PÄÄTÖS. Nro 99/2019 Dnro ESAVI/8548/2017. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 99/2019 Dnro ESAVI/8548/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Bastukärrin maa-aineslupa, kallion louhinnan, louheen murskauksen, maankaatopaikan ja betonijätteen käsittelyn ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Sipoo HAKIJA Rudus Oy Karvaamokuja 2a Helsinki Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa-aineslain mukainen hakemus koskee kallion louhintaa. Ympäristölupaa haetaan louhinnan lisäksi alueelta louhitun ja muualta tuodun kiviaineksen murskaukselle, louhinta-alueella tehtävälle betoni- ja tiilijätteen käsittelylle sekä pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoittamiselle louhinta-alueelle. Kysymyksessä on uusi toiminta. Toiminnot sijoittuvat Sipoon kunnassa Kirkonkylän ja Martinkylän kylissä sijaitsevalle Bastukärrin alueelle. Toiminta-alue jakautuu kahteen osaalueeseen (osa-alueet B ja C). Osa-alue B sijoittuu kiinteistölle ja osa-alue C kiinteistölle Käyntiosoite alueelle on Keravantie 570, Sipoo. Rudus Oy omistaa kiinteistön HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c), 7 e) ja 13 f) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (135) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Maa-aineslain 4 a :n mukaan maa-ainelain mukainen maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Maa-aineslain 7 :n mukaan lain 4 a :ssä tarkoitetun lupa-asian ratkaisee ympäristönsuojelulain :ssä säädetty toimivaltainen lupaviranomainen. Lupahakemuksessa esitetyillä toiminnoilla on sellaisen ympäristönsuojelulain 41 :ssä tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 34 ja ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 2 momentin kohtien 13 e) ja 13 f) perusteella toimivaltainen viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa olevat luvat Kyseessä on uusi toiminta. Toiminta-alueelle ei ole myönnetty aiemmin maa-aineslupia. Muut päätökset ja sopimukset Toiminta-alueen ympäristössä ns. Bastukärr I alueelle (ks. jäljempänä Yleiskuvaus alueesta ) on ollut louhinta- ja murskaustoimintaa 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja alueelle on myönnetty useita maa-aineslupia sekä maa-ainesten ottamiseen liittyviä ympäristölupia. Rudus Oy:llä on Bastukärr I alueella voimassa oleva Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristövaliokunnan myöntämä maa-aineslupa sekä Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja kiviaineksen murskaukseen. Sipoon kunnan ympäristönsuojelujaosto on lisäksi myöntänyt Rudus Oy:lle ympäristöluvan valmisbetonitehtaan toiminnalle. Rudus Oy on tehnyt kiinteistön omistajan kanssa sopimuksen kalliokiviaineksen otto-oikeuden luovuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Toiminnan ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Menettelyssä on tarkasteltu kolmea toteutusvaihtoehtoa (VE 3, VE 4 ja VE 4+) ja hankkeen to-

3 3 (135) teuttamatta jättämistä (ns. 0-vaihtoehto). YVA:ssa tarkasteltu hankealue oli kokonaisuudessaan noin 100 ha ja ottomäärä toteutusvaihtoehdosta riippuen milj. m 3 ktr. Maa-ainesten ottamisen lisäksi YVA-menettelyssä tarkasteltiin puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoittamista hankealueelle sekä kierrätysbetonin ja muualta tuodun louheen käsittelyä. Lupahakemus vastaa pitkälti YVA-menettelyn vaihtoehtoa VE 3. Osa-alueen C rajaus on sama kuin YVA-selostuksessa, mutta toiminnan vaiheistuksiin ja ottotasoihin on tehty joitain tarkistuksia (EV-alueet, joilla ottotaso osittain nostettu). Osa-alueen B rajausta on muutettu siten, että lupaa louhinnalle haetaan ainoastaan osa-alueen eteläosaan, niin että osa-alue B jää kokonaisuudessaan Bastukärr I -asemakaavan kaava-alueen ulkopuolelle. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut arviointiselostuksesta lausunnon (dnro UUDELY/1203/2015). Lausunnon yhteenvetona todetaan mm. seuraavaa: Vuosikymmeniä jatkuessaan kiviainestoiminnalla on todennäköisesti pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia, jotka ilmentyvät erityisesti lähialueen asukkaiden viihtyisyyden vähenemisenä. Jatkovalmisteluissa tulee korostaa haittojen minimoimista ja esittää, miten arviointiselostuksessa esitetyt vaikutusten lieventämiskeinot on otettu huomioon. Lupavaiheessa on syytä esittää tekniset ja toiminnalliset keinot, joilla erityisesti melun, pölyn ja tärinän haitallisia vaikutuksia vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. Yhteysviranomainen korostaa, että meluselvitystä tulee parantaa selvittämällä, kuinka suuri hankkeen aiheuttama melutilanteen muutos on eri kohteissa ja esittämällä BAT-tasoisen meluntorjunnan vaikutukset melutasoihin erityisesti niissä tilanteissa, joissa keskiäänitaso altistuvissa kohteissa ylittää tai on lähellä melun ohjearvoja. Myös pölyntorjunnasta tulee huolehtia BAT-tasoisesti. Tärinävaikutusten vähentämisessä oleellista on räjäytysten pitäminen kooltaan kohtuullisina. Lisäksi tulee laatia yksityiskohtaiset vaikutusten seurantaohjelmat. Asukkaille tiedottaminen hankkeen etenemisestä ja räjäytyksistä on tärkeää. Talousvesikaivojen tarkkailulla on varmistettava talousveden laadun ja riittävyyden turvaaminen. Mahdollinen vedensaatavuusongelma tulee ratkaista ennakoivasti. Vesijohtoverkoston rakentaminen alueelle on vaihtoehto vedenjakelun varmistamiseksi. Hanke ei merkittävästi heikennä Sipoonjoen Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja, kun hulevesien hallinta ja käsittely toteutetaan tehokkaasti. Pintavesiin ja kalastoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi esitetyt laskeutusallas- ja biosuodatuskäsittelyt ovat tarpeellisia. Kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen alueella voidaan turvata toteuttamalla kirjoverkkoperhosen suojelu- ja seurantasuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuositukset. Mikäli seuranta osoittaa, että suositellut toimenpiteet johtavat toivottuun tulokseen, ei ole tarpeen

4 4 (135) hakea luonnonsuojelulain 49.3 :n poikkeuslupaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi. Yhteysviranomainen huomauttaa, että louhinnassa ja räjäytyksissä on otettava huomioon maakaasuputken läheisyys. Osa-alueella B louhinnan ulottaminen suojaviheralueelle on ristiriidassa asemakaavassa esitetyn kanssa. Hankkeen toteuttaminen ei saa vaarantaa liikenneturvallisuutta. Erityisesti Keravantieltä liittymät ja valo-ohjaus sekä muut raskaan liikenteen tarpeet tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Jokivarrentiellä on tunnistettu tarve kevyenliikenteenväylälle. Hallintajärjestelmät Yhtiöllä on sertifioitu ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Alueen kaavoitustilanne Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava ja Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Itä-Uudenmaan maakuntakaava sekä Uudenmaan 1. ja 2. vaihemaakuntakaavat ovat lainvoimaisia. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuuston päätöksellä ja maakuntahallitus on päättänyt , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Lainvoimaisissa maakuntakaavoissa toimintaalue on laajalti työpaikka-aluetta, osittain kiviainesten ottoaluetta (EOk) ja osittain taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Osaalueen C kaakkoisosan sekä osa-alueen B kohdalla ei em. kaavoissa ole merkintää. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa toiminta-alue on merkitty kokonaisuudessaan logistiikka-alueeksi (LOG), josta osa on merkitty kiviainesten ottoalueeksi (EOk). Alueella on voimassa Sipoon yleiskaava 2025 (Sipoon kunnanvaltuuston hyväksymä, lainvoimainen ). Yleiskaavassa toimintaalue on valtaosin merkitty työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueeksi (TP). Kaavamääräyksen mukaan alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueen tasaaminen maa-aineksenotolla loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittu. Osa-alueen C eteläisin osa on merkitty hajaasutusalueeksi (MTH). Toiminta-alueen länsipuolella oleva suoalue (Keuksuo) on merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Kaavamääräyksen mukaan alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. Toiminta-alueen länsipuolelle on merkitty myös viheryhteystarve, joka toimii virkistysyhteytenä ja ekologisena käytävänä. Kaavamääräyksen mukaan aluetta ja sen lähiympäristöä suunniteltaessa on katsottava, ettei viheryhteyden toteuttamismahdollisuuksia heikennetä eikä ekologisia käytäviä katkaista.

5 5 (135) Toiminta-alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Osa-alue C sijoittuu Bastukärr II työpaikka-alueen asemakaavan kaava-alueelle. Asemakaava kuulutettiin vireille ja kaavaluonnos oli nähtävillä Nähtävillä olleessa asemakaavaluonnoksessa osa-alue C sijoittuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (T-4) ja korttelialuetta ympäröiville suojaviheralueille (EV-1). Kaavan laatiminen on kesken. Voimassa olevan Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan (hyväksytty ja saanut lainvoiman ) kaava-alue sijoittuu osa-alueen B länsipuolelle ja osa-alueen C pohjoispuolelle. Kaava-alue koostuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueista sekä näitä ympäröivästä suojaviheralueesta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Toiminta-alue sijaitsee Sipoon kunnassa Keravantien (maantie 148) ja Jokivarrentien (maantie 1521) välisellä ns. Bastukärrin alueella. Bastukärrin alue jakautuu kahteen osaan. Bastukärr I on jo asemakaavoitettu (edellä mainittu Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaava). Alue on osittain rakennettu ja rakentaminen jatkuu tulevina vuosina. Alueella sijaitsee mm. SOK:n (Inex Partners) logistiikkakeskus. Rudus Oy:llä on Bastukärr I alueella voimassa olevat maa-aineslupa sekä kallion louhintaa ja kiviaineksen murskausta koskeva ympäristölupa. Louhintaa tehdään enää edellä mainitun logistiikkakeskuksen etelä-/itäpuolella sekä kaava-alueen itäosassa, jossa sijaitsee myös Rudus Oy:n betoniasema. Alueella on ollut louhinta- ja murskaustoimintaa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Bastukärr II sijoittuu Bastukärr I:n eteläpuolelle ja ulottuu etelään Jokivarrentiehen asti. Bastukärr II on nykytilassa rakentamatonta metsätalousaluetta. Osa-alue C sijoittuu Bastukärr II:n alueelle. Osa-alue B sijaitsee asemakaavoitetun alueen (Bastukärr I) itäpuolella Ruduksen olemassa olevan betoniaseman vieressä. Osa-alueen B ja osa-alueen C louhintavaiheen 3 itäpuolitse kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki. Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Louhittavan alueen etäisyys asutukseen on lähimmillään noin 300 metriä (Jänissuontie osa-alueen C itäpuolella ja Stenkullantie osa-alueen C eteläpuolella). Louhinta-alue on pinta-alaltaan laaja ja etäisyys asutukseen on esimerkiksi osa-alueen C louhintavaiheissa 1, 2 ja 5 yli kilometri. Vantaan Nikinmäen asuinalueeseen on etäisyyttä lähimmillään noin 1,7 kilometriä ja Keravan Levonmäen asuinalueeseen lähimmillään noin 1,7 kilometriä. Toiminta-alueen länsipuolella on Keinukallion virkistysalue.

6 6 (135) Kiviaineksen murskauslaitos sekä betoni- ja tiilijätteen käsittelytoiminnot tullaan sijoittamaan toiminnan alkuvaiheessa osa-alueen C pohjoisosaan, jolloin etäisyys asutukseen on mahdollisimman suuri (vähintään n. 1 kilometri). Louhinnan edetessä kiviaineksen murskauslaitoksia tullaan sijoittamaan myös lähelle sen hetkistä louhintakohtaa, mutta etäisyys asutukseen on harvoin, jos koskaan, alle 400 metriä. Topografia ja maisema Luontoarvot ja lähimmät suojelualueet Toiminta-alue sijoittuu kumpuilevalle, kallioiselle selännealueelle, joka rajautuu lännessä Keravanjokilaaksoon ja idässä Sipoonjokilaaksoon. Toiminta-alue on rakentamatonta kallioista ja osin soistunutta metsätalousaluetta. Osa-alue B rajautuu kaakossa metsäiseen alueeseen. Etelässä, lounaassa ja koillisessa on peltoa ja luoteispuolella sijaitsee Ruduksen betoniasema. Osa-alue C rajautuu pääosin metsäalueisiin. Pohjoisosa rajoittuu jo osittain toteutuneeseen työpaikka-alueeseen (SOK:n logistiikkakeskus) ja itälaidalta alkaa noin kilometrin pituinen itä länsi -suuntainen kapea peltoalue. Itä- ja eteläpuolilla olevien peltoaukeiden reunoilta avautuu joitakin näkymiä toiminta-alueen suuntaan. Osa-alueella B maanpinta nousee korkeimmillaan tasoon +52 metriä. Osaalueen B länsipuolella oleva alue on louhittu/louhitaan tasoon n metriä. Itäpuolella oleva peltoalue on tasolla n. +35 metriä ja Keravantie tasolla n metriä Osa-alueella C maastonmuodot ovat vaihtelevat. Alueen etelä- /keskiosassa maasto nousee korkeimmillaan tasoon +73 metriä. Kalliokohoumien välissä maanpinta on yleisesti tasolla metriä. Alueen pohjoisosassa maasto on tasaisempaa ollen pääosin tasolla metriä. Alueen länsipuolella olevalla suoalueella (Keuksuo ja Koukkusuo) maanpinta on tasolla m. Etelään mentäessä maasto laskee ja esimerkiksi Jokivarrentie on tasolla noin +30 m. Toiminta-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä, merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Sipoonkorven Natura-alue (FI ) ja Sipoonjoen Natura-alue (FI ). Sipoonkorven Natura-alue on suojeltu luontodirektiivin (SAC) mukaisena alueena. Sipoonkorpi on metsäinen, soinen ja kallioinen luontokokonaisuus. Natura-alueen etäisyys toimintaalueeseen on lähimmillään noin yksi kilometri. Sipoonjoen Natura-alueeseen kuuluu Sipoonjoen pääuoma ja kahdeksan sivujokea. Natura-alueessa on mukana vain vesialueita ja suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Natura-alue on tärkeä varsin luonnontilaisena säilyneen puroluonnon sekä ennen kaikkea meritaimenen alkuperäiskan-

7 7 (135) nan suojelulle. Natura-alueen etäisyys toiminta-alueeseen on lähimmillään noin 1,3 kilometriä. Hulevesien purkureitin pituus toiminta-alueelta Sipoonjoen Natura-alueelle on noin 5,5 kilometriä. Toiminta-alueen ja sen lähiympäristön luonnonolosuhteita on selvitetty asemakaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä. Selvityksissä toimintaalueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvilajeja, luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Osa-alue B on valtaosin 5 10-vuotiasta taimikkoa. Alueen kaakkoisosa on varttunutta kuusikkoa, jossa on paikoin lahopuuta ja sekapuustona muutamia keski-ikäisiä lehtipuita. Osa-alueen B pohjoispuolella oleva alue on avohakattu. Osa-alueen C pohjois- ja keskiosissa on tehty laajoja avohakkuita. Kasvatusikäistä ja varttunutta puuta kasvavat metsiköt ovat kuusi- tai mäntyvaltaisia ja kasvillisuustyypit vaihtelevat kuivahkosta kankaasta lehtomaiseen kankaaseen. Osa-alueelle C sijoittuu osittain tai kokonaan yhdeksän METSO-ohjelman (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma ) kriteerit täyttävää kohdetta. Luonnonarvoiltaan arvokkaimpia luontotyyppejä ovat luonnontilaiset kallionlakimänniköt sekä luonnontilaisen kaltaiset varttuneet kuusikot. Toiminta-alueen länsipuolella oleva suoalue, Keuksuo, on tunnistettu paikallisesti arvokkaaksi elinympäristöksi. Keuksuo on luhtaista ja puustoista ruohonevakorpea. Voimassa olevassa yleiskaavassa Keuksuo merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Toiminta-alueen lintulajiston on todettu olevan tyypillistä Uudenmaan metsäalueiden lajistoa, eikä alueelta ole tiedossa petolintujen pesiä. Selvityksissä havaitut sudenkorentolajit olivat suhteellisen yleisiä ja alueen purot on todettu vaateliaille virtavesilajeille liian sameavetisiksi. Tehdyt lepakkohavainnot olivat määrältään vähäisiä ja lajiston todettiin käsittävän yleisimpiä Suomessa tavattuja lajeja. Alueella ei havaittu saukonjälkiä eikä merkkejä viitasammakoista. Toiminta-alueelta ei löydetty myöskään liito-oravan käytössä olevia elinympäristöjä. Kesällä 2015 tehdyssä perhosselvityksessä havaittiin osa-alueelle C ulottuva kirjoverkkoperhosen esiintymä. Kirjoverkkoperhonen kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Syksyllä 2015 kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikat kartoitettiin tarkemmin ja laadittiin lajin suojelu- ja seurantasuunnitelma. Vuonna 2016 aloitettiin kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikan turvaamiseksi suunnitellut elinympäristön hoitotoimet, joiden tavoitteena on lieventää lajiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Lievennystoimilla pyritään tuottamaan nykyistä lisääntymis- ja levähdyspaikan ydinaluetta korkealaatuisempi uusi ydinalue louhinta-alueen ulkopuolelle, jolloin kirjoverkkoperhospopulaation koko voi kasvaa nykyisestä. Lievennystoimille on Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämä lupa (UUDELY/5277/2017).

8 8 (135) Maaperä ja kallioperä Toiminta-alueella maapeitteiden paksuudet vaihtelevat. Korkeimmilla kohdilla maapeite on paikoin hyvin ohut tai puuttuu kokonaan. Kallioiden välissä olevissa painanteissa maakerroksia on paikoin useita metrejä. Osaalueen C pohjoisosassa kaavoituksen yhteydessä tehtyjen maatutkaluotausten perusteella maakerrosten paksuus on pääosin 2 5 metriä. Maaperä on pääosin savea, silttiä ja hiekkamoreenia. Painanteissa esiintyy myös turvetta. Toiminta-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kallioalueita. Lähin arvokas kallioalue, Böleberget Oxberget (KAO010107), sijaitsee n. 600 metriä toiminta-alueesta etelä kaakkoon. Toiminta-alue on luokiteltu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa (POSKI 2006) maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuvaksi alueeksi. Louhittavalla alueella ei ole merkittäviä ruhjeita. Toiminta-alueelle ja sen läheisyyteen sijoittuu muutamia alueellisia ja paikallisia kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Pohjavedet Toiminta-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Ollisbacka ( , II luokka), sijaitsee noin kilometri osaalueesta B pohjoiseen. Lähin I luokan pohjavesialue on Nikkilän pohjavesialue ( ), joka sijaitsee noin 2,8 kilometrin etäisyydellä toimintaalueen itäpuolella. Toiminta-alueelta ei ole pohjaveden virtausyhteyttä kyseisille pohjavesialueille. Toiminta-alueen läheisyydessä vedenhankinta on yksityisten kaivojen varassa. Alueella on toteutettu kaksi kaivokartoitusta. Ensimmäinen kaivokartoitus tehtiin vuonna 2010 alueen itäosassa. Kesällä 2015 osana YVAmenettelyä kartoitettiin pohjois-, kaakkois- ja eteläpuolelle sijaitsevat asuinkiinteistöjen talousvesikaivot. Vuoden 2015 kaivokartoituksen yhteydessä otettiin vesinäytteet yhdestä rengaskaivosta ja kuudesta porakaivosta. Pohjoispuolella noin 400 metrin etäisyydellä on 150 kaivon geoenergiakaivokenttä. Pohjaveden varastoituminen on vähäistä, sillä kalliomäkien alueilla maakerrokset ovat ohuita ja painanteissa maaperä on pääosin silttiä, savea ja hiekkamoreenia. Pohjaveden virtaussuunnat noudattelevat maanpinnan topografiaa. Osa-alueen C itäosassa pohjaveden päävirtaussuunta on itään kohti Ruddammsbäckenin purolaaksoa ja länsiosassa länteen kohti Koukkusuota. Pohjaveden pinnankorkeuksia ja laatua on seurattu osana Bastukärr I alueella käynnissä olevan louhinnan velvoitetarkkailua. Osa-alueen C pohjoisosaan sijoittuvissa pohjavesiputkissa (PVP1/2010 ja PVP2/2010) poh-

9 Purkuvesistö ja pintavedet 9 (135) javeden pinnan korkeudet ovat vuosina olleet metriä (PVP1/2010) ja metriä (PVP2/2010). Pohjaveden pinnankorkeuden alanemisen pohjavesiputkessa PVP1/2010 on arvioitu saattavan johtua tarkkailupisteen läheisyydessä tehtävästä louhinnasta. Kesällä 2015 YVA-menettelyn yhteydessä osa-alueen C eteläosaan asennettiin kaksi pohjaveden havaintoputkea (hp1/15 ja hp2/15). Pohjaveden pinnankorkeus mitattiin syyskuussa 2015, jolloin se oli havaintoputkessa hp1/15 +42,22 metriä ja putkessa hp2/15 +31,78 metriä. Samalla kallioperän vedenjohtavuutta selvitettiin vesimenekkikokein. Tulosten perusteella kallio on hyvin tiivistä. Osa-alueen B läheisyydessä (havaintoputket P3/2011, P4/2011 ja P5/2011) pohjaveden pinnantaso on noin +35 metriä. Toiminta-alue sijaitsee kahdella valuma-alueella. Osa-alue B ja itäosa osaalueesta C sijaitsevat Ruddammsbäckenin valuma-alueella (20.005). Ruddammsbäcken laskee Sipoonjoen alaosaan (20.001). Länsiosa osaalueesta C sijoittuu Parmanojan valuma-alueelle. Vedet ohjautuvat Keuksuon ja Koukkusuon kautta Parmanojaan ja edelleen Keravanjoen alaosaan (21.092). Ruddammsbäckenin uoman pituus toiminta-alueelta Sipoonjokeen on noin 6 km ja sen valuma-alue on 13 km 2. Ruddammsbäcken virtaa pääasiassa peltomaiden keskellä ja sen uoma on suurelta osin perattu. Suurin osa Ruddammsbäckeniin kohdistuvasta kuormituksesta on peräisin peltoviljelystä. Ruddammsbäckenille on tyypillistä suuret virtaamavaihtelut: alivirtaamakautena veden vähyys ja ylivirtaamakausina mahdolliset tulvat. Erityisesti keväisin on havaittu pienimuotoisia tulvia. Valuma-alueen voimakkaasta kuormituksesta huolimatta Ruddammsbäcken on säilyttänyt osan luontoarvoistaan. Sipoonjoki on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki. Sipoonjoen vesi on savisameaa ja runsasravinteista. Vedenlaatuun vaikuttavat erityisesti peltokuormitus ja haja-asutuksen jätevesikuormitus. Sipoonjoen alaosan fysikaaliskemiallinen tila on huono, hydrologismorfologinen tila tyydyttävä ja ekologinen tila välttävä (lähde: Oiva-tietokanta, vuoden 2013 luokitus). Parmanoja saa alkunsa Keuksuolta. Uoman pituus ennen Keravanjokea on noin 3 km ja valuma-alueen koko 450 ha. Parmanojaa on suoristettu ja perattu ja se virtaa lähes koko matkaltaan suoristetussa uomassa. Valumaalue on pääosin ihmisen muokkaamaa ja peltojen vaikutus ilmenee sameutena ja runsasravinteisuutena. Keravanjoki on tyypiltään keskisuuri savimaiden joki ja sen vesi on luontaisesti sameaa. Keravanjoen alaosan fysikaaliskemiallinen tila, hydrologismorfologinen tila ja ekologinen tila ovat tyydyttäviä (lähde: Oiva-tietokanta, vuoden 2013 luokitus).

10 10 (135) Ruddammsbäckenin kalastoa ja pohjaeläimistöä on selvitetty vuonna 2014 tehdyin tutkimuksin (Ruddammsbäckenin tila, Itä-Uudemaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y., 2014). Ruddammsbäckenin pohjaeläinlajiston todettiin olevan puron koko huomioiden melko runsas ja monipuolinen ja laji- ja yksilömäärien todettiin kasvavan alajuoksua kohden. Erityisesti lohikalojen ravinnoksi soveltuvan purokatkan yksilömäärien todettiin olevan verrattain suuria. Taimenia ei vuonna 2014 toteutetussa sähkökoekalastuksessa tavattu, mutta Ruddammsbäckenin todettiin sopivan olosuhteiltaan taimenelle. Sipoonjoessa elää äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenen alkuperäiskanta. Tärkeimmäksi alueeksi meritaimenen lisääntymisen kannalta on tunnistettu Sipoonjoen Natura 2000-alueeseen kuuluva Byabäcken, jossa taimenen lisääntyminen on säännöllistä. Byabäcken laskee Sipoonjokeen noin 2 kilometriä Ruddammsbäckenistä alavirtaan. Toinen tärkeäksi taimenkohteeksi tunnistettu Brobölenkoski sijaitsee Sipoonjoen pääuomassa noin kilometri Ruddammsbäckenin laskukohdasta alajuoksulle päin. Parmanojan kalastoa on selvitetty YVA-menettelyn yhteydessä vuonna 2015 tehdyin sähkökoekalastuksin. Parmanojan kalaston todettiin muodostuvan lähinnä kivennuoliaisesta. Keväällä puroon todettiin saattavan nousta myös kutevia särkikaloja. Parmanojassa ei todettu olevan vaativammalle lajistolle, kuten taimenelle, soveltuvia elinalueita. Keravanjoen pääuomassa esiintyy meritaimenta, mutta merkittävimmät taimenen lisääntymisalueet sijoittuvat sivupuroihin. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Maa-aineslupaa haetaan kiviaineksen ottamiseen. Ottoalue jakautuu kahteen osa-alueeseen (osa-alueet B ja C). Osa-alue C sijoittuu vireillä olevan Bastukärr II asemakaavan kaava-alueelle ja hakija on katsonut louhinnan olevan kaava-alueen esirakentamista. Kiviaines murskataan ja sitä käytetään pääkaupunkiseudun rakentamistoiminnassa. Alueen kiviaineksen todetaan soveltuvan hyvin normaaliin rakentamiseen. Ympäristölupaa haetaan edellä mainitun louhinnan lisäksi kiviaineksen murskaukselle, betoni- ja tiilijätteen käsittelylle sekä pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitukselle. Lisäksi Rudus Oy hakee toiminnassa tuotetulle betonimurskeelle (Betoroc) jätteeksi luokittelun päättymistä. Kiviaineksen ottaminen Suojaetäisyydet ja varotoimenpiteet Louhittava alue on rajattu alustavan Bastukärr II asemakaavaehdotuksen sekä Bastukärr I asemakaavan perusteella. Osa-alueella C ottoalueen raja seuraa kaavaehdotuksen aluerajauksia. Yleisten ohjeiden mukaisia suoja-

11 11 (135) etäisyyksiä (10 m tai 30 m etäisyys kiinteistörajaan) ei siten voida kaikilta osin soveltaa. Louhittavan alueen itäpuolella olevaan Gasum Oy:n maakaasuputkeen jätetään vähintään 20 metriä leveä suojavyöhyke. Louhinnassa toimitaan Gasum Oy:n ohjeiden ja turvamääräysten mukaisesti sekä hankitaan tarvittavat luvat. Varotoimenpiteitä noudattamalla vaaraa putkille ei aiheudu. Räjäytyksistä syntyvän tärinän aiheuttamia vaurioriskejä eliminoidaan räjäytysten suunnittelulla sekä tärinän mittauksilla. Asuintaloihin jää joka tilanteessa vähintään 300 metrin suojaetäisyys, mutta etäisyys SOK:n logistiikkakeskuksen rakennukseen on lähimmillään 150 metriä (Bastukärr I alueella tehtävä ottotoiminta on osittain tätä lähempänä). Louhinta-alueen ympärille rakennetaan tarvittaessa työnaikaiset aidat putoamisvaaran estämiseksi. Lisäksi putoamisvaarasta varoitetaan mm. varoituskylteillä. Pintamaiden poisto (kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma) Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat louhittavilta alueilta poistettavat pintamaat. Osa-alueella B pintamaapeite on pääosin ohut, alle 50 cm. Ottoalueen alavimmilla reuna-alueilla pintamaita saattaa olla jonkin verran enemmän. Osa-alueella B poistettavia pintamaita arvioidaan olevan yhteensä noin m 3. Pintakerros on lähinnä humusta ja moreenia. Osa-alueella C pintamaakerroksen paksuus vaihtelee. Kaavoituksen yhteydessä tehtyjen tutkimusten perusteella poistettavia pintamaita arvioidaan olevan yhteensä noin 1,5 milj. m 3, josta hiekkaa, silttiä ja moreenia on noin 1 milj. m 3 ja turvetta ja savea noin 0,5 milj. m 3. Arvioidut määrät ovat viitteellisiä ja tarkentuvat pintamaiden poiston myötä. Maa-ainesten on arvioitu olevan pilaantumattomia. Louhittava alue on ollut aiemmin metsätalouskäytössä, eikä siellä ole hakijan tietojen mukaan harjoitettu sellaista toimintaa, jonka myötä maaperään olisi voinut päästä haitta-aineita. Pintamaat tullaan sijoittamaan osa-alueelle B (täyttömäki) sekä osaalueelle C (valmisteilla olevan asemakaavan EV-alueille rakennettavat vallit). Poistettavia maa-aineksia voidaan hyödyntää myös muilla tavoin, esim. turve voidaan käyttää mullanvalmistuksessa. Kannot toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Louhinta-alue, vaiheistus ja louhintatasot Louhinta-alue (ottoalue) on pinta-alaltaan kokonaisuudessaan 61,2 ha. Osa-alueella C louhittavan alueen pinta-ala on 58,8 ha ja osa-alueella B 2,4 ha. Toiminta-alue (ottamisalue), eli alue jonka sisäpuolelle kaikki toiminnot sijoittuvat, on pinta-alaltaan 66,1 ha (osa-alue C 63,2 ha ja osaalue B 2,9 ha).

12 12 (135) Osa-alueen B louhinta on tarkoitus aloittaa viimeistään sitten kun Bastukärr I alueella tehtävä louhinta on päättymässä. Louhinta ulotetaan ympäröivää maanpintaa syvemmälle. Alin louhintakorkeus osa-alueella B on metriä. Osa-alueen C louhinta on jaettu kuuteen vaiheeseen. Vaiheessa 1 osaalueen C pohjoisosan pintamaat kuoritaan ja tarvittaessa tehdään tasauslouhintaa. Louhintaa ei tehdä lopulliseen tasoon, vaan kyseistä aluetta käytetään työskentely- ja varastointialueena. Vaiheessa 2 louhintaa tehdään kaava-alueen pohjoisreunan EV-alueella. Alin louhintakorkeus vaiheen 2 alueella on +33 metriä. Vaiheessa 3 louhinta etenee osa-alueen C itä- ja eteläosissa siten, että louhintasuunta on sekä pohjoisesta etelään että etelästä pohjoiseen samanaikaisesti. Vaiheessa 4 louhintaa jatketaan alueen eteläosassa siten, että pääasiallinen etenemissuunta on idästä länteen. Alin louhintakorkeus vaiheiden 3 ja 4 alueilla on metriä lukuun ottamatta vaiheen 4 EV-aluetta, jossa louhintakorkeus on alimmillaan +41 metriä. Vaiheessa 5 louhitaan alueen pohjoisosa (vaihe 1) lopulliseen tasoon ja työskentely ja varastointialueet siirretään vaiheen 4 alueelle. Vaiheessa 6 louhitaan osaalueen C länsi-/keskiosa. Alin louhintakorkeus vaiheissa 5 ja 6 on länsireunan EV-2 aluetta lukuun ottamatta metriä. EV-2 alueella louhintaa ei uloteta vieressä olevan suon (Keuksuo) maanpinnan alapuolelle. Louhintakorkeus EV-2 alueella on alimmillaan +44 metriä. Esitetyt vaiheistukset ovat viitteellisiä ja niistä saatetaan poiketa, mikäli se on tarpeen työteknisistä syistä tai kaava-alueen toteuttamiseksi. Vaihe 6 on kirjoverkkoperhosen nykyistä esiintymisaluetta. Kyseinen alue louhitaan vasta sitten kun kirjoverkkoperhoset ovat todistetusti siirtyneet kompensaatioalueelle. Osa-alueen C louhintavaiheiden pinta-alat on esitetty jäljempänä kohdassa Kiviaineksen ottamismäärät olevassa taulukossa. Ennen louhinnan aloittamista louhittavat alueet merkitään maastoon esim. paalukepeillä. Louhintatason määrittämiseksi asennetaan riittävä määrä kiintopisteitä, joiden korkeus on tiedossa. Kiviaineksen ottamismäärät Louhittavan kiviaineksen määrä on yhteensä noin m3ktr. Osaalueella C ottomäärä on noin m3ktr ja osa-alueella B noin m3ktr. Tarkat ottomäärät selviävät, kun pintamaat on poistettu. Osa-alueen C louhintavaiheiden ottomäärät on esitetty seuraavassa taulukossa. Kalliota louhitaan keskimäärin noin m3ktr/a ja enintään noin m3ktr/a. Vaihe Vaihe 1 (tasauslouhinta) Ottomäärä, m3ktr Ottoalueen pinta-ala, ha 17,4

13 13 (135) Vaihe ,0 Vaihe ,8 Vaihe 4 (T-alue) , , ks. vaihe 1 Vaihe 6 (T-alue) ,5 Vaihe 6 (EV-alue) , ,8 Vaihe 4 (EV-alue) Vaihe 5 Yhteensä Louhinta Louhintaa tehdään siten, että työnaikaiset reuna-alueet ovat miltei pystysuoria kallioleikkauksia (7:1). Louhinnassa käytetään normaalia louhintakalustoa. Louhintatyöhön kuuluu poraus, kiven irrotus (räjäytykset) sekä rikotus. Poravaunuja on samanaikaisesti käytössä 1 3 kpl. Porauskalusto valitaan louhintakohteen koon, maasto-olosuhteiden ja aikataulun perusteella. Porauksessa on todettu käytettävän normaalia poravaunua meluvaimennetun sijaan. Rikotus tehdään tavallisesti hydraulisella iskuvasaralla varustetulla kaivinkoneella. Jokaista räjäytystä varten laaditaan räjäytyssuunnitelma. Räjäytyksiä tehdään yleensä muutamia kertoja viikossa. Räjähdysaineina käytetään nykyaikaisia, olosuhteisiin parhaiten soveltuvia ja teknisesti käyttökelpoisia tuotteita. Louhosta avattaessa tehtävällä avauslouhinnalla varmistetaan louhintatapa ja louhintasuunnitelmat ja räjähdysaineen valinta tehdään niiden perusteella. Louhinnassa ja räjähdysaineiden käsittelyssä noudatetaan viranomaisten ja valmistajien antamia turvallisuus- ja käyttöohjeita. Kiviaineksen murskaus Toiminta-alueella on esitetty murskattavan sekä alueelta louhittua että muualta tuotua kiviainesta. Alueelta louhittua louhetta murskataan keskimäärin t/a ja enintään t/a. Alueen ulkopuolelta tuodaan louhetta murskattavaksi enintään t/a. Irrotettu ja tarvittaessa rikotettu louhe siirretään murskauslaitokseen kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla, dumpperilla tai kuorma-autolla. Louheen käsittelyyn käytetään osittain samoja työkoneita kuin valmiin murskeen käsittelyyn. Alueella toimii samanaikaisesti 1 tai 2 kiviaineksen murskauslaitosta. Murskauslaitoksen/-laitosten sijainti vaihtelee toiminnan edetessä. Murskauslaitos/-laitokset sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle sen hetkistä louhinta-aluetta ja kalliorintauksia. Sijoituksessa otetaan huomioon myös melumallinnuksen tulokset. Alueen pohjoisosaan (louhintavaiheen 1 alueelle) tullaan mahdollisesti järjestämään pysyvä

14 14 (135) paikka murskauslaitokselle. Osa-alueelta B louhittava kiviaines tullaan todennäköisesti kuljettamaan murskattavaksi osa-alueelle C, mutta on myös mahdollista, että murskausta tehdään osa-alueella B louhitussa syvennyksessä. Murskauslaitos koostuu yleensä esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastoista. Alueella voidaan murskata myös tela-alustaisella, omalla voimanlähteellä varustetulla murskauslaitoksella. Kiviaines syötetään kaivinkoneella, pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Murskauslaitosten kuljettimet on koteloitu riittävässä määrin pölyämisen vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi. Maa-aineksen loppusijoitus ja vallien/täyttömäen rakentaminen Louhinta-alueelta poistetut pintamaat sijoitetaan osa-alueelle B sekä osaalueelle C, vireillä olevan asemakaavan EV-1 ja EV-2 -alueille. Täyttötilavuudet ja pinta-alat on koottu seuraavaan taulukkoon. Alue Täyttötilavuus, m 3 Pinta-ala, ha Osa-alue C, länsireunan EV-2 -alue ,4 Osa-alue C, eteläreunan EV-1 -alue ,8 Osa-alue C, pohjoisreunan EV-1 -alue Osa-alue C yhteensä ,2 Osa-alue B ,5 YHTEENSÄ ,7 Osa-alueelle C rakennettavien vallien leveys on alueen länsireunalla metriä, pohjoisreunalla 50 metriä ja alueen eteläosassa metriä. Pohjoisreunalla valli yhtyy Bastukärr työpaikka-alueen asemakaavan EValueelle rakennettavaan maavalliin. Rakennettavien maavallien luiskakaltevuus on vähintään 1:2,5. Suunnitellulla luiskakaltevuudella maavallien korkeus on osa-alueen C sisältä katsoen pääosin m. Ulkopuolella vallit yhtyvät ympäröivään maastoon saumattomasti. Alueen ulkopuolelta katsottuna rakennettu valli ei ole merkittävästi korkeampi kuin nykyinen maasto. Suunnitelmapiirustusten mukaan osa-alueen B täyttömäen korkeus on noin + 60 metriä ja luiskien kaltevuus 1:2,5 1:3. Karkearakeisilla moreeni- ja kitkamailla täyttö tehdään kerroksittain pengertämällä. Savea ja turvetta sekä häiriintyviä silttisiä moreenimassoja ei voida sijoittaa suoraan rakenteeseen, koska tällöin stabiliteetti ei ole riittävä. Edellä mainittujen massojen sijoittamiseksi rakennetaan pituussuuntaiset tukipenkereet ja lisäksi tietyin välein poikittaisia tukipenkereitä ja massat sijoitetaan näin muodostuviin altaisiin. Tukipenkereiden luiskakaltevuudet ovat 1:1,5. Tukipenkereet pienentävät varsinaisten maamassojen täyttötilavuutta jonkin verran. Vaihtoehtoisesti lujuudeltaan heikot massat voidaan sijoittaa louhittavien syvennysten nurkkiin, jossa ne nojaavat louhittuun kallioon. Yläosan rakentamiseen sekä luiskien muotoiluun käytetään kitkamaita ja karkearakeisia moreenimaita.

15 Betoni- ja tiilijätteen käsittely Työskentely- ja varastointialue 15 (135) Louhinta alueelta poistettuja pintamaita sijoitetaan enintään t/a. Louhinta-alueelta poistettujen maa-ainesten lisäksi valleihin ja täyttömäkeen voidaan sijoittaa myös muualta tuotavia pilaantumattomia maaaineksia (jätenimikkeet ja ), mikäli ottoalueelta poistettuja pintamaita ei ole riittävästi vallien rakentamiseksi suunnitellusti. Muualta tuotua pilaantumatonta maa-ainesta otetaan vastaan enintään t/a. Toiminta-alueella otetaan vastaan ja käsitellään pääkaupunkiseudun rakennuskohteissa syntyvää ylijäämä- ja purkubetonia sekä tiilijätettä (jätenimikkeet , , , ). Ylijäämäbetoni on betoniteollisuuden materiaaliylijäämää sekä hylkytuotteista peräisin olevaa betonia. Purkubetoni on purku- ja saneerauskohteista tulevaa lajiteltua betonijätettä. Betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan enintään t/a. Betoni- ja tiilijäte murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella ja jätteen seasta poistetaan raudoitusraudat, muu metalli sekä muu rakennusjäte kuten muovit ja puu. Tarvittaessa suurempia betonikappaleita esikäsitellään ennen murskausta (esipaloittelu, pulverointi). Erotettu rauta sekä muut jätejakeet kuljetetaan välivarastoon, josta ne toimitetaan edelleen käsiteltäväksi. Murskauslaitos koostuu yleensä murskaimesta, raudan magneettierottimesta ja seulastosta. Alueella on käytössä yksi jätemateriaalien murskaukseen tarkoitettu murskauslaitos. Käsittelemätöntä betoni- ja tiilijätettä sekä valmista betonimursketta on varastossa kerrallaan yhteensä enintään tonnia. Betoni- ja tiilijätteen käsittelyalue sijoittuu osa-alueen C pohjoisosaan louhintavaiheen 1 alueelle, ns. työskentely- ja varastointialueelle. Osa-alueen C pohjoisosaa (louhintavaihe 1) käytetään työskentely- ja varastointialueena. Alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 10 ha ja sitä käytetään kiviaineksen murskaus- ja varastointialueena, betoni- ja tiilijätteen vastaanotto-, murskaus- ja varastointialueena, valmiiden tuotteiden varastointialueena sekä tukitoiminta-alueena. Kenttä on käytössä ainakin louhintavaiheiden 1 4 ajan. Louhintavaiheessa 5 kyseinen alue louhitaan lopulliseen tasoon. Betoni- ja tiilijätteen käsittelylle varataan noin 3,8 ha suuruinen alue. Suurimmalla esitetyllä varastointimäärällä ja varastokasojen olleessa noin 10 metrin korkuisia varastokasojen vaatima pinta-ala on enintään noin 3 ha. Murskauslaitoksen viedessä noin 0,1 ha pinta-alasta jää työmaateille ym. tilaa 0,7 ha. Betonijätteen varastointialueet tasataan ja tiivistetään betonimurskeella (Betoroc). Kiviaineksen varastoinnille ja murskaukselle varattava pinta-ala on noin 6 ha ja kiviaineksen varastokasojen korkeus on pääosin 5 10 m. Kiviainek-

16 16 (135) sen varastokenttiä tulee olemaan em. käsittely- ja varastointialueen lisäksi myös muualla ottamisalueella siirrettävän murskauslaitoksen läheisyydessä (sijainnit vaihtelevat). Toiminta suunnitellaan siten, että materiaalit eivät pääse sekoittumaan keskenään. Jätteeksi luokiteltavien materiaalien varastointiaika ei ylitä kolmea vuotta. Tukitoiminta-alue Tukitoiminta-alue sijoitetaan osa-alueen C pohjoisosaan edellä mainitulle työskentely- ja varastointialueelle. Tarvittaessa tukitoiminta-alue siirretään myöhemmin. Tukitoiminta-alueen pinta-ala on noin 0,2 ha. Tukitoiminta-alueella varastoidaan poltto- ja voiteluaineita ja työkoneiden tankkaukset ja mahdolliset huoltotoimenpiteet tehdään ainoastaan tällä alueella. Polttoaineita ja muita öljytuotteita varastoidaan ainoastaan toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten, korkeintaan litraa kerralla. Polttoaineet säilytetään lukittavissa ylitäytönestimillä varustetuissa kaksoisvaippasäiliössä. Sille osalle tukitoiminta-aluetta, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineita ja jossa tankkaukset tapahtuvat, asennetaan tiivis HDPE-kalvo. Rikkoutumisen ehkäisemiseksi kalvon päälle levitetään vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa tai kivituhkaa. Suojatun alueen reunat korotetaan, jotta mahdolliset haitta-ainevuodot eivät kulkeudu tukitoiminta-alueen ulkopuolelle. Tukitoiminta-alueella ei pääsääntöisesti tehdä laajamittaisia työkoneiden huoltoja. Alueella varaudutaan kuitenkin vaarallisten jätteiden käsittelyyn ja säilytykseen, esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat kiireellistä huoltoa. Vaarallisia jätteitä (akut, trasselit ym.) varten tukitoiminta-alueella on tarkoituksenmukainen suojattu ja lukittu jätesäiliö/kontti. Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Kemikaalit ja polttoaineet, energiankäyttö sekä vedenhankinta Toiminnassa käytettävät kemikaalit ja polttoaineet on esitetty seuraavassa taulukossa. Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t) Maksimikulutus (t) Kevyt polttoöljy (murskaus ja työkoneet) *) Öljyt Voiteluaineet 1,5 3

17 17 (135) Räjähdysaineet *) Kevyen polttoöljyn kulutuksessa on oletettu, että murskauslaitos saa käyttöenergiansa polttoöljyllä toimivalla aggregaatilla. Mikäli murskain toimii sähköllä, on kevyen polttoöljyn kulutus keskimääräin 389 t/a ja maksimissaan 973 t/a. Aggregaatilla toimivan murskauslaitoksen polttoöljyn kulutus on noin 0,4 litraa tuotettua kiviainestonnia kohti ja työkoneiden n. 0,42 litraa tuotettua kiviainestonnia kohden. Ainakin toiminnan alussa joudutaan tuottamaan murskaukseen käytettävä energia aggregaatilla. Myöhemmin murskaukseen käytettävä energia on tarkoitus ottaa mahdollisuuksien mukaan ainakin osittain sähköverkosta. Kolmivaiheisen murskauslaitoksen sähkönkulutus on noin 2,2 kw/tuotettu tonni. Poltto- ja voiteluaineet säilytetään tukitoiminta-alueella. Murskauslaitoksen aggregaatin vaatima polttoaine säilytetään murskauslaitoksen yhteydessä. Räjähdysaineita ei varastoida ottamisalueella. Räjähdysaiheet tuodaan tuotantoalueelle louhintapäivänä ja mahdolliset ylimääräiset aineet kuljetetaan pois samana päivänä. Pölyntorjuntaan mahdollisesti tarvittava vesi otetaan ottamisalueen selkeytysaltaista. Vettä voidaan tuoda alueelle myös säiliöautossa. Hulevesien hallinta Hulevedet ovat pääosin peräisin sadannasta. Käytännössä vain osaalueen C pohjoisreunalla (louhintavaihe 2) ja eteläosassa (asemakaavaluonnoksen varsinaisella korttelialueella (T-4)) voi otto ulottua pohjavedenpinnan alapuolelle. Laskelmien mukaan louhinta-alueelle kulkeutuvan pohjaveden määräksi on osa-alueella C arvioitu keskimäärin noin 46 m 3 /d (noin m 3 /d) ja osa-alueella B noin 7 m 3 /d (noin 4 10 m 3 /d). Louhinta-alueelle tullaan rakentamaan louhintatyön aikaisia hulevesien keräysaltaita tasaamaan virtaamaa ja poistamaan vedestä kiintoainesta. Hulevesienhallintarakenteet rakennetaan vaiheittain louhintatyön edetessä. Hakemukseen on liitetty alustava hulevesien hallintasuunnitelma (Bastukärrin louhinta-alueen hulevesien käsittelyn vaiheistus, Ramboll Finland Oy, ). Suunnitelmassa hulevesien viivytystarpeet on mitoitettu vertaamalla alueella nykytilassa syntyvän hulevesivirtaaman aiheuttamaa kertymää louhinnan aikana syntyvään kertymään. Nykytilassa valumakertoimena on käytetty arvoa 0,1 ja louhintatilanteessa, suunnittelualueen ollessa louhepinnalla, arvoa 0,3. Mitoittavana sateen pituutena on käytetty 30 minuuttia. Sateen toistuvuutena nykytilan arvioimisessa on käytetty kerran vuodessa toistuvaa sadetta ja viivytystä mitoitettaessa kerran kahdessa vuodessa toistuvaa sadetta. Viivytysjärjestelmien mitoittamista harvinaisemmille rankkasateille ei ole pidetty tarpeellisena, koska viivytysratkaisut sijoitetaan louhinta-alueen sisään. Mitoitussadetta rankemmalla sateella vedenpinta nousee louhinta-alueella, mutta vesi ja kiintoaines eivät pääse poistumaan suoraan purkuvesistöön. Tulvatilanteiden on arvioitu lähinnä vaikeuttavan toimintaa louhinta-alueella. Mitoituksessa on huomioitu ilmastonmuutoksen aiheuttama 20 % lisäys. Mitoitusvirtaamat, viivytystilavuudet

18 18 (135) ja viivytysrakenteiden sallitut purkuvirtaamat on esitetty seuraavassa taulukossa. louhinnan vaihe C1 C2 C3 C4 C5 C6 B mitoitusvirtaama, l/s viivytystarve, m max. purkuvirtaama, l/s Osa-alueen B hulevedet on suunniteltu koottavan osa-alueelle B rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Allas on suunniteltu rakennettavan louhintaalueen siihen kohtaan, josta louhinta alkaa ja jonne vedet saa helpoiten ohjattua painovoimaisesti. Altaan pinta-ala on noin 60 m 2 ja sen viivytystilavuus 90 m 3. Vedet ohjataan Ruddammsbäckeniin, josta ne johtuvat edelleen Sipoonjokeen. Osa-alueen C louhintavaiheessa 1 rakennetaan laskeutusallas ko. louhintavaiheen eteläreunaan. Altaan pinta-ala on noin 350 m 2 ja sen viivytystilavuus 530 m 3. Vedet ohjataan altaasta Keuksuolle, josta ne johtuvat edelleen Parmanojaan ja sieltä Keravanjokeen. Louhintavaiheessa 2 vedet voidaan käsitellä joko ko. louhintavaiheen alueelle rakennettavassa laskeutusaltaassa (pinta-ala noin 65 m 2 ja viivytystilavuus 100 m 3 ) tai suurentamalla vaiheen 1 altaan kapasiteettia vaiheen 2 louhinnan alkaessa. Vaiheen 2 vedet johdetaan Keuksuolle, josta ne johtuvat Parmanojan kautta Keravanjokeen. Osa-alueen C louhintavaiheen 3 hulevedet kootaan osa-alueen C rakennettavaan laskeutusaltaaseen. Altaan pinta-ala on noin 360 m 2 ja viivytystilavuus 240 m 3. Vedet johdetaan altaasta Ruddammsbäckeniin johtavaan ojastoon. Louhintavaiheiden 4 6 vedet käsitellään samassa altaassa vaiheen 3 vesien kanssa. Louhintavaiheessa 4 altaan kokonaistilavuus on 810 m 3 ja pinta-ala noin 540 m 2, vaiheessa 5 kokonaistilavuus on noin m 3 ja pinta-ala noin 890 m 2 ja vaiheessa 6 kokonaistilavuus on noin m 3 ja pinta-ala noin m 2. Vaiheiden 3 6 vaatima viivytysallas on mahdollista rakentaa heti vaiheen 3 louhinnan alkaessa tai suurentamalla allasta vaiheittain louhinnan edetessä uuteen louhintavaiheeseen. Laskeutusaltaiden sijainnit ovat viitteellisiä ja jokaisen altaan sijainti ja tarkempi asettelu tarkistetaan rakentamisen yhteydessä. Altaat pyritään sijoittamaan niin, että vesi saadaan ohjattua altaisiin lyhyen sivun puoleisesta päädystä. Näin vedelle saadaan mahdollisimman pitkä virtausmatka altaassa. Tulovirtaama pyritään jakamaan niin, että se tulee altaaseen ylivuotokynnyksen yli, jotta virtaama jakautuu tasaisesti koko altaan leveydelle. Altaiden purku järjestetään ylivuotokynnyksen yli. Suositeltava altaan pituuden suhde leveyteen on 1:3 7. Altaiden syvyydeksi suositellaan 1,5 m. Edellä olevan taulukon mukaisilla viivytystilavuuksilla altaisiin saadaan järjestettyä kahden tunnin viipymä, jonka aikana altaiden pohjalle ehtii laskeutua noin 0,015 mm kokoinen (siltti) ja sitä suurempi kiintoaines.

19 19 (135) Kaikkien louhinta-alueiden vedet pyritään johtamaan käsittelyaltaisiin painovoimaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan vedet myös pumpata altaisiin. Altaiden purku järjestetään ensisijaisesti painovoimaisesti, mutta purku pumppaamalla on myös mahdollinen vaihtoehto. YVA-menettelyssä on tarkasteltu käsittelyratkaisua, jossa hulevedet johdetaan tasausaltaiden jälkeen biosuodatuskenttään tai -ojastoon. Lupahakemukseen liitetyn hulevesien hallintasuunnitelman mukaan biologinen suodatus on mahdollista toteuttaa louhintavaiheen 3 loppupuolella kun osaalueen itäosaan suunniteltu hulevesiallas on rakennettu. Hulevesien käsittelyssä on todettu voitavan hyödyntää myös valmisteilla olevan Bastukärr II asemakaavan kaava-alueen hulevesienkäsittelyratkaisuja, mikäli alue lähtee rakentumaan louhinnan aikana. Liikenne Toiminta-alueelle kuljetaan Keravantietä ja Keuksuontietä. Keravantiellä arviolta noin 2/3 kuljetuksista suuntautuu länteen ja noin 1/3 itään. Vireillä olevan Bastukärr II asemakaavan kaavaluonnokseen on merkitty tieyhteys etelään Jokivarrentielle. Kun kyseinen tie valmistuu, tulee liikenne suuntautumaan osin myös etelään Jokivarrentielle. Tien rakentamisaikataulusta ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Keskimääräinen kiviaineksen ottomäärä, noin m 3 ktr vuodessa tarkoittaisi keskimäärin noin 100 raskaan ajoneuvon (ajoneuvoyhdistelmä, kuormakoko n. 40 t) käyntiä alueella päivässä. Maksimituotannolla ( m 3 ktr/a) ajoneuvokäyntejä olisi noin 200 päivässä. Muualta tuotavan louheen tuonti ja murskeen vienti ( t/a) sekä ylijäämä- ja purkubetonin tuonti ja vienti ( t/a) aiheuttaisivat enintään noin 100 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Toiminta-alueella muodostuu toiminnan edetessä uusia ajouria, eikä niitä voida tarkasti ennalta suunnitella. Työmaan sisäiset tiet ovat murskepintaisia. Toiminta-aika Louhinta- ja murskaustoiminta on ympärivuotista. Esitetyt päivittäiset toiminta-ajat ovat seuraavat: - poraus ma pe klo räjäytykset ma pe klo 8 18 (1 5 räjäytystä viikossa) - rikotus ma pe klo murskaus ma pe klo kuljetukset ma pe klo 6 22 sekä tarvittaessa la klo Poikkeustapauksissa kuljetuksia tehdään myös yöaikaan.

20 20 (135) Lupaa lauantaisin sekä yöaikaan tehtäville kuljetuksille on haettu, koska hakija haluaa varmistaa toimitusvarmuuden myös isojen rakennushankkeiden materiaalitoimituksiin. Toiminta lauantaisin ja yöaikaan on satunnaista. Yöaikaista toimintaa tehdään ainoastaan osa-alueen C louhintavaiheiden 1 ja 2 alueella, jolloin etäisyys lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin on vähintään 500 m. Lauantaisin kuormia varaudutaan tekemään koko toimintaalueella. Toiminnan kesto Jälkihoito ja maisemointi Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Maa-aineslupaa ja ympäristölupaa haetaan 20 vuodeksi. Ottotoimintaa ei hakijan arvion mukaan ole mahdollista saattaa loppuun lyhyemmässä ajassa. Keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr ja maksimissaan m 3 ktr. Vuotuisessa ottomäärässä on vuosittaisia ja kausittaisia vaihteluja ja tuotanto riippuu kiviaineksen kysynnästä. Alue on lainvoimaisissa maakuntakaavoissa esitetty osittain kiviaineksen ottoalueeksi. Osa-alue C sijaitsee kokonaisuudessaan vireillä olevan Bastukärr II asemakaavan asemakaava-alueella ja kaavan toteuttamisen on todettu edellyttävän hakemuksen mukaista louhintaa. Osa-alueen C louhinta on vireillä olevan Bastukärr II asemakaavan kaavaalueen esirakentamista, eikä ottotoiminnan jälkeen tehdä ns. perinteistä maisemointia. Louhittu pohjataso jätetään murskepintaiseksi. Ensisijaiset toimenpiteet varsinaisen louhintatoiminnan jälkeen on ottotoimintaan liittyvien laitteiden, työkoneiden, työmaaparakkien sekä muun ylimääräisen tavaran poistaminen alueelta. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole joutunut maaperään. Suunnitelmat kaava-alueen rakentamisesta tekee kunta. Täyttömäki (osa-alue B) ja vallit (osa-alue C) verhoillaan tarkoitukseen soveltuvilla maa-aineksilla, käytännössä moreenilla ja pintamailla (humus). Suojaverhoilun jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmea. Tarvittaessa alueet metsitetään. Metsitykseen suositellaan käytettäväksi männyntaimia, noin kpl/ha. Tarkemmat maisemointi-/istutussuunnitelmat laaditaan tarvittaessa myöhemmin yhteistyössä Sipoon kunnan kaavoittajien kanssa. Päästöjä on todettu vähennettävän soveltamalla parasta käyttökelpoista tekniikkaa hakemuksen kyseenomaisissa kohdissa tarkemmin esitetyllä tavalla.

21 21 (135) YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt vesiin ja viemäriin sekä pintavesiin kohdistuvat vaikutukset Edellä kohdassa Hulevesien hallinta kuvatun hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti toiminta-alueella muodostuvat hulevedet johdetaan maastoon alueelle rakennettavien altaiden kautta. Altaat on mitoitettu tasaamaan virtaamia ja poistamaan vedestä kiintoainesta. Osa-alueen C louhintavaiheiden 1 ja 2 hulevedet on suunniteltu johdettavan Keuksuolle, josta ne johtuvat Parmanojan kautta Keravanjokeen. Muilta osin toimintaalueella muodostuvat hulevedet on suunniteltu purettavan Ruddammsbäckeniin ja edelleen Sipoonjokeen johtavaan ojastoon. YVA-menettelyssä on tarkasteltu hulevesienkäsittely-yksikköä, jossa tasausaltaissa käsitelty vesi johdetaan biosuodatuskenttään tai -ojastoon ennen maastoon johtamista. Lupahakemukseen liitetyn hulevesien hallintasuunnitelman mukaan biologinen suodatus on mahdollista toteuttaa tarvittaessa louhintavaiheen 3 loppupuolella. Muutokset virtaamaolosuhteissa Pintamaiden poisto kasvattaa ja nopeuttaa pintavaluntaa ja lisää muodostuvan huleveden määrää. Osa-alueen C louhinta muuttaa myös pintaveden virtaussuuntia. Louhinnan edetessä Ruddammsbäckenin valuma-alue kasvaa ja Parmanojan valuma-alue vastaavasti pienenee. Hulevesien virtaamahuippuja tasataan laskeutusaltailla, joiden mitoituksessa on otettu huomioon myös rankkasadetilanteet. YVA-menettelyssä pintavalunnassa tapahtuvaa muutosta on arvioitu laskennallisesti. Tilanteessa, jossa koko toiminta-alue on louhosta, valunnan Ruddammsbäckenin suuntaan on arvioitu kasvavan noin viisinkertaiseksi (2,7 l/s) nykytilanteeseen verrattuna. Muutoksen on kuitenkin arvioitu olevan vähäinen Ruddammsbäckenin keskivirtaamaan (noin 40 l/s) nähden. Parmanojan suuntaan valunta hankealueelta pienenisi noin 0,2 l/s, minkä on arvioitu olevan vähän Parmanojan keskivirtaamaan (15 l/s) nähden. Tasausaltailla voidaan tasoittaa virtaamahuippuja ja alivirtaamia ja vähentää hulevesien aiheuttamaa tulvimista ja eroosiota. Osa-alueen C louhinnan myötä alueen länsipuolella olevan Keuksuon vesitasapaino muuttuu. Keuksuon valuma-alue pienenee nykyisestä (noin 90 ha) noin 38 hehtaaria. Valunnan on vastaavasti arvioitu vähenevän noin 420 m3/d (38 ha keskivaluma 13 l/s km2). Suon vesitasapainon säilyttämiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetty patojen rakentamista suon kapeimmille kohdille. Suon valuma-alue pienenee merkittävimmin vasta louhintavaiheiden 5 ja 6 louhinnan myötä, joten mahdollisia patoratkaisuja ei ole tarpeen rakentaa heti toiminnan alkuvaiheessa. Tarvittaessa toimenpiteisiin on esitetty ryhdyttävän myöhemmin, jolloin ratkaisut myös suunnitellaan tarkemmin.

22 22 (135) Hulevesistä aiheutuva kuormitus Louhinta Louhinta voi lisätä hulevesien kiintoaines- ja ravinnepitoisuuksia. YVAmenettelyssä maankäytön muutoksen vaikutuksia kiintoaines- ja ravinnekuormitukseen on arvioitu ominaiskuormituslukuja käyttäen. Laskelmien perusteella kuormitus kasvaa nykyisestä merkittävimmin Ruddammsbäckenin suuntaan. Vaikutusten on todettu olevan havaittavissa ottoalueen läheisyydessä. Lähempänä Sipoonjokea vaikutusten on todettu olevan enää marginaalisia. Hulevesiin voi liueta räjähdysaineista peräisin olevaa typpeä. Räjähdysainejäämistä peräisin oleva typpi on pääosin ammoniumnitraattia. YVAmenettelyn yhteydessä räjähdysainejäämien aiheuttamaa typpikuormitusta on arvioitu laskennallisesti. Laskennallinen kokonaistyppikuorma vastaisi keskimääräisellä louhintamäärällä noin 330 ihmisen aiheuttamaa päivittäistä jätevesikuormitusta (AVL). Suurimmalla louhintamäärällä kuormitus vastaisi 530 ihmisen aiheuttamaa kuormitusta. Typpikuormituksen merkitystä purkuvesistössä on arvioitu laskemalla laskennallinen pitoisuuslisäys Parmanojassa, Keravanjoessa, Ruddammsbäckenissä ja Sipoonjoessa. Laskennallisia pitoisuuslisäyksiä on verrattu purkuvesistöjen taustapitoisuuksiin. Taustapitoisuuksien arviointia varten olemassa olevia vedenlaatutietoja (ympäristöhallinnon tietojärjestelmät) on täydennetty ottamalla vesinäytteet Parmaojasta ja Ruddammsbäckenistä ylivirtaama- ja alivirtaama-aikaan. Keskimääräisillä ottomäärillä Parmaojan typpipitoisuus kaksinkertaistuisi ja maksimiottomäärillä vastaavasti kolminkertaistuisi nykytilanteeseen nähden. Ruddammsbäckenissä maksimiottomäärä nostaisi typpipitoisuuden 1,5-kertaiseksi. Keravanojan ja Sipoonjoen vedenlaadussa kuormitus ei tehtyjen laskelmien mukaan ole enää havaittavissa. Parmanojan on arvioitu olevan fosforirajoitteinen ja Ruddammsbäckenin yhteisrajoitteinen. Typpipitoisuuden kasvun on arvioitu voivan aiheuttaa Ruddammsbäckenissä rehevyyden lisääntymistä. Ammoniumtyppi voi myös kuluttaa vesistöistä happea ja heikentää siten purkuvesistöjen happioloja hankealueen läheisyydessä. Tasaus-altaissa hulevedestä poistuu kiintoainesta ja kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita. Biosuodatuksella hulevesistä voidaan poistaa myös liukoisia yhdisteitä. Typpikuormitusta voidaan vähentää myös räjähdysaineiden valinnalla ja huolellisella käytöllä. Maa-aineksen läjitys sekä louheen ja betoni- ja tiilijätteen käsittely Täyttömäkeen (osa-alue B) sekä valleihin (osa-alue C) sijoitettavat maaainekset ovat pilaantumattomia. Täyttöalueilta voi kulkeutua hulevesien mukana kiintoainesta ja ravinteita. Maisemoinnin loppuvaiheessa pintavesivalunta palautuu vastaamaan nykytilannetta.

23 23 (135) Kierrätysbetonin ja louheen käsittelystä voi aiheutua lähinnä kiintoainekuormitusta. Louheesta ei arvioida liukenevan haitallisia aineita. Vastaanotettavan betonijätteen haitattomuus varmistetaan eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisella laadunvarmistusjärjestelmällä. Betonijätteen sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat niin alhaisia, ettei niiden ole arvioitu aiheuttavan merkittäviä pitoisuuksia purkuvesistöissä. Betonin ph-arvo on luonnonkiviainesta korkeampi. Hakemuksen mukaan, mikäli betonijätteen käsittely nostaa huleveden ph-arvoa merkittävästi, ryhdytään ph:n laskemiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Hakijalla on toisaalla käynnisteillä hanke korkean ph:n hallitsemiseksi ja ratkaisuja tullaan soveltamaan myös Bastukärrin alueella. Päästöt ilmaan Porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, työmaaliikenteestä sekä kuormauksesta ja kuljetuksista aiheutuu pölyämistä. Tuulisella säällä pölyä nousee ilmaan myös mm. varastokasoista. Sääolosuhteet (sadanta ja tuuli) vaikuttavat merkittävästi pölypäästöjen määrään. Murskaustoiminnassa syntyvistä hiukkasista suurin osa on halkaisijaltaan yli 10 µm. Suurikokoisemmat hiukkaset laskeutuvat lähelle päästölähdettä eivätkä ole yhtä haitallisia terveydelle kuin ns. hengitettävät hiukkaset. YVA-menettelyn yhteydessä on tehty erillinen pölyselvitys (Bastukärr IIalueen kiviainestoiminnot, Sipoo, Pölyselvitys, Bamboll Finland Oy, ). Selvityksessä on arvioitu louhinta- ja murskaustoimintojen sekä murskeen kuljetuksen pölypäästöjä kartoittamalla toimintojen merkittävimmät päästölähteet sekä mallintamalla pölyn leviämistä eri toimintatilanteissa. Mallinnuksessa päästölähteinä on huomioitu kiviaineksen ja betonin murskaus, kallioporaus, murskeen läjitysalue (varastointi ja lastaus) sekä murskeen kuljetus. Käytetyt päästökertoimet kuvaavat normaalitoiminnan päästöjä ja ne on määritetty pääosin pölypäästöjen syntymiselle ja leviämiselle ovat hyvissä tai kohtuullisissa olosuhteissa. Mallinnustilanteiksi on pyritty valitsemaan tilanteet, jolloin pölyävät toiminnot ovat suhteellisen lähellä pölylle alttiita kohteita ja jotka edustavat ilmanlaatuvaikutusten kannalta keskimääräistä pahempaa tilannetta. Selvityksen perusteella suurimmat pölypäästöt aiheutuvat louheen murskauksesta ja murskeen käsittelystä. Betonin murskauksen pölypäästö on arviolta noin viidesosa louheen murskauksen päästöistä. Murskeen kuljetusten ja muun liikenteen aiheuttama pölypäästö vaihtelee. Toiminnan vaikutusten ilmanlaatuun on arvioitu olevan vuositasolla pieniä. Mallinnustulosten perusteella ilmanlaadusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) hengitettäville hiukkasille (PM 10) asetetut raja-arvopitoisuudet voivat ylittyä noin metrin etäisyydellä murskauslaitoksesta. Vuoden tarkastelujakson 36. korkeimmat vuorokausipitoisuudet olivat lähimpien asuinrakennusten kohdalla suurimmillaan noin 5 10 µg/m 3 eli noin 10 20% raja-arvosta (50 µg/m 3 ). Poikkeuksellisissa tilanteissa, esim. puuskittaisella ja kovalla tuulella sekä pidemmän poutajakson aikana, voi-

24 24 (135) vat toiminnan aikaiset pölypäästöt ja ilman hiukkaspitoisuudet olla lyhytaikaisesti suurempia. Pölyhaittoja vähennetään kastelulla. Vettä tuodaan alueelle säiliöautolla ja lisäksi käytetään selkeytysaltaisiin kerääntyvää vettä. Murskauslaitoksen sijoittaminen kallioseinämien suojaan vähentää pölyn kulkeutumista louhinta-alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa murskauslaitoksen pölyämistä voidaan vähentää myös kuljettimien ja seulojen koteloinneilla. Porauslaitteisto varustetaan tarvittaessa pölynkeräyslaitteistolla. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään kastelun lisäksi teiden säännöllisellä kunnostuksella sekä tarvittaessa suolaamalla. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että tuulen aiheuttama pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Työkoneiden ja kuljetusajoneuvojen pakokaasupäästöt rajoittuvat pääosin toiminta-alueelle. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä muutokset pohjavesiolosuhteissa Melu Louhinta ja louhinta-alueen kuivatus voivat alentaa pohjaveden pinnankorkeutta ottoalueen ympäristössä. Pohjaveteen voi myös kulkeutua räjähdysainejäämiä sekä kiintoainesta. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen on arvioitu YVA-menettelyn yhteydessä. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty alueella tehtyä kaivokartoitusta, kairaustietoja sekä pohjaveden havaintoputkista tehtyjä pinnankorkeushavaintoja. Arvioinnissa on hyödynnetty pohjavesimallinnusta. YVA-menettelyssä mukana olleista osa-alueelle B sekä osa-alueen C eteläosaan suunnitelluista syvälouhinnoista on luovuttu. Louhinta ulottuu ympäröivän pohjavedenpinnan alapuolelle ainoastaan ottoalueen C pohjoisosassa (louhintavaihe 2) sekä paikoin ottoalueen eteläosassa. Louhinnan vaikutuksesta pohjaveden virtaus voi välittömästi ottoalueen vieressä kääntyä kohti ottoaluetta. Vaikutusten on arvioitu rajoittuvan ottoalueen välittömään läheisyyteen. Toiminnan ei ole normaalitilanteessa arvioitu aiheuttavan pohjaveden pilaantumisriskiä. Onnettomuuksiin (esim. öljyvahingot) liittyvät riskit pyritään minimoimaan asianmukaisin työmenetelmin ja -käytännöin. Mikäli louhinta vaikuttaa haitallisesti pohjaveden pinnankorkeuksiin, voidaan louhintasuunnitelmia tarvittaessa muuttaa. Räjähdysainejäämien kulkeutumista pohjaveteen voidaan vähentää räjäytysten huolellisella suunnittelulla ja maksimoimalla räjähdysaineen palaminen. Toiminnan merkittävimmät melulähteet ovat kallion poraus sekä kiven rikotus ja murskaus. Melua syntyy myös liikennöinnistä. Toiminnasta aiheutuvia melutasoja on selvitetty mallintamalla. Lupahakemukseen on liitetty meluselvitys (Bastukärr II-alueen kiviainestoiminnot, Sipoo, Meluselvitys,

25 25 (135) Ramboll Finland Oy, ), jossa on täydennetty YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjä selvityksiä. Lupahakemusta varten tehdyssä meluselvityksessä mallinnettiin melun leviämistä niissä louhintavaiheissa, jolloin melutasot toiminta-alueen ympäristössä ovat arvion mukaan suurimmillaan. Osa-alueella B toimittaessa päiväajan toiminnan vaikutus on suurin alueen itä- ja pohjoispuolella, Keravantien pohjoispuolella olevien asuinrakennusten kohdalla sekä osaalueen B eteläpuolella Jänissuontien varrella olevien asuinrakennusten kohdalla. Enimmillään keskiäänitaso asuinrakennusten kohdalla on noin L Aeq 54 db. Louhintaan liittyvien toimintojen lisäksi osa-alueelle B, louhoksen pohjalle (tasolle n metriä), on mallinnettu kiviaineksen murskauslaitos. Osa-alueella C louhittaessa meluvaikutukset muuttuvat toiminnan edetessä. Louhintavaiheessa 2 päiväajan keskiäänitaso ei ylitä yhdenkään asuinrakennuksen kohdalla L Aeq 45 db. Louhintavaiheessa 3 meluvaikutus on suurin louhinta-alueen itäpuolella Jänissuontien varrella sijaitsevien asuinrakennusten kohdalla, missä keskiäänitaso on suurimmillaan noin L Aeq 53 db. Louhintavaiheessa 4 mallinnettiin kolme vaihtoehtoista tilannetta. Ensimmäisessä mallinnustilanteessa murskauslaitoksista toinen on sijoitettu louhittavalle alueelle louhintatasolle +53 metriä ja toinen tukitoiminta-alueelle. Mallinnustilanteessa 2 molemmat murskauslaitokset on sijoitettu louhittavalle alueelle, toinen tasolle +53 metriä ja toinen rintauksen juurelle tasolle +37 metriä. Molempien murskauslaitosten vierelle mallinnettiin joko murskeesta, louheesta tai pintamaasta rakennettavat 5 metriä korkeat vallit. Mallinnustilanteessa 3 molemmat murskauslaitokset sijaitsivat ylemmällä louhintatasolla (+ 53 metriä) ja murskauslaitosten koillispuolelle mallinnettiin joko murskeesta, louheesta tai pintamaasta rakennettavat 5 metriä korkeat vallit. Kaikissa tilanteissa päiväajan keskiäänitasot ovat suurimmillaan toiminta-alueen itäpuolella Jänissuontien varrella sekä etelässä Stenkullantien varrella sijaitsevien asuintalojen kohdalla ollen enimmillään noin db. Mallinnustilanteessa 3 molemmat murskauslaitokset on mallinnettu louhintaportaan luoteispäähän, jotta melutaso etelän suuntaan olisi mahdollisimman pieni. Mallin laskentaepävarmuudeksi on lähimpien asuinrakennusten kohdalla arvioitu ±3 db. Mallinnustuloksiin ei ole lisätty häiritsevyyskorjausta. Impulssimaista melua tuottavien melulähteiden (erityisesti rikotus ja kiviaineksen syöttö murskauslaitokseen) on todettu sijaitsevan suuren osan aikaa lähimpiin melulle alttiisiin kohteisiin nähden rintauksen takana ja tällöin melun ei ole arvioitu olevan ko. kohteissa impulssimaista. Kuitenkin esimerkiksi louhintavaiheen 4 aikana murskauslaitoksen ja rikotuksen on todettu sijoittuvan koillisen ja idän suunnassa olevien asuinrakennusten kannalta rintauksen etupuolelle eikä tällöin voida sulkea pois mahdollisuutta, että louhinnan melu olisi lähimpien asuinrakennusten kohdalla impulssi-

26 26 (135) maista. Melun impulssimaisuus on todettu selvitettävän paikan päällä kuulohavainnoin sekä mittaamalla. Selvitysten mukaan melutasot kasvavat nykytilanteeseen verrattuna etenkin toiminta-alueen itäpuolella olevien asuinrakennusten kohdalla. Muilla suunnilla muutos nykyiseen on pienempi. Hakemuksessa on todettu, että mallinnus on tehty ns. pahimman skenaarion mukaisesti (mm. useita murskaimia ja poravaunuja käytössä samanaikaisesti) ja näin ollen todellisen melutason on arvioitu olevan alempi kuin mallinnuksessa on esitetty. Meluvaikutuksia esitetty lievennettävän mm. sijoittamalla murskauslaitokset varastokasojen ja kallioseinämien suojaan. Tärinä Räjäytys synnyttää kallioon jännitysaallon, joka aiheuttaa tärinää. Voimakkain tärinä kestää yleensä vain alle sekunnin. Räjäytyksen vaikutus voidaan havaita jopa yli kilometrin etäisyydellä louhittavasta kohteesta. Räjäytys aiheuttaa myös ilmanpaineaallon. Tärinän leviämiseen vaikuttavat ennen kaikkea tärinälähteen ympäristön maapohjan olosuhteet kuten maapohjan pehmeys, kerrosten paksuus ja niiden vaihtelut, pohjavedenpinnan sijainti ja maan kosteus. Merkittävä vaikutus on myös kallion laadulla sekä kallion ja maaperän rajapinnalla. Muut hakemuksen mukaiset toiminnot eivät yleensä aiheuta häiritsevää tärinää. Haitallista tai häiritsevää tärinää voidaan lieventää oikealla työn suorituksella ja suunnittelulla. Louhintasuunnan valinnalla ja räjäytysaineen määrällä voidaan lieventää tärinän ja ilmanpaineaallon tasoa. Toiminnassa syntyvät jätteet sekä niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely Toiminnassa arvioidaan muodostuvan jätteitä seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely Sekajäte Talousjätteet kerätään tukitoiminta-alueelle jäteastiaan Rautaromu Välivarastoidaan alueella siirtolavoilla Toimituspaikka Paikallinen jätehuoltoyhtiö noutaa Toimitetaan romuliikkeeseen tai palautetaan varaosatoimittajille Jäteöljy Kerätään säiliöihin. Toimitetaan asianmukaiseen vaarallisten jätteiden jatkokäsittelypaikkaan. Kierrätyksessä Kerätään kontteihin Toimitetaan kierrätyk-

27 27 (135) syntyvät jätteet seen Vaaralliset jätteet (esim. jäteöljyt) varastoidaan tukitoiminta-alueella säiliöissä ja tarvittaessa lukitussa kontissa siten, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Vaarallisista jätteistä pidetään omaa kirjanpitoa. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutukset maisemaan YVA-menettelyn yhteydessä on selvitetty toiminnan vaikutuksia alueen viihtyisyyteen sekä asukkaiden elinoloihin ja turvallisuuteen. Kielteisiä vaikutuksia on todettu voitavan lieventää melu-, pöly- ja tärinähaittojen torjunnalla. YVA-menettelyn yhteydessä saadun palautteen mukaan myös riittävää tiedottamista pidetään tärkeänä. Hakemuksen mukaan toiminnassa tullaan panostamaan vuorovaikutukseen alueen asukkaiden kanssa. Hankkeen vaikutuksista Sipoonjoen Natura-alueeseen (FI ) on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta, joka on esitetty kokonaisuudessaan YVA-selostuksen liiteraportissa. Arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, ettei Bastukärrin kiviaineshanke aiheuta Sipoonjoen Natura-alueen perusteina mainittuihin luontotyyppeihin tai lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Natura-arvioinnin tarveharkinnan ei todeta tuoneen esiin seikkoja, joiden vuoksi varsinainen Natura-arviointi olisi tarpeen laatia. Vaikutusten ei ole arvioitu ulottuvan Sipoonjoen meritaimenkannan elinalueille. Alueen kirjoverkkoperhosesiintymän turvaamiseksi on laadittu suojelu- ja seurantasuunnitelma (Suojelu- ja seurantasuunnitelma kirjoverkkoperhosen elinolojen parantamisesta Sipoon Bastukärr II:n hankealueen ympäristössä, Faunatica, ). Tavoitteena on parantaa kirjoverkkoperhosen suotuisaa suojelutasoa alueella luomalla kirjoverkkoperhoselle riittävän paljon hyvälaatuista elinympäristöä toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Toimenpiteet kirjoverkkoperhosen elinolojen parantamiseksi on aloitettu. Hakemuksessa on esitetty, että mikäli toimenpiteillä ei ole saavutettua toivottua tulosta siihen mennessä, kun louhinta laajenee perhosten käyttämälle alueelle (osa-alueen C louhintavaihe 6), loput toukkakotelot voidaan siirtää uudelle alueelle. Toimenpiteet osa-alueen C länsipuolella olevan Keuksuon vesitasapainon turvaamiseksi on kuvattu edellä kohdassa Päästöt vesiin ja viemäriin sekä pintavesiin kohdistuvat vaikutukset. YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen arvioiden mukaan louhinnan maisemavaikutukset ovat vähäisiä. Maisemamuutos näkyy vain välittömässä lähiympäristössä; teollisuustonteiksi louhitulla alueella, osa-alueen B itäpuolisella peltoalueella sekä osissa osa-alueen C itäpuolista peltoaluetta. Alueen ei ole todettu edustavan kaunista maisemakuvaa.

28 28 (135) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Todennäköisimmät ympäristöriskit liittyvät poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin, joista voi vuotojen tai vahinkojen seurauksena aiheutua maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaara. Alueelle tullaan rakentamaan asianmukainen tukitoiminta-alue. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Työkoneiden kuntoa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset öljyvuodot havaitaan välittömästi. Toimintaalueelle varataan riittävä määrä turvetta tai muuta öljynimeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan ryhtyä heti asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Alueella on myös konekalustoa, jolla vuodon sattuessa pilaantunut maa-aines voidaan kerätä talteen. Vahingoista on esitetty ilmoitettavan välittömästi kunnan pelastus- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Kallion louhintaan liittyvät räjäytykset aiheuttavat paineaallon, jonka mukana voi sinkoutua kivilohkareita myös työskentelyalueen ulkopuolelle. Riskejä ehkäistään huolellisilla suunnittelulla ja valmistelutoimenpiteillä ennen jokaista räjäytystä. Ympäristöriskejä vähennetään tunnistamalla riskialueet, ohjeistamalla niiden seuranta ja varautumalla erilaisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Rudus Oy on kouluttanut henkilöstöään ympäristövastuulliseen toimintaan ympäristöturvallisuuskorttikoulutuksella vuodesta 2012 lähtien. Henkilöstöllä, mukaan lukien pääsääntöisesti Rudukselle työtä tekevät urakoitsijat, on voimassa oleva ympäristöturvallisuuskortti. Toiminnassa noudatetaan Rudus Oy:n ympäristöohjeita. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Tarkkailusuunnitelmat Käyttötarkkailu Hakemukseen on liitetty esitys päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaksi sekä esitykset maankaatopaikkatoimintaa (Bastukärr, Talma, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ) sekä betoni- ja tiilijätteen käsittelyä (Sipoo, Talma, betoni- ja tiilijätteen kierrätys, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ) koskeviksi jätelain 120 :n mukaisiksi jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmiksi. Murskauslaitosten toimintaa seurataan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. tuotantomäärät, -ajat, -lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka-aineista ja polttoaineesta ja niiden määristä, tiedot syntyneistä jätteistä ja niiden poiskuljetuksista sekä maininnat mahdollisista toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti.

29 29 (135) Päästö- ja vaikutustarkkailu Hakemukseen liitetyssä päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaehdotuksessa (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma. Laadittu ja päivitetty ) hakija esittää päästöjen ja vaikutusten tarkkailuksi seuraavaa. Tarkkailuohjelmaehdotuksessa nykyisellä tarkkailulla on tarkoitettu Bastukärr I alueella tehtävään louhintaan liittyvää tarkkailua. Pohjaveden tarkkailu Tarkkailupisteet Nykyiseen tarkkailuun kuuluvat pohjaveden havaintoputket PVP1/2010 ja PVP2/2010. Tarkkailua jatketaan näistä putkista ja lisäksi tarkkailun piiriin liitetään putket P3, P4, 1/15 ja 2/15. Lisäksi osa-alueen C eteläosaan asennetaan ennen toiminnan aloittamista uusi pohjaveden havaintoputki ( Uusi ). Nykyisessä tarkkailussa on mukana kaksi talousvesikäytössä olevaa porakaivoa; kaivo MP3/8:108 (osa-alueen C itäpuolella) ja kaivo 7:234 (osaalueen B koillispuolella). Tarkkailua jatketaan kaivosta 7:234 ja tarkkailuun liitetään seuraavat uudet kaivot; kaivo 7:233 (osa-alueen B koillispuolella), kaivo 6:3 (osa-alueen C eteläpuolella) sekä kaivot 8:97 ja 8:21 (osa-alueen C itäpuolella). Kaivotarkkailu edellyttää kaivonomistajien suostumusta. Havaintoputkien P3 ja P4 sekä kaivon 7:234 tarkkailu esitetään lopetettavan kaksi vuotta sen jälkeen, kun louhinta- ja täyttötoiminta osa-alueella B on päättynyt. Tarkkailuohjelma Pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua esitetään tehtäväksi havaintoputkista PVP1/2010, PVP2/2010, P3, P4, 1/15, 2/15 ja uusi sekä porakaivosta MP3/8:108 ja rengaskaivoista 6:3 neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Pohjaveden laaduntarkkailua esitetään tehtäväksi havaintopisteistä PVP1/2010, PVP2/2010, P3 ja 2/15 sekä kaivoista 7:234, MP3/8:108, 8:21, 8:97, 7:233 ja 6:3 kerran vuodessa marraskuussa. Pohjavesinäytteistä esitetään analysoitavan seuraavat parametrit: - lämpötila, haju, ulkonäkö - ph - sameus - sähkönjohtavuus - CODMn - koliformiset bakteerit (kaivoista) - nitraatti-, nitriitti- ja ammoniumtyppi - sulfaatti - kloridi

30 30 (135) - happi rauta. Pintaveden tarkkailu Tarkkailupisteet Nykyisen tarkkailun piiriin kuulu ojaseurantapiste MP2 (alueen itäosa). Seuranta jatketaan tästä ja lisäksi tarkkailun liitetään piste MP1 (Parmanoja/Koukkusuo) sekä piste MP6, joka sijaitsee osa-alueen C itäpuolella paikassa, johon alueen hulevedet ohjautuvat louhinnan edetessä. Seurantapiste MP2 on esitetty poistettavaksi tarkkailusta kaksi vuotta sen jälkeen, kun louhinta- ja täyttötoiminta on päättynyt osa-alueella B. Tarkkailuohjelma Pintaveden tarkkailupisteistä otetaan vesinäyte kaksi kertaa vuodessa (touko- ja marraskuussa). Vesinäytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: - lämpötila, haju, ulkonäkö - ph - sähkönjohtavuus - CODMn - sameus - väriluku - kokonaistyppi - nitraatti-, nitriitti-, ammoniumtyppi - kiintoaine - öljyhiilivedyt (C10 C21, C21 C40). Vesitarkkailun tarkkailuohjeet ja raportointi Näytteenottohavainnot, kenttämittaukset sekä havaitut poikkeamat ja muutokset kirjataan näytteenottopöytäkirjaan. Lisäksi havainnoidaan ottoalueella ja sen ympäristössä tapahtuvaa toimintaa, joka saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun tai pinnankorkeuteen. Tarkkailu suoritetaan pinnankorkeuden määrittämisestä ja laatumääritysten tekemisestä annettujen ohjeiden mukaisesti. Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja. Vesinäytteet toimitetaan tutkittavaksi akkreditoituun laboratorioon. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, jossa esitetään tarkkailun tuloksia ja verrataan niitä aikaisempiin tarkkailutuloksiin esim. graafisesti. Vuosittainen tarkkailuraportti on esitetty toimitettavan kunnan valvontaviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli tarkkailutuloksissa ilmenee jotain poikkeavaa, tulokset on esitetty toimitettavan välittömästi kunnan valvontaviranomaiselle.

31 31 (135) Melutarkkailu Mittauspisteet Mittaukset on esitetty tehtävän niissä asuinkohteissa, jotka melumallinnuksen mukaan altistuvat eniten melulle. Mittaukset tehdään talojen pihaalueella. Tarkka mittauspaikka selviää paikan päällä, kun mittaaja havainnoi tontin ympäristön ja melun kuulumisen. Mittauspisteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Koska louhittava alue on laaja, kaikissa mittauspisteissä ei esitetä mitattavan jokaisella mittauskerralla, vaan mittaukset painottuvat sinne, missä louhinnan ja murskauksen meluvaikutus on suurin. Mittauspiste Osoite Kiinteistö M01 Keravantie B M02 Jänissuontie B ja C M03 Jänissuontie C M04 Stenkullantie C M05 Jänissuontie C Osa-alue, jonka louhinnan aikana melua mitataan Mittausten kesto ja mittausmenetelmät Melumittaukset esitetään tehtävän kertaluonteisina. Osa-alueella B toimittaessa melua esitetään mitattavan mittauspisteissä M01 ja M02. Ensimmäinen mittaus esitetään tehtävän kahden kuukauden kuluessa louhinnan ja murskauksen aloittamisesta. Arvion mukaan mittauksen uusiminen myöhemmässä vaiheessa ei ole tarpeen, sillä louhittava alue on verrattain pieni eikä tilanne merkittävästi muutu louhinnan edetessä. Osa-alueen C melutilanne tulee muuttumaan toiminnan edetessä. Kertaluonteisia melumittauksia ehdotetaan tehtävän seuraavassa esitetyn louhinnan vaiheistukseen sidotun aikataulun mukaan. Ensimmäinen mittaus (mittauspisteet M02 ja M05) tehdään kahden kuukauden kuluessa murskaustoiminnan aloittamisesta vaiheen 1 alueella. Mittaus uusitaan louhinnan siirtyessä vaiheeseen 3 (mittauspisteet M02, M03, M04, M05) sekä myöhemmin louhinnan edetessä vaiheeseen 4. Koska toiminnan etenemisaikataulusta ei ole tarkempaa tietoa, hakija esittää, että tarkemmat mittaussuunnitelmat laaditaan myöhemmin ja toimitetaan valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. Mittaukset tehdään noudattaen ympäristömelun mittausohjetta (Ympäristöministeriön ohje 1/1995). Mittausjakson pituus on 0,5 2 h/mittauspiste. Mittausjakson kesto riippuu toimintamelun vaihtelevuudesta, mittauspisteen ympäristön taustaäänistä ja melun kuulumisesta mittauspisteeseen. Mittaus tehdään ajankohtana, jolloin kaikki työmaalla eniten melua aiheuttavat toiminnot (poraus, murskaus, rikotus) ovat käynnissä. Mittaus toteutetaan valvottuna eli mittaaja havainnoi melua koko mittausjakson ajan tai vastaavasti äänisignaali tallennetaan mittausajalta, jolloin mittaustallenteet

32 32 (135) voidaan kuunnella jälkikäteen. Paikan päällä tehtyjen ja äänitallenteista tehtyjen havaintojen perusteella mittaustuloksista poistetaan mittaukseen kuulumattomien häiriöäänten vaikutus (esim. lentokoneet). Tieliikenteen melun vaikutusta ei voida täysin poistaa mittaustuloksista, mutta toisaalta suuri osa mittauspisteistä sijaitsee alueella, jossa tieliikenteen meluvaikutus on vähäinen. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta sääolosuhteiden tulisi olla mittausohjeen mukaiset (ei sadetta, tuulen nopeus max. 5 m/s). Mittauspäivä pyritään ajoittamaan siten että tuulensuunta täyttää mittausohjeen mukaiset vaatimukset mahdollisimman moneen mittauspisteeseen. Koska mittauspisteet sijaitsevat eri puolilla louhinta-aluetta, kaikissa mittauspisteissä ei yksittäisellä mittauskerralla todennäköisesti päästä mittausohjeen vaatimusten mukaisiin tuuliolosuhteisiin. Tällöin mittausepävarmuutena käytetään mittausohjeistuksen mukaisesti ±10 db. Raportointia varten mittauksen aikaiset sääolosuhteet (mm. tuulen suunta ja nopeus sekä ilman lämpötila) hankitaan lähimmästä olemassa olevasta sääasemasta (Ilmatieteen laitoksen avoin data). Myös mittaaja havainnoi paikallisia sääolosuhteita mittauksen aikana. Mittauksissa käytetään integroivaa tarkkuusluokan 1 vaatimukset täyttävää äänitasomittaria. Mittauksella määritetään mittauspisteessä vallitseva keskiäänitaso (L Aeq) mittausjaksolta sekä mahdollisuuksien mukaan lasketaan toiminnasta aiheutuva päiväajan keskiäänitaso (L Aeq 7 22). Melun mahdollinen impulssimaisuus ja kapeakaistaisuus arvioidaan kuulohavainnoin ja mittaustulosten perusteella, mittaamalla enimmäistasojen L AImax ja L ASmax erotus sekä taajuusjakaumanäyte 1/3-oktaavikaistoittain. Raportointi Melumittauksista tehdään raportti, joka toimitetaan kunnan valvontaviranomaiselle noin kuukauden kuluessa mittauksista. Raportissa esitetään mm. seuraavat asiat: - mittauslaitteet ja -menetelmät - mittausaikana vallinneet sääolosuhteet - mittauspöytäkirjat mittauspisteistä (valokuva, sijainti kartalla, äänitason vaihtelun kuvaaja mittausajalta, mitattu keskiäänitaso L Aeq) - arvio melun impulssimaisuudesta ja kapeakaistaisuudesta mittauspisteissä - mittausaikana tehdyt havainnot toiminnan melusta ja muista melulähteistä - mittausaikana käynnissä olleet toiminnot ja niiden sijoittuminen ottoalueella - mittausepävarmuudet ja mittaustulosten vertailu ympäristöluvan mukaisiin melun raja-arvoihin.

33 33 (135) Pölytarkkailu Mittausten tarve Pölyä esitetään mitattavan kertaluonteisesti vuoden sisällä toiminnan aloittamisesta osa-alueella C. Mittaus voidaan tarvittaessa uusia myöhemmin toiminnan edettyä osa-alueen C itä eteläosiin (vaiheet 3/4). Mittauspisteiden sijainti Mittalaitteet sijoitetaan lähimpien asuinrakennusten piha-alueille (mittauspisteet P01 ja P02). Mittauspisteiden sijainnit voivat muuttua esitetystä, sillä mittalaitteen sähkönsaanti on varmistettava ja mittalaitteen sijoittamiselle on saatava kiinteistönomistajan lupa. Menetelmän kuvaus ja mittauksen kesto Ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) määrää seurataan jatkuvatoimisesti kuukauden ajan. Mittaukset voidaan tehdä esim. Osiris Environmental Particle -laitteella, joka mittaa eri hiukkaskokoluokkien (TSP, PM10 ja PM2,5) hiukkaspitoisuuden vaihtelua valittavalla näytteiden keskiarvostusvälillä (esim. 15 min). Laitteen herkkyys on 0,1 µg/m3, joten se soveltuu myös taustapitoisuuksien mittaukseen. Laite on Suomessa yleisesti käytetty ja todettu kansallisissa vertailumittauksissa Suomen olosuhteisiin soveltuvaksi. Analyysit ja raportointi Mittausjaksojen aikainen säätila (mm. tuulen suunta ja nopeus) kirjataan lähimmän sääaseman mittaustiedoista (Ilmatieteen laitoksen avoin data). Tietoja käytetään arvioitaessa toiminnan merkitystä mittaustulokseen. Mittausraportissa esitetään mm. seuraavat tiedot: - kuvaus mittauslaitteistosta ja mittausjärjestelyistä - mittauksen aikana vallinneet sääolosuhteet - toimintojen sijoittuminen ottoalueella ja toimintojen käynnissä olo - mittausepävarmuus - mittaustulokset (vuorokausipitoisuus µg/m3 ja lyhytaikainen pitoisuusvaihtelu kuvaajana) ja vertailu ilmanlaadun raja-arvoihin - arvio toiminnan vaikutuksesta mittaustulokseen. Tärinätarkkailu Louhinnasta aiheutuvaa tärinää on esitetty seurattavan mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa (rakennukset ja rakennelmat). Ennen toiminnan aloittamista määritetään etäisyys, jonka sisällä olevat kiinteistöt katselmoidaan. Katselmuksessa määritetään rakennusten kunto, nykytila sekä pohjasuhteet ja perustamistavat. Asiantuntijakonsultti määrittää katselmusten ja maaperäolosuhteiden perusteella vaadittavien tärinämittareiden lukumäärät ja sijoituspaikat siten, että ne edustavat tärinän leviämisen suhteen kriit-

34 Jätteen käsittelyn seuranta ja tarkkailu 34 (135) tisiä suuntia. Alustavan arvion mukaan tärinäseurantaa tehtäisiin 2 5 kohteessa mutta määrä tarkentuu katselmusten myötä. Hakemukseen liitetyissä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmissa (Bastukärr, Talma, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty sekä Sipoo, Talma, betoni- ja tiilijätteen kierrätys, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ) on esitetty tiedot käsiteltäväksi hyväksyttävistä jätteistä, toimista vastaanotettavien jätteiden laadun tarkistamiseksi, käsittelyprosessista, toimista käsittelyssä syntyvien jätteiden tarkkailun järjestämiseksi ja laadun selvittämiseksi, toimista häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteissa sekä käsittelystä vastuussa olevista henkilöistä ja toimista heidän perehdyttämisekseen. Seuranta- ja tarkkailusuunnitelmissa jätteiden (maa-ainekset sekä betonija tiilijäte) laadun varmistamiseksi tehtävistä toimista esitetään mm. seuraavaa: Vastaanotossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia vastaanotto-ohjeita ja -ehtoja. Vastaanottokirjanpitoon kirjataan kuorman vastaanottoaika, syntypaikka, tuottaja, määrä ja laatu. Jokaisesta vastaanotettavasta kuormasta pitää olla siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat arkistoidaan vaatimusten mukaisesti. Hylätyistä kuormista kirjataan päivämäärä, jätteen syntypaikka ja tuottaja, hylkäysperuste ja arvio määrästä. Jos on syytä epäillä, että jäte sisältää haitta-aineita, joita siinä ei saa olla, jätteen tuottajan on osoitettava jätteen haitattomuus. Mikäli haitattomuutta ei pystytä osoittamaan, jätettä ei oteta vastaan. Tahallisesta vääränlaisen jätteen tuomisyrityksestä seuraa sen tuojalle määräaikainen tai pysyvä toimituskielto. Vastaanottotarkastuksessa jätteen puhtaus tarkastetaan aistinvaraisesti. Vastaanottohenkilöstön toimintatapaa ja -kykyä seurataan jatkuvasti vastuuhenkilöiden toimesta. Vastaanottohenkilöstöä koulutetaan tarpeen mukaan. Jätteen laatu tarkastetaan vastaanottotilanteen lisäksi tarvittaessa myös sen varastointivaiheessa sekä murskatessa (betoni- ja tiilijäte). Mikäli haitallisia epäpuhtauksia havaitaan, ne poistetaan. Vastaanottoehtojen vastaisen jätteen toimittajalle annetaan huomautus ja korvausvaatimus epäpuhtauksien poistamisesta aiheutuneista kustannuksista. Vastaanottoehtojen vastainen materiaali voidaan myös poistaa ja toimittaa asianmukaiseen käsittelylaitokseen tuojan laskuun. Tuotetun betonimurskeen laatua seurataan ottamalla säännöllisin väliajoin näytteitä teknisen laadun ja ympäristökelpoisuuden määrittämistä varten. Näytteet otetaan standardin SFS-EN mukaisesti. Standardin mukaisesta näytteenottovaatimuksesta voidaan poiketa, jos sen mukainen näyt-

35 35 (135) teenotto ei materiaalin laadun tai tuotantoprosessin johdosta ole teknillisesti tai taloudellisesti kohtuullisesti toteutettavissa. ESITYS VAKUUDEKSI Jätteen käsittelytoiminnan vakuus Hakija on esittänyt hakemukseen liitetyn laskelman perusteella betoni- ja tiilijätteen jätteenkäsittelyn vakuudeksi euroa (sis. alv 24 %). Vakuuden on arvioitu kattavan betoni- ja tiilijätteen käsittelystä (murskaus), murskeen laadunvalvonnasta, betoni- ja tiilijätteen seassa olevan muun rakennusjätteen poistoimittamisesta sekä muista jälkihoitotoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Betonimurskeella sekä betonijätteen seasta poistetulla metalliromulla on esitetty olevan vakiintuneet markkinat ja niiden arvo esitetty vähennettävän asetettavasta vakuudesta. Maa-ainesten vastaanoton ja sijoittamisen osalta hakija esittää pinta-alaan perustuvaa vakuutta. Maa-aineksen läjitysalueiden kokonaispinta-ala on 15,7 ha. Kerrallaan käytössä olevan pinta-alan on arvioitu olevan m2 ja sen perusteella vakuudeksi on esitetty seuraavaa: m2 0,5 /m2 = Arvio ottamisalueen jälkihoitokustannuksista Maa-ainesten ottamisen tarkoituksena on valmistella alue kaavan mukaiseen käyttöön teollisuusalueeksi. Jälkihoitotoimenpiteinä alueen pohjataso tasataan. Varsinaiset jälkihoitotoimenpiteet kohdistuvat luiskiin ja osaalueelle B. Materiaali luiskauksiin (osa-alueen C vallit) ja täyttöön (osa-alue B) saadaan louhinta-alueelta poistetuista pintamaista, jotka sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suoraan lopullisille paikoilleen. Tarvittaessa alueelle voidaan tuoda pilaantumattomia ylijäämäaita myös muualta. Em. toimenpiteiden jälkeen täyttöalueille kylvetään heinä- tai varpukasveja tai istutetaan puuntaimia eroosion estämiseksi. Suunnitelmia tarkennetaan myöhemmin yhteistyössä kunnan kaavoittajan kanssa. Arvio jälkihoitokustannuksista perustuu edellä olevaan. Maisemoitavan alueen pinta-ala 15,7 ha. Maisemointikustannusten voidaan arvioida olevan noin /ha ja kokonaiskustannuksiksi tulee tällöin euroa. Betonimurskeen (Betoroc) jätteeksi luokittelun päättyminen Hakija on esittänyt, että alueella tuotettavaa betonimursketta (Betoroc) ei enää luokiteltaisi jätteeksi. Perusteluina esitykselle on esitetty seuraavaa. Jätelain 5 :n 4 momentissa määritellyt kriteerit Jätelain 5 :n 4 momentissa on määritelty, milloin aine tai esine ei ole enää jätettä. Hakemuksen mukaan jätelain 5 :n 4 momentin mukaiset kriteerit jätestatuksen päättymisestä täyttyvät seuraavasti.

36 36 (135) 1) Betoroc-murske on käynyt läpi hyödyntämistoimen Murskausprosessi, jossa betonijätteestä poistetaan rauta sekä muut jätejakeet sekä murskataan tiettyyn palakokoon, on lain tarkoittama hyödyntämistoimi. 2) Betoroc-murskeella on käyttötarkoitus, johon sitä käytetään yleisesti Betonijätteestä valmistetun betonimurskeen (Betoroc) jäteluokittelun päättyminen on luonnollista silloin, kun se laadultaan on niin hyvää, että se korvaa luonnon kiviaineksia rakentamisessa. Tällöin materiaali ei enää ole jostakin tuotanto-, rakentamis- tai muusta toiminnasta syntyvää jätettä vaan rakentamisessa sellaisenaan käytettävää rakennustuotetta tai uuden rakennustuotteen valmistusprosessin raaka-ainetta. Rudus Oy:n Betoroc-betonimursketta on käytetty maarakentamisessa jo yli viisi miljoonaa tonnia. Betoroc-murskeita on käytetty mm. teiden ja katujen sekä kenttärakenteiden pengerrakenteissa sekä jakavissa ja kantavissa kerroksissa. Betonimurskeiden käyttökohteista on myös pitkäaikaiskestävyyden seurantatietoa pitkältä ajalta. Betoroc-murskeiden on todettu sementin sitoutumisreaktioiden kautta rakenteeseen tiivistettynä kehittävän rakenteen lujuutta ja sitä kautta rakenne saavuttaa paremman kantavuuden kuin luonnon kiviaineksilla toteutettu rakenne. Tämän ominaisuuden johdosta betonimurske on jopa parempaa kuin luonnon kiviaines ja sitä käyttäen voidaan rakenteen kerrospaksuutta jopa pienentää ja silti saavuttaa vaaditut toimivuusvaatimukset. 3) Betoroc-murskeella on markkinat ja kysyntä Betoroc-murske on Ruduksen valmistama, tuotteistettu betonimurske, jota käytetään luonnon maa- ja kiviaineksen tapaan. Betoroc-murskeen pääasialliset käyttökohteet ovat katu-, tie- ja kenttärakenteiden jakavat ja kantavat kerrokset. Betoroc-murskeita voidaan käyttää ilmoitusmenettelyllä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisissa käyttökohteissa, kuten esimerkiksi - yleiset tiet, kadut, pyörätiet ja jalkakäytävät sekä niihin välittömästi liittyvät tienpitoa tai liikennettä varten tarpeelliset alueet pois lukien meluesteet - pysäköintialueet - urheilukentät sekä virkistys- ja urheilualueiden reitit - ratapihat sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät ja tiet. Lisäksi betonimurskelajikkeita voidaan hyödyntää valmisbetonin sekä betonituotteiden valmistuksessa korvaamaan luonnonkiviaineksia. 4) Betoroc-murske täyttää käyttötarkoituksen mukaiset tekniset vaatimukset ja se on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen

37 37 (135) Betonijäte on yksi parhaiten tutkituista jätevirroista Suomessa. Betonijätteestä valmistetulle betonimurskeelle on jo olemassa selkeät teknisen laadun kriteerit eri käyttötarkoituksiin ja pitkä käyttöhistoria näissä käyttötarkoituksissa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Betonimurske, jonka jätteeksi luokittelu on päättynyt, palaa jätteeksi, mikäli sitä ei ole käytetty rakentamisessa EoW -kriteerien mukaisesti 3 vuoden aikana sen valmistamisesta. Tämän valvonta on käytännössä mahdollista vain luvitetuissa käsittelylaitoksissa, joiden valvonta on määritelty ympäristönsuojelulaissa. Betonimurskeen tekninen kelpoisuus on osoitettava rakennustuoteasetuksen ja eurooppalaisten kiviainesstandardien mukaisesti. Betonimurskeen aiottu käyttötarkoitus määrittelee noudatettavan standardin. Teknisen kelpoisuuden osalta betonimurskeen ominaisuudet on tutkittava ja ilmoitettava harmonisoitujen EN -standardien mukaisesti. EoW -betonimurskeiden valmistajan, valmistuksen ja tuotteiden osalta vaatimusten mukaisuuden osoittamisluokaksi olisi Suomessa päätettävä 2+, joka tarkoittaa, että edellä mainittuja asioita valvoo säännöllisesti kolmas osapuoli ja todistuksena siitä valmistajalla on oltava tuotesertifiointitodistus (todistus tehtaan sisäisen laadunvalvonnan vaatimustenmukaisuudesta). Kolmas osapuoli valvoo valmistajan laadunhallintajärjestelmän toimivuutta, tuotteiden testauksen vaatimusten mukaisuutta sekä tuotteiden laatuasiakirjojen vaatimusten mukaisuutta. Kolmas osapuoli pitää myös ajantasaista rekisteriä sertifioiduista toimijoista, josta tämä voidaan tarvittaessa tarkastaa. 5) Betoroc-murskeen käyttö ei kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydellä tai ympäristölle Betoroc-murskeet täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) 3 :n pysyvän jätteen määritelmän mukaan pysyvän jätteen kriteerit täyttävästä materiaalista ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, vaaraa terveydelle tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Asetuksen liitteen 3 taulukko 1 määrittelee pysyvän jätteen kriteerit mm. haitta-aineiden liukoisuuksille. Kiviaineksille ei maarakentamisessa tai rakennustuotteiden raaka-ainekäytössä ole asetettu tuotestandardeissa tai muuten ympäristökelpoisuuskriteereitä. Betonin ja siten myös betonijätteistä valmistettujen betonimurskeiden ominaisuus on emäksinen ph, joka johtuu betonin sideaineista, pääosin sementistä. Emäksisten rakenteiden ja materiaalien kanssa kosketuksissa olevan veden ph myös luonnollisesti kohoaa. Veden ph kuitenkin laskee happamamman maaperän ja mm. sadevesien aiheuttaman laimenemisen seurauksena eikä merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia siten aiheudu. Emäsisyyden vuoksi suoraa ja pitkäaikaista ihokontaktia betonimurskeeseen on syytä välttää. Myös pidempiaikainen altistuminen pölymäiselle materiaalille voi aiheuttaa ihoärsytystä tai ärsytystä hengitysteissä.

38 38 (135) Rakentaminen ja siten myös rakennusmateriaalien ja kiviainesten käyttö perustuu aina suunnitelmiin. Hankekohtaisissa suunnitelmissa suunnittelija määrittelee rakenteiden ja tarvittaessa niihin käytettävien materiaalien ominaisuudet. Tällöin myös tulee huomioitua betonimurskeen ominaisuudet, kuten luonnon kiviainesta korkeampi ph. Betonimurske ei ole REACH-asetuksessa N:o 1907/2006 (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista) mainittu kemikaali tai aine, joten sitä ei koske asetuksen mukainen rekisteröintivelvoite. Betonimurskeiden käyttöön liittyvä lainsäädäntö, standardit ja ohjeet Rakentamisessa noudatetaan maankäyttö ja rakennuslakia (132/1999) ja rakentaminen perustuu aina suunnitelmaan, kaavaan tai rakentamismääräyksiin. Maarakentamisessa kohdekohtaisissa suunnitelmissa mitoitetaan rakenteet niiden toimivuus- ja kestävyysvaatimusten mukaisesti. Hankkeen suunnittelija määrittelee kulloinkin tarvittavat rakenteiden kerrospaksuudet sekä niissä käytettävien materiaalien vaatimukset, jotta lopullinen rakenne täyttää sille asetetut yleiset ja kohdekohtaiset vaatimukset. Jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöluvassa voidaan betonimurskeen osalta edellyttää, että sen on täytettävä rakennusmateriaalilta kulloinkin vaadittavat ominaisuudet ja että sitä käytetään rakentamisessa suunnitelmien mukaisesti. Rakennustuotteiden valmistuksen raaka-aineita koskevat vaatimukset on määritelty tuotestandardeissa ja kansallisissa normeissa ja ohjeissa ja näissä käyttötarkoituksissa vaatimusten täyttämistä edellytetään myös betonimurskeelta. Betonimurske on EU:n rakennustuoteasetuksen mukaisesti mahdollista CE-merkitä, koska kiviaineksille on olemassa tuotestandardit, joiden mukaan CE-merkintä myös pitää tehdä. Maa- ja vesirakentamisessa käytettävien kiviainesten osalta tämä standardi on EN-SFS (Maa- ja vesirakentamisessa sekä tierakenteissa käytettävät sitomattomat ja hydraulisesti sidotut kiviainekset). Standardin soveltamisalassa sanotaan yksiselitteisesti, että se kattaa kiviainekset, jotka voivat olla joko luonnon kiviaineksia, kierrätyskiviaineksia tai keinokiviaineksia. Betonimurske on kierrätyskiviaines, koska se on valmistettu jo aiemmin rakentamisessa käytetystä tai rakentamisessa käytettävän materiaalin valmistuksessa syntyneestä materiaalista. Suomessa on EU:n tuotestandardien kansallisen soveltamisen tueksi laadittu kansalliset kiviainesstandardit, joilla on tarkennettu Suomessa kiviaineksilta vaadittuja ominaisuuksia. SFS 7005 (Sitomattomiin ja hydraulisesti sidottuihin materiaaleihin käytettäviltä kiviaineksilta talonrakentamisessa, maa- ja vesirakenteissa sekä tierakenteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot) käsittelee maarakentamisen kiviaineksia ja standardin soveltamisala kattaa luonnon kiviainekset sekä keinokiviainekset ja uusiomateriaalit, joilla on käyttöhistoria Suomessa. Betonimurskeella on todistetusti pitkä käyttöhistoria maarakentamisessa.

39 39 (135) Betonimurskeita koskien on lisäksi tehty eri rakennuttajatahojen toimesta omia ohjeistuksia. Mm. Liikennevirasto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat laatineet omat ohjeistuksensa, joissa käsitellään betonimurskeiden käyttöä rakentamisessa. Näissä ohjeissa on yksityiskohtaisesti käsitelty ja hyväksytty betonimurskeen käyttö rakentamisessa. Toukokuussa 2017 julkaistiin uusittu InfraRYL; Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Päällys- ja pintarakenteet -julkaisu. Tämä kansallinen yleisesti rakentamisessa noudatettu ohje ottaa uudessa versiossaan entistä yksityiskohtaisemmin huomioon myös betonimurskeet. InfraRYL:n mukaan betonimursketta voidaan käyttää useissa rakennusosissa, kuten pengerrakenteissa sekä jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Suomessa on tehty myös betonimurskeiden maarakennuskäytön laadunvarmistusta koskeva SFS standardi. Standardi on tällä hetkellä päivitystyön alla, jotta se huomioi jatkossa myös voimassa olevan rakennustuoteasetuksen vaatimukset. Rudus Oy:n Betoroc -murskeiden laadunhallinta ja käyttöohje Rudus Oy:llä on betoni- ja tiilijätteiden vastaanotto-ohjeet ja betonimurskeiden laadunhallintajärjestelmä, joiden avulla varmistetaan, että vastaanotettava jäte ei sisällä sinne kuulumattomia aineksia ja siitä voidaan valmistaa laatuvaatimukset täyttävää betonimursketta. Laadunhallintajärjestelmässä on kuvattu toimintatavat, joilla varmistetaan valmiiden tuotteiden laatu sekä yrityksen toimintatavat laadunhallintaketjussa. Laadunhallintajärjestelmä on sähköisessä muodossa yrityksen verkkolevyllä ja se voidaan tarvittaessa esitellä viranomaisille, mutta sitä ei haluta julkaista, koska se sisältää yrityssalaisuuksia. Rudus Oy on CE-merkinnyt Betoroc-murskeet ja hankkinut myös vapaaehtoisen kolmannen osapuolen sertifioinnin laadunhallintajärjestelmälleen. Sertifiointilaitoksena on In-specta Sertifiointi Oy. Kiviainesten kolmannen osapuolen sertifiointi on pakollinen Suomessa vain erityisen vaativissa kohteissa, kuten Liikenneviraston tiehankkeissa. Sertifiointilaitos tekee vuosittain seuranta-arvioinnin, jossa käydään läpi laadunhallintajärjestelmän toteuttaminen ja toimivuus, mukaan lukien teknisten laatuominaisuuksien tutkimustulokset, ympäristökelpoisuuden tutkimustulokset sekä muut oleelliset asiat. Rudus Oy on laatinut Betoroc-murskeille käyttöohjeen (Betoroc-ohje), jossa on opastettu suunnittelijoita ja murskeen käyttäjiä sen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioinnissa rakentamisessa. Ohjetta päivitetään tarvittaessa huomioiden lainsäädännön muutokset ja mahdolliset muut päivitystarpeet. Luonnon kiviainesta korkeampi ph on huomioitu ja betonimurskeen käyttöä ei suositella kosketuksissa tiettyjen korroosioherkkien putkimateriaalien kanssa ja vedenalaisissa täytöissä tai rakennekerroksissa. Näitä ohjeita noudattamalla betonimurskeen luonnollisesta ph:sta ei ole

40 40 (135) aiheutunut haittaa muille rakenteille tai ympäristölle. Rakentamisessa rakennuttaja tai tilaaja valitsee ja hyväksyy käytettävät materiaalit markkinoilla olevista, vaatimukset täyttävistä tuotteista ja materiaaleista. Yleensä valinta tehdään hintakilpailun perusteella, mutta valinnassa voidaan huomioida myös ekologisuus, jolloin vaatimukset täyttäville kierrätysmateriaaleille voi muodostua myös kilpailuetua. Rudus Oy pitää kirjaa ja raportoi Bastukärrin tuotantolaitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä Betoroc-murskeiden valmistusmäärät, toimitusmäärät ja kohteet sekä tarvittaessa myös yhteenvedon tuotannonaikaisista laadunvarmistustoimenpiteistä ja -tuloksista. Jäteraaka-aineesta valmistetun tuotteen jäteluonteen arviointi Betoroc-murskeen raaka-aineena on jäte ja tuotantoprosessin tarkoituksena syntyvä betonimurske on tuote, joka on läpikäynyt hyödyntämistoimen, sillä on markkinat ja kysyntää, se täyttää käyttökohteiden tekniset ja ympäristökelpoisuusvaatimukset eikä sen käytöstä aiheudu kokonaisuutena arvioiden ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa terveydelle. Tuotantoprosessin tarkoituksena on nimenomaisesti tuottaa rakentamisessa tarvittavaa kierrätyskiviainesta, eikä tarkoituksena tai velvollisuutena ole poistaa sitä käytöstä, jolloin sitä ei enää voida katsoa jätteeksi myöskään jätelain (646/2011) 5 1 momentin mukaisesti. Jätteestä valmistetun tuotteen jäteluonnetta on arvioitu ympäristölupaprosessien yhteydessä mm. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kattohuopajätteestä valmistetun Bitumenmix -tuotteen osalta. Ympäristöministeriö on antanut lausunnon koskien jätteestä valmistetun tuotteen jäteluonteen arviointia em. asiassa. Lausunnossa todetaan, että jätelain 5 4 momentin jäteluokittelun päättymisen kriteereitä ei tule soveltaa ympäristölupapäätöksissä, mutta kriteereitä voidaan käyttää apuna jätteestä valmistettujen tuotteiden jäteluonteen arvioinnissa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksen (dnro ESA- VI/11011/2015), että valmistetulla tuotteella ei ole jäteluonnetta. Rudus Oy katsoo, että samoilla periaatteilla myöskään sen valmistamalla Betorocmurskeella ei ole jäteluonnetta. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan (KHO 2005:90) kumonnut alempien oikeusasteiden ratkaisut ferrokromikuonan jäteluonteesta ja päätöksen perusteluissa todennut, että jalostettuja kuonatuotteita ei pidä tulkita jätteeksi, koska niitä ei aiota poistaa käytöstä, vaan ne jalostetaan ja tuotetaan sellaisiksi lajikkeiksi, joilla on olemassa olevat markkinat ja kysyntä ja joiden käyttäminen myös säästää luonnon varoja ja on siten kestävän kehityksen mukaista ja toteuttaa siten sekä ympäristölainsäädännön että jätelainsäädännön periaatteet.

41 41 (135) Yhteenveto Suomi on tällä hallituskaudella julkistanut tavoitteensa olla kiertotalouden kärkimaa. Tavoitteen toteuttamisessa yhtenä tärkeänä osana olisi nähdä käyttökelpoiset jätemateriaalit raaka-aineina ja edistää niistä valmistettujen tuotteiden käyttöä neitseellisten materiaalien korvaajina ja rinnalla. Tämä periaate on jätelaissa mainittu lain tarkoitusta määrittelevässä 1 sekä sitä edelleen korostetaan EU:n jätedirektiivin käynnissä olevan uudistuksen myötä. Jätedirektiivin uudistamisessa korostetaan myös kansallisia toimenpiteitä ja vastuunottoa, jotta luodaan menettelyt, joilla hyvälaatuiset jätemateriaalit ja niistä jalostetut tuotteet lakkaisivat olemasta jätettä ja siten niiden hyödyntäminen helpottuisi ja imago tasavertaisina tuotteina markkinoilla paranisi. Betonimurskeella on rakentamisessa ja rakennustuotteiden valmistuksessa pitkä käyttöhistoria ja siten myös selkeä käyttötarkoitus, jota lainsäädäntö ja tekniset normit määrittävät. Pysyvän jätteen kriteerit sekä käyttötarkoituksen teknisen kelpoisuuden kriteerit täyttävällä Betoroc -murskeella ei ole jäteluonnetta eikä sen käytölle ole tarpeen asettaa Bastukärrin betonija tiilijätteen kierrätyslaitoksen ympäristöluvassa edellä mainittujen kriteerien täyttämisen lisäksi muita rajoituksia. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnan aloittamislupaa haetaan osa-alueen B sekä osa-alueen C vaiheiden 1, 2 ja 3 louhinnalle, alueelta louhitun ja muualta tuodun kiviaineksen murskaukselle ja varastoinnille sekä pilaantumattomien maiden vastaanotolle. Toiminnan aloittamista perustellaan seuraavasti: Louhinta on suhteellisen hidas prosessi ja on erittäin tärkeää, että toiminta päästään aloittamaan ajoissa. Louhinta osa-alueella C on välttämätön osa asemakaava-alueen esirakentamisesta. Alue on lainvoimaisessa yleiskaavassa laajalti työpaikka-aluetta ja lainvoimaisessa maakuntakaavassa kiviainesten ottoaluetta, työpaikka-aluetta ja taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Alueen läpi suunniteltu Keuksuontien jatke on osoittautunut tarpeelliseksi jo pelkästään Bastukärr I alueen jo olemassa olevalle logistiikkatoiminnalle. Tie sijaitsee louhintavaiheen 3 alueella. Osa-alueelle B louhittavaan syvennykseen tullaan sijoittamaan osaalueelta C peräisin olevia pintamaita. Siksi on tärkeää aloittaa louhinta osa-alueella B mahdollisimman pian, jotta pintamaita ei tarvitsisi välivarastoida, vaan maat voitaisiin sijoittaa suoraan louhittuun syvennykseen. Tehtyjen selvitysten mukaan suunniteltu toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ja hakemuksesta ilmenevin perustein maa-aineslain 3 ja 6 mukaiset luvanmyöntämisen edellytykset täyttyvät.

42 42 (135) Maa-aineslain 21 :n mukaisesti asetettavan toiminnanaloittamisvakuuden esitetään olevan korkeintaan euroa. Esitetyn vakuuden on arvioitu kattavan muutoksenhakuprosessin aikana avatun alueen jälkihoitokulut. Ympäristönsuojelulain 199 :n mukaiseksi vakuudeksi esitetään asetettavan yhteensä (kiviaineksen murskaus ja maa-ainesten vastaanotto). HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , , ja Hakemusta on lisäksi täydennetty , , ja Hakemusta on kuuluttamisen jälkeen täydennetty mm. suunnitelmapiirustuksella, johon on lisätty betoni- ja tiilijätteen käsittelyyn varattu alue, laskelmalla varastointitilan riittävyydestä ko. alueella sekä täsmennetyllä esityksellä jätteen käsittelytoiminnan vakuudeksi hakemukseen on liitetty päivitetyt raportit osa-alueen C louhintavaiheen 6 alueella tehtävästä kirjoverkkoperhosen lisääntymispaikkojen seurannasta sekä kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaamiseksi suunniteltujen elinympäristön hoitotoimenpiteiden etenemisestä. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on maa-aineslain 4 a :n ja ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä Sipoon kunnassa sekä Keravan ja Vantaan kaupungeissa. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Keski-Uusimaa ja Östnyland -nimisissä lehdissä , Vantaan Sanomissa sekä Sipoon Sanomissa Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Aluehallintovirasto on maa-aineslain 4 a :n ja 7 :n sekä ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueilta, Sipoon kunnalta, Keravan kaupungilta, Vantaan kaupungilta, Sipoon kunnan sekä Keravan ja Vantaan kaupunkien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Sipoon kunnan kaavoitusviranomaiselta. Lisäksi lausunto on pyydetty Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -vastuualueelta sekä Gasum Oy:ltä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) on antanut seuraavan lausunnon. Lausuntoon on sisällytetty sekä Y- että Lvastuualueiden asiantuntijoiden kannanotot.

43 43 (135) Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Hankkeeseen on sovellettu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) ja yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta (UUDELY/1203/2015). Lausunnossaan yhteysviranomainen katsoi, että hankkeen merkittävimmät haitalliset vaikutukset ovat melu, pöly, tärinä sekä ihmisten elinoloihin ja luontoon kohdistuvat vaikutukset. Yhteysviranomainen korosti, että erityisesti ihmisten elinoloihin kohdistuvissa haitallisissa vaikutuksissa hankkeen laajuudella ja kestolla on suuri merkitys. Edelleen lausunnossa painotettiin, että mahdollinen vedensaatavuusongelma tulee ratkaista ennakoivasti ja että talousvesikaivojen tarkkailulla on varmistettava talousveden laadun ja riittävyyden turvaaminen. Lisäksi korostettiin, että betonimurskeen läjittäminen louhokseen ja betonimurskealueelta tulevat valumavedet kohottavat huomattavasti veden ph:ta ja että erityistä huomiota tulee kiinnittää hankealueelta tulevan kiintoaineksen laskeuttamiseen tasausaltailla sekä liukoisten yhdisteiden pidättämiseen biosuodatuksen avulla. Yhteysviranomainen on arviointiselostuksesta antamassa lausunnossaan katsonut mm. että jatkovalmistelussa ja lupamenettelyssä: - meluselvitystä tulee parantaa selvittämällä, kuinka suuri hankkeen aiheuttama melutilanteen muutos on eri kohteissa ja esittämällä BATtasoisen meluntorjunnan vaikutukset melutasoihin erityisesti niissä tilanteissa, joissa keskiäänitaso altistuvissa kohteissa ylittää tai on lähellä melun ohjearvoja - pölyntorjunnasta tulee huolehtia BAT-tasoisesti - tärinävaikutusten vähentämisessä oleellista on räjäytysten pitäminen kooltaan kohtuullisina - yksityiskohtaiset vaikutusten seurantaohjelmat tulee laatia - talousvesikaivojen tarkkailulla on varmistettava talousveden laadun ja riittävyyden turvaaminen. Mahdollinen vedensaatavuusongelma tulee ratkaista ennakoivasti. Vesijohtoverkoston rakentaminen alueella on vaihtoehto vedenjakelun varmistamiseksi. - pintavesiin ja kalastoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi esitetyt laskeutusallas- ja biosuodatuskäsittelyt ovat tarpeellisia - kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen alueella voidaan turvata toteuttamalla kirjoverkkoperhosen suojelu- ja seurantasuunnitelmassa esitetyt toimenpidesuositukset. Mikäli seuranta osoittaa, että suositellut toimenpiteet johtavat toivottuun tulokseen, ei ole tarpeen hakea luonnonsuojelulain :n poikkeuslupaa lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi. Toiminnan aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta ja kaavoitustilanne Voimassa oleva asemakaava ja osa-alueen B suunniteltu toiminta (maaaineslain 3 2 momentti)

44 44 (135) Voimassa olevassa Bastukärr BA-asemakaavassa osa-alueen B länsipuolinen kiilamainen alue on määrätty istutettavaksi alueeksi. Osa-alue B sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle rajoittuen siihen. Mikäli osa-aluetta B koskeva maantäyttö toteutetaan ja istutetaan, jää arvioitavaksi, onko asemakaavassa osoitettu istutettava alue enää tarkoituksenmukainen. Ennen aloitusluvan myöntämistä osa-alueelle B, tulee asiassa pyytää Sipoon kunnan kaavoitusviranomaisen lausuntoa. Lausunnossa tulisi arvioida, vaikeuttaako nyt haettu toiminta viereisen alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen ja turmeleeko toiminta kaupunki- tai maisemakuvaa. Kaavoitustilanne ja osa-alue C vaiheen 3 suunniteltu louhinta (maaaineslain 3 2 momentti) Bastukärr II (BA 2) asemakaavoitustyö on vireillä ja asemakaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä. Hakemusasiakirjoissa esitetään Bastukärr II epävirallinen kaavaehdotus ( ) jonka mukaan ottamissuunnitelman vaiheen 3 alueelle suunniteltua korttelia T-4 on pienennetty luonnosvaiheesta siten, että kortteli 713 on poistettu ja osoitettu suojaviheralueeksi (EV-1), missä asemakaava-alueen hulevesien käsittely on suunniteltu toteutettavaksi. Asemakaavamääräyksen mukaan kyseisellä alueella ovat maisemointitoimenpiteet sallittuja. Asemakaava-alueen läpi on myös osoitettu kulkuyhteys (Keuksuontie) Jokivarrentielle (maantie 1521). Uudenmaan ELY-keskus katsoi lausunnossaan Bastukärr II asemakaavaluonnoksesta (UUDELY/648/2012) mm. Jokivarrentielle (maantie 1521) johtavan Keuksuontien yhteyden rakentamista edellyttävän maankäytön laajuuden sekä yhteyden arvioidun tarpeellisen toteutusajankohdan määrittämistä. Bastukärr II alueen ja maantien 1521 liittymäratkaisu tulee suunnitella tarkemmin asemakaavan seuraavissa suunnitteluvaiheissa ja suunnittelun tulee perustua riittävään liikenneselvitykseen. ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue katsoo, että nyt lausunnolla olevan hakemuksen mukaiselle maa-aineksen ottoalueelle sekä muille hakemuksessa esitetyille toiminnoille tulee kulkea maantieltä 148 (Keravantie) asemakaavan Bastukärr I mukaisesta Keuksuontien liittymästä. Etelään, maantielle 1521 (Jokivarrentie) suuntautuva kulku tulee toteuttaa vasta siinä vaiheessa, kun kulkuyhteys on ratkaistu Bastukärr II (BA 2) asemakaavassa. ELY-keskus katsoo, että haettua aloituslupaa osa-alueen C vaiheelle 3 ei tule kaavoituksen tässä vaiheessa myöntää. Kyseenalaista on myös luvan myöntäminen kallion louhinnalle sille osalle vaiheen 3 alueesta, joka on epävirallisessa asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojaviheralueeksi (EV-1), ilman Sipoon kunnan kaavoitusviranomaisen erillistä lausuntoa. Hakemuksessa ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole aloitusluvan tueksi esitetty mitään sellaisia perusteluja tai tietoja, jonka mukaan tiejärjestelyt ja liittymä maantielle 1521 sekä suojaviheralueen rakenteet olisi riittävän yksityiskohtaisesti ratkaistu ja varmistettu, ettei nyt haetulla toiminnalla

45 45 (135) tuoteta huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle. Toisaalla hakemuksessa esitetään, että kaavaehdotus ei ole vielä ollut nähtävillä ja että kaavaehdotus saattaa vielä muuttua. Tätä epävirallista kaavaehdotusta on kuitenkin hakemuksen mukaan käytetty ottosuunnitelman pohjana. ELY-keskus katsoo, että ennen luvan myöntämistä tulee asiassa hankkia Sipoon kunnan kaavoitusviranomaisen lausunto. Mikäli alueella on toimenpiderajoitus asemakaavan laatimista varten, tulee kaavoitusviranomainen lausunnossaan arvioida, tuottaako haettu toiminta huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle ja turmeleeko toiminta kaupunki- tai maisemakuvaa. Kirjoverkkoperhonen ja osa-alue C vaiheen 6 suunniteltu louhinta (maaaineslain 3 1 momentin kohdat 1 3) Hakemuksessa esitetään, että ottamisalueella YVA-menettelyn yhteydessä havaitut kirjoverkkoperhosesiintymät huomioidaan siten, että kyseinen esiintymisalue louhitaan viimeisenä, tai sitten kun kirjoverkkoperhoset todistetusti ovat siirtyneet kompensaatioalueelle. Korvaavan elinympäristön (kompensaatioalue) perustaminen hankealueen viereen on käynnistetty ja seuranta aloitettu liitteen 5 mukaisesti. Toisaalla hakemuksessa taas esitetään, että kirjoverkkoperhonen on tässä ottosuunnitelmassa huomioitu siten, että perhosen esiintymisalue on jätetty ottoalueen ulkopuolelle tässä vaiheessa. Lupahakemus ja ottamissuunnitelma koskee kuitenkin koko aluetta (B ja C) ja kaikkia vaiheita (1 6). Uudenmaan ELY-keskus on UUDELY/5277/2017 myöntänyt Faunatica Oy:lle luvan luonnonsuojelulain rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen kirjoverkkoperhosen häirintään vuoden 2019 loppuun asti päätöksessä mainituin ehdoin. Raportti luvan käytöstä on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle vuoden 2019 loppuun mennessä. Lupa koskee perhoskannan kehityksen seuraamista ja tulevan kauden ja selvittää toukkien talvehtimismenestystä. Toukat lasketaan syksyisin ja keväisin. Faunatica Oy:n muistiossa (Kirjoverkkoperhosen elinolojen parantaminen Sipoon Bastukärr II:n hankealueen ympäristössä, suojelu- ja seurantasuunnitelma) esitetään arvio vuonna 2016 tehtyjen toimenpiteiden onnistumisesta ja jatkotoimenpiteistä. Suunnitelman osatavoitteiden toteutusta voidaan arvioida vasta vuoden 2017 seurannan jälkeen. Vuoden 2017 seurannan tuloksia ja niiden perusteella tehtyjä jatkotoimenpidesuosituksia ei tätä lausuntoa tehdessä vielä ollut käytettävissä. ELY-keskus katsoo, että luvassa on määrättävä kirjoverkkoperhosesiintymän osalta, että ennen siirtymistä vaiheen 6 alueelle, tulee olla käytettävissä em. suojelusuunnitelmassa esitettyjä tuloksia. Tulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle, joka sen jälkeen arvioi, onko suositellut toimenpiteet johtaneet toivottuun tulokseen ja voiko louhintaa ulottaa vaiheen 6 alueelle ilman luonnonsuojelulain 49.3 :n mukaista poikkeuslupaa.

46 46 (135) Vaihtoehtoisesti lupa on myönnettävissä C-osa-alueen vaiheelle 6 vasta sitten, kun kirjoverkkoperhosesiintymä on todistettu siirtynyt pois alueelta. Vaikutukset vedenhankintaan ja pohjavedentarkkailu (maa-aineslain 3 1 momenti 4 kohta) ELY-keskus toteaa, että eteläpuolella olevan kiinteistön rengaskaivossa on todettu olevan paineellista pohjavettä. Maaperä louhinta-alueen ja kaivon välissä on moreenipitoista. Vaikutusten arviointia varten ELY-keskus katsoo, että esitetty uusi havaintoputki tulee asentaa maakerroksiin (kairaus kuitenkin ulotettava kallioon asti). Mahdollisen vaiheen 3 aikana tulee sekä "uuden putken" että eteläpuolisen kiinteistön kaivon vesitilannetta seurata tiiviisti, koska louhinta ulotetaan pohjavesipinnan alapuolelle (otto +36 m, kaivo w+41 m). ELY-keskus esittääkin jatkuvan mittauksen käyttämistä kyseisessä kohteessa, jolloin mahdolliseen vedensaatavuusongelmaan voidaan reagoida heti. ELY-keskus katsoo, että laaduntarkkailun parametreihin tulee lisätä öljyhiilivetyjakeet (vrt. Bastukärr I alueella oleva pohjavesitarkkailu). Lisäksi uuden havaintoputken tarkkailu on syytä lisätä myös tarkkailuohjelman laaduntarkkailuun. Muilta osin ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa on huomioitu mitä ELY on lausunnossaan (UUDELY/9631/2017) esittänyt vesilain mukaisen luvan tarpeesta ja pohjavesitarkkailusta. Pinta-/hulevedet Yhteysviranomainen katsoi lausunnossaan YVA-selostuksesta, että pintavesiin ja kalastoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi esitetyt laskeutusallas- ja biosuodatuskäsittelyt ovat tarpeellisia. Hakemuksen mukaan yksi allas rakennetaan vaiheen 1/5 lounaisosaan, josta veden ohjautuvat altaan kautta Keuksuon suuntaan ja edelleen Parmanojaan. Toinen allas rakennetaan vaiheen 3 itäosaan, josta veden ohjautuvat itään ojaan ja edelleen Ruddamsbäckeniin. Osa-alueen B alueelle ei ole esitetty altaan rakentamista. Hulevesien hallintaa varten on laadittu selvitys hulevesien käsittelyn vaiheistuksesta Selvityksessä on myös esitetty viitteellisiä suosituksia laskeutusaltaiden sijainnille louhinta-alueella (myös osa-alueelle B). Selvityksessä todetaan, että biosuodatusta tai käsittelyojastoa voidaan käyttää myös louhinnanaikaisten vesien hallintaan. Hakija esittää päivätyssä täydennyksessään, että biologista käsittelyä ei tehdä vaiheiden 1 3 aikana altaiden vaatiman suuremman tilantarpeen takia. Tarvetta biologiselle käsittelylle arvioidaan tarkkailutulosten perusteella. Biologinen suodatus on mahdollista toteuttaa vaiheen 3 loppupuolella kun kyseisen vaiheen alueelle rakennettava hulevesiallas on rakennettu. Tarkemmat suunnitelmat esitetään tarvittaessa ennen vaihee-

47 47 (135) seen 4 siirtymistä. Vaihtoehtona on hyödyntää Sipoon kaava-alueen hulevesien käsittelyratkaisuja. ELY-keskus toteaa aluksi, että alueelta poisjohdettavien hulevesien määriä voidaan vähentää käyttämällä niitä tehokkaasti hyväksi pölyntorjunnassa (työmaatiet, seulastot, varastokasat). ELY-keskus ei pidä suolan käyttöä pölyntorjunnassa ympäristön- ja vesiensuojelun kannalta kestävänä ratkaisuna. Palamattomista räjäytysaineista saattaa veteen liueta mm. typpiyhdisteitä. Laskeutusaltaat eivät pidätä typpiyhdisteitä juuri lainkaan, joten odotettavissa saattaa olla typpiyhdisteiden pitoisuuden nousua lähiympäristön pintavesissä. Typpiyhdisteillä voi olla mm. vesikasvillisuutta lisäävä vaikutus lähistön pintavesissä. Vaikutuksia voidaan vähentää räjäytysten huolellisella suunnittelulla ja räjäytysaineen valinnalla (emulsioräjähteet). Lisäksi on huolehdittava räjäytysaineen maksimaalisesta palamisesta. ELY-keskus katsoo, että biologinen suodatusjärjestelmä tulee rakentaa vaiheen 3 itäreunalla olevan laskeutusaltaan yhteyteen heti, kun se on louhinnan etenemisen kannalta mahdollista. ELY-keskus katsoo, että niillä hulevesien muodostumisalueilla, joilla betonijätettä varastoidaan tai käsitellään, tulee laskeutusaltaiden yhteydessä varautua hulevesien ph-arvon mittaukseen ja säätöön, koska betonijäte saattaa nostaa hulevesien ph-arvoa (betonimurskeen luonnollinen ominaisuus on luonnon kiviainesta korkeampi ph, tyypillisesti 11 12). Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulisi olla 6 9. Huleveden ph-arvon säännöllinen seuranta on aloitettava heti, kun betonijätettä tuodaan alueelle. Hakemuksen mukaan hulevesien hallintaan liittyvät suunnitelmat ja mitoitukset tarkentuvat louhintatyön aikana. ELY-keskus katsoo, että em. suunnitelmat ja mitoitukset tulee toimittaa ajoissa valvontaviranomaiselle (ELYkeskukselle) hyväksyttäväksi, jolloin myös kunkin vaiheen tarkkailu arvioidaan. ELY-keskus pitää altaista poisjohdettavien vesien säännöllistä tarkkailua tärkeänä, ja tarkkailun tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä purkukohtaa. Altaat tulee olla rakennettuna ennen toiminnan aloittamista ja niiden tulee aina palvella kunkin vaiheen toiminnassa syntyvien hulevesien käsittelyä. Altaiden toimivuutta tulee varmistaa riittävällä kunnossapidolla ja niiden tyhjentämisellä lietteestä riittävän usein. Melu Meluselvityksessä kohdassa 5 "Tulokset ja tulosten tulkinta" todetaan, että melutaso on lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enimmillään 54 db osaalueella B, enimmillään 53 db osa-alueilla C3a ja C3b sekä osa-alueella C4 jopa 55 db. Esitetään, että laskentaepävarmuus huomioituna mallin-

48 48 (135) nustulokset eivät ylitä päiväajan raja-arvoa 55 db yhdenkään asuinrakennuksen osalta. Lisäksi todetaan, että meluvyöhykkeet ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään häiritsevyyskorjausta. ELY-keskus toteaa, että raportissa esitetyn epävarmuuden +- 3 db puitteissa niiden häiriintyvien kohteiden osalta, jotka ovat melualueella db (42 48 db loma), ei voida sanoa ylittyykö vai alittuuko rajaarvo/ohjearvo. Jos laskennan tulos on alle 52 db (42 db), niin silloin melu alittaa ko. arvot. Jos taas laskettu melutaso on yli 58 db (48 db), niin silloin raja-arvo/ohjearvo ylittyy. Häiritsevyyskorjauksella tarkoitetaan melun impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta johtuvaa korjausta. Sitä ei ole otettu huomioon, koska ei voida olla varmoja, onko melu enää esitetyillä etäisyyksillä iskumaista altistuvissa kohteissa. ELY-keskus katsoo, että juuri tämän vuoksi tuleekin tehdä melumittauksia asian varmistamiseksi. Meluselvitysraportissa esitetään, että jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai melu on kapeakaistaista, lisätään mittaus- tai laskentatuloksiin 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Lisäksi esitetään, että impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. ELY-keskus toteaa, että kun ympäristöluvissa ja maankäytössä arvioidaan melua, tehdään 5 db lisäys koko impulssimaista melua aiheuttavan toiminnon toiminta-ajalle. Mikäli voidaan osoittaa, että tällaista toimintaa on esim. rikotus ja sitä on 50 % päivästä, esim. klo 8 15, niin silloin korjauksen voi tehdä ko. ajalle, mutta jos rikotusta on pitkin päivää, koko päivittäisen toiminta-ajan, niin silloin tuon korjauksen tulee olla 5 db. Tarkkailuohjelman mukaan melumittaukset esitetään tehtäväksi kertaluonteisina. Osa-alueella B ensimmäinen mittaus tehdään kahden kuukauden kuluessa louhinnan ja murskauksen aloittamisesta. Osa-alueella C (laaja alue) ensimmäinen mittaus tehdään kahden kuukauden kuluessa murskaustoiminnan aloittamisesta vaiheen 1 alueella. Mittaus uusitaan louhinnan siirtyessä vaiheeseen 3 sekä myöhemmin louhinnan edetessä vaiheeseen 4. ELY-keskus katsoo, että mittaus tulee tehdä kahden kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta. Silloin on mahdollista ajoittaa mittausjakso sopivien sääolosuhteiden aikaan. Raportointi tulee tehdä kahden viikon kuluessa mittauksista tai niiden päättymisestä. Ehdotetaan myös, että koska tässä vaiheessa ei vielä ole tiedossa toiminnan etenemisaikataulua, laaditaan tarkemmat mittaussuunnitelmat myöhemmin ja toimitetaan ne valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittausten suorittamista. ELY-keskus katsoo, että esitetty tapa on hyvä, mutta huomauttaa, että em. mittaussuunnitelmat tulee toimittaa hyväksyttäväksi riittävän ajoissa valvontaviranomaiselle (ELY-keskukselle).

49 49 (135) BAT-periaate ELY-keskus toteaa, että vaikka asutus on suhteellisen kaukana ja melutason ohje-/raja-arvot eivät yleisesti ylitykään asuinrakennusten tms. lähellä, pitäisi toiminnassa pyrkiä aina BAT-periaatteiden mukaisesti mahdollisimman vähäiseen meluntuottoon ja mahdollisimman hyvään melun leviämisen estämiseen. Eli toiminnassa tulisi käyttää mahdollisimman hiljaisia laitteita ja tuotekasoista ja pintamaista tulisi rakentaa meluesteitä niin, että ne estävät mahdollisimman tehokkaasti melun leviämisen asutuksen suuntaan. Lisäksi toimintojen sijoittelu ja meluisimpien toimintojen vuorokautinen ajoittaminen ovat oleellisia melun haittavaikutuksia ja häiriötä vähennettäessä. Tässä erityisesti rikotus ja räjäytykset ovat merkityksellistä. Toiminnassa tulee erityisesti huomioida valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 (asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta) säädetyt vähimmäisvaatimukset. Pöly ELY-keskus katsoo, että tarvittaessa tulee varautua myös logistiikkaalueen ja B-osa-alueella louhittaessa Keravantien toisella puolella olevien kiinteistöjen pölyvaikutusten tarkkailuun. Myös pölyntorjunnassa tulee pyrkiä BAT-periaatteiden mukaiseen toimintaan. Suolan käyttöä pölyntorjunnassa tulee välttää ja sen sijaan käyttää alueelle kerääntyneet hulevedet tehokkaasti hyödyksi. Myös varastokasojen ja työmaateiden pölyntorjuntaa tulee huomioida. Tällä tavoin minimoidaan myös alueelta poisjohdettavien hulevesien määrää ja niiden vaikutuksia vesistöihin. Tärinä ELY-keskus katsoo, että toiminnan vaikutuksia logistiikka-alueen teknisiin rakenteisiin ja rakennelmiin tulee seurata ja tarvittaessa tarkkailla. Vaikutuksia voidaan lieventää esim. räjäytyskentän suunnittelulla ja kohtuullisilla räjäytyksillä. Hyvä tapa on myös informoida haitankärsijöitä etukäteen räjäytyksistä ja räjäytysten aikataulusta. Suojamaavallit ELY-keskus katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä suojavallien rakenteeseen. Suojavallien stabiliteettiä on varmistettava ja kiinnitettävä huomiota niissä käytettäviin maa-aineksiin. Myös suojamaavallien hulevesien hallintaa tulee järjestää, ja huolehtia että ympärysojat pysyvät toimintakuntoisina. Hakemusasiakirjat ELY-keskus toteaa, että toiminnan suunnittelun kannalta voisi vaiheen 1 louhintatasot lisätä leikkauskuviin.

50 50 (135) Lupa-aika Maa-aineslain 4a :n ja ympäristönsuojelulain 47a :n tarkoitetun luvan voimassaoloajasta säädetään maa-aineslain 10 :ssä, ja se myönnetään määräaikaisena. ELY-keskus katsoo, että hakemuksessa on esitetty maaaineslaissa tarkoitettu erityinen syy haetulle 20 vuoden lupa-ajalle. Maa-aineslain mukainen valvonta- ja tarkastusmaksu (MAL 23 ) Kun 4 a :n mukaisen lupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, lupahakemuksen tarkastamisesta ja valvonnasta aiheutuvien kustannusten perimiseen sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään. ( /424). Vakuudet Hakija on esittänyt kerrallaan varastoitavien jätteiden enimmäismääräksi tonnia. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole eritelty jätelajikohtaisia varastointimääriä. Toiminnanharjoittajan tulisi hakemuksen käsittelyä varten laskelmin osoittaa, että hakemuksessa esitetyt jätteiden varastomäärät mahtuvat tuotantoalueelle siten, että ne eivät aiheuta toiminnallista tai maisemallista haittaa alueella. ELY-keskus katsoo, että ympäristöluvassa on annettava määräys kerralla varastoitavien käsittelemättömien ja käsiteltyjen betoni-, tillijätteiden enimmäismääristä. Tämän vuoksi hakemusta olisi selvennettävä tiedolla, kuinka paljon tonnin enimmäiskertavarastointiin sisältyy käsiteltyä ja käsittelemätöntä betoni- ja tiilijätettä. Hakija on esittänyt toiminnalle vakuutta, jonka suuruus on betoni- ja tiilijätteiden kierrätyksen osalta euroa. Betoni- ja tiilijätteiden osalta vakuuden laskemisessa on otettu huomioon ainoastaan betonijätteen joukosta käsittelyssä eroteltavat jätteet. Varastoitaville betoni- ja tiilijätteille ei hakemuksessa ole esitetty vakuutta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hakijan esittämä vakuus ei ole riittävä. ELY-keskus katsoo, että ympäristöluvassa tulee määrätä vakuus sille käsittelemättömälle ja käsitellylle betoni- ja tiilijätemäärälle, joka laitoksella voi kerralla enimmillään olla varastoituna, koska jätteen hyödyntämisen markkinatilanne vaihtelee eikä sen hyödyntämisestä ole varmuutta. ELY-keskus toteaa, että hakemuksessa maa-ainesjätteen käsittelytoiminnalle/maankaatopaikalle esitetty pinta-alaan perustuva vakuus on suuruusluokaltaan hyväksyttävä. ELY-keskus katsoo lisäksi, että vakuus tulee sitoa ei vain käytössä olevaan pinta-alaan, vaan myös jälkihoitamattomaan. Vakuudella on tarkoitus tarvittaessa kattaa maankaatopaikan jälkihoitokustannuksia (esim. maisemointi). ELY-keskus katsoo, että maa-aineslain 21 :n mukaiseksi toiminnanaloittamisvakuudeksi esitetty euroa on kohtuullinen. Yhteiskäsittelyssä annettavan luvan vakuuden hyväksyttävyyden arvioinnissa tulee soveltaa erikseen molempien lakien aineellisia säännöksiä. Yh-

51 51 (135) teiskäsittelyssä annettavan luvan tilanteessa hyväksyttävän vakuuden tulee kattaa sekä maa-aineslain että ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset. Maa-aineslain mukaan vakuus asetetaan lain 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. ELY-keskus muistuttaa, että maaaineslain 12 :n nojalla määrätyn vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättyminen Hakemuksessa on esitetty betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymistä (ns. EoW, end of waste -menettely). Betonijätettä vastaanotetaan ja käsitellään lukuisissa laitoksissa valtakunnallisesti hyödynnettäväksi erilaisissa maarakennuskohteissa. Tämän vuoksi on epäselvää, voiko betonimurskeen jäteluonteen päättymistä ratkaista yksittäisen laitoksen ympäristölupamenettelyssä. Jätelain (646/2011) 5 :n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä jätelajeittain siitä, milloin aine ei enää ole jätettä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan betonijätteen EoWkriteerien määrittämisen mahdollisuutta olisi harkittava kansallisella tai komission tasolla. Valvontaviranomainen ELY-keskus muistuttaa, että hankkeen valvontaviranomainen on Uudenmaan ELY-keskus, minkä vuoksi kaikki tarkkailuraportit tulee toimittaa ELY-keskukselle ja lisäksi tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ( /468). Asetus on astunut voimaan ELY-keskus toteaa, että hakemusasiakirjat ovat pääosin asetuksen mukaiset. ELY-keskuksen käsityksen mukaan suunniteltu ottaminen ei ennalta arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. ELY-keskuksen tiedossa ei ole, että Bastukärr II asemakaavan laatimista varten olisi asetettu alueelle toimenpiderajoitusta. Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, että lupamääräysten vaikutus huomioiden, ei ottaminen tai sen jär-

52 52 (135) jestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 49 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. ELY-keskus katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää, kunhan huomioidaan tässä lausunnossa mainitut seikat. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 :n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 :n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b :n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje Dnro YM8/401/2017) sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy UUDESTA osoitteesta: ELY-keskus painottaa lomakkeen huolellista täyttämistä. Lomakkeeseen täytetyt tiedot siirtyvät sellaisenaan Nottorekisteriin. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Kalatalouspalvelut ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut yksikön mukaan lupa toiminnalle voidaan myöntää. Vesistö- ja kalastovaikutusten ehkäisemiseksi tulee lupaehdoissa kuitenkin vaatia riittävät toimet alueelta lähtevien hule- ja valumavesien käsittelylle. Toiminnasta syntyvä kuormitus kohdistuu Parmanojan ja Ruddammsbäckenin kautta Keravanjokeen ja Sipoonjokeen. Sekä Keravanjoki että Sipoonjoki ovat kalataloudellisesti erittäin merkittäviä vesistöjä eikä niihin kohdistuvaa kuormitusta tule lisätä. Lisäksi Ruddammasbäcken on nykyiselläänkin meritaimenelle potentiaalisesti soveltuva Sipoonjoen sivu-uoma, jonka tila ei saa nykyisestä heiketä. Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Rakennus- ja ympäristövaliokunnan mukaan hankkeen lupahakemuksessa on otettu pääpiirteissään huomioon YVA-selostuksessa aiemmin esitetyt huomiot. Tulevan asemakaava-alueen esirakennustyöt tulee toteuttaa tehokkaasti ja ympäristölle ja asukkaille mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttaen. Louheen vastaanotto Valiokunta katsoo, että hakemuksessa alueelle haettava louheen vastaanotto kasvattaa jo ennestään toiminnasta syntyviä ympäristövaikutuksia, muun muassa lisäten tarpeettomasti ympäristön melu- ja pölyhaittoja sekä liikenteestä aiheutuvia meluvaikutuksia. Lisäksi kiviaineksen tuominen muualta aiheuttaa kuljetusten myötä ympäristöön ylimääräistä liikennettä.

53 53 (135) Valiokunta katsoo, että ympäristöluvassa ei tule sallia kiviainesten tuontia alueen ulkopuolelta. Ylijäämämaa/maankaatopaikka Hankealueen ulkopuolelta tuotavien puhtaiden ylijäämämaiden t/a sijoittamista alueelle valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena ainoastaan, mikäli hankealueen omia pintamaita ei ole riittävästi käytettävissä maisema- ja suojavallien rakentamiseen. Luvassa tuonti tulee määräyksin rajoittaa toiminnan loppupuolelle ja tämä ehdollisena niin, että ainoastaan mikäli alueen sisäisiä pintamaita ei ole riittävästi. Mahdolliset tuotavat maat on tutkittava laadun osalta, jotta niiden puhtaus saadaan varmistettua. Vakuutta vastaan ei ole tarpeen antaa aloitusoikeutta hankealueen ulkopuolelta tuotaville puhtaille ylijäämämaille. Maankaatopaikkatoiminnan toiminnanaikaisessa vakuudessa tulee huomioida, että läjitys tapahtuu pohjaveden pinnan alapuolella ja näin ollen esitetty vakuus ei ole riittävä. Ei toivotut vaikutukset pohjaveteen saattavat aiheuttaa tilanteita, joissa kustannukset tilanteen korjaamiseksi ovat suuret. Betoni Hakemuksessa esitetty ylijäämä- ja purkubetonin vastaanotto ja jalostaminen tulee lisäämään kuormien kuljetusta alueella, mikä puolestaan lisää myös liikenteen, melun ja pölyn määrää alueella. Käsittelytoiminta lisää niin ikään melun ja pölyn määrää. Toiminta saattaa myös vaikuttaa vesien ph-pitoisuuteen. Vaikka betonijätteen jalostaminen ja hyötykäyttö nähdään hyvänä asiana kiertotaloudelle, valiokunta ei näe jalostamisen olevan tarkoituksenmukaista Bastukärr II asemakaavan toteuttamisessa. Mikäli toiminnalle kuitenkin myönnetään lupa, tulee seuraavat seikat huomioida: Betonijätteen käsittely- ja varastointialueet on esitetty tasattavaksi ja tiivistettäväksi Betoroc-murskeella. Koska kyseisellä alueella on käynnissä asemakaavoitus ja tavoitteena on kaavoittaa käsittelyalueen kohdalle teollisuustonttien korttelialuetta, on toiminnan päättyessä alueelta poistettava kaikki betoni. Käsittely- ja varastoalue tulee rakentaa niin, ettei betoni sekoitu pohjamaahan, esim. asentamalla suodatinkangas. Rudus Oy esittää, että ryhdytään ph:n laskemiseen tähtääviin toimenpiteisiin, mikäli tarkkailussa havaitaan hulevedessä kohonneita ph-pitoisuuksia. Yrityksellä on käynnisteillä hanke toisella toiminta-alueella korkean ph:n hallitsemiseksi ja näitä ratkaisuja tullaan soveltamaan myös Bastukärrin alueella. Hakemus osoittaa, että vastaavassa toiminnassa on havaittu aiheutuvan vaikutuksia ympäristöön. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä kyseisistä vaikutuksista ja hakemusvaiheessa esittää toimenpiteitä niiden minimoimiseksi ja ehkäisemiseksi.

54 54 (135) Betoni- ja tiilijätteen kierrätystoiminnan vakuusesityksessä ( ) on huomioitu ainoastaan kustannukset jätejakeen joukossa olevien muiden jätteiden poiskuljettamiseksi. Valiokunta katsoo, että vakuusesityksessä ei ole riittävästi huomioitu koko toiminnan luonne. Vastaanotettavaksi on esitetty betoni- ja tiilijätettä enintään t/a ja että alueella varastoidaan korkeintaan t jätteeksi luokiteltavia materiaaleja (betonijäte). Betonijätteen käsittelyalue perustetaan kyseisestä materiaalista. Vakuudessa tulee huomioida käsittelyalueen purkamiskustannukset (työ, kuljetus, materiaalin sijoittaminen asianmukaiseen paikkaan). Pölyntorjunta Rakennus- ja ympäristövaliokunta pitää tärkeänä, että pölyntorjuntatoimenpiteiden riittävyyttä tulee mitata lähimmissä altistuvissa kohteissa, hakemuksessa esitetyn mukaan osa-alueella C sekä kertaluonteisesti että tarvittaessa myös myöhemmin. Toiminnanharjoittajan tulee varautua tarvittaessa kastelemaan myös varastokasoja. Melu Hankkeen toteuttaminen edellyttää toiminnassa tehokkaita meluntorjuntatoimenpiteitä. Hakemuksen mukaan mittauksia jatkuvatoimisilla mittareilla ei tulla jatkossa alueella tekemään, vaan mittaukset tehdään kertaluonteisina. Rakennus- ja ympäristövaliokunta katsoo, että meluseuranta on toteutettava jatkuvatoimisilla melumittareilla ja seurantaa voidaan lisäksi täydentää tarvittavilla kertaluonteisilla mittauksilla. Toiminnan aikana on riittävillä meluntorjuntatoimenpiteillä varmistettava, ettei toiminnalla ole merkittävää ja suurempaa vaikutusta läheiseen asutukseen ja Keinukallion virkistysalueeseen. Mikäli mittaukset osoittavat tarvetta melusuojauksen tehostamiselle, on asiasta välittömästi toimitettava tieto valvontaviranomaisille sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimiin haitan vähentämiseksi. Hulevedet Hulevesien hallinta ja niiden selkeyttäminen tulee järjestää toiminta-alueen sisällä. Kaava-alueen käytönaikaiset hulevesialtaat on tarkoitettu nimenomaan siihen tarkoitukseen, ei maa-ainestoiminnan selkeytysaltaiksi, joiden rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa toiminnanharjoittaja. Liikenne Liikennemäärien osalta on laskennassa huomioitu, että murske pääsääntöisesti kuljetetaan 40 tonnin kuormina ja louhe sekä betoni tonnin kuormina. Näin on saatu, että maksimissaan alueella olisi 300 ajoneuvokäyntiä. Jos laskee edellä mainitun kuljetuskaluston mukaan ja huomioi, että betonijätteen tuoja hyvin epätodennäköisesti lähtiessään aina kuljettaa mennessään Betorocia ja myös ylijäämämaan tuonti sisällytetään, niin maksimi ajoneuvokäyntien määrä on huomattavasti suurempi (noin 480).

55 55 (135) Tällöin ei vielä ole huomioitu säiliöautoilla tuotavan kasteluveden vaikutusta liikennemääriin. Hakemusta tulee tältä osin tarkentaa. Liikenne on jo nyt välillä hyvin ruuhkautunut, erityisesti Keravantietä länteen ajettaessa. Kuljetuksia tulisi olla mahdollista ohjata myös toimintaalueelta Jokivarrentielle. Lähiseudun muut toiminnat ja niistä aiheutuvat yhteisvaikutukset kohdistuvat muun muassa alueen liikennemääriin, mitä hakemuksessa ei ole arvioitu tarpeeksi. Myös kasvavan Talman liikennemäärät tulee huomioida. Toiminta-aika Valiokunta katsoo, että toiminta-ajat tulee rajoittaa seuraavasti: räjäytys, poraus ja rikotus ma pe klo 8 18, murskaus ma pe klo 8 18 ja myynti ma pe klo Heinäkuussa tulee olla edellä rajoitetummat toiminta-ajat, pois lukien myynti, joka olisi sallittua ma pe klo Kuntaan tulleiden yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että kuormauksesta ja kuljetuksesta väistämättä aiheutuu peruutuspiipparista sellaista häiritsevää melua, joka koetaan erityisen häiritsevänä. Ei ole tarkoituksenmukaista lisätä tätä kuormitusta sallimalla edellisestä laajennettuja toiminta-aikoja kuljetusten osalta öisin ja viikonloppuisin. Määräyksissä tulee selkeästi täsmentää sallitut toimenpiteet väärinymmärrysten välttämiseksi. Vakuudet Vakuuksien määrässä tulee, sen lisäksi mitä asiasta muualla tässä lausunnossa on sanottu, huomioida, että osa-alueen C osalta asemakaavan vireillä olo ei takaa, että alueen tuleva käyttö aivan varmasti on sen mukaista. Alueen toteutuksesta ei tässä vaiheessa ole varmuutta ja vakuuksissa tulee huomioida mahdolliset tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet. Maaainesoton toiminnanaikaisen vakuuden tulee vastata toiminnan laajuutta. Kirjoverkkoperhonen Hakemuksen perusteella osa-alue C ja sen vaihealueella 6 sijaitsee YVA:n arviointiselostuksen kirjoverkkoperhosselvityksissä löydettyjä kirjoverkkoperhospesiä ja maitikkakasvustoja. Lisäksi kirjoverkkoperhosen ja maitikoiden suojelun parannustoimissa mainittu maitikkasiirtojen koealue rajautuu lähelle vaiheita 1, 5 ja 6. Mikäli ympäristöluvassa myönnetyt toimenpiteet huomioivat kirjoverkkoperhosen suojelu- ja seurantasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, kuten turvaamalla perhosen lisääntymis- ja levähdyspaikat, valiokunta ei näe estettä hankkeen toteuttamiselle. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että louhinta tulisi suorittaa vaiheessa 6 vasta sen jälkeen, kun kirjoverkkoperhoset ovat kokonaisuudessaan siirtyneet alueelta kompensaatioalueelle. Kiinteistö 7:270

56 56 (135) Rudus Oy on karttamateriaaliin merkinnyt tällä hetkellä voimassa olevan maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisen rajan. Hakemuksessa ei ole mainittu, että Rudus Oy ei enää tule toimimaan Sipoon kunnan omistuksessa olevalla kiinteistöllä 7:270, teollisuustontilla T-2, joka sijaitsee BA1 asemakaavan korttelissa 705. Kiinteistöllä on ottamatonta kalliota ja kaavan mukaisen teollisuustontin toteuttaminen edellyttää noin m 3 louhintaa. Kunta on vuokrannut kiinteistön ja vuokralaisen suunnitelmissa on louhia ja mahdollisesti murskata kyseinen kallio. Lisäksi toiminnanharjoittaja on saattanut vireille kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen ympäristölupahakemuksen betoni- ja tiilijätteen vastaanotolle, käsittelylle ja varastoinnille. Jätettä otetaan vastaan ja käsitellään alle tonnia vuodessa ja käsittelyyn sisältyy betonijätteen murskaus. Betoni- ja tiilijätteen murskausta on esitetty tehtävän maanantaista perjantaihin klo ja keskitetysti keskimäärin 2 3 päivänä kuukaudessa. Toimintasesonkien takia murskauspäiviä voi tiettyinä ajanjaksoina olla useampiakin viikossa. Koska yllä mainittu ympäristövaikutuksiltaan vastaava toiminta tullee sijaitsemaan Rudus Oy:n lausuttavana olevassa hakemuksessa esitetyn B-alueen välittömässä läheisyydessä, tulee asia huomioida ja vaikutuksiltaan yhteensovittaa. Tiedottaminen Rakennus- ja ympäristövaliokunta haluaa korostaa myös asukasyhteistyön ja tiedottamisen tärkeyttä hankkeen jatkovaiheissa. Louhinnan ja murskauksen alkaessa osa-alueella C toiminnanharjoittajan on syytä tiedottaa erikseen lähimpänä sijaitsevilla asuinalueilla työn luonteesta ja kestosta epätietoisuuden hälventämiseksi. Vantaan kaupungin ympäristölautakunta ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Ympäristölautakunta toimii sekä ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaisena ja lausuu hakemuksesta seuraavaa. Ympäristölautakunta huomauttaa, että jo aiemmalla toiminnalla on ollut jonkin verran meluvaikutuksia Vantaan Nikinmäen asuinalueelle ja toiminta ulottuisi nyt entistä lähemmäksi asuinaluetta. Huomioitava on myös, että uudesta toiminnasta aiheutuisi liikenteen lisääntymistä ja sen aiheuttamaa melua alueelle siinä määrin, että sen voidaan katsoa vaikuttavan Nikinmäen alueen asukasviihtyvyyteen. Myös Nikinmäen alueen liikenneturvallisuus heikkenee. Liikenne tulisikin ohjata pohjoisen kautta. Hakemuksessa esitetyn ottoalueen rajauksen mukaan pohjoisosa, nykyisen logistiikkakeskuksen eteläpuolinen alue sijoittuisi lähimmäksi Vantaata Nikinmäkeä, noin 800 metrin päähän. Tämän alueen louhinta- ja murskaustoiminnasta aiheutuva päiväajan (klo 7 22) melutaso olisi melumallinnuksen mukaan ilman meluntorjuntatoimenpiteitä Vantaan ja Sipoon rajalla Nikinmäessä paikoin db. Vaikka toiminnan suurimmat meluvaikutukset kohdistuvat louhinta-alueen itäpuolelle eikä Vantaalle, tulee meluntorjuntaa toteuttaa tehokkaasti myös Vantaan suuntaan. Melun lisäksi on huolehdittava, ettei pölyä leviä toiminta-alueen ulkopuolelle.

57 57 (135) Vaihemaakuntakaavassa toiminta-alueen länsipuolella on virkistysaluetta ja alueella on nykyiselläänkin merkitystä asukkaiden virkistysalueena. Ympäristölupamääräyksien on oltava riittävät alueen virkistyskäytön jatkamisen mahdollistamiseksi ilman melu-, pöly- tai muita haittoja. Ruduksen toiminnasta aiheutuu erityisesti uhka Sipoonkorven luonnonsuojelualueen monimuotoisuudelle ja viherkäytäväverkostolle. Asiassa on syytä kuulla myös Metsähallituksen kanta. Murskaustoiminta tulee sijoittaa siten, että sen melutasoja alennetaan, esimerkiksi toteuttamalla hanke kiinteänä murskausasemana mahdollisimman alhaiselle tasolle kallioseinämien suojaan. Lähimmät asuinkiinteistöt tulee varustaa räjäytysmittareilla. Louhinnan jälkeen louhitun alueen reunalle rakennetaan pintamaista ja maamassoista valli. Hakemuksessa ei ole esitetty erillisiä toiminta-aikoja läjitykselle. Lautakunta edellyttää, että lupapäätöksessä on annettava myös tälle toiminnalle toiminta-ajat, sillä vallin korkeuden kasvaessa läjitystoiminnan melu pääsee leviämään kauemmaksi. Toiminta-ajan on oltava siedettävä niin asukkaiden kuin virkistyskäyttäjien kannalta ja lautakunta esittää läjitystoiminnan toiminta-ajaksi arkisin klo Esimerkiksi Vantaan Pitkäsuon maankaatopaikan toiminta-aika on maanantaista torstaihin klo 7 17 ja perjantaisin klo 7 16, ja vain tilapäisesti maankaatopaikka voi olla avoinna klo 20 saakka. Hakemuksessa esitetyssä seurantapistekartassa ei ole yhtään melumittauspistettä toiminta-alueen ja Nikinmäen asuinalueen välissä. Melutarkkailuun on lisättävä vähintään yksi mittauspiste toiminta-alueen lounaispuolelle Nikinmäen asutuksen suuntaan. Vantaan kaupunginhallitus ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Vantaan kaupunki toteaa, että Rudus Oy Bastukärrin toiminta tulee lisäämään ympäristöhäiriöitä Vantaan suunnalla, erityisesti liikennettä ja melua. Rudus Oy:n Bastukärrin hanke toteuttaa Bastukärr II asemakaavaa, joka on yhä vireillä ja keskeneräinen. Asemakaavatyössä on osoitettu uusi ajoyhteys Jokivarrentielle pohjoisen suunnasta, jonka kautta on suunniteltu kiviaineksen kuljetuksia. Tätä yhteyttä ei ole Sipoon voimassaolevassa yleiskaavassa. Vantaan kaupunki on vastustanut eteläistä tieyhteyttä Bastukärr II -asemakaavan lausuntovaiheessa syksyllä Bastukärr YVA:n arviointiohjelmasta antamassaan lausunnossa ( , VD2075/2015) Vantaan kaupunki totesi, että Keski- Uudenmaan poikittaisyhteyksien selvityksen mukaiset yhteydet Järvenpää- Kt 45 sekä Kehä IV (maantien 152 jatke) tulee ottaa mukaan Bastukärrin teollisuus- ja varastoalueen liikennetarkasteluihin ja että pitkäaikaiset liikenteelliset vaikutukset, joita Bastukärrin alueen eteläisellä liittymällä on, pitäisi selvittää. Poikittaisyhteyksien muutoksia ei kuitenkaan ole otettu huomioon, eikä hankealueen lopullisen käyttötarkoituksen vaikutuksia ole tutkittu ollenkaan.

58 58 (135) Kaupunki on valituksessaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (KH ) vaatinut poistettavaksi Bastukärrin logistiikka-alueen laajennusta etelään. Valituksessa kaupunki vaati aluerajauksen palautettavaksi maakuntakaavaluonnoksen mukaiseksi ( päivätty 4. vaihemaakuntakaavaluonnos) ja logistiikka- ja louhintahankkeiden liikenteen ohjaamista alueelta pohjoiseen Keravantielle. Kaupunki huomauttaa, että hanke ei ole asemakaavan eikä Sipoon yleiskaavan mukainen. Kaavallisesti hanke nojaa siis tällä hetkellä valituksenalaiseen maakuntakaavaan. Vantaan ympäristönsuojelu- että terveydensuojeluviranomaisena toimiva ympäristölautakunta on Rudus Oy:n maa-aineslupahakemuksesta ja ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa ( ) huomauttanut, että alueen jo aiemmalla toiminnalla on ollut jonkin verran meluvaikutuksia Vantaan Nikinmäen asuinalueelle ja toiminta ulottuisi nyt entistä lähemmäksi asuinaluetta. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että uudesta toiminnasta aiheutuva liikenteen lisääntyminen ja sen aiheuttama melu alueella siinä määrin, että sen voidaan katsoa vaikuttavan Nikinmäen alueen asukasviihtyvyyteen ja Nikinmäen alueen liikenneturvallisuuden heikkenemiseen. Tämän vuoksi liikenne tulisi ohjata pohjoisen kautta eikä Ruduksen kiviaineskuljetuksia tule ohjata etelään Jokivarrentielle. Vantaan kaupunki yhtyy ympäristölautakunnan näkemykseen hankkeesta, ja katsoo lisäksi, että eteläinen yhteys tulisi poistaa Bastukärr II - asemakaavasta. Rudus Oy:n Bastukärrin toiminta Bastukärr II - asemakaavan suunnitelman mukaisena tulisi lisäämään liikennettä ja ohjaamaan liikennettä Jokivarrentien, Sipoontien ja Kulomäentien kautta tiheästi asuttujen alueiden halki, jossa esimerkiksi Keski-Nikinmäessä Vantaa on juuri uusinut asemakaavat ja uuden asuntoalueen ja työpaikkaalueen rakentaminen on käynnistymässä. Maksimituotannolla ajoneuvokäyntejä olisi noin 200 kpl päivässä jonka lisäksi maksimissaan 100 ajoneuvokäyntiä louheen ja ylijäämä- ja purkubetonin kuljetuksiin liittyen. Vantaa kaupunki katsoo, että niitä pitkäaikaisia liikenteellisiä vaikutuksia joita Bastukärrin alueen eteläisellä liittymällä on, ei ole selvitetty riittävästi millään kaavatasolla eikä YVA-prosessinkaan aikana. Maakuntakaavan liikenteelliset selvitykset koskivat vain logistiikkaa eikä niihin sisälly arvioita kymmeniä vuosia kestävän louhintahankkeen liikennevaikutuksista Jokivarrentielle. Lisäksi logistiikankin osalta aineisto sisältää vain arvion liikenteen suuntautumisen osuuksista eri väylille, mutta ei arviota mm. Jokivarrentien liikennemääristä. Hankkeen aiheuttaman melun osalta kaupunki toteaa, että Bastukärrin toiminta jo nykyisellään aiheuttaa melua, jonka vaikutukset ulottuvat aika ajoin Vantaan Nikinmäen alueelle. Uusi toiminta tuo meluavia toimintoja entistä lähemmäksi Vantaan rajaa. Rudus Oy:n Bastukärr II -asemakaavan logistiikka- ja työpaikka-alueen esirakentaminen kestää useamman vuosikymmenen, Rudus Oy hakee lupaa 20 vuodeksi. Mikäli lupa toiminnalle myönnetään näin pitkäksi aikaa, sen voidaan melulle altistuvien asukkaiden näkökulmasta katsoa olevan vakituista.

59 59 (135) Lopuksi kaupunki huomauttaa, että Rudus Oy:n hankkeen aiheuttama lisääntyvä liikenne ja melu vaarantavat myös Sipoonkorven luonnonsuojelualueen monimuotoisuutta ja uhkaa heikentää alueen virkistysverkoston toimivuutta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Terveydensuojelujaosto katsoo, että mikäli toiminnasta aiheutuu meluhaittaa asutukselle, ei toimintaa tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo jälkeen. Suolan käyttöä tulee välttää pölynsidonnassa, jotta pohjaveden saastumisriski olisi mahdollisimman vähäinen. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa. Sipoon kunta / Kehitys- ja kaavoituskeskus / Kaavoitusyksikkö ( ) on antanut seuraavan lausunnon: Sipoon kunta / Kehitys- ja kaavoituskeskus / Kaavoitusyksikkö toteaa, että Rudus Oy:n ympäristölupahakemus on käynnissä olevan BA2 Bastukärr II työpaikka-alueen asemakaavan, Sipoon yleiskaavan 2025 sekä maakuntakaavan mukainen. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet mahdollistavat osaltaan, eivätkä siis estä alueen myöhempää käyttöä logistiikkapainotteisena työpaikka-alueena. Alue on osa seudullisestikin merkittävän kokonaisuutta, Bastukärr Kerca-aluetta, ja alueen toimivuuden turvaaminen on Sipoon ja koko Suomenkin ruokahuollon kannalta merkittävää. Luonnoksen lausuntovaiheessa olevan Uusimaakaavan luonnoksessa alueella on "Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue -merkintä". Asemakaavoituksessa oleva eteläinen Bastukärr II:n alue on osa tätä maakuntakaavan logistiikka-aluetta. Lainvoimaisessa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on pääosin työpaikka-alue-merkinnällä varustetulla alueella tai reservialueella, ja tieyhteyden osalta merkinnättömällä alueella. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa, jonka ao. merkinnät ovat vielä voimassa, alue on osoitettu osittain työpaikka-alueeksi (TP) ja osittain kiviainesten ottoalueeksi, jotka menevät toistensa päälle. Samoin alueella on kaasuputki- ja viheryhteystarvemerkintä. Jokivarren- että Keravantie on merkitty seututeiksi. Sipoon lainvoimaisessa yleiskaavassa 2025 alue on pääosin työpaikka-, teollisuus- ja varastoaluetta (TP). Tieyhteyden alue Jokivarrentielle on MTH merkinnällä haja-asutusaluetta. Tieliikenteen yhteystarve Jokivarrentielle on myös merkitty, sekä eritasoliittymän merkintä mt 148:lla. Suojeltu tupasvillaräme on merkitty kaava-alueella ja sen yhteydessä oleva viheryhteystarvemerkintä. Samoin maakaasuputken pohjois eteläsuuntainen merkintä on kaava-alueen itäpuolella. Ruduksen ympäristölupahakemuksen mukainen hanke ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa ja maakuntakaavassa määrättyyn tarkoitukseen.

60 60 (135) BA2 Bastukärr II työpaikka-alueen asemakaava oli luonnoksena nähtävillä 2012 ja tämän jälkeen alueella on tehty YVA-prosessi YVAprosessin selvitykset ja lausunto ovat pohjana asemakaavaehdotukselle. YVA-prosessin yhteydessä havaittiin kirjoverkkoperhosten esiintymä, jonka siirtämisestä on laadittu suunnitelma ELY-keskuksen ohjauksessa. Asemakaavan määräykset laaditaan niin, että kirjoverkkoperhosen lisääntymisja levähdysalueiden vaarantaminen on kielletty. Perhosen siirtyminen todennetaan selvityksellä ennen alueen muuta käyttöä. Laajat maisemavallit alueen reunoilla varmistavat valmistuttuaan sen, että kaavahanke ja Ruduksen toiminta ei turmele maisema- tai taajamakuvaa. BA1 ja BA3 Bastukärrin työpaikka-alueen kaava-alueen vieressä oleva Ruduksen hakemuksen osa-alue B, kuva GEO S Ramboll Oy, sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle. Alueen louhinta ja täyttö maisemamäeksi ei haittaa viereisen asemakaava-alueen toteuttamista. Samoin BA2 Bastukärr II:n kaava-alueen eteläisimmässä osassa, Ruduksen hakemuksen osa-alueella C, kuva GEO S Ramboll Oy, louhintatasot on suunniteltu kadun korkojen ja hulevesialtaiden toteuttamisen pohjalta toimiviksi eikä louhinta haittaa tulevan asemakaavan toteuttamista. Hyvin mäkiseen ja kallioiseen maastoon on mahdotonta toteuttaa työpaikka-aluetta ilman merkittäviä pinnantasauksia, jotka sisältävät louhintoja. BA2 Bastukärrin kaavatyön yhteydessä on laadittu pinnantasaussuunnitelma, joka mahdollistaa toimivan katuverkon, yhteyden Jokivarrentielle sekä toimivan hulevesijärjestelmän toteuttamisen alueelle. Alueen hulevedet kootaan keskitetysti käsiteltäväksi, selkiytettäväksi ja biopuhdistettavaksi, kaakkoisnurkkaan ennen johtamista Ruddamsbäckeniin. Tämä taas vaatii pinnantasausta, joka on vedet alueelta kokoava, kuppimainen. Tästä syystä alue on tasattava BA2 kaavatyössä esitetyllä tavalla. Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksessa esitetyt pinnantasauksen toimenpiteet mahdollistavat osaltaan, eivätkä estä BA2 Bastukärrin II:n alueen myöhemmän käyttöä logistiikkapainotteisena työpaikka-alueena. Ruduksen ympäristölupahakemuksen mahdollistama toiminta ei siis haittaa BA2 Bastukärr II:n asemakaavan toteuttamista. Gasum Oy on antanut seuraavan lausunnon: Alueen läheisyydessä kulkee korkeapaineinen 54 bar maakaasun DN 500 siirtoputki liitekarttojen osoittamalla tavalla. Maakaasun käsittelyn turvallisuusasetuksen (MKA 551/2009) 28 mukaisesti Putkilinjoilla ei saa harjoittaa toimintaa, joka saattaa vahingoittaa maakaasuputkistoa. Asetuksen 29 mukaan louhinta- ja räjäytystöitä suoritettaessa lähempänä kuin 30 metriä putkilinjasta on työn suorittajan saatava lupa Gasumilta työn suorittamiseen. Suunniteltaessa laajamittaista louhintatoimintaa lähempänä kuin 100 metriä putkilinjasta on maakaasun

61 Muistutukset ja mielipiteet 61 (135) siirtoputkistoon asennettava laitteisto toiminnasta aiheutuvan tärinän seuraamista varten. Kun louhinnan etäisyys on metriä kaasuputkesta ja louhintamäärä on yli k-m 3, tulee tärinävaikutus sekä mittaustarve selvittää yhteistyössä Gasumin kanssa. Läjitettäessä maa-aineksia kaasuputken läheisyyteen, on varmistettava, etteivät maamassat aiheuta maanpaineita kaasuputkelle tai aiheuta muuta vaaraa. Kaasuputken rakentamisaikaiset olosuhteet eivät saa häiriintyä. Myös vesien johtuminen sekä hulevesialueet täytyy suunnitella kaasuputkien kannalta niin, etteivät vedet johdu maakaasulinjaa pitkin muualle eivätkä maa-ainekset poistu veden mukana maakaasuputken ympäriltä. Kaasuputkilinjoilla ei saa liikkua raskailla työkoneilla eikä niiden päälle varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Mahdollisista kaasuputkilinjojen ylityksistä raskailla ajoneuvoilla on sovittava erikseen. Kun hanke etenee, Gasum pyytää olemaan yhteydessä hankkeen seurantaan liittyen. S-Ryhmän logistiikkakeskukset Oy (toimitettu ): S-Ryhmän logistiikkakeskukset Oy omistaa alueella kaksi kiinteistöä; käyttötavaraan keskittyvän sekä päivittäistavaraan keskittyvän logistiikkakeskuksen. Näistä kahdesta logistiikkakeskuksesta jaetaan sekä ruokatavarat että käyttötavarat kaikkiin S-Ryhmän myymälöihin ympäri Suomea. S-Ryhmä on ollut tietoinen Rudus Oy:n maanottohankkeista ja tulevaisuuden suunnitelmista alueella, mutta haluamme vielä korostaa toivettamme, että maanotto- ja murskaustoiminta tullaan suunnittelemaan siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä logistiikkakeskuksillemme. S-Ryhmän logistiikkakeskusten kannalta suurimmat riskit maanotto- ja murskaustoiminnassa ovat tärinän ja pölyn aiheuttamat vaikutukset. Omistamamme logistiikkakeskukset ovat moderneja, pitkälle automatisoituja laitoksia; kumpikin laitos sisältää merkittävän määrän herkkiä laitteita sekä varasto- että rakennusautomaatiossa. Ruokatavaravaraston vaativat olosuhteet ja eri lämpötilojen hallinta edellyttää tehokasta talotekniikkaa, mikä koostuu mm. yli sadasta tuloilmakoneesta suodattimineen. Pöly vaikuttaa suoraan koneidemme ja suodattimien toimintaan. Tämän vuoksi edellytämme, että pölyä tuottavat toiminnat sijoitetaan mahdollisimman kauas logistiikkakeskuksista, jotta pölylaskeumia syntyisi mahdollisimman vähän. Lisäksi tärinävaikutusten minimoimiseksi toivomme, että kallioiden räjäyttämisistä informoidaan laitoksia hyvissä ajoin ja räjäytykset suunnitellaan siten, että voimme ottaa omassa toiminnassamme ennakoivasti huomioon. Lisäksi maanotto- ja murskaustoiminta ei saa aiheuttaa liikenteelle häiriöitä tai katkoksia Keuksuontiellä, koska se on logistiikkaliikenteen ainoa ulosajoväylä.

62 62 (135) AA oikeudenomistajat/bb (toimitettu ): Omistamme Keravalla xx-tilan, joka on suurelta osin Bastukärrin alueen rajanaapuri. Mm. Koukkusuo on meidän omistuksessamme. Samoin tilamme halki kulkee Parmanoja, johon Bastukärrin alueelta on johdettu hulevesiä jo monen vuoden ajan. Parmanojan kapasiteetti ja kunto on jo nyt osoittautunut riittämättömäksi johdetun veden määrään nähden. Sen seurauksena vettä kerääntyy ojan varrella olevalle peltoalueellemme. Pelto on pahoin vettynyt ja siellä on havaittavissa jonkinlaista vesikasvustoa suurilla alueilla, mikä kertoo pellon tilan muutoksesta. Pellon pehmeys estää koneiden käytön ja viljelyn ja tämä on aiheuttanut meille taloudellisia vahinkoja. Asiaa koskevassa YVA-selostuksessa ei kiinnitetty riittävää huomiota purkuojien kuntoon eikä lisääntyneen virtaaman vaikutuksiin ojan varrelle oleville kiinteistöille. Mikäli huleveden juoksutusta Parmanojaan jatketaan ja lisätään, on hakija mielestämme velvoitettava parantamaan ojan kuntoa koko matkalla Bastukärrin alueelta aina Keravanjokeen saakka. Toisena vaihtoehtona mielestämme olisi tutkittava mahdollisuuksia huleveden juoksuttamiseen Parmanojan sijasta jonnekin muualle. Lisäksi edellytämme, että Koukkusuon ja muunkin alueemme tilaa seurataan, eikä esimerkiksi puustolle aiheuteta vahinkoa. CC ja DD (toimitettu ) Asumme Sipoon Martinkylässä. Lupahakemuksessa mainittu osa-alue B rajautuu n. 400 m päähän talostamme. Jo nykyinen toiminta on aiheuttanut selvää haittaa asumisviihtyvyydelle lähinnä meluhaittojen ja maiseman turmeltumisen seurauksena. 20 vuoden jatko kyseisille toimille sekä alueen laajennus lähemmäs asuinkiinteistöjä vaikuttaisivat merkittävästi asumisolosuhteisiin sekä kiinteistöjen arvoon. Osa-aluetta B ei ole kaavoitettu maa-ainesten ottamiseen. Yleiskaavassa (Sipoon osayleiskaava 2025) osa osa-alueesta B on MTH-aluetta, ja loput työpaikka- ja teollisuusaluetta (TP). TP-alueesta sanotaan yleiskaavan kaavamääräyksissä: Alueen tasaaminen maa-aineksenotolla loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. Hakemuksen mukaan luvassa ei kuitenkaan ole kyse siitä, vaan lupaa haetaan nimenomaan maa-aineisten ottoon ja varastointiin. Bastukärrin asemakaavassa osa-alueelle B sijoittuu työpaikka- ja teollisuusalueita ja suojaviheralueita. Maakunta-kaavassa alue on valkoisella alueella. Maa-ainesten ottopaikaksi aluetta ei ole siis missään kaavassa merkitty. Hakemuksen mukaan suunnitelman mukainen ottotoiminta ei kohdistuisi Bastukärr I kaava-alueelle, vaan osa-alue B on kaava-alueen ulkopuolella. Näin ollen maa-aineisten otto olisi tarkoitus tapahtua juuri asemakaavan ulkopuoliselta alueelta, joka on määritelty haja-asutusalueeksi (MTH).

63 63 (135) Kyseinen asemakaava-alueen ulkopuolelle jäävä alue on metsikköä, jossa käy runsaasti ulkoilijoita, marjastajia, sienestäjiä yms. joten sen louhimisella olisi suuri vaikutus lähialueiden asukkaiden viihtyvyyteen ja ulkoilumahdollisuuksiin. Tällä alueella louhintaa ei voida myöskään perustella sillä, että aluetta tasataan loppukäyttöä varten, sillä aluetta ei ole kaavoitettu työpaikka- ja teollisuusalueeksi. Toiminta on esitetty ympärivuotiseksi, toiminta-ajoiltaan jatkuvaksi (poraus ma pe klo 7 21, räjäytykset ma pe klo 8 18, rikotus ma pe klo 8 18 sekä murskaus ma pe klo 7 22) sekä lisäksi haetaan kuljetuksille lupaa ma pe klo 6-22, tarvittaessa lauantaisin klo 7 18 sekä poikkeuksellisesti myös yöaikaan. Eräs merkittävä asumisviihtyvyyteen vaikuttava seikka on liikennemelu, joka esitetyistä kuljetusajoista johtuen tulisi myös merkittävästi lisääntymään. Myöskään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi esitettyjä toimenpiteitä ei ole riittävästi esitetty. Keravantiellä on sattunut jo nyt useita vaaratilanteita kiinteistöjen ajoliittymien kohdalla. Meluselvityksen mukaan suurin osa-alueen B toiminnasta aiheutuva meluhaitta kohdistuisi meidän kiinteistöllemme, ja se tulisi alustavan meluselvityksen mukaan olemaan lähellä suurimpia sallittuja päiväajan maksimiarvoja. Vaikka ottoaluetta on siirretty enemmän etelään, voimme edelleen perustellusti olettaa, että meluhaitta on tuntuva. Myös maisemavaikutusten on ilmoitettu kohdistuvan osa-alueen B itäpuolisiin peltomaisemiin, eli sillä on suora vaikutus kiinteistömme maisemaan. Louhinnan jälkeen osa-alueelle B on esitetty tehtäväksi täyttömäki, jolla maiseman muodot palautettaisiin suunnilleen ennalleen, ja joka toimisi myös meluesteenä. Mikäli toiminta kestää kuitenkin lähes koko haetun ajan, ei tästä juurikaan ole hyötyä alueen nykyisille asukkaille, vaan koko toiminta-ajan (jopa 20 vuotta) melu-, pöly-, tärinä- ja viihtyvyyshaitat vaikuttavat asukkaisiin, ja siten ratkaisevasti myös kiinteistöjen mahdolliseen jälleenmyyntiarvoon. Hakemuksesta ei käy ilmi, että osa-alue B saatettaisiin maisemointeineen valmiiksi lyhyemmässä ajassa, vaikka sen osuus kokonaisuudesta on huomattavan pieni. Tällöin lähialueen asukkaille aiheutunut haitta on suhteettoman suuri. Luvan myöntäminen ja etenkään 20 vuoden toiminta-aika osa-alueelle B ei ole perusteltua alueen kokoon ja sen vaikutuksiin nähden. Hakemuksen mukaan osa-alueelta B louhittava osuus on alle 4 % hankkeen kokonaismäärästä. Hakemuksessa viitattiin maa-aineslakiin, mutta esitetyt perustelut maaainesten ottopaikan esittämisestä kaavassa tai hankeen laajuudesta eivät päde osa-alueella B. Maa-aineslain 10 mukaan: Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokivenlouhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyt-

64 64 (135) tö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. Osa-alue B tulisikin näkemyksemme mukaan jättää pois ympäristöluvan käsittämästä alueesta ja keskittää toiminta isommalle yhtenäiselle osa-alueelle C. Mikäli ympäristölupa kuitenkin perustellusta syystä myönnetään, tulisi osaalueen B lupa-aika rajata vain sen kokoon suhteutettuna välttämättömälle ajalle (esim. 1 3 v), ja edellyttää maisemointitoimien loppuunsaattamista välittömästi louhinnan päätyttyä. Kaikki toiminta tulisi rajata arkipäiville enintään klo 18 asti. Melu-, pöly- ja tärinähaittoja tulee seurata ja mitata sekä tarvittaessa työsuunnitelmia muuttaa mittaustulosten mukaan. Kiinteistöjen arvon laskemisesta ja asumisviihtyvyyshaitoista, sekä niiden edellyttämistä toimenpiteistä (meluaitojen rakentaminen tontille tms.) tulisi alueen kiinteistönomistajien saada asianmukainen korvaus. EE, FF ja GG (toimitettu ): Muistuttajat toteavat vastustavansa louhintaa, murskausta ja maa-ainesten sijoittamista alueelle. Perusteluina esitetään maiseman sekä eläinten ja kasvillisuuden elinolosuhteiden muuttuminen, viheralueiden puuttuminen, melu, räjäytykset sekä kiinteistöjen arvon lasku. Jo nykyisestä toiminnasta todetaan olleen haittaa. HH:n oikeudenomistajat/ II (toimitettu ) Muistuttajat vaativat, että toiminnanharjoittajan on mitattava pölypitoisuutta jatkuvatoimisesti sekä pidettävä kirjaa toiminnassa tapahtuvista häiriöistä. Myös pohjavettä vaaditaan tarkkailtavan. Hulevedet vaaditaan puhdistettavan ennen maastoon johtamista ja veden ph-arvo on pidettävä vakaana. Muistuttajat toteavat lisäksi odottavansa korvausta toiminnanharjoittajalta, mikäli toiminnasta aiheutuu vahinkoja muistuttajien omistamille kiinteistöille. Muistutuksessa tuodaan esiin mm. seuraavia seikkoja. Kivenlouhinta ja murskaus aiheuttavat pölyä, joka on tavallisesti hapanta. Jopa pintamaiden poisto laskee pintavesien ph-arvoa. Betonin ja tiilen murskaus aiheuttaa pölyä, jonka ph-arvo on korkea. Tuulisella säällä pöly voi lentää metsään ja peittää puut ja muun kasvillisuuden, jolloin yhteyttäminen ja siten kasvillisuus vähenevät. Korkea ph-arvo tuhoaa havunneulasten vahapeitteen. Pöly vähentää myös puun markkina-arvoa. Pahimmassa tapauksessa sahat ja metsäyhtiöt eivät ota vastaan puuta, jossa on kivipölyä. ph-arvon muutosten vaikutusta maaperään on vaikea arvioida. Sipoon jokeen laskeva Ruddamsbäcken on tärkeä, koska se on osa Sipoon kirkonkylän kulttuurimaisemaa. Vettä käytetään mm. kasteluvetenä ja joki on kalojen lisääntymispaikka. Bastukärrin alue on Ruddammsbäckenin valuma-aluetta. On riski, että joki kuivuu, jos se ei saa vettä. Jokeen joh-

65 65 (135) dettavat pintavedet eivät saa sisältää haitallisia aineita, jotka tekevät mahdottomaksi veden käytön kasteluun tai käyttövetenä maatiloilla. Matala pharvo tappaa kaloja. Lisäksi on esitetty, että pohjaveden pinta voi laskea ja melu voi tehdä alueella asumisen mahdottomaksi. JJ, KK, LL ja MM (toimitettu ): Muistutuksessa on esitetty seuraavat vaatimukset: - Toimintaa ei saa miltään osin aloittaa ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. - Kiven louhintaa ja murskausta sekä betonijätteen käsittelyä ei tule sallia osa-alueen C louhintavaiheen 3 alueella eikä haja-asutusalueeksi (MTH) kaavoitetulla alueella. - Muualta tuotujen ylijäämämaiden sijoittamista osa-alueelle B ja osaalueen C vaiheiden 1, 2 ja 3 alueelle ei tule sallia. Perusteluina on esitetty mm. seuraavaa: Oikeusvaikutteisessa Sipoon yleiskaavassa 2025 osa alueesta on merkitty haja-asutusalueeksi (MTH), jolla ainoastaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu. Ennen asemakaavan laatimista on noudatettava maakuntakaavan ja oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Louhinta yleiskaavan MTH-alueella on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kielletty. Louhinta tulee hävittämään melulta suojaavan kalliojonon lupa-alueen itäosasta (osa-alueen C louhintavaihe 3). Keinotekoisilla meluesteillä ainoastaan kätketään ympäristölle aiheutuneet tuhot ja kadotetut maisema-arvot. Johannebergin ja Svartbölen alue on perinteistä maatalousaluetta ja pientaloasutusta. Louhinta ja kivenmurskaus aiheuttavat melua, ilmapäästöjä ja maaperän ja vesien pilaantumista ja toiminnan liikenne melua pakokaasuja sekä pölypäästöjä. Luonnontilainen alue suojaa parhaiten näiltä haitoilta. Louhinta osa-alueella B avaisi näköyhteyden lupa-alueen itäpuolella olevan asutuksen suuntaan. Luvan myöntämisestä hakemuksen mukaisena seuraisi ympäristön tuhoutumista ja kulttuurimaiseman rumentumista. Kiinteistöjen arvo Johannebergin alueella ja muualla Sipoon kirkonkylän länsiosissa tulisi laskemaan. Arvonlasku koskisi sekä asuinkiinteistöjä että maatalouskiinteistöjä. Alueella asuu ihmisiä, jotka ovat tietoisesti paenneet kaupunkialueiden haittoja ja valinneet maaseutumaisen asuinympäristön. Mahdollisuutta elämäntapaan ei saa hävittää. Lupa-alue rajoittuu lännessä Keuksuon ja Koukkusuon suoalueeseen. Alue on yleiskaavassa merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja.

66 66 (135) Suunniteltu louhinta on maankäyttö- ja rakennuslain 3 vastaista, koska louhinta pienentää suon valuma-aluetta. Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut YVAselostuksesta antamassaan lausunnossa muun muassa, että ei ole tarkoituksenmukaista, että EV-alueet louhitaan ja täytetään muualta tuoduilla ylijäämämailla. Lisäksi todetaan, että louhinta-alueen vieressä, ns. Fågelberget nimisellä alueella Stenkullan maatilan pohjoispuolella, on yksi Etelä-Suomen suurimmista kivihaudoista varhaiselta keskiajalta. Edellä mainittujen lisäksi KK on vaatinut, että käytössä oleva kaivo tulee tarkastaa ja mitata tuotto säännöllisesti. Jos tuotto merkittävästi laskee tai veden laatu muuttuu, on hakija korvausvelvollinen. NN ja OO (toimitettu ): Muistuttajat vaativat, että toimintaa ei saa aloittaa miltään osin ennen kuin mahdollinen päätös on saanut lainvoiman ja että hakemus on hylättävä. Perusteluina esitetään seuraavaa: Toiminnan aloittaminen ennen kuin mahdollinen päätös on saanut lainvoiman, tekee muutoksenhaun hyödyttömäksi. Asetettava rahallinen vakuus ei korvaa niitä aiheutuvia haittoja, jotka aiheutuvat toiminnan aloittamisesta ennen lainvoimaisen päätöksen saamista: 1) Hakemusalueella ja sen välittömässä läheisyydessä on merkittävä kirjoverkkoperhos-esiintymä. Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin lajeihin, joiden suojelemiseksi on perustettava erityisten suojelutoimien alueita sekä IV liitteessä mainittuihin lajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua ja on tästä syystä rauhoitettu Suomessa luonnonsuojeluasetuksella. Hakija on käynnistänyt hankkeen, jossa kyseisen lajin ominaista ravintokasvia maitikkaa on istutettu alueen länsipuolelle ja toivottu että laji siirtyy nyt kyseessä olevalta alueelta pois. Hakija on asukastilaisuudessa maininnut, että kyseistä menetelmää ei ole ennen kokeiltu missään eikä siis sen toimivuudesta ole mitään takeita. Lisäksi lajin siirtyminen estyy nyt esillä olevien hakemusten toimesta. Hakija on ilmoittanut, että lajin toukat kerätään pois nykyisiltä sijoiltaan ja sijoitetaan muualle. Tämä on luonnonsuojelulain vastaista ja on syytä välittömästi tämän huomautuksen vastaanottamisen jälkeen asetettava suojaamistoimella toimenpidekieltoon. Louhinta ja murskaus aiheuttavat pölyhaittoja, jotka ovat kiellettyjä lajin elinpiirin lähistöllä luonnonsuojelulain mukaisesti. Toimintaa ei siis voi aloittaa eikä päätöstä voida saada lainvoimaiseksi ennen kuin laji on siirtynyt alueelta pois luontaisesti.

67 67 (135) 2) Melua on aiempiin ympäristölupiin liittyen mitattu jatkuvana mittauksena. Nyt hakija hakee 20 vuoden toiminta-aikaa ja haluaa yksittäisillä mittauksilla kahden kolmen kuukauden kuluessa melun aiheuttamisen aloittamisesta osoittaa koko yksittäisen vaiheen melutason hyväksymistä. Meillä naapurustossa asuvilla on kokemusta siitä, että ainoastaan jatkuva melumittaus antaa mahdollisuuden reagoida melurajojen ylitykseen riittävän nopeasti. Mittaus on aloitettava jo ennen toiminnan aloittamista, jotta saadaan selville nykyinen taustamelutaso, johon tulevia mittauksia verrataan. YVA-selvityksen yhteydessä tehtyjen melumallinnusten mukaan vaiheen C mukaisilla murskauslaitosten sijoituksilla, ja etenemisrintauksien suunnilla lähimpien asuinrakennusten luona melutaso ylittää selkeästi db. Ehdotetut varastokasat eivät ole riittävä tapa estää melun leviämistä riittävästi. Tämän takia murskauslaitoksia ei saa sijoittaa alueelle C lainkaan vaan laitos tulee sijoittaa alueen A Inex Partnersin logistiikkakeskuksen naapuristoon täysin koteloituna omaan rakennukseensa. 3) Pölymittaukset on aloitettava ennen alueen käyttöönottoa. Lisäksi toimijan tulee korvata alueen asukkaille ilmanvaihtokoneiden suodatinten vaihdot neljä kertaa vuodessa. 4) Hakijan YVA-selvityksessä todettiin, että alueen C louhinnat heikentävät mm. itäpuolen vedensaantia. Tästä huolimatta muistuttajien kaivoa ei ole mukana kaivokartoituksessa. Tämän takia lupaa haettaessa on tapahtunut menettelytapavirhe ja hakemus on hylättävä. Kaivoveden saanti ja laatu on varmistettava ennen luvan lainvoimaiseksi saattamista. 5) Vesihuolto pohjaveden vähetessä on varmistettava ennen luvan myöntämistä. Sipoon veden vesihuoltosuunnitelman mukaan Jänissuontien alue ei ole mukana toiminta-alueena Sipoon kunnan nähtävillä olevassa ehdotuksessa. Vaadimme jakelualueen perustamista luvan hakijan toimesta ja kustannuksella ennen luvan myöntämistä. 6) Louhinnan etenemissuunnat on luvan haun yhteydessä ja YVAhakemuksessa esitetty niin, että Jänissuontien suuntaan avautuu täysin avoin melunleviämisalue. Melumallinnuksissa alue on 55 db rajalla ja mallinnusraportin mukaan asiaan liittyy ± 3 db epävarmuus. Tästä viranomainen on huomauttanut hakijaa, mutta toimenpiteet jotka, hakija on esittänyt ovat täysin riittämättömiä. Etenemissuunnat on suunniteltava ennen luvan myöntämistä niin, että häiriintyvän alueen ja louhoksen välissä säilytetään kallioseinämä ja lisäksi vähintään 10 m korkea meluseinä. Muistuttajien kiinteistön korkeustaso on n m ja korkeimmillaan hakijan toiminta sijaitsee tasolla + 70 m. Toiminta-alue siis sijaitsee yli 30 m korkeammalla kuin asuntomme. Tätä ei ole huomioitu melumallinnuksissa. Edelleen ratkaisuna meluongelmaan on kiinteän murskauslaitoksen sijoittaminen kauas häiriintyvistä naapureista.

68 68 (135) Ennen vaiheistuksesta toiseen siirtymistä on hakijan neuvoteltava naapuriston kanssa optimaalisista etenemissuunnista meluntorjunnan onnistumiseksi. 7) Murskauslaitoksien sijoittamisesta Rudus Oy on kertonut seuraavaa: Mikäli toiminta-aika on riittävän pitkä, on mahdollista ja taloudellisesti järkevää sijoittaa alueelle yksi kiinteä murskauslaitos, joka koteloidaan täysin. Näin voidaan varmistaa, että kaikki tarvittava on tehty melun leviämisen estämiseksi. Tämän laitoksen sijoituspaikaksi vaadin vaiheen A aluetta, joka sijaitsee Inex Partnersin naapuristossa. Muita murskaamoiden paikkoja ei tule sallia. 8) Muualta tuotavia maa-aineksia ei ole sallittu edellisissäkään alueen ympäristö ja maa-ainesluvissa. Perusteluna on alueen mahdollisimman nopea vapauttaminen logistiikka-alueeksi. Rudus perustelee hakemuksen tarpeellisuutta juuri logistiikka alueen valmistumisella. Muualta tuotavia maaaineksia eikä murskaustoimintaa betonille tule sallia. Sipoon kunta on elinkeinostrategiassaan asettanut Bastukärrin logistiikkaalueen ensisijaiseksi työpaikka-alueekseen. Nyt hakemuksen alaisella alueella toiminta-aikajänne minimissään 20 vuotta tarkoittaa sitä, että uusia työpaikkatontteja ei voida myydä ennen toiminnan lopettamista. 9) Toiminnan aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta aiheuttaa haittaa alueen kaavoittamiselle. Hakemuksen ottotasot on määritelty jo hylätyn kaavaehdotuksen mukaan. Uutta kaavaa ei ole valmiina eikä toimintaa saa aloittaa ennen kaavan valmistumista. Ottotasot tulee määritellä maksimissaan nykyisen Bastukärr 1 alueen mukaan alueen kaavan käyttötarkoituksen varmistamiseksi. 10) Toiminta tulee aiheuttamaan kiinteistössämme merkittävää viihtyvyyden vähenemistä ja arvon laskua. Hakijan on esitettävä suunnitelma vahingonkorvausten maksamisesta ja perusteista ennen luvan myöntämistä. Vaadin hakijalta täysimääräistä korvausta aiheuttamastaan haitasta. 11) Hakemuksessa olevat toiminta-ajat käsittävät arkisin koko hereillä olo ajan. On kohtuutonta olettaa, että alueen naapurustossa voi asua ja viettää normaalia arkea jatkuvan melun ja pölyn keskellä. Lähimmät asunnot ovat n. 300m etäisyydellä lähimmistä murskaimista. Oma kiinteistömme sijaitsee n. 300 m etäisyydellä louhinta-alueesta. Murskaus ja rikotus on rajoitettava tehtäväksi arkisin klo Kesälomakauden aikana murskaus ja louhinta on kiellettävä kokonaan. Näin saavutetaan tarvittavaa aikaa lepoon ja virkistykseen. Kaikkeen yllä olevaan viitaten on todennäköistä, että haetulla toiminnalla tuotetaan merkittävää haittaa ja viihtyvyyden vähenemistä. Lisäksi sosiaalisten ja taloudellisten arvojen merkitystä ei ole perusteltu riittävästi. Myöskään Sipoon kunnalle ei ole maineensa ylläpitämisen kannalta järkevää

69 69 (135) sallia hakemuksen kaltaista toimintaa alueellaan. Hakemus on hylättävä kaikilta osiltaan. Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry/pp (toimitettu ): Muistuttaja vaatii, että toimintaa ei saa aloittaa miltään osin ennen kuin mahdollinen päätös on saanut lainvoiman ja että koko hakemus on hylättävä. Toiminnan aloittamisluvan osalta perusteluina esitetään seuraavaa: 1. Alueen louhimisella työpaikka-alueeksi ei ole mitään kiirettä, koska nykyisellä asemakaava-alueella (Bastukärr I) on Sipoon kunnalla jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta noin k-m2 ja SOK:lla noin km2. 2. Hakija esittää puutteellisesti, että alueella on voimassa lainvoimainen Sipoon yleiskaava 2025, unohtaen mainita, että yleiskaava on oikeusvaikutteinen. Iso osa hakemusalueesta sijoittuu yleiskaavan MTH-alueelle, jossa vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittua. Louhinta oikeusvaikutteisella yleiskaavan MTH-alueella on maa-aineslain 3 :n vastaista. 3. Hakija kertoo maakuntavaltuuston hyväksyneen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen unohtaen mainita, että päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Päätös koski Bastukärrin logistiikka-alueen palauttamista maakuntakaavaan. 4. Louhinnat poistaisivat alkuvaiheessa meluvallimaisen kalliojonon hakemusalueen itäosasta, avaten Jänissuontien suuntaan avoimen maiseman. Lähin asutus sijaitsee tällä suunnalla 300 m etäisyydellä. Minkäänlaisia meluvalleja ei ole tähän suuntaan suunniteltu, vaikka asutus sijaitsee vallitsevien lounaistuulten alapuolella. 5. Osa-alueen B louhinta avaa suoran näköyhteyden itäpuolen asutukseen. Nykyisellään kallio muodostaa EV-l-alueen kanssa hyvän suojan itäpuolen asutukseen nähden. Kyseisen kalliomäen louhintaa ei tule sallia lainkaan. 6. Hakemusalueella on runsaasti kirjoverkkoperhosia, jotka ovat koko maassa rauhoitettu eläinlaji. Perhosten toukkia on suunniteltu siirrettäväksi pois louhinnan alta. Toimenpide on luonnonsuojelulain 39 :n 1 momentin kohdan 2 vastaista (pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen on kielletty). Myös louhinta ja muu häiritsevä toiminta kirjoverkkoperhospopulaation läheisyydessä on em. lain 39 :n 1 momentin kohdan 3 vastaista (tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muutonaikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeiltä paikoilta on kielletty).

70 70 (135) 7. Pääkaupunkiseudulla on kalliokiviainesta vuosikymmeniksi liian kanssa, niin että jopa ostettuja ja maksettuja kallioita jää ottamatta vähäisen kysynnän johdosta. Hakemuksen hylkäämisen osalta viitataan kaikkeen yllä olevaan ja lisäksi todetaan seuraavaa: 8. Uudenmaan ELY-keskuksen YVA-lausunnossa todettiin mm. Kokonaisuutena kaavamääräys ja selostuksen kuvaukset on tulkittavissa siten, että asemakaavassa osoitettu suojaviheralue (EV-1) tulee säilyttää maisemallisista syistä suojavyöhykkeenä. Näiltä osin louhinnan ulottuminen suojaviheralueelle on ristiriidassa asemakaavassa esitetyn kanssa". Lausunnossa suojaviheralueiden louhinta kyseenalaistetaan kokonaisuudessaan. 9. Keuksuontie on rakennettu nykyisen kaava-alueen eteläreunaan asti tasoon +46,30 metriä. Hakemuksen mukaiset louhinnat on suunniteltu luonnottoman syvälle, jolloin jopa nykyiselle Keuksuontielle muodostuu jyrkkä ylämäki. Louhintatasoa on nostettava huomattavasti. Hakijan viittaus epäviralliseen kaavaehdotukseen on arvotonta. 10. Hakemusalue rajautuu lounaassa Keuksuohon, jolla yleiskaavan mukaan on säilytettäviä ympäristöarvoja. Keuksuon valuma-alueen mainitaan pienenevän nykyisestä (noin 90 ha) noin 38 ha osa-alueen C louhinnan myötä. Jo nykyisen Bastukärr I louhinnat ovat vähentäneet Keuksuon valuma-aluetta noin 100 ha. Lisäksi Keuksuon nykyinen valuma-alue on oleellisesti pienempi kuin edellä kerrottu 90 ha. Suunnitellut louhinnat ovat maa-aineslain 3 :n vastaisia. 11. Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunta edellytti YVAohjelmasta antamassaan lausunnossaan mm: Alueen massatasapaino tulisi selvittää riittävällä tarkkuudella YVA-selostusta laadittaessa. Ei ole tarkoituksen mukaista, että EV-alueeksi osoitetuilla alueilla tehdään louhintoja ja läjitetään muualta tuotuja ylijäämämaita, jos hankealueelle kaavoitettu teollisuusalueen toteutus ei sitä varsinaisesti vaadi. Onkin erittäin tärkeää, että hankevaihtoehtoja arvioidaan kaavoitetulla ja kaavoitettavalla alueella ensisijaisesti siltä pohjalta, ettei hankealueelle tuoda ylijäämaita muualta. Jos massatasapaino/askelmat osoittavat, että kaavan toteutus vaatii ehdottomasti ulkopuolisten maamassojen tuontia alueelle, niin ylijäämämaiden tuonti alueelle tulee ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa. Kaavaluonnosta tehtäessä (osa-alue C) maatutkaluotauksin ja painokairauksin pintamaiden määräksi arvioitiin 2 milj. k-m 3. Nyt hakemuksessaan ilman mitään tutkimuksia Rudus ilmoittaa samaisen alueen pintamaiden määräksi 1,5 milj. k-m 3. Näin ollen edes kaikkia osa-alueen C pintamaita ei pystytä sijoittamaan osa-alueiden C ja B täyttöihin, joiden yhteinen täyttömäärä on hakemuksen mukaan 1,8 milj. m 3. Tulee myös huomata maan löyhtyminen kaivun yhteydessä ts. yksi kiintokuutiometri kaivumaata ei enää mahdu yhden kuution täyttötilaan. Lisäksi pintamaista tehtäviin

71 71 (135) täyttöihin tarvitaan louhetukirakenteita, mitkä osaltaan vähentävät täyttötilavuutta. Hakemusalueelle ei tule sallia ylijäämämaiden tuontia työmaan ulkopuolelta. QQ ja RR (toimitettu ): Muistuttajat vaativat koko hankkeen hylkäämistä ja todetaan mm. seuraavaa: Työ tulee tehdä normaalina työaikana klo Pölynhallinta tulee hoitaa siten, ettei ympäristö pilaannu. Louhintoja ei saa ulottaa pohjaveden pinnan alle. Lisäksi muistutuksessa huomautetaan, että kaikilla naapuri kiinteistöillä ainoana veden lähteenä on pääsääntöisesti porakaivo. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry/ss ja TT (toimitettu ) YVA-selostuksesta antamassamme lausunnossa totesimme muun muassa: "...YVA:n tulokset tuovat mielestämme selvästi esille sen, että vaihtoehto 4 ja 4+ ovat selvästi huonompia kuin 3. Tämä johtuu osaalueelle F menemisestä. Tästä syntyvät haitat luontoympäristölle, ekologiselle yhteydelle, kaavoitukselle ja asutukselle ovat mielestämme kertaluokkaa suuremmat kuin 3:ssa. Keuksuon alueen suojeluun tulee kiinnittää muutenkin erityistä huomiota." Tästä syystä vaihtoehdon 3 valitseminen luvitukseen on lähtökohtaisesti parannus suunnitelmiin. YVA:n F-alueen ja Keuksuon turvaaminen on luonnonsuojelullisesti hankkeen tärkein asia. YVA-yhteysviranomaisen selostuksesta antamassa lausunnossa esittämät näkökohdat on otettu hakemuksessa varsin hyvin huomioon. Liikenteen järjestämiseen tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Hankkeeseen liittyy kirjoverkkoperhosen suojelun kehittäminen. On tärkeää, että umpeen kasvavia kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja otetaan kiviaineskäyttöön vasta sitä mukaa kun uudet korvaavat kohteet ovat todistetusti perhosen käytössä. Tämän suunnitelman luonnonsuojelulain mukaisuudesta on vielä syytä pyytää Uudenmaan ELYkeskuksen lausunto ennen tätä ympäristölupapäätöstä. Alueen länsipuolinen virkistysalue tulee suojata mahdollisimman hyvin pöly- ja meluhaitoilta. Kaavatilanteesta huomautamme, että hankekokonaisuuden maakuntakaavamerkinnästä (kaavamerkinnän eteläosa ja liikenne) on valituksia Helsingin hallinto-oikeudessa. Töidenaloittamislupia ei tässäkään tapauksessa tule antaa ennen lainvoimaisuutta toiminnalle, jossa muutetaan luontoa peruuttamattomalla tavalla. UU ja VV (toimitettu ): Muistuttajat vaativat hakemuksen ja aloittamisluvan hylkäämistä. Vaatimusta on perusteltu mm. seuraavilla seikoilla.

72 72 (135) Suurin osa toiminta-alueesta sijoittuu yleiskaavassa haja-asutusalueeksi (MTH) merkitylle alueelle. Maa-ainesten ottaminen ja ylijäämämaiden sijoittaminen on MTH-merkinnällä merkityllä alueella maankäyttö- ja rakennuslain 3 :n mukaisesti laitonta. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei suositella kyseisenlaisen toiminnan sijoittamista alueelle ja mm. alueen käyttö ylijäämämaiden sijoittamiseen on annetuissa lausunnoissa systemaattisesti kielletty. Luvan myöntäminen toisi hakijalle aiheetonta kilpailuetua ja lisäisi haittoja toiminta-alueen ympäristössä. Suoja-alueet on tarkoitettu vähentämään haittoja, joita jo nykyisestäkin toiminnasta aiheutuu. Suojavyöhykkeiden louhiminen tarkoittaa, että vyöhykkeiden suojaava vaikutus alkaa aikaisintaan kymmenien vuosien kuluttua sen kun taas toiminnan kielteiset vaikutukset naapureille, joita on tarkoitus suojata, alkavat välittömästi. Lisäksi muistuttajat tuovat esiin jo käynnissä olevasta toiminnasta aiheutuneita haittoja ja toteavat vuosien varrella tulleensa tietoiseksi, ettei Sipoon kunnalla eikä millään muullakaan taholla ole mahdollisuutta valvoa (nykyistä eikä tulevaakaan) toimintaa. Toiminnasta, kun vielä suojavyöhykkeet on tarkoitus louhia, aiheutuisi naapurustolle kohtuuttomia haittoja. XX (toimitettu ): Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat ovat kohtuuttomat. Ruduksen tämänhetkinen toiminta on kiinteistöstämme kauempana, kuin nyt haettava alue ja sieltä kuuluvat äänet mm. pelottavat lapsia iltaisin. Melualueella asuu todella paljon lapsiperheitä ja olisi kohtuutonta myöntää sellainen lupa, joka oikeuttaa aiheuttamaan melua, joka aiheuttaa kovaa häiriötä ja merkittävää pelkoa mm lapsissa. Esitämme sopivaksi toiminta-ajaksi normaalia päiväaikaa esimerkiksi 7 16 välillä. YY (toimitettu ): Muistuttaja vaatii, että hakemus on hylättävä, eikä toimintaa saa aloittaa miltään osin ennen kuin mahdollinen päätös on saanut lainvoiman. Jos hakemus hyväksytään, muistuttaja vaatii, että Rudus Oy:n on korvattava täysimääräisesti kaikki vahingot sekä arvonalennukset alueen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kiinteistöihin. Perusteluina esitetään seuraavaa: Luvan myöntäminen tuhoaisi ne tärkeät ympäristöarvot, joita laajennusalueella on. Lisäksi luvan mukainen toiminta tekisi Sipoon Jänissuontien alueen asukkaiden elämisen käytännössä mahdottomaksi melun, pölyn, tärinän, kaivojen pilaantumisen ja muiden haittojen vuoksi. Näitä haittoja ei lupahakemuksessa käsitellä käytännössä lainkaan, koska se ei ole yhtiön edun mukaista.

73 73 (135) Ruduksen laajennusalueeseen sisältyy kirjoverkkoperhosesiintymä. Laji kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin II liitteessä mainittuihin lajeihin, joiden suojelemiseksi on perustettava erityisten suojelutoimien alueita. Lisäksi laji kuuluu direktiivin IV liitteessä mainittuihin lajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua ja on tästä syystä rauhoitettu Suomessa luonnonsuojeluasetuksella. Rudus Oy ei ole lupahakemuksessaan käsitellyt tätä ympäristöuhkaa. Rudus Oy ei saa toimia rauhoitusalueella. Hanke tekisi Jänissuontien asukkaiden elämän käytännössä mahdottomaksi melun, pölyn, tärinän, kaivoveden käyttökelvottomuuden ja muiden haittojen vuoksi. Tämä on jopa ilman selvityksiä havaittavissa siitä, miten jo nykyinen runsaan kilometrin etäisyydellä oleva toiminta aiheuttaa selvää meluhaittaa asukkaille. Uusi toiminta sijoittuisi vain muutamien satojen metrien etäisyydelle Jänissuontiestä ja samalla se poistaisi luonnolliset maastoesteet asutuksen ja murskaamon väliltä. Tämän jälkeen asuminen alueella kävisi sietämättömäksi. Lupahakemuksessa pyydetään toimintalupaa ympärivuotiseen poraukseen, räjäytykseen, rikotukseen sekä murskaukseen arkisin aamusta klo 7 iltamyöhään klo 22 asti. Kuljetukset esitetään tehtäväksi arkisin klo 6 22 ja tarvittaessa lauantaisin klo 7 18 sekä yöaikaan. Siten liiketoiminnan ollessa vilkasta naapuruston häirintä olisi paitsi ympärivuotista myös ympärivuorokautista 20 vuoden ajan. On selvää, että tällöin asumisen viihtyvyys ja ylipäätään asuminen lähellä toiminta-aluetta muuttuisi mahdottomaksi. Toiminnasta aiheutuisi niin paljon haittaa ympäristölle ja naapurustolle, että lupahakemus tulee kokonaan hylätä. Toiminnan aloittaminen ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Tämän vuoksi toimintaa ei saa aloittaa miltään osin ennen kuin koko asia on käsitelty ja sitä koskevat mahdolliset päätökset ovat saaneet lainvoiman. Rudus Oy:n hakemus toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta tulee hylätä. Rudus Oy:n esittämää euron vakuussummaa avatun alueen jälkihoitokuluihin ja euron summaa ympäristön saattamiseksi ennalleen voidaan pitää anotun toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden näennäisenä. Mikäli viranomaiset jostain syystä harkitsisivat toiminnan aloittamisluvan myöntämistä, vakuussummien tulee olla vähintään 100-kertaiset esitettyyn nähden, jotta niiden voidaan katsoa realistisesti kattavan aloitetun toiminnan lopettamiskulut. On selvää, että Rudus Oy:llä itsellään ei ole liiketoimintansa näkökulmasta mitään mielenkiintoa huolehtia riittävien vakuuksien asettamisesta. Vakuussumman on katettava Jänissuontien ja Johannebergintien kiinteistöjen ostokulut niillä hinnoilla, jotka kiinteistöistä saisi, jos ne myytäisiin nyt ennen laajennushanketta. Jos hakemus hyväksytään, Rudus Oy:n on korvattava täysimääräisesti kaikki ympäristövahingot ja muut vahingot sekä puolueettoman arvioijan toteamat arvonalennukset alueen vaikutuspiirissä olevien asukkaiden kiin-

74 74 (135) teistöihin. Korvaukset on suoritettava ennen minkään uuden toiminnan aloittamista. Vahingot ja arvonalennukset on arvioitava sellaisen tahon toimesta, jota voidaan pitää objektiivisesti puolueettomana arviointitahona. Arvioinnissa on määritettävä kiinteistöjen täysi käypä arvo ilman lupahakemuksen hyväksymistä sekä lupahakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva arvon aleneminen. Tämä arviointi on tehtävä Rudus Oy:n kustannuksella, koska se hakee toimilupaa. Jos arviointi osoittaa olennaista kiinteistöjen arvon alenemista, Rudus Oy on velvoitettava korvaamaan arvon alennus tai vaihtoehtoisesti lunastamaan niiden asukkaiden kiinteistöt, jotka lunastusta tahtovat, siihen käypään hintaan, joka kiinteistöllä olisi ilman toimintaluvan myöntämistä. Tavoitellessaan uudella liiketoiminnalla voittoa Rudus Oy:n on samalla vastattava kaikista niistä ympäristöllisistä ja taloudellisista haitoista, joita se toiminnallaan aiheuttaa naapurustolle. Jos hakemus hyväksytään, Rudus Oy:n on huolehdittava, että esimerkiksi seuraavat ehdot täyttyvät. Asukkaiden on voitava elää alueella ilman vapaa-ajan haittoja eli kaikki toiminnot pitää rajoittaa korkeintaan työaikaan arkipäivinä kello Kesälomakaudella ei saa toimia lainkaan, jotta ihmiselle taataan ansaittu kesäloman virkistys ja hiljaisuus. Juuri rauhallisuuden ja luontoarvojen vuoksi omistamme kiinteistöt luonnon helmassa. Murskaus on tehtävä niin, että koko ajan säilyy suojamuuri Jänissuontien suuntaan. Paikalla olevan kallion murskaus on rajoitettava sellaiselle korkeudelle, että pohjavedet eivät ole vaarassa eli reilusti suunniteltua korkeammalle. Lähitalot ovat noin + 70 metrin korkeudella, joten tätä alemmas ei murskausta ainakaan saa viedä. Alueella ei saa murskata mitään muualta tuotua ainesta. Varsinainen murskaus on tehtävä Öljytien välittömässä läheisyydessä yhdessä paikassa, jotta murskauslaitos voidaan täysin koteloida melun ja pölyn minimoimiseksi. Maa-aineslupa ja ympäristölupa on rajoitettava esimerkiksi kolmeksi vuodeksi eikä missään nimessä sallia toimintojen jatkuvan haetut 20 vuotta. Rudus perustelee hakemustaan sillä, että logistiikka-alue tarvitsee nopeaa laajennusta. Siksikin murskausajaksi riittäisi kolmisen vuotta. ZZ ja ÅÅ (toimitettu ): Muistuttajat vaativat ensisijaisesti hakemuksen hylkäämistä. Jos hakemus hyväksytään osittaisena, muistuttajat vaativat, ettei mitään toimintaa saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lain voiman. Vaatimuksia perustellaan seuraavasti: Hakemus sisältää virheellisiä väittämiä, kuten liitekartta tärinän mittauslaitteitten sijainnista. Kartan mukaan yksi mittauspisteistä sijaitsee tilallamme n. viisi metriä vasemmalle liittymätiestämme. Sellaista ei todellisuudessa ole. Mittari oli autotallin seinällä noin vuoden louhinnan alkuaikoina.

75 75 (135) Lupahakemuksen toimintoja ei missään tapauksessa saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Vahinkoja ei yleensä koskaan ole arvioitu ennakkoon riittäviksi ja aiheutuvat kustannukset eivät koskaan jää muutaman kymppitonnin suuruisiki. Terveydellisiä vahinkoja ei rahalla pysty korvaamaan. Melu- ja pölyhaitat: Mittaukset eivät kuvaa melun ja pölyn häiritsevyyttä. Lisäksi muistutuksessa mainitaan tärinän aiheuttamat vahingot sekä toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon. Neuvottelut ja laitoskäynnit Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja alueelle on tehty tarkastuskäynti Muistio on liitetty hakemusasikirjoihin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa ja antamissaan vastineissa seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa, Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunnossa, Nikinmäen Omakotiyhdisty NIKO ry:n muistutuksessa, Vantaan ympäristölautakunnan lausunnossa, Vantaan kaupunginhallituksen lausunnossa sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan Piiri ry:n lausunnossa ei tuoda esiin sellaisia seikkoja, jotka antaisivat aihetta maa-ainesluvan, ympäristöluvan taikka niihin liittyvän aloittamisluvan epäämiseen. Edellä mainitut lausunnot tai muistutus eivät myöskään anna aihetta asettaa lupahakemuksen sisällöstä poikkeavia lupamääräyksiä muilta osin kuin mitä jäljempänä tässä vastineessa esitetään. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Lausunnon pääasiallinen sisältö Uudenmaan ELY-keskus esittää lausunnossaan mm. toiminnan aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta ja kaavoitustilanteeseen osaalueen B sekä osa-alueen C vaiheen 3 osalta, kirjoverkkoperhoseen ja osa-alueen C vaiheen 6 louhintaan, vedenhankintaan liittyviin vaikutuksiin ja pohjavedentarkkailuun, pinta/hulevesiin, meluun, BAT-periaatteeseen, pölyyn, tärinään, suojamaavalliin, hakemusasiakirjoihin, vakuuksiin sekä betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymiseen liittyviä näkökohtia. Toiminnan aloittaminen ennen luvan lainvoimaisuutta ja kaavoitustilanne, Osa-alue B sekä osa-alueen C vaihe 3 Rudus Oy toteaa, että maa-aineslupaan ja ympäristölupaan liittyvän aloittamisluvan myöntämiselle ei ole myöskään osa-alueen B tai osa-alueen C vaiheen 3 osalta mitään estettä.

76 76 (135) Lupahakemuksesta käy ilmi, että aloittamislupaa on haettu osa-alueelle B sekä osa-alueen C vaiheille 1, 2 ja 3 siitä syystä, että Bastukärr I - asemakaavan alueella suoritetut louhinnat voisivat jatkua keskeytyksettä nykyiseen louhinta-alueeseen rajoittuvilla alueilla. Bastukärr on seudullisesti tärkeä kiviainesvaranto, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja riittävän lähellä kiviaineksen käyttökohteita pääkaupunkiseudulla. Toiminnan keskeytyminen Bastukärrin alueella vaikeuttaisi kiviainesten saatavuutta pääkaupunkiseudulla ja lisäisi merkittävästi korvaavien kiviainesten kuljetusmatkoja. Aloittamisluvan myöntäminen on perusteltua myös siitä syystä, että kysymys on varsin merkittävän työpaikkojen ja palveluiden laajentumisalueen esirakentamisesta ja että hanketta voidaan pitää aluetta koskevien maankäyttösuunnitelmien näkökulmasta toteuttamiskelpoisena. Lisäksi lupahakemuksen mukaisille toiminnoille on tehty YVA-lainsäädännön mukainen arviointimenettely, jonka ansiosta hankkeen ympäristövaikutukset tunnetaan ja osataan ennakoida varsin hyvin. Osa-alueen B louhinta on suunniteltu toteutettavaksi niin, ettei haitallisia vaikutuksia viereiseen Bastukärr I -asemakaavan alueeseen sanottavasti synny. Ottosuunnitelman mukaan osa-alueelle B louhittavaa syvennystä tullaan täyttämään Bastukärr II -asemakaavan alueelta poistettavilla pintaja irtomailla, jolloin maastonmuodot eivät merkittävästi eroa nykyisen kalliomäen muodosta. Pinta- ja irtomailla voidaan samalla vaikuttaa myös työaikaisen melun hallintaan. Lopputilanteessa Bastukärr I -asemakaavan suojaviheralue ja osa-alueelle B tuleva istutettava täyttö muodostavat yhtenäisen suoja-alueen Bastukärr I -asemakaavan alueen ja asutuksen väliin. Näin ollen osa-alueen B louhinta ei vaikeuta viereisen alueen käyttämistä asemakaavassa varattuun tarkoitukseen tai aiheuta merkittävää muutosta kaupunki- tai maisemakuvaan. Lopputilanne on esitetty vastineeseen liitetyssä piirustuksessa. Vastaavasti voidaan todeta, ettei osa-alueen C vaiheen 3 louhinta vaikeuta Bastukärr Il -asemakaavan alueen suunnittelua. Koska lupahakemuksen ja asemakaavaehdotuksen mukaiset louhintatasot vastaavat toisiaan, ei louhinnan aloittaminen osa-alueen C vaiheen 3 alueella rajoita lausunnossa mainitun Bastukärr li -asemakaavan alueen läpi rakentuvan Keuksuontien jatkeen (yhteys maantielle 1521) yksityiskohtaista ratkaisemista asemakaavoituksella. Sama pätee myös siihen lausunnossa tarkoitettuun osaan vaiheen 3 alueesta, joka on asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojaviheralueeksi. Kyseinen suojaviheralue on huomioitu ottosuunnitelmassa alueena, jolle sijoitetaan Bastukärrin alueen pinta- ja irtomaita. Tämä jättää tarvittavaa joustovaraa suojaviheralueen rakenteiden yksityiskohtaiselle ratkaisemiselle asemakaavoituksella. Kirjoverkkoperhosen esiintymä ja osa-alueen C vaiheen 6 louhinta Rudus Oy toteaa, että toiminta voidaan järjestää lupamääräyksen avulla sellaiseksi, että luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa myös kirjoverkkoperhosen nykyisellä esiintymisalueella. Käytännössä tämä voi tapahtua velvoittamalla luvanhakija esittämään todennettuja tuloksia kirjo-

77 77 (135) verkkoperhosen esiintymisen vakiinnuttamisesta ottosuunnitelman osaalueen C länsipuolella olevalla kompensaatioalueella ennen toiminnan siirtymistä osa-alueen C vaiheen 6 alueelle. Vaikutukset vedenhankintaan ja pohjavedentarkkailuun Rudus Oy:llä ei ole huomautettavaa lausunnon antajan ehdottamiin lisäyksiin, jotka koskevat jatkuvaa mittausta eteläpuolisella kiinteistöllä sekä öljyhiilijakeet-parametrin ja uuden havaintoputken tarkkailun sisällyttämistä laaduntarkkailuun. Pinta-/hulevedet Rudus Oy toteaa, että pinta-/hulevesiä koskeviin lupamääräyksiin voidaan selvyyden vuoksi sisällyttää määräys siitä, että biologinen suodatusjärjestelmä tulee rakentaa osa-alueen B vaiheen 3 itäreunalle ennen vaiheen 4 alueelle siirtymistä. Koska ympäristöön johdettavien vesien ph:n mahdolliset pintavesivaikutukset riippuvat kulloisistakin ympäristöolosuhteista, ei lupapäätökseen sitä vastoin tulisi sisällyttää yksityiskohtaista määräystä ph:n sallitusta vaihteluvälistä. Tällaiselle määräykselle ei ole myöskään johdettavissa selvää lainsäädännöllistä perustetta. Kunkin vaiheen tarkkailun sisältö tulisi täsmentää vasta hulevesien hallintaan liittyviä suunnitelmia koskevassa hyväksymismenettelyssä, johon myös lausunnon antaja viittaa. Melu Rudus Oy:llä ei ole huomautettavaa lausunnon antajan ehdotukseen, että melumittaukset tehtäisiin kahden kuukauden aikana toiminnan aloittamisesta ja että raportointi tehtäisiin kahden viikon kuluessa mittauksista tai niiden päättymisestä. Lupahakemukseen liitettyyn meluselvitykseen liittyvät epävarmuustekijät ovat pieniä ja poistuvat melumittausten myötä. Mittausten perustella voidaan myös arvioida mahdollista melusuojauksien lisäämisen tarvetta. Yleisesti ottaen hankkeeseen liittyvät meluselvitykset osoittavat, että toiminta on suunnitelman mukaisilla melusuojaustoimenpiteillä järjestettävissä niin, että melu ei aiheuta melun ohjearvojen ylitystä missään häiriintyvässä kohteessa. BAT-periaate Rudus Oy toteaa, että lupahakemuksessa esitetyt toimet ja käytännöt edustavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatetta. Alueella tullaan käyttämään uutta kalustoa ja ympäristön kannalta parhaita työtapoja.

78 78 (135) Pöly, tärinä, suojamaavallit, hakemusasiakirjat, lupa-aika, maa-aineslain mukainen valvonta- ja tarkastusmaksu sekä valvontaviranomainen Rudus Oy:llä ei ole näiltä osin huomautettavaa lausunnossa esitettyihin näkökohtiin. Lisäksi todetaan, että kaikkiin viranomaiselle toimitettuihin leikkauskuviin on jo merkitty louhintatasot. Vakuudet Rudus Oy toteaa, että varastointi- ja tukitoiminta-alueen pinta-ala on ottosuunnitelman mukaan noin 10 hehtaaria. Tällä alueella on jo tällä hetkellä voimassa lainvoimainen toimenpidelupa louheen ja kiviainestuotteiden varastointiin. Kiviaineksen murskaus- ja varastointitilalle varattava osuus edellä mainitusta pinta-alasta on noin 6 hehtaaria ja tukitoiminta-alueelle varattava osuus noin m 2. Kierrätystoiminnalle koko toiminnan ajaksi varattava pinta-ala on näin ollen noin 3,8 hehtaaria. Koska kierrätysmateriaalien murskauslaitos vaatii toimiakseen noin m 2 suuruisen alan, jää käsittelemättömän betoni- ja tiilijätteen sekä valmiin betonimurskeen varastointia varten käytettäväksi noin 3,7 hehtaaria. Kokemusperäisen tiedon perusteella on arvioitavissa, että tämän kokoiselle kentälle voidaan tarvittaessa varastoida kerralla lupahakemuksen mukainen enimmäismäärä (yhteensä tonnia) betoni- ja tiilijätettä sekä valmista betonimursketta aiheuttamatta toiminnallista tai maisemallista haittaa alueella. Kun toiminta vakiintuu, tulevat käsittelemättömien ja käsiteltyjen materiaalien keskimääräiset osuudet enimmäiskertavarastointimäärästä Rudus Oy:n arvion mukaan olemaan kutakuinkin yhtä suuret. Rudus Oy:n esitys betoni- ja tiilijätteen kierrätystä koskevaksi vakuudeksi on esitetty Etelä-Suomen aluehallintovirastolle aiemmin toimitetun täydennyksen ( ) liitteessä 2. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättyminen Betonimurskeen jäteluonteen päätymisen ratkaisemiselle yksittäisen laitoksen ympäristölupamenettelyssä ei ole Rudus Oy:n käsityksen mukaan mitään estettä. Lupahakemuksen liitteeseen 14 viitaten Rudus Oy esittää, että luparatkaisuun sisällytetään seuraavan kaltainen betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymistä koskeva lupamääräys: Tuotantoalueella valmistettua Betoroc-mursketta voidaan lupamääräyksiä noudattaen käyttää tuotteina ilman, että tarvitsee erikseen hakea ympäristölupaa tai tehdä rekisteröinti-ilmoitusta ja osoittaa erikseen liitteen 2 ja 3 vaatimustenmukaisuus. Betoroc-mursketta voidaan ilman ympäristölupaa käyttää rakentamista koskevien yleisten ohjeiden ja standardien mukaisissa käyttökohteissa.

79 79 (135) Hallintojärjestelmän mukaisessa akkreditoidun laitoksen todentamassa prosessissa valmistetun Betoroc-murskeen on täytettävä yksilöidyt rakennustuotteen laadun arviointiperusteet ja kustakin myytävästä tuoteerästä on tehtävä toimituspaikkakohtainen suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoitus, jolla ilmoitetaan tuotteen tekninen suoritustaso ja ympäristöllisen laadun vaatimustenmukaisuus. Hakija ilmoittaa tuotteiden määrät ja toimituspaikat. Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausunto Lausunnon pääasiallinen sisältö Sipoon rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausunnossaan mm. muualta tuotavan louheen vastaanottoon, ylijäämämaiden vastaanottoon, betonin kierrätykseen, pölyntorjuntaan, meluun, hulevesiin, liikenteeseen, toiminta-aikoihin, vakuuksiin, kirjoverkkoperhosen esiintymään, kiinteistöön 7:270 sekä tiedottamiseen liittyviä näkökohtia. Muualta tuotavan louheen vastaanotto Rudus Oy toteaa, että luvan myöntämiselle louheen vastaanotolle ei ole laissa säädettyä estettä. Kysymys olisi lähialueilta, ensisijaisesti KeskiUudeltamaalta, tuotavasta ylijäämälouheesta. Lähialueilta tuotavan louheen murskaaminen hakemusalueella on tarkoituksenmukaista, koska etäisyydet muihin vastaaviin ylijäämälouheen vastaanottopaikkoihin olisivat huomattavan suuria. Suurilla ja pitkäaikaisilla louhosalueilla voidaan myös investoida tehokkaammin laitteistoihin ja toiminnan ympäristövaikutuksia vähentäviin suojauksiin. Näistä syistä lupapäätöksen tulisi mahdollistaa muualta tuotavan louheen vastaanotto hankealueelle lupahakemuksessa esitetyssä laajuudessa. Ylijäämämaiden vastaanotto Rudus Oy toteaa, että hakemusalueen ulkopuolelta tuotavia pilaantumattomia ylijäämämaita on tarkoitus sijoittaa alueelle vain siinä määrin kuin hakemusalueen omia pintamaita ei mahdollisesti ole riittävästi käytössä maisema- ja suojavallien sekä tarvittavien maatäyttöjen rakentamiseen. Kysymykseen voivat tulla mm. Bastukärr I -asemakaava-alueen jäljellä olevat kuorimattomat pintamaat. Ylijäämämaiden vastaanotolle lupahakemuksessa esitetyssä laajuudessa ei ole laissa säädettyä estettä. Vallien ja maatäyttöjen asianmukaisen rakentamisen varmistamiseksi lupapäätöksen tulisi mahdollistaa hankealueen ulkopuolelta tuotavien pilaantumattomien ylijäämämaiden sijoittaminen alueelle. Maanläjitystoiminnan toiminnanaikainen vakuus on Rudus Oy:n käsityksen mukaan lupakäytännön mukainen ja riittävä.

80 80 (135) Betonin kierrätys Rudus Oy toteaa, että luvan myöntämiselle ei ole tältäkään osin laissa säädettyä estettä. Lisäksi voidaan ottaa huomioon, että betonin kierrätystoimintojen sijoittaminen hakemusalueelle vähentää kiviainestoimintojen alueellista hajautumista, mikä edistää kestävän kehityksen periaatteen toteutumista ja luonnonvarojen säästävää käyttöä. Betonin kierrätys on myös itsessään kestävän kehityksen periaatteen mukaista toimintaa, jolla säästetään luonnonvaroja. Lupa-ajasta johtuen lupapäätöksessä ei tulisi antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä. Vastaavissa tilanteissa lupakäytännössä edellytetään yleensä toiminnan lopettamiseen liittyviä toimia koskevan erillisen suunnitelman esittämistä määräajassa ennen toiminnan lopettamista. Hulevesien ph:n sekä kierrätystoiminnan vakuuden osalta viitataan siihen, mitä näistä asioista on todettu edellä vastineena Uudenmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Pölyntorjunta Rudus Oy:llä ei ole huomautettavaa lausunnon antajan ehdotukseen, että pölyntorjuntatoimenpiteiden riittävyys mitataan osa-alueella C sekä kertaluonteisesti että tarvittaessa myös myöhemmin. Melu Rudus Oy:llä ei ole huomautettavaa lausunnon antajan ehdotukseen, että melunseuranta toteutetaan jatkuvatoimisilla melumittareilla ja että seurantaa vodaan lisäksi täydentää tarvittavilla kertaluonteisilla mittauksilla. Hulevedet Rudus Oy toteaa, että lupahakemuksesta ilmenevät suunnitelmat vastaavat lausunnossa todettua. Liikenne Rudus Oy toteaa, että lupahakemuksessa esitetty arvio liikennemääristä antaa vähintäänkin oikeasuuntaisen kuvan hankkeen liikennevaikutuksista. Liikenteen ruuhkautumiseen liittyvät näkökohdat kytkeytyvät sellaisiin alueisiin, jotka eivät kuulu luvanhakijan vastuulle ja jotka on luovutettu yleiseen liikenteeseen. Tällaisten näkökohtien arviointi ei kuulu lupaharkintaan nyt käsillä olevassa asiassa. Voidaan kuitenkin todeta, että useampien erilaisten toimintojen, kuten esimerkiksi louheen käsittelyn ja kierrätystoiminnan, keskittäminen samalle alueelle on omiaan vähentämään liikenteen kokonaismäärää, koska se mahdollistaa meno paluuliikenteen tehokkaamman hyödyntämisen raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksissa.

81 81 (135) Toiminta-ajat Rudus Oy toteaa, että lausunnossa esitettyjen lisärajoitusten perusteet eivät ole johdettavissa laista. Lupahakemuksen mukaan toiminnalle haetaan valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisia toiminta-aikoja. Koska lupahakemukseen liittyvä selvitysaineisto osoittaa, että toiminta on järjestettävissä siten, että se täyttää lainsäädännön asettamat vaatimukset ja luvan myöntämisedellytykset, ei ole mitään perustetta rajoittaa lupahakemuksen mukaisia toiminta-aikoja lausunnossa esitetyllä tavalla. Lausunnossa esitetyt lisärajoitukset vaikeuttaisivat perusteettomasti lupahakemuksen mukaista toimintaa. Vuorokautisiin toiminta-aikoihin sekä lauantaipäivälle esitetyt rajoitukset hankaloittaisivat mm. toiminnan järjestämisen tarvittavilta osin kahdessa työvuorossa sekä raaka-aineiden toimittamisen pitkäkestoisiin betonivaluihin. Rudus Oy huomauttaa, että valtioneuvoston asetuksen 800/2010 esitöissä viitataan lauantaisin tehtävien kuormauksien ja kuljetusten sallimisen osalta siihen, että kuormauksia ja kuljetuksia olisi voitava tehdä siten, että muu kiviainesta tarvitseva rakennustoiminta ei toimitusten viivästyessä häiriinny. On myös huomattava, että lauantaitoiminta ei lisää vuotuisen toiminnan määrää, vaan tasaa toimintaa useammalle päivälle, mikä on omiaan vähentämään arkipäivien ruuhkahuippuja ja liikennehäiriöiden määrää. Heinäkuulle esitettyihin lisärajoituksiin liittyy myös se merkittävä haitta, että ne ajoittuisivat siihen aikaan vuodesta, joka on yleensä kiviainestuotannossa kaikkein vilkkainta. Kiviaineshuollon turvaamisen kannalta on tärkeää, että toimintaa ei rajoiteta kesäaikanakaan enempää kuin mitä lain vaatimukset selvästi edellyttävät. Vakuudet Vakuudet ovat Rudus Oy:n käsityksen mukaan lupakäytännön mukaiset ja riittävät. Kirjoverkkoperhosen esiintymä Kirjoverkkoperhosen esiintymää on käsitelty edellä Uudenmaan ELYkeskuksen lausuntoon vastatussa, mihin viitataan. Kiinteistö 7:270 Rudus Oy:llä ei tältä osin ole huomautettavaa lausunnossa esitettyyn. Tiedottaminen Rudus Oy toteaa, että lausunnon antajan esittämät näkökohdat tiedottamisesta voidaan huomioida toiminnassa.

82 82 (135) Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry:n muistutus Muistutuksen pääasiallinen sisältö Nikinmäen omakotiyhdistys NIKO ry esittää muistutuksessaan mm. Bastukärr I -asemakaava-alueen rakennusoikeuksiin, maankäyttösuunnitelmiin, meluvaikutuksiin Jänissuontien suuntaan, osa-alueen B-louhintaan, kirjoverkkoperhosen esiintymään, kalliokiviainesten riittävyyteen, Keuksuontien jatkeeseen, Keuksuon vesitasapainoon sekä massalaskelmiin liittyviä näkökohtia. Bastukärr I -asemakaavan alueella olevat rakennusoikeudet Rudus Oy toteaa, että Bastukärr II -asemakaava-alueen maaston louhinnan ja tasaamisen aloittaminen on tarpeen riippumatta siitä, onko Bastukärr I -asemakaava-alueella jäljellä olevia rakennusoikeuksia. Kysymys on uuden asemakaava-alueen käyttöönoton edellyttämästä esirakentamisesta, joka on voitava käynnistää hyvissä ajoin ennen uuden kaavan mukaisten rakennushankkeiden toteuttamista. Tarvittavien toimintojen ennakointi ja alueen valmistelu esirakentamisella mahdollistaa myös ympäristöhaittojen hallinnan parhaalla ja tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Yksittäisiä rakennushankkeita toteutettaessa louhinnan ympäristöhaittoja ei käytännössä rajoiteta samalla tavalla murskauslaitoksen erikoissijoittelulla taikka meluvalleilla. Maankäyttösuunnitelmat Rudus Oy toteaa, että hakemusalueen maankäyttöä ohjaa tällä hetkellä ensisijaisesti oikeusvaikutteinen Sipoon yleiskaava 2025, joka on lainvoimainen. Hankkeen kaavallisten edellytysten kannalta keskeistä on se, että hakemusalue sijoittuu pääosin yleiskaavan työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueelle (TP), jonka alueella mm. alueen tasaaminen maa-ainesten ottamisella loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. Kaiken kaikkiaan on perusteltua katsoa, että hanke täyttää kaavoituksen osalta luvan myöntämisedellytykset, kun otetaan huomioon yleiskaavan yleispiirteisyys sekä maakuntakaavojen tavoitteet hakemusalueen käytölle. Huomionarvoista on, että myös Uudenmaan ELY-keskus on YVAarviointiselostuksesta antamassaan yhteysviranomaisen lausunnossa katsonut, että hanke on oikeusvaikutteisen yleiskaavan näkökulmasta toteuttamiskelpoinen. Hakemusalueen eteläosissa voimassa olevan yleiskaavan MTH-merkinnän osalta voidaan lisäksi todeta, ettei kyseinen kaavamerkintä myöskään sisällä sellaisia suojelumääräyksiä, jotka ilmentäisivät maa-aineslain 3 :n suojaamien arvojen käsillä oloa. Bastukärr I -asemakaavassa osoitettua suojaviheraluetta on käsitelty edellä Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon annettuun vastaukseen, mihin viitataan.

83 83 (135) Meluvaikutukset Jänissuontien suuntaan Rudus Oy toteaa, että melun leviämiseen Jänissuon suuntaan voidaan vaikuttaa tehokkaasti louhe- ja murskekasojen sijoittelulla sekä louhinnan suunnittelulla. Meluvaikutuksia voidaan lieventää mm. sijoittamalla murskauslaitos noin viisi metriä korkean varastokasan suojaan sekä käyttämällä louhinnassa melusuojattua poravaunua. Käytössä olevia melusuojauksia voidaan tarvittaessa lisätä melumittausten perusteella. Toiminta on myös tältä osin järjestettävissä niin, etteivät melun ohjearvot ylity. Osa-alueen B louhinta ja näkyvyys itäpuolen asutukseen Osa-alueen B louhintaa on käsitelty edellä Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon annettuun vastaukseen, mihin viitataan. Kirjoverkkoperhosen esiintymä Rudus Oy toteaa, että muistutuksessa sivuutetaan Uudenmaan ELYkeskuksen Faunatica Oy:lle myöntämä lupa luonnonsuojelulain rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen vuoden 2019 loppuun asti. Muilta osin viitataan siihen, mitä kirjoverkkoperhosen esiintymästä on todettu edellä Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon annettuun vastaukseen. Pääkaupunkiseudun kalliokiviainesten riittävyys Rudus Oy toteaa, että muistutuksessa esitetty väittämä on virheellinen. Kuten edellä on esitetty, on toiminnan jatkuminen Bastukärrin alueella keskeytyksettä tärkeää, koska Bastukärr on seudullisesti tärkeä ja sijainniltaan tarkoituksenmukainen kiviainesvaranto, jonka merkitys on pääkaupunkiseudun kiviaineshuollon toimivuuden kannalta suuri. Bastukärr I -asemakaavan suojaviheralue (EV-l) Asiaa on käsitelty edellä Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon annetussa vastauksessa, mihin viitataan. Keuksuontien jatkeen taso Rudus Oy toteaa, että louhinnassa on kysymys Bastukärr II -asemakaavaalueen esirakentamisesta, jolloin louhintatasot määräytyvät asemakaavaehdotuksen mukaan. Muistutuksessa esitetty vaatimus louhintatason nostamisesta on ristiriidassa tämän lähtökohdan kanssa. Keuksuon vesitasapaino Rudus Oy toteaa, että Keuksuon vesitasapainon säilyttämiseksi on suunniteltu suon sisäistä valuntaa ja suotautumista ehkäisevien ja nostavien patojen rakentamista suon kapeimpiin kohtiin. Patojen rakentaminen on

84 84 (135) mahdollista esimerkiksi hakemusalueelta kaivetuista pintamaista tai alueen ulkopuolelta tuoduista puhtaista ylijäämämaista. Lupapäätökseen voidaan tarvittaessa sisällyttää suon vesitasapainoon kohdistuvia vaikutuksia lieventävien patojen rakentamista koskeva lupamääräys. Massalaskelmat Rudus Oy toteaa ensinnäkin, että lupahakemuksessa on arvioitu nimenomaan hakemusalueen pintamaiden määrää, kun taas muistutukseen liitetty kartta maalajikelaskelmista käsittää Bastukärr II -asemakaava-alueen kokonaisuudessaan. Viimeksi mainittu alue on hakemusalueeseen verrattuna merkittävästi suurempi mm. siitä syystä, että se käsittää myös Sipoon kunnan omistuksessa olevan kiinteistön 2:57. Muistutukseen liitetty kartta maalajikelaskelmista ei toisin sanoen ole vertailukelpoinen lupahakemuksessa esitetyn arvion kanssa. On myös otettava huomioon, että ero pintamaiden arvioidun ja todellisen määrän välillä voi myöhemmin osoittautua huomattavaksi (mikä mahdollisuus käy ilmi myös muistutukseen liitetyssä kartassa olevista merkinnöistä). Tästäkin syystä luparatkaisussa tulisi varautua myös siihen, että hakemusalueen omia pintamaita ei ole riittävästi käytössä maisema- ja suojavallien sekä tarvittavien maatäyttöjen rakentamiseen. Vantaan ympäristölautakunnan lausunto Lausunnon pääasiallinen sisältö Vantaan ympäristölautakunta esittää lausunnossaan mm. Nikinmäen asuinalueeseen ja hakemusalueen länsipuoliseen virkistysalueeseen, Sipoonkorven luonnonsuojelualueeseen, läjityksen toiminta-aikoihin sekä murskaustoiminnan sijoittamiseen liittyviä näkökohtia. Nikinmäen asuinalueeseen sekä hakemusalueen länsipuoliseen virkistysalueeseen kohdistuvat vaikutukset Rudus Oy toteaa, että muutos nykytilanteeseen tulee olemaan Nikinmäen asuinalueen ja hakemusalueen länsipuolisen virkistysalueen kohdalla etäisyyksistä johtuen jo lähtökohtaisesti pieni. Haitallisia vaikutuksia voidaan lisäksi estää ja lieventää mm. pintamaavalleilla sekä louhe- ja murskekasojen sijoittelulla (melu ja pöly) ja kastelulla (pöly). Rudus Oy viittaa myös kaikkeen siihen, mitä toiminnan melu- ja pölyvaikutusten seurannasta on lausuttu edellä vastineessa. Lausunnossa olevat liikennejärjestelyihin liittyvät näkökohdat koskevat sellaisia alueita, jotka eivät kuulu luvanhakijan vastuulle ja jotka on yleiseen liikenteeseen. Tällaisten näkökohtien arviointi ei kuulu lupaharkintaan nyt käsillä olevassa asiassa. Kuljetusten meno paluuliikenteen tehokkaan

85 85 (135) hyödyntämisen eduista on lausuttu edellä Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausuntoon annetussa vastauksessa. Sipoonkorven luonnonsuojelualue Rudus Oy toteaa, että asiassa suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely ei tue lausunnon antajan käsitystä siitä, että toiminnasta aiheutuisi erityistä uhkaa Sipoonkorven luonnonsuojelualueen monimuotoisuudelle. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa hankkeella ei ole etäisyyksistä johtuen arvioitu olevan vaikutuksia Sipoonkorven Natura-alueella esiintyviin luontotyyppeihin. Läjityksen toiminta-ajat Rudus Oy esittää läjityksen päivittäiseksi toiminta-ajaksi ma pe klo Murskaustoiminnan sijoittaminen Rudus Oy viittaa lupahakemukseen, josta käy ilmi, että murskauksen ympäristövaikutuksia lievennetään mm. sijoittamalla murskauslaitos tarvittaessa varastokasojen ja kallioseinämien suojaan. Alueella käytetään siirrettäviä murskauslaitoksia, jotka on riittävässä määrin koteloitu mm. pölyämisen vähentämiseksi. Vantaan kaupunginhallituksen lausunto Lausunnon pääasiallinen sisältö Vantaan kaupunginhallitus esittää lausunnossaan mm. liikennevaikutuksiin, kaavoitustilanteeseen sekä Nikinmäen asuinalueeseen kohdistuviin vaikutuksiin liittyviä näkökohtia. Liikennevaikutukset Rudus Oy toteaa, että lausunnossa esitetyt näkökohdat kytkeytyvät liikennejärjestelyihin sellaisilla alueilla, jotka eivät kuulu luvanhakijanvastuulle ja jotka on luovutettu yleiseen liikenteeseen. Tällisten näkökohtien arviointi ei kuulu lupaharkintaan nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Kuljetusten meno paluuliikenteen tehokkaan hyödyntämisen eduista on lausuttu edellä Sipoon rakennus- ja ympäristövaliokunnan lausuntoon annetussa vastauksessa. Kaavoitustilanne Rudus Oy pitää lausunnosta ilmenevää käsitystä hankkeen kaavallisista perusteista puutteellisena ja virheellisenä. Kuten yllä on todettu, ohjaa hakemusalueen maankäyttöä tällä hetkellä ensisijaisesti Sipoon yleiskaava 2025, jonka näkökulmasta hanke on toteuttamiskelpoinen. Vaihemaakuntakaavaan kohdistuvilla valituksilla ei ole tässä asiassa ratkaisevaa merkitystä.

86 86 (135) Nikinmäen asuinalueeseen kohdistuvat vaikutukset Asiaa on käsitelty edellä Vantaan ympäristölautakunnan lausuntoon annetussa vastauksessa, mihin viitataan. Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan Piiri ry:n lausunto Lausunnon pääasiallinen sisältö Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan Piiri ry esittää lausunnossaan mm. Keuksuohon, kirjoverkkoperhosen esiintymään, hakemusalueen länsipuoliseen virkistysalueeseen sekä aloittamislupaan liittyviä näkökohtia. Kaikkiin lausunnossa esitettyihin näkökohtiin on otettu kantaa edellä tässä vastineessa. Muut muistutukset Nykyisten lupien mukainen toiminta Tässä vastineessa Rudus Oy ei vastaa totuuspohjaa vailla oleviin väitteisiin lupaehtojen rikkomisesta, koska kyseessä on tulevan toiminnan lupaprosessiin liittyvä vastine. Rudus Oy on noudattanut alueella toimiessaan kulloinkin voimassa olevia lupia. Rudus Oy on myös selvittänyt asiat perusteellisesti viranomaisille, mikäli jotain selvitettävää on ilmennyt. Muistutuksissa väitetään meluarvojen ylittyneen lukemattomia kertoja viimeisen vuoden aikana. Tämä ei Rudus Oy:n meluseurannan ja seurannasta tehtyjen raporttien pohjalta pidä paikkaansa. Meluseurannan vuosiraportissa on todettu, että Rudus Oy:n toiminnasta aiheutuneet melutasot eivät ole vuoden 2017 aikana ylittäneet ympäristömelun lupamääräyksiä, kuten vastineen liitteen 2 meluseurannan vuosiraportissa todetaan. Rudus Oy tulee jatkossakin noudattamaan annettuja lupamääräyksiä sekä Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 sekä päätöksessä 993/1992 asetettuja ehtoja liittyen toiminnan etäisyyteen asutuksesta sekä melun ohjearvoihin häiriintyvissä kohteissa. Toiminta-ajat ja ympärivuotinen toiminta Ympärivuotisen toiminnan salliminen mahdollistaa aiempaa paremmin ympäristöinvestointien teon alueelle, esimerkiksi murskauslaitoskokoonpanon tai osan kokoonpanosta sijoittamisen ympäristövaikutusten kannalta edullisempaan kohtaan. Etenkin kesäaika on rakentamisen ja kiviainestuotannon kannalta tärkeä ja kaikkein vilkkain ajanjakso. Silloin rakennetaan paljon ja kiviainesten tarve on suuri varsinkin voimakkaasti kasvavan pääkaupunkiseudun alueella.

87 87 (135) Kiviaineshuollon turvaamisen kannalta on tärkeää, että toimintaa ei rajoiteta kesäaikanakaan enempää kuin mitä lain vaatimukset selvästi edellyttävät. Toimintalupaa on haettu lauantaille sekä poikkeustapauksissa myös yöajalle, koska Rudus haluaa varmistaa toimitusvarmuuden myös isojen rakennushankkeiden materiaalitoimituksiin, kuten pitkiin yhtämittaisiin betonivaluihin. Toiminta lauantaisin ja yöaikaan on satunnaista. Yöaikaista toimintaa tehdään vain vaiheiden C1 ja C2 alueella ja silloinkaan 500 m etäisyyttä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin ei aliteta. Lauantaisin voidaan kuormia tehdä koko toiminta-alueella satunnaisesti käynnissä olevien projektien tarpeen mukaan. Pääasiallinen kiviaineksen myyntitoiminta tapahtuu arkipäivinä hakemuksenmukaisina aikoina. Aloittamisluvan tarpeellisuus Toiminnan aloittamista on Rudus Oy:n näkemyksen mukaan perusteltu riittävästi lupahakemuksessa seuraavasti: Suunnitelman osa-alueelle B sekä osa-alueen C vaiheille 1, 2 ja 3 haetaan lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa (MAL 21 ja YSL 199 ). Louhinnan ollessa suhteellisen hidas prosessi on erittäin tärkeää, että toiminta päästään aloittamaan ajoissa ja Bastukärr I alueen nykyinen toiminta on päästävä jatkumaan uudelle alueelle keskeytyksettä. Louhinta BA II alueella on välttämätön osa asemakaava-alueen esirakentamisesta. Alue on lainvoimaisessa yleiskaavassa laajalti työpaikka-aluetta ja lainvoimaisessa maakuntakaavassa kiviainesten ottoaluetta, työpaikka-aluetta ja taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Alueen läpi suunniteltu Keuksuontien jatke on osoittautunut tarpeelliseksi jo pelkästään Bastukärr I alueen jo olemassa olevalle logistiikkatoiminnalle. Tie sijaitsee suunnitelman vaiheen 3 alueella. Osa-alueen B louhittuun syvennykseen tullaan sijoittamaan osa-alueelta C peräisin olevia pintamaita. Siksi on tärkeää aloittaa louhinta mahdollisimman pian osa-alueella B, jotta pintamaiden välivarastointia ei tarvitse tehdä, vaan maat voidaan suoraan loppusijoittaa louhittuun syvennykseen. Tehtyjen selvitysten mukaan suunniteltu toiminta ei aiheuta merkittäviä päästöjä ja hakemuksesta ilmenevin perustein MAL 3 ja 6 mukaiset luvanmyöntämisen edellytykset täyttyvät. Bastukärrin kaavoitustilanne Alla on lueteltu muistutuksista esiin nousseita kaavoitukseen liittyviä asioita kursivilla. Rudus Oy:n vastaus on luettelon alla normaalilla tekstillä. - Maakunta-kaavassa osa suunnitellusta ottoalueesta on valkoisella alueella.

88 88 (135) - Yleiskaavassa (Sipoon osayleiskaava 2025) osa B-alueesta on MTHaluetta. o TP-alueesta sanotaan yleiskaavan kaavamääräyksissä: Alueen tasaaminen maa-aineksenotolla loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi on sallittua. o Hakemuksen mukaan luvassa ei kuitenkaan ole kyse nyt luvitettavan alueen tasaamisesta, vaan lupaa haetaan nimenomaan maa-aineisten ottoon ja varastointiin. - Bastukärrin asemakaavassa osa-alueelle B sijoittuu työpaikka- ja teollisuusalueita ja suojaviheralueita. o Maakunta-kaavassa alue on kaavoittamattomalla alueella. o Maa-ainesten ottopaikaksi aluetta ei ole siis missään kaavassa merkitty. o Näin ollen maa-aineisten otto olisi hakemuksen mukaan tarkoitus tapahtua juuri asemakaavan ulkopuoliselta alueelta, joka on määritelty haja-asutusalueeksi (MTH). Yllä olevissa esille nostetuissa asioissa on jäänyt mainitsematta seuraavat alueen kaavoitukseen liittyvät asiat, jotka on mainittu maa-ainesten ottosuunnitelman sivulla 9: - Alueella on voimassa Itä-Uudenmaan maakuntakaava (vahvistettu ), Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu kesäkuussa 2010) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ). Maakuntakaavoissa tämän suunnitelman mukainen ottamisalue on laajalti työpaikka-aluetta, osittain kiviainesten ottoaluetta (EOk) ja osittain taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialuetta. Osa-alueen C kaakkoisosa sekä osa-alue B ovat maakuntakaavassa ns. valkoisella alueella. - Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty kokonaisuudessaan Logistiikka-alueeksi (LOG). Tämä on mainittu myös maaainesten ottosuunnitelmassa sivulla 9. Maakuntavaltuusto hyväksyi neljännen vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Vaikka lopullista asemakaavaa ei vielä ole, on hakemuksen mukainen alue laajalti myös lainvoimaisissa maakunta- ja yleiskaavoissa työpaikka-aluetta sekä kiviainestenottoaluetta. Bastukärr II kaava-alueen rakentuminen on Sipoon kunnalle tärkeää ja sitä on suunniteltu jo pitkään ja kaavoitukseen liittyen on tehty perusteellisia selvityksiä. Rudus Oy:n näkemyksen mukaan nyt esitetty ottosuunnitelma ja suunniteltu toiminta voidaan nähdä alueen kaavan toteutusta edistävänä toimintana. Rudus Oy:n käsityksen mukaa nyt suunniteltu hanke ei myöskään vaikeuttaisi alueen kaavoitusta.

89 89 (135) Vaikka osa nyt luvitettavasta alueesta onkin Sipoon yleiskaavassa kaavoitettu haja-asutusalueeksi (MTH-alue), voidaan kyseisetkin alueet nähdä hyödyllisenä ja olennaisena osana Bastukärrin työpaikka-alueen rakentumista. MTH-merkintä ei suoranaisesti kiellä maa-ainesten ottamista alueella. Tähän liittyen Rudus Oy viittaa myös Nikinmäen Omakotiyhdistys ry:n muistutukseen antamaansa vastineeseen. Osa-alue B kuuluu tärkeänä osana Rudus Oy:n laatimaan ottosuunnitelmaan. Osa-alueen B louhinnalla halutaan taata muun muassa pintamaiden järkevä sijoittaminen alueella. Lisäksi alueen B louhinta ja pintamaiden läjitystyö on tarkoitus tehdä valmiiksi hankkeen alkupuolella. Osa-alueen B syvennyksen louhiminen on tästä syystä oleellinen osa oton suunnittelua ja pintamaiden sijoittamista. Myös maisemallisen haitan voidaan nähdä olevan väliaikainen, koska alueelle B läjitetty pintamaista rakennettu täyttömäki tullaan maisemoimaan kylvöillä ja tarpeen vaatiessa myös mäntyistutuksin. Myöskään maastonmuodot eivät tule merkittävästi eroamaan nykyisen kalliomäen muodoista, kuten lupahakemuksessa todetaan. Vaiheen 3 alue, joka on asemakaavaehdotuksessa osoitettu suojaviheralueeksi, on huomioitu ottosuunnitelmassa alueena, jolle sijoitetaan Bastukärrin alueen pinta- ja irtomaita. Tämä jättää tarvittavaa joustovaraa suojaviheralueen rakenteiden yksityiskohtaiselle ratkaisemiselle asemakaavoituksella. Kuten suunnitelmaselostuksessakin todetaan, on Rudus Oy:n tavoitteena luoda puitteet kaavoituksen toteuttamiseksi alueella. Louhinta on suhteellisen hidas prosessi, jolloin toimintaa joudutaan suunnittelemaan vuosia eteenpäin. Tästä syystä louhinta Bastukärr II alueella on jo nyt välttämätön osa asemakaava-alueen esirakentamista. Hankkeesta aiheutuvat ympäristöhaitat: melu, pöly, tärinä ja vaikutukset pohja- sekä pintavesille Monissa muistutuksissa oli nostettu esiin hankkeesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Rudus Oy:n näkemyksen mukaan mahdollisia ympäristöhaittoja on tutkittu perusteellisesti YVA:ssa ja hakemusasiakirjoissa. Esimerkiksi eri mallinnukset, mittaukset ja esitetyt ympäristöhaittojen ehkäisytoimenpiteet ovat osoittaneet suunnitellun toiminnan Bastukärrin alueella täyttävän luvan myöntämiseen vaaditut perusteet. Yleisesti voidaan todeta, että esirakennusvaiheessa maa-ainesluvalla toimittaessa ympäristöhäiriöiden hallinta on tehokkaampaa kuin rakennusvaiheessa rakennusluvalla toimittaessa, jossa louhinta- ja murskaustoimintoja on samanaikaisesti käynnissä useissa kohdin eikä suojavallien rakentaminen ole enää mahdollista. Melu

90 90 (135) Muistutuksissa esitetään väittämä, että melun raja-arvot olisivat ylittyneet Rudus Oy:n toiminnasta johtuen kertaa 2 vuoden aikana. Muistutuksessa ei ole esitetty mitään todisteita tälle väitteelle. Tähän johtopäätökseen ei ole tultu vuoden 2016 ja 2017 melutarkkailuiden vuosiraporteissa (vuosiraportit ovat vastineen liitteenä). Rudus Oy:n näkemyksen mukaan päivitetyssä, päivätyssä meluselvityksessä esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat riittäviä. Meluselvitystä on päivitetty Rudus Oy:n AVI:lle toimittamassa päivätyssä täydennyksessä. Täydennyksessä mainittiin myös mahdollisia tehtäviä lisätoimenpiteitä, mikäli melun raja-arvot mittauksissa ylittyvät: Melutaso lähimmillä häiriintyvillä kohteilla voidaan varmistaa kertaluoteisin mittauksin. Alueelle sijoitettavia tuote- ja louhekasoja voidaan sijoittaa siten, että ne estävät melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Mikäli melu ylittää raja-arvot, voidaan näistä kasoista tehdä koko tuotannon ajan pysyviä rakenteita. Tärinä Tärinää on mitattu jatkuvatoimisesti Bastukärrin alueella monessa eri mittauspisteessä. Esimerkiksi vuoden 2018 mittauksissa eivät tärinäarvot ole yhdessäkään mittauspisteessä käyneet lähelläkään niille asetettua tärinän ohjearvoa. Tästä syystä Rudus Oy ei näe tärinän aiheuttavan kohtuutonta haittaa ympäristössä jatkossakaan. Vuoden 2017 tärinämittauksissa on mitattu tärinäarvoja, jotka eivät ole yltäneet 50 prosenttiin tärinän ohjearvoista missään alueen mittareista. Jokaisen mittarin sijainnille lasketaan oma tärinän ohjearvo. Ohjearvo perustuu mm. rakennuksen etäisyyteen toiminta-alueesta, siihen millaiselle maapohjalle rakennus on perustettu ja millaiset perustukset rakennuksessa on. Pääosin mittarien havaitsema tärinä on ollut 0 20 % välillä ohjearvoista. Esimerkiksi ikkunoiden helinä johtuu yleisimmin räjäytyksen ilmanpaineaallosta. Ilmanpaineaalto ei aiheuta niin voimakasta tärinää, että siitä voisi aiheutua vaurioita. Muistutuksissa mainittiin myös tärinämittari, joka on joskus Rudus Oy:n louhintahankkeen alkuvaiheessa poistettu. Kyseessä on ollut ilmeisesti 1 kuukauden mittainen mittausjakso kohteessa liittyen toiminnan aloittamiseen. Kyseiseen osoitteeseen on louhinta-alueelta matkaa noin 1,5 kilometriä ja kohteen ja louhoksen välissä on lähempiä mittauspisteitä, joissa tärinä on ollut maksimissaan 25 % ohjearvosta. Kyseistä tärinämittarin sijaintia ei voida edellä mainituista syistä nähdä tarpeelliseksi. Kyseessä olevaa mittauspistettä ei ole myöskään merkitty päivättyyn Uudenmaan

91 91 (135) ELY-keskuksen (dnro UUDELY/997/07.00/2010) hyväksymään tärinämittaussuunnitelmaan. Pöly Bastukärrin alueelle tehdyssä YVA-selostuksen liitteenä 3 olevan pölymallinnuksen (Ramboll ) sivulla 15 on todettu mm. seuraavaa: Raja-arvoihin verrattavat, vuorokauden keskimääräiset PM 10-pitoisuudet (raja-arvo 50 µg/m 3 ), rajoittuvat pölyn leviämislaskelmien perusteella metrin etäisyydelle toiminta-alueesta. Mallinnetuissa toimintatilanteissa vuoden tarkastelujakson 36. korkeimmat vuorokausipitoisuudet lähimpien asuinrakennusten kohdalla olivat suurimmillaan noin 5 10 µg/m 3 eli noin % vuorokauden raja-arvosta. Toiminnan vaikutukset lähimpien asuintonttien ulkoilman PM 10-pitoisuuden vuosikeskiarvoihin ovat leviämislaskelmien perusteella suhteellisen vähäiset, johtuen toiminnan päästöjen jaksottaisuudesta ja vaihtelusta sekä toiminnan ja kohteiden välisestä etäisyydestä. Lähimmissä asuinkohteissa, arvioitu toimintojen aiheuttama lisäys vuosikeskiarvoon on todennäköisesti alle 10 % vuoden raja-arvosta. Rudus Oy:n näkemyksen mukaan toiminnan pölyvaikutukset ovat suhteellisen pieniä ja tästä syystä maa-ainesten ottosuunnitelman liitteen 11 tarkkailuohjelman mukaiset pölyntorjuntaan liittyvät toimenpiteet ovat riittäviä. Pohjavesi Koska kyse on louhoksesta, jonka alueella kalliopinnan on todettu olevan varsin tiivistä, ei alueella muodostu merkittäviä määriä pohjavettä. Alueella suoritetaan vesitarkkailua viranomaisen hyväksymällä tavalla. Toimenpiteisiin ryhdytään, mikäli tarkkailussa havaitaan kohonneita pitoisuuksia tai muita merkittäviä ongelmia. Vaikutuksia pohjavesiin on tutkittu perusteellisesti nyt kyseessä olevan lupahakemuksen suunnitelmaselostuksessa ja sen liitteen 4 pohjavesimallinnusraportissa sekä YVA-selostuksessa. Suunnitelmaselostuksessa on todettu mm. seuraavaa: Pohjavesivaikutuksia on käsitelty YVA-selostuksen luvussa 14.5 sekä selostuksen liitteenä 4 esitetyssä erillisessä pohjavesimallinnusraportissa. Arvioinnin mukaan osa-alueella B louhinnan aikainen pohjaveden aleneminen rajoittuu ottoalueen välittömään läheisyyteen ja pohjavedenpinnan arvioidaan palautuvan alkuperäiselle tasolle, kun pumppaus lopetetaan ja louhos täytetään maa-aineksilla ottotoiminnan päätyttyä. Pohjaveden korkeus laskee louhinnan vaikutuksesta ja pohjaveden virtaus kääntyy paikallisesti kohti louhosta. Kallion tiiviydestä (ks. mm. vesimenekkikokeet, pohjavesimallinnusraportti) ja vähäisestä rakoilusta johtu-

92 92 (135) en aleneman vaikutuksen arvioidaan rajoittuvan ottoalueen välittömään läheisyyteen. Ottotoiminta sekä kierrätystoiminta ei aiheuta riskejä pohjavedelle toiminnan normaalitilanteessa. Pohjaveden laadun heikkeneminen on mahdollista häiriö- tai onnettomuustilanteissa (esim. öljyvahingot). Onnettomuuksien riskit minimoidaan soveltamalla asianmukaisia työmenetelmiä ja - käytäntöjä. Rudus Oy näkee monien tehtyjen selvitysten perusteella, että toiminnan aiheuttamat riskit ja sen vaikutukset pohjavesiin tai lähistön asukkaiden kaivojen vedensaantiin ovat pieniä. Vaikutukset maisemaan Muistutuksissa kiinnitettiin huomiota etenkin osa-alueen B aiheuttamaan maisemakuvan muutokseen itäpuolella olevan pellon suuntaan. Osa-alueen C osalta voidaan maisemavaikutusten todeta rajoittuvan enemmän itse toiminta-alueelle ja sen lähiympäristöön, kuten YVAselostuksen kohdassa on arvioitu. Osa-alueen B maisemavaikutuksia on arvioitu seuraavasti: Näkyvyysanalyysin mukaan osa-alueen B maisemavalli aiheuttaa maisemavaikutuksia osa-alueiden luoteispuolelle sijaitsevalle teollisuustonteiksi louhitulle alueelle, maisemavallin itäpuolen peltoalueelle sekä paikoin Keravantielle. Teollisuustonteiksi louhitun alueen herkkyys maisemavaikutuksille on pieni jo aiemmin tapahtuneen maisemarakenteen ja maisemakuvan muutoksen vuoksi. Osa-alueen B maisemavalli näkyy alueesta itään avautuvalta peltoalueelta, pellon halki kulkevalta Keravantieltä ja pellon itäreunan pihapiireiltä. Peltoalueen itäosasta kohti länttä katsottaessa maisemavalli näkyy peltomaiseman taustalla melko eheänä osana pohjoisetelä -suuntaista selännettä. Lisäksi lupahakemuksessa arvioidaan hankkeen maisemavaikutukset kokonaisuudessaan pieniksi. Arvioinnin mukaan louhintahankkeen maisemavaikutukset ovat suuruudeltaan pieniä. Kulttuuriympäristövaikutuksia ei aiheudu. Maisemamuutos näkyy vain välittömään lähiympäristöön eikä vaikuta maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksiin heikentävästi. Muutos näkyy vain lähiympäristössä teollisuustonteiksi louhitulla alueella, osa-alueen B itäpuolisella peltoalueella sekä osittain osa-alueen C itäpuolisella peltoalueella. Alue ei edusta kaunista maisemakuvaa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ja nyt kyseessä olevan lupahakemuksen suunnitelmaselostuksen pohjalta Rudus Oy ei näe maisemavaikutusten olevan sietämättömiä hankealueen ympäristössä. Lisäksi osa-

93 93 (135) alueen B täyttömäki tullaan kylvämään pohjakasvillisuudella ja taimettamaan. Täyttömäki tulee YVA-selostuksen mukaan peltoalueen itäosasta kohti länttä katsottaessa näkymään peltomaiseman taustalla melko eheänä osana pohjois etelä -suuntaista selännettä. Kylvöjen ja taimettamisen ansiosta merkittävämpi vaikutus maisemaan tulee olemaan lyhytaikainen ja kasvillisuuden kasvaessa mäki tulee asettumaan maisemaan. YVA-selostuksen kohdassa on myös todettu, että hanke ei heikennä vaikutusalueella sijaitsevia arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöä. Lisäksi hankkeen maisemavaikutusten on arvioitu olevan suuruudeltaan pieniä. Liikenne ja liikenneturvallisuus Lupaharkinnan piiriin eivät lähtökohtaisesti kuulu liikennekysymykset sellaisilla yleiseen liikenteeseen luovutetuilla alueilla, jotka eivät kuulu luvanhakijan vastuulle. Tämä ilmenee esimerkiksi KHO:n tekemästä päätöksestä, joka on esitetty vastineen liitteenä. Rudus Oy pyrkii mahdollisuuksien mukaan siihen, että liikenne alueella on turvallista ja ohjeistaa kuljettajia jatkuvaan varovaisuuteen. Ylijäämämaiden vastaanotto Muistutuksissa haluttiin kieltää ylijäämämaiden vastaanotto, jotta se ei muun muassa pidentäisi louhintahanketta ja vaikeuttaisi asemakaavan laatimista/toteutumista. Lisäksi osa-alueen B maanläjitystä vastustettiin. Kuten ottosuunnitelmassa esitetään, on ylijäämämaiden vastaanotto tarpeellista, jotta etenkin osa-alueelle C rakennettaviin pysyviin suoja- /maisemavalleihin riittää varmasti maita. Ottosuunnitelmassa esitetyt pintamaiden määrät ovat vasta arvioita, joten pintamaiden lopullista määrää ei voida etukäteen varmasti tietää. Kuten maa-ainesten ottosuunnitelman kohdassa 3.3 (s. 17) mainitaan, tullaan pintamaita sijoittamaan EV-alueille pysyviksi valleiksi. Vallien tarkoitus on nimenomaan toimia tulevaisuudessa kaava-alueen suoja- /maisemavalleina. Lisäksi pintamaat kuoritaan aina ennen louhintoja, joten niiden sijoittaminen pysyviin valleihin jo kaavoitetuille alueille ei tule pidentämään hanketta, eikä haittaamaan kaavoitusta eikä kaavoituksenmukaista käyttöä. Osa-alue B on tärkeä osa nyt kyseessä olevaa louhintahanketta. Alueen louhimisella ja maiden sijoittamisella louhittavaan syvennykseen mahdollistetaan muun muassa pintamaiden järkevä sijoittelu alueelle. Tällä pyritään varmistamaan, että pintamaiden sijoittelu ei vaikeuttaisi hanketta tai tulevaa kaavoitustyötä.

94 94 (135) Ylijäämämaiden vastaanottoa ei ole suunniteltu hankkeen alkuvaiheeseen. Alkuvaiheessa osa-alueen B täyttömäen ja vallien läjitykseen käytetään osa-alueilta B ja C kuorittuja pintamaita. Maa-ainesten ottosuunnitelman sivulla 25 on todettu seuraavaa: Hankealueen ulkopuolelta otetaan lisäksi puhtaita ylijäämämaita vastaan, mikäli hankealueen omia pintamaita ei ole riittävästi vallien rakentamiseksi suunnitellusti. Maiden mahdollinen tuominen alueen ulkopuolelta on siis ajankohtaista vasta myöhemmin. Ylijäämämaiden vastaanotolla halutaan siis varmistaa materiaalin riittävyys myös vallien rakentamiseen. Parmanojan kapasiteetti ja kunto on osoittautunut riittämättömäksi johdetun veden määrään nähden Rudus Oy:n tietoon ei ole tullut, että Parmanojan kapasiteetti ja kunto olisivat osoittautuneet riittämättömiksi ojaan johdettavin hulevesien määrään nähden. Rudus Oy:n lupahakemuksen suunnitelmaselostuksessa kohdassa 2.7 (s. 15), on todettu seuraavaa: Louhinnan myötä valuma-alueet tulevat muuttumaan siten, että Parmanojan valuma-alue pienenee ja Ruddamsbäckenin valuma-alue kasvaa vastaavasti, sillä BA II alueen tuleva pohjataso viettää kaakkoon. Kaavaalueen kaikki hulevedet tullaan siis aikanaan keräämään alueen itä- /kaakkoisosaan, jossa on suunniteltu ja suunnitellaan hulevesien keräys- ja viivytysjärjestelyjä (liittyy kaavasuunnitteluun ja toteutukseen). Ottotoiminnan aikaiselle hulevesien käsittelylle on erillisiä järjestelyitä (ks. luku 3.6). Louhinnan myötä ottamisalueen länsipuolella olevan Keuksuon vesitasapaino tulee muuttumaan jonkin verran. Kuten yllä on todettu, tulee Parmanojan valuma-alue pienenemään, koska BA II alueen tuleva pohjataso viettää kaakkoon. Lisäksi kaava-alueen kaikki hulevedet tullaan aikanaan keräämään alueen itä-/kaakkoisosaan suunniteltuun hulevesien keräys- ja käsittelyalueeseen. Keuksuon vesitasapainon turvaamiseksi on myös esitetty suon kapeimpien kohtien patoamista. Kirjoverkkoperhonen Kirjoverkkoperhoseen liittyen muistutuksissa nostettiin esiin lajin sijoittuminen ottoalueelle ja mahdollisen pölyämisen vaikutukset lajin elinympäristöön. Lisäksi mainittiin, että kirjoverkkoperhosen toukkien siirto ei olisi laillista. Ottoalueelle, jossa kirjoverkkoperhosia on kartoituksissa havaittu, ei tulla ulottamaan ottotoimintaa ennen, kuin lajin on todettu siirtyneen kompen-

95 95 (135) saatioalueelle. Tämä on mainittu mm. myös suunnitelmaselostuksen sivulla 4: Ottamisalueella YVA-menettelyn yhteydessä havaitut kirjoverkkoperhosesiintymät huomioidaan siten, että kyseinen esiintymisalue louhitaan viimeisenä, tai sitten kun kirjoverkkoperhoset todistetusti ovat siirtyneet kompensaatioalueelle. Bastukärrin alueelle tehdyn YVA-selostuksen liitteenä 3 olevan pölymallinnuksen pohjalta (Ramboll ) Rudus Oy ei näe pölyvaikutuksen kantautuvan kirjoverkkoperhosen asuttamille alueille asti siinä määrin, että se heikentäisi lajin elinympäristöä. Nykyiset elinympäristöt tulevat myös katoamaan kyseisten alueiden nopeasta umpeenkasvusta johtuen. Rudus Oy on siirtänyt maitikkaa kirjoverkkoperhosten nykyisen elinympäristön länsipuolelle. Seuraavaksi vuorossa oleva toukkien siirto perustuu luvanvaraiseen toimintaan. Luontodirektiivin IV-liitteessä mainittujen eläin- ja kasvilajien yksilöiden siirtämiseen tarvitaan erillinen lupa (lupa rauhoitettujen lajien yksilöiden siirtämiseen). Siirto edellyttää myös lupaa lajin hallussapitoon ja näitä molempia lupia voidaan hakea yhtä aikaa. Rudus Oy on jo toimittanut kyseiset lupahakemukset niitä käsitteleville Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksille. Siirtämisluvat voidaan myöntää vain tiukasti määritellyillä perusteilla, jotka ilmenevät luontodirektiivin 16 (1) artiklasta ja lintudirektiivin 9 artiklasta. Kirjoverkkoperhosen siirroista ja seurannasta vastaa Faunatica, jolla on kokemusta vastaavista toimenpiteistä. Muistutuksissa mainitun keskiaikaisen kiviröykkiön mahdollinen vaikutus hakemuksen mukaiseen toimintaan Muistutuksissa esitettiin väittämä, että nykyisen laajennusalueen (tuleva louhinta-alue) vieressä on yksi Etelä-Suomen suurimmista kivihaudoista varhaiselta keskiajalta, ns. Fågelberget-nimisellä alueella Stenkullan maatilan pohjoispuolella. Rudus Oy on tutkinut asiaa. Kyseinen kiviröykkiö ei sijaitse ottoalueella. Lisäksi museoviraston arvion mukaan kyseessä ei ole kivihauta, vaan pirunpelto (luonnollinen muodostuma). Tämä on esitetty vastineen liitteessä 3, jossa on tiedot kyseisestä kiviröykkiöstä muinaisjäännösrekisteristä. Linkki kohteen tietoihin Museoviraston internetsivuilla: DE_ID= Rudus Oy tulee noudattamaan erityistä varovaisuutta louhintatöissä pirunpellon läheisyydessä, kuten normaaliin käytäntöön muutenkin kuuluu.

96 96 (135) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Rudus Oy:lle maa-aineslain 6 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen, betonija tiilijätteen käsittelyyn sekä muualta tuotujen pilaantumattomien maaainesten vastaanottoon ja sijoittamiseen Sipoon kunnan Martinkylän ja Kirkonkylän kylissä sijaitsevilla kiinteistöillä ja Hakemus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymiseksi on hylätty. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset Kiviaineksen otto (louhinta) ja kiviaineksen murskaus Ottoalue, otettava määrä, ottamisen eteneminen ja louhintasyvyys sekä kiviaineksen murskaus 1. Kiviaineksia saa louhia hakemukseen liitettyjen suunnitelmapiirustusten (Nykytilanne- ja suunnitelmakartta, Osa-alue B, piirustus nro S7, päivätty ja muutettu sekä Nykytilanne- ja suunnitelmakartta, Osa-alue C, piirustus nro S1, päivätty ja muutettu ja ) mukaiselta pinta-alaltaan 61,2 hehtaarin ottoalueelta. Kallion louhinta on toteutettava ottamissuunnitelmassa sekä suunnitelmapiirustuksissa esitetyn mukaisesti. Louhintasyvyydet saavat olla alimmillaan edellä mainituissa piirustuksissa esitetyt. Ottosuunnitelman mukaisesta louhinnan vaiheistuksesta voidaan poiketa, mikäli poikkeaminen ei lisää lähimmille häiriölle alttiille kohteille aiheutuvaa melu- tai pölyhaittaa tai muuta rasitusta. Louhinnan vaiheistuksen muuttuessa ottosuunnitelma on päivitettävä. Päivitetty ottosuunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille vähintään kaksi kuukautta ennen muutetun suunnitelman mukaisen louhinnan aloittamista. Vuotuinen ottomäärä saa olla enintään m3ktr/a ja kokonaisottomäärä noin m3ktr. 2. Toimenpiteet, mukaan lukien pintamaiden poisto, osa-alueen C louhintavaiheen 6 alueella saa aloittaa vasta, kun hakemuksen mukainen korvaava elinympäristö on toteutettu tai kirjoverkkoperhosesiintymä on siirtynyt todistetusti pois osa-alueen C louhintavaiheen 6 alueelta. Kirjoverkkoperhosesiintymän turvaamiseksi laaditun suojelu- ja seurantasuunnitelman (Suojelu- ja seurantasuunnitelma kirjoverkkoperhosen elinolojen parantamisesta Sipoon Bastukärr II:n hankealueen ympäristössä,

97 97 (135) Faunatica, ) tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen siirtymistä louhintavaiheen 6 alueelle. 3. Alueelta louhittua ja muualta tuotua louhetta saa murskata yhteensä enintään t/a. Alueen merkitseminen ja suojaaminen 4. Louhinta-alueen rajat on merkittävä maastoon rajapaaluin tai muuten maastossa havaittavalla tavalla. Ottoalueelle on rakennettava riittävä määrä kiinteitä korkeuskiintopisteitä ja pisteiden sijainti on merkittävä kartalle. Merkintöjen on oltava tehty ennen ottotoiminnan aloittamista. 5. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, ettei ottamisalueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia tai työtilanteita riittävän ajoissa. Työnaikaisista luiskista on varoitettava aidoin ja varoituskyltein tai muutoin vastaavasti. Aitojen on oltava sellaisia, että ne estävät tehokkaasti tahattoman pääsyn kallioleikkauksen reunalle tai tahaton pääsy kallion rintaukselle on muutoin estettävä. Tulotiet alueelle on varustettava puomein ja puomit on pidettävä suljettuina ja lukittuina toiminta-ajan ulkopuolella tai asiattomien pääsy alueella on estettävä muulla vastaavalla järjestelyllä. Louhintaräjäytyksistä on varoitettava ennen räjäyttämistä annettavalla varoitussignaalilla. Ottamisen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoittaminen ja tarkastukset 6. Maa-ainesluvanhaltijan on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle louhintatöiden aloittamisesta ja varattava tilaisuus tehdä tarkastus alueella. Ilmoitus on tehtävä ennen louhintatöiden aloittamista kunkin louhintavaiheen alueella. Kun toiminta on päättynyt ja alue on maisemoitu tämän päätöksen mukaisesti, maa-ainesluvanhaltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja pyydettävä lopputarkastusta. Ilmoitus ottamisen päättymisestä on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Louhintatöiden aloittamisesta ja ottamisen päättymisestä on ilmoitettava myös Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaivannaisjätteiden (pintamaat) käsittely ja maankaatopaikka 7. Louhinta-alueelta poistettavien pintamaiden käsittelyssä on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa.

98 98 (135) Kantoja ja hakkuutähteitä sekä muualle hyödynnettäviksi toimitettavia maaaineksia saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta. 8. Osa-alueen B täyttömäki ja osa-alueen C vallit on rakennettava hakemukseen liitettyjen suunnitelmapiirustusten (Lopputilanne, Osa-alue B, piirustus nro S8, päivätty ja muutettu sekä Lopputilanne, Osa-alue C, piirustus nro S2, päivätty ja muutettu ja ) ja leikkauspiirustusten (piirustukset nro S3 S6 ja S9, päivätty ja muutettu ) mukaisesti. 9. Louhinta-alueelta poistettujen pintamaiden lisäksi osa-alueen B täyttömäkeen ja osa-alueen C valleihin saa sijoittaa muualta tuotuja pilaantumattomia maa-aineksia ( ja ), mikäli louhinta-alueelta poistettuja pintamaita ei ole riittävästi täyttömäen ja vallien rakentamiseksi. Muualta tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia saa ottaa vastaan enintään t/a. Täyttömäkeen ja valleihin ei saa sijoittaa maa-ainesjätettä sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, jätteiden käsittelyyn taikka muuhun vastaavaan teolliseen toimintaan, ellei maa-ainesten pilaantumattomuudesta ole varmuutta. Jos maaaines on peräisin edellä mainituilta alueilta tai muutoin on syytä epäillä, että maa-aineskuorma voi sisältää haitallisia aineita, on niistä toimitettava etukäteen luotettavat tutkimustulokset ja riippumattoman asiantuntijan lausunto maa-aineksen pilaantumattomuudesta. Maa-aineskuormat on tarkastettava vastaanotettaessa. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle. 10. Alueet, joille sijoitetaan muualta tuotuja pilaantumattomia maa-aineksia, luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. 11. Maa-ainesten sijoittaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, täyttöalueen puutteellinen vakavuus tai veden lammikoituminen alueelle. Orgaanista ainesta sisältävät maa-ainekset on sijoitettava täytön ylimpiin kerroksiin. Täyttömäen ja vallien toteutuksesta on laadittava täyttösuunnitelma. Täyttösuunnitelman on sisällettävä tiedot täytön aikaisesta hulevesien hallinnasta. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen täyttötoiminnan aloittamista. 12. Osa-alueen B täyttömäki ja osa-alueen C vallit on maisemoitava vaiheittain kunkin täyttövaiheen saavutettua lopullisen korkeutensa. Maisemointityöt on saatava kokonaisuudessaan valmiiksi luvan voimassaoloaikana. Mai-

99 99 (135) semoinnissa on otettava huomioon alueen tuleva, kaavan mukainen maankäyttö. Maisemoinnin toteutuksesta on laadittava suunnitelma. Suunnitelmassa on esitettävä tiedot täyttötoiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, mukaan lukien suunnitelma täyttötoiminnan jälkeisestä hulevesien hallinnasta, sekä tiedot jälkihoitotöiden suorittamisen aikataulusta. Suunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen maisemoinnin aloittamista. Maisemointitöiden valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle lupamääräyksen 6. mukaisesti. Betoni- ja tiilijätteen käsittely 13. Toiminta-alueella saa ottaa vastaan ja käsitellä betoni- ja tiilijätettä ( , , , ) yhteensä enintään tonnia vuodessa. Vastaanotettava jäte ei saa sisältää haitta-aineita kuten asbestia tai PCBtai lyijypitoisia saumanauhoja tai eristeitä. Alueella ei saa ottaa vastaan jätettä purkutyömailta, joilla epäillään syntyvän asbestijätettä eikä työmaalla ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava sen haltijalle. 14. Käsittelemätöntä betoni- ja tiilijätettä sekä valmista betonimursketta saa olla varastossa kerrallaan yhteensä enintään tonnia. Erilaiset jätejakeet on varastoitava omissa kasoissaan siten, etteivät ne sekoitu toisiinsa tai varastossa olevaan kiviainekseen. Käsittely- ja varastoalue on rakennettava niin, ettei betoni- ja tiilijäte ja valmis murske sekoitu pohjamaahan. Toiminta-ajat Toiminta-alueella saa varastoida murskaamatonta betoni- ja tiilijätettä sekä niistä valmistettuja murskeita enintään kolme vuotta kerrallaan. 15. Louhintaa sekä louheen ja jätteiden käsittelyä saa tehdä arkipäivisin maanantaista perjantaihin, pois lukien yleiset juhlapäivät, seuraavia toimintaaikoja noudattaen: - murskaaminen klo poraaminen klo räjäytykset ja suurten kappaleiden rikotus klo kuormaaminen ja kuljetus klo maankaatopaikkatoiminta klo

100 Vastuuhenkilö 100 (135) Tarvittaessa kuormaamista ja kuljetusta saa tehdä myös lauantaisin klo pois lukien yleiset juhlapäivät. Osa-alueen C louhintavaiheiden 1 ja 2 alueella saa poikkeustapauksissa tehdä kuormaamista ja kuljetusta myös muina aikoina. 16. Laitoksen hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvien toimintojen tarkkailua varten on oltava nimettynä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Vesien hallinta ja päästöt vesiin 17. Ulkopuoliset valumavedet on pidettävä erillään toiminta-alueesta esimerkiksi ojituksin. Toiminta-alueella muodostuvat hulevedet on koottava yhteen hallitusti ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen niiden johtamista pois toiminta-alueelta. Selkeytysaltaat on mitoitettava siten, että valumavesien viipymä altaassa on riittävä hienoaineksen erottamiseksi ja alueelta lähtevän hulevesivirtaaman tasaamiseksi. Hulevesien hallinta ja käsittely on toteutettava hakemukseen liitetyssä hulevesien hallintasuunnitelmassa (Bastukärrin louhinta-alueen hulevesien käsittelyn vaiheistus, Ramboll Finland Oy, ) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Suunnitelmassa esitetty biologinen suodatusjärjestelmä on rakennettava heti, kun se on louhinnan etenemisen kannalta mahdollista, kuitenkin viimeistään ennen osa-alueen C louhintavaiheeseen 4 siirtymistä. Selkeytysaltaiden toimivuus on varmistettava riittävällä kunnossapidolla. Altaisiin muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Toiminta-alueelta pois johdettavan veden ph-arvon on oltava Hulevesien johtamisesta ei saa aiheutua haittaa hulevesien purkukohdan alapuoliselle maankäytölle. Toiminnanharjoittajan on osallistuttava laskuojien ja niiden rakenteiden kunnossapitoon siltä osin, kuin kunnostuksen tarve johtuu toiminta-alueella muodostuvien hulevesien johtamisesta. 19. Hulevesien hallinnasta ja käsittelystä on laadittava toteutussuunnitelmat. Suunnitelmat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen kyseiseen louhintavaiheeseen siirtymistä. Toteutussuunnitelmissa on esitettävä tiedot selkeytysaltaiden sijainnista, korkeusasemista, pinta-aloista, syvyyksistä ja tilavuuksista, biologisen

101 101 (135) suodatusjärjestelmän toteutuksesta sekä vesien johtamisesta toimintaalueelta. Betoni- ja tiilijätteen käsittelyalueita koskevissa suunnitelmissa on esitettävä toimenpiteet huleveden ph-arvon seuraamiseksi sekä toimenpiteet, joilla huleveden ph-arvoa voidaan tarvittaessa laskea. Osa-alueen C louhintavaiheita 5 ja 6 koskevissa toteutussuunnitelmissa on esitettävä selvitys ja toimenpiteet Keuksuon vesitasapainon säilyttämiseksi. Maaperän ja pohjaveden suojelu 20. Työkoneissa käytettävät polttoaineet ja muut toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset ja huollot suoritettava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valumaaltaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 110 % altaaseen sijoitetun suurimman säiliön tilavuudesta. Polttoainesäiliöt on varustettava ylitäytönestimillä. Polttoainesäiliöt on suojattava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. Polttoaineen jakelulaite on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Jakelulaitteen käyttö on oltava estetty, kun alueella ei työskennellä. 21. Kemikaalien ja polttoaineiden varastoalueiden ja työkoneiden tankkauspaikkojen on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen tukitoiminta-alueen rakentamista. 22. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita tai räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Päästöt ilmaan 23. Poravaunut on varustettava pölynkeräyslaitteilla tai kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelemalla, koteloimalla päästölähteet taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyt-

102 102 (135) tämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. Alueet, joilla työkoneet ja kuljetuskalusto liikkuvat, ja toiminta-alueen tiestö on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. 24. Poravaunujen ja murskaamojen pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto ja toiminta on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi. Melu ja tärinä 25. Poraus, räjäytykset, rikotus, murskaukset, maankaatopaikkatoiminta ja muu melua aiheuttava toiminta toiminta-alueen liikenne mukaan lukien on suunniteltava ja toteutettava siten, että niistä aiheutuva melu ei ylitä asumiseen käytettävillä alueilla tai virkistysalueilla päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 50 db eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 45 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq) 40 db. 26. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toimintaalueen alimmalle kohdalle. Murskaimet on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Varastokasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämistä melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. Jos kivenmurskauslaitos sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. 27. Räjäytystyöt on mitoitettava ja räjäytysaineet valittava siten, että räjäytyksistä ja niistä aiheutuvasta tärinästä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa alueen ulkopuolisille kiinteistöille ja rakennuksille, alueen sivuitse kulkevalle maakaasun siirtolinjalle, Bastukärrin työpaikka-alueen toiminnoille tai muulle ympäristölle ja että räjäytyksistä aiheutuva meluhaitta minimoidaan. 28. Räjäytysten suunnitelluista ajankohdista on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen tärinän vaikutusalueen asukkaille ja lähialueen toimijoille.

103 103 (135) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 29. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Jätteet on varastoitava ja niitä käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Vaaralliset jätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Jätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisten jätteiden vastaanotto. Jätteet on toimitettava ensisijaisesti kierrätettäviksi tai jos kierrätys ei ole mahdollista, muulla tavoin hyödynnettäviksi. Ainoastaan hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa loppukäsiteltäviksi. Riskien hallinta sekä häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 30. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, niiden ehkäisemiseen ja niistä aiheutuvien terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseen on varauduttava ennakolta. Kemikaalivuotojen varalta on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja rajoittamiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Laitteet ja muu kalusto on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. 31. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista ja muista ympäristöön vaikuttavista vahingoista ja onnettomuuksista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä polttoaine- ja kemikaalivuodosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Valvonta ja tarkkailu 32. Toiminnanharjoittajan on tarkastettava säännöllisesti louhinnan kohteena oleva työvaihe, ottamisalueen laajuus ja kaivutason korkeus määräyksessä 5. velvoitettujen louhinta-alueen turvarakenteiden kunto ja sijainti määräyksessä 4. velvoitettujen louhinnan valvontaa varten tarvittavien rakenteiden ja merkintöjen kunto ja sijainti maisemointi- ja jälkihoitotöiden toteuttamisvaihe

104 104 (135) tarkkailussa mukana olevien pohjavesiputkien sekä hulevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien ja purkuojien kunto toiminnassa käytettävien koneiden ja laitteiden sekä pölynpoistojärjestelmien kunto polttoainesäiliöiden ja niiden turvalaitteiden sekä tukitoimintaalueen kunto. Lisäksi on tarkkailtava säännöllisesti täyttömäen ja vallien pinta-alaa, korkeutta, painumista, luiskakaltevuutta, mahdollisia sortumia sekä täytön sisäisen veden pinnan korkeutta. Rakenteita on huollettava ja havaitut viat ja vauriot on korjattava viipymättä. 33. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja tarkkailtava jätteiden käsittelyä säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Betoni- ja tiilijätteen ja maa-ainesjätteen käsittelyssä on noudatettava hakemukseen liitettyjä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmia (Bastukärr, Talma, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty sekä Sipoo, Talma, betoni- ja tiilijätteen kierrätys, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ) sekä edellä annettua määräystä 33. Suunnitelmien ajantasaisuus on arvioitava ja suunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava käsiteltävän jätteen laadun tai määrän tai käsittelyn järjestelyjen muuttuessa. Suunnitelman muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 34. Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun ja pinnankorkeuteen on tarkkailtava tarkkailuohjelmaehdotuksessa (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma. Laadittu ja päivitetty ) esitetysti seuraavasti täydennettynä. - Uusi pohjaveden havaintoputki ( uusi ) on asennettava maakerroksiin niin, että kairaus ulotetaan kallioon asti. Uuden havaintoputken putkikortti on liitettävä tarkkailuohjelmaan. - Pohjaveden laatua on tarkkailtava tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitettyjen pohjaveden havaintoputkien lisäksi edellä mainitusta uudesta pohjaveden havaintoputkesta. - Pohjavesinäytteistä on analysoitava tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitettyjen parametrien lisäksi öljyhiilivedyt (C 10 C 40). - Osa-alueen C louhintavaiheen 3 aikana pohjaveden pinnankorkeutta on seurattava kaivosta 6:3 jatkuvatoimisin mittauksin. 35. Toiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun on tarkkailtava hakemukseen liitetyssä tarkkailuohjelmaehdotuksessa (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pinta-

105 105 (135) veden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma. Laadittu ja päivitetty ) esitetysti. Tarkkailupisteet on sijoitettava mahdollisimman lähelle selkeytysaltaista poisjohdettavien vesien purkukohtia siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin kustakin selkeytysaltaasta poisjohdettavan veden laatua. Tarkkailupisteiden sijainnit on tarkennettava määräyksen 19. mukaisten toteutussuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Täydennetyt tarkkailuohjelmat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille samanaikaisesti edellä mainittujen toteutussuunnitelmien kanssa. 36. Toiminnan aiheuttama melutaso on selvitettävä hakemukseen liitetyssä tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitetyn mukaisesti (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma, laadittu ja päivitetty ) seuraavasti tarkistettuna. - Mittaukset on tehtävä kahden kuukauden kuluessa kunkin tarkkailuohjelmaehdotuksessa mainitun toimintavaiheen aloittamisesta. Mittausraportit on toimitettava kahden viikon kuluessa mittausten päättymisestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Mikäli melun todetaan olevan impulssimaista tai kapeakaistaista, on mittaustulokseen lisättävä 5 db ennen sen vertaamista lupamääräyksessä 25. sallittuun tasoon. Häiritsevyyskorjaus on tehtävä koko impulssimaista melua aiheuttavan toiminnon toiminta-ajalle. Mittaussuunnitelmat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten suorittamista. 37. Toiminnan vaikutuksia ilman hiukkaspitoisuuteen on selvitettävä hakemukseen liitetyssä tarkkailuohjelmaehdotuksessa (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma, laadittu ja päivitetty ) esitetyn mukaisesti. Tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitetyn lisäksi toiminnan vaikutus ilman hiukkaspitoisuuteen on mitattava kertaluonteisesti osa-alueella B louhittaessa. Mittauspaikat on valittava siten, että ne kuvaavat mahdollisimman hyvin lähimmille asuinkiinteistöille toiminnasta aiheutuvaa pölyhaittaa. Lisäksi vähintään yksi mittauspiste on sijoitettava siten, että se kuvaa Bastukärrin työpaikka-alueen olemassa oleville toiminnoille aiheutuvia vaikutuksia. Mittaukset on pyrittävä tekemään sellaisena aikana, että mittaustulokset kuvaavat mahdollisimman hyvin normaalista toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia.

106 106 (135) Mittaussuunnitelmat on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten aloittamista. 38. Toiminnasta aiheutuvaa tärinää on seurattava hakemukseen liitetyssä tarkkailuohjelmaehdotuksessa (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma, laadittu ja päivitetty ) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Tiedot tehdyistä kiinteistökatselmuksista sekä niiden perusteella laadittu mittaussuunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. 39. Hakemukseen liitettyä tarkkailuohjelmaehdotusta (Bastukärr, Sipoo. Pohjaja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma Laadittu ja päivitetty ) on täydennettävä edellä annettujen määräysten mukaisesti. Lisäksi tarkkailuohjelmaehdotusta on korjattava siten, että tarkkailutulokset ja raportit on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Täydennetty tarkkailusuunnitelma on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. 40. Edellä määräyksissä velvoitettuja tarkkailuja voidaan tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 41. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. Kirjanpito, raportointi ja ottamisilmoitus 42. Kalliokiviaineksen louhinnan ja murskaamon ja maankaatopaikan toiminnasta, betoni- ja tiilijätteen käsittelystä sekä toimintoihin liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä vähintään tiedot määräyksen 34. mukaisista tarkastuksista, niissä havaituista epäkohdista ja korjaustoimenpiteistä, räjäytyk-

107 107 (135) sistä ja käytetyn räjähdysaineen määristä, pölyntorjuntatoimenpiteistä sekä muut lupamääräyksen 46. mukaista raportointia varten tarvittavat tiedot. 43. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: Louhinta ja kiviaineksen murskaus - oton edistyminen ja louhinta-alueen pohjatasot - alueella louhitun kiviaineksen määrä (m 3 /a ja t/a) ja murskatun kiviaineksen määrä (t/a) - louhinnan ja murskauslaitosten tuotantopäivien lukumäärät ja toimintaajat - pois toimitetun murskeen määrä (t/a) - vuoden lopussa varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman kiviaineksen määrät (t) - toiminnassa syntyneet jätteet (mukaan lukien kaivannaisjätteet), niiden määrät (t/a) sekä tiedot niiden varastoinnista, käsittelystä ja edelleen toimittamisesta sekä vuoden lopussa varastossa olevat määrät (t) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti luokiteltuina. Betoni- ja tiilijätteen käsittely - vastaanotetun betoni- ja tiilijätteen kokonaismäärät (t/a) ja alkuperä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti luokiteltuina - vastaanottamatta jätetyn jätteen määrä, laatu, alkuperä ja edelleen toimittaminen - betoni- ja tiilijätteen käsittelytapa jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisti luokiteltuna - murskauslaitosten käyntipäivien lukumäärät ja toiminta-ajat - vuoden lopussa varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman betoni- ja tiilijätteen määrät (t) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti luokiteltuna - edelleen toimitetun murskeen sekä muiden jätteiden kokonaismäärät (t/a) jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti luokiteltuina - edelleen toimitettujen jätteiden vastaanottajat ja käsittelytavat jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisti luokiteltuina. Maankaatopaikka - vastaanotetun maa- ja kiviainesjätteen määrä (m 3 /a ja t/a), laatu ja alkuperä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti luokiteltuna

108 108 (135) - vastaanottamatta jätetyn jätteen määrä, laatu, alkuperä ja edelleen toimittaminen - jätteen käsittelytapa ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen käsittelytoimen luokitus - toiminnassa syntyneet jätteet, niiden määrät, tiedot niiden varastoinnista ja edelleen toimittamisesta sekä vuoden lopussa varastossa olevista määristä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti luokiteltuina - käytössä olevan läjitysalueen pinta-ala ja jäljellä oleva täyttötilavuus sekä kartta läjitysalueen täyttötilanteesta, täytön luiskakaltevuuksista sekä jälkihoidetuista alueista - maa- ja kiviainesjätteen laadunvalvontatulokset. Lisäksi - tiedot tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä - tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) sekä poikkeamista suunnitelmien mukaisesta jätteenkäsittelystä - yhteenveto määräyksissä velvoitetusta toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailua koskevat tulokset ja raportit - tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa. Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. 44. Maa-ainesluvanhaltijan tulee vuosittain tammikuun loppuun mennessä ilmoittaa Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle otetun aineksen määrä ja laatu. Vuosittain otetut maa-ainesmäärät ja laadut on lisäksi ilmoitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä sähköiseen NOTTO- tietojärjestelmään. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 45. Toiminnan tai sen osan merkittävistä muutoksista keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 46. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan tai osatoiminnan lopettamista, esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma rakenteiden ja laitteiden poistamista, vesien- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista. Toiminnan lakattua toiminta-alueella tai sen osassa tai jonkin sen toiminnoista loputtua, on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellai-

109 109 (135) seen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen tai jälkihoitovaiheen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja että hulevedet käsitellään hallitusti. Toiminta-alue on siistittävä ja alueelle varastoidut jätteet on toimitettava käsiteltäviksi siten kuin siitä jätelaissa säädetään. Alueen jälkihoitovaiheen aikana havaitut mahdolliset puutteet ja haitat on korjattava viipymättä. Vakuudet 47. Toiminnanharjoittajan on ennen betoni- ja tiilijätteen vastaanoton aloittamista asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen eduksi euron (sis. alv) betoni- ja tiilijätteen käsittelytoimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 59 :n mukainen vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 :n edellyttämällä tavalla. 48. Toiminnanharjoittajan on ennen kiviaineksen ottamisen aloittamista asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen eduksi suuruinen maa-aineslain 12 :n mukainen vakuus luvassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuutta voidaan vapauttaa vaiheittain suoritettuja jälkihoitotoimenpiteitä vastaavalla määrällä. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus tai muu valvontaviranomaisen hyväksymä vakuus. Vakuuden antajan on oltava luotto, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. PERUSTELUT Ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto on arvioinut, että tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa hakemuksessa esitetty toiminta täyttää maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Maa-aineslupa Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

110 110 (135) Maa-aineslain 3 :n mukaan laissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Alueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta on säädetty tarkemmin maa-ainesten ottamisesta annetulla valtioneuvoston asetuksella. Maa-aineslain mukainen hakemus koskee uutta kiviaineksen ottoaluetta, jolle ei ole aiemmin myönnetty maa-aineslain mukaisia lupia. Ottamissuunnitelman mukaan ottoalue jakautuu kahteen osa-alueeseen (osa-alueet B ja C). Osa-alueen C louhinta on jaettu kuuteen louhintavaiheeseen. Ottoalueen pinta-ala on kokonaisuudessaan 61,2 ha ja louhittavan kiviaineksen määrä noin m 3 ktr. Vuosittain louhittava määrä on keskimäärin m 3 ktr ja enimmillään m 3 ktr. Ottoalueelta poistettavat pintamaat (kaivannaisjätteet) on esitetty sijoitettavan louhinta-alueelle (täyttömäki osa-alueella B ja maa-ainesvallit osa-alueella C). Otto-alue on nykytilassa rakentamatonta metsätalousaluetta. Hakemukseen liitettyjen selvitysten perusteella toiminta-alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä metsälain 10 :n mukaisia kohteita. Suunnittelualueella ei ole todettu luonnonsuojelulain 42 :ssä tarkoitettuja rauhoitettuja kasveja eikä 46 :ssä tarkoitettuja uhanalaisia eliölajeja. Ottoalue rajoittuu osin jo rakennettuun Bastukärrin työpaikka-alueeseen. Kesällä 2015 tehdyssä perhosselvityksessä havaittiin osa-alueelle C ulottuva kirjoverkkoperhosen esiintymä. Kirjoverkkoperhonen kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuihin lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin nojalla kielletty. Kirjoverkkoperhosesiintymän turvaamiseksi on laadittu suojelu- ja seurantasuunnitelma (Suojelu- ja seurantasuunnitelma kirjoverkkoperhosen elinolojen parantamisesta Sipoon Bastukärr II:n hankealueen ympäristössä, Faunatica, ) ja toimenpiteet lisääntymis- ja levähdyspaikan turvaamiseksi on käynnistetty. Toimenpiteiden tavoitteena on korvaavan elinympäristön perustaminen louhintaalueen viereen. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt luvan

111 111 (135) luonnonsuojelulain rauhoitusmääräyksistä poikkeamiseen kirjoverkkoperhosen häirintään vuoden 2019 loppuun asti (UUDELY/5277/2017). Maaainesten ottaminen kirjoverkkoperhosesiintymän alueella (osa-alueen C louhintavaihe 6) on sallittu Uudenmaan ELY-keskuksen hakemuksesta antaman lausunnon mukaisesti vasta, kun suojelu- ja seurantasuunnitelman mukainen korvaava elinympäristö on toteutettu ja kirjoverkkoperhosen käytössä tai kirjoverkkoperhosesiintymä on siirtynyt todistetusti pois osaalueen C louhintavaiheen 6 alueelta (lupamääräys 2.). Toiminta-alueen länsipuolella oleva suoalue, Keuksuo, on tunnistettu paikallisesti arvokkaaksi elinympäristöksi. Voimassa olevassa yleiskaavassa (Sipoon yleiskaava 2025) Keuksuo on merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Hakemuksen mukaan osa-alueen C louhinta pienentää suon valuma-aluetta ja muuttaa sen vesitasapainoa ja suon vesitasapainon säilyttämiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi on esitetty patojen rakentamista suon kapeimmille kohdille. Valuma-alueen on todettu pienenevän merkittävimmin vasta vaiheiden 5 ja 6 louhinnan myötä. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu liittämään kyseisiä louhintavaiheita koskeviin hulevesien hallinta- ja käsittelyrakenteiden toteutussuunnitelmiin selvitys ja toimenpiteet Keuksuon vesitasapainon säilyttämiseksi (lupamääräys 19.). Osa toiminta-alueella muodostuvista hulevesistä on suunniteltu purettavan ojastoon, joka johtaa Ruddammsbäckeniin ja edelleen Sipoonjokeen. Hulevesien purkureitin pituus Sipoonjoen Natura-alueelle (FI ) on noin 5,5 kilometriä. Sipoonjoen Natura-alue on tärkeä ennen kaikkea meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. Hakemuksen mukaisen toiminnan vaikutuksista Sipoonjoen Natura-alueeseen (FI ) on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta (Sipoon Bastukärrin kiviaineshankkeen Naturaarvioinnin tarveharkinta, , Ramboll Finland Oy). Tarveharkinnan johtopäätöksenä on todettu, ettei kyseinen toiminta aiheuta Natura-alueen perusteina mainittuihin luontotyyppeihin tai lajeihin kohdistuvia vaikutuksia. Esiin ei todeta tulleen sellaisia seikkoja, joiden vuoksi varsinainen Naturaarviointi olisi tarpeen laatia. Toiminnalla ei ole myöskään arvioitu olevan vaikutusta lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Sipoonkorven Natura-alueeseen (FI ). Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, mutta vedenhankinta toiminta-alueen läheisyydessä on yksityisten kaivojen varassa. Hakija on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta. ELY-keskus on antamassaan lausunnossa (dnro UU- DELY/9631/2017) todennut, että mikäli louhinta osa-alueella C suoritetaan epävirallisessa asemakaavaehdotuksessa suunnitellulle tasolle ( metriä) vesilain mukainen luvantarvekynnys ei ylity. Osa-alueen C eteläosan suojaviheralueella (EV-1) louhintaa ei kuitenkaan saa ELYkeskuksen mukaan ulottaa pohjavedenpinnan alapuolelle. Myöskään osaalueen C pohjoisosan louhimisesta tasolle +33 metriä ja osa-alueen B louhimisesta tasolle metriä ei ELY-keskuksen mukaan ennalta arvioiden aiheudu vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja seurauksia. Ottosuunnitelman mukaiset alimmat ottokorkeudet ovat ELY-keskuksen

112 112 (135) antamassa lausunnossa edellytetyn mukaisia ja näin ollen louhinnasta ei ole arvioitu aiheutuvan sellaista tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, että toiminta olisi vaatinut vesilain mukaisen luvan. Toiminta-alue on luokiteltu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamisprojektissa (POSKI 2006) maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuvaksi alueeksi. Louhinta-alue on lainvoimaisissa maakuntakaavoissa merkitty työpaikkaalueeksi sekä taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialueeksi. Voimassa olevassa, mutta ei vielä lainvoimaisessa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa toiminta-alue on merkitty kokonaisuudessaan logistiikka-alueeksi (LOG). Lisäksi louhinta-alue on merkitty lisäksi osittain kiviainesten ottoalueeksi (EOk). Voimassa olevassa yleiskaavassa (Sipoon yleiskaava 2025) toiminta-alue on valtaosin työpaikka-, teollisuus- ja varastoaluetta (TP). Ainoastaan osa-alueen C eteläisin osa on merkitty hajaasutusalueeksi (MTH). Louhinta-alueella ei ole asemakaavaa. Osa-alue C sijoittuu vireillä olevan BA2 Bastukärr II työpaikka-alueen asemakaavan kaava-alueelle. Vuonna 2012 nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa louhittavalle alueelle on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-4) ja korttelialuetta ympäröiviä suojaviheralueita (EV-1). Sipoon kunnan kehitys- ja kaavoituskeskuksen kaavoitusyksikkö on todennut hakemuksesta antamassaan lausunnossa, että hanke ei vaikeuta alueen käyttämistä yleiskaavassa ja maakuntakaavassa määrättyyn tarkoitukseen ja että osa-alueen B louhinta ja täyttö ei haittaa viereisen asemakaava-alueen (BA1 ja BA3 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaava) toteuttamista. Kaavoitusyksikkö on lisäksi todennut hakemuksessa esitettyjen louhintatasojen (osa-alue C) olevan sellaisia, ettei louhinta haittaa Bastukärr II työpaikka-alueen asemakaavan toteuttamista. Hakemuksen mukaisten maa-ainesvallien on todettu varmistavan sen, että toiminta ei turmele maisema- tai taajamakuvaa. Edellä mainitun perusteella aluehallintovirasto on arvioinut, ettei kiviaineksen ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä voimassa olevissa kaavoissa varattuun tarkoitukseen ja ettei se turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Alueella ei ole voimassa olevia toimenpiderajoituksia yleis- tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten. Aluehallintovirasto arvioi, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti kivenlouhinnasta ei aiheudu maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista ja että ottaminen tai sen järjestely ole muutoinkaan ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa.

113 113 (135) Ympäristölupa Ympäristönsuojelulain 49 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaamiskiellon vastaista seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lain 11 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski, vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle, merkitys elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden kannalta, sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Lain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ympäristölupahakemus koskee edellä mainitun louhinnan lisäksi louhintaalueella tapahtuvaa kivenmurskausta, betoni- ja tiilijätteen käsittelyä murskaamalla sekä muualta tuotujen pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoittamista. Toiminta-alueella syntyvän louheen lisäksi alueelle on esitetty tuotavan murskattavaksi muualla syntynyttä louhetta. Murskattavan kiviaineksen määräksi on esitetty yhteensä enintään t/a, josta muualta tuodun louheen määrä on enintään t/a. Betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan enintään t/a. Hakemuksen mukaan osa-alueen B täyttömäkeen ja osa-alueen C valleihin sijoitetaan ensisijaisesti louhintaalueelta poistettuja pintamaita. Muualta tuotavia maa-aineksia on esitetty otettavan loppusijoitettavaksi vain, mikäli pintamaita ei ole riittävästi suunnitelmien mukaisten vallien rakentamiseen. Muualta tuotua pilaantumatonta maa-ainesta on esitetty otettavan vastaan enintään t/a. Louhittavan alueen etäisyys asutukseen on lähimmillään noin 300 m (Jänissuontie osa-alueen C itäpuolella ja Stenkullantie osa-alueen C eteläpuolella). Louhinta-alue on pinta-alaltaan laaja ja etäisyys asutukseen on esimerkiksi osa-alueen C louhintavaiheissa 1, 2 ja 5 yli kilometri. Osaalueella B toimittaessa asutus sijaitsee lähimmillään noin 400 metrin päässä louhinta-alueesta. Hakemuksen mukaan betoni- ja tiilijätteen käsittelytoiminnot tullaan sijoittamaan osa-alueen C pohjoisosaan ns. työskentelyja varastointialueelle, jolloin etäisyys asutukseen on mahdollisimman suuri (vähintään n. 1 kilometri). Kiviaineksen murskausta esitetään tehtävän

114 114 (135) edellä mainitun työskentely- ja varastointialueen lisäksi myös lähellä kulloistakin louhintakohtaa, kuitenkin niin, että etäisyys asutukseen on harvoin alle 400 m. Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 :n toiminnan sijoittumiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Melu- ja pölypäästöjä koskevat selvitykset sekä annetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta aiheutuvasta melusta ja pölystä ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa tai sellaista eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, jonka takia lupaa ei tulisi myöntää. Toiminnan on arvioitu olevan järjestettävissä niin, etteivät melulle asetetut raja-arvot ylity. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyys on velvoitettu varmistamaan mittauksin. Hulevedet on suunniteltu johdettavan joko Keuksuolle ja edelleen Parmanojan kautta Keravanjokeen (osa-alueen C louhintavaiheet 1 ja 2) tai Ruddammsbäckeniin ja edelleen Sipoonjokeen johtavaan ojastoon (muu toiminta-alue). Hulevedet on esitetty johdettavan maastoon tasausaltaiden kautta. Osa-alueen C louhintavaiheen 3 loppupuolella vesienkäsittelyä on esitetty olevan mahdollista tehostaa johtamalla tasausaltaissa käsitelty vesi biosuodatuskenttään tai -ojastoon ennen maastoon johtamista. Tasausaltaat poistavat vesistä kiintoainesta ja tasaavat virtaamia. Biosuodatuskentän on arvioitu poistavan hulevesistä myös ravinteita (lähinnä typpeä). Hulevesien käsittelyä on velvoitettu tehostamaan biologisella suodatuksella heti, kun se on teknisesti mahdollista. Lisäksi määräyksissä on huomioitu betoni- ja tiilijätteen mahdollinen huleveden ph-arvoa nostava vaikutus. Päästöriskejä maaperään sekä pohjaveteen hallitaan mm. tukitoimintaalueen rakenteilla. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa ei ennalta arvioiden aiheudu maaperän taikka pinta- tai pohjaveden pilaantumista ja ympäristönsuojelulain 49 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät muutoinkin. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 11 :n mukaiset edellytykset sijoituspaikan valinnalle. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä toiminnan arvioitu vaikeuttavan alueen käyttämistä voimassa olevissa maakuntakaavoissa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Lupaharkinnassa on otettu huomioon soveltuvin osin Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa toiminnan ei arvioitu vaarantavan vesienhoitosuunnitelmassa vuosille asetettuja tavoitteita. Lupaharkinnassa on otettu huomioon myös valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 sekä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa vuoteen Tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

115 115 (135) Hakemuksen mukaisesti toimien ja lupamääräykset huomioon ottaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitun laiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupa-aika Maa-aines- ja ympäristöluvat on myönnetty hakemuksessa esitetyn mukaisesti 20 vuodeksi. Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pitemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi, ja kalliokiven louhinnan osalta enintään 20 vuodeksi, jos se hankeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Erityisenä syynä voidaan pitää myös sitä, että ottaminen kohdistuu maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa voimassa olevassa maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. Pidempää lupa-aikaa on perusteltu sillä, että maa-ainesten ottamista ei esitetyillä ottomäärillä ole mahdollista saattaa loppuun lyhyemmässä ajassa. Ottoalue on lainvoimaisissa maakuntakaavoissa merkitty osittain (osaalue C) kiviainesten ottoalueeksi (EOk). Voimassa olevassa Sipoon yleiskaavassa (yleiskaava 2025) ottoalue (osa-alue C) on valtaosin merkitty työpaikka-, teollisuus- ja varastoalueeksi (TP), jolla kaavamääräyksen mukaan on sallittu alueen tasaaminen maa-aineksenotolla loppukäytön vaatimuksia vastaavaksi. Aluehallintovirasto arvioi, että erityiset syyt edellä mainittujen lupien myöntämiseksi 20 vuodeksi ovat olemassa. Betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymistä koskevan hakemuksen hylkääminen Hakemus betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisestä on hylätty. Ympäristöministeriön päivätyn muistion Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia mukaan jätelain 5 :n 4 momentin mukaisia jäteluokittelun päättymisen kriteereitä voidaan käyttää apuna jätteestä valmistettujen tuotteiden jäteluonteen arvioinnissa, vaikka säännöstä ei ole tarkoitus soveltaa suoraan hallintopäätöksissä. Vakiintuneen hallintokäytännön mukaan jätteeksi luokittelun päättyminen voidaan ratkaista tapauskohtaisesti ympäristöluvassa sellaisissa tapauksissa, joissa tietyssä prosessissa syntyviä jätteitä hyödynnetään tietyissä rajallisissa hyödyntämiskohteissa. Kriteerien mukaan jätteeksi luokittelun päättyminen edellyttää, että aine käy läpi hyödyntämistoimen, sillä on käyttötarkoitus, johon sitä yleisesti käytetään, sillä on markkinat ja kysyntää, se täyttää käyttötarkoituksensa mukaiset tekniset vaatimukset ja on vastaaviin tuotteisiin sovellettavien säännösten mukainen eikä sen käyttö kokonaisuutena arvioiden aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

116 116 (135) Betoroc-murskeen kohdalla useimpien jätelain 5 4 momentin kriteereiden voidaan katsoa täyttyvän. Tuote käy läpi hyödyntämistoimen (raakaainetarkastukset, soveltumattomien metallien ja muiden materiaalien poisto, murskaus, laadunvarmistus), betonilla on käyttötarkoitus maarakentamisessa ja se täyttää maarakentamisen tekniset vaatimukset (tutkittua tietoa yli 20 vuoden ajalta). Hakemuksen mukaan betonimurskeella on myös markkinat ja kysyntää. Hakemuksessa esitetyn perusteella ei voida kuitenkaan arvioida jätelain 5 :n 4 momentin kriteerin 5 (vaara tai haitta ympäristölle ja terveydelle) täyttymistä Betoroc-murskeen kohdalla. Hakemuksen mukaan Betorocbetonimurskeet täyttävät kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (331/2013) asetetut pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Kriteerit ovat samat kuin hakemuksen vireille tullessa voimassa olleessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) (ns. MARA-asetuksessa) peitetyssä rakenteessa hyödynnettävälle betonimurskeelle asetut raja-arvot. Se, että betonimurske soveltuu haittaainepitoisuuksiensa tai rakennusteknisten ominaisuuksiensa puolesta käytettäväksi MARA-asetuksen mukaisella ilmoituksella, ei yksistään merkitse sitä, että sen jätestatus voitaisiin poistaa. Käsitellyn betonimurskeen jätteeksi luokittelua koskevan päätöksen vaikutukset ovat lähtökohtaisesti valtakunnallisia, koska syntynyttä materiaalia voitaisiin tällöin käyttää koko maassa. Kyse olisi eräänlaisesta tuotehyväksynnästä. Jos materiaalin jätteeksi luokittelu päättyy, sitä kohdellaan kuin mitä tahansa muuta vastaavaa tuotetta tai raaka-ainetta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Betoroc-murskeen ympäristövaikutuksia tulisikin verrata luonnonkiviainekseen. Betoroc-murske on selvästi neitseellistä kiviainesta emäksisempää, tiettyjen haitta-aineiden pitoisuudet ovat korkeampia ja siitä irtoaa todennäköisesti enemmän kiintoainesta vesiin kuin vastaavissa kohteissa käytettävistä luonnonkivimateriaaleista. Betoroc-murskeen rakennusteknisistä ominaisuuksista on siis tutkimustietoa, mutta laajamittaisesta (MARAasetuksen mukaista laajemmasta) ympäristökäyttäytymisestä ei tietoa ole. Vaikka päätöksessä voitaisiin antaa rajoituksia käyttökohteille ja vaatimuksia haitta-aineiden liukoisuuksille, aluehallintovirastolla ei ole käytössään sellaista tutkimustietoa, jonka perusteella voitaisiin varmistua siitä, ettei laadultaan MARA-asetuksenmukaisen betonimurskeen rajoittamattomasta käytöstä pitkän ajan kuluessa aiheutuisi vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jäteasetuksen 5 :n 4 momentin toisen kriteerin mukaan aineelle tai esineelle on oltava tosiasiallisesti hyödyllinen käyttötarkoitus ja kolmannen kriteerin mukaan tuotteella tulee olla markkinat ja kysyntää. Betonijätettä voidaan käyttää jo nyt MARA-ilmoituksella maarakentamisessa. Näin toimimalla voidaan varmistua siitä, että jätteen käyttö todella on hyödyntämistä eli että maarakennushanke toteutettaisiin riippumatta siitä, onko jätettä saatavilla vai ei. Betonijätettä liikkuu markkinoilla tällä hetkellä paljon, joten ei voida olla varmoja siitä, että markkinat vetävät kaiken tuotettavan betonimurskeen.

117 Lupamääräysten yleiset perustelut 117 (135) Betoroc-murskeen käyttö MARA-ilmoituksilla, kunnan ympäristönsuojelumääräysten perusteella tai ympäristöluvalla tietyissä hyväksytyissä kohteissa on aluehallintoviraston käsityksen mukaan erityisesti terveyden- sekä maaperän ja pinta- ja pohjavesien suojelun näkökulmasta riskittömämpää kuin tapauskohtainen jätestatuksen päättäminen. Edelleen hakemuksen mukainen Bastukärrin laitosta koskeva Betoroc-murskeen EoW-päätös koskisi vain osaa betonimurskeesta ja loisi sääntelylle yhden lisäkategorian. Markkinoilla liikkuisi statukseltaan erilaisia betonimurskeita: Ruduksen Betoroc-tuotetta, Ruduksen tuotteistamatonta mursketta ja kaikkien muiden toimijoiden erilaatuisia, tuotteistamattomia ja mahdollisesti tuotteistettuja, murskeita. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan betonimurskeen kaltaisen suuren jätevirran kohdalla asiasta tulisi päättää kansallisella tai EU-tason säännöksellä, mikäli jätestatuksen poistamiselle on tarvetta ja perusteita. Tämä on myös valvovan viranomaisen näkemys asiasta. Tässä päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaiset tarpeelliset lupamääräykset. Maa-aineslain 11 :n mukaisesti päätökseen on liitetty määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Lupamääräykset on annettu ottamisalueen rajauksesta, kallioleikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista, ottoalueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen, ajasta, jonka kuluessa määrätyt toimenpiteet on suoritettava, sekä muista ottotoiminnasta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. Ympäristönsuojelulain 52, 58, 62 ja 67 :n mukaisesti päätöksessä on annettu määräykset toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemiseksi, maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi, jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi sekä päästöjen, toiminnan ja toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. Päätöksessä on lisäksi annettu lain 60 ja 61 :n mukaisesti määräykset jätteen käsittelytoiminnan vakuudesta ja sen asettamisesta sekä lain 113 :n mukaisesti määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti otettu huomioon laitoksen sijainti, sen yhteys muihin toimintoihin, toiminnasta aiheutunut haitta, toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski, lähialueen asutuksen ja taajama-alueiden läheisyys sekä ympäristönsuojelulain vaatimus käyttää toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräyksiä annettaessa on lisäksi otettu huomioon, mitä ympäristönsuojelulain 10 :n perusteella annetussa kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (800/2010, ns. MURAUS-

118 118 (135) asetus) on säädetty kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksista. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnetty ottamissuunnitelman mukaisille ottoalueelle, louhintasyvyyksille ja ottomäärille. Myös alueella murskattavan kiviaineksen määrä on hyväksytty hakemuksen mukaisena. Hakemuksen mukaan alueella murskataan alueelta irrotettua louhetta enintään t/a. Alueen ulkopuolelta on esitetty tuotavan louhetta murskattavaksi enintään t/a. Esitetyn louhinnan vaiheistuksen on todettu olevan viitteellinen ja siitä on todettu saatettavan poiketa, mikäli se on tarpeen työteknisistä syistä tai kaava-alueen toteuttamiseksi. Ottamissuunnitelmassa esitetystä vaiheistuksesta, on arvioitu voitavan poiketa, mikäli poikkeaminen ei lisää lähimmille häiriintymiselle alttiille kohteille aiheutuvaa melu- tai pölyhaittaa tai muuta rasitusta. Osa-alueen C louhintavaihe 6 on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun kirjoverkkoperhosen nykyistä esiintymisaluetta. Ennen siirtymistä louhintavaiheen 6 alueelle toiminnanharjoittaja on velvoitettu toimittamaan Uudenmaan ELY-keskukselle suojelu- ja seurantasuunnitelman (Suojeluja seurantasuunnitelma kirjoverkkoperhosen elinolojen parantamisesta Sipoon Bastukärr II:n hankealueen ympäristössä, Faunatica, ) mukaisten toimenpiteiden tulokset, jotta ELY-keskuksella on mahdollisuus arvioida, ovatko suunnitellut toimenpiteet johtaneet toivottuun tulokseen ja voidaanko louhinta ulottaa vaiheen 6 alueelle. ELY-keskus on hakemuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että ennen siirtymistä vaiheen 6 alueelle, tulee olla käytettävissä em. suojelusuunnitelmassa esitettyjä tuloksia ja että tulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle, joka sen jälkeen arvioi, onko suositellut toimenpiteet johtaneet toivottuun tulokseen ja voiko louhintaa ulottaa vaiheen 6 alueelle ilman luonnonsuojelulain 49.3 :n mukaista poikkeuslupaa. Vaihtoehtoisesti ELY-keskus on todennut luvan olevan myönnettävissä C-osa-alueen vaiheelle 6 vasta sitten, kun kirjoverkkoperhosesiintymä on todistettu siirtynyt pois alueelta. Määräykset Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä merkittävä maastoon luvan mukainen ottamisalue ja asetettava valvonnan suorittamiseksi välttämättömät laitteet. Ottoalueen rajoja ja korkeustasoja koskevat merkinnät ovat tarpeen ottamisen valvomiseksi. Määräys 5. on annettu louhinta-alueen suojaamiseksi ottamistoiminnan aikana. Louhinnan aloittamisesta, uuteen louhintavaiheeseen siirtymisestä sekä louhinnan lopettamisesta arvioitiin olevan tarpeen ilmoittaa valvontaviranomaiselle toiminnan luvanmukaisuuden valvomisen mahdollistamiseksi. Valvontaviranomaiselle arvioitiin olevan tarpeen myös varata mahdollisuus

119 119 (135) tarkastaa toiminnan luvanmukaisuus ennen louhinnan aloittamista. Maaainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n mukaan, kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus valvontaviranomaisen määräämällä tavalla, jollei luvassa ole toisin määrätty. Määräykset Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kivenlouhintaa ja murskausta koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. Lain 112 :n 2 kohdan mukaan kaivannaisjätteellä tarkoitetaan kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa tai rikastuksessa syntyvää jätettä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisällöstä on säädetty kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 :ssä. Tässä tapauksessa kaivannaisjätteitä ovat louhinta-alueelta poistettavat pintamaat. Hakemukseen sisältyvän kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelman mukaan osa-alueella B poistettavia pintamaita arvioidaan olevan noin m 3 ja osa-alueella C noin 1,5 milj. m 3. Pintamaiden on arvioitu olevan pilaantumattomia. Jätehuoltosuunnitelman mukaan pintamaat sijoitetaan louhinta-alueelle (osa-alueen B täyttömäki ja sekä osa-alueen C vallit). Pintamaita on todettu voitavan hyödyntää myös muilla tavoin, esim. turve mullanvalmistuksessa. Kaivannaisjätteiden jätehuolto on hyväksytty tehtävän esitetyn suunnitelman mukaisesti. Osa-alueen B täyttömäen sekä osa-alueen C vallien ei arvioitu olevan kaivannaisjätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :ssä tarkoitettuja kaivannaisjätteen jätealueita. Osa-alueen B täyttömäen ja osa-alueen C vallien toteutus on hyväksytty hakemuksessa ja siihen liitetyissä suunnitelmapiirustuksissa esitetyn mukaisesti. Suunnitelmapiirustusten mukaisesti toteutettujen täyttömäen ja vallien täyttötilavuuden on arvioitu olevan yhteensä noin 1, 8 milj. m 3. Täyttömäkeen ja valleihin on hyväksytty sijoitettavan myös muualta tuotuja pilaantumattomia maa-aineksia kuitenkin niin, että ensisijaisesti sijoitetaan alueelta poistetut pintamaat. Ympäristöministeriön päivätyn muistion Kaivetut maa-ainekset -jäteluonne ja käsittely mukaisesti pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maaperästä kaivettua maaainesta, joka on luonnontilaista tai joka ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Maa- ja kiviainesjätteet luokitellaan pääsääntöisesti pilaantumattomiksi, jos niiden haitta-ainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt alemmat ohjearvot. Osa-alueen B täyttömäen sekä osa-alueen C vallien on katsottu olevan osin maankaatopaikkoja. Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 15 :n mukaan kaatopaikkaa koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset mm. kaatopaikan luokasta, rakentamisesta ja hoidosta sekä käytöstä poistamista ja jälkihoitoa koskevista toimista. Täyttömäki

120 120 (135) (osa-alue B) ja vallit (osa-alue C) on edellytetty rakennettavaksi ja toteutettavaksi suunnitelmallisesti niin, ettei toiminnasta aiheudu haittaa ympäristölle. Maankaatopaikalle tulevien kuormien tarkastamisella voidaan varmistua siitä, että täyttöalueelle ei joudu pilaantuneita maita tai muuta jätettä, jonka vastaanottamiseen maankaatopaikalle ei ole lupaa. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 13 :n mukaan jätteen käsittelylaitos tai -paikka tai sen osa on jätteen vastaanoton lakattua viipymättä saatettava sellaiseen tilaan, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Hakemuksen mukaan täyttömäki ja vallit verhoillaan tarkoitukseen soveltuvilla maa-aineksilla, käytännössä moreenilla ja pintamailla (humus) ja alueelle kylvetään aluskasvillisuutta. Tarvittaessa alueet metsitetään. Maa-ainesten loppusijoitukseen käytettävä alue on laaja ja toimintaa tehdään vaiheittain. Myös maisemointi on edellytetty aloitettavaksi mahdollisuuksien mukaan vaiheittain. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n mukaan myös kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet on toteutettava luvan voimassaollessa. Määräykset 13. ja 14. Ympäristönsuojelulain 58 :n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Vastaanotettavat jätteet, niiden vastaanottomäärät ja suurimmat kertavarastointimäärät sekä jätteiden käsittelytavat on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista. Toiminnanharjoittajan on haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi oltava selvillä vastaanottamansa jätteen soveltuvuudesta vastaanotettavaksi. Tulevien jätekuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei alueelle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätejakeita. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa on luvan saaja jätelain 29 :n ja 30 :n mukaisesti velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 31 :n mukaisesti palauteta takaisin, toimittamaan jäte asianmukaiseen käsittelyyn. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, lain 8 :ssä säädetyn etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Betonijätteen käsittely on esitetty tehtävän tasatun kalliopinnan päälle Betoroc-murskeella tasatulla ja tiivistetyllä kentällä. Hakemuksen mukaiset rakenteet on arvioitu riittäviksi eikä niistä ole katsottu olevan tarpeen antaa tarkempia määräyksiä.

121 121 (135) Lupamääräys 15. Toiminnoista aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa ajallisesti erityisesti lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Toiminta-ajat on hyväksytty hakemuksessa esitetysti ja ne ovat kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n 1 ja 2 momentin mukaisia. Asetuksen 8 :n 3 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ympäristöluvassa voidaan erityisestä syystä antaa toiminta-ajoista 1 ja 2 momentissa säädettyä ankarampia määräyksiä. Aluehallintovirasto arvioi asetuksen mukaisten toiminta-aikarajoitusten olevan riittävät häiriintymiselle alttiille kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi eikä ankarampien määräysten antamiseen arvioitu olevan perusteita. Asetuksen 8 :n mukaan toiminta-aikarajoitukset koskevat toimintoja, joiden etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä. Osa-alueen C louhintavaiheet 1 ja 2 sijaitsevat kokonaisuudessaan yli 500 metrin etäisyydellä lähimmistä asuinrakennuksista ja näillä alueilla poikkeustapauksissa tehtävästä kuormauksesta ja kuljetuksista ei ole arvioitu aiheutuvan kohtuutonta rasitusta. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. Määräys 16. Jätelain 144 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten on nimettävä näistä tehtävistä vastuussa oleva henkilö. Vastuuhenkilön nimeäminen toiminnalle on tarpeen myös viranomaisvalvonnan kannalta. Määräykset Määräykset on annettu pintavesiin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi ja hulevesistä aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Hakemukseen on liitetty alustava hulevesien hallintasuunnitelma (Bastukärrin louhinta-alueen hulevesien käsittelyn vaiheistus, Ramboll Finland Oy, ). Suunnitelmassa toiminta-alueella muodostuvat hulevedet on esitetty johdettavan maastoon selkeytysaltaiden kautta. YVA-selostuksessa tarkasteltu biologinen suodatus on todettu olevan mahdollista toteuttaa louhintavaiheen 3 loppupuolella. Alueen ulkopuolisten valumavesien hallinnalla voidaan vähentää toiminta-alueella muodostuvien hulevesien määrää. Hulevesien käsittely on hyväksytty tehtävän suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Selkeytysaltaissa hulevedestä poistuu lähinnä kiintoainesta ja kiintoainekseen sitoutuneita ravinteita. Biosuodatuksella hulevesistä voidaan poistaa myös liukoisia yhdisteitä. Ravinteiden, erityisesti typpiyhdisteiden, poistamisen tehostamiseksi hulevesien käsittelyä arvioitiin olevan tarpeen tehostaa biologisella suodatuksella heti, kun se louhinnan etenemisen kannalta on mahdollista. Ruddammsbäckenin on hakemusasiakir-

122 122 (135) joissa todettu olevan typen ja fosforin suhteen yhteisrajoitteinen. Näin ollen typpikuormituksen rajoittamisen arvioitiin olevan tärkeää erityisesti niissä louhintavaiheissa, joissa vedet johdetaan Ruddammsbäckenin suuntaan. Hulevesienhallintarakenteet on esitetty rakennettavan vaiheittain ja suunnitelmien on todettu tarkentuvan louhintatyön edetessä. Hulevesien hallintaja käsittelyrakenteiden toteutussuunnitelmat on velvoitettu toimittamaan valvontaviranomaisille toiminnan luvanmukaisuuden valvomisen mahdollistamiseksi. Betonijätteen ph-arvo on luonnon kiviainesta korkeampi, tyypillisesti Betonijätteen käsittely saattaa näin ollen nostaa hulevesien ph-arvoa. Korkea ph-arvo ja ph-arvon vaihtelu voi olla haitallista vesieliöille ja purkuvesistöjen ominaisuudet huomioon ottaen ph-arvolle arvioitiin olevan tarpeen asettaa raja-arvo. Nykyisen käytännön mukaan betoni- ja tiilimurskeen aiheuttaman emäksisen huleveden ph on säädettävä tasolle, joka ei vaaranna altaan alapuolisen ojan eliöstön elinolosuhteita. Hakemuksessa on esitetty, että mikäli betonijätteen käsittely nostaa huleveden ph-arvoa merkittävästi, ryhdytään ph:n laskemiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Hakemuksessa on myös tuotu esiin, että hakijalla on käynnisteillä hanke korkean ph:n hallitsemiseksi ja ratkaisuja tullaan soveltamaan myös Bastukärrin alueella. ph-arvon seuraamiseen ja säätöön arvioitiin olevan tarpeen varautua jo ennakolta. Hakemuksen mukaan osa-alueen C louhinta muuttaa pintaveden virtaussuuntia ja mm. alueen länsipuolella olevan Keuksuon vesitasapaino tulee muuttumaan. Keuksuo on tunnistettu paikallisesti arvokkaaksi elinympäristöksi. Voimassa olevassa yleiskaavassa suoalue on merkitty alueeksi, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Hakija on esittänyt, että suon vesitasapainon säilyttämiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi esitettyihin toimenpiteisiin (patojen rakentaminen suon kapeimmille kohdille) ryhdytään tarvittaessa. Suon valuma-alueen on todettu pienenevän merkittävimmin vasta louhintavaiheiden 5 ja 6 louhinnan myötä. Määräykset Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset on annettu erityisesti maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Hakemuksen mukaan alueella käytetään ja varastoidaan lähinnä työkoneiden poltto- ja voiteluaineita. Räjähdysaineita ei alueella varastoida. Hakemuksen mukaan poltto- ja voiteluaineet, murskauslaitoksen aggregaatin vaatimaa polttoainetta lukuun ottamatta, säilytetään tukitoimintaalueella. Hakemuksessa on esitetty, että sille osalle tukitoiminta-aluetta, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineita ja jossa tankkaukset tapahtuvat, asennetaan tiivis HDPE-kalvo ja suojatun alueen reunat korotetaan, jotta mahdolliset haitta-ainevuodot eivät kulkeudu tukitoimintaalueen ulkopuolelle. Rikkoutumisen ehkäisemiseksi kalvon päälle on esitetty levitettävän vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa tai kivituhkaa.

123 123 (135) Hakemuksessa esitetyn poltto- ja voiteluaineiden varastoinnin on arvioitu olevan periaatteiltaan riittävä. Määräykset ovat kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n mukaisia. Määräykset Määräykset on annettu toiminnasta aiheutuvien pölyja melupäästöjen vähentämiseksi ja niiden leviämisen rajoittamiseksi. Määräykset on annettu erityisesti lähimmille häiriölle alttiille kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Pölyn osalta on otettava huomioon myös, että S-Ryhmän logistiikkakeskukset Oy on hakemuksesta antamassaan muistutuksessa todennut Bastukärr I työpaikka-alueella sijaitsevien logistiikkakeskustensa sisältävän merkittävän määrän pölylle herkkiä laitteita. Määräyksessä 25. asetetut melutason raja-arvot ovat kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 :n mukaisia ja määräyksissä 23. ja 26. asetetut velvoitteet vastaavat asetuksen 4 ja 6 :ää. Toiminta-alueen länsipuolella oleva metsäalue, johon Keinukallion virkistysalueen ladut ja polut oluttuvat, voidaan tulkita taajaman välittömässä läheisyydessä olevaksi virkistysalueeksi, jossa asetuksen 7 :n mukaisesti voidaan soveltaa asumiseen käytettäville alueille säädettyjä raja-arvoja (päiväohjearvo (klo 7 22) L Aeq 55 db ja yöohjearvo (klo 22 7) L Aeq 50 db). Määräykset 27. ja 28. Määräykset on annettu räjäytyksistä aiheutuvan melun ja tärinän haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Louhintaräjäytyksistä aiheutuvaa ilmanpaineiskua ja tärinää on mahdollista ehkäistä mm. kiinnittämällä huomiota räjäytyspanosten suuruuteen, räjäytyksen sytytykseen, räjäytyskenttien suuruuteen ja muihin työ- ja toimintatapoihin. Tärinän vaikutusalueen asukkaille ja lähialueen toimijoille on toimitettava tieto alueella suoritettaviksi suunnitelluista räjäytyksistä, jotta niihin voidaan ennakolta varautua. S-Ryhmän logistiikkakeskukset Oy on hakemuksesta antamassaan muistutuksessa todennut Bastukärr I työpaikka-alueella sijaitsevien logistiikkakeskustensa sisältävän merkittävän määrän tärinälle herkkiä laitteita. Määräys 29. Määräys on annettu jätelain yleisten velvollisuuksien ja periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi sekä jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Jätelain 15 :n mukaan lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, lain 8 :ssä säädetyn etusija-

124 124 (135) järjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain toimijalle, jolle on ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tai rekisteröinnin tai jätelain mukaisen jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitsemisen nojalla oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä. Jätelain 16 :n mukaan vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallisen jätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään tarkemmin jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 :ssä. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Lisäksi jätelain 121 :ssä on säädetty siirtoasiakirjamenettelystä. Kaivannaisjätteiden (louhinta-alueelta poistettavat pintamaat) käsittelystä on annettu lisäksi määräykset Määräykset 30. ja 31. Poikkeuksellisia tilanteita ja niihin varautumista koskevat määräykset on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi ja viranomaisten tiedon saannin varmistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 15 :n mukaan luvanvaraisen toiminnanharjoittajan on ennakolta varauduttava toimiin onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Ympäristönsuojelulain 14 :n mukaan, jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Ympäristönsuojelulain 123 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Toiminnan luonne ja sijainti huomioon ottaen ympäristön kannalta merkittävimmäksi toimintaan liittyväksi riskiksi on arvioitu kemikaalivuodot.

125 125 (135) Määräykset Määräysten perusteena on ympäristönsuojelulain 62 sekä maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta, jätelain 120 :ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta sekä jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman noudattamisesta. Ympäristöluvassa on myös annettava tarpeelliset määräykset tulosten toimittamisesta valvontaviranomaiselle. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 :n mukaan maa-aineslain mukaisesta lupapäätöksestä tulee käydä ilmi tarvittavassa laajuudessa tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Louhintaan liittyvien rakenteiden, täyttömäen ja vallien sekä ympäristönsuojelurakenteiden kunnon säännöllinen tarkkailu on tarpeen toiminnan luvanmukaisuuden varmistamiseksi sekä mahdollisten onnettomuus- ja pilaantumisriskien havaitsemiseksi ajoissa. Hakemukseen on liitetty esitykset betoni- ja tiilijätteen sekä maaainesjätteen jätelain 120 :n mukaisiksi jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelmiksi (Bastukärr, Talma, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty sekä Sipoo, Talma, betoni- ja tiilijätteen kierrätys, Rudus Oy:n jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma, päivätty ). Suunnitelmien on katsottu olevan toiminnan luonne huomioon ottaen riittävät. Pinta- ja pohjavesien sekä melu-, pöly- ja tärinävaikutusten tarkkailu on hyväksytty tehtävän pääosin hakemukseen liitetyssä tarkkailuohjelmaehdotuksessa (Bastukärr, Sipoo. Pohja- ja pintaveden sekä melun, tärinän ja pölyn tarkkailuohjelma. Laadittu ja päivitetty ) esitetysti. Tarkkailua on velvoitettu täydentämään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyillä seikoilla. S-Ryhmän logistiikkakeskukset Oy on hakemuksesta antamassaan muistutuksessa todennut Bastukärr I työpaikka-alueella sijaitsevien logistiikkakeskustensa sisältävän merkittävän määrän pölylle herkkiä laitteita ja näin ollen ilman hiukkaspitoisuuksien tarkkailu arvioitiin olevan tarpeen tehdä niin, että tulokset kuvaavat toiminnan vaikutuksia myös em. työpaikka-alueella. Tärinän seurannan osalta on otettava mm. huomioon, että S-Ryhmän logistiikkakeskukset Oy on hakemuksesta antamassaan muistutuksessa todennut Bastukärr I työpaikka-alueella sijaitsevien logistiikkakeskustensa sisältävän merkittävän määrän tärinälle herkkiä laitteita. Muilta osin hakemuksessa esitetyn tarkkailun arvioitiin olevan riittävä. Hakemuksesta annetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa on vaadittu, että toiminnasta aiheutuvaa melua tulisi seurata jatkuvatoimisin mittauksin. Toiminta-alue on vilkkaasti liikennöityjen teiden ympäröimä ja myös lentoliikenteen on todettu vaikuttavan alueen melutasoon. Hakemuksen mukaan melua on jo mitattu jatkuvatoimisesti viereisellä alueella (Bastukärr I)

126 126 (135) tehtävään louhinta- ja murskaustoimintaan liittyen. Päivä- ja yöajan keskiäänitasoissa on todettu olevan huomattavaa vaihtelua riippumatta siitä, onko alueella louhintaa tai murskausta käynnissä. Edellä mainittu huomioon ottaen melutarkkailu arvioitiin olevan tarkoituksenmukaisinta toteuttaa tarkkailuohjelmaehdotuksessa esitetysti kertaluonteisin mittauksin. Lausunnoissa ja muistutuksissa on myös vaadittu melun mittauspisteen sijoittamista toiminta-alueen ja Nikinmäen asuinalueen väliin. Toiminta-alueen etäisyys Nikinmäen asuinalueeseen on lähimmillään noin 1,7 kilometriä. Etäisyys huomioon ottaen tarkkailupisteen lisäämisestä toiminta-alueen ja kyseisen asuinalueen väliin ei arvioitu olevan tarpeen määrätä. Ympäristönsuojelulain 209 :n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämät mittaukset, testaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Jätteitä koskevasta kirjanpidosta on säädetty lisäksi jätelain 118 ja 119 :ssä sekä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 22 :ssä. Edellä mainitut kirjanpitoa koskevat velvoitteet koskevat jätteen laitos- ja ammattimaisia käsittelijöitä suoraan riippumatta ympäristöluvasta. Jätteiden luokittelu on tehtävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 4 mukaisesti ja jätteiden käsittelytoimen luokitus asetuksen liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Maa-aineslain 23 a :n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Lupaviranomaisen on vuosittain ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle edellä tarkoitettujen ilmoitusten perusteella otetun aineksen määrä ja laatu. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n mukaan ilmoitus on tehtävä viimeistään tammikuun 31 päivänä. NOTTOtietojärjestelmällä tarkoitetaan maa-aineslain 23 b :ssä tarkoitettua tietojärjestelmää. Tiedot on velvoitettu toimittamaan suoraan ELY-keskukselle. Määräykset 45. ja 46. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida mahdollinen uuden lupakäsittelyn tarve. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Ympäristönsuojelulain 94 :n mukaan, jos ympäristölupa ei sisällä riittäviä määräyksiä toiminnan lopettamisen varalta, lupaviranomaisen on annettava tätä tarkoittavat määräykset. Suunnitelma toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista on velvoitettu toimittamaan toimivaltaiselle lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi tarvittaessa antaa suunnitelman perusteella toiminnan lopettamista koskevia tarkentavia määräyksiä. Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta on hakemuksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että toiminnan päättyessä alueelta on poistettava

127 127 (135) myös betoni- ja tiilijätteen käsittelykentän rakenteissa käytetty betonimurske. Tarvittaessa lupaviranomainen voi antaa määräyksen myös rakenteissa käytetyn betonimurskeen poistamisesta. Hakemuksen mukaan osa-alueen C louhinta on vireillä olevan Bastukärr II asemakaavan kaava-alueen esirakentamista, eikä ottotoiminnan jälkeen tehdä perinteistä maisemointia. Louhittu pohjataso jätetään murskepintaiseksi. Täyttömäen (osa-alue B) ja vallien (osa-alue C) maisemoinnista on annettu määräys 12. Määräykset 47. ja 48. Jätteen käsittelytoiminnan vakuudesta ja sen määrästä on säädetty ympäristönsuojelulain 59 ja 60 :ssä. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden on oltava riittävä edellä mainittujen toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Kaatopaikan vakuuden on katettava kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset. Kaatopaikan ja muun pitkäaikaisen toiminnan vakuutta on lisäksi kerrytettävä siten, että vakuuden määrä vastaa koko ajan mahdollisimman hyvin niitä kustannuksia, joita toiminnan lopettaminen ja jälkihoito arviointihetkellä aiheuttaisivat. Ympäristönsuojelulain 61 :ssä on säädetty vakuuden asettamisesta ja voimassaolosta. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden on oltava voimassa yhtäjaksoisesti tai määrävälein uusittuna vähintään kolme kuukautta vakuuden kattamien toimien suorittamisesta ja niiden ilmoittamisesta valvontaviranomaiselle. Kaatopaikan vakuuden on oltava voimassa kaatopaikan sulkemisen jälkeisen tarkkailun ja muun jälkihoidon päättymiseen saakka. Hakija on esittänyt betoni- ja tiilijätteen käsittelyn vakuudeksi euroa (sis. alv 24 %). Hakijan esittämässä vakuuslaskelmassa on huomioitu mm. betoni- ja tiilijätteen murskauksen ja murskeen laadunvalvonnan kustannukset sekä murskauksen yhteydessä poistettavan muun rakennusjätteen poistoimittamisesta aiheutuvat kustannukset. Varastossa olevan käsittelemättömän betoni- ja tiilijätteen määränä on käytetty hakemuksessa esitettyä suurinta sallittua käsittelemättömän betoni- ja tiilijätteen sekä valmiiden murskeiden yhteismäärää (yhteensä t). Hakijan laskelmassa edellä mainituista kustannuksista on vähennetty valmiiden murskeiden ja murskeen seasta eroteltavan metallijätteen myyntihinta (positiivinen arvo). Aluehallintovirasto on määrännyt vakuuden asetettavaksi yleisen käytännön mukaisesti siten, että jätteiden mahdollista positiivista arvoa ei vähennetä vakuudesta. Määräyksessä 48. asetetun maa-aineslain 12 :n mukaisen lupamääräysten noudattamisvakuuden arvioitiin kattavan tässä tapauksessa myös

128 128 (135) maankaatopaikan (täyttömäki ja vallit) maisemoinnin. Näin ollen maankaatopaikan osalta erillisen ympäristönsuojelulain 59 :n mukaisen vakuuden asettamisen ei arvioitu olevan tarpeen. Maa-aineslain 12 :n mukaan lupaviranomainen voi määrätä, että ennen ainesten ottamista hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Maa-aineslain mukainen lupamääräysten noudattamisvakuus on asetettu erityisesti jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamisen varmistamiseksi ja vakuuden suuruus perustuu hakijan esitykseen jälkihoitotoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista. Maa-ainesten ottamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n mukaan maa-aineslain 12 :n nojalla määrätyn vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Ympäristövaikutusten arvioinnin huomioon ottaminen Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Yhteysviranomaisen arviointiselostuksesta antamassa lausunnossa esiin tuomat jatkosuunnittelussa ja luvittamisessa huomioitavat asiat on otettu huomioon seuraavasti. - Hakija on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Hakemusta on muutettu ELY-keskuksen antaman lausunnon (UUDELY/9631/2017) perusteella mm. muuttamalla alimpia louhintatasoja niin, että louhinta tapahtuu pääosin pohjaveden pinnan yläpuolella. Hakemukseen tehtyjen muutosten jälkeen louhinnasta ei ole arvioitu aiheutuvan sellaista tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, että toiminta olisi vaatinut vesilain mukaisen luvan. Määräyksessä 34. velvoitetussa pohjaveden tarkkailussa on huomioitu talousvesikaivojen tarkkailu. - Hulevesien käsittely hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna vastaa YVA-selostuksessa esitettyä. Biologinen suodatus on velvoitettu rakentamaan heti, kun se on louhinnan etenemisen kannalta mahdollista. Hakemukseen liitetyn alustavan hulevesien hallintasuunnitelman (Bastukärrin louhinta-alueen hulevesien käsittelyn vaiheistus, Ramboll Finland Oy, ) mukaan biologinen suodatus on mahdollista toteuttaa osa-alueen C louhintavaiheen 3 loppupuolella. - Kirjoverkkoperhosesiintymä on huomioitu määräyksestä 2. ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. - YVA-selostukseen liitettyä meluselvitystä ja täydennetty ja tarkennettu lupahakemusta varten. Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna melun, pölyn ja tärinän torjunnan on arvioitu olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

129 129 (135) Vastaus lausuntoihin ja muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Toiminnanharjoittaja on omalta osaltaan vastannut lausuntoihin sekä muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyihin vaatimuksiin. Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitetyt seikat on otettu huomioon luparatkaisun perusteluista sekä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa seuraavan: Aluehallintovirasto viittaa kohtaan Ratkaisun perustelut ja toteaa, että ympäristönsuojelulaissa ja maa-aineslaissa säädettyjen luvanmyöntämisen edellytysten arvioitiin täyttyvän tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa kaikkien hakemuksessa esitettyjen toimintojen osalta. Maa-aineslain mukaan maa-aineslupa on myönnettävä ja ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupa on myönnettävä, mikäli laissa säädetyt luvanmyöntämisen edellytykset täyttyvät. Ympäristölupa ja maa-aineslupa perustuvat oikeudellisiin kriteereihin eikä esimerkiksi hakemuksen mukaisen toiminnan tarveharkintaan. Parmanojan varrella sijaitseville kiinteistöille aiheutuneiden haittojen (ojan tulviminen, peltoalueiden vettyminen) ja ojan kunnostamista koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakemuksen mukaan ainoastaan osa-alueen C louhintavaiheiden 1 ja 2 alueella muodostuvat hulevedet johdetaan Parmanojan suuntaan ja että louhinnan edetessä Parmanojan valuma-alue tulee pienenemään nykyiseen verrattuna. Hulevesien virtaamahuippuja tullaan myös tasaamaan altailla. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu osallistumaan laskuojien kunnossapitoon siltä osin, kun kunnostuksen tarve johtuu nyt tarkasteltavana olevan hakemuksen mukaisella toiminta-alueella muodostuvien hulevesien johtamisesta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan nyt kyseessä olevan asian yhteydessä ei voida tutkia ja antaa määräyksiä, jotka liittyvät lupa-alueen vieressä olevan työpaikka-alueeseen ja siellä harjoitettaviin toimintoihin. Betoni- ja tiilijätteen käsittelyn sekä maankaatopaikkatoiminnan vakuuksien osalta aluehallintovirasto viittaa jätteen käsittelytoiminnalle asetettua vakuutta koskevaan lupamääräykseen (määräys 48.) ja sen perusteluihin ja toteaa, että betoni- ja tiilijätteen käsittelylle ja maankaatopaikkatoiminnalle asetettujen vakuuksien on arvioitu olevan riittävät ympäristönsuojelulain 59 :ssä tarkoitettujen toimien hoitamiseksi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ympäristönsuojelulain 59 :n mukaista vakuutta ei ole tarkoitettu kattamaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan ympäristövahingon tai jonkun muun yllättävän tilanteen aiheuttamia kuluja. Liikennejärjestelyihin ja liikenteestä aiheutuviin vaikutuksiin liittyen aluehallintovirasto viittaa hakijan vastineen liitteenä olleeseen KHO:n vuosikirjapäätökseen 2014:115 ja toteaa, että teiden ja katujen käyttäjien liikenneturvallisuus tai liikenteen sujuvuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen, eikä niitä voida tämän vuoksi ottaa huomioon lupaharkinnassa. Maa-aineslain mukaan liikenteen järjestämisestä voidaan antaa määräyksiä erityisesti pohjaveden suojelemiseksi. Liikenteen vaikutukset

130 130 (135) mm. meluun on otettu huomioon toiminta-alueella ja sen välittömässä lähiympäristössä. Vahingonkorvausvaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa seuraavan. Maa-aineslain 9 :n mukaan, jos ainesten ottaminen alentaa viereisen tai lähistöllä sijaitsevan kiinteistön arvoa tai aiheuttaa muuta sellaista vahinkoa tai haittaa kiinteistön käyttämiselle, mitä ei ole pidettävä vähäisenä, on kiinteistön omistajalla ja haltijalla oikeus saada ainesten ottajalta täysi korvaus haitasta, joka ainesten ottamisesta hänelle aiheutuu. Jollei korvauksesta sovita, kysymys oikeudesta korvaukseen ratkaistaan ja korvaus määrätään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia noudattaen toimituksessa, jota haetaan Maanmittauslaitokselta. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan myöskään ympäristöluvassa ei voida määrätä kuin toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Koska korvauksia ei ole vaadittu vesistön pilaantumisen perusteella, ei korvausvaatimuksia voida tämän asian yhteydessä tutkia. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 20 vuotta luvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Kaikki luvassa määrätyt toimenpiteet tulee suorittaa loppuun luvan voimassaoloaikana. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Ei korvattavia päätöksiä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Lainavoimaisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta.

131 131 (135) Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Rudus Oy:lle maa-aineslain 21 :n ja ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen luvan aloittaa kalliokiviaineksen louhinta osa-alueen B sekä osa-alueen C louhintavaiheiden 1 ja 2 osalta sekä ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisen luvan aloittaa kiviaineksen murskaus tämän lupapäätöksen mukaisia lupamääräyksiä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on ennen louhinnan aloittamista asetettava euron suuruinen vakuus sekä ennen kiviaineksen murskauksen aloittamista euron vakuus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat- vastuualueelle ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus voidaan asettaa pankkitalletuksena, pankkitakauksena tai takausvakuutuksena. Vakuuden antajan on oltava luotto, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon Maa-aineslain 21 :n mukaan lupaviranomainen voi perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, luvan hakijan pyynnöstä määrätä, että ainesten ottaminen voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Samaisen pykälän mukaan yhteiskäsittelyssä annetun luvan täytäntöönpanoon sovelletaan, mitä ympäristönsuojelulain 198 :n ja :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 199 :n mukaan lupaviranomainen voi hyväksyä hakijan esittämästä perustellusta syystä toiminnan aloittamisen muutoksenhausta huolimatta edellyttäen, että täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Lupaviranomainen voi tarvittaessa määrätä täytäntöönpanon lupapäätöstä suppeammaksi. Toiminnan aloittamislupaa on haettu osa-alueen B sekä osa-alueen C vaiheiden 1, 2 ja 3 louhinnalle (MAL 21 ja YSL 199 ) sekä alueelta louhitun ja muualta tuodun kiviaineksen murskaukselle ja pilaantumattomien maiden vastaanotolle (YSL 199 ). Aluehallintovirasto on arvioinut osa-alueen B sekä osa-alueen C louhintavaiheiden 1 ja 2 louhinnan sekä kiviaineksen murskauksen aloittamiselle olevan esitetty perusteltu syy.

132 132 (135) Osa-alueen C louhintavaiheen osalta aluehallintovirasto viittaa Uudenmaan ELY-keskuksen hakemuksesta antamaan lausuntoon. ELY-keskus on todennut, että aloituslupaa osa-alueen C vaiheen 3 louhinnalle ei tule kaavoituksen tässä vaiheessa myöntää. Hakemuksessa ei ELY-keskuksen käsityksen mukaan ole esitetty aloitusluvan tueksi mitään sellaisia perusteluja tai tietoja, jonka mukaan tiejärjestelyt ja liittymä maantielle 1521 sekä suojaviheralueen rakenteet olisi riittävän yksityiskohtaisesti ratkaistu ja varmistettu, ettei nyt haetulla toiminnalla tuoteta huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle. Alueen täyttömäkeen ja valleihin on edellytetty sijoitettavaksi ensisijaisesti louhinta-alueelta poistettavat pintamaat ja näin ollen aloitusluvan myöntämiselle muualta tuotavien maa-ainesten vastaanotolle ei ole katsottu olevan perusteltua syytä. Aluehallintovirasto on arvioinut asetettujen vakuuksien olevan riittävät maa-aineslain 21 :ssä ja ympäristönsuojelulain 199 :ssä tarkoitettujen toimenpiteiden varmistamiseksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11, 12, 14 17, 20, 48, 49, 51 53, 58 62, 66, 70, 83, 87, , 123, 190, 191, 199, 209 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3, 5, 5a, 6, 10 12, 20, 20a, 21, 23a, 23b Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 6 9 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15 17, 29, , 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 9, 12, 13, 20, 22, 25, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Asian käsittelystä peritään maksu, joka määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2019 ja 2020 annetun valtioneuvoston asetuksen (1244/2018) mukaisesti. Asetuksen 8 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on vireillä tämän asetuksen voimaan tullessa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireilletuloaikana voimassa olleen aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017 annetun valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) liitteen kohdan 3.1. taulukon mukaan kivenlouhimon (YSL ja

133 133 (135) maa-aineslupa) luvan käsittelystä perittävä maksu on euroa, kiinteän murskaamon luvan käsittelystä perittävä maksu on euroa, yli tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan luvan käsittelystä perittävä maksu on euroa ja pilaantumattoman maaainesjätteen, betoni-, tiili- tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muuta käsittelyä kuin sijoittamista kaatopaikalle koskevan luvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 4. mukaan ympäristönsuojelulain 46 :ssä tarkoitettujen samanaikaisesti ratkaistavien useiden toimintojen lupa-asioiden käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia näiden toimintojen maksuista. Asetuksen liitteen kohdan 3.1. alakohdan 6. mukaan ympäristönsuojelulain 47 a :n mukaisessa maa-ainesten ottamistoimintaa koskevassa asiassa peritään yhdistetty maksu siten, että korkeampaan maksuun lisätään toisen toiminnan käsittelymaksusta 50 %. Edellä esitetyn perusteella käsittelymaksu tässä lupa-asiassa muodostuu seuraavasti: - kivenlouhimo (ympäristölupa ja maa-aineslupa); euroa - louheen murskaus; euroa 50 % = euroa - maankaatopaikka; euroa 50 % = euroa - betoni- ja tiilijätteen käsittely; euroa 50 % = euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Rudus Oy Sipoon kunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan terveydensuojeluviranomainen Sipoon kunnan kaavoitusviranomainen Keravan kaupunki Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Keravan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vantaan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueet Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut -vastuualue Gasum Oy Suomen ympäristökeskus

134 134 (135) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille sekä mielipiteen jättäneille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla, internetissä ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Sipoon kunnan sekä Keravan ja Vantaan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös julkaistaan internetissä Lupatietopalvelussa osoitteessa Kuulutuksesta ilmoitetaan Keski-Uusimaa, Östnyland, Vantaan Sanomat sekä Sipoon Sanomat -nimisissä lehdissä.

135 135 (135) MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Sijainti- ja maastokartta Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Päivi Vilenius ja Arja Johansson ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Sari Lansola. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

136 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

137 Liite 2