Rehtorintie 11, Espoo Julkisivun kuntotutkimus ja julkisivu- / vesikattorakenteiden haitta-ainekartoitus

Transkriptio

1 1/37 Tutkimusraportti Rehtorintie 11, Espoo Julkisivun kuntotutkimus ja julkisivu- / vesikattorakenteiden haitta-ainekartoitus Projekti

2 2/37 TIIVISTELMÄ Rehtorintien koulurakennuksen julkisivujen kuntotutkimus käsitti julkisivun tiilimuurauksen ja betonirakenteiden aistinvaraisen tarkastelun sekä kuntotutkimuksen betonipeitemittauksin, näytteenotoin ja laboratorioanalyysein. Lisäksi tehtiin havaintoja julkisivun puu- ja peltiverhouksen kunnosta sekä ulkoseinien vierustoista. Tiilimuuraus oli pääosin hyvässä kunnossa. Laastisaumat olivat paikoin rapautuneet ulkonurkissa sekä rakennuksen korkealla osalla, jossa oli joka laastisaumassa harjaterästanko. Nämä teräkset olivat ruostuneet julkisivujen yläosissa sillä seurauksella, että laastisaumat olivat irronneet näiltä osin laajalti. Lisäksi korkean osan muurauksessa oli mahdollisesti rakenteiden ylimääräisiin liikkeisiin viittaavia halkeamia. Ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin 10 kpl materiaalinäytteitä, joille suoritetiin mikrobianalyysi. Eristeessä ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. Julkisivutiilen ja lämmöneristeen välissä on 10 mm leveä ilmarako, joka parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Tiilijulkisivulle suositellaan paikallisia saumakorjauksia sekä muurauksen osittaista uusimista vähintään korkean osan päätyjulkisivujen osalta. Julkisivun betonirakenteet koostuvat sokkelista, korkean osan kantavista betonipilareista ja julkisivun elementtipalkeista ja pilareista. Betonipintojen maalipinta irtoili paikoin. Lisäksi havaittiin viitteitä betoniterästen korroosiosta etenkin elementtipilarien pystyteräksissä. Näkyviä korroosiovaurioita oli vain vähän, mutta pilarien ulkopinnassa oli monin paikoin ohuita halkeamia merkkeinä alkaneesta teräskorroosiosta. Betonipeitemittausten ja betonin karbonatisoitumissyvyyden perusteella pilarielementtien pieliteräksiin kohdistuu korroosioriski. Betonirakenteille suositellaan pinnoitus-laastipaikkauskorjausta. Riippuen korjauksen käyttöikävaatimuksesta, elementtipilarit voidaan myös uusia. Lisäksi kaikki julkisivun elastiset saumaukset suositellaan uusittaviksi, sillä saumaukset halkeilivat yleisesti. Betoni- ja tiilipintojen lisäksi rakennuksessa on pieni määrä puu- ja peltijulkisivua. Puujulkisivulle suositellaan huoltomaalausta ja paikallista uusimista. Ilmanvaihtokonehuoneen profiilipeltijulkisivu oli kunnossa eikä sille esitetä toimenpiteitä. Lisäksi havaittiin, että sokkelit rajoittuivat monin paikoin nurmi- / multamaahan, mikä lisää sokkelien ja ulkoseinien alaosien kosteusrasitusta. Sokkelien vierustoille suositellaan levitettävän sepelikaista. Toimeksiantoon kuului myös julkisivun ja vesikattorakenteiden haitta-ainetutkimus. Puujulkisivun tuulensuojalevynä käytetty lujalevy sisälsi asbestia samoin kuin profiilipeltirakenteisen ulkoseinän lujalevy. Lisäksi betonipintojen valkoinen maali sisälsi runsaasti sinkkiä. Tarkastanut: Olli Lipponen Tiimipäällikkö, DI Pasi-Pekka Immonen Tiimipäällikkö (RAKT1), Ins. (AMK)

3 3/37 SISÄLTÖ Tiivistelmä... 2 Sisältö Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 5 Yleistiedot... 5 Tehtävä ja lähtötilanne... 5 Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus... 5 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet... 6 Rakennusaikaiset määräykset Tiiliverhottu julkisivu... 7 Rakenne suunnitelmien perusteella... 7 Aistinvaraiset havainnot... 7 Rakenneavaukset Mikrorakennetutkimukset Mikrobianalyysien tulokset Julkisivujen betoniosat Rakenne havaintojen ja piirustusten perusteella Betonin kunto ja betonipinnat Betoniteräkset ja raudoituksen korroosio Rakenneavaukset Betonin lujuus Betonin mikrorakennetutkimus Muut julkisivupinnat ja havainnot Aistinvaraiset havainnot Julkisivu- ja vesikattorakenteiden haitta-aineet Yleistä Asbestianalyysien tulokset PAH-yhdisteanalyysien tulokset PCB-analyysien tulokset Raskasmetallianalyysien tulokset Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Suositeltavat jatkotutkimukset Julkisivun tiilimuuraus Julkisivun betonirakenteet Puujulkisivu Peltijulkisivu Rakennuksen vierustat... 37

4 4/37 Liitteet Liite 1 Tutkimuskartta Liite 2 Ohuthieanalyysi Liite 3 Vetolujuuskokeet Liite 4 Kloridianalyysi Liite 5 Betonin karbonatisoitumisen määritys Liite 6 Mikrobianalyysi Liite 7 Asbestianalyysi Liite 8 PAH-yhdisteanalyysi Liite 9 PCB- ja Pb-analyysi Liite 10 Raskasmetallianalyysi

5 5/37 1. TUTKIMUSKOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tilaaja: Espoon kaupunki Tilapalvelut-liikelaitos PL Espoon kaupunki Yhteyshenkilö: Jari Hyötyläinen Tutkimuksen tekijä: Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Tiimipäällikkö Olli Lipponen olli.lipponen@wsp.com puh Tutkimuksen kohteena on Espoossa sijaitseva Rehtorintien koulurakennus. Kohteessa on kaksi maanpäällistä kerrosta käsittävä luokkasiipi sekä palloiluhallin käsittävä siipi. Kohde on valmistunut vuonna Tutkimuksissa oli lähtötietoina käytössä kohteen arkkitehti- ja rakennepiirustuksia. Tehtävä ja lähtötilanne Tehtävänä oli rakennuksen julkisivujen kuntotutkimus sekä julkisivujen ja vesikaton haitta-ainekartoitus. Lähtötilanne tutkimukselle oli julkisivuissa havaitut silmämääräiset vauriot ja huoli julkisivun tiilimuurauksen ylimääräisistä liikkeistä. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin Tutkimuksen suoritti DI Olli Lipponen. Tarkastuksessa käytettiin kuorma-autoalustaista henkilönostinta. Tutkimuksen rajaus ja luotettavuus Julkisivu- ja vesikattorakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: Raudoituksen betonipeitemittauksia yleisesti näytteenoton yhteydessä betonirakenteista Betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys 17 kpl Ohuthietutkimus 2 kpl o 1 kpl betonisokkeli o 1 kpl julkisivumuuraus Betonin vetolujuuskoe 3 kpl

6 6/37 o 2 kpl julkisivun pilarielementti o 1 kpl sokkelielementti Betonin kloridipitoisuuden määritys 2 kpl o 2 kpl Sokkelibetoni Ulkoseinän lämmöneristeen mikrobianalyysi (laimennosviljely) 10 kpl Asbestianalyysi 5 kpl PAH-analyysi 2 kpl PCB- ja lyijyanalyysi 2 kpl Raskasmetallianalyysi 1 kpl. Kuntotutkimuksen tutkimusmenetelmät on valittu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa ja niissä esiintyviä puutteita on tarkasteltu kenttätutkimuksissa. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteena voidaan mainita, että näytteenotto rakenteista tehtiin otantana ja silmämääräisen tutkimuksen perusteella. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Aistinvaraisten tutkimusten lisäksi osa havainnoista edellytti mittalaitteistojen käyttöä. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi betonipeitemittaria (Proceq Profometer 5+). Laboratorioanalyysit on tehty :n laboratoriossa, joka on Finas-akkreditointipalvelun hyväksymä testauslaboratorio T269. Pätevyysalueena on kovettuneen betonin testaus. Rakennusaikaiset määräykset Kohteen rakennusaikaiset (Betoninormit 1980, Betonin säilyvyys BY ) julkisivubetonirakenteiden säilyvyyteen ja muuhun tekniseen laatuun merkittä-västi vaikuttavat, määräykset ja ohjeet ovat olleet seuraavat: - betonin lujuusluokka normaaliolosuhde K25 - raudoituksen suojabetonipeite 25 mm ympäristöluokka Y2 - betonin sallittu kloridipitoisuus 1% sementin painosta - ulkokuoren paksuus 70 mm - lämmöneriste paksuus 120 mm lujuus 3 kn/m 2 - lämmöneristeen läpi menevät teräsosat ruostumatonta terästä - syöpymisvaaralle alttiit kiinnikkeet korroosion kestävästä aineesta - lämpökäsittelyä korkeissa lämpötiloissa (> 60 C) ei suositella - julkisivubetonin pakkasenkestävyysvaatimus - moduulimitoitus ja tyyppidetaljit BES-julkaisun mukaan - BY 13 Betonipinnat luokitusohjeet - Toleranssivaatimukset, SBK, RT-kortti.

7 7/37 2. TIILIVERHOTTU JULKISIVU Rakenne suunnitelmien perusteella Rakennuksen pääleikkauksen rakennetyyppien perusteella tiiliverhottua ulkoseinää on sekä kalkkihiekkatiilistä muuratulla sisäkuorella, että betonisella sisäkuorella. Julkisivumuuraus on ½ kiven paksuinen ja sen takana on 10 mm ilmarako. Alkuperäiset rakennetyypit on esitetty seuraavissa kuvissa. Kuva 1. Julkisivumuurauksen takana on alkuperäisten suunnitelmien mukaan 10 mm ilmarako. Kuva 2. Osassa ulkoseiniä on betoninen sisäkuori. Aistinvaraiset havainnot Kenttätutkimusten yhteydessä tehtiin seuraavat aistinvaraiset havainnot. Matalan osan tiilijulkisivu Tiilipinnat ovat yleisesti hyvässä / tyydyttävässä kunnossa. Puutteena voidaan mainita, että laastisaumat ovat paikoin rapautuneet pinnastaan rakennuksen ulkonurkissa. Tiilimuurauksen alaosissa on joka pystysauma avoin tuuletusaukkoina. Tiilimuuraus on enimmillään noin 25 mm ulokkeella verrattuna sokkelin / ikkunaylityspalkin ulkopintaan. Verrattuna pystyrakenteisiin, ei ollut havaittavissa viitteitä, että muuraus olisi kallistumassa. Tutkimuksen yhteydessä muurauksen kuntoa arviotiin vasaroimalla voimakkaasti, eikä vasaroinnin yhteydessä havaittu muurauksen puutteelliseen sidontaan viittaavia merkkejä. Muurauksen ja betonirakenteiden elastiset saumaukset halkeilevat monin paikoin. Osa saumoista oli toteutettu laastisaumoina. Ikkunapeltien kaltevuus ja ulottuma ovat asianmukaiset. Kenttätutkimusten aikaan matalan osan julkisivun yläosista oli uusittu julkisivumuuraus paikallisilta alueilta.

8 8/37 Kuva 3. Yleiskuva matalan osan julkisivusta Kuva 4. Yleiskuva matalan osan julkisivusta Kuva 5. Yleiskuva matalan osan (luokkasiipi) tiilijulkisivun kunnosta. Kuva 6. Ulkonurkissa laastisaumat olivat paikoin rapautuneet

9 9/37 Kuva 7. Alimman tiilirivin joka pystysaumaan on asennettu tuuletuskotelo. Kuva 8. Elastiset saumaukset halkeilevat. Kuva 9. Julkisivutiilet ovat enimmillään n. 25 mm ulokkeella palkkien päällä. Kuva 10. Verrattaessa muurauksen asemaa suhteessa pilarielementtiin, ei ole havaittavissa viitteitä muurauksen kallistumisesta.

10 10/37 Kuva 11. Osa muurauksen ja betonirakenteiden välisistä kittisaumoista on yli 50 mm leveitä. Kuva 12. Muurauksen ja betonirakenteiden välejä on saumattu myös laastilla. Kuva 13. Ikkunapeltien kaltevuus ja ulottuma ovat asianmukaiset. Kuva 14. Ikkunapeltien kaltevuus ja ulottuma ovat asianmukaiset. Korkean osan tiilijulkisivu - Muurauksen alaosassa on matalan osan tapaan joka pystysauma avoin. - Merkittävin vaurio on korkean osan julkisivujen yläosissa olevien vaakaterästen korroosiovauriot. Joka 4. 5.:ssä vaakasaumassa on harjateräs noin 40 mm syvyydellä, ja teräkset olivat etenkin eteläpäädyn yläosassa korroosiotilassa. Korroosiovaurion myötä laastisaumoja on irronnut laajalti terästen kohdilta. - Päätyjen osalta rakennuksen kantavia pilareita on verhottu tiilimuurauksella. Pilareiden muurauksessa havaittiin halkeilua, joka mahdollisesti viittaa muurauksen / perustusten liikkeisiin tai epätasaiseen painumaan. Pilareiden kohdilla muuraus on kannatettu pilarianturoilta, kun taas muualta muuraus tukeutuu nauha-anturoihin. Pilareita verhoavaa muurausta

11 11/37 ei ole erotettu muusta muurauksesta liikuntasaumalla, jolloin perustusten epätasainen painuma on voinut johtaa halkeiluun. - Korkean osan länsijulkisivulla hallin kantavia betonipilareita ei ole verhottu tiilimuurauksella. - Muurauksen pinnassa oli jonkun verran sammal- ja jäkäläkasvustoa merkkinä korkeasta kosteusrasituksesta. - Pohjoispäädyssä oli kenttätutkimusten aikaan käynnissä yläosan julkisivumuurauksen paikallinen uusiminen. Purkualueella julkisivumuurauksessa oli asianmukainen määrä muuraussiteitä. Muuraussiteissä ei havaittu syöpymiä tai muita vaurioita. Kuva 15. Yleiskuva korkean osan länsijulkisivusta. Kuva 16. Yleiskuva korkean osan päätyjulkisivusta. Kuva 17. Korkean osan julkisivun vaakasaumoissa on korroosiovaurioituneita harjateräksiä. Laastisaumat ovat näiltä osin irronneet ulkopinnasta joko täysin tai osittain. Myös pystysaumat ovat rapautuneet. Kuva 18. Harjateräs on joka 4. 5.:ssä vaakasaumassa (merkitty nuolella).

12 12/37 Kuva 19. Korkean osan länsijulkisivu oli hieman paremmassa kunnossa kuin päätyjulkisivut. Kuva 20. Korkean osan päätyjulkisivujen ulkopinnassa havaittiin sammal- ja jäkäläkasvustoa. Kuva 21. Pystyhalkeama eteläpäädyn pilarin muurauksessa. Kuva 22. Muurauksen / perustusten liikkeisiin viittaavaa vaakahalkeilua pilarin muurauksessa. Kuva 23. Kenttätutkimusten aikaan korkean osan pohjoispäädyn muurausta uusittiin paikallisesti. Puretusta kohtaa mitattiin ulkoseinän rakennekerrokset. Kuvan mukaisesti tuuletusväli on noin 10 mm. Kuva 24. Ulkoseinärakenteessa oli muuraussiteitä. Kuvan muurausside on katkaistu purkutyön takia.

13 13/37 Rakenneavaukset Julkisivumuuraukseen tehtiin 10 kpl pienempiä näytteenottoreikiä mineraalivillanäytteiden keräämiseksi sekä 3 kpl avauksia halkaisijaltaan 50 mm timanttiporalla. Havainnot rakenneavauksista on esitetty seuraavissa kuvissa ja kuvateksteissä. Näyte WRT 8 - ½ kiven julkisivumuuraus (NRT) 130 mm - Ilmarako 10mm - Mineraalivilla 120 mm - Muurattu sisäkuori Kuva 25. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 8. Näyte WRT 12 - ½ kiven julkisivumuuraus (NRT) 130 mm - Ilmarako 15 mm - Mineraalivilla 125 mm - Muurattu sisäkuori. Kuva 26. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 12.

14 14/37 Näyte WRT 13 - ½ kiven julkisivumuuraus (NRT) 130 mm - Ilmarako mm - Mineraalivilla 125 mm - Muurattu sisäkuori. Kuva 27. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 13. Näytelieriöiden tiili- ja laastikappaleet pysyivät toisissaan tiukasti kiinni porauksen ajan, mikä on jo itsessään merkki muurauksen hyvästä kunnosta ja hyvästä tartunnasta laastin ja tiilen välillä. Kuva 28. Näytelieriö WRT 12 pysyi kasassa näytteenotossa. Kuva 29. Näytelieriö WRT 13 pysyi kasassa näytteenotossa. Mikrorakennetutkimukset Tiilimuurauksen mikrorakennetta selvitettiin ohuthietutkimuksella. Ohuthie tehtiin muurauksen julkisivusta poratusta näytelieriöstä, ja hie koostui sekä tiilestä että muurauslaastista. Yksityiskohtainen analyysiraportti on esitetty liitteessä 2. Ohuthietutkimuksessa tehtiin seuraavat merkittävimmät havainnot. - Muurauslaastissa ei havaittu kerrosrajoja. - Muurauslaastin sideaine on kalkki-sementtilaastia. Sideaineksen osuus on 32 vol-%. - Muurauslaasti on karbonatisoitunut koko hieen matkalta. - Huokosten osuus laastissa on noin 15 vol-%. - Laastin ja tiilen välinen tartunta on pääosin hyvä. - Tiili on mikrorakenteensa perusteella arviolta pakkasenkestävää.

15 15/37 Mikrobianalyysien tulokset Julkisivun lämmöneristeistä kerättiin 10 kpl materiaalinäytteitä mikrobitutkimusta varten. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 6. Näytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte M1: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, matalan osan julkisivu - Näyte M2: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, korkean osan julkisivu - Näyte M3: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, matalan osan julkisivu - Näyte M4: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, korkean osan julkisivu - Näyte M5: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, korkean osan julkisivu - Näyte M6: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, korkean osan julkisivu - Näyte M7: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, matalan osan julkisivu - Näyte M8: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, matalan osan julkisivu - Näyte M9: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, matalan osan julkisivu - Näyte M10: Ulkoseinän mineraalivillaeriste, matalan osan julkisivu. Valviran asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen osan IV (Asumisterveysasetus 20) mukaan laimennusviljelyllä analysoidussa näytteessä voidaan katsoa olevan mikrobikasvustoa, kun näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on vähintään cfu/g tai aktinomykeettien pitoisuus 3000 cfu/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään cfu/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Sienikasvusto materiaalissa viittaa materiaalissa olevaan kosteus- ja mikrobivaurioon. Mikäli materiaalissa havaitaan vain suuri bakteeripitoisuus, tämä voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Vaikka sienipitoisuus jää alle cfu/g voivat löydökset viitata mikrobikasvustoon silloin, kun näytteessä havaitaan kosteus- ja homevaurioon viittaavia kosteusvaurioindikaattoreita ja sienten kokonaispitoisuus on cfu/g tai näytteen sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua) ja pitoisuus kuitenkin >5000 cfu/g. Usean indikaattorin esiintyminen pieninä pitoisuuksina saattaa viitata itiöiden kerääntymiseen näytemateriaalin ajan myötä tai vanhaan kuivuneeseen vaurioon. Mikrobeille altistuminen ja oireilu ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Jotkut ihmiset voivat oireilla jo tavanomaisista mikrobipitoisuuksista, erityisesti, jos he ovat altistuneet ko. mikrobeille aiemmin.

16 16/37 Materiaalinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan: RAJA-AR- VOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT PITOISUUS [cfu/g] TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon / mikrobikasvua = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 M <45-0 M <45 Sphaeropsidales 0 M3 < <45-0 M <45 Tritirachium 0 M <45-0 M <45 Geomyces Sphaeropsidales 0 M <45 <45-0 M8 370 <45 <45 Aspergillus penicillioides 0 M <45 <45-0 M <45 <45 Aspergillus penicillioides 0 Näytteissä ei havaittu raja-arvoja ylittäviä mikrobipitoisuuksia. Viidessä näytteessä havaittiin pieni määrä, cfu/g, mikrobilajeja, joita pidetään kosteusvaurioindikaattoreina. Nämä pitoisuudet olivat kuitenkin niin matalia, että Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen viitearvot eivät ylittyneet.

17 17/37 3. JULKISIVUJEN BETONIOSAT Rakenne havaintojen ja piirustusten perusteella Julkisivujen betoniosien rakenteesta tehtiin tutkimusten yhteydessä seuraavia havaintoja: - Julkisivun betonipintoja ovat sokkelit (paikallavalettu ja elementtisokkeli), ikkuna-aukkojen ylityspalkit, pilarielementit ja korkean osan kantavat betonipilarit. - Pilari- ja palkkielementit ovat noin 110 mm paksuja, ja näillä kohdin lämmöneristepaksuus on noin 140 mm. - Sokkelielementtien ulkokuoren paksuus on noin 120 mm ja lämmöneristepaksuus (mineraalivilla) vaihtelee mm. Betonin kunto ja betonipinnat Kenttätutkimusten yhteydessä betonipinnoista tehtiin seuraavat aistinvaraiset havainnot: Kuva 30. Pilarien ja palkkien maalipinnat ovat pääosin kunnossa. Kuva 31. Paikoin maalipinta irtoilee.

18 18/37 Kuva 32. Elementtien nurkissa on paikoin lohkeamia. Kuva 33. Elementtien nurkissa on paikoin lohkeamia. Kuva 34. Pilarielementeissä on pystysuuntaisia halkeamia, jotka viittaavat pystyterästen korroosiotilaan. Kuva 35. Sokkelin maalipinta irtoilee paikoin laajalti. Kuva 36. Paikallavalusokkelin maalipinta on paikoin kulunut töhryjen puhdistuksen jäljiltä. Kuva 37. Sokkelielementit porrastavat paikoin.

19 19/37 Betoniteräkset ja raudoituksen korroosio Silmämääräiset havainnot Kenttätutkimuksen yhteydessä julkisivujen betonirakenteiden teräskorroosiosta tehtiin seuraavat aistinvaraiset havainnot: - Palkeissa, sokkeleissa ja hallin kantavissa pilareissa havaittiin hyvin vähän viitteitä teräskorroosiosta. - Julkisivun pilarielementeissä havaittiin muutama kohta, jossa korroosiotilassa oleva betoniteräs oli lohkaissut betonipinnan. Lisäksi pilarielementtien pinnassa oli vastaavissa kohti monin paikoin ohuita halkeamia, jotka viittaavat betoniterästen olevan näissä kohdin korroosiotilassa. Viitteet pilarielementtien korroosiovaurioista painottuivat matalan osan eteläjulkisivulle. Osa havaituista halkeamista oli hyvin ohuita ja ne olivat juuri ja juuri havaittavissa. Teräskorroosioon viittaavia merkkejä havaittiin noin % pilarielementeissä. - Betoninäytteissä olleissa raudoitteissa ei havaittu korroosiota. Kuva 38. Sokkelielementeissä havaittiin yksittäisiä teräskorroosiovaurioita. Kuva 39. Teräskorroosiovaurio pilarielementissä.

20 20/37 Kuva 40. Pilarielementissä oli alkava lohkeama, jonka takaa paljastui teräskorroosiovaurio. Kuva 41. Kuva liittyen viereiseen kuvaan. Kuva 42. Pilarielementin nurkassa on pystysuuntaista halkeilua merkkinä teräskorroosiovauriosta. Kuva 43. Ohutta pystysuuntaista halkeilua pilarielementin kulmassa Raudoituksen betonipeitteet ja betonin karbonatisoituminen Betonin karbonatisoitumissyvyys määritettiin viidestä betoninäytteestä sekä 12:sta porareiästä. Betonipeitemittauksia tehtiin rakenneosittain Proceq Profometer 5+ mittalaitteella. Sokkelielementit raudoitus Elementtien ulkopinnalta mitattiin raudoitteiden betonipeitteitä otantana.

21 21/37 Taulukko 1. Sokkelin betonipeitemittausten tulokset. Betonin karbonatisoitumissyvyyden keskiarvo on 16 mm, ja karbonatisoitumissyvyys vaihtelee mm välillä (7 kpl näytteitä). Mittausten perusteella 7 % sokkelin teräksistä sijaitsee alueella, jossa on korroosioriski. Karbonatisoitumisrintama on lähitulevaisuudessa saavuttamassa raudoitussyvyyden (20-30mm). Näytteiden perusteella karbonatisoitumiskerroin vaihtelee 1,67 3,67 mm/ a välillä ja on keskimäärin 2,67 mm/ omaista nopeutta. a. Näytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on edennyt tavan- Yleisesti ulkobetonirakenteen ulkopinnan normaalina karbonatisoitumiskertoimena pidetään arvoja välillä 1,5 3,5 mm/ a. Ikkunaylityspalkit raudoitus Elementtien ulkopinnalta mitattiin raudoitteiden betonipeitteitä otantana. Taulukko 2. Palkkien betonipeitemittausten tulokset. Betonin karbonatisoitumissyvyyden keskiarvo on 14 mm, ja karbonatisoitumissyvyys vaihtelee 8 17 mm välillä (5 kpl näytteitä). Mittausten perusteella 4 % hakateräksistä sijaitsee alueella, jossa on korroosioriski. Pääteräksiin ei kohdistu korroosioriskiä. Näytteiden perusteella karbonatisoitumiskerroin vaihtelee 1,33 2,83 mm/ a välillä ja on keskimäärin 2,30 mm/ a. Näytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on edennyt tavanomaista nopeutta.

22 22/37 Pilarielementit raudoitus Elementtien ulkopinnalta mitattiin raudoitteiden betonipeitteitä otantana. Taulukko 3. Pilarielementtien betonipeitemittausten tulokset. Betonin karbonatisoitumissyvyyden keskiarvo on 18 mm, ja karbonatisoitumissyvyys vaihtelee mm välillä (3 kpl näytteitä). Mittausten perusteella 2 % haka- / vaakateräksistä sijaitsee alueella, jossa on korroosioriski. Pää- eli pystyteräksistä 18 % sijaitsee alueella, jossa on korroosioriski. Näytteiden perusteella karbonatisoitumiskerroin vaihtelee 2,33 3,67 mm/ a välillä ja on keskimäärin 3,00 mm/ omaista nopeutta. a. Näytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on edennyt tavan- Hallin kantavat pilarit raudoitus Elementtien ulkopinnalta mitattiin raudoitteiden betonipeitteitä otantana. Taulukko 4. Hallin kantavien pilarien betonipeitemittausten tulokset. Betonin karbonatisoitumissyvyyden keskiarvo on 8 mm, ja karbonatisoitumissyvyys vaihtelee 6 10 mm välillä (2 kpl näytteitä). Mittausten perusteella 3 % hakateräksistä sijaitsee alueella, jossa on korroosioriski. Pääteräksistä alle 2 % sijaitsee alueella, jossa on korroosioriski.

23 23/37 Näytteiden perusteella karbonatisoitumiskerroin vaihtelee 1,00 1,67 mm/ a välillä ja on keskimäärin 1,33 mm/ a. Näytteiden perusteella betonin karbonatisoituminen on edennyt tavanomaista nopeutta hitaammin Betonin kloridipitoisuus Sokkelibetonin kloridipitoisuutta tutkittiin kahdesta porajauhenäytteestä. Näytteet kerättiin kohdista, joissa sokkelin vieressä oli kulkuväylä, jota mahdollisesti suolataan talvisin. Näytteiden kloridipitoisuudet olivat seuraavat: - Sokkelibetonin näytteen CL1 kloridipitoisuus on 0,01 massa-% - Sokkelibetonin näytteen CL2 kloridipitoisuus on 0,04 massa-% Näytteen CL2 kloridipitoisuus on lievästi koholla (haitallisena raja-arvona pidetään yleisesti 0,03 0,07 massa-%). Laboratorioanalyysi on liitteenä Yhteenveto raudoituksen korroosiosta Laskennallisesti sokkelin, palkkien ja halliosan kantavien pilareiden raudoituksesta 0 7 % on karbonatisoituneessa vyöhykkeessä, mikä on verrattain pieni osuus. Julkisivun elementtipilarien pääteräksistä on laskennallisesti 18 % karbonatisoituneessa vyöhykkeessä, jolloin näihin teräksiin kohdistuu merkittävä korroosioriski. Laskennallinen riskiarvio terästen korroosioriskistä on johdonmukainen rakenteista tehtyjen havaintojen kanssa. Elementtipilareissa havaittiin jonkin verran viitteitä teräskorroosiovaurioista, muissa rakenteissa havaittiin vain yksittäisiä viitteitä vaurioista. Rakenneavaukset Näytteenottoa varten tehtiin seuraavat rakenneavaukset 50 mm timanttiporalla: Näyte WRT 3 (Julkisivun pilarielementti) - Maalipinnoite - Betoni 110 mm - Mineraalivilla 140 mm - Rakenteen sisäkuori (ei porattu läpi). Kuva 44. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 3.

24 24/37 Näyte WRT 4 (Betonisokkeli) - Maalipinnoite - Betoni 117 mm - Mineraalivilla 50 mm (eriste kiinni betonissa) - Betoni (ei porattu läpi). Kuva 45. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 4. Näyte WRT 5 (Julkisivun palkkielementti) - Maalipinnoite - Betoni 117 mm - Mineraalivilla 140 mm - Betoni (ei porattu läpi). Kuva 46. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 5. Näyte WRT 6 (Betonisokkeli) - Maalipinnoite - Betoni 136 mm - Mineraalivilla 100 mm - Betoni (ei porattu läpi). Kuva 47. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 6.

25 25/37 Näyte WRT 7 (Korkean osan kantava pilari Näyte WRT 7 (120 mm) katkaistiin. Kuva 48. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 7. Näyte WRT 9 (Paikallavalettu sokkeli) Näyte WRT 9 (130 mm) katkaistiin. Näytteen takaa paljastui muovinen raudoitusvälike. Kuva 49. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 9.

26 26/37 Näyte WRT 10 (Julkisivun palkkielementti) - Maali - Betoni 125 mm - Mineraalivilla 140 mm - Rakenteen sisäkuori (ei porattu läpi) Kuva 50. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 10. Näyte WRT 11 (Julkisivun pilarielementti) - Maali - Betoni 110 mm - Mineraalivilla 140 mm - Rakenteen sisäkuori (ei porattu läpi) Kuva 51. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 11.

27 27/37 Näyte WRT 14 (Betonisokkeli) - Maali - Betoni 118 mm - Mineraalivilla 75 mm - Betoni (ei porattu läpi) Kuva 52. Rakenneavaus / näytteenottopaikka WRT 14. Betonin lujuus Julkisivun betonirakenteiden betonin vetolujuutta tutkittiin laboratoriokokeilla kahdesta näytteestä. Yhteenveto vetolujuuskokeista on esitetty seuraavassa taulukossa ja näytteiden sijainti julkisivuilla on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Vetolujuuskokeiden raportti on kokonaisuudessaan liitteenä 3. Taulukko 3. Julkisivuelementtien betoninäytteiden vetolujuuskokeiden tulokset. Näyte Näytteenotto- Tulos paikka [MN/m 2 ] Murtokohta/-tapa Poikkeamat WRT3 Julkisivun betonipilari 1, mm sisäpinnasta, myötäilee Murtumakohdassa teräs ø10 mm WRT3, uusintlari Julkisivun betonipi- 2, mm sisäpinnasta, - myötäilee WRT 14 Sokkelibetoni 3, mm ulkopinnasta, myötäilee - Betonin vetolujuustulokoset ylittävät yleisen vaatimuksen korjausalustan vetolujuudelle (1,5 MN/m 2 ). Vetolujuustulosten perusteella betonissa ei ole rapautumaa. Betonin mikrorakennetutkimus Betonin mikrorakennetta tutkittiin yhdellä ohuthietutkimuksella. Ohuthie valmistettiin betoninäytteen WRT4 ulkopinnasta. Näyte on peräisin rakennuksen betonisokkelista. Yksityiskohtainen analyysivastaus on esitetty liitteessä 2. Ohuthietutkimuksessa tehtiin seuraavat merkittävimmät havainnot. - Betoni on karbonatisoitunut ulkopinnastaan keskimäärin 14,5 mm. - Betonin tiivistyminen on hyvällä tasolla. - Betoni on rapautumatonta ja hyväkuntoista. - Näytteen ulkopinnassa on 4-8 mm välein enintään terässyvyydelle ulottuvia pintaa vasten kohtisuoria säröjä. - Pienimmät suojahuokoset ovat monin paikoin umpeutuneet ettringiittikiteytymistä. Tämän johdosta betonin pakkasenkesto on arviolta heikentynyt.

28 28/37 - Betonin maalipinnoite on arviolta koostumukseltaan orgaanista.

29 29/37 4. MUUT JULKISIVUPINNAT JA HAVAINNOT Aistinvaraiset havainnot Muista julkisivupinnoista ja liittyvistä rakenteista tehtiin seuraavat havainnot: - Julkisivuissa oli pieni määrä puuverhottuja alueita. Puujulkisivun maalipinta oli kulunut ja huoltomaalauksen tarpeessa. - Kattoikkunoiden puuverhouksen maalipinta oli myös kulunut. Puuverhouksen naulakiinnitykset olivat paikoin löystyneet ja avonaisista raoista sadevesi voi tunkeutua rakenteeseen. - Ilmanvaihtokonehuoneiden ulkoseinät oli verhottu ulkopinnasta profiilipellillä. Profiilipellitys oli tyydyttävässä / hyvässä kunnossa. Pellityksen pinnoitekerros oli ehjä eikä laajoja ruostevaurioita havaittu. - Sokkelin vierustalle oli paikoin kaivettu ja levitetty sepelikaista. Muilta osin sokkeli rajoittuu nurmikkoon / multamaahan, joka lisää sokkelin ja ulkoseinän alaosien kosteusrasitusta. Kuva 53. Halliosan julkisivun yläosassa on matala osuus puuverhousta. Kuva 54. Sisäänkäynnin yllä olevan puuverhouksen maalipinta on kulunut.

30 30/37 Kuva 55. Kattoikkunoiden puuverhousten maalipinta on kulunut. Kuva 56. Kattoikkunoiden puuverhous repsotti paikoin. Kuva 57. Katon ilmanvaihtokonehuone on verhottu profiilipellillä. Profiilipeltiverhous on tyydyttävässä kunnossa. Kuva 58. Peltiverhotun ulkoseinän rakenne.

31 31/37 Kuva 59. Halliosan länsijulkisivulla rakennuksen vieressä on liejuuntuvaa multamaata, josta roiskuu vettä sateella pilareiden ja sokkelin alaosiin. Kuva 60. Halliosan päätyjen pilarien tiiliverhous on kiinni nurmikossa. Kuva 61. Osalla sokkelin vierustoista on sepelikaista. Kuva 62. Betoni lohkeilee hallin sisäänkäynnin tukimuurissa.

32 32/37 5. JULKISIVU- JA VESIKATTORAKENTEIDEN HAITTA-AI- NEET Yleistä Kenttätutkimuksessa kerättiin julkisivu- ja vesikattorakenteista kpl näytteitä haitta-aineanalyysiin. Näytteet kerättiin seuraavasti: Taulukko 5. Tutkimuksessa otetut materiaalinäytteet ja niille tehdyt analyysit. Taulukossa käytetyt analyysien lyhenteet: ASB = asbestianalyysi, PAH = Pah-analyysi, PCB-Pb = PCb- / lyijyanalyysi, RM = raskasmetallianalyysi. Näyte Materiaali ja (näytteenottopaikka) Tehdyt analyysit WRT 1 Vesikatteen bitumikermi, matala osa ASB, PAH WRT 2 Julkisivun saumamassa, eteläjulkisivu PCB-Pb WRT 15 Vesikatteen bitumikermi, auditorio ASB, PAH WRT 16 Peltiverhotun ulkoseinärakenteen lujalevy ASB WRT 17 Puuverhotun ulkoseinärakenteen tuulensuojalevy (lujalevy) ASB WRT 18 Julkisivun saumamassa, länsijulkisivu PCB-Pb WRT 19 Julkisivun betoniosien valkoinen maali ASB, RM Asbestianalyysien tulokset Asbestianalyysiä varten kerättiin 5 kpl näytteitä. Kaksi näytettä sisälsi asbestia. Yksityiskohtainen analyysivastaus on esitetty liitteessä 7. Todetut asbestipitoiset materiaalit:

33 33/37 Kuva 63. Peltiverhoillun ulkoseinän lujalevy sisältää asbestia, näyte WRT 16. Kuva 64. Puujulkisivun takana oleva tuulensuojalevy (lujalevy) sisältää asbestia, näyte WRT 17.

34 34/37 Asbestipitoisia materiaaleja on arviolta yhteensä: - Peltiverhoillun ulkoseinän lujalevyä noin 250 m 2 - Puujulkisivun tuulensuojalevyä (lujalevy) noin 40 m 2. PAH-yhdisteanalyysien tulokset PAH-yhdisteanalyysiä varten kerättiin 2 kpl näytteitä. Näytteet eivät sisältäneet PAH-yhdisteitä. Yksityiskohtainen analyysivastaus on esitetty liitteessä 8. PCB-analyysien tulokset PCB-analyysiä varten kerättiin 2 kpl näytteitä julkisivun saumamassoista. Näytteet eivät sisältäneet PCB-yhdisteitä eikä lyijyä. Yksityiskohtainen analyysivastaus on esitetty liitteessä 9. Raskasmetallianalyysien tulokset Julkisivun betoniosien maalista tutkittiin raskasmetallipitoisuus. Yksityiskohtainen analyysivastaus on esitetty liitteessä 10. Mitattuja raskasmetallipitoisuuksia verrattiin julkaisun Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Todetut raskasmetallipitoiset materiaalit Kuva 65. Julkisivun betonirakenteiden valkoisen maalin sinkkipitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Raskasmetallipitoisia materiaaleja on arviolta yhteensä: - Julkisivun betonirakenteiden valkoista maalia noin 500 m 2.

35 35/37 6. YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Tässä kohdassa vedetään yhteen keskeisimmät tutkimustulokset ja tehdään tulosten perusteella johtopäätökset. Johtopäätösten perusteella annetaan korjaustoimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotukset on annettu korjaussuunnittelun lähtötiedoksi, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Suositeltavat jatkotutkimukset Ennen korjaustoimenpiteitä korkean osan eteläpäädyn pilareiden muurauksen halkeamien syy suositellaan selvitettävän. Oleellista on poissulkea mahdollisuus, että halkeilu johtuu perustusten ongelmista. Julkisivun tiilimuuraus Rakennuksen matalan osan julkisivun tiilimuuraus oli yleisesti ottaen hyvässä / tyydyttävässä kunnossa. Julkisivun ulkonurkissa laastisaumat olivat paikoin jonkin verran rapautuneet, mutta näytteenoton ja koputtelun perusteella laastisaumat olivat muuten kovia ja ehjiä sekä tiilen ja laastin välinen tartunta oli hyvä. Julkisivumuuraus oli muurattu enimmillään noin 25 mm ulokkeelle verrattuna julkisivun palkkielementteihin. Kenttätutkimuksissa ei havaittu viitteitä, että muurauksen stabiliteetti olisi heikentynyt matalan osan julkisivumuurauksessa. Rakennuksen korkean osan tiilijulkisivun suurimpana puutteena on muurauksen vaakasaumoihin sijoitetut harjateräkset, jotka ovat korroosiovaurioituneet julkisivun yläosissa. Muurauksen laastisaumat ovat karbonatisoituneet kauttaaltaan, jolloin teräksillä ei ole enää korroosiosuojaa. Terästen kohdilta muurauksen laastisaumat ovat irronneet. Saumojen vaurioituminen johtuu saumaan asennetun raudoitustangon ruostumisesta. Vaurioita havaittiin julkisivujen yläosissa, joissa korroosio on ollut todennäköisesti nopeampaa suuremman kosteusrasituksen takia. Julkisivujen alaosissa on todennäköisesti vastaavanlaiset teräkset, joihin kohdistuu myös vastaava korroosioriski. Lisäksi halliosan eteläpäädyssä havaittiin halkeilua muurauksessa, joka mahdollisesti johtuu perustusten epätasaisesta painumasta. Korjausehdotus - Rakennuksen matalan osan tiilimuurauksen paikallisia saumakorjauksia. o Paikallisia saumakorjauksia kohtiin, joissa laastisaumat ovat rapautuneet. - Rakennuksen korkean osan tiilimuurauksen paikallinen uusiminen o o Uusitaan tiilimuuraus vähintään eteläpäädyn julkisivun osalta. Tiilimuurauksen uusimisella saavutetaan arviolta 50 vuoden elinkaari. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita saumakorjausta, jolla saavutetaan vuoden elinkaari. - Elastisten saumausten uusiminen o Uusitaan kaikki julkisivujen elastiset saumaukset

36 36/37 Julkisivun betonirakenteet Yleisesti ottaen julkisivun betonirakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Sokkeleissa, palkeissa ja halliosan kantavissa pilareissa havaittiin vain yksittäisiä vaurioita. Julkisivun pilarielementeissä havaittiin jonkin verran viitteitä elementin pystyterästen teräskorroosiovaurioista. Betoni oli lohjennut yksittäisistä kohdista teräskorroosiovaurion seurauksena. Lisäksi elementeissä havaittiin useissa kohdin ohuita halkeamia merkkeinä käynnissä olevasta teräskorroosiosta. Näissä elementeissä on säilyvyysriski teräskorroosion takia ja lähitulevaisuudessa betonipintojen teräskorroosiovauriot saattavat lisääntyä merkittävästi. Betonirakenteiden maalipinnoitteet irtoilivat monin paikoin etenkin sokkeleissa mahdollisesti kosteuden takia. Korjausehdotus - Betonirakenteiden teräskorroosiovaurioiden laastipaikkakorjaukset o Korjataan elementtipilarien, sokkelien ja palkkien teräskorroosiovauriot laastipaikkakorjauksilla erillisen suunnitelman mukaisesti. o Elementtipilarien kohdalla voidaan harkita vaihtoehtoisesti elementtien uusimista. o Betonirakenteiden pinnoituskorjaus Pinnoituskorjausta suositellaan kaikille julkisivujen betonirakenteille. Irtonaisten pinnoitteiden poisto ja uudelleenpinnoitus. Uudelleenpinnoituksella pienennetään betonin kosteusrasitusta ja hidastetaan betonin karbonatisoitumista. Puujulkisivu Julkisivujen yläosissa, halliosan sisäänkäynnin yhteydessä sekä kattoikkunoissa oli jonkin verran puuverhousta. Puuverhouksen maalipinta oli yleisesti kulunut ja huoltomaalauksen tarpeessa. Korjausehdotus - Puujulkisivun huoltomaalaus o Julkisivujen puuosien huoltomaalaus. Samassa yhteydessä uusitaan tarvittaessa puuverhousta paikallisesti kohdista, joissa on verhouslautojen rakoilua. o Korjauksissa on huomioitava, että puujulkisivun takana sijaitseva tuulensuojalevy sisältää asbestia. Peltijulkisivu Katolla sijaitsevilla ilmanvaihtokonehuoneilla on profiilipeltijulkisivu. Pellitys ja pellityksen pinnoite on hyvässä / tyydyttävässä kunnossa eikä uusimis- / korjaustarvetta havaittu.

37 37/37 Rakennuksen vierustat Osalle rakennuksen vierustoista on levitetty sepelikaista, mutta osalla sokkeleista rajoittuu suoraan nurmialueeseen, joka lisää sokkeleiden ja ulkoseinien alaosien kosteusrasitusta. Sepelikaista suositellaan lisättävän osuuksille, joista kaista puuttuu. Korjausehdotus - Sepelikaistan lisääminen ulkoseinien vierustoille o Lisätään sepelikaista kohtiin, joissa sokkeli rajoittuu nurmialueeseen.

38

39

40 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (7) Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puh Olli Lipponen olli.lipponen@wsp.com Analyysi: OHUTHIEANALYYSI Kohde: Rehtorintie koulurakennus Rehtorintie 11, Espoo Näytetunnukset: WRT 4 ja WRT8 Tutkimukset Saapumispäivämäärä: Näytemateriaali: betoni, laasti, tiili Raportointipäivämäärä: Laboratorion työnumero: Näytteet on tutkinut Pirkko Kekäläinen,. Tutkimuksen tarkoitus on todeta näytemateriaalin laatu ja kunto. Tutkimus suoritettiin kahdesta poralieriöstä. Näytteet on otettu (Olli Lipponen, WSP Finland Oy). Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ60 -stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Leica DM 2700 P -polarisaatiomikroskoopilla. Tutkimusta varten näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,020 0,025 mm), ohuthienäytteet valmisti Riku Inkiläinen,. Ohuthieet on valmistettu asiakkaan pyynnön mukaisesti ulkopinnasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Raportin osittainen kopiointi ilman lupaa on kielletty. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen standardia ASTM C Laastin koostumus on arvioitu soveltaen standardia NT BUILD 370 ja tanskalaisia referensseistä saatuja tuloksia (arvio ei kuulu akkreditoinnin piiriin.) Analyysihavainnot Seuraavilla sivuilla 2 3 on dokumentoitu sokkelin näytteestä ja sivuilla 4 5 tiilimuurauksen näytteestä tehdyt analyysihavainnot. Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

41 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (7) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, sokkeli Työnumero Näytetunnus WRT4 Mitat Ø 55 mm, pituus 116 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 13 17/14 mm Sisäpinta 3 12/5 mm Materiaali Kiviaines Sideaines Tiivistyminen Säröt/vauriot - betoni Pääosin kulmikkaita, paikoin (osin) pyöristyneitä granitoidi-, gneissi- ja liuskekappaleita. Raekoko Ø < 11 mm. Vaaleaa, beigen harmaata, tiivistä ja hieman karheaa. Hyvä. Tiivistyshuokoset Ø < 4 mm. Huokoset ovat pyöreitä/pallomaisia. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Valkoinen, mattapintainen maali. Sementtiliima. Teräkset 19 mm ulkopinnasta Ø 9 mm. Muita huomioita - Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 1. Näyte WRT4. Ulkopinta vasemmalla. Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

42 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (7) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte WRT4 Työnumero Ohuthie WRE4 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Karkea kiviaines Hieno kiviaines Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Hieman pyöristyneitä granitoidi- ja gneissikappaleita. Kohtalaista maasälpien muuttumista. Pääosin kulmikkaita, paikoin pyöristyneitä granitoidi/gneissi-, liuske- ja kvartsiittikappaleita sekä pienempiä mineraalirakeita. Karkearakeista portlandsementtiä, jossa on seosaineena lentotuhkaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tasainen ja suhteellisen tiivis. Hieno-keskirakeisia ja runsaita, mutta melko tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Ohuthieessä keskimäärin n. 14,5 mm, maksimissaan 16 mm syvyydelle ulkopinnasta. Pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin kapeiden, yleisesti kalsiumhydroksiditäytteisten tartuntasäröjen heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02 0,8 mm) on melko runsaasti. Tiivistyshuokosia ei havaittu ohuthieen alueella. Noin 4 8 mm välein maksimissaan terässyvyydelle ulottuvia säröjä, jotka myötäilevät kiviainesta. Säröjen leveys on < 0,02 mm. Ei havaittu. Huokosissa on ettringiittikiteytymiä ja monin paikoin pienet suojahuokoset ovat umpeutuneet kiteytymistä. Pienimmät suojahuokoset ovat yksittäin umpeutuneet kalsiumhydroksidista. Ei havaittu. Noin 19,5 mm syvyydellä on teräs (Ø 6 mm), jonka tartunta betoniin on pääosin tiivis. Ulkopinnalla on 0,25 0,5 mm paksu maalipinnoite. Maali on tasopolaroidussa valossa melko tummaa ja läpinäkymätöntä, arviolta koostumukseltaan orgaanista. Maalissa on pieniä kalsiittirakeita ja levy/kuitumaisia kappaleita. Tartunta betoniin on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 2. Näyte WRT4, suojahuokosia on melko runsaasti, mutta ne ovat monin paikoin umpeutuneet kiteytymistä. Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

43 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 4 (7) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde lieriönäyte, julkisivun Työnumero tiilimuuraus Näytetunnus WRT8 Mitat Ø 55 mm, pituus 125 mm Materiaali Kiviaines Sideaines Tiivistyminen Säröt/vauriot - Laasti, tiili Muurauslaasti: Kulmikkaita mineraalikappaleita. Raekoko Ø < 3,5 mm. Tiili: mineraalirakeita. Raekoko Ø < 1 mm. Muurauslaasti: Vaalean beigeä, tasalaatuista ja hieman karheaa. Tiili: poltettua, punaista saviainesta, tasalaatuista ja väriltään tummaa. Keskinkertainen. Huokoset Ø < 2 mm. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Harjattu tiilipinta ja laastissa kourusauma. Muurauksen ehjä sisäpinta. Teräkset Ei havaittu. Muita huomioita Näytelieriö koostuu tiilimuurauksesta, jossa mukana on muurauslaasti. Tiili on rei itetty, reiät ovat neliskulmaiset (15 x 28 mm). Tiilen seinämäpaksuus on 11 mm ja kannaspaksuus 9 mm. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 3. Näyte WRT8. Ulkopinta vasemmalla. Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

44 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 5 (7) OHUTHIEANALYYSI Kohde Laastilieriö Näyte WRT8 Työnumero Ohuthie WRE8 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Muurauslaasti Kerrokset Kerrosrajoja tai työsaumoja ei havaittu. Tartunta tiileen on pääosin tiivis, mutta paikoin huokoinen. Hieno kiviaines Sideaines Pääosin kulmikkaita, paikoin pyöristyneitä kvartsi- ja maasälpärakeita sekä granitoidi/gneissi- ja liuskekappaleita. Suurin havaittu raekoko Ø < 4 mm. Kiviaineksen osuus on n. 52 vol-%. Koostumukseltaan kalkki-sementtilaastia. Mikrotekstuuri on epätasainen, paakkuuntumista ei havaittu. Sideaineksen osuus on n. 32 vol-%. Kalsiumhydroksidi - Karbonatisoituminen Ulottuu tasaisesti läpi kerroksen. Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Pääosin tiiviit, mutta paikoin joko kapeiden tartuntasäröjen tai kiviaineksen pinnalle asettuneiden huokosten heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02 0,8 mm) on melko runsaasti. Tiivistyshuokosia (Ø < 2 mm) on kohtalaisesti ja ne ovat pääosin epäsäännöllisiä muodoltaan. Ilman osuus on n. 15 vol-%. Yksittäisiä, < 0,5 mm syvyydelle ulottuvia, kiviainesta myötäilevä säröjä. Säröjen leveys on < 0,2 mm. Säröt, sisäosa 0 1 mm syvyydellä on paikoin lyhyitä, pinnan suuntaisia, kiviainesta myötäileviä säröjä. Säröjen leveys on < 0,02 mm, pituus < 1 mm ja etäisyys toisistaan keskimäärin 0,1 mm. Kiteytymät Ei merkittäviä sekundäärisiä kiteytymiä. AKR (silikageeli) Ei havaittu. Muita huomioita Tiilen sideaines on poltettua saviainesta, joka on tasalaatuista. Savipaakkuja (Ø < 0,8 mm) on yksittäin. Sideaines on melko läpinäkymätöntä. Täyteaineena on melko runsaasti kvartsi- ja maasälpärakeita (Ø < 1 mm). Hieman epäsäännöllisen muotoisia huokosia (Ø < 1 mm) on kohtalaisesti. Tekstuurisäröjä on yksittäin, eikä niillä ole yleistä suuntausta. Säröjen leveys on < 0,05 mm ja pituus < 0,5 mm. Mikrorakenneindeksin (VTT 1624) arvo on arviolta 0. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 4. NäyteWRT8, tiilen ja laastin tartunta on pääosin tiivis, mutta paikoin huokoinen. Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

45 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 6 (7) Tulokset Lieriönäytteet ovat koulurakennuksen sokkelin betonista sekä tiilimuurauksesta. Seuraavassa näytteiden tuloksia käsitellään erikseen: Taulukko 1. Tulosyhteenveto. Näytemateriaalin laatua ja kuntoa on kuvattu arviolla hyvä, tyydyttävä, välttävä tai heikko. Karbonatisoitumisesta on annettu ohuthieestä varmistettu tulos. Pakkasenkestävyyttä on arvioitu huokosrakenteen perusteella vertaamalla tunnettuun näytteeseen, jonka huokosjako on 0,31. Rapautuneisuutta on kuvattu arviolla ei rapautumaa, orastavaa, vähäistä, kohtalaista tai voimakasta. Kaikkien arvioiden perustana on käytetty ohuthieanalyysistä saatuja tuloksia. Näyte Rakenneosa/ pinta Laatu Kunto Karbonatisoituminen [ka] Pakkaskesto/ huokostäytteet Rapautuneisuus WRT4 Sokkeli/ ulkopinta tyydyttävä hyvä 14,5 mm Ei/Paikoin umpeutuneet (ettringiitti, kalsiumhydroksidi) Ei rapautumaa Betoni on hyvin tiivistynyttä ja tasalaatuista. Laadultaan se on tyydyttävää, johtuen kuivumissäröilystä. Betoni on kuitenkin rapautumatonta ja hyväkuntoista. Kiviaines on laadultaan normaalia, granitoideista, gneisseistä ja liuskeista koostuvaa soramursketta. Kivi- ja sideaineksen tartunnat ovat pääosin tiiviit, mutta paikoin niitä heikentävät kapeat tartuntasäröt. Sideaines on tasalaatuista portlandsementtiä, jossa on seosaineena lentotuhkaa. Karbonatisoituminen on kohtalaista sokkelin ulkopinnalla. Suojahuokostus on melko runsasta, mutta sekundääriset ettringiittikiteytymät umpeuttavat huokosia siinä määrin, että pakkasenkesto on arviolta menetetty tai vähintään heikentynyt. Kiteytymät viittaavat kosteusrasitukseen. Rapautumiseen viittaavaa säröilyä tai muuta muuttumista ei havaittu. Ulkopinnalle aukeavat säröt ovat arviolta kuivumiskutistumisen aiheuttamia. Säröily ei arviolta ole betonin lujuuden kannalta merkittävää, mutta voi heikentää hieman betonin säilyvyyttä. Etenkin kun osa säröistä ulottuu teräkseen saakka. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Taulukko 2. Tulosyhteenveto tiilimuuraus. Näytemateriaalin laatua ja kuntoa on kuvattu arviolla hyvä, tyydyttävä, välttävä tai heikko. Karbonatisoitumisesta on annettu ohuthieestä varmistettu tulos. Pakkasenkestävyyttä on arvioitu huokosrakenteen perusteella vertaamalla tunnettuun näytteeseen, jonka huokosjako on 0,31. Tiilen pakkasenkestävyyttä on arvioitu mikrorakenteen perusteella asteikolla 0 3 (VTT 1624). Rapautuneisuutta on kuvattu arviolla ei rapautumaa, orastavaa, vähäistä, kohtalaista tai voimakasta. Kaikkien arvioiden perustana on käytetty ohuthieanalyysistä saatuja tuloksia. NA = ei voida soveltaa. Näyte WRT8 Rakenneosa/ pinta Tiilimuuraus/ ulkopinta Laatu Kunto Karbonatisoituminen [ka] hyvä hyvä läpi Pakkaskesto/ huokostäytteet Tiili: Indeksi 1; Laasti: NA/ Ei haitallisia kiteytymiä Rapautuneisuus Ei rapautumaa Muurauslaasti on tasalaatuista kalkkisementtilaastia. Kiviaines on laadultaan normaalia silikaattimineraaleista koostuvaa hiekkaa. Laastin standardia NT BUILD 370 soveltamalla saatu koostumus (arvio ei kuulu akkreditoinnin piiriin) on KS61/39/418, joka arviolta vastaa laastia KS60/40/430 tai kiviainesrikkaampaa. Karbonatisoituminen ulottuu läpi laastin. Laastin pinnalla 0 1 mm syvyydellä on paikoin vähäistä säröilyä, joka voi olla Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

46 17826/OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 7 (7) joko mekaanisen kulumisen tai esim. pakkasen aiheuttamaa, mutta pääosin laasti on rapautumatonta. Tartunta tiilen on pääosin hyvä, paikoin huokoinen. Tiili on poltettua punaista savitiiltä, joka pääosin on tasalaatuista, ehjää ja rapautumatonta. Tiilen pakkasenkestävyyttä edustavan mikrorakenneindeksin (VTT:n julkaisu 1624) arvo on arviolta 0 eli tiili on mikrorakenteensa perusteella arviolta pakkasenkestävää. Analyysin merkittävimmät havainnot ja johtopäätökset: sokkeli on rapautumatonta, mutta pinnalle aukeava säröily voi hieman heikentää sen säilyvyyttä tiili on tasalaatuista, rapautumatonta, poltettua savitiiltä ja arviolta pakkasenkestävää laasti on kalkkisementtilaastia tekijä: Pirkko Kekäläinen petrografi, FM pirkko.kekalainen@wsp.com tarkastaja: Jenny Karjalainen yksikön päällikkö, FM Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU

47 17826/VETO/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Olli Lipponen olli.lipponen@wsp.com VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS kohde: Rehtorintien koulurakennus, Rehtorintie 11 Espoo näytetunnukset: WRT3, WRT14 saapumispäivämäärä: näytteiden muoto ja halkaisija: lieriönäytteet ø 55 mm näytemateriaali: betoni testauksen ajankohta: Menetelmä Tilaajan toimittamien näytteiden testaus suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa EASY-M -laitteella. Laite on kalibroitu vuonna Koekappaleiden pinnat on tasoitettu timanttisahalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Tulos [MN/m 2 ] Murtokohta/ -tapa Poikkeamat Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WRT3 Julkisivun betonipilari 1,4 WRT3 Uusinta Julkisivun betonipilari 2,1 WRT14 Sokkelibetoni 3,4 WSP FINLAND OY Olli-Pekka Luoto Laboratoriotyöntekijä olli-pekka.luoto@wsp.com mm sisäpinnasta, myötäilee mm sisäpinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee Murtumakohdassa teräs ø 10 mm Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Kiviharjunlenkki 1 D OULU