SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

Transkriptio

1 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU JOKELA

2 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohdetiedot ja tilaaja Toimeksiannon laatija Toimeksiannon yleistiedot JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN TAVOITE JA LAAJUUS SISÄILMAN MIKROBIMITTAUKSET JA TULOKSET Sisäilman mikrobitutkimukset Tulokset Hannan luokka Käytävä PINTAKOSTEUSMITTAUKSET JA AISTINVARAINEN ARVIOINTI Mittaustulokset ja johtopäätökset ALLEKIRJOITUS... 5 VALOKUVAT... 6

3 05400 JOKELA 3/6 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja Kohde Tilaaja Pertun parakkikoulu Kouluraitti JOKELA Tuusulan kunta, tilapalvelu Rakennusmestari Pertti Elg 1.2 Toimeksiannon laatija Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Vanajantie 10 B HÄMEENLINNA Yhteyshenkilö Paula Helmi Ympäristöinsinööri gsm paula.helmi@tahtiranta.fi 1.3 Toimeksiannon yleistiedot Pertun parakkikoulua on kunnostettu laajasti. Rakennuksen kattoa on korjattu ja eristeet vaihdettu. Luokkien lattiat on hiottu ja matot uusittu. Samalla tiivistettiin myös rakenteet. Koulurakennuksen ilmanvaihto on myös uusittu. 2. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimusten perusteella sisäilman mikrobipitoisuudet olivat näytteissä niin pieniä, että ne eivät vaikuta sisäilman laatuun. Kosteusvaurioon viittaavia mikrobisukuja ei näytteissä todettu. Aistinvaraisesti arvioiden tiloissa ei havaittu käynnin aikana hajuhaittaa tai kosteuden aiheuttamia jälkiä pinnoissa. Pintakosteustasot olivat tasaisen alhaiset rakennuksessa. 3. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA LAAJUUS Tavoitteena oli selvittää sisäilman mikrobiologista laatua. Tavoitteena oli myös selvittää aistinvaraisesti koulutilojen kuntoa ja mitata pintakosteustasoja rakennuksessa. Tutkimus ei käsittänyt rakennuksen LVI-tekniikkaa. Rakenteita ei myöskään avattu tutkimuksen aikana.

4 05400 JOKELA 4/6 Sisäilmatutkimukset ja johtopäätökset perustuvat seuraaviin julkaisuihin: Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje, 2003,Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Edita Prima Oy, Helsinki 2003, Sosiaali- ja terveysministeriö. Asumisterveysopas, Ympäristö- ja terveys lehti. Pori, SISÄILMAN MIKROBIMITTAUKSET JA TULOKSET 4.1 Sisäilman mikrobitutkimukset Mittausten tarkoituksena on selvittää, ovatko tutkittavien tilojen sisäilman mikrobipitoisuudet ja - suvusto tavanomaisia sen sijaintiin, ikään ja vuodenaikaan nähden. Sisäilmanäytteistä tutkitaan bakteerit, aktinomykeetit, sieni-itiöpitoisuus ja sienisukujen tunnistus (THG-alusta bakteereille, MUA-alusta hiivoille ja homeille sekä DG-18-alusta kuivissa oloissa viihtyville hiivoille ja homeille). Mittaukset tehdään talviaikana, maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa. Ilmanäytteiden avulla arvioidaan sisäilman laatua mm. silloin, kun on tarpeen selvittää mikrobien leviämistä sisäilmaan muualta rakennuksessa mahdollisesti sijaitsevasta mikrobikasvustosta tai ilmavuotona ulkoilmasta. Kosteusvauriomikrobit voivat aiheuttaa sisäilmassa esiintyessään hyvin monenlaisia oireita. 4.2 Tulokset Mikrobinäytteet kerättiin kalibroidulla 6-vaiheimpaktorilla 10 minuutin ajan spesifisille kasvatusalustoille, jolloin näytteen kokonaistilavuus on 284 litraa. Näytteet otettiin ja tutkittiin KVVY:n akkreditoidussa laboratoriossa. Näytekohteet: Hannan luokka Käytävä Tulokset ilmoitetaan yksikkönä pmy (kpl)/ m 3. Mikrobisuvustot tunnistetaan mikroskooppisesti tutkimalla. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asumisterveysohjeen (2003) ja sen soveltamisoppaan (2009) mukaiset viitearvot taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat Sieni-itiöt, <100 pmy/m 3 (suositus) Viitearvon ylittävä sieni-itiöpitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Bakteerit, < 4500 pmy/m 3 (suositus) Viitearvon ylittävä bakteeripitoisuus viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Aktinomykeetit, < 10 pmy/m 3 (suositus)

5 05400 JOKELA 5/6 Viitearvon ylittävä kohonnut pitoisuus viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Mikrobitutkimusten testausselosteet ovat tämän raportin liitteenä Hannan luokka Pitoisuudet olivat pieniä ja suvustot tavanomaisia Käytävä Pitoisuudet olivat pieniä ja suvustot tavanomaisia. 5. PINTAKOSTEUSMITTAUKSET JA AISTINVARAINEN ARVIOINTI Pintakosteuksia mitattiin koulun lattioista ja seinistä. Mittauksia tehtiin lattialla noin kahden metrin välein kartoittamalla huoneen vapaana oleva lattiapinta. Seinät mitattiin samoin noin kahden metrin korkeuteen asti. Mittaukset tehtiin Trotec T 650 pintakosteusmittarilla, joka oli kalibroitu 1/2014. Pintakosteusmittauksen lukemiin vaikuttavat oleellisesti mitattavat pintamateriaalit ja rakennetyyppi. Tuloksia voidaan pitää siitä syystä vain viitteellisinä. 5.1 Mittaustulokset ja johtopäätökset Ulko- ja sisäseinien sekä lattioiden pintakosteustasot olivat tasaiset koko rakennuksessa. Edellä kuvatut vaihteluvälit johtuvat erilaisista pinta- ja rakennusmateriaaleista. Mittauksissa ei havaittu alueita, joissa pintakosteusmittarilla mitattuna olisi saatu poikkeavia pintakosteusarvoja. Luokkahuoneet olivat olleet tyhjillään tunnin verran ennen havaintoja. Luokissa oli ilmankostutin päällä, lukuun ottamatta Hannan luokkaa. Luokkien ilmassa ei ollut havaittavissa tunkkaisuutta. Hajuhavaintoja ei ollut aistittavissa. Myöskään näkyvää merkkiä kosteusvauriosta ei ollut. 6. ALLEKIRJOITUS Hämeenlinnassa Insinööritoimisto TähtiRanta Oy Paula Helmi Sisäilmatutkija Ympäristöinsinööri AMK

6 05400 JOKELA 6/6 LIITE: KVVY, testausseloste LÄHTEET: Sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisterveysohje, 2003,Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita, 2003:1. Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Sosiaali- ja terveysministeriö, Asumisterveysopas, Ympäristö- ja terveys lehti. Pori, VALOKUVAT Kuva 1. Sisäilman mikrobinäytteen keräys Hannan luokassa. Kuva 2. Sisäilman mikrobinäytteen keräys käytävässä.