitelman mukainen ottoalue on esitetty punaisella viivalla. Vaikka C-alueen pohjoisosassa maaperä on esitetty kallioksi, on siinä kohdin monin paikoin 2-5 m paksuinen maapeite kallion päällä. 11 (43)

13 2.4 Luonto ja suojelualueet Alueen luonnonolosuhteita on tutkittu kattavasti jo ennen YVA-menettelyä asemakaavoituksen yhteydessä. Lisäksi tehtiin täydentäviä selvityksiä YVA-menettelyn aikana. Valtaosin osa-alue B on 5 10-vuotiasta taimikkoa. Alueen kaakkoisosa on varttunutta kuusikkoa, jossa on paikoin lahopuuta ja sekapuustona muutamia keski-ikäisiä lehtipuita. Osa-alueen B pohjoispuolella oleva alue (YVA:n osa-alueen B pohjoisosa) on avohakattu. C-alueen pohjois-/keskiosissa on tehty laajoja avohakkuita. Kasvatusikäistä ja varttunutta puuta kasvavat metsiköt ovat kuusi- tai mäntyvaltaisia, ja kasvillisuustyypit vaihtelevat kuivahkosta kankaasta lehtomaiseen kankaaseen. Paikallisesti arvokas elinympäristö, Keuksuo, sijoittuu ottamisalueen länsipuolelle. Keuksuo on luhtaista ja puustoista ruohonevakorpea. Hankealueen lintulajisto on tyypillistä Uudenmaan metsäalueiden lajistoa, eikä alueelta ole tiedossa petolintujen pesiä. Tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen linnustollinen arvo on melko vähäinen. Hankealueelta ei ole löydetty liito-oravan käytössä olevia elinympäristöjä. Liito-oravan elinympäristöksi soveltuvia alueita on tunnistettu neljä, mutta ne eivät sijoitu tämän suunnitelman mukaiselle ottoalueelle. Kartoitusalueen lepakkohavainnot olivat määrältään vähäisiä. Lajisto käsitti yleisimpiä Suomessa tavattuja lajeja. Selvitysalueella ei ole havaittu saukonjälkiä. Viitasammakoiden esiintymistä hankealueen läheisyydessä on selvitetty maastokäynnillä Keuksuon märillä suoalueilla, merkkejä viitasammakoista ei havaittu. Hankealueella havaitut sudenkorentolajit ovat suhteellisen yleisiä, ja alueen purot on todettu vaateliaille virtavesilajeille liian sameavetisiksi. Vuonna 2015 on laadittu kaikki YVA:n osa-alueet kattava perhosselvitys. Selvitysalueella havaittiin kirjoverkkoperhosen esiintymä. Kirjoverkkoperhonen kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Syksyllä 2015 kartoitettiin tarkemmin kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikat (Faunatica 2015) ja laadittiin lajin suojelu- ja seurantasuunnitelma (Faunatica 2016). Kirjoverkkoperhonen on tässä ottosuunnitelmassa huomioitu siten, että perhosen esiintymisalue on jätetty ottoalueen ulkopuolelle tässä vaiheessa. Kirjoverkkoperhosen korvaava elinalue on jo perustettu ottamisalueen länsipuolelle ja sen seuranta aloitettu. Kirjoverkkoperhoseen liittyvät selvitykset ja seurantasuunnitelmat sekä tulokset on esitetty liitteenä 5. Hankealueen lähialueen ojien ja purojen (Parmanoja, Ollbäcken, Ruddamsbäcken) kalastoa ja pohjaeläimiä on tutkittu. Tärkeimmäksi alueeksi Sipoonjoen meritaimenen lisääntymisen kannalta on tunnistettu Byabäckenin vesistö, jossa taimenen lisääntyminen on säännöllistä. Tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen vedet eivät ohjaudu Byabäckeniin. 12 (43)

14 Tarkemmat tiedot luonnonolosuhteista on esitetty YVA-selostuksen luvuissa 16 ja Luontoselvitykset on esitetty kokonaisuuksissaan YVAselostuksen liiteraporteissa 5-9. Lähimmäs hankealuetta sijoittuvat luonnonsuojelualueet ovat Sipoonkorven Natura-alue (FI ), joka sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle alueen eteläpuolella, ja Sipoonjoen Natura-alue (FI ), joka sijoittuu yli 5 km etäisyydellä alueen itäpuolella. Sipoonkorpi (myös kansallispuisto) on metsäinen, soinen ja kallioinen luontokokonaisuus. Hankkeen vaikutuksista Sipoonjoen Natura-alueeseen (FI ) on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta, joka on esitetty kokonaisuudessaan YVA-selostuksen liiteraportissa 8. Luonnonsuojelualueisiin liittyvät asiat on esitetty YVA-selostuksen luvussa 18. Suojelualueet on esitetty kartalla myös suunnitelman liitteenä Asutus Tämän suunnitelman mukaiselta ottoalueelta (louhittavalta alueelta) on etäisyyttä lähimpään asutukseen noin 300 m (Jänissuontiellä osa-alueen C itäpuolella ja eteläpuolella Stenkullantiellä). Ottoalueen ollessa pintaalaltaan laaja, on etäisyys kyseiseen asutukseen esim. toiminnan alkuvaiheessa (vaiheet 1, 2, 5) yli kilometri. Osa-alueen B etelä- ja koillispuolella lähin asutus on noin 400 m etäisyydellä ottoalueen rajasta. Nikinmäen asuinalueeseen alueen lounaispuolella on etäisyyttä noin 1,7 km. Alueen länsipuolella on Keinukallion virkistysalue, asutukseen on siinä miltei 2 km etäisyys. Murskauslaitos sekä betonin ja louheen käsittely tullaan sijoittamaan alkuvaiheessa vaiheen 1 alueelle, jolloin etäisyys asutukseen on mahdollisimman suuri (vähintään n. kilometri). Louhinnan edetessä murskauslaitoksia sijoittuu myös lähelle sen hetkistä louhintakohtaa, mutta etäisyys asutukseen on harvoin, jos koskaan, alle 400 m. Asutuskartta on esitetty YVA-selostuksen luvussa (s. 53). 2.6 Pohjavesi Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ollisbacka ( ), joka on vedenhankintaan soveltuva II luokan pohjavesialue noin kilometrin etäisyydellä suunnitelman osa-alueen B pohjoispuolella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeäksi luokiteltu, I luokan pohjavesialue on Nikkilän pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 2,8 km etäisyydellä hankealueen itäpuolella. Hankealueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä kyseisille pohjavesialueille. Hankealueen pohjoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä on 150 kaivon geoenergiakaivokenttä. Lähialueen talousvesikaivot kartoitettiin YVAmenettelyn yhteydessä heinäkuussa 2015, jolloin kartoitettiin ja mitattiin 13 (43)

15 19 kaivoa, joista porakaivoja oli 15 ja rengaskaivoja neljä. Yhteenveto kaivokartoituksesta on esitetty liitteenä 7. Yleisesti ottaen pohjaveden varastoituminen hankealueella on vähäistä, sillä kalliomäkien alueilla maakerrokset ovat ohuita ja painanteissa maaperä koostuu pääosin siltistä, savesta ja hiekkamoreenista sekä vähäisistä turvealueista. Hankealueen pohjaveden virtaussuunnat noudattelevat maanpinnan topografiaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu korkeammilta maa-alueilta kohti painanteita. Pohjaveden päävirtaussuunta hankkeen osa-alueen C itäosassa on itään kohti Ruddammsbäckenin purolaaksoa ja länsiosassa länteen kohti Koukkusuota. Hankealueelle asennettiin YVA-menettelyssä uusia pohjavesiputkia, lisäksi alueella oli ennestään muutamia havaintoputkia. Vanhassa putkessa PVP1/2010 vedenpinta on vaihdellut tasovälillä ja putkessa PVP2/2010 tasovälillä Heinäkuussa 2015 hankealueen eteläosaan asennettiin kaksi pohjaveden havaintoputkea (hp1/15 ja hp2/15), jotka porattiin kallioon ja ulotettiin määräsyvyyteen tasolle m mpy. Kallioperän vedenjohtavuutta selvitettiin vesimenekkikokein, joiden tulosten perusteella kallio on hyvin tiivistä. Pohjaveden pinnankorkeus mitattiin uusista havaintoputkista syyskuussa 2015, jolloin se oli +42,22 havaintoputkessa hp1/15 ja +31,78 putkessa hp2/15. Osa-alueen B eteläja itäpuolilla pohjaveden taso on havaintoputkissa P3 P5/2011 noin +35. Pohjavedenpinnan samanarvonkäyrästö nykytilanteessa on esitetty kuvassa 3 (perustuu tehtyyn pohjavesimallinnukseen). Kuva 3. Pohjaveden samanarvonkäyrästö nykytilanteessa (ote pohjavesimallinnuksesta) 14 (43)

16 YVA:n yhteydessä tutkittujen kaivojen vesinäytteet täyttivät yksityiskäytössä olevien talousvesikaivojen laatuvaatimukset ja -suositukset lukuun ottamatta yhtä porakaivoa, jonka fluoridipitoisuus ylitti raja-arvon, radonpitoisuus oli lähes raja-arvon tasolla ja arseeni hieman koholla. Muissa vesinäytteissä arseenipitoisuus oli matala ja radonpitoisuus porakaivoille tyypillisellä tasolla. Kallioperän tiiviydestä johtuen porakaivojen happipitoisuus oli pieni (1 1,3 mg/l), mutta vain yhdessä kaivossa, jossa vesi oli täysin hapetonta, rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat koholla. Nykyisiin lupiin liittyen on alueen ympäristössä käynnissä vesitarkkailu, jonka yhteydessä on seurattu myös alueen pohjavesien pinnankorkeuksia ja laatua. Tarkkailua on toteutettu hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti pohjaveden havaintoputkista (PVP1/2010 ja PVP2/2010) sekä yksityiskaivoista. Seurantatulokset on esitetty liitteenä 8. Tämän hakemuksen mukaisen toiminnan johdosta alueen pohjavesitarkkailuohjelma on päivitetty, uusi tarkkailuohjelma on esitetty liitteenä 11. Tehty pohjavesimallinnus ja vaikutusarviointi on esitetty kokonaisuudessaan YVA-selostuksen luvussa 14.5 sekä YVA-selostuksen erillisenä liiteraporttina Pintavesi Hankealue ei rajaudu järviin, luonnontilaisiin lampiin eikä jokiin. Lähimpiin järviin on etäisyyttä useita kilometrejä. Tämän suunnitelman mukainen ottamisalue sijaitsee kahdella erillisellä valuma-alueella. Yli puolet osaalueesta C sijaitsee nykytilassa Parmanojan valuma-alueella, eli vedet ohjautuvat Keuksuon ja Koukkusuon kautta pohjoiseen/luoteeseen ja edelleen Kervanajokeen. Osa-alueen C itäosa sekä osa-alue B sijaitsevat nykytilanteessa Ruddamsbäckenin valuma-alueella, jonka vedet ohjautuvat itään yhtyen Sipoonjokeen noin 5 km ottamisalueesta. Valuma-alueista on esitetty lisätietoja ja kartta YVA-selostuksen luvussa Louhinnan myötä valuma-alueet tulevat muuttumaan siten, että Parmanojan valuma-alue pienenee ja Ruddamsbäckenin valuma-alue kasvaa vastaavasti, sillä BA II alueen tuleva pohjataso viettää kaakkoon. Kaavaalueen kaikki hulevedet tullaan siis aikanaan keräämään alueen itä/kaakkkoisosaan jossa on suunniteltu ja suunnitellaan hulevesien keräysja viivytysjärjestelyjä (liittyy kaavasuunnitteluun ja toteutukseen). Ottotoiminnan aikaiselle hulevesien käsittelylle on erillisiä järjestelyitä (ks. luku 3.6). Louhinnan myötä ottamisalueen länsipuolella olevan Keuksuon vesitasapaino tulee muuttumaan jonkin verran. Nykyiseen louhintatoimintaan liittyen alueen hulevesiä on tarkkailtu vuodesta 2005 lähtien. Tarkkailupisteellä MP1 vesi on ollut ajoittain emäksistä, mutta pääosin veden ph on ollut neutraali. Veden kiintoaine- ja typpipitoisuus ovat olleet ajoittain korkeita. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut välillä 2, mg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 0,25 12 mgn/l. 15 (43)

17 Tarkkailupisteellä MP2 ph on ollut neutraali ja kiintoaine- ja typpipitoisuudet pääosin purovesien keskimääräisten pitoisuuksien tasolla. Kemiallinen hapenkulutus (CODMn) on ollut välillä 7 35 mg/l. YVA-menettelyn yhteydessä otettiin näytteitä uusista tutkimuspisteistä. Ruddammsbäckenin reitillä veden laadussa on nähtävissä maatalouden kuormitus veden korkeina ravinnepitoisuuksina. Vesi on myös sameaa ja alivirtaamakautena happipitoisuudet olivat alhaisia. Myös Ollbäckenin (tämän suunnitelman mukaisella otolla ei vaikutusta Ollbäckeniin) ja Parmanojan reiteillä vesi on sameaa ja runsasravinteista ilmentäen peltokuormitusta. Pintavesiin liittyvät asiat ja vaikutusarviointi on esitetty tarkemmin YVAselostuksen luvussa TOIMINNAN KUVAUS Suunnitelman kartta-aineisto Pohjakartan laatimiseen on käytetty Rudus Oy:n teettämää laserkeilausaineistoa keväältä Koska suunnitelman mukaisella ottoalueella ei ole ollut toimintaa aiemmin, on pohjakartta ajan tasalla sen osalta. Sen sijaan Bastukärr I alueella tilanne muuttuu jatkuvasti käynnissä olevan louhinnan ja rakentamisen myötä, eikä pohjakartta välttämättä ole aivan ajan tasalla sen osalta. Laserkeilauksen raakadatasta on laadittu kolmiulotteinen maastomalli, jonka perusteella on tulostettu metrin välein olevat korkeuskäyrät. Maastomallin perusteella on tehty massalaskelmia ja laadittu poikkileikkauspiirustuksia. Suunnitelmapiirustusten koordinaattijärjestelmä on ETRS-TM-35 ja korkeusjärjestelmä N Suojaetäisyydet ja varotoimenpiteet Suunnitelmassa louhittavan alueen rajaukset on määritetty Bastukärr II asemakaavaehdotuksen sekä Bastukärr I asemakaavan perusteella. BA II alueella ottoalueen raja seuraa kaavaehdotuksen aluerajauksia ja osittain kiinteistörajoja sen myötä. Yleisten ohjeiden mukaisia suojaetäisyyksiä (10 m tai 30 m etäisyys kiinteistörajaan) ei siten voida kaikilta osin soveltaa. Osa-alueen B sekä osa-alueen C:n vaiheen 3 itäpuolella kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki, johon jätetään louhittavasta alueesta (ottoalue) vähintään 20 m leveä suojavyöhyke. Louhinnassa toimitaan Gasumin ohjeiden ja turvamääräysten mukaisesti sekä hankitaan tarvittavat luvat. Räjäytysten suorittaminen lähellä kaasuputkia ei ole tavatonta ja varotoimenpiteitä noudattamalla vaaraa putkille ei aiheudu. Räjäytyksistä syntyvän tärinän aiheuttamia vaurioriskejä eliminoidaan räjäytysten suunnittelulla sekä tärinän mittauksilla. Asuintaloihin jää joka tilanteessa vähintään 300 m suojaetäisyys louhittavalta alueelta, mutta SOK:in logistiikkakes- 16 (43)

18 kuksen rakennukseen jää vähimmillään 150 m etäisyys louhittavalta alueelta (jo luvitettu ottotoiminta on osittain tätä lähempänä). 3.3 Pinta-/irtomaiden poisto (kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma) Toiminnassa syntyvillä kaivannaisjätteillä tarkoitetaan alueelta poistettavia pilaantumattomia pintamaita. Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu vaaraa ympäristölle. Ottosuunnitelman mukaisella ottamisalueella ei ole tiedossa, että siinä olisi aiemmin ollut sellaista toimintaa, jonka myötä haittaaineita olisi voinut päästä maaperään (alue ollut metsätalouskäytössä). Osa-alueella B pintamaapeite on pääosin ohut, alle 50 cm. Paikoin, kuten ottoalueen alavimmilla reuna-alueilla, pintamaita saattaa esiintyä jonkin verran enemmän. Avokalliota esiintyy korkeimmilla kohdilla paikoin. Poistettavia ja välivarastoitavia pintamaita arvioidaan osa-alueella B olevan noin m3. Puuston ja pintamaiden poisto tehdään todennäköisesti kerralla koko osa-alueella B. Pohjoispuolella oleva EV-alue (ei kuulu hakemukseen) on jo avohakattu aiemmin. Pintakerros koostuu lähinnä humuksesta ja moreenista. Osa-alueella C on jo tehty laajoja avohakkuita. Pinta-/irtomaakerroksen paksuus vaihtelee huomattavasti alueella. Pohjoisosassa maakerrosten paksuus vaihtelee ollen pääosin 2 5 m. Korkeimmilla kohdilla maapeite on paikoin hyvin ohut tai puuttuu kokonaan, varsinkin ottoalueen eteläosissa (vaiheiden 3 ja 4 alueilla). Kallioiden välissä olevissa painanteissa/ruhjeissa, esim. alueen eteläosassa, maakerroksia on niin ikään paikoin useita metrejä. Painanteissa esiintyy myös turvetta. Alueella aiemmin kaavoitustyön yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella arvioitu, että Bastukärr II kaava-alueella on kallion päältä poistettavia maamassoja noin 1,5 milj. m3, josta hiekkaa, silttiä ja moreenia on noin 1 milj. m3 sekä turvetta ja savea noin 0,5 milj. m3. Arvioidut massamäärät ovat tässä vaiheessa viitteellisiä ja tarkentuvat pinta-/irtomaiden poiston myötä. Louhittavalta alueelta poistettavat maamassat tullaan sijoittamaan kaavan EV-alueille pysyviksi valleiksi, jotka myöhemmin toimivat kaavaalueen suoja-/maisemavalleina. Jotta suhteellisen suuret maamassamäärät saataisiin mahtumaan alueelle, tullaan EV-alueilla osittain, sekä osaalueella B kokonaisuudessaan, suorittamaan ns. syvennyslouhintaa. Syvennykset täytetään mailla. Osittain alueelta poistettavat maamassat voidaan hyödyntää myös muilla tavoin, esim. turve voidaan käyttää hyväksi mullanvalmistuksessa. Alueen kannot toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Kantoja tai puuta ei välivarastoida pidemmiksi ajoiksi alueella. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalomake on esitetty suunnitelman liitteessä (43)

19 3.4 Tukitoiminta-alue ja jätehuolto Nykyiseen toimintaan liittyen on jo olemassa oleva tukitoiminta-alue BA I alueella. Bastukärr II toimintoja varten (osa-alue C) tullaan rakentamaan uusi tukitoiminta-alue viimeistään sitten kun louhintatoiminnot BA I alueella päättyvät. Uusi tukitoiminta-alue sijoitetaan osa-alueen C pohjoisosaan (ks. piirustus S1). Tarvittaessa tukitoiminta-alue siirtyy myöhemmin. Rakennettava tukitoiminta-alue on Ruduksen ympäristöohjeiden mukainen. Tukitoiminta-alueella varastoidaan poltto- ja voiteluaineita ja työkoneiden tankkaukset ja mahdolliset huoltotoimenpiteet tehdään ainoastaan tällä alueella. Murskauslaitoksen aggregaatin vaatima polttoaine säilytetään sen sijaan murskauslaitoksen yhteydessä (ei tukitoimintaalueella). Sille osalle tukitoiminta-alueesta, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineita ja jossa tankkaukset tapahtuvat, asennetaan riittävän laajalla alueella tiivis HDPE-kalvo, jonka päälle levitetään vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa tai kivituhkaa kalvon rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Suojatun alueen reunat on korotettu, jotta mahdolliset haittaainevuodot eivät kulkeudu tukitoiminta-alueen ulkopuolelle maaperään ja ojiin. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Alueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten, korkeintaan l kerralla. Polttoaineet säilytetään lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, jossa on ylitäytön estimet. Tukitoiminta-alueella ei pääsääntöisesti tehdä laajamittaisia työkoneiden huoltoja. Alueella varaudutaan kuitenkin vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja säilytykseen, esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat kiireellistä huoltoa. Vaarallisia jätteitä varten (akut, trasselit ym.) tukitoimintaalueella on tarkoituksenmukainen suojattu ja lukittu jätesäiliö/kontti. Sekajätteille ja rautaromulle osoitetaan oma varastointipaikka. Sekajäte toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn itse tai paikallisen jätehuoltoyhtiön välityksellä. Rautaromu toimitetaan paikalliseen romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille. 3.5 Ottamisalue ja toiminnan kuvaus Louhinta-alue, vaiheistus ja louhintatasot Suunnitelman mukainen ottoalue, eli alue jossa tämän suunnitelman ja hakemuksen mukaisesti suoritetaan louhintaa, on pinta-alaltaan kokonaisuudessaan 61,2 ha. Tästä 58,8 ha muodostaa osa-alueen C ja 2,4 ha osa-alueen B. Ottamisalue (tai toiminta-alue), eli alue jonka sisäpuolelle kaikki toiminnot (esim. pintamaiden varastointi) sijoittuvat, on pinta- 18 (43)

20 alaltaan 66,1 ha (osa-alue C 63,2 ja osa-alue B 2,9 ha). Sipoon kunnan omistama kiinteistö (2:57) ei kuulu hakemukseen, vaikka se oli mukana YVA-menettelyssä. Ennen louhinnan aloittamista merkitään louhittavat alueet maastoon esim. paalukepeillä. Louhintatason määrittämiseksi asennetaan riittävä määrä kiintopisteitä, joiden korkeus on tiedossa. Osa-alueella B tullaan louhinta käynnistämään viimeistään sitten kun viereisellä ottoalueella (ottolupa 2010) toiminta on päättymässä. Jo luvitetulla alueella ei ole enää paljon kalliota louhittavana. Osa-alueella B louhinta ulottuu ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Louhintataso on , kun länsipuolella nykyisellä luvitetulla louhinta-alueella louhintataso on noin +38. Louhittua syvennystä tullaan täyttämään pääosin Bastukärr II alueelta poistettavilla pinta- ja irtomailla, jolloin lopputilanteessa maastomuodot eivät merkittävästi eroa nykyisen kalliomäen muodosta. Osa-alueella C (BA II kaava-alue) louhinta on jaettu kuuteen vaiheeseen, joista vaihe 6 on kirjoverkkoperhosen nykyistä esiintymisaluetta. Louhinta tällä alueella tehdään vasta sitten kun kirjoverkkoperhoset ovat todistetusti siirtyneet kompensaatioalueelle (louhinta vaiheen 6 alueella ei siis välttämättä suoriteta viimeisenä). Vaiheen 1 alue sijoittuu alueen pohjoisosaan, jossa pintamaat/irtomaat kuoritaan jonka jälkeen suoritetaan tarvittaessa tasauslouhintaa. Louhintaa ei suoriteta lopulliseen tasoon vaiheessa 1, vaan koko kyseinen alue (noin 10 ha) toimii työskentely- ja varastoalueena pitkään, alue louhitaan lopulliseen tasoon vasta vaiheessa 5. Vaiheessa 2 louhintaa tehdään kaava-alueen pohjoisreunan EValueella. Ennen louhintaa siirretään siinä nykyisin oleva maa-ainesvalli pohjoispuolella louhittuun syvennykseen (joka on louhittu vuoden 2010 luvan perusteella). Louhintataso vaiheen 2 alueella on +33, louhittu syvennys täytetään louhinnan jälkeen BA II alueelta saatavilla maamassoilla. Vaiheessa 3 louhinta etenee kaava-alueen itä- ja eteläosissa siten, että louhintasuunta on sekä pohjoisesta etelään että etelästä pohjoiseen samanaikaisesti. Tämän jälkeen louhinta etenee vaiheeseen 4, jossa pääasiallinen etenemissuunta on idästä länteen. Louhintataso on vaiheiden 3 ja 4 alueilla kaavaehdotuksen mukainen, eli Vaiheen 4 EValueella suoritetaan louhintaa tasoon +41 ja EV-alue täytetään maamassoilla kuten vaiheen 3 EV-alue. Vaiheessa 5 louhitaan pohjoisosa lopulliseen tasoon, tässä vaiheessa varastointialueet sijoittuvat jo louhittuun vaiheen 4 alueelle. Vaiheessa 6 louhitaan kaava-alueen länsi-/keskiosa. Louhintataso on vaiheissa 5 ja 6 kaavan mukainen, eli Länsiosan EV-2 alueella louhinta ei suoriteta länsipuolen suon (Keuksuo) maanpinnan alapuolelle (kaavamääräys), eli alin louhintataso kyseisellä EV-2 alueella on +44. Esitetyt vaiheistukset ovat viitteellisiä ja niistä saatetaan poiketa, mikäli se on tarpeen työteknisistä syistä tai kaava-alueen toteuttamisen aikataulutuksessa. Mikäli kirjoverkkoperhosia ei seurannan perusteella enää vaiheen 6 alueella esiinny, ei kyseistä vaihetta tulla todennäköisesti jättämään viimeiseksi. 19 (43)

21 Osa-alueen C nykytilanne, vaiheistus ja viitteelliset etenemissuunnat on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1A sekä leikkauspiirustuksissa S3AS6A. Louhinnan jälkeinen tilanne on esitetty piirustuksessa S2A. Vaiheistusten viitteelliset rajaukset on myös esitetty kuvassa 4. Osa-alueen B nykytilanne ja suunnitelma on esitetty piirustuksessa S7A ja poikkileikkaukset piirustuksessa S9A. Louhinnan jälkeinen tilanne ja täyttömäki on esitetty piirustuksessa S8A. Kuva 4. Louhinnan viitteellinen vaiheistus. Esitetystä vaiheistuksesta saatetaan poiketa tarvittaessa Maa-aineksen läjitystoiminta ja vallien/täyttömäen rakentaminen Louhinnan jälkeen osa-alueelle B sekä osa-alueen C EV-1 ja EV-2 alueille tullaan sijoittamaan Bastukärrin alueen pinta- ja irtomaita. Kokonaisuudessaan osa-alueen C:n EV-alueet, joihin maanläjitystä tehdään, ovat pinta-alaltaan noin 13,2 ha. Osa-alueen B läjitysalue on pinta-alaltaan noin 2,5 ha. Osa-alueen C rakennettavien vallien leveys on länsireunalla m, pohjoisosassa 50 m sekä etelässä m. Pohjoisosassa valli tulee 20 (43)

22 yhtymään Bastukärr I:n EV-alueelle rakennettavaan maavalliin. Rakennettavien maavallien luiskakaltevuus on vähintään 1:2,5, jolloin saavutetaan riittävä stabiliteetti, olettaen että maa-aines on kitkamaata (savi/turvemaiden sijoittelua on käsitelty luvussa 4.2). Suunnitellulla luiskakaltevuudella maavallien korkeudeksi muodostuu kaava-alueen sisältä katsoen pääosin m, riippuen EV-alueen leveydestä. EV-alueen ulkopuolella läjitys yhtyy ympäröivään maastoon saumattomasti. Vallin luiskan pituus ulkopuolisella alueella on lyhyempi verrattuna kaava-alueen sisäpuoliseen luiskaan, koska maasto kaava-alueen ulkopuolella on pääosin korkeammalla kuin kaava-alueen sisällä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alueen ulkopuolelta katsottuna rakennettu valli ei ole merkittävän paljon (enintään 10 m, pääosin huomattavasti vähemmän) korkeampi kuin nykytilan maasto. Massalaskelman mukaan osa-alueen C rakennettaviin valleihin mahtuu teoriassa noin 1,43 milj. m3 maamassoja, kun otetaan huomioon suunniteltu osittainen syvennyslouhinta EV-1 alueilla. Osa-alueen B täyttömäkeen mahtuu louhinnan jälkeen noin m3 maamassoja. Läjityksessä mahdollisesti tarvittavat tukipenkereet (louhe) pienentävät varsinaisten maamassojen läjitystilavuutta jonkin verran. Karkearakeisista moreeni- ja kitkamaista vallit rakennetaan luiskakaltevuuteen korkeintaan 1:2,5 kerroksittain pengertämällä. Pehmeitä savia ja turpeita sekä häiriintyviä silttisiä moreenimassoja ei voida sijoittaa suoraan vallirakenteeseen, koska tällöin stabiliteetti ei ole riittävä. Niiden sijoittamiseksi rakennetaan ensin vallin kohdalle pituussuuntaiset tukipenkereet ja lisäksi tietyin välein poikittaisia tukipenkereitä. Sijoitus tehdään näin muodostuviin altaisiin. Tukipenkereiden luiskakaltevuudet ovat 1:1,5. Tukipenkereiden tarkoituksena on saada rakenteelle riittävä varmuus sortumista vastaan. Vaihtoehtoisesti lujuudeltaan heikot massat voidaan sijoittaa louhittavien syvennysten nurkkiin, jossa ne nojaavat louhittuun peruskallioon. Toiselta puolen maamassat nojaavat lujemmalla maa-aineksella tehtyyn täyttöön. Vallin yläosan rakentamiseen (pehmeiden massojen päälle) sekä luiskien muotoiluun käytetään lujuudeltaan parempia massoja, kitkamaita ja karkearakeisia moreenimaita, joilla luiskat muotoillaan lopulliseen kaltevuuteen. Vallien (osa-alue C) ja täyttömäen (osa-alue B) suunniteltu lopputilanne on esitetty piirustuksissa S2A ja S8A Louhintatoiminnan sekä poraus- ja murskauslaitteiston kuvaus Louhintaa tehdään siten, että työnaikaiset reuna-alueet ovat miltei pystysuoria kallio-leikkauksia (7:1). Louhinta tehdään normaalia louhintakalustoa käyttäen. Louhinta-alueen ympärille rakennetaan tarvittaessa työnaikaiset aidat putoamisvaaran estämiseksi. Lisäksi putoamisvaarasta varoitetaan mm. varoituskylteillä. 21 (43)

23 Louhintatyö koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta (louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi). Poravaunuja on samanaikaisesti käytössä 1 3 kpl. Poraus suoritetaan halutulla reikävälillä kerrallaan irrotettavaksi aiotulla alueella, kentällä. Reikien määrään ja keskinäiseen etäisyyteen vaikuttaa mm. louhittavan kallion laatu ja rintauksen korkeus, kerrallaan irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine ja haluttu lohkarekoko. Porauskalusto valitaan louhintakohteen suuruuden ja aikataulun perusteella. Lisäksi valintaan vaikuttavat maasto-olosuhteet louhinta-alueella sekä porauskaluston vaadittu liikkumisnopeus- ja kyky. Porauksessa käytetään normaalia poravaunua meluvaimennetun sijaan. Melumallinnuksen mukaan vaimennettujen vainujen käyttö alueella ei ole normaalitilanteessa tarpeellista ja niiden saatavuus on Suomessa huono. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Louhinnassa käytettävät räjähdysaineet valitaan em. ohjeiden mukaisesti louhinta-alueen sijainti ja ympäristö huomioiden. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksiä tehdään yleensä muutamia kertoja viikossa. Räjähdysaineina käytetään nykyaikaisia, olosuhteisiin parhaiten soveltuvia sekä teknisesti käyttökelpoisia tuotteita. Viime vuosina kosteutta paremmin kestävät, täydellisemmin palavat ja ympäristöystävällisemmät emulsioräjähdysaineet ovat huomattavasti yleistyneet, syrjäyttäen ammoniumnitraatin ja polttoöljyn seosta eli Anfoa. Vuonna 2009 emulsioräjähdysaineiden käyttö oli jo noin puolet Suomessa käytetyistä räjähdysaineista. Louhosta avattaessa suoritettavalla avauslouhinnalla, joka tehdään kokemusperäisellä suunnittelulla, varmistetaan louhintatapa ja louhintasuunnitelmat ja räjähdysaineen valinta tehdään sen perusteella. Räjäytyksessä irrotetusta kalliosta muodostuu osittain ylisuuria lohkareita, jotka pitää erikseen rikkoa (rikotus) ennen niiden murskausta. Rikotuskalustona käytetään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustettua kaivinkonetta. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe kuljetetaan murskauslaitokseen kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla, dumpperilla tai kuorma-autolla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin tuotteenkin (murskeen) käsittelyyn. Kun alueella ei ole louheen murskaustoimintaa, hoitaa alueen myyntikuormausta 1 3 pyöräkuormaajaa. Alueelle sijoitettava murskauslaitos on tyypiltään siirrettävä ja toimii urakkaluontoisesti. Laitoksen kuljettimet on riittävässä määrin koteloitu pölyämisen vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Alueella voidaan murskata myös tela-alustaisella, omalla voimanlähteellä varustetulla murskauslaitoksella. Lähtömateriaali syötetään kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Tuotteen teknisiä ominaisuuksia säätelevät tuotestandardit. 22 (43)

24 Alueella on 1 2 louheen murskauslaitosta käynnissä samanaikaisesti. Lisäksi on käytössä yksi kierrätysaineksen murskaukseen tarkoitettu murskauslaitos. Siirrettävän murskauslaitoksen sijainti vaihtelee toiminnan edetessä siten, että se sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähellä sen hetkistä toiminta-aluetta ja kalliorintauksia. Sijoituksessa otetaan huomioon myös tehdyn melumallinnuksen tulokset. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kullakin murskauskerralla murskausurakoitsijan käyttämän kaluston mukaan. Laitteiden väliset tekniset erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, eivätkä ne ole ympäristövaikutusten kannalta merkityksellisiä. Alueen pohjoisosaan (vaihe 1) tullaan mahdollisesti järjestämään pysyvä paikka murskauslaitokselle, joka ei siirry louhinnan mukana. Osa-alueen B louhe tullaan todennäköisesti kuljettamaan osa-alueelle C murskattavaksi, mutta on myös mahdollista, että murskausta suoritetaan osa-alueen B louhitussa syvennyksessä Betonin kierrätystoiminta Alueella otetaan myös vastaan pääkaupunkiseudun rakennuskohteista syntyvää ylijäämä- ja purkubetonia, jota jalostetaan alueella uusiokäyttötarkoituksiin. Ylijäämäbetoni on betoniteollisuuden materiaaliylijäämää (hukkaa) sekä hylkytuotteista peräisin olevaa betonia. Purkubetoni on purku- ja saneerauskohteista tulevaa lajiteltua betonia. Betoni koostuu sorasta, vedestä ja sementistä. Kierrätysraaka-aine kuljetetaan pääsääntöisesti kuorma-autoissa 5 17 tonnin kuormissa alueelle. Ylijäämä- ja purkubetonia otetaan vastaan maksimissaan t/a. Raaka-ainevarastoon ohjataan ainoastaan puhdasta, hyödyntämiskelpoista kierrätysraaka-ainetta. Varastokasoissa raaka-aine homogenoidaan. Tarvittaessa suurempia betonikappaleita esikäsitellään (esipaloittelu, pulverointi). Kierrätysraaka-aineen murskauslaitos koostuu yleensä murskaimesta, raudan magneettierottimesta ja seulastosta. Mikäli raaka-aine on pulveroitu tai sen kokoa on muuten pienennetty, voidaan se valmistaa kierrätystuotteeksi myös seulonnalla tai muulla vastaavalla menetelmällä. Kierrätysraaka-aineen sisältämä rauta poistetaan osittain sen esikäsittelyn yhteydessä, mutta pääosin magneettierottimella murskauksen yhteydessä. Erotettu rauta sekä muut jätejakeet kuljetetaan välivarastoon (esim. kontti), josta se toimitetaan kierrätykseen. Kierrätysbetonituotteiden valmistusprosessissa ei synny jätettä juuri lainkaan, vaan raaka-aine hyödynnetään lähes kokonaisuudessaan (keskimäärin yli 99 %). Ylijäämä- ja purkubetonin käsittelyalue sijoittuu osa-alueen C pohjoisosaan vaiheen 1 alueelle (ks. piirustus S1). Tulevaisuudessa betonimurskeen luokittelu jätteeksi todennäköisesti poistuu. Tämän suunnitelman liitteenä 14 on esitetty perustelut betonimurskeen (Betoroc) jätteeksi luokittelun päättymiselle (ns. EoW, End of Waste). 23 (43)

25 24 (43) Tuotantomäärät ja käytettävät raaka-aineet sekä polttoaineet Hakemuksen mukaisella ottoalueella on louhittavaa kalliota yhteensä noin m3ktr, josta osa-alueella C on noin m3ktr ja osaalueella B on noin m3ktr. Massalaskelmista on poistettu pinta/irtomaiden arvioitu osuus (n. 1,5 milj. m3). Tarkat ottomäärät saadaan selville, kun pintamaat on poistettu. Ottomäärä vaiheittain on esitetty taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Otto-/louhintamäärät vaiheittain. OSA-ALUE C, kiinteistö RN:o 1:45 Vaihe Ottomäärä, m3ktr Ottoalueen pinta-ala, ha Vaihe (tasauslouhinta) 17,4 Vaihe ,0 Vaihe ,8 Vaihe 4 (T-alue) ,9 Vaihe 4 (EV-alue) ,8 Vaihe ks. vaihe 1 Vaihe 6 (T-alue) ,5 Vaihe 6 (EV-alue) ,4 YHTEENSÄ ,8 OSA-ALUE B, kiinteistö RN:o 7:265 Ottomäärä, m3ktr Pinta-ala, ha ,4 Osa-alueen C rakennettavien vallien täyttötilavuus on yhteensä m3. Osa-alueen B täyttömäen tilavuus on noin m3. Täyttömäärät osa-alueittain on esitetty taulukossa 1.2. Taulukko 1.2. Täyttömäärät osa-alueittain Täyttömäärä, m3 Pinta-ala, ha , , ,2 OSA-ALUE B ,5 YHTEENSÄ ,7 Alue C, länsireunan EV-2alue C, eteläreunan EV-1alue C, pohjoisreunan EV1-alue OSA-ALUE C YHTEENSÄ

26 25 (43) Alueella louhitaan kalliota keskimäärin noin m3ktr/a ja maksimissaan noin m3ktr/a. Alueella murskataan ottamisalueella irrotettua louhetta keskimäärin t/a ja maksimissaan t/a. Alueen ulkopuolelta tuodaan louhetta murskattavaksi maksimissaan t/a. Kierrätysbetonia murskataan enintään t/a. Hankealueelta poistettuja pinta-/ ja irtomaita läjitetään hankealueelle (vallit Calueella ja täyttömäki B-alueella) maksimissaan t/a, hankealueen ulkopuolelta otetaan lisäksi puhtaita ylijäämämaita vastaan, mikäli hankealueen omia pintamaita ei ole riittävästi vallien rakentamiseksi suunnitellusti. Maiden mahdollinen tuominen alueen ulkopuolelta on siis ajankohtaista vasta myöhemmin. Tuotantomäärät sekä toiminnassa käytettävät aineet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Raaka-aineet, tuotantomäärät ja käytettävät aineet vuositasolla Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus (t) Maksimikulutus (t) Toiminta-alueella tuotettava kiviaines Muualta tuotava kiviaines Muualta tuotavat puhtaat ylijäämämaat Hankealueelta peräisin olevan maaaineksen läjitys Ylijäämä- ja purkubetonin vastaanotto ja murskaus Kevyt polttoöljy (murskaus ja työkoneet) *) Voiteluaineet 1,5 3 Räjähdysaineet Öljyt Vesi 10 m3/d (pölyntorjunta tarvittaessa) *) Polttoainemäärässä mukana kulutus mikäli murskauslaitos saa käyttöenergiansa polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla. Mikäli murskauksen energia otetaan sähköverkosta, on polttoainekulutus keskimääräin 389 t/a ja maksimissaan 973 t/a. Pölyntorjuntaan mahdollisesti tarvittava vesi otetaan ottamisalueen selkeytysaltaista ja vettä voidaan tuoda alueelle myös säiliöautossa Lupa-aika ja kiviaineksen käyttötarkoitus Maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa haetaan 20 vuodeksi. Hakemus koskee osa-aluetta B ja osa-aluetta C. Ottotoimintaa ei arvion mukaan ole mahdollista saattaa loppuun lyhyemmässä ajassa. Keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on noin m3ktr ja maksimissaan m3ktr. Vuotuisessa ottomäärässä on vuosittaisia ja kausittaisia vaihteluja ja tuotanto riippuu täysin kiviaineksen kysynnästä. Lisäksi on vuodenkaan si-

27 dottuja vaihteluita. Tarkkaa vuosittaista ottomäärää ei voida ennakoida etukäteen. Alue on lainvoimaisissa maakuntakaavoissa osittain esitetty kiviaineksen ottoalueeksi sekä teollisuusalueeksi. Osa-alue C in kokonaisuudessaan Bastukärr II asemakaava-alueella (kaavoitus vireillä), kaavan toteuttaminen edellyttää hakemuksen mukaista louhintaa. Edellä viitaten pidempi lupa-aika (20 vuotta) on maa-aineslain mukaan perusteltua. Maaaineslain 10 mukaan Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. Alueen kiviaines soveltuu hyvin normaaliin rakentamiseen. Kiviainesta käytetään pääkaupunkiseudun rakentamistoiminnassa, esim. teiden ja talokohteiden rakentamisessa Varastointi Kiviaineksen varastointitarpeita varten perustetaan ensivaiheessa varastokenttä BA II alueen pohjoisosaan vaiheen 1 alueelle (ks. piirustus S1). Varastokenttä on pinta-alaltaan noin 10 ha ja on käytössä ainakin vaiheiden 1-4 ajan. Vaiheessa 5 varastokenttäalue louhitaan lopulliseen tasoon ja tässä vaiheessa varastointia on tarvittaessa vaiheen 4 puolella. Varastokenttiä tulee olemaan myös muualla ottamisalueella siirrettävän murskauslaitoksen läheisyydessä (sijainnit vaihtelevat). Kasojen korkeus vaihtelee pääosin 5 10 m välillä. Jätteeksi luokiteltavia materiaaleja varastoidaan alueella korkeintaan t. Toiminnot ovat kuitenkin tilaa tarvitsevia, joten suurinta mahdollista varastossa olevaa raaka-aineen ja tuotteiden määrää saattaa rajoittaa käytännössä niiden tilantarve, joka voi vaihdella tuotteidenkysynnän ja tarjolla olevien kierrätysmateriaalien mukaan. Toiminta suunnitellaan siten, että eri tuotteet tai raaka-aineet eivät pääse sekoittumaan keskenään. Suuremmat käsittely- ja varastointimäärät takaavat tuotannon joustavamman suunnittelun sekä mahdollisimman tehokkaan materiaalien kierrättämisen eri jakeiden kysynnästä ja tarjonnasta huolimatta. Toiminnassa pidetään huolta, ettei jätteeksi katsottujen jakeiden varastointiaika ylitä kolmea vuotta. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään suojatulla tukitoiminta-alueella (ks. kohta 3.4). 26 (43)

28 Räjähdysaineita ei varastoida ottamisalueella. Räjähdysaiheet tuodaan tuotantoalueelle louhintapäivänä ja mahdolliset ylimääräiset aineet kuljetetaan pois samana päivänä Energian käyttö ja päästöt Aggregaatilla toimivan murskauslaitoksen polttoöljykulutus on noin 0,4 l tuotettua kiviainestonnia kohti. Työkoneiden kevyen polttoöljyn kulutus on n. 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Ainakin toiminnan alussa joudutaan tuottamaan energia aggregaatilla, mutta tavoitteena on myöhemmin ottaa murskauksen käyttämä energia ainakin osittain sähköverkosta. Päästöt vaihtelevat huomattavasti riippuen mikä on energian lähde. Kolmivaiheisen murskauslaitokset sähkönkulutus on noin 2,2 kw/tuotettu tonni. Päästöt on esitetty taulukoissa 3 ja 4 sekä liitteessä 10. Taulukko 3. Toiminnasta aiheutuvat päästöt sisältäen työkoneet sekä murskausenergia tuotetaan polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla Aine Hiukkaset Typen oksidit (NOx) Päästö (t/a) kesk. 4,02 max. 10,14 kesk. 33,97 max. 85,76 Rikkidioksidi (SO2) kesk. 0,74 max. 1,87 Hiilidioksidi (CO 2) kesk max Taulukko 4. Toiminnasta aiheutuvat päästöt sisältäen työkoneet. Murskaus suoritetaan verkkovirralla (ei polttoöljyllä toimiva aggregaatti) Aine Hiukkaset Typen oksidit (NOx) Päästö (t/a) kesk. 2,15 max. 5,37 kesk. 18,17 max. 45,47 Rikkidioksidi (SO2) kesk. 0,40 max. 0,99 Hiilidioksidi (CO 2) kesk max Päästöjen puhdistamiseksi ei suoriteta erityisiä toimenpiteitä. Murskauslaitoksen pölypäästöjä vähennetään tarvittaessa kastelemalla. Toiminnassa käytetään nykyaikaista murskauskalustoa, jonka myötä pölyämistä voidaan vähentää merkittävästi. Ilmapäästöt on käsitelty myös YVA-selostuksen luvussa (43)

29 3.6 Hulevesien hallinta Ottoalueelle tullaan rakentamaan louhintatyön aikaisia hulevesien keräysaltaita (ks. piirustus S1). Alustavasti yksi allas rakennettaisiin vaiheen 1/5 lounaisosaan, josta vedet ohjautuvat altaankautta Keuksuon suuntaan ja edelleen Parmanojaan. Toinen allas rakennettaisiin vaiheen 3 itäosaan, josta vedet ohjautuvat itään ojaan ja edelleen Ruddamsbäckeniin. Kaavaalueen varsinaiset hulevesien tasausaltaat rakentuvat aikanaan myös alueen itäosaan. Näiden rakentamiseen ei oteta tässä kantaa koska ne liittyvät kaava-alueen varsinaiseen rakentamiseen. Mikäli ne valmistuvat louhintatyön vielä jatkuessa, louhintaan liittyvän tilapäisen altaan käyttö muodostuu tarpeettomaksi. Koska tässä vaiheessa ei ole tarkempaa tietoa kaava-alueen rakentumisaikataulusta, ja koska ottamisalue on pintaalaltaan laaja, tullaan hulevesien hallintaan liittyviä suunnitelmia ja mitoituksia tarkentamaan louhintatyön aikana. YVA-selostuksen luvussa 15 on esitetty tietoja hulevesien käsittelystä. YVA-menettelyssä nousi esiin myös länsipuolella olevan Keuksuon vesitasapainon turvaamiseen liittyvät mahdolliset toimenpiteet (ks. YVAselostuksen luku 17.7). Suon valuma-alue tulee pienenemään louhinnan myötä, jolloin vaikutusten vähentämiseksi esitettiin patojen rakentamista suon kapeimmille kohdille. Tarvittaessa näihin toimenpiteisiin ryhdytään myöhemmin, jolloin asiaa suunnitellaan tarkemmin. Suon valuma-alue pienenee merkittävämmin vasta vaiheiden 5 ja 6 louhinnan myötä, joten mahdollisia patoratkaisuja ei ole tarpeen rakentaa heti toiminnan alkuvaiheessa. Hulevesien hallintaan liittyen on tehty erillinen täydennys, joka on päivätty Liikennöinti ja kuljetukset Kiviainestuotteet kuljetetaan varastokasoista ajoneuvoyhdistelmillä pääasiassa 40 tonnin kuormissa maanrakennuskohteisiin eri puolille pääkaupunkiseutua. Alueelle tuotava louhe sekä ylijäämä- ja purkubetoni tuodaan pääosin kuorma-autoilla (kuormat n t). Kuljetusreitti sekä osa-alueelle B että C kulkee Keuksuontielle, josta edelleen Keravantielle. Keravantiellä arviolta noin 2/3 kuljetuksista suuntautuu länteen ja noin 1/3 itään. Bastukärr II kaava-alueen läpi tulee kaavasuunnitelmien mukaisesti rakentumaan tie (Keuksuontien jatke) joka yhtyy etelässä Jokivarrentielle. Kun kyseinen tie valmistuu, tulee kiviaineskuljetukset osittain suuntautumaan myös etelään Jokivarrentielle. Tässä vaiheessa tien rakentamisaikataulusta ei ole tarkempaa tietoa. Arvioitu otto on keskimäärin noin m3ktr vuodessa, mikä tarkoittaisi keskimäärin noin 100 raskaan ajoneuvon (ajoneuvoyhdistelmä, 40 t) käyntiä kohteessa päivässä (arkipäiviä 250/v) maa-ainesten ottotoimintaan liittyen. Maksimituotannolla ( m3ktr/a) ajoneuvokäyntejä olisi noin 200 kpl päivässä. Lisäksi louheen tuonti ja murskeen vienti (max 28 (43)

30 t/a) sekä ylijäämä- ja purkubetonin tuonti/vienti ( t/a) aiheuttaisi maksimissaan noin 100 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Käytännössä kuljetuksissa on kuitenkin suuria kausittaisia vaihteluja. Kuljetusten määrä riippuu pitkälti kiviaineksen kysynnästä. Liikenteeseen liittyvät asiat on käsitelty myös YVA-selostuksen luvussa 4.9 ja 10. Varsinaisella ottoalueella muodostuu uusia ajouria toiminnan edetessä, eikä niitä voida tarkasti ennalta suunnitella. Työmaan sisäiset tiet ovat murskepintaisia, niitä ei asfaltoida. Pölyämistä torjutaan liikennöitävien alueiden säännöllisellä kunnostamisella ja kastelemalla sekä tarvittaessa suolaamalla. 3.8 Toiminta-ajat Louhinta- ja murskaustoiminta on ympärivuotista. Vuosittainen ja kuukausittainen toiminta vaihtelee kiviainesten markkinatilanteesta riippuen. Toiminnalle haetaan ns. muraus-asetuksen mukaisia toiminta-aikoja alla olevan taulukon mukaisesti. Päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat: Porausta Räjäytykset Rikotusta Murskausta Kuljetuksia Kuljetuksia ma pe ma pe ma pe ma pe ma pe la (tarvittaessa) klo klo klo klo klo klo (1 5 räj./viik) Poikkeustapauksissa kuljetuksia tehdään myös yöaikaan, mikäli esimerkiksi tarvitaan raaka-ainekuljetuksia betonitehtaille isoihin valutöihin JÄLKIKÄYTTÖ JA MAISEMOINTI Yleistä Ottosuunnitelman/ympäristölupahakemuksen osa-alue C:n mukainen louhinta kohdistuu BA II asemakaavan teollisuus-, varastointi- ja EV-alueille. Tehtävä louhinta on kaava-alueen esirakentamista, eikä ns. perinteistä maisemointia tehdä ottotoiminnan jälkeen. Siten kasvualustaa ei perusteta louhitulle pohjatasolle eikä alueelle tehdä istutuksia, vaan louhittu pohjataso jätetään murskepintaiseksi. EV-alueille rakennettavat vallit, sekä osa-alue B:n täyttömäki tullaan verhoilemaan ja istuttamaan. Vallien valmistuminen tapahtuu vaiheistetusti. Kaava-alueen varsinaisen rakentamiseen liittyen kunta tekee erilliset suunnitelmat. Rakentumisen myötä alue alueelle muodostuu asfaltoituja katuja, piha-alueita ja varastokenttiä. Ensisijaiset toimenpiteet varsinaisen louhintatoiminnan jälkeen on ottotoimintaan liittyvien laitteiden, työkoneiden, työmaaparakkien sekä muun 29 (43)

31 ylimääräisen tavaran poistaminen alueelta. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole joutunut maaperään. 4.2 Vallien ja täyttömäen suojaverhoilu sekä istutukset Täyttömäen (osa-alue B) ja vallien (osa-alue C) luiskakaltevuudet on vähintään 1:2,5. Täyttömäki ja vallit verhoillaan tarkoitukseen soveltuvilla mailla, käytännössä moreenilla ja pintamailla (humus), jotka ovat peräisin hakealueelta. Suojaverhoilun jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmea. Aluskasvillisuuden kylvön jälkeen alueet metsitetään tarvittaessa. Metsitykseen suositellaan käytettäväksi männyntaimia, noin kpl/ha. Täyttömäen ja vallien tarkempia maisemointi-/istutussuunnitelmia laaditaan tarvittaessa myöhemmin maisemointivaiheessa yhteistyössä kunnan kaavoittajien kanssa. 5 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA TOIMENPITEET HAITTOJEN LIEVENTÄMISEKSI Hankkeen ympäristövaikutukset ja lieventämistoimenpiteet on esitetty kattavasti YVA-selostuksessa. Seuraavassa esitetään tärkeimmät vaikutukset yhteenvetona ja viitataan muutoin YVA-selostukseen ja sen yhteydessä tehtyihin sekä aiemmin tehtyihin selvityksiin. Tämän hakemuksen mukainen toiminta ja sen vaikutukset eivät juuri eroa YVA:n vaihtoehdon VE 3 arvioiduista vaikutuksista, sillä laajoja muutoksia YVA-suunnitelmiin verrattuna ei ole tehty. Ainoastaan vaiheistusrajaukset ovat hieman tarkentuneet osa-alueen C osalta ja osa-alueen B osalta haetaan lupaa vain puolelle alueelle (eteläosa). 5.1 Pohjavesi Pohjavesivaikutuksia on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 14.5 sekä selostuksen liitteenä 4 esitetyssä erillisessä pohjavesimallinnusraportissa. Arvioinnin mukaan osa-alueella B louhinnan aikainen pohjaveden aleneminen rajoittuu ottoalueen välittömään läheisyyteen ja pohjavedenpinnan arvioidaan palautuvan alkuperäiselle tasolle, kun pumppaus lopetetaan ja louhos täytetään maa-aineksilla ottotoiminnan päätyttyä. Osa-alueella C Keuksuon läheisyydessä alin louhintataso on , eikä louhintaa uloteta suon maanpintaa alemmaksi. Osa-alueelle B ja C osa-alueen eteläosaan suunnitellut syvälouhinnat on poistettu suunnitelmasta. Kallion tiiviydestä (ks. mm. vesimenekkikokeet, pohjavesimallinnusraportti) ja vähäisestä rakoilusta johtuen pohjaveden aleneman vaikutuksen arvioitiin rajoittuvan vain ottoalueen välittömään läheisyyteen, vaikka otto olisikin ulotettu pohjavedenpinnan alapuolelle. 30 (43)

32 Räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen voidaan vähentää räjäytysten huolellisella suunnittelulla ja maksimoimalla räjähdysaineen palaminen. Mahdollisia pohjavesivaikutuksia seurataan pohjavesiputkista ja kaivoista tehtävällä seurannalla. Mikäli louhinta vaikuttaa haitallisesti ympäristön pohjaveden pinnankorkeuksiin, voidaan louhintasuunnitelmia tarvittaessa muuttaa tältä osin. Ottotoiminta sekä kierrätystoiminta ei aiheuta riskejä pohjavedelle toiminnan normaalitilanteessa. Pohjaveden laadun heikkeneminen on mahdollista häiriö- tai onnettomuustilanteissa (esim. öljyvahingot). Onnettomuuksien riskit minimoidaan soveltamalla asianmukaisia työmenetelmiä ja -käytäntöjä. 5.2 Pintavesi Kallion louhintatoiminta aiheuttaa yleensä enemmän vaikutuksia pintavesille kuin pohjavedelle. Luonnonkivituotannossa mitattavissa olevat pohjaja pintavesivaikutukset on todettu jäävän alle 500 metrin etäisyydelle louhosalueilta (pohjavesivaikutukset jäävät tällä tuotantoalueella ehjän kallion takia huomattavasti suppeammalle alueelle). Lieventämistoimenpiteillä, kuten mm. selkeytysaltaiden rakentamisella, saadaan vaikutuksia pintavesiin vähennettyä tehokkaasti, sillä pintavesien osalta näkyvin vaikutus on juuri kivipölyn sekoittuminen hulevesiin ja sitä kautta läheisiin ojiin, mikä aiheuttaa vesien samentumista ja kiintoaineksen sedimentoitumista virtaamattomissa tai hiljaisen virtauksen kohdissa. Hankkeen pintavesivaikutuksia on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 15. Lisäksi YVA-selostuksen liiteraportiessa on kattavia tietoja pintavesiin liittyviin asioihin (Kalasto- ja pohjaeläintutkimus, Sipoonjoen Naturaarviointi). Hankkeen merkittävimmät muutokset kohdistuvat Ruddammsbäckenin suuntaan. Sen nykyisen lähivaluma- alueen koko noin 398 ha kasvaa noin 430 hehtaariin, kun louhinta osa-alueella C muuttaa niiden alueiden pintaveden virtaussuuntaa. Parmanojan lähivaluma-alue vastaavasti pienenee nykyisestä noin 166 hehtaarista noin 133 hehtaariin. Byabäckenin ja Ollbäckenin valuma-alueisiin ei tässä vaihtoehdossa kohdistu muutoksia. Vaikka Ruddammsbäckenin lähivaluma-alue kasvaa louhinnan lopputilanteessa nykytilanteeseen verrattuna, hulevesien virtaamahuippuja tasataan viivästysaltailla, joiden mitoituksessa on otettu huomioon myös rankkasadetilanteet. Lopputilanteen hulevesien käsittely liittyy enemmän kaava-alueen toimintaan. Räjähdysainejäämistä peräisin oleva typpi on pääosin ammoniumnitraattia. Purkuojastoa eteenpäin kulkeutuessaan typpiyhdisteet voivat sitoutua osittain vesikasvillisuuteen, sedimentoitua pohjalle tai poistua ilmaan. Osa kulkeutuu edelleen Keravanjokeen (etäisyys noin 3 km) tai Sipoonjokeen (etäisyys noin 6 km), joissa sekoittumisolosuhteet ovat selvästi tehokkaammat. Laskennallisen arvion mukaan typpikuormitus ei ole enää ha- 31 (43)

33 32 (43) vaittavissa Keravanojan eikä Sipoonjoen vedenlaadussa. Näin ollen keskeisimmiksi vaikutusalueiksi voidaan arvioida Parmanoja ja Ruddammsbäcken. Keuksuon valuma- alue pienenee nykyisestä (noin 90 ha) noin 38 hehtaaria osa-alueen C louhinnan myötä. Valunnan arvioitiin näin ollen vähenevän noin 420 m3/d (38 ha keskivaluma 13 l/s km2). Suon vesitasapainon säilyttämiseksi on YVA:ssa suunniteltu alustava patoratkaisu, jossa Keuksuon sisäistä valuntaa ja suotautumista pyritään ehkäisemään ja nostamaan rakentamalla patoja suon kapeimpiin kohtiin. Näihin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa. Toiminnan alkupuolella valuma-alue ei vielä juuri muutu, vaan merkittävämmin se muuttuu vasta louhintavaiheiden 56 myötä. 5.3 Maisema Maisemaan ja kulttuuriympäristöön liittyvät asiat analyysi) on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 9. (mm. maisema- Arvioinnin mukaan louhinta-hankkeen maisemavaikutukset ovat suuruudeltaan pieniä. Kulttuuriympäristövaikutuksia ei aiheudu. Maisemamuutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutos näkyy vain lähiympäristössä teollisuustonteiksi louhitulla alueella, osa-alueen B itäpuolisella peltoalueella sekä osittain osa-alueen C itäpuolisella peltoalueella. Alue ei edusta kaunista maisemakuvaa. 5.4 Luonto Hankealueella on tehty kattavia luontoselvityksiä jo aiemmin BA II asemakaavoitustyöhön liittyen. YVA-menettelyn yhteydessä tehtiin lisäselvityksiä. Luontoasiat on käsitelty YVA-selostuksen luvuissa ja selostuksen liiteraporteissa Hanke-alueelle ei sijoitu uhanalaisia kasvilajeja, luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppejä eikä metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Vaihtoehdossa VE 3 suunnitelluille louhimisalueille sijoittuu osittain tai kokonaan yhdeksän METSO-kriteerit täyttävää kohdetta. Hankealueen luontoarvoiltaan arvokkaimpia luontotyyppejä ovat luonnontilaiset kallionlakimänniköt sekä luonnontilaisen kaltaiset varttuneet kuusikot. Laadittujen luontoselvitysten ja kohdekuvausten perusteella vaihtoehdon VE 3 varsinaisella hankealueella ei esiinny uhanalaisia luontotyyppejä, alue on tällä hetkellä talousmetsää. Alueella ei ole havaittu liito-oravia, viitasammakoita eikä uhanalaista linnustoa. Osa-alueen C keski-/länsiosassa havaittiin YVA-menettelyn yhteydessä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä ilman poikkeuslupaa. Tämä otettiin huomioon YVA:ssa ja jatkosuunnittelussa siten, että

34 kirjoverkkoperhosen esiintymisalue rajattiin pääasiassa vaiheeksi 6. Tämän hakemuksen mukainen toiminta ulottuu kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikalle, mutta toimenpiteet kirjoverkkoperhosen siirtämiseksi on jo aloitettu. Mikäli nykyisillä toimilla ei saavuteta toivottua tulosta siihen mennessä kun louhinta laajenee perhosten käyttämälle alueelle, voidaan loput toukkakotelot siirtää sopivaan vuodenaikaan käsin uudelle alueelle. Tilanne arvioidaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Alueen kirjoverkkoperhosesiintymän turvaamiseksi laadittiin suojelu- ja seurantasuunnitelma (Faunatica) (ks. YVA:n liiteraportit 8-9). Vuonna 2016 aloitettiin kirjoverkkoperhosen korvaavan elinympäristön perustaminen ja rakentaminen osa-alueen C länsipuolelle. Tilanteen kehittymistä ja seurantaa jatketaan (ks. liite 5). 5.5 Pöly Pölyämistä syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, kuormauksesta, työmaaliikenteestä ja kuljetuksista. Tuulisella säällä pölyä syntyy myös varastokasoista. Hieno leijuva pöly leviää lyhyitä matkoja tuulen mukana. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Sateisina vuodenaikoina pölyn leviäminen on ilman kosteudesta johtuen vähäistä. Murskaustoiminnan hiukkaspäästöistä suurin osa on halkaisijaltaan yli 10 m hiukkasia (PM10), jotka laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Ne eivät ole yhtä haitallisia terveydelle kuin niin sanotut hengitettävät hiukkaset (PM2,5). Hankkeesta aiheutuvaa pölyämistä tutkittiin YVA-menettelyssä pölymallinnuksella. Tulosten mukaan raja-arvoihin verrattavat, vuorokauden keskimääräiset PM10-pitoisuudet (raja-arvo 50 g/m3), rajoittuvat pölyn leviämislaskelmien perusteella metrin etäisyydelle toimintaalueesta. Toiminnan vaikutukset lähimpien asuintonttien ulkoilman PM10pitoisuuden vuosikeskiarvoihin ovat leviämislaskelmien perusteella suhteellisen vähäiset, johtuen toiminnan päästöjen jaksottaisuudesta ja vaihtelusta sekä toiminnan ja kohteiden välisestä etäisyydestä. Lähimmissä asuinkohteissa, arvioitu toimintojen aiheuttama lisäys vuosikeskiarvoon on todennäköisesti alle 10 % vuoden raja-arvosta. Kiviaineksen jalostuksessa, käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla. Vettä tuodaan alueelle säiliöautossa ja lisäksi käytetään selkeytysaltaisiin kerääntyvää vettä. Murskauslaitoksen sijoittaminen kallioseinämien suojaan vähentää omalta osaltaan pölyn kantautumista louhinta-alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa murskauslaitoksen pölyämistä voidaan vähentää myös kuljettimien ja seulojen koteloinneilla. Porauslaitteisto varustetaan tarvittaessa pölynkeräyslaitteistolla, mikä vähentää toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä tehokkaasti. Pölynkeräyslaitteesta pöly kerätään imuilman avulla porausrei'istä suodatinjärjestelmän kautta pölynkeräyssäiliöön. Pölynkeräyslaite koostuu suodatinjärjestelmästä sekä siihen puhaltimen ja imuletkun avulla kytketystä huuvasta, joka kerää pölyn porausreiän suulta. 33 (43)

35 Työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelun lisäksi myös teiden säännöllisellä kunnostuksella sekä tarvittaessa suolaamalla liikennöitävät alueet. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että tuulen aiheuttama pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Työkoneista ja kuljetusajoneuvoista syntyvät pakokaasupäästöt rajoittuvat pääosin tuotantoalueelle. Pölyvaikutukset on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 13 ja pölymallinnus on esitetty kokonaisuudessaan YVA-selostuksen liiteraporttina Melu Toiminnan merkittävimmät melulähteet ovat poraus, lohkareiden rikotus sekä murskaus. Melua syntyy myös liikennöinnistä. Valtioneuvoston ohjeiden perusteella melun ekvivalenttitasoksi sallitaan päiväsaikaan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa korkeintaan 55 db (A). Klo 6 7 melu saa olla korkeintaan 50 db (A). Vapaa-ajan asuinrakennuksessa ja luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää 45 db. Hankkeen meluvaikutuksia on käsitelty kattavasti YVA-selostuksen luvussa 11 ja selostuksen liiteraporttina 2 olevassa meluselvityksessä. Osaalueen B toiminnan meluvaikutukset ovat suurimmat Keravantien pohjoispuolella sekä Högbackan alueen asuintaloilla. Päiväajan keskiäänitaso on tässä tilanteessa mallinnuksen mukaan lähimpien asuintalojen kohdalla db. On huomioitava, että tässä hakemuksessa ei haeta lupaa osa-alueen B pohjoisosalle, joka oli mukana YVA-tarkastelussa. Näin ollen etäisyys Keravantien pohjoispuoliselle asutukselle on suurempi ja melutaso mallinnuksessa esitettyä pienempi. Osa-alueen C louhinnan meluvaikutukset vaihtelevat alueen suuren pintaalan takia louhintavaiheiden sijoittumisen mukaan. Toimittaessa alueen länsiosassa, idässä ja etelässä olevien lähimpien asuintalojen kohdalla melutaso jää alle 45 db:n. Toiminnan tapahtuessa osa-alueen itäosassa (vaiheet 3 ja 4) meluvaikutukset puolestaan painottuvat alueen itä- ja eteläpuolelle. Tässä tilanteessa toiminnan aikana päiväajan keskiäänitaso on noin db suunnittelualueelta idän ja kaakon suuntaan olevien asuintalojen kohdalla. Selvityksen mukaan alueen melutasot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna, etenkin hankealueen itäpuolella olevien asuintalojen kohdalla. Muilla suunnilla muutos melutasoissa on pienempi. Hankealueen itäpuolen asuintalojen kohdalla kiviainestoiminnasta aiheutuvat melutasot ovat ohjearvon tuntumassa, kun louhitaan osa-alueen itäosassa. Selvityksen mukaan huomioimalla asianmukainen meluntorjunta (mm. varastokasojen sijoittelu, suojavallit) louhinnan ja murskauksen toteutuksessa melutasot on kuitenkin mahdollista pitää raja-arvojen puitteissa. On lisäksi huomioitava, että mallinnus on tehty ns. pahimman skenaarion mukaisesti (mm. useita murskaimia ja poravaunuja käytössä samanaikaisesti). Todellisuu- 34 (43)

36 dessa tällainen tilanne esiintyy vain harvoin, eikä läheskään jatkuvasti. Todellinen melutaso on siis alempi kuin mallinnuksessa on esitetty. Meluvaikutuksia lievennetään mm. sijoittamalla murskauslaitos varastokasojen ja kallioseinämien suojaan. Alueen ympärille rakentuvat vallit (EV-alueet) muodostavat myös melun leviämisesteen toiminnan edetessä. Toimittaessa ylhäällä kallion päällä leviää porauksen melu pidemmälle kuin porauksen tapahduttua alemmalla louhoksen sisällä kallioseinämien suojassa, joten porauksen melupäästöt vaihtelevat toiminnan eri vaiheissa. Meluvaikutuksista on tehty erillinen täydennysselvitys (melumallinnus), joka on päivätty Siinä on huomioitu YVA-vaiheen jälkeen tehdyt tarkennukset suunnitelmaan. 5.7 Tärinä Louhinnassa räjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa paitsi kiven irtoamista myös tärinää. Voimakkain tärinä kestää yleensä vain alle sekunnin. Räjäytyksen vaikutus voidaan havaita jopa yli kilometrin etäisyydellä louhittavasta kohteesta. Räjäytys aiheuttaa myös ilmanpaineaallon. Tärinän leviämiseen vaikuttavat ennen kaikkea tärinälähteen ympäristön maapohjaolosuhteet: maapohjan pehmeys, kerrosten paksuus sekä niiden vaihtelut mm. kerrospintojen vinoudet, pohjavedenpinnan sijainti, maan kosteus jne. Louhinnan yhteydessä merkittävä vaikutus on myös kallion laadulla sekä kallion ja maaperän rajapinnalla. Haitallista tai häiritsevää tärinää voidaan lieventää oikealla työn suorituksella ja suunnittelulla. Louhintasuunnan valinnalla ja räjäytysaineen määrällä voidaan lieventää tärinän ja ilmanpaineaallon tasoa. 5.8 Viihtyvyys ja terveys Hankkeen vaikutuksia alueen viihtyvyyteen, asukkaiden elinoloihin ja turvallisuuteen selvitettiin YVA-menettelyssä mm. työpajatilaisuuksilla ja palautekyselyllä. Hankkeen merkittävimmät sosiaaliset vaikutukset ovat osallisten kokemat huoli ja epävarmuus mahdollisista vaikutuksista (vaihtoehdosta riippumatta), melun vaikutukset asuinviihtyvyydelle sekä muutokset joidenkin alueiden omaehtoisessa virkistyskäytössä. Tärinän ja ilmanpaineaallon vaikutukset voivat vaikuttaa joidenkin kiinteistöjen osalta koettuun asuinviihtyvyyteen. YVA-arvioinnin tulosten perusteella toiminta on kuitenkin järjestettävissä siten, että päästöjen raja-arvot eivät ylity. Rudus pyrkii aina toimimaan siten, että mahdolliset haittavaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia tehtävien lieventämistoimenpiteiden takia (mm. pölyn sidonta kastelulla ja meluntorjunta). 35 (43)

37 36 (43) Kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia voidaan lieventää huomioimalla erityisesti keinot melun, pölyn ja tärinän haittojen lieventämiseksi. YVA:n yhteydessä saadun palautteen mukaan asukkaat pitävät tärkeänä riittävää tiedottamista ja yhteistyötä hankkeeseen liittyviin muutoksiin ja vaikutuksiin liittyen. Erilaiset säännölliset työpaja- tai tiedottamistilaisuudet, räjäytyksistä ilmoittaminen esimerkiksi tekstiviestillä sekä esimerkiksi karttapalautepalvelu voisivat toimia vuorovaikutuksen ja palautteenantamisen kanavina. Rudus tuleekin toiminnassaan panostamaan vuorovaikutusasioihin alueen asukkaiden kanssa. Tarkempi suunnitelma viestintään liittyen laaditaan ennen ottotoiminnan aloittamista. 6 TIEDOT JÄTTEISTÄ Toiminnassa arvioidaan muodostuvan jätteitä taulukossa 5 esitetyn mukaisesti. Taulukko 5. Tiedot jätteistä ja niiden käsittelystä Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Sekajäte 2000 Rautaromu kg Jäteöljy, vaarallinen jäte kg Kierrätyksessä syntyvät jätteet kg Käsittely Talousjätteet kerätään tukitoiminta-alueelle jäteastiaan Välivarastoidaan alueella siirtolavoilla Kerätään säiliöihin ja toimitetaan asianmukaiseen vaarallisten jätteiden jatkokäsittelypaikkaan. Kerätään kontteihin. Toimituspaikka Paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa Toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille esim. Ekokem Toimitetaan kierrätykseen Vaaralliset jätteet (esim. jäteöljyt) varastoidaan tukitoiminta-alueella säiliöissä ja tarvittaessa lukitussa kontissa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen (esim. Ekokem Oy) tai muuhun vastaavaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan. Vaarallisista jätteistä pidetään omaa kirjanpitoa josta selviää mm. niiden laatu ja määrät. Alueella varastoidaan korkeintaan t jätteeksi luokiteltavia materiaaleja (betonijäte).

38 7 ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA (BAT JA BEP) Päästöjä vähennetään soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa suunnitelman muissa kohdissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Alueella käytetään nykyaikaista kalustoa. Murskauslaitoksen pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät, seulastot, murskaimet sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy paitsi itse laitoksessa myös kiviaineksen käsittelyssä ja varastoinnissa, kuormauksessa ja liikennöinnissä laitosalueella. Pölyleijuman määrään vaikuttaa useat eri tekijät kuten kiviaineksen kosteus, säätila, ilman suhteellinen kosteus, alueen tuuliolot, vuodenaika sekä laitoksella valmistettava tuote ja käytetty raaka-aine. Maa-aineksen käsittelyssä ja kuljetuksessa syntyviä pölyhaittoja vähennetään kastelulla. Myös työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelulla ja tarvittaessa suolauksella sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Pölyn leviämistä vähennetään myös varastokasojen oikealla sijoittelulla. 8 RISKIT JA TOIMET ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI Murskauslaitoksen sekä louhinnan normaalista toiminnasta ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Pohja- ja pintaveden likaantumisvaara syntyy alueella varastoitavien ja käsiteltävien poltto- ja voiteluaineiden sekä laitteissa ja koneissa käytettävien hydrauliikkaöljyjen riskistä onnettomuus- tai häiriötilanteessa päästä maaperään ja pohjaveteen/pintavesiin. Alueelle tullaan rakentamaan asianmukainen tukitoiminta-alue. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Ympäristöriskejä vähennetään ja ne huomioidaan tunnistamalla riskialueet, ohjeistamalla niiden seuranta ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Kaikki tuotantoalueella työskentelevät ovat tietoisia ympäristö- ja maaainesten ottolupaehdoista siinä laajuudessa kuin se heidän työtään koskee. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Toiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa heti voidaan ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Rudus Oy on kouluttanut henkilöstöään ympäristövastuulliseen toimintaan ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksella vuodesta 2012 lähtien. Henkilöstöllä mukaan lukien pääsääntöisesti Rudukselle työtä tekevillä urakoitsijoilla on voimassa oleva ympäristöturvallisuuskortti. Henkilöstön tietoisuus ympäristövahinkojen torjunnasta on ensiarvoisen tärkeää ympäristövahinkojen haittojen estämisessä. Toiminnassa noudatetaan Rudus Oy:n ympäristöohjeita. Todennäköisin työmaalla tapahtuva vahinko liittyy 37 (43)

39 öljyihin, koko henkilöstö on tietoinen toimintatavoista tällaisen vahingon sattuessa ja työmaalta löytyy riittävät välineet vahingon rajaamiseen ja torjuntaan. Työmaalla on murskauksen aikana riittävästi konekalustoa, jolla esimerkiksi öljyvuodon sattuessa voidaan kerätä pilaantunut maaaines talteen ja toimittaa asiallisesti käsiteltäväksi. Louhintatyössä voi riskejä muodostua räjäytystöistä. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana voi sinkoutua kallion kappaleita työskentelyalueen ulkopuolelle. Tällaiset riskit minimoidaan huolellisilla suunnittelulla ja valmistelutoimenpiteillä ennen jokaista räjäytystä. Alueelle muodostuu työnaikaisia jyrkkiä kalliorintauksia. Putoamisriskiä poistetaan asianmukaisilla työmaa-aidoilla ja varoituskylteillä. Toimintaalueella vähennetään työmaaliikenteeseen kohdistuvia riskejä rajoittamalla nopeuksia ja tarvittavin varoituskyltein. Kuljetusajoneuvot ja työkoneet on varustettu peruutusvaroitusäänellä TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Murskauslaitoksen toimintaa seurataan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa tai vastaavaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineesta ja sen määrästä, tiedot syntyneistä jätteistä ja sen poiskuljetuksista sekä maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan kaupungin valvontaviranomaiselle tiedoksi. 9.2 Ympäristövaikutusten tarkkailu Bastukärr I alueella on tehty ympäristövaikutusten seurantaa jo pitkään aiempaan louhinta- ja murskaustoimintaan liittyen ja hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Pohja- ja pintavedentarkkailuun on liittynyt pinnanmittauksia ja laatunäytteiden analysointia havaintoputkista ja ojista. Melumittauksia on tehty jatkuvatoimisilla melumittareilla. Pölymittauksia on tehty jaksoittain (1 2 kk). Tehty tarkkailu on liittynyt BA I alueen toimintoihin, koska toiminta nyt siirtyy etelämmäksi BA II alueelle, on tarkkailuohjelmien päivitys tarpeen. Tämän hakemuksen/suunnitelman liitteenä 11 on tarkkailuohjelmaehdotus joka korvaa aiemmat tarkkailuohjelmat. Uudessa tarkkailuohjelmassa esitetään toimenpiteet pohjaveden, pintaveden, melun ja pölyn sekä tärinän seurannalle kohteessa. Esitettyjen seurantapisteiden sijainnit on esitetty kartalla kuvassa (43)

40 Kuva 5. Esitettyjen seurantakohteiden sijainnit (kartta päivitetty ) 39 (43)