Helsingin kaupunki, Tilakeskus Pelimannintie 16, Pelimannin ala-aste JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS projekti

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki, Tilakeskus Pelimannintie 16, Pelimannin ala-aste JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS projekti

2 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS TIIVISTELMÄ Tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli suorittaa kosteaksi arvioidun tiilimuuratun julkisivun osan kuntotutkimus. Lisäksi suoritettiin yleinen julkisivujen sekä niihin liittyvien rakenteiden aistinvarainen tarkastelu. Ensimmäisen tutkimuksen jälkeen suoritettiin lisätutkimuksia koskien kaikkia julkisivuja. Tutkimuksen tuloksia arvioidessa on otettava huomioon, että eri mittaukset on tehty rakenteista pistemäisesti otantana ja tästä syystä tutkimustuloksiin ja niistä tehtyihin arviointeihin sisältyy epävarmuutta. Mittaukset on kuitenkin pyritty kohdentamaan niin, että saadaan riittävän luotettavaa tietoa rakenteiden kunnosta ja niiden mahdollisesta korjaustarpeesta. Aistinvaraisten havaintojen perusteella kohteen julkisivuissa esiintyy useassa kohdassa pakkasrapautumavaurioita tiilissä ja laastisaumoissa. Lisäksi on havaittavissa rakenteen korkeaan kosteusrasitukseen viittaavaa kalkkihärmettä. Ohuthietuloksien perusteella suuressa osassa näytteistä on orastavaa rapautumaa tiilessä. Laastista otetuissa näytteissä havaittiin vähäistä rapautumaa. Tiilien pakkaskestävyys korkeassa kosteusrasituksessa on arviolta heikko / suhteellisen heikko. Saumalaastien pakkaskestävyys on arviolta suhteellisen hyvä ja laastin rapautuminen on vain vähäistä osassa näytteistä. Kohteen ikkunapalkeissa on havaittavissa terästen korroosion aiheuttamia vaurioita ja ikkunapalkit ovat osaksi painuneet ja halkeilleet. Ulkoseinärakenteen lämmöneristeestä otetuissa materiaalinäytteissä oli Asumisterveysoppaassa esitetyt raja-arvot huomattavasti ylittäviä aktinobakteeripitoisuuksia. Lisäksi muutamassa näytteessä oli sienilajeja, jotka sopivissa olosuhteissa saattavat tuottaa toksiineja. Ulkoseinärakenteen sisäpuolinen kuori on suurimmaksi osaksi muurattu tiilestä, jolloin ilmavuodot ulkoseinärakenteen läpi ovat todennäköisiä. Ilmavirta rakenteen läpi mahdollistaa riskin mikrobien aiheuttamille sisäilmaongelmille. Julkisivun kosteustekninen toimivuus on puutteellinen. Tiilimuuraus johtaa kosteutta lämmöneristekerrokseen ja sitä kautta sisäpuolisiin rakenteisiin. Kosteuden imeytymistä lisäävät pinnan rapautuneisuus ja halkeamat. Julkisivujen yläosien kosteusrasitusta lisäävät räystäiden lyhyt ulottuma. Tiilimuurauksen ja lämmöneristeen välissä ei ole tuuletusrakoa ja tiilimuuraus on yläpäästään kiinni räystäsrakenteessa, jolloin rakenteen kuivuminen on hidasta. Rakenteen vaurioiden laajuuden ja asteen sekä mahdollisen terveyshaitan perusteella suositellaan julkisivuverhouksen ja lämmöneristeiden uusimista. Anne-Mari Jokela DI, tutkimusinsinööri Jani Hietakangas Ins. (AMK), yksikönpäällikkö 2 (10)

3 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tehtävä Aikaisemmin tehdyt korjaukset ja tutkimukset 5 2 TUTKIMUSTULOKSET Rakenne suunnitelmien ja havaintojen perusteella Tiilen laatu Tiilimuurauksen pakkasrapautuminen Julkisivujen kosteustekninen toiminta Betoniraudoituksen korroosio Julkisivujen mikrobitutkimukset Muut havainnot 8 3 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 10 LIITTEET Liite 1 Valokuvat Liite 2 Tutkimuskartta Liite 3 Mikrobianalyysi 7378/MIKROBI/12 Liite 4 Ohuthieraportti 7374/OH/12 Liite 5 Mikrobianalyysi 7673/MIKROBI/12 Liite 6 Ohuthieraportti 7685/OH/12 3 (10)

4 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Yleistiedot Työn tilaaja: Kohde: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Tilakeskus Jari Sivula Sörnäistenkatu 1 PL 2213, Helsingin kaupunki Pelimannin ala-aste Pelimannintie Helsinki Tutkimuksen kohteena on vuonna 1980 rakennettu kaksikerroksinen koulurakennus. Rakennus on anturaperusteinen. Alapohjana on osassa rakennusta maanvarainen laatta ja osassa ontelolaatta. Julkisivu on puhtaaksimuurattua poltettua reikäsavitiiltä. Rakennuksessa on tasakatto bitumikermikatteella. Kohteen rakennesuunnittelijasta ei ole tietoa. Arkkitehtinä on toiminut Arkkitehtitoimisto Kari Järvinen & CO. 1.2 Tehtävä Tutkimus sisältää kohteen julkisivurakenteiden kuntotutkimuksen ennalta määritellystä julkisivunosasta sekä lisätutkimukset koskien koko julkisivua. Tutkimuksen yhteydessä tarkastettiin aistinvaraisesti myös muut julkisivunosat sekä niihin liittyvät rakenteet. Tutkimuksen tulokset ja havainnot on kirjattu tähän raporttiin. Kenttätutkimukset kohteella suoritettiin ja Tutkimukset suoritti DI Anne-Mari Jokela Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: ohuthietutkimus julkisivun tiilestä (2 kpl ja lisätutkimuksissa 5 kpl, yht. 7 kpl) mikrobianalyysi ulkoseinän lämmöneristeestä (4 kpl ja lisätutkimuksissa 12 kpl, yht. 16 kpl). Tutkimusmenetelmät on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Rakenteiden toimintaa sekä siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu sekä kenttätutkimusten yhteydessä että asiakirjojen perusteella. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tuloksia tulkittaessa tulee myös huomioida tutkimusmenetelmiin sisältyvä epävarmuus. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. 4 (10)

5 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Aikaisemmin tehdyt korjaukset ja tutkimukset Kohteeseen on tehty aikaisemmin mm. koko kohteen kuntoarvio sekä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Kohteella tehtyjen havaintojen perusteella vesikaton räystäspellit on uusittu ja tiilimuurauksen halkeamia on paikattu elastisella saumamassalla. 5 (10)

6 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Rakenne suunnitelmien ja havaintojen perusteella Kohteen käytettävissä olleiden alkuperäisten arkkitehtisuunnitelmien sekä kohteella tehtyjen havaintojen perusteella julkisivurakenteista voidaan todeta seuraavat asiat: Kohteen julkisivut ovat puhtaaksimuurattua poltettua savireikätiiltä, jonka paksuus on 130 mm. Ulkoseinien lämmöneristeenä on mineraalivilla. Ulkoseinien sisäkuorien materiaalit vaihtelevat; osassa rakennusta sisäkuorena toimii puhtaaksimuurattu tiili, osassa pinnoitettu kalkkihiekkatiili ja teräsbetoni. Osassa ulkoseiniä tiilimuurauksen sisäpuolella on metallinen elementtirakenne, joka sisältää 100 mm mineraalivillaa. Tiilimuurauksen ja lämmöneristeen välissä ei ole tuuletusrakoa. Alimman tiilivarvin joka toinen sauma on jätetty auki rakenteen tuulettumiseksi. Saumoissa olevat välit eivät kuitenkaan toimi suunnitellun mukaisesti ja edistä rakenteen tuulettumista, koska tiilimuurauksen ja villan välinen tila on täynnä muurauslaastia Näytteenottokohdista havaittuna lämmöneristeenä on käytetty arkkitehtisuunnitelmista poiketen mm paksua mineraalivillaa (suunnitelmissa 125 mm). Ikkunapalkit on toteutettu raudoitetuilla L-tiilillä, jotka on valettu täyteen betonilla. Lisäksi rakenneavauksen perusteella L-teräksen yläpuolisessa tiilivälissä on todennäköisesti lattaprofiiliset teräkset. 2.2 Tiilen laatu Julkisivun tiilimuurauksesta otetuista näytteistä tehtiin seuraavat havainnot: näytteiden perusteella tiili on tasalaatuista ja melko huokoista näytteissä oli aistinvaraisesti havaittavia halkeamia onkaloiden väliseinissä onkaloiden suuntaisesti osassa näytteissä havaittiin tiilen pakkasrapautumaan viittaavia vaurioita, mm. tiilen ulkopinnan suuntaista halkeilua. 2.3 Tiilimuurauksen pakkasrapautuminen Kenttätutkimuksien yhteydessä havaittiin aistinvaraisesti osassa julkisivuja tiilien pakkasrapautumaan viittaavia vaurioita. Julkisivuista irrotetuissa näytteissä oli myös viitteitä pakkasrapautumisen aiheuttamista vaurioista. Tiilien pinnoissa ja laastisaumoissa on havaittavissa paikoitellen kalkkihärmettä, mikä viittaa paikallisesti korkeaan kosteusrasitukseen. Lisäksi näytteenoton yhteydessä havaittiin kalkkihärmettä muutamassa avauskohdassa lämmöneristeen pinnalla. Mikrorakennetutkimukset Julkisivun tiilimuurauksen mikrorakennetta ja vaurioitumista tutkittiin ohuthietutkimuksella kahdesta näytteestä (WPA 1 ja 2) ja lisätutkimuksissa viidestä näytteestä (WPA 4,5,6,7, ja 8). Näytteidenottokohdat on esitetty tutkimuskartassa liitteessä 2. Ohuthietutkimuksessa havaittiin seuraavaa: - Tiilinäytteiden rakenne on epätasalaatuista ja säröily heikentää tiiveyttä - Tiilessä on huokosia kohtalaisesti ja ne ovat pääasiassa pitkänomaisia, muutamassa näytteessä huokosia on suhteellisen paljon - Useassa näytteessä havaittiin runsaasti jatkuvaa, pinnan suuntaista, mikro- / tekstuurisäröilyä - Muurauslaasti on näytteessä WPA 1 luokkaa KS 50/50 ja näytteessä WPA 2 luokkaa KS 35/65. Muurauslaasti on molemmissa näytteissä huokoista ja tasalaatuista sekä kiviaines on hyvälaatuista. - Muurauslaasti on näytteissä WPA 1 ja 2 karbonatisoitunut. Lisäksi huokosia (WPA 1 Ø 2 Ø o- kosten seinämille on kiteytynyt jonkin verran karbonaattia. 6 (10)

7 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Tiilen kunto on luokiteltu näytteissä WPA 1, 4, 5, 6 ja 8 välttäväksi ja näytteissä WPA 2 ja 7 tyydyttäväksi. Molemmissa laastinäytteissä (WPA 1 ja 2) laastin kunto on luokiteltu hyväksi. - Pakkasenkestävyys näytteessä WPA1, 4, 5, 6, 7 ja 8 on arviolta heikko tai suhteellisen heikko ja näytteessä WPA2 kohtalainen. Laastiin pakkaskestävyys on arviolta suhteellisen hyvä. - Näytteen WPA 6 tiilen rapautuneisuus on kohtalaista, näytteiden WPA 1, 4 ja 8 orastavaa, näytteen WPA 6 vähäistä ja näytteissä WPA 2 ja 7 ei havaittu rapautumaa. Laastinäytteiden rapautuneisuus on vähäistä näytteessä WPA 2 ja näytteessä WPA 1 ei havaittu rapautumaa. Lieriönäytteet WPA 6, 7 ja 8 katkesivat / lohkesivat käsittelyssä. Ohuthietutkimuksen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Yhteenveto tiilimuurauksen pakkasrapautumisesta Julkisivujen tiilimuurauksesta otetuissa näytteissä havaittiin aistinvaraisen tarkastelun yhteydessä selviä pakkasrapautuman aiheuttamia vaurioita. Ohuthietutkimuksen perusteella viiden näytteen kunto on luokiteltu välttäväksi ja kahden näytteen tyydyttäväksi. Tulosten perusteella näytteenottokohdilla esiintyy paikoin orastavaa rapautumaa tiilissä sekä vähäistä rapautumaa laastissa. Laastin kunto on hyvä, mutta laasti on läpikarbonatisoitunut ja laastin huokosiin on kiteytynyt karbonaattia jonkin verran. Tutkimuksen havaintojen perusteella julkisivuissa käytettyjen tiilien pakkasenkestävyys korkeassa kosteusrasituksessa on pääasiassa arviolta heikko / suhteellisen heikko. Tutkimuksen tuloksien perusteella on todennäköistä, että julkisivurakenteisiin kehittyy lähitulevaisuudessa (noin 10 vuotta) nykyistä laaja-alaisempia pakkasvaurioita. Näytteiden laasteissa havaituista pakkasrapautumista edistävistä kiteytymistä sekä tiilien heikosta pakkasenkestävyydestä johtuen vaurioitumisriski kasvaa tulevaisuudessa. 2.4 Julkisivujen kosteustekninen toiminta Julkisivun kosteusteknisessä toiminnassa on havaittavissa puutteita. Tiilimuuraukseen syntyneet halkeamat ja rapautuneet tiilisaumaukset lisäävät rakenteen kosteusrasitusta sadeveden imeytyessä helpommin rakenteeseen. Tiilimuurauksen ja lämmöneristeenä toimivan mineraalivillan välissä ei ole tuuletusrakoa ja tiilimuuraus on yläpäästä kiinni räystäsrakenteessa, jolloin rakenteen kuivuminen on puutteellista. Tuuletuksen puute hidastaa tiilimuurausten vauriokohdista ulkoseinärakenteeseen kulkeutuneen kosteuden kuivumista ja edesauttaa vaurioiden syntymistä rakenteen sisällä. Kosteusrasitus luo edellytykset myös erilaisten kosteus- ja mikrobivaurioiden kehittymiseen tuulettumattoman rakenteen sisällä. Seinän yläosien kosteusrasitusta lisää myös räystäiden lyhyt ulottuma. Kohonneesta kosteusrasituksesta johtuen tiilimuurauksen pinnoilla on paikoitellen kalkkihärmettä ja julkisivuilla esiintyy paikoitellen eloperäistä orgaanista kasvustoa. Osassa ikkunoita pellityksen kaato on riittämätön ja sadevesi pääsee valumaan ikkunarakenteisiin. 2.5 Betoniraudoituksen korroosio Näytteenoton yhteydessä tutkittiin ikkunapalkin vahvistuksena käytetyn havaintojen perusteella todennäköisesti lattaprofiilisen raudoituksen kunto yhden ikkunan osalta. Raudoituksen aktiivinen korroosio on käynnissä ja kyseinen lattarauta on ruostunut voimakkaasti. Ikkunapalkit ovat halkeilleet pituussuuntaisesti ja on hyvin todennä- 7 (10)

8 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS köistä, että L-tiilillä toteutettujen ikkunapalkkien teräksien aktiivinen korroosio on käynnissä. Rakenneavauksiin perustuvaa tietoa ikkunapalkkien terästen todellisesta korroosiotilasta ei ole, koska mahdolliset rakenneavaukset olisivat olleet rakenteen kantavuuteen vaikuttava riski. Halkeilleet / irtoilleet ikkunapalkit on esitetty tutkimuskartassa liitteessä Julkisivujen mikrobitutkimukset Tiilijulkisivun lämmöneristekerroksesta otettiin yhteensä 4 kpl materiaalinäytettä mikrobianalyysiä varten. Lisätutkimuksessa otettiin yhteensä 12 kpl materiaalinäytteitä. Näytteet ovat mineraalivillaa. Alla olevassa taulukossa on esitetty sanallinen arvio näytteestä. Liitteessä 2 on esitetty tutkimuskartta, johon on merkitty näytteenottokohdat. Mikrobianalyysin näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteissä 3 ja 5. Taulukko 1: Materiaalinäytetulokset rakenne / materiaali kosteusvaurioindikaattorit M1 ulkoseinä / mineraalivilla viitteitä vauriosta M2 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M3 ulkoseinä / mineraalivilla viitteitä vauriosta M4 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M5 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M6 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M7 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M8 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M9 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M10 ulkoseinä / mineraalivilla heikko viite vauriosta M11 ulkoseinä / mineraalivilla ei viitteitä vauriosta M12 ulkoseinä / mineraalivilla ei viitteitä vauriosta M13 ulkoseinä / mineraalivilla vahva viite vauriosta M14 ulkoseinä / mineraalivilla heikko viite vauriosta M15 ulkoseinä / mineraalivilla heikko viite vauriosta M16 ulkoseinä / mineraalivilla heikko viite vauriosta Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin perusteella materiaalinäytteiden M8 ja M9 sieni-itiöpitoisuudet ylittävät Asumisterveysoppaassa esitetyt raja-arvot. Näytteessä M7 esiintyi runsaasti homelajia (Paecilomyces lilacinus) ja näytteessä M9 erittäin runsaasti homelajia (Acremonium), joita pidetään mahdollisesti toksiineja tuottavina. Materiaalinäytteiden M1 M9 ja M13 aktinobakteeripitoisuudet ylittävät asetetut raja-arvot. Materiaalinäytteiden M6 M10 ja M13 M16 bakteeripitoisuudet ylittivät viitearvon. Näytteissä M10 ja M14 M16 esiintyy huomattavat määrät bakteereja, mutta mukana ei ole kosteusvaurioindikaattoreiksi luokiteltuja lajeja. Materiaalinäytteissä M1 M10 ja M13 M16 voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa. Havaitut mikrobipitoisuudet viittaavat selvästi kosteusvaurioon näytteissä M1 M9 ja M13. Heikko viite vauriosta on havaittavissa lisäksi näytteissä M10 ja M14 M16. Näin ollen tutkituista 16 näytteestä vain kahdessa ei ole viitteitä mikrobivaurioista (näytteet M11 ja M12). 2.7 Muut havainnot Tiilimuurauksessa ei ole liikuntasaumoja ja tiilimuuraus on useasta kohdasta nurkkien läheisyydestä halkeillut pystysuuntaisesti koko seinän matkalta. Halkeamat ovat mitä todennäköisimmin syntyneet liikuntasaumattoman tiiliverhousrakenteen muodonmuutosten, esim. lämpöliikkeiden, seurauksena. Halkeamia on paikattu elastisella saumausmassalla. 8 (10)

9 HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Useassa kohdassa kohteen julkisivuja on havaittavissa kalkkihärmettä tiilimuurauksen pinnassa ja ikkunapalkkien alapinnassa. Eniten kalkkihärmettä esiintyy rakennuksen lännen puoleisessa päädyssä. Lisäksi useassa kohdassa kohteen julkisivuja esiintyy pakkasrapautumiseen viittaavia vaurioita tiilissä ja muurauslaastissa. Betonisten sokkelielementtien pinnoissa on havaittavissa kalkkihärmettä ja korroosiovaurioita. Näkyvillä korroosiovaurioalueilla raudoitus on pääsääntöisesti lähes rakenteen pinnassa. Sokkelielementtien elastiset saumaukset ovat vaurioituneet useasta kohdasta. Ikkunoiden puupuitteiden ja karmien maali on hilseillyt ja puu on halkeillut. Muutamassa ikkunassa on havaittavissa lahovaurioita ikkunoiden puuosissa. Ikkunapeltien maali on hilseillyt ja peltien liitokset ikkunoihin eivät ole kaikilta osin tiiviit. Ikkunoiden elastiset saumaukset julkisivun tiilimuuraukseen ovat paikoin irtoilleet ja saumojen tekninen käyttöikä on lopussa. 9 (10)

10 3 YHTEENVETO JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET HELSINGIN KAUPUNKI, TILAKESKUS PELIMANNIN ALA-ASTE JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa on esitetty yhteenveto keskeisimmistä tutkimustuloksista sekä ehdotus korjaustoimenpiteistä. Ennen korjaustöitä on kuitenkin tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Tiilijulkisivu pystyy sitomaan suuriakin määriä kosteutta ja siirtämään sitä lämmöneristekerroksen läpi sisäpinnalle mikäli julkisivun tuuletus ei ole riittävä. Tutkimuskohteen julkisivujen kosteusteknistä toimintaa arvioitaessa voidaankin merkittävimpänä ongelmana pitää tiilijulkisivun puutteellista tuuletusta, mikä hidastaa rakenteen kuivumista ulkoilmaan ja näin ollen mahdollistaa kosteuden siirtymisen sisempiin rakenteisiin. Mikrobianalyysien perusteella lämmöneristeessä on kosteusvaurioon viittaavia huomattavia aktinobakteeripitoisuuksia. Lisäksi muutamassa näytteessä on huomattavat pitoisuudet homelajeja, jotka saattavat tuottaa toksiineja sopivissa olosuhteissa. Ilmavirtaukset ulkoseinärakenteen läpi mahdollistavat riskin mikrobien aiheuttamille sisäilmaongelmille. On mahdollista, että havaitut mikrobivauriot aiheuttavat tilan käyttäjille terveyshaittoja. Teknistä kuntoa arvioitaessa merkittävä ongelma tiilijulkisivuilla on teräskorroosiovauriot ikkunaylityspalkkien teräksissä. Paikoin oli havaittavissa lievää painumista ikkunapalkeissa, joka viittaa lievään rakenteelliseen kantokyvyn heikkenemiseen. Teräskorroosiovaurioiden edetessä ikkunapalkkien kantokyky heikkenee ja saumalaastien lohkeamavauriot lisääntyvät. Julkisivujen tiilissä oli myös aistinvaraisesti havaittavissa yleisesti tiilien ja laastisaumauksien rapautumista ja korkeaan kosteusrasitukseen viittaavaa kalkkihärmettä. Julkisivun puutteellisen tuuletuksen, korkean kosteusrasituksen ja tiilien sekä saumauslaastin heikon pakkasenkestävyyden takia julkisivujen vaurioituminen tulee todennäköisesti etenemään tulevaisuudessa. Rakenteen aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan takia julkisivuverhousten ja lämmöneristeiden uusiminen kauttaaltaan on ainoa suositeltava vaihtoehto rakennuksen turvallisen käytön takaamiseksi tulevaisuudessa. 10 (10)

11 Pelimannin ala-aste Julkisivun kuntotutkimus VALOKUVAT, LIITE 1 1 (3) Kuva 1. Tiilen laatu näytteistä havainnoituna. Kuva 4. Tiilen pinnassa aistinvaraisesti havaittavaa verkkohalkeilua. Kuva 2. Lisätutkimuksissa otetun näytteen silmin havaittavia vaurioita. Näytteessä on pinnansuuntaista halkeilua ja iso syvyyssuuntainen halkeama. Kuva 5. Kalkkihärmettä ikkunapalkkien alapinnoissa. Ikkunapalkki on haljennut todennäköisesti raudoitteen korroosion seurauksena. Kuva 3. Pakkasrapautumaan viittaavia vaurioita. Kuva 6. Korkeasta kosteusrasituksesta aiheutunutta kalkkihärmettä. Korjausrakentaminen ja Tutkimus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puhelin

12 Pelimannin ala-aste Julkisivun kuntotutkimus VALOKUVAT, LIITE 1 2 (3) Kuva 7. Eloperäistä orgaanista kasvustoa idän puoleisella julkisivunosalla. Kuva 10. Ikkunan ylityksen tukiraudoitteena toimiva todennäköisesti lattaprofiilinen rauta on korrosoitunut. Kuva 8. Halkeama julkisivumuurauksessa. Kuva 11. Tiilimuuri on halkeillut todennäköisesti rakennuksen liikkeiden vaikutuksesta. Kuva 9. Ikkunan ylityksen yhteydessä on havaittavissa halkeilua. Kuva 12. Sokkelielementtien korroosiovaurioita. Korjausrakentaminen ja Tutkimus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puhelin

13 Pelimannin ala-aste Julkisivun kuntotutkimus VALOKUVAT, LIITE 1 3 (3) Kuva 13. Sokkelielementtien elastiset saumat ovat paikoitellen vaurioituneet. Kuva 15. Ikkunakarmin ja ulkokuoren väliset elastiset saumaukset ovat irtoilleet ja saumojen tekninen käyttöikä on loppu. Kuva 14. Ikkunan puukarmin lahovaurio. Ikkunoiden puuosat ovat halkeilleet ja maalipinta hilseilee. Korjausrakentaminen ja Tutkimus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puhelin

14 7378/MIKROBI/12 1 (3) Fax /Anne-Mari Jokela MIKROBIANALYYSI Kohde Pelimannin ala-aste Näytteenotto Näytteenottopvm: Näytteen saapumispvm: Viljelypvm: Menetelmä Näytteiden analysointi ja tulosten tulkinta suoritettiin asumisterveysohjeen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1). Tulokset on ilmoitettu pesäkkeen muodostavina yksikköinä (materiaalinäytteissä cfu/g). Kasvatusalustoina käytettiin 2% mallasuuteagaria (2%MEA, sienet), tryptoni-hiivauute-glukoosi-agaria (THG, aktinobakteerit l. sädesienet ja muut bakteerit) sekä dikloraani-glyseroli-agaria (DG18, kserofiiliset sienet). Määritysraja on materiaalinäytteissä 90 cfu/g. Tulos 0 viittaa tulokseen, joka jää alle määritysrajan.

15 7378/MIKROBI/12 2 (3) Taulukko I. Materiaalinäytteiden M1-M4 mikrobipitoisuudet cfu/g. Viitearvot ylittävät tulokset on lihavoitu. Kosteusvaurioindikaattorilajit on merkitty tähdellä *. Materiaalinäytteet Sienet Bakteerit 2%MEA DG18 THG Näyte n:o Laji Muut bakteerit Aktinobakteerit* Bakteerit yhteensä cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g M1 Ulkoseinä/mineraalivilla Yhteensä M2 Ulkoseinä/mineraalivilla Penicillium Yhteensä M3 Ulkoseinä/mineraalivilla Steriilit Yhteensä M4 Ulkoseinä/mineraalivilla Yhteensä Homelajit tunnistetaan niiden lisääntymisrakenteiden (itiöt, itiöitä tuottavat erikoistuneet rihmaston osat) perusteella. Steriileillä homeilla tarkoitetaan homelajeja/pesäkkeitä, jotka eivät käytetyllä kasvatusalustalla ja/tai kasvatusajassa kasva riittävän hyvin muodostaakseen ko. lisääntymisrakenteita tai ne eivät muuten ole tunnistettavissa. Useimpien homeiden kasvu maljalla alkaa steriilin rihmaston muodostumisella. Viitearvot Materiaalinäyte voidaan katsoa mikrobivaurioituneeksi, jos jokin seuraavista viitearvoista ylittyy: Sienet (homeet ja hiivat) Bakteerit Aktinobakteerit l. sädesienet cfu/g cfu/g 500 cfu/g Rakenteissa, jotka ovat kosketuksessa ulkoilman tai maaperän kanssa, saattaa esiintyä korkeita mikrobipitoisuuksia ilman että kysymyksessä on mikrobivaurio. Tulosten tulkinta Materiaalinäytteiden M1-M4 aktinobakteeripitoisuudet ylittivät viitearvon. Materiaalinäytteissä M1-M4 voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa.

16 7378/MIKROBI/12 3 (3) Viitteet Jakelu Asumisterveysohje 2003:1 (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita). Asumisterveysopas 2009 (Ympäristö- ja terveyslehti) Home ja terveys, kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat (2010) 1 kpl tilaaja 1 kpl, /arkisto Yhteyshenkilö Katja Holappa, puh WSP FINLAND OY Katja Holappa tiimiesimies, FT Saara Salmela tutkija, FM

17 7374/OH/12 LIITE 4 1 (4) Heikkiläntie HELSINKI Puh Fax Korjausrakenteminen ja Tutkimus Anne-Mari Jokela analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Pelimannin ala-aste näytetunnukset: WPA: 1, 2 tilaus- tai toimituspäivämäärä: (toimitus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriöt, Ø 70 mm näytemateriaali: tiili, laasti ohuthienäytelasin koko: 48 mm x 25 mm Tutkimukset Näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,025-0,030 mm) pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Näytteet on valmistettu ylä-, ala-, ulkotai sisäpinnasta lähtien asiakkaan pyynnön mukaisesti. Tulokset Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon E50i POL polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Ohuthieanalyysissä käytettiin apuna standardia ASTM C Näyte WPA1, tiilijulkisivu. Ohuthie sisäpinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 132 mm. Näyte koostuu tiilestä ja muurauslaastista. Tiilen ulkopinta on hieman säröillyt/ halkeillut. Tiilen ja muurauslaastin välinen tartunta on kiinni. TIILI Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen rakenne on hieman epätasainen rakoilun/ säröilyn seurauksena. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on alle 2 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaines on tasalaatuista eikä siinä havaittu paakkuuntumista tai suuntautuneisuutta. Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

18 7374/OH/12 LIITE 4 2 (4) Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat kiinni. Mikro-/ tekstuurisäröilyä havaittiin runsaasti (säröjen leveys alle 0,2 mm). Säröt ovat pääosin tiilen sisäpinnan suuntaisia, paikoin teräväpiirteisiä ja lähes jatkuvia. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat usein pitkänomaisia (huokoset alle 3,5 mm). MUURAUSLAASTI Laasti on huokoista mutta tasalaatuista. Kiviaine on pääosin silikaattista hiekkaa. Suurin havaittu raekoko on 4 mm. Kiviaine on hyvälaatuista. Laasti on arviolta luokkaa KS 50/50. Sideaine on karbonatisoitunut. Kiviaineen tartunnat sideaineeseen ovat laastin huokoisuuden seurauksena paikoin avoimet mutta pääosin kiinni. Halkeilua tai jatkuvaa säröilyä ei havaittu. Mikrosäröilyä on yksittäisesti. Huokosia ( = 0,02-1,0 mm) on runsaasti. Huokosten seinämillä on kohtalaisesti karbonaattia. Näyte WPA2, tiilijulkisivu. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 149 mm. Näyte koostuu tiilestä ja muurauslaastista. Tiilen ulkopinnassa on vähäistä säröilyä. Tiilen ja muurauslaastin välinen tartunta on kiinni mutta kontaktissa on yleisesti avoimia kohtia. TIILI Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen makrorakenne on suhteellisen tasainen ja tiivis. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on 2 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaineksen mikrorakenteessa on vähäistä epätasaisuutta ja saviaine on yksittäisesti suuntautunut tai paakkuuntunut. Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat kiinni. Epäjatkuvaa tekstuurisäröilyä on vähän. Säröt ovat pääosin tiilen pintojen suuntaisia. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat yleensä pitkänomaisia (huokoset alle 4,5 mm). Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

19 7374/OH/12 LIITE 4 3 (4) MUURAUSLAASTI Laasti on tasalaatuista ja huokoista. Kiviaine on pääosin silikaattista hiekkaa. Suurin havaittu raekoko on alle 4 mm. Kiviaine on hyvälaatuista. Laasti on arviolta hieman sementtirikasta, mahdollisesti luokkaa KS35/65. Laasti on karbonatisoitunut. Kiviaineen tartunnat sideaineeseen ovat yleisesti kiinni. Noin 1 mm ulkopinnasta on vähäistä mikrosäröilyä (säröjen leveys alle 0,02 mm) ja muutoin säröilyä ei havaittu. Huokosia ( = 0,02-2,6 mm) on runsaasti. Huokosten seinämille on kiteytynyt jonkin verran karbonaattia. Tulosten arviointi Taulukossa 1. (tulosten tarkastelu) on kuvattu näytteen kuntoa asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Betonin pakkasenkestävyyttä on arvioitu huokosrakenteen perusteella. Laastien K/S-suhteen arviointi perustuu silmämääräiseen analyysiin, jolloin tulos on ainoastaan suuntaa antava. Arvioiden perustana on käytetty ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia. Taulukko 1. Tulosten tarkastelu Näyte Kunto Karbonatisoituminen [mm] (ka.) laasti läpi Pakkaskestävyys/ huokostäytteet index 3*/ laastissa vähän karbonaattia index 1*/ laastissa vähän karbonaattia Rapautuneisuus** tiili 2 laasti 0 tiili 0 laasti 1 WPA1 tiili välttävä, laasti hyvä WPA2 tiili laasti läpi tyydyttävä, laasti hyvä * VTT:n tiilen mikrorakenteen perusteella määrittämä luokitus (VTT julkaisu 1624, luokat 0-3). ** Rapautuneisuutta kuvattu asteikolla 0-4: 0= ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta. Tiilet ovat laadultaan tyydyttäviä. WPA1 tiilen rakenne on hieman epätasainen rakoilun/ säröilyn seurauksena. WPA2 saviaineen mikrorakenteessa on vähäistä epätasaisuutta. Mikrorakenteen perusteella tiilen WPA 1 pakkasenkestävyys on arviolta heikko (luokkaa index 3) ja WPA2 kohtalainen (luokkaa index 1)(VTT julkaisu 1624, luokat index 0-3). Tiilessä WPA1 havaittu säröily on mahdollisesti osittain pakkasrapautumisen aiheuttamaa. Muurauslaastien koostumus on arviolta hieman sementtirikas tai mahdollisesti luokkaa KS50/50. Ne ovat rakenteeltaan tasalaatuisia ja huokoisia, minkä perusteella niiden pakkasenkestävyys on arviolta suhteellisen hyvä. Laastien säröily on erittäin vähäistä ja lähinnä Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

20 7374/OH/12 LIITE 4 4 (4) näytteessä WPA2 on mahdollisesti lievää pintarapautumista. Huokosten seinämille on kiteytynyt karbonaattia ja sideaine on mahdollisesti vähäisesti liuennut kosteusrasituksen seurauksena (ei arviolta merkittävää säilyvyyden kannalta). WSP FINLAND OY tekijä: Vesa Kontio tutkija, FM tarkastaja: Jussi Myllykangas tutkija, FM Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

21 7673/MIKROBI/12 LIITE 5 1 (4) Fax /Anne-Mari Jokela MIKROBIANALYYSI Kohde Näytteenotto Pelimannin ala-aste Tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Näytteenottopvm: Näytteen saapumispvm: Viljelypvm: Menetelmä Näytteiden analysointi ja tulosten tulkinta suoritettiin asumisterveysohjeen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1). Tulokset on ilmoitettu pesäkkeen muodostavina yksikköinä (materiaalinäytteissä cfu/g). Kasvatusalustoina käytettiin 2% mallasuuteagaria (2%MEA, sienet), tryptoni-hiivauute-glukoosi-agaria (THG, aktinobakteerit l. sädesienet ja muut bakteerit) sekä dikloraani-glyseroli-agaria (DG18, kserofiiliset sienet). Määritysraja on materiaalinäytteissä 90 cfu/g. Tulos 0 viittaa tulokseen, joka jää alle määritysrajan.

22 7673/MIKROBI/12 LIITE 5 2 (4) Taulukko I. Materiaalinäytteiden M5-M16 mikrobipitoisuudet cfu/g. Viitearvot ylittävät tulokset on lihavoitu. Kosteusvaurioindikaattorilajit on merkitty tähdellä *. Materiaalinäytteet Sienet Bakteerit 2%MEA DG18 Näyte n:o Laji Muut bakteerit Aktinobakteerit* Bakteerit yhteensä cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g M5 Ulkoseinä/mineraalivilla Acremonium* Hiivasienet* Mucor* 90 0 Penicillium 90 0 Steriilit Yhteensä M6 Ulkoseinä/mineraalivilla Hiivasienet* Penicillium 90 0 Steriilit Yhteensä M7 Ulkoseinä/mineraalivilla Paecilomyces lilacinus* Steriilit Yhteensä M8 Ulkoseinä/mineraalivilla Penicillium Steriilit Yhteensä M9 Ulkoseinä/mineraalivilla Acremonium* Hiivasienet* Paecilomyces lilacinus* Steriilit Yhteensä M10 Ulkoseinä/mineraalivilla Cladosporium Hiivasienet* Steriilit Yhteensä Homelajit tunnistetaan niiden lisääntymisrakenteiden (itiöt, itiöitä tuottavat erikoistuneet rihmaston osat) perusteella. Steriileillä homeilla tarkoitetaan homelajeja/pesäkkeitä, jotka eivät käytetyllä kasvatusalustalla ja/tai kasvatusajassa kasva riittävän hyvin muodostaakseen ko. lisääntymisrakenteita tai ne eivät muuten ole tunnistettavissa. Useimpien homeiden kasvu maljalla alkaa steriilin rihmaston muodostumisella. THG

23 7673/MIKROBI/12 LIITE 5 3 (4) Taulukko I (jatkoa). Materiaalinäytteiden M5-M16 mikrobipitoisuudet cfu/g. Viitearvot ylittävät tulokset on lihavoitu. Kosteusvaurioindikaattorilajit on merkitty tähdellä *. Materiaalinäytteet Sienet Bakteerit 2%MEA DG18 Näyte n:o Laji Muut bakteerit Aktinobakteerit* Bakteerit yhteensä cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g M11 Ulkoseinä/mineraalivilla Hiivasienet* Steriilit Yhteensä M12 Ulkoseinä/mineraalivilla Yhteensä M13 Ulkoseinä/mineraalivilla Hiivasienet* Yhteensä M14 Ulkoseinä/mineraalivilla Cladosporium > Hiivasienet* Penicillium Steriilit Yhteensä > > M15 Ulkoseinä/mineraalivilla Aspergillus versicolor* 0 90 > Hiivasienet* Penicillium Steriilit Yhteensä > > M16 Ulkoseinä/mineraalivilla Hiivasienet* Steriilit Yhteensä THG

24 7673/MIKROBI/12 LIITE 5 4 (4) Viitearvot Materiaalinäyte voidaan katsoa mikrobivaurioituneeksi, jos jokin seuraavista viitearvoista ylittyy: Sienet (homeet ja hiivat) Bakteerit Aktinobakteerit l. sädesienet cfu/g cfu/g 500 cfu/g Rakenteissa, jotka ovat kosketuksessa ulkoilman tai maaperän kanssa, saattaa esiintyä korkeita mikrobipitoisuuksia ilman että kysymyksessä on mikrobivaurio. Tulosten tulkinta Materiaalinäytteiden M8 ja M9 sienipitoisuudet ylittivät viitearvon. Näytteessä M7 esiintyi runsaasti homelajia Paecilomyces lilacinus ja näytteessä M9 erittäin runsaasti homelajia Acremonium, jotka saattavat tuottaa toksiineja sopivissa olosuhteissa. Materiaalinäytteiden M6-M10 ja M13-M16 bakteeripitoisuudet ylittivät viitearvon. Materiaalinäytteiden M5-M9 ja M13 aktinobakteeripitoisuudet ylittivät viitearvon. Materiaalinäytteissä M5-M10 ja M13-M16 voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa. Viitteet Jakelu Asumisterveysohje 2003:1 (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita). Asumisterveysopas 2009 (Ympäristö- ja terveyslehti) Home ja terveys, kosteusvauriohomeiden ja hiivojen terveyshaitat (2010) 1 kpl tilaaja 1 kpl, /arkisto Yhteyshenkilö Katja Holappa, puh WSP FINLAND OY Saara Salmela tutkija, FM Katja Holappa tiimiesimies, FT

25 7685/OH/12 LIITE 6 1 (4) Heikkiläntie HELSINKI Puh Fax Korjausrakenteminen ja Tutkimus Anne-Mari Jokela analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Pelimannin ala-aste näytetunnukset: WPA: 004, 005, 006, 007, 008 tilaus- tai toimituspäivämäärä: (toimitus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriöt, Ø 66 mm näytemateriaali: tiili ohuthienäytelasin koko: 48 mm x 25 mm Tutkimukset Näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,025-0,030 mm) pintaa vastaan kohtisuorassa suunnassa. Näytteet on valmistettu ylä-, ala-, ulkotai sisäpinnasta lähtien asiakkaan pyynnön mukaisesti. Tulokset Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon E50i POL polarisaatiomikroskoopilla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Ohuthieanalyysissä käytettiin apuna standardia ASTM C Näyte WPA004, reikätiiliulkokuori. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 161 mm. Näyte koostuu tiilestä, minkä sisäpinnasta on irronnut laastikerros (laastikerroksen vahvuus keskimäärin 30 mm). Tiilen vahvuus 130 mm. Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen rakenne on hieman epätasalaatuinen ja lähinnä säröily heikentää tiiveyttä. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on alle 4 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaineen tiiveys on hieman vaihteleva ja näytteessä havaittiin paikoin tiiviitä, suuntautuneita saviainelinssejä. Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat yleisesti kiinni. Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

26 7685/OH/12 LIITE 6 2 (4) Mikro-/ tekstuurisäröilyä havaittiin runsaasti ja ne ovat pääosin pinnan suuntaisia ja paikoin lähes jatkuvia (säröjen leveys vaihtelee < 0,01-0,1 mm). Paikoin säröt ovat teräväpiirteisiä. Lisäksi lähinnä savipaakkujen yhteydessä on verkostosäröilyä. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat epäsäännöllisen muotoisia/ pitkänomaisia (huokoset alle 4,0 mm). Näyte WPA005, reikätiiliulkokuori. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 130 mm (tiilen vahvuus). Lieriönäyte on katkennut käsittelyssä noin 21 mm ulkopinnasta, reikälinjan kohdalta. Tiilen ulkopinta on vähäisesti lohkeillut ja palanäytteessä on kohtalaisesti pinnan suuntaista säröilyä. Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen rakenne on epätasainen ja säröily heikentää tiiveyttä. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on 2 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaineksen mikrorakenne on paikoin suuntautunut. Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat yleisesti kiinni. Ulkopinnasta 11 mm:n syvyyteen on runsaasti pinnan suuntaista tekstuuri-/ terävää mikrosäröilyä (säröjen leveys vaihtelee < 0,01-0,08 mm:iin). Säröt muodostavat tiheitä verkostoja. Muutoin näytteessä tekstuurisäröilyä on kohtalaisesti. Lisäksi näytteessä havaittiin säröilleitä savilinssejä. Huokosia on suhteellisen paljon ja ne ovat epäsäännöllisen muotoisia tai pitkänomaisia (huokoset alle 8,1 mm). Näyte WPA006, reikätiiliulkokuori. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 134 mm. Palanäytteen ulkopinnassa on halkeama, mikä ulottuu 25 mm:n syvyyteen (lieriön sivu lohkesi halkeamaa pitkin näytteen käsittelyssä). Lisäksi lieriönäyte on lohjennut viistosti mm ulkopinnasta. Lähellä lieriön ulkopintaa on hieman pinnan suuntaista säröilyä. Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen rakenne on suhteellisen tasalaatuinen ja kohtalaisen tiivis, mutta säröily heikentää tiiveyttä. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on alle 3 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaines on yleisesti tasalaatuista eikä siinä havaittu paakkuuntumista tai suuntautuneisuutta. Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

27 7685/OH/12 LIITE 6 3 (4) Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat yleisesti kiinni. Näytteessä on runsaasti epäjatkuvaa, suuntautunutta tekstuurisäröilyä. Terävää, alle 0,01 mm leveää mikrosäröilyä havaittiin yksittäisesti (säröt epäjatkuvia). Huokosia on suhteellisen paljon ja ne ovat usein pitkänomaisia (huokoset alle 4,0 mm). Näyte WPA007, reikätiiliulkokuori. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 133 mm. Lieriön sivussa hieman laastia. Näytelieriö on katkennut käsittelyssä 25 mm ulkopinnasta sekä 25 mm sisäpinnasta, tiilen reikälinjojen kohdilta. Palanäytteessä on kohtalaisesti pinnan/ reikien pinnan suuntaisia säröjä. Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen rakenne on hieman epätasainen ja paikoin liuskeinen. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on 2 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaineksen mikrorakenteessa on vähäistä epätasaisuutta/ tiiveyden vaihtelua ja suuntautuneisuutta. Pinnan suuntaisia, tiiviitä savilinssejä havaittiin jonkin verran ja ne ovat paikoin säröilleet. Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat yleisesti kiinni. Näytteessä havaittiin yleisesti suuntautunutta tekstuurisäröilyä ja säröjä on paikallisesti runsaasti. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat yleensä pitkänomaisia (huokoset alle 4,5 mm). Näyte WPA008, reikätiiliulkokuori. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. Näytteen pituus on noin 131 mm. Lieriön sivussa hieman laastia. Näytelieriö on katkennut näytteen käsittelyssä noin 24 mm ulkopinnasta reikälinjan kohdalta. Reikätiili on väriltään tasaisen punainen. Sen rakenne on suhteellisen tiivis mutta paikoin epätasainen (harvempia alueita). Säröily heikentää tiiveyttä. Kiviaine on pääosin kulmikasta silikaattimineraaliainesta ja suurin havaittu raekoko on alle 3 mm. Kiviaine on laadultaan tavanomainen. Saviaines on yleisesti tasalaatuista, siinä havaittiin yksittäisiä savipaakkuja. Saviaineksen ja kiviaineen väliset tartunnat ovat yleisesti kiinni. Heikkiläntie HELSINKI Puhelin

28 7685/OH/12 LIITE 6 4 (4) Mikro-/ tekstuurisäröilyä havaittiin suhteellisen runsaasti mutta epäsäännöllisesti (säröjen leveys alle 0,1 mm). Säröt ovat tiilen pinnan suuntaisia ja paikoin lähes jatkuvia. Ne muodostavat pienialaisia verkostoja. Lisäksi savipaakuissa on säröverkostoa. Huokosia on kohtalaisesti ja ne ovat usein pitkänomaisia (huokoset alle 4,6 mm). Tulosten arviointi Taulukossa 1. (tulosten tarkastelu) on kuvattu näytteen kuntoa asteikolla hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Arvioiden perustana on käytetty ohuthietutkimuksista saatuja tuloksia. Taulukko 1. Tulosten tarkastelu Näyte Kunto Pakkaskestävyys* Rapautuneisuus** WPA välttävä index WPA 0-11 mm heikko, index mm välttävä WPA välttävä index WPA tyydyttävä index WPA 008 välttävä index 2 2 * VTT:n tiilen mikrorakenteen perusteella määrittämä luokitus (VTT julkaisu 1624, luokat 0-3). ** Rapautuneisuutta kuvattu asteikolla 0-4: 0= ei rapautumaa, 1 = vähäistä, 2 = orastavaa, 3 = kohtalaista, 4 = voimakasta. Tiilet ovat laadultaan välttäviä. Tiilien kunto vaihtelee tyydyttävästä paikoin heikkoon. Makrorakenteeltaan tiilet ovat hieman epätasaisia ja mikrorakenne on paikoin suuntautunut (tekstuurisäröily/ saviainelinssit). Mikrorakenteen perusteella tiilien pakkasenkesto on arviolta heikko tai suhteellisen heikko (luokkaa index 2-3). Tiilissä havaittiin paikoin lähes jatkuvaa ja/tai teräväpiirteistä mikrosäröilyä, mikä on mahdollisesti pakkasrapautumisen aiheuttamaa. Näytteessä WPA005 pinnan rapautuminen on jo arviolta merkittävää. WSP FINLAND OY tekijä: Vesa Kontio tutkija, FM tarkastaja: Jussi Myllykangas tutkija, FM Heikkiläntie HELSINKI Puhelin