Vesitornin betonirakenteiden kuntotutkimus. Päiväys Projekti Kuntoarvio Tilaaja Kankaanpään kaupunki Kohde Keskustan vanha vesitorni

Transkriptio

1 Vesitornin betonirakenteiden kuntotutkimus Päiväys Projekti Kuntoarvio Tilaaja Kankaanpään kaupunki Kohde Keskustan vanha vesitorni

2 Kuntotutkimusraportti 1/20 Sisällys Tiivistelmä Yhteystiedot Kohde Tilaaja Tutkimusten suoritus Kohteen yleistiedot Lähtötiedot Yleistä tutkimuksesta Tutkimusten laajuus, tarkoitus ja tavoite Rakenteiden tekninen käyttöikä KANTAVAT RAKENTEET, SÄILIÖ JA SISÄTILAT Rakennekuvaus Rakenteista tehdyt havainnot Julkisivut ja kantavat rakenteet Säiliö ja sisätilat Vesikatto ja ikkunat Rakennekuvaukset Rakenteista tehdyt havainnot Suoritetut tutkimukset Näyteanalyysien kirjaus Ohuthieanalyysit Vetokokeet Betoniraudoitteiden korroosioriskin arviointi Kloridipitoisuus Johtopäätökset Korjausehdotus Paikkakorjaus Korjausehdotus Vesitornin loppuun käyttäminen Liitteet... 19

3 1 Tiivistelmä Kuntotutkimusraportti 2/ Kuntotutkimuksen kohteena on vuonna 1966 valmistunut vesitorni Kankaanpäässä. Vesitorni on ollut pois käytöstä jo useampia vuosia. Saadun tiedon mukaan säiliölle ja vesikatolle on suoritettu korjauksia. Havaintojen mukaan säiliöön kohdistuvat korjaukset eivät ole kovin laajoja. Korjauksesta ja sen laajuudesta ei ole saatavilla lähtötietoja. Ainakin julkisivun alapinnan kuparipelti on vaihdettu vaneriin/teräsohutlevyyn. Säiliö on sisäpinnaltaan lautamuottipintainen, joten säiliön sisäpuoliset korjaukset ovet olleet melko suppeita, esimerkiksi halkeamien injektointia. Korjausten jälkeen vesitornia ei ole otettu käyttöön. Vesitorni muodostuu liukuvaluna toteutetusta betonirakenteisesta jalkaosasta ja säiliöosasta, joka on kannateltu jalkaosaan tukeutuvilla betonirakenteisilla ulokepalkeilla. Säiliötilan yläpuolella on yhtenäinen ikkunallinen tila. Vesitornin jalkaosassa on porrashuone ja tekniikkakuilu. Aistinvaraisesti havaittujen betonirakenteiden teräskorroosiovaurioiden määrä oli melko pieni ja vauriot rajoittuvat pääasiassa ikkunasmyygeihin. Sadevesiviemärin vuodon aiheuttama voimakas kosteusrasitus nopeuttaa betonirakenteiden rapautumista. Sadevesiviemäristä vuotava vesi kertyy sähköpääkeskustilan lattialle, sillä tilan lattiakaivo on tukossa. Lisäksi vettä roiskuu sähkölaitteiden päälle, Ohuthieanalyysin perusteella jalan betoni on kunnoltaan ja laadultaan tyydyttävää, mutta ne eivät ole huokosrakenteensa perusteella kosteusrasituksessa pakkasenkestäviä. Betoneissa ei havaittu pakkasrapautumiseen viittaavaa säröilyä, mutta kosteusrasituksen aiheuttamaa sideaineen liukenemista on havaittavissa betonin ulkopinnalla. Betonissa on viitteitä alkavasta alkalikiviainesrektiosta. Voimakkaan alkalikiviainesreaktion riski on pieni, jos betonirakenteiden kosteusrasitusta vähennetään korjaamalla sadevesiviemäri. Säiliön korjaamisesta on kulunut vuosia ja korjauksen jälkeen säiliössä ei ole ollut vettä, joten on todennäköistä, että säiliö ei ole enää tällä hetkellä vesitiivis. Vesitornin käyttöönotto puhdasvesisäiliönä ei ole suositeltavaa ilman, että säiliön pinnoittamista. Jos vesitornin käyttötarkoitusta tullaan muuttamaan, on vesitornille suositeltavaa suorittaa lisää rakenne-, kosteus-, ja LVIS-teknisiä tutkimuksia, joiden tarkempi sisältö määräytyy toivotun käyttötarkoituksen perusteella. Ikkunoiden uusiminen on suositeltavaa ikkunalasitusten mahdollisen tippumisen aiheuttaman turvallisuusriskin vuoksi Mikäli vesitornin käyttötarkoitusta tullaan muuttamaan, on vesitornille suositeltavaa suorittaa lisää rakenne-, kosteus-, ja LVIS-teknisiä tutkimuksia, joiden tarkempi sisältö määräytyy toivotun käyttötarkoituksen perusteella.

4 Kuntotutkimusraportti 3/20 2 Yhteystiedot Kohde 2.2 Tilaaja Jämintie Kankaanpää Kankaanpään kaupunki Kuninkaanlähteenkatu Kankaanpää 2.3 Tutkimusten suoritus Sitowise Oy puh Hämeenkatu 16 A Tampere Marjut Seppälä, ins. AMK marjut.seppala@sitowise.com Mika Mantere, RI mika.mantere@sitowise.com 3 Kohteen yleistiedot Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1966 valmistunut 43 metriä korkea vesitorni Kankaanpään keskustassa. Vesitornin säiliö on tyypiltään pystyseinäinen sektoreihin jaettu lieriösäiliö. Säiliön tilavuus on n. 400 m 3. Vesitorni on poistettu käytöstä, eikä sitä olla enää aikeissa ottaa käyttöön. Vesitornin jalka- ja säiliöosat ovat betonia. Säiliö on kannateltu jalkaosasta ulkonevilla teräsbetonipalkeilla. Säiliön julkisivumateriaalina on mineriittilevyt. 3.1 Lähtötiedot Tutkimuksen suoritusta varten tilaajalta saatiin käyttöön alkuperäisiä pääpiirustuksia. Tiedossa olevia aiemmin suoritettuja korjauksia ovat: Vesikatteen uusiminen ja säiliön paikkakorjaus (ajankohta ja laajuus ei tiedossa). Havaintojen perusteella säiliön paikkakorjaukset eivät ole laajoja ja suoritettuja toimenpiteitä ovat mahdollisesti vain halkeamien paikkaus.

5 Kuntotutkimusraportti 4/20 4 Yleistä tutkimuksesta Tutkimusten laajuus, tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vesitornin betonirakenteiden tämänhetkinen kunto, vauriot, niiden laajuus sekä arvioida rakenteen jäljellä olevaa käyttöikää. Tavoitteena on määrittää tutkimustulosten perusteella tutkitun rakenteen korjaustarpeet ja niiden laajuus sekä arvioida korjausvaihtoehtoja pääpiirteittäin. Vesisäiliö oli tyhjä, joten sen vesitiiveyttä ei voitu arvioida. Tutkimustulosten ja havaintojen perusteella määritettyjen korjaustarpeiden mukaan annetaan korjaussuositukset tutkituille rakenteille. Raportti toimii sekä lähtötietoina hanke- ja toteutussuunnittelulle että pohjana myös päätöksen teolle korjaustapoja arvioitaessa. Tutkimuksen suorituksessa sovelletaan Suomen betoniyhdistyksen julkaisua BY42 betonirakenteiden kuntotutkimus ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisua RIL Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset on eritelty tarkemmin liitteessä Rakenteiden tekninen käyttöikä Rakennusten rakenteiden käyttöikään vaikuttavat suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut, materiaalivalinnat sekä rakenteiden pintakäsittely ja työsuoritteiden laatu. Rakenteiden käyttöikään vaikuttavat lisäksi rakennusajan jälkeen mm. seuraavat tekijät: kohteessa vallitsevat ilmasto-olosuhteet (UV-säteily, lämpötilat, kosteusrasitus/vesi, ilman epäpuhtaudet ja tuuli) mekaaniset rasitukset (rakenteiden ja rakenneosien oma paino, jaksottaiset rasitteet kuten mm. lumikuormat, käytön aiheuttamat kuormat sekä ajan myötä tapahtuvat rasitukset kuten mm. rakenteen painuminen ja lämpöliikkeet) käytön aiheuttamat rasitukset (käyttäjien aiheuttama mekaaninen rasitus etenkin pintamateriaaleille, rakenteiden puutteellinen huolto ja puhdistus sekä virheelliset hoitotoimenpiteet) biologiset tekijät (mikro-organismit, sienet, levät ja bakteerit) materiaalien vanheneminen (useimmat materiaalit reagoivat ympäristössä ja ilmastossa olevien kaasujen, nesteiden ja muiden aineiden kanssa aiheuttaen materiaalin ominaisuuksien heikkenemistä). Alla olevassa taulukossa 1 on tutkimuksen alaisessa kohteessa olevien rakenteiden sekä pinnoitteiden yleisiä teknisiä käyttöikäarvioita normaaleissa rasitusolosuhteissa viitaten RT-korttiin Kyseisiä käyttöikäarvioita käytetään tukevana tietona korjaussuosituksia määritettäessä. R=Rakennuksen ikä.

6 Taulukko 1. rakenteiden teknisiä käyttöikäarvioita Tunnus Rakenneosa Käyttöikä, normaali käyttörasitus Kuntotutkimusraportti 5/ Rakenteen ikä kohteessa Muuta 123 Runko 1233, 1234 Kantavat pilarit ja palkit R 52 v Tarkastusväli 5 vuotta 124 Julkisivut 1241 Kuitusementtilevy 50 v 52 v 1241 Pinnoittamaton betoni 40 v 52 v 1241 Pinnoitettu betoni 50 v 52 v huoltomaalaus v 1242 Puuikkuna 50 v 52 v 1243 Metalliulko-ovet 60 v 52 v 126 Vesikatot kerroskate, tasakatto 35 v ei tiedossa 8 15 v sisäpuolen maalaus 5 15 ulkomaalaus 3 12 v tiivistäminen

7 5 Kantavat rakenteet, säiliö ja sisätilat 5.1 Rakennekuvaus Kuntotutkimusraportti 6/ Vesitornin kokonaiskorkeus on noin 40 metriä. Säiliöosa sijoittuu jalan yläosan ympärille ja on siitä ulkoneva rakenne. Säiliö- ja jalkaosa ovat paikallavalettuja betonirakenteita. Säiliö on jaettu sektoreittain osiin betonirakenteisilla väliseinillä. Säiliöön kulku on toteutettu säiliön yläpuolisen tilan lattialuukusta. Yläpuolisen tilan käyttötarkoitukseksi on rakennuspiirustuksiin merkitty kahvio, mutta tilaa ei ole koskaan viimeistelty. Ylätilan ja säiliön välipohja on säiliön seinämien ja kantavien väliseinien varaan tuettu paikallavalettu betonilaatta, jonka päällä on lähtötietojen mukaan kosteuseristys, lämmöneristys (tojalevy 100 mm) ja pintavalu (40 mm) Vesitornin jalkaosa on pääosin pinnoittamatonta betonia. Säiliön alapinta ja jalan yläosa ovat ulkopuolelta lämmöneristettyjä. Jalkaosan yläreunassa verhouksena on muovipinnoitettu pelti ja säiliön alaosa on verhoiltu vanerilla. Jalkaosassa on porraskäytävässä jokaisessa kerroksessa kapeat ikkuna-aukot, joihin on asennettu lasituslistoilla yksinkertainen ikkunalasitus. Säiliöosan ulkoseinärakenne on lämmöneristetty ja julkisivumateriaalina on mineriittilevyt. Kulku tornin yläosiin on toteutettu teräsrakenteisin portain jalkaosan sisäpuolella. Porrastasanteet ovat betonirakenteisia. Jalkaosan halkisija on n. 4 metriä. Jalkaosassa on kuilu, joka on merkitty piirustuksiin hissikuiluksi, mutta tällä hetkellä kuilussa on vain talotekniikkaa. Yleiskuva säiliön mineriittipintaisesta julkisivusta Yleiskuva vesitornin jalkaosasta

8 Kuntotutkimusraportti 7/ Säiliön ulkoseinän todennettu rakenne näytteenoton yhteydessä ulkoa sisällepäin Mitta (mm) Rakenne, materiaali mineriittilevy 25 puukoolaus 4 kiviaineslevy julkisivulevyn kiinnitysranka 100 puukoolaus ja lämmöneristys 4 kuitulevy 40 ilmarako säiliön betoniseinämä (ei porattu) 5.2 Rakenteista tehdyt havainnot Julkisivut ja kantavat rakenteet Jalkaosan betonissa on punaista leväkasvustoa, jota esiintyy erityisesti sisäänkäynnin puoleisella sivulla jalan alaosassa jalan alaosassa on betonin pinnalla verkkomaista halkeilua jalkaosan pienten ikkunoiden pielissä on pinnassa olevien raudoitteiden aiheuttamia korroosiovaurioita muualla jalassa on vain yksittäisiä pistemäisiä korroosiovaurioita jalan yläosassa on havaittavissa valumajälkiä ja betonin pinnassa sideaineen liukenemista, mitkä viittaavat säiliön aikaisempaan vuotamiseen säiliön alapinnan vanerissa havaittiin värimuutoksia, joiden aiheuttaja on todennäköisesti säiliön aikaisemmat vesivuodot jalkaosan yläosaa on lämmöneristetty >1 metrin matkalta jalan ja säiliön liitoskohdasta alaspäin, lämmöneristys on toteutettu puukolauksien väliin säiliön julkisivun mineriittilevyissä on pistemäistä leväkasvustoa ja maalipinnan kulumaa yksittäisistä mineriittilevyistä puuttuu saumapelti/kumitiiviste pumppaamon seinissä on graffiti säiliön ja yläpuolisen tilan ulkoseinärakenteen liitoskohdassa on liitospelti (kuparipelti) pellin jatkoskohdat ovat tiivistämättä

9 Kuntotutkimusraportti 8/ Jalan alaosassa betonin verkkomaista hiushalkeilua ja leväkasvustoa Ikkunan pielessä teräskorroosiovaurio Yksittäisiä pistemäisiä teräskorroosiovaurioita Jalassa vuotojälkiä Jalan betonin pinnassa kosteuden aiheuttamaa sideaineen liukenemista Säiliön alapinnan vanerissa värimuutoksia Jalkaosan betoni päälle toteutettu lämmöneristys (yläosassa)

10 Kuntotutkimusraportti 9/ Säiliön julkisivun miretiittilevystä puuttuu saumapelti ja pinnaalla on leväskasvustoa Yleiskuva pumppaamosta, seinässä graffiti Säiliön ja kahvilatilan ulkoseinän liitospelti, jatkoskohdat tiivistämättä Säiliö ja sisätilat Ylätilan lattian pintavalussa on monin paikoin halkeilua säteittäin kohti teräspilareita säiliön osuuksien välisissä seinissä yksittäisiä teräskorroosiovaurioita prosessivesiputkien sisäseinämillä havaittiin runsaasti ruostetta säiliön alaosassa jalkaosan juuressa havaittiin betonin pinnalla kalkkisuoloja porrashuoneessa on yksittäisissä kohdissa jalkaosan sisäpuolisena lämmöneristeenä korkki, joka on kuitenkin pääosin poistettu porrashuoneen betonisessa sisäkatossa maalipinnan irtoilua porrashuoneen ja tekniikkakuilun erottavaan väliseinään on tehty jälkikäteen kulkuaukko sadevesiviemärissä on aktiivinen vuoto ja se on kastellut jalkaosan betonirakenteita (jalkaosan ulkoseiniä, kuilun väliseiniä ja porrastasanteita sähköpääkeskuksen lattialla on vettä useampia senttimetrejä (sadevesiviemäristä vuotavaa vettä) sähköpääkeskuksen lattiakaivo on tukossa sähkökeskuksien päälle on asennettu vesipelti ehkäisemään seinäpintaa pitkin valuvan veden pääsy sähkölaitteisiin

11 Kuntotutkimusraportti 10/ Kahvilatilan pintabetonivalussa on halkeamia Säiliön väliseinässä yksittäisiä korroosiovaurioita Säiliön pohjalla jalkaosan juuressa kalkkisuoloja Prosessivesiputkien seinämillä ruostetta porrashuoneen sisäkaton maalin irtoilua Säiliön alapuolella porraskäytävässä vanhoja vuotojälkiä

12 Kuntotutkimusraportti 11/ Porras- ja tekniikkakuilun väliseinään tehty kulkuaukko Sadevesiviemäri vuotaa tekniikkakuilussa Porrastasanteen betonilaatta on märkä Sähköpääkeskuksen lattiakaivo tukossa Sähkökeskukset suojattu vedeltä vesipellillä

13 Kuntotutkimusraportti 12/20 6 Vesikatto ja ikkunat Rakennekuvaukset Vesitornin vesikatto on sisäänpäin kallistettu kumibitumikermikatteinen katto. Vedenpoisto on toteutettu kattokaivoin. Sadevesiviemärit kulkevat jalkaosan tekniikkakuilussa. Vesikatolle on sijoitettu teleoperaattoreiden lähettimiä. Kahvilaosan ikkunat ovat kaksipuitteisia ja -lasisia puuikkunoita, jotka on asennettu yläreuna ulommaksi kuin alareuna. Ikkunoiden vesipellit ovat kuparia. Jalkaosan ikkunat ovat jalkaosaan tehtyjä ikkuna-aukkoja, jotka on päällystetty sisäkautta yksinkertaisella turvalasilla. Ulko-ovi on teräsrakenteinen ovi. Yleiskuva vesikatolta Yleiskuva kahvilatilan ikkunoista Yleiskuva jalkaosan ikkunasta Yleiskuva ulko-ovesta 6.2 Rakenteista tehdyt havainnot ulko-oven alaosassa maalin irtoilua ja maalivaurioiden kohdalla oven ruostumista Jalkaosan ikkunoissa ei ole erillisiä vesipeltejä, vaan vedenohjaus on toteutettu betoniin tehdyin vinouksin kahvilatilan ikkunoiden ulkopuolisissa puuosissa on laajalti maalin irtoilua ja puun halkeilua. paikoin ikkunoiden alaulkopuitteissa on myös lahovaurioita kahvilatilan ikkunoiden lasituskitti (ja paikoin lasituslistat) irtoilevat ikkunoiden vesipellit ulottuvat julkisivun yli vain 8 12 mm. ulko-oven yläpuolisen katoksen kattopellin ylösnostot ovat pienet räystään vanhat kuparipellit ovat aiheuttaneet julkisivuun vihreää värjäytymää

14 Kuntotutkimusraportti 13/ Kahvilatilan ikkunan ulkopuolisissa puuosissa maalipinnan irtoilua ja puun halkeilua Ikkunan puuosissa lahovaurioita, lasituskitti irtoilee Ikkunan lasituslista irtoamassa Vesikatolla lievää lammikoitumista Ulko-oven yläpuolisen katoksen pellin ylösnosto on pieni Räystään kuparipellit aiheuttaneet julkisivuun värjäytymää

15 Kuntotutkimusraportti 14/20 7 Suoritetut tutkimukset Näyteanalyysien kirjaus Tehdyt näyteanalyysien tunnukset on kirjattu (koodattu) oheisesti: OH.01-JA 01. näytteen järjestysnumero tutkimustyypeittäin. OH suoritettu tutkimus (OH= ohuthie) JA tutkittu rakennusosa (JA= jalka) Tutkimukset: OH ohuthieanalyysi VE vetolujuuskoe PE peitepaksuusmittaus KRB karbonatisoitumissyvyyden määritys KLO kloridianalyysi Rakenteet: JA JALKA 7.2 Ohuthieanalyysit Jalkaosan betonista teetettiin 2 kpl ohuthietutkimuksia. Analyysien päätarkoitus on selvittää betonin sisäinen kunto sekä laatu. Alkuperäinen analyysiraportti on tämän raportin liitteenä. Näytteet otettiin silminnähden vaurioitumattomilta alueilta. Jalkaosan betonin kunto luokiteltiin hyväksi ja laatu tyydyttäväksi. Betonit eivät huokosrakenteensa perusteella ole kosteusrasituksessa pakkasenkestäviä. Sekundääriset kosteusrasitusta indikoivat ettringiittikiteytymät ovat vähäisiä. Betoneiden suojahuokosissa havaittiin jonkin verran silikageeliä, mutta alkalikiviainesregaoinutta kiviainesta ei havaittu. Silikageeliä havaittiin gneissi-kivikappaleiden ympärillä, joten ne ovat todennäköisesti silikageelin lähde. Analyysin mukaan alkali-silikareaktion aiheuttaman rapautumisen riski on olemassa, jos olosuhteet ovat rektiolle otolliset, mutta riski ei arviolta ole merkittävä. Taulukko 2. Suoritetut ohuthieanalyysit

16 7.3 Vetokokeet Kuntotutkimusraportti 15/ Vetokokeita teetettiin jalkaosan betonista yhteensä 5 kpl. Vetokokeen tuloksen ollessa alle 1,5 MPa on mahdollista, että betonissa on havaittavissa jo alkavaa tai pitkälle edennyttä rapautumista riippuen kuinka alhainen vetokoetulos on. Mikäli tulos jää alle 1,5 MPa näytteelle on suoritettu uusintaveto virhemarginaalin pienentämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että mikäli vetokokeen rajapinnalle osuu teräs tai suuri kivi, vaikuttaa se tulokseen heikentävästi. Taulukko 3. Vetokokeiden tulokset Jalkaosan betoniin tehdyistä vetokokeista yhden (VE.04) tulos alitti 1,5 MPa rajan ja uusintavetokokeenkin tulos oli alle raja-arvon. Murtokohdassa on kuitenkin teräs, joka heikentää tulosta. ja selittää raja-arvo alituksen. Muiden vetokokeiden tulokset ylittivät rajan selkeästi. Vetokokeiden tuloksista voidaan olettaa, että vesitornin betoneissa ei ole merkittävää lujuuden heikentymistä tai rapautumaa. 7.4 Betoniraudoitteiden korroosioriskin arviointi Raudoitteiden korroosioriskiä arvioitiin betonin peitepaksuusmittauksien ja karbonatisoitumissyvyyksien avulla. Peitepaksuuksia mitattiin useilta eri alueilta ja karbonatisoitumissyvyydet mitattiin poranäytteistä (jalkaosa). Korroosioriskin arviointi suoritettiin erikseen jalkaosan betonille ulkopinnasta ja ikkunoiden pielien sivuosista, sillä ikkunapielien sivuosissa peitepaksuudet poikkesivat rakenteen ulkopinnasta tehtyjen peitepaksuusmittauksien tuloksista. Raudoitteiden arvioidulla korroosiolaajuudella on suuri merkitys korjaustavan valintaan ja sen kannattavuuteen. BY 42:n mukaan, jos korroosiolaajuus on yli 10 %, on paikkakorjaus tyypillisesti (ei kuitenkaan aina) epätaloudellista, kun huomioidaan kyseisellä korjaustavalla saavutettava käyttöikä. Mittauspöytäkirjat ovat raportin liitteenä.

17 Jalkaosa Kuntotutkimusraportti 16/ Keskimääräinen raudoitteiden syvyys ulkopinnasta 40,5 mm Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys ulkopinnasta 6,6 mm Raudoitteiden arvioitu määrä keskimääräisellä karbonatisoitumissyvyydellä 0,0 % Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että karbonatisoituminen ei ole saavuttanut vielä raudoitteita. Arvioitaessa laskennallisesti karbonatisoitumisen etenemistä betonirakenteessa, voidaan todeta, että korroosioriski ei tule kasvamaan merkittävästi seuraavien 25 vuoden aikana. Keskimääräisen karbonatisoitumisen laskennallinen eteneminen rakenteessa Ajankohta Rakennuksen / rakenteen ikä Keskimääräinen karb.syvyys Jalkaosan ikkunoiden pielet ,6 7,1 7,6 8,0 8,4 8,8 Keskimääräinen raudoitteiden syvyys ulkopinnasta 26,1 mm Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys ulkopinnasta 6,6 mm Raudoitteiden arvioitu määrä keskimääräisellä karbonatisoitumissyvyydellä 15,0 % Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että karbonatisoituminen on laskennallisesti saavuttanut kohtalaisen osan jalkaosan ikkunapielien ulkopintaa lähellä olevista raudoitteista. Arvioitaessa laskennallisesti karbonatisoitumisen etenemistä betonirakenteessa, voidaan todeta, että korroosioriski tulee kasvamaan kohtalaisesti seuraavan 25 vuoden aikana Keskimääräisen karbonatisoitumisen laskennallinen eteneminen rakenteessa Ajankohta Rakennuksen / rakenteen ikä Keskimääräinen karb.syvyys ,6 7,1 7,6 8,0 8,4 8,8 7.5 Kloridipitoisuus Jalkaosan betonista teetettiin yhteensä kolme kappaletta kloridianalyyseja. BY42 mukaan kloridikorroosion kynnysarvona pidetään noin 0,03 0,07 p-% kloridipitoisuutta betonin painosta. Kloridipitoisuudet alittivat kynnysarvon kaikissa otetuissa näytteissä. Taulukko 4. Kloridipitoisuudet

18 8 Johtopäätökset Kuntotutkimusraportti 17/ Sateelle altistuvien julkisivun betonirakenteiden arvioitu tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Kohde on 52 vuotta vanha, joten julkisivun betonirakenteet ovat arvioidun teknisen käyttöikänsä päässään. Vesikatteen uusimisajankohta ei ole tiedossa, mutta se on tehtyihin havaintoihin perustuen n. 10 vuotta vanha. Aistinvaraisesti havaittujen betonirakenteiden teräskorroosiovaurioiden määrä oli melko pieni ja vauriot rajoittuvat pääasiassa ikkunasmyygeihin. Sadevesiviemärin vuodon aiheuttama voimakas kosteusrasitus nopeuttaa betonirakenteiden rapautumista. Ohuthieanalyysin perusteella jalkaosan betonit ovat kunnoltaan hyviä ja laadultaan tyydyttäviä. Betonit eivät ole kosteusrasituksessa pakkasenkestäviä, mutta niissä ei havaittu selkeästi rapautumiseen viittaavaa säröilyä. Ainoastaan betonien pinnoilla on vähäisiä viitteitä kosteusrasituksen aiheuttamasta sideaineen (portlandsementti, masuunikuona ja kalkkikivifilleri) pintarapautumisesta/liukenemisesta. Myös kosteusrasitusta indikoivien ettringiittikiteytymien määrä on vähäinen, joten jalkaosan betonin kosteusrasitus pääosin rajoittunut betonin ulkopinnalle. Betoneiden huokosissa havaittiin silikageeliä, joka on erään tyyppisen alkalikiviainereaktion reaktiotuote. Reagoinutta kiviainesta ei kuitenkaan havaittu, joten reaktio ei ole vielä edennyt. Alkalisilikareaktion aiheuttaman rapautumisen riski on olemassa, jos olosuhteet ovat sille otolliset, mutta riski ei arviolta ole kovin merkittävä etenkin, jos betonirakenteiden kosteusrasitusta vähennetään. Betonirakenteiden rapautumisriskiä nostaa tornin jalkaosan tekniikkakuilussa vuotava kattokaivon sadevesiviemäri, joka on aiheuttanut sisätiloissa rakenteisiin kosteusrasitusta melko laajalti vuotokohtaa ympäröivissä rakenteissa. Sähköpääkeskushuoneen lattialla on runsaasti sadevesiviemäristä vuotanutta vettä ja tilan lattiakaivo on tukossa. Tämä on sähköturvallisuusriski. Sadevesiviemäri suositellaan korjattavan kiireellisesti. Kahvilatilan ikkunoiden lasituskitit ovat monin paikoin irronneet. Ikkunat on asennettu yläreuna alareunaa ulommaksi ja ikkunoiden puuosissa on lahovaurioita, joten ikkunoiden uusiminen on suositeltavaa ikkunalasitusten mahdollisen tippumisen aiheuttaman turvallisuusriskin vuoksi. Teräskorroosiovauriot sijoittuivat pääasiassa vain ikkunasmyygeihin. Yksittäisiä, pienempiä korroosiovaurioita on havaittavissa jalkaosan ulkopinnalla. Betonijulkisivuille suositellaan teräskorroosiovaurioiden paikkakorjaamista, riippumatta siitä mikä on vesitornin tuleva käyttötarkoitus. Mikäli vesitorni halutaan ajaa hallitusti elinkaarensa päähän, voidaan julkisivut jättää korjaamatta ja käyttää teknisen käyttöikänsä loppuun (n. >20 vuotta) Säiliön edellisestä korjauksesta on kulunut vuosia ja korjauksen jälkeen säiliössä ei ole ollut vettä, joten on todennäköistä, että säiliö ei ole enää tällä hetkellä vesitiivis. Vesitornin käyttöönotto puhdasvesisäiliönä ei ole suositeltavaa ilman, että säiliön tiiveyttä parannetaan. Jos vesitornin käyttötarkoitusta tullaan muuttamaan, on vesitornille suositeltavaa suorittaa lisää rakenne-, kosteus-, ja LVIS-teknisiä tutkimuksia, joiden tarkempi sisältö määräytyy toivotun käyttötarkoituksen perusteella.

19 Kuntotutkimusraportti 18/ Korjausehdotus Paikkakorjaus Korjauksessa betonijulkisivujen mahdollinen rapautunut pintabetoni poistetaan hiekkapuhaltamalla sekä näkyvät korroosiovauriot korjataan laastipaikkakorjausmenetelmällä. Kahvilatilan ikkunat ja sadevesiviemäri uusitaan ja sähköpääkeskustilan lattiakaivo puhdistetaan ja tarvittaessa painehuuhdellaan. Paikkakorjaus suositellaan suoritettavaksi 4 8 vuoden kuluessa ja korjauksilla saavutetaan arvioitua teknistä käyttöikää noin 20 vuotta. Ikkunoiden ja sadevesiviemärin uusiminen tulisi suorittaa kiireellisesti. Suositeltava toteutusajankohta: Paikkakorjaus ja ruiskubetonointi Korjauksen sisältö pääkohdittain: telineiden asennus tai työskentely nostokorista rapautuneen betonin poisto hiekkapuhaltamalla korroosiovaurioituneiden raudoitteiden piikkaus esiin raudoitteiden korroosiosuojaus paikkakorjaus ja pinnoitus kahvilatilan ikkunoiden uusiminen kattokaivon sadevesiviemärin uusiminen Kustannusarviot sis. alv 24 % Paikkakorjaus Korjausehdotus Vesitornin loppuun käyttäminen Toinen vaihtoehto on ajaa vesitorni elinkaarensa päähän käyttämällä betonijulkisivut teknisen käyttöikänsä loppuun, jonka jälkeen torni puretaan. Vesitornilla on teknistä käyttöikää jäljellä ilman betonirakenteiden korjauksia arviolta n. > 20 vuotta. Huomioitavaa on, että tulevaisuudessa vaurioiden lisääntyessä, alue tulisi aidata mahdollisesti putoavien rakennekappaleiden vuoksi. Vaikka vesitorni ajettaisiin elinkaarensa päähän, on turvallisuusriskejä aiheuttavat puutteet ja vauriot suositeltavaa korjata. Näihin kuuluvat ikkunalasituksen kiinnittämisen varmistaminen ja sähköpääkeskuksen kastelevan sadevesiviemärin korjaaminen.

20 9 Liitteet 1. Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 2. Ohuthieanalyysi, 3. Vetokoetulokset, 4. Kloridipitoisuuden määritys, 5. Karbonatisoitumissyvyydet, 6. Peitepaksuusmittauspöytäkirjat 7. Tutkimus- ja havaintokartat Tampereella Sitowise Oy Kuntotutkimusraportti 19/ Marjut Seppälä, ins. AMK

21 Tutkimusraportti Liite 1 1/2 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄSITTEET 1 Betonitutkimukset 1.1 Aistinvarainen tutkimus Aistinvaraisella tarkastelulla selvitetään pitkälle edenneiden vaurioiden aiheuttajia, niiden merkitystä korjaustavan valintaan sekä vaurioiden laajuutta ja vaurioiden sijainteja (säännölliset vauriot määrätyissä rakenneosissa tai rakenteiden liittymissä ja satunnaiset vauriot, joiden aiheuttajana ei ole systemaattinen virhe tai puute). 1.2 Ohuthietutkimus Ohuthietutkimukset suoritetaan soveltaen standardia ASTM C Ohuthietutkimuksessa poralieriöstä leikattu näyte hiotaan 0,025 mm paksuiseksi levyksi ja näytelevyä tutkitaan mikroskoopilla. Ohuthie on n. 46 mm pitkä ja se tehdään näytekappaleen tutkittavasta pinnasta alkaen syvyyssuunnassa. Ohuthietutkimuksella pyritään selvittämään betonista ja tai rappauksesta pääsääntöisesti seuraavia tekijöitä: betonin kiviaines ja kiviainesjakauma rappauslaastin kalkki-sementtisuhde karbonatisoitumissyvyys (raudoitteiden korroosioriski) huokosrakenne (pakkasenkestävyys) rapautumisaste ettringiitin ja muiden haitallisten kiteytymien (portlandiitti, karbonaatti) esiintyminen 1.3 Betonin karbonatisoituminen Betonin karbonatisoituminen perustuu sementtikiven sisältämien emäksisten hydroksidien, natriumhydroksidin (NaOH), kaliumhydroksidin (KOH) ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) ja ilman sisältämän hiilidioksidin (CO2) reaktioihin. Betoni on emäksistä (korkea ph-arvo) ja korkea ph-arvon omaavassa ympäristössä teräs on ns. passiivitilassa, jolloin korroosiota ei tapahdu. Ilman hiilidioksidin tunkeutuminen betoniin ja siitä aiheutuva betonin karbonatisoituminen aiheuttaa betonin ph:n laskemisen noin 8,3, jolloin betoniteräksen ympäristö on kosteusrasituksessa korroosiota aiheuttavaa (olosuhteiden muutoksesta johtuen teräs on passiivitilan sijasta korroosiolle alttiissa tilassa). Korroosio edellyttää aina elektrolyytin (veden) läsnäoloa, joten betoniteräksien korroosio ei ole merkittävää, ellei rakenteisiin kulkeudu kosteutta. Karbonatisoituminen alkaa betonin pinnasta ja etenee rintamana syvemmälle. Betonin karbonatisoituminen hidastuu etäisyyden kasvaessa betonin pinnan karbonatisoitumisrintaman välillä. Betonin karbonatisoitumissyvyys määritetään näytekappaleen poikkileikkauspinnalta ph-indikaattoriliuoksen avulla, joka värjää karbonatisoitumattoman osan punaiseksi.

22 Tutkimusraportti Liite 1 2/2 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset Betoniraudoitteiden peitepaksuusmittaus Raudoitteiden peitepaksuuden mittaus on olennainen tieto rakennuksen ulkokuoren elinkaaren pituutta ja sen hetkistä tilaa arvioitaessa. Tunnettaessa kohteen keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys (määritetään esim. ohuthietutkimuksen yhteydessä), voidaan arvioida korroosion laajuutta rakennuksen ulkokuorien raudoitteissa. Mittaus suoritetaan Prosec Profometer 5 laitteella. Laiteella voidaan paikallistaa ainetta rikkomattomasti betoniraudoitteet, mitata paikallistetun raudoitteen peitepaksuus (syvyys rakenteessa) ja määrittää paikallistetun raudoitteen halkaisija. Laitteen toiminta perustuu pulssi-induktioon, jossa laite lähettää energiapulsseja ja seuraa niiden vaimenemista. Pulssin osuessa raudoitukseen sen vaimeneminen hidastuu ja laite rekisteröi muutoksen. Betonirakenteiden peitepaksuus määritetään pistokoeluontoisesti. Mittaustuloksia verrattaessa laboratoriotutkimustuloksien avulla määritettyyn karbonatisoitumissyvyyteen voidaan arvioida korroosiovyöhykkeellä (korroosiovaurioitumisen riski) sijaitsevien betoniterästen määrä. 1.5 Betonin vetolujuuskoe Betonin sisäistä lujuutta ja rapautumisastetta voidaan arvioida vetolujuuskokeiden avulla. Vetolujuusarvoja käytetään vaurioitumisasteen määrityksen lisäksi rakenteiden korjattavuuden arviointiin sekä korjausmenetelmän valintaan. Betonimateriaalin vetolujuuskokeella selvitetään betonirakenteen pinnan lujuus/soveltuvuus betonikorjaustuotteiden ja pinnoitteiden alustaksi. Lisäksi vetokokeilla tutkitaan pintamateriaalien esim. maalin tartuntaa alustaansa. Vetokokeet suoritetaan standardien SFS 5446 ja 5445 mukaisesti. Vetolujuuskokeet/tartuntalujuuskokeet suoritetaan kentällä poraamalla halkaisijaltaan n. 50 mm oleva lieriö noin mm syvyyteen riippuen rakenteesta. Poralieriön 50 mm näytealue puhdistetaan epäpuhtauksista ja vetokokeen suorittamista varten lieriöön kiinnitetään epoksiliimalla vetokoesylinteri (Ø 50 mm). Vetokoe suoritetaan joko manuaalisesti tai sähkömoottoritoimista vetokoelaitetta käyttäen (Dyna Proceq Z16), jossa voiman kasvu tapahtuu 0,05 MPa/s (N/mm2/s) nopeudella. Vetolujuuskokeet voidaan suorittaa myös laboratoriossa. Tällöin rakenteesta porataan halkaisijaltaan n. 50 mm oleva lieriö, joka kiinnitetään laboratoriossa vetokoelaitteeseen (Proceq DY-225), jolla selvitetään kappaleen vetolujuus. Riippumatta onko vetokokeet suoritettu kentällä vai laboratoriossa voidaan tulosten tulkinnassa käyttää oheisen taulukon lujuusarvoja kun arvioidaan betonin rapautumista. Pintamateriaaleille ei ole yleensä määritetty lujuusarvoja tartunnalle (pl. maalipinnat), jolloin tartunnan riittävyyttä arvioidaan myös muuten kuin vetokokeiden avulla. Taulukko 2. Rapautumisen arviointi vetolujuudesta (BY42) Vetolujuus Arvioitu rapautumistilanne Luokkaa 0 pitkälle edennyt rapautuma 0,5 1,0 MPa jonkin asteista rapautumaa luokkaa 1,5 MPa tai yli rapautuminen epätodennäköistä

23 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (7) Heikkiläntie HELSINKI Puh Sitowise Oy Marjut Seppälä marjut.seppala@sitowise.com Analyysi: OHUTHIEANALYYSI Kohde: Kankaanpään vesitorni Näytteenottopäivämäärä: Ohuthieiden valmistaja: Jere Inkiläinen, Näytetunnukset: OH.01 ja OH.02 Tutkimusmenetelmä: ASTM C Näytteenottaja: Marjut Seppälä Sitowise Oy Tutkija: Miika Värttö, miika.vartto@wsp.com Näytemateriaali: betoni Raportointipäivämäärä: Saapumispäivämäärä: Raportin tarkastaja: Pirkko Kekäläinen Laboratorion työnumero: Tutkimukset Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Tutkimuksen tarkoitus on todeta näytemateriaalien laatu ja kunto. Yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ51 -stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Nikon Eclipse 50iPOL -polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthieet (paksuus 0,020 0,025 mm) on valmistettu asiakkaan pyynnön mukaisesti ulkopinnasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Raportin osittainen kopiointi ilman lupaa on kielletty. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Tulokset Sivulla 2-3 on tulosten yhteenveto ja tulkinta, sivuilla 3 7 on dokumentoitu näytteistä tehdyt analyysihavainnot. Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

24 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (7) Tulosyhteenveto Taulukko 1. Tulosyhteenveto. Näytemateriaalin laatua ja kuntoa on kuvattu arviolla hyvä, tyydyttävä, välttävä tai heikko. Karbonatisoitumisesta on annettu ohuthieestä varmistettu tulos. Pakkasenkestävyyttä on arvioitu huokosrakenteen perusteella vertaamalla tunnettuun näytteeseen, jonka huokosjako on 0,31. Rapautuneisuutta on kuvattu arviolla ei rapautumaa, orastavaa, vähäistä, kohtalaista tai voimakasta. Kaikkien arvioiden perustana on käytetty ohuthieanalyysistä saatuja tuloksia. Näyte Rakenneosa/ pinta Laatu Kunto Karbonatisoituminen [ka] Pakkaskesto/ Huokoset (täytteet) Rapautuneisuus OH.01 jalkaosa/ ulkopinta tyydyttävä hyvä 8 mm Ei/Vähän haitallisia täytteitä (ettringiitti, silikageeli, kalsiitti) Ei rapautumaa OH.02 jalkaosa/ ulkopinta tyydyttävä hyvä 5 mm Ei/Vähän haitallisia täytteitä (ettringiitti, silikageeli, kalsiumhydroksidi) Ei rapautumaa Poralieriönäytteet ovat vesitornin jalkaosan betonista. Näytteet ovat laadultaan tyydyttäviä, johtuen pääosin heikentyneistä tartunnoista, plastisesta säröilystä sekä näytteessä OH.02 myös epätäydellisestä tiivistymisestä. Näytteet ovat kunnoltaan hyviä, selkeästi rapautumiseen viittaavaa säröilyä ei havaittu. Betonien pinnoilla on ainoastaan vähäisiä viitteitä sideaineen pintarapautumisesta/liukenemisesta kosteusrasituksesta johtuen. Kiviaines on pääosin gneisseistä, granitoideista ja hiekkakivistä koostuvaa soraa/soramursketta, joka on, joitakin heikompilaatuisia kiviaineskappaleita lukuun ottamatta, pääosin ehjää ja rapautumatonta. Side- ja kiviaineksen tartuntoja heikentävät paikoin tartuntasäröt, joita on etenkin nähtävissä karkeiden kiviaineskappaleiden pinnoilla. Heikentyneet tartunnat voivat vaikuttaa betonin lujuuteen. Sideaines on karkearakeista portlandsementtiä, jossa on seosaineena masuunikuonaa ja kalkkikivifilleriä. Betonin mikrotekstuuri on pääosin tasaista ja tiivistä. Keskimääräinen karbonatisoituminen on ulkopinnoilla vähäistä. Makrotiivistyminen on pääosin hyvää näytteessä OH.01, paikoin epätäydellistä näytteessä OH.02. Suojahuokostus on puutteellinen, eikä betoni huokosrakenteensa perusteella arviolta ole pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Sekundääriset ettringiittikiteytymät ovat vähäisiä ja kosteusrasitus on vähäisen pintarapautumisen/liukenemisen perusteella pääosin rajoittunut betonien ulkopinnoille. Kummassakin näytteessä noin 40 mm syvyydellä ulkopinnasta havaittiin yksittäin silikageeliä. Reagoinutta kiviainesta ei havaittu, mutta silikageeliä havaittiin gneissi ja/tai hiekkakivikappaleiden läheisyydessä ja ne voivat olla silikageelin lähde. Kyseisiä kivilajikappaleita on nähtävissä kiviaineksen joukossa vähintään kohtalaisesti, mutta ne eivät kaikki ole koostumukseltaan samanlaisia ja siten potentiaalisesti herkemmin reaktiivisen kiviaineksen määrä on mahdollisesti vähäisempi. Havaintojen perusteella alkali-silikareaktion aiheuttaman rapautumisen riski on olemassa, mikäli olosuhteet ovat sille otolliset, mutta se riski ei arviolta ole kovin merkittävä. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Näytteissä ei havaittu selkeää rapautumiseen viittaavaa säröilyä. Näytteessä OH.01 havaittiin yksittäistä pinnan suuntaista säröilyä, joka on piirteiltään plastista ja syntynyt varhaisvaiheessa ennen betonin kovettumista, mahdollisesti asettumisen tai muun muodonmuutoksen seurauksena. Säröily ei arviolta vaikuta merkittävästi betonin lujuuteen. Näytteissä on lisäksi paikoin nähtävissä suuntautumatonta mikrosäröilyä, joka arviolta on kuivumiskutistumisen aiheuttamaa. Näytteessä OH.02 yksittäisen ulkopinnalle avautuvan särön piirteet ovat paikoin plastiset. Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

25 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (7) Analyysin merkittävimmät havainnot ja johtopäätökset: betonin tartuntoja heikentävät paikoin tartuntasäröt, jotka voivat vaikuttaa betonin lujuuteen näytteessä OH.01 on nähtävissä yksittäisiä pinnan suuntaisia säröjä, jotka ovat piirteiltään plastisia molempien näytteiden kosteusrasitus rajoittuu pääosin ulkopinnalle näytteissä havaittiin vähän silikageeliä, mutta ei rapautumiseen viittaavaa säröilyä Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

26 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 4 (7) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, jalkaosa Työnumero Näytetunnus OH.01 Mitat Ø 55 mm, pituus 95 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 3 18/7 mm Sisäpinta - Materiaali Betoni Kiviaines Hieman pyöristyneitä granitoideja/gneissejä, raekoko Ø < 30 mm. Sideaines Vaalean harmaata, tiivistä ja sileää. Tiivistyminen Hyvä, tiivistyshuokoset Ø < 5 mm. Säröt/vauriot - Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Betonipinta, jossa vaaleaa, saostuman kaltaista materiaalia. Katkaistu/katkennut, myötäilee kiviainesta. Teräkset Ei havaittu. Muita huomioita - Heikkiläntie HELSINKI Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 1. Näyte OH.01, ulkopinta vasemmalla OULU Y-tunnus

27 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 5 (7) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte OH.01 Työnumero Ohuthie GVKOH.01 Ohuthieen koko 28 x 45 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Karkea kiviaines Hieno kiviaines Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Hieman kulmikkaita tai hieman pyöristyneitä granitoideja ja gneissejä. Gneisseissä on paikoin nähtävissä vaihtelevaa ruosteisuutta/hapettumista. Pääosin hieman kulmikkaita granitoideja, gneissejä ja hiekkakiviä sekä pienempiä mineraalirakeita. Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa ja kalkkikivifilleriä. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tiivistä ja tasaista. Pääosin hieno-keskirakeisia kiteytymiä. Silikageelitäytteisen tartuntasärön reunoilla sideaines on paikoin köyhtynyt kalsiumhydroksidista. Ohuthieessä keskimäärin n. 8 mm ja maksimissaan n. 20 mm syvyydelle ulkopinnasta. Pääosin kookkaimpien kiviaineskappaleiden ulko- ja sisäpinnoilla on monin paikoin nähtävissä tartuntasäröjä. Huokoset Suojahuokosia (Ø 0,02 0,8 mm) on melko vähän. Tiivistyshuokosia (Ø < 3 mm) on melko vähän ja ne ovat muodoltaan melko säännöllisiä. Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät ASR (silikageeli) Muita huomioita - Noin 4 mm syvyydelle ulottuvia yksittäisiä, epäjatkuvia ja kiviainesta myötäileviä säröjä, joiden leveys on < 0,015 mm. Paikoin 0 1,5 mm syvyydellä ulkopinnasta on nähtävissä pinnan suuntaista, epäsäännöllistä, < 10 mm pituista, < 0,02 mm levyistä, paikoin mutkittelevaa ja kiviainesta myötäilevää säröilyä, joka yksittäin aukenee ulkopinnalle. Noin 18 mm ja mm syvyydellä ulkopinnasta on nähtävissä yksittäistä pinnan suuntaista säröilyä, joka epäjatkuvana ja paikoin mutkittelevana ulottuu maksimissaan lähes ohuthieen poikki. Säröily pääosin myötäilee kiviainesta ja jatkuu karkeamman kiviaineksen tartuntasäröilystä. Säröilyn leveys on maksimissaan 0,1 mm, mutta pääosin 0,02 mm. Lisäksi näytteessä on paikoin suuntautumatonta mikrosäröilyä, joka pääosin myötäilee kiviainesta. Huokosissa on paikoin vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Ulkopinnalla on paikoin kalsiittikiteytymiä. Noin 40 mm syvyydellä ulkopinnasta ruostuneen gneissin kiviainestartunnassa ja läheisessä huokosessa on silikageeliä, johon liittyy yksittäistä mikrosäröilyä. Reagoinutta kiviainesta ei havaittu. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 2. Näyte OH.01, silikageeliä tartuntasärössä sekä huokosen reunoilla. Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

28 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 6 (7) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, jalkaosa Työnumero Näytetunnus OH.02 Mitat Ø 55 mm, pituus 62 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 3 16/8 mm Sisäpinta - Materiaali Betoni Kiviaines Hieman pyöristyneitä granitoideja/gneissejä ja hiekkakiviä, raekoko Ø < 17 mm. Sideaines Vaalean harmaata, tiivistä ja sileää. Tiivistyminen Hyvä - keskinkertainen, tiivistyshuokoset max. 5 mm x 14 mm. Säröt/vauriot - Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Betonipinta, kiviaines paljastunut. Katkaistu/katkennut, pinnalla teräksen painauma. Teräkset Ei havaittu. Muita huomioita - Heikkiläntie HELSINKI Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 3. Näyte OH.02, ulkopinta vasemmalla OULU Y-tunnus

29 21691/OH/18 TUTKIMUSRAPORTTI 7 (7) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte OH.02 Työnumero Ohuthie GVKOH.02 Ohuthieen koko 28 x 45 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Karkea kiviaines Hieno kiviaines Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Hieman pyöristyneitä hiekkakiviä ja harvempia granitoideja ja amfiboliitteja. Hiekkakivet ovat paikoin hapettuneita/ruosteisia ja huokoisia. Pääosin hieman kulmikkaita granitoideja, gneissejä ja hiekkakiviä sekä pienempiä mineraalirakeita. Gneissit ja hiekkakivet ovat paikoin hapettuneita/ruosteisia. Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa ja kalkkikivifilleriä. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tiivistä ja tasaista. Ulkopinnan sideaineessa on paikoin viitteitä liukenemisesta. Keski-karkearakeisia kiteytymiä. Ohuthieessä keskimäärin n. 5 mm ja maksimissaan n. 21 mm syvyydelle ulkopinnasta. Pääosin tiiviit, mutta tartuntasäröjen vuoksi paikoin avoimet. Tartuntasäröjen esiintymistiheys vaihtelee. Huokoset Suojahuokosia (Ø 0,02 0,8 mm) on melko vähän. Tiivistyshuokosia (Ø < 1,5 mm) on melko vähän kohtalaisesti ja ne ovat muodoltaan melko säännöllisiä tai hieman pitkulaisia. Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät ASR (silikageeli) Muita huomioita Noin 11 mm syvyydelle ulottuva kiviainesta myötäilevä, paikoin epäjatkuva ja mutkitteleva särö, joka on leveydeltään < 0,04 mm. Paikoin suuntautumattomia, lyhyitä ja kiviainesta myötäileviä mikrosäröjä. Huokosissa ja tartuntasäröissä on paikoin ettringiittikiteytymiä. Tartuntasäröissä on myös paikoin kalsiumhydroksidikiteytymiä. Noin 39 mm syvyydellä ulkopinnasta karkean hiekkakiven pinnalla olevissa huokosissa on silikageeliä. Reagoinutta kiviainesta ei havaittu, eikä myöskään muusta säröilystä (kts. Säröt, sisäosa) erottuvaa säröilyä. Ulkopinnan kiviaines on paljastunut < 0,5 mm syvyydelle. Heikkiläntie HELSINKI Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 4. Näyte OH.02, karkean hiekkakiven tartuntasäröilyä OULU Y-tunnus

30 21691/VETO/18 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) OULU Puh Sitowise Oy Marjut Seppälä marjut.seppala@sitowise.com VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS kohde: Kankaanpään vesitorni saapumispäivämäärä: näytemateriaali: betoni näytetunnukset: VE.01, VE.02, VE.03, VE.04, VE.05 näytteiden muoto ja halkaisija: lieriönäytteet ø 55 mm testauksen ajankohta: Menetelmä Tilaajan toimittamien näytteiden testaus suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa EASY-M -laitteella. Laite on kalibroitu vuonna Koekappaleiden pinnat on tasoitettu timanttisahalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Tulos [MN/m 2 ] Murtokohta/ -tapa Poikkeamat Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. VE.01 Jalkaosa, betonia 3,3 VE.02 Jalkaosa, betonia 1,8 VE.03 Jalkaosa, betonia 2,1 VE.04 Jalkaosa, betonia 1,3 VE.04 uusinta Jalkaosa, betonia 1,2 VE.05 Jalkaosa, betonia 4,3 WSP FINLAND OY Hanna Pohto Laborantti hanna.pohto@wsp.com mm ulkopinnasta, leikkaa 20 % 8-22 mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, leikkaa 20 % mm ulkopinnasta, leikkaa 20 % mm ulkopinnasta, leikkaa 40 % Murtopinnassa kivi 25 % pinta-alasta Näytteen koko alle 1:1 Murtopinnassa teräs ø 9 mm Näytteen koko alle 1:1 Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

31 21691/VETO/18 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (4) OULU Liite 1 Puh UP SP VE mm UP SP VE mm Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. VE mm UP SP Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

32 21691/VETO/18 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (4) OULU Liite 1 Puh UP SP VE mm UP SP VE mm Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. VE mm UP SP Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

33 21691/VETO/18 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (4) OULU Liite 1 Puh UP SP VE mm UP SP VE mm Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. VE mm uusinta UP SP Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

34 21691/VETO/18 TUTKIMUSRAPORTTI 4 (4) OULU Liite 1 Puh UP SP VE mm UP SP VE mm Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

35 21691/KLO/18 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) OULU Sitowise Oy Marjut Seppälä marjut.seppala@sitowise.com KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Kohde: Kankaanpään vesitorni Saapumispäivämäärä: Näytemateriaali: betoni Näytetunnukset: KLO.01, KLO.02, KLO.03 Näytteiden tyyppi: betonikappale Analyysin ajankohta: Menetelmä Tilaajan toimittamien näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet on määritetty standardin SFS-EN Volhardin menetelmää soveltaen. Tulokset on ilmoitettu betonin massasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Tutkitun näytteen määrä [g] Cl [massa-%] KLO.01 Jalkaosa, betonia, 0-10mm KLO.02 Jalkaosa, betonia, 10-20mm Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. KLO.03 Jalkaosa, betonia, 20-30mm Menetelmän määritysraja on 0,006 massa-% ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) ± 0,004 massa-%. Tulokset on ilmoitettu 2 desimaalin tarkkuudella. WSP FINLAND OY Aljona Pekki Laboratorioanalyytikko aljona.pekki@wsp.com Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

36 21691/KRB/18 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) OULU Sitowise Oy Marjut Seppälä marjut.seppala@sitowise.com KARBONATISOITUMISSYVYYDEN MÄÄRITYS Kohde Kankaanpään vesitorni Analyysimenetelmä Betonilieriöiden halkaistulta pinnalta karbonatisoitumissyvyys on määritetty fenolitaleiini-liuoksella suosituksen RILEM CPC-18 mukaan. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Näytteen pituus [mm] Karbonatisoitumissyvyys min-max/keskiarvo [mm] 1 Jalkaosa, betonia 100 UP: 0-27/4 SP: Katkaistu 2 Jalkaosa, betonia 70 UP: 2-12/7 SP: Katkaistu 3 OH Jalkaosa, betonia 95 UP: 3-18/7 SP: Katkaistu 4 Jalkaosa, betonia 55 UP: 0-9/3 SP: Katkaistu Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. 5 Jalkaosa, betonia 70 UP: 0-15/6 SP: Katkaistu 6 OH Jalkaosa, betonia 62 UP: 3-16/8 SP: Katkaistu 7 Jalkaosa, betonia 55 UP: 2-7/3 SP: Katkaistu * Vetolujuuskappaleen tasoitussahauksesta johtuen tulos on epätarkka syvyydeltä 0-5 mm. WSP FINLAND OY Hanna Pohto Laborantti hanna.pohto@wsp.com Heikkiläntie HELSINKI OULU Y-tunnus

37 PROCEQ - PROFOMETER 5 (V2.3.0, ) Title: PE.01 Date: 18-Sep-2018 Name: Remarks: Jalkaosa Rebar Locator 1/ Cover [mm] Set parameters Bar diameter D = 8 mm Statistic Number of measured bars N = 27 Average measured cover m = 40.5 mm Standard deviation sa = 4.6 mm Maximum of measured covers Max = 47 mm Minimum of measured covers Min = 31 mm Span R = 16 mm Measured covers [mm]

38 PROCEQ - PROFOMETER 5 (V2.3.0, ) Title: PE.02 Date: 18-Sep-2018 Name: Remarks: Jalkaosan ikkunoiden pielet Rebar Locator 1/ Cover [mm] Set parameters Bar diameter D = 8 mm Statistic Number of measured bars N = 38 Average measured cover Standard deviation m = 26.1 mm sa = 12.0 mm Maximum of measured covers Max = 48 mm Minimum of measured covers Min = 6 mm Span R = 42 mm Measured covers [mm]

39 Tutkimuskartta VE.02 n. 15 m korkeudelta KLO mm syvyydeltä VE.01 n. 7 m korkeudelta OH.01 n. 20 m korkeudelta VE.04 ylhäältä pellin alta VE.xx = vetokoe OH.xx = ohuthie KLO.xx = kloridipitoisuuden määritys OH.02 n. 10 m korkeudelta VE.05 n. 20 m korkeudelta KLO mm syvyydeltä VE.03 n. 5 m korkeudelta KLO mm syvyydeltä