PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS

2 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT Yleistiedot Tehtävä Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Aikaisemmin tehdyt korjaukset 4 2 TUTKIMUSTULOKSET Tiilijulkisivut Sokkelit Sisäilman mikrobitutkimukset 8 3 YHTEENVETO JATOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpide-ehdotukset julkisivuilla 9 LIITTEET Liite 1 Valokuvat Liite 2 Vetolujuuskokeet Liite 3 Mikrobianalyysi (materiaalinäytteet) Liite 4 Mikrobianalyysi (sisäilmanäytteet) Liite 5 Tutkimuskartta 2 (10)

3 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto Tilakeskus / Jukka Hovi PL Helsinki Kohde: Pukinmäen peruskoulu ja kirjasto Kenttäkuja 12 Helsinki Tutkimuksen kohteena on 1980-luvun alkupuolella valmistunut koulu- ja kirjastorakennus. Rakennuksen julkisivut ovat muurattuja tiiliverhoiluja. Tutkimuksissa oli käytössä kohteen pääpiirustukset. 1.2 Tehtävä Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää Pukinmäen peruskoulurakennuksen julkisivujen kuntoa. Työ tehdään kesän 2011 peruskorjaushanketta varten. Alustava korjausalue käsittää kirjaston matalan osan eteläisen ulkoseinärakenteen peruskorjauksen. Tämän tutkimuksen tarkoitus selvittää muut julkisivurakenteiden korjaustarpeet ja laajuus julkisivukorjausten yhteydessä kirjaston ulkoseinän julkisivuremonttiin liittyen. Tutkimuksen tulokset ja havainnot on kirjattu tähän raporttiin. Kenttätutkimukset kohteessa suoritettiin maaliskuussa Tutkimuksen suorittivat RI Petri Sippola ja ins. opp. Paulus Hedenstam. 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus Aluksi tutustuttiin laajaan lähtötietoaineistoon. Kohteessa on tehty useita julkisivurakenteisiin liittyviä tutkimuksia. Rakenteiden kuntoa arvioitiin kauttaaltaan silmämääräisesti. Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastuksen lisäksi seuraavat tutkimukset: Betoniterästen suojabetonipeitemittauksia näytteenoton yhteydessä (sokkelit) Betonin karbonatisoitumissyvyyden määritys 3 kpl (sokkelit) Vetolujuuskoe betonista 3 kpl (sokkelit) Mikrobitutkimukset sisäilmasta 4 kpl Mikrobitutkimukset materiaalinäytteistä 2 kpl. Rakenneavaukset tiilimuuraukseen 2 kpl. Räystäsrakennetta arvioitiin räystäspellin purkamisella. Rakenteiden toimintaa sekä siinä esiintyviä puutteita on tarkasteltu sekä kenttätutkimusten yhteydessä että aikaisempien tutkimusten perusteella. Tutkimukset on kohdennettu siten, että tutkittavasta rakenteesta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Kuntotutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä. Lopulliset korjaustoimenpiteet ja korjausten laajuus päätetään yhdessä tilaajan kanssa. Korjaussuunnittelu käynnistetään kun on päätetty eo. asioista. 3 (10)

4 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 1.4 Aikaisemmin tehdyt korjaukset Käyttäjiltä ja tilaajalta saatujen tietojen perusteella kohteessa on tehty viime vuosina useita laajahkoja peruskorjauksia. Julkisivun tiilimuurauksia on uusittu paikoin ja vesikatteet on uusittu kauttaaltaan. Tarkempaa tietoa korjausten toteutustavasta ei ole. 4 (10)

5 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 2 TUTKIMUSTULOKSET 2.1 Tiilijulkisivut Rakenne havaintojen ja piirustusten perusteella Julkisivujen rakenteita tarkasteltiin tilaajan toimittamien pääpiirustusten sekä rakenneavauksen yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Pääpiirustuksissa on ulkoseinän rakennetyypit. Rakenneavauksia suoritettiin eteläjulkisivulle 2 kappaletta. Piirustus 1. Rakenneleikkaus tiilijulkisivusta rakenneavausten perusteella. Rakenneavausten yhteydessä mitattiin tiilijulkisivun rakenteet. Porareiästä mitattuna rakenne oli seuraava: - tiili 130 mm - ilmarako noin mm - villa noin 150 mm. - taustarakenne (piirustusten perusteella 130 mm tiili) Tiilimuurien kunto Julkisivun tiilipinnoilta tehtiin seuraavat havainnot: Yleisesti tiilet ovat ehjiä. Etelä-, itä- ja länsijulkisivujen tiilimuurauksiin on suoritettu paikkakorjauksia. Isoja alueita on muurattu uusiksi. Tehdyt paikkakorjaukset sijoittuvat pääosin kuntotutkimusselosteeseen (Nexon, 2008) merkatuille rapautuma-aluille. Laastisaumoissa on havaittavissa teräskorroosion aiheuttamaa saumojen halkeilua. Nämä kohdat ovat aukkojen ylitysten kohdalla sekä tiiliseinän ylä- ja alaosissa. Halkeamista tapahtuu ylimääräistä kosteusrasitusta, ja vaurioituminen kiihtyy tulevaisuudessa. Tiiliä on osittain irronnut kiinnityksestä. Tiilimuurin taustatuuletus on edellisen kuntotutkimuksen mukaan puutteellinen. Rakenneavauksen perusteella tuuletusrako oli kuitenkin suunnitelmien mukainen. Kuitenkin tuuletusraossa havaittiin laastipursetta mikä heikentää rakenteen tuulettuvuutta ja kuivumista. Länsijulkisivulla ulko-oven yllä tiilimuuri on notkahtanut, ja rakenteessa on turvallisuusriski. Kohdalla havaittiin korroosiovaurioita laastisauman raudoituksissa ja tiilien kiinnitys on heikentynyt. Tiilimuurin villaeristeessä todettiin paikoin runsasta mikrobikasvustoa. Tulokset tukevat aikaisempia ulkoseinän mikrobitutkimuksia. Mikrobianalyysi on kokonaisuudessaan liitteessä 3. 5 (10)

6 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Aikaisempien tutkimusten tulokset tiilijulkisivuista Tiilimuurien ja ulkoseinän liittyvien rakenteiden kunto aikaisempien tutkimusten perusteella: Saumojen teräkset ovat ruostuneet ja ruostumisen seurauksena laastisaumat ovat vaurioituneet. Ikkunan leukapalkeissa ei todettu vaurioita Tiilimuurin taustan tuuletus on tukkeutunut vähäisen tuuletusraon ja laastipurseiden vuoksi. Tuulettumaton rakenne ei pääse kuivumaan. Villaeristeessä on todettu ylisesti korkeita mikrobipitoisuuksia Ikkunarakenteiden kunto Ikkunat ovat kaksi-puitteisia puuikkunoita. Eteläjulkisivulla ikkunoiden puuosissa on havaittavissa halkeilua sekä maalin hilseilyä. Ikkunoiden alapuite on yläpuitetta huonommassa kunnossa. Ikkunoiden puukoteloinnit ovat pehmenneet, ja ne ovat alaosistaan huonokuntoiset. Ikkunat ovat painuneen keskeltä (painuneet villatilaan), jonka seurauksena ikkunapuitteet rakoilevat karmiliitoksista. Ikkunarakenteiden painuminen johtuu ikkunan runkorakenteen puutteellisesta tuennasta villatilan kohdalla. Betonipilareiden kohdalla ikkunat ovat säilyttäneet todennäköisesti alkuperäisen korkeusaseman. Ikkunoiden apukarmien rakenteissa on myös lahovaurioita. Pahimmat lahovauriot ovat etelä julkisivulla mutta jonkinasteisia vaurioita on kauttaaltaan. Muita havaintoja ikkunarakenteista: Ikkunapeltien liitokset ikkunakarmiin ja tiiliseinien liitokset rakoilevat ja tiivistysmassaus on rikkoontunut. Raoista aiheutuu kosteusrasitusta rakenteisiin. Puuosien lahovauriot ja mikrobipitoisuudet johtunevat osittain puutteellisista pellityksistä. Ikkunan vesipeltien kallistukset ovat paikoin puutteelliset. Vesi ei poistu tehokkaasti rakenteista. Karmien saumat on tiivistetty massalla sekä sisä- että ulkopuolelta. Karmisaumassa kahden tiiviin pinnan väliin muodostuu kosteusvaurioriski. Sisä- ja ulkopinnan massauksissa todettiin paikoin homepilkkua. Sisäpuoliset karmisaumojen massaukset rakoilevat paikoin ikkunapenkin liitoksessa, ja sisäpuolinen tiiviys on puutteellinen. Ikkunakarmien epätiiviyskohdista voi sisäilmaan päästä mikrobeita ulkoseinän eristetilasta. Ikkunan ulkopuitteen tuuletusraoista pääsee julkisivulla valuva vesi tunkeutumaan ikkunapuitteiden väliin, joka on aiheuttanut kosteusvaurioita puukarmeissa. Ikkunarakenteiden painumisen seurauksena ikkunapuitteiden tiiviys on huono. Ikkunarakenteista tapahtuu runsaasti lämpöhukkaa Aikaisempien tutkimusten tulokset ikkunoista Tiilimuurien ja ulkoseinän liittyvien rakenteiden kunto aikaisempien tutkimusten perusteella: Ikkuna-aukon kotelorakenteiden alaosissa todettiin kosteuden aiheuttamia lahovaurioita. Ulkoseinän villoitukset ikkunarakenteiden yhteydessä rakoilevat paikoin Tiilijulkisivujen kosteustekninen toiminta Julkisivuihin liittyvien kosteusteknistä toimintaa heikentäviä seikkoja ovat: - Tiiliverhousten puutteellinen taustatuuletus - Ikkunapellitysten liitosten huono tiiviys 6 (10)

7 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 2.2 Sokkelit Rakenne suunnitelmien ja havaintojen perusteella Sokkeli on teräsbetonielementti. Sokkelista otettiin 3 kpl poralieriöitä vetolujuuden määritystä varten. Rakenteita tarkasteltiin porausten yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella. Piirustus 1. Rakenneleikkaus tiilijulkisivusta rakenneavausten perusteella. Rakenneavausten yhteydessä mitattiin sokkelirakenteet. Porareiästä mitattuna rakenne oli seuraava: - betoni 110 mm - ilmarako mm - villa mm - taustarakenne (piirustusten perusteella 130 mm tiili) Sokkelibetonien kunto havaintojen perusteella Betonipinnoilta ja näytteistä tehtiin seuraavat havainnot: Sokkelipinnoilla on näkyvissä yksittäisiä korroosiovaurioita. Yleisesti betonipinnat ovat silmämääräisesti hyväkuntoisia Betoniraudoituksen korroosio Aistinvaraisen tarkastelun perusteella sokkelipinnoilla ei havaittu teräskorroosiovaurioita. Yksittäisten työterästen / kiinnitysterästen kohdalla havaittiin vaurioita. Raudoituksen betonipeitteet ja betonin karbonatisoituminen Sokkelipinnoilta mitattiin raudoitteiden suojabetonipeitteitä näytteenoton yhteydessä. Mittaustuloksista kaikki betonipeitetulokset ovat yli 15 mm ja 7% betonipeitteistä Betoninäytteissä (3 kpl) karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin 15 mm (vaihtelee mm) sokkelin ulkopinnasta. Laskennallisesti ulkopinnan raudoitteista 0% on karbonatisoituneella alueella ja merkittävää korroosioriskiä ei ole. Havaitut korroosiovauriot ovat siten satunnaisia pintateräksiä. 1) Yli 50 2) ) 0% 0% 0% 1% 6% 10% 12% 18% 21% 22% 10% Taulukko 1. Betoniraudoitteiden betonipeitemittausten tulokset sokkeli ( 1) betonipeitesyvyys alue (mm), 2) mittaustulokset eri syvyysalueilla (kpl), 3) mittaustulosten osuus eri syvyysalueilla (%)) 7 (10)

8 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Yhteenveto raudoituksen korroosiosta Karbonatisoitumiskorroosioriski on laskennallisesti hyvin vähäinen/olematon sokkelipinnoilla. Silmämääräisesti ei havaittu korroosiovaurioita ja odotettavissa olevat korroosiovauriot ovat vähäiset Betonin lujuus Aistinvaraisten havaintojen perusteella betonissa ei todettu rapautumiseen viittaavia vaurioita.. Vetolujuustulokset Sokkelibetonin vetolujuutta tutkittiin vetokokeella 3:stä näytteestä. Näytteet otettiin kirjaston eteläsivulta (näyte WPK 7), Kirjaston länsisivulta (näyte WPK 8) ja koulurakennuksen matalan osan eteläsivulta (näyte WPK 9). Näytteenottokohdat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 5). Vetolujuustulokset kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 2. Vetolujuustulos näytteessä WPK 9 ylitti 1,5 MPa. Näytteessä WPK 7 vetolujuustulos on 0,7 MPa ja näyte hajosi vetokokeen jälkeen sisäpinnasta. Näytteen 7 tuloksen perusteelle betonin sisäpinta on rapautunut merkittävästi. Näytteen WPK 8 vetolujuustulos oli 1,0 MPa ja uusintavetotulos 1,2 MPa. Näytteen 8 tulokset johtuvat todennäköisesti näytteen keskiosan paikallisesti heikommasta laadusta. Betonikorjausten alustalta vaadittu betonin vetolujuus on 1,5 MPa Sokkelien kosteustekninen toiminta Sokkelin kosteusteknistä toimintaa heikentäviä seikkoja ovat: - Sokkelibetonin sisäpinnan rapautuminen viittaa sokkelin huonoon taustatuuletukseen. Tuuletus tulee rakentaa paremmaksi. 2.3 Sisäilman mikrobitutkimukset Sisäilmasta kerättiin mikrobinäytteitä 4 kpl. Tutkimukset tehtiin STM:n sisäilmaoppaan mukaan. Tulokset kokonaisuudessaan ovat liitteessä 4. Sisäilmanäytteiden perusteella vain yhdessä näytteessä todettiin kohonneita mikrobipitoisuuksia. Ko. näyte otettiin kirjastosta. Bakteerien suuri määrä voi viitata rakenteissa olevaan mikrobilähteeseen tai huonoon ilmanvaihtoon. Sisäilmanäytteiden ns. normaalit mikrobipitoisuudet eivät pois sulje sisäilmaongelmia. Näytteet edustavat sen hetkisiä olosuhteita. 8 (10)

9 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS 3 YHTEENVETO JATOIMENPIDE-EHDOTUKSET Pukinmäen peruskoulun julkisivujen kunnosta saatiin varsin kattava käsitys lähtötietomateriaalin ja lisätutkimusten perusteella. Tiilijulkisivut ovat pinnoiltaan paikoin huonokuntoiset. Laastisaumojen teräksiä on ruostunut, mikä on aiheuttanut tiilien kiinnitysten irtoilua, laastisaumojen halkeilua ja lohkeilua sekä yksittäisessä kohdin oven ylityspalkki on tippumisvaarassa. Tiilijulkisivujen seinärakenteiden kosteustekninen toiminta on puutteellinen. Kosteustekniset puutteet ovat aiheuttaneet eri asteisia kosteus- ja mikrobivaurioita rakenteissa. Paikoin tiloissa oleskelevilla on ollut sisäilmaongelmia, joita on tutkittu runsaasti ja syyksi on arvioitu ulkoseinärakenteiden runsas mikrobipitoisuus. Tehdyillä selvityksillä ja lisätutkimuksilla tutkija tuli samaan johtopäätökseen. Niinpä ensisijainen korjaustoimenpide-ehdotus onkin parantaa ulkoseinärakenteen kosteusteknistä toimintaa uusimalla rakenteet sisäkuorta myöten. Ikkunarakenteissa on useita puutteita. Kosteusteknisiä puutteita ovat kotelorakenteiden puutteellinen tuulettuvuus, karmitiivistyksen sisäpuoliset epätiiviyskohdat, karmisauma on ulkopuolelta liian tiivis, ikkunapeltien liitokset seinä- ja ikkunarakenteisiin rakoilevat paikoin. Teknisiä puutteita ikkunoissa ovat ikkunarunkojen painumat ja lahovauriot puurakenteissa. Sokkelibetoneiden taustatuuletus on puutteellinen. Kosteus ei pääse riittävän hyvin kuivumaan rakenteesta. Sokkelibetonin sisäpuolen yksittäinen rapautumavaurio johtuu todennäköisesti liiallisesta kosteusrasituksesta. 3.1 Toimenpide-ehdotukset julkisivuilla Toimenpide-ehdotukset ovat jaoteltu rakenteiden perusteelliseen uusimiseen ja vaihtoehtoisesti paikkakorjauksin tehtäviin toimenpiteisiin. Tutkimusten perusteella ensisijainen vaihtoehto on rakenteiden uusiminen. Paikkakorjauksin ei saada parannettua merkittävästi ulkoseinän kosteusteknistä toimintaa. Vaihtoehto 1 (uudet julkisivurakenteet): Puretaan vanhat tiilimuurit ja villaeristeet. Uusi lämmöneriste ohuempana kerroksena (130 mm) mutta U-arvoltaan paremmalla eristeellä polyuretaani-materiaalilla (SPU). Tuuletus rako tiilen ja eristeen väliin jää riittävästi Uusi kuorimuuri ja uudet ikkunarakenteet. Ikkuna-aukkojen leukapalkkien kuntoa arvioidaan purkamisen yhteydessä. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten perusteella leukapalkit ovat hyväkuntoisia. Vaihtoehto 2 (nykyisen julkisivurakenteen paikkakorjaus): Tiilimuurien halkeilleiden laastisaumojen paikkakorjaus ja uloimpien ruostuneiden terästen uusiminen RST-raudoitteilla. Notkahtaneen oven ylityspalkin purku ja uusiminen teräspalkilla. Ikkunoiden uusiminen kauttaaltaan ja apukarmien tukirakenteiden vahvistaminen. Ikkunakarmin ja tiilimuurien tiivistäminen kaasutiiviiksi sisäpuolelta. Leukapalkin päällä olevan puulistan uusimien tai korvaaminen lahoamattomalla materiaalilla. 9 (10)

10 PUKINMÄEN PERUSKOULU JA KIRJASTO JULKISIVUN KUNTOTUTKIMUS Alustavasti korjaustoimenpiteitä tehdään vain eteläjulkisivuille. Jos tulevaisuudessa korjauksia tullaan laajentamaan, tulee väliaikaisia paikkakorjauksia tulisi tehdä seuraavasti: Halkeilleiden laastisaumojen laastipaikkaukset, joilla estetään tiilien irtoilu ja kosteuden tunkeutuminen rakenteeseen. Ikkunapuitteiden tiivistäminen, jolla estetään lämpövuotoja. Ikkunapeltien liitosten tiivistäminen (paikkakorjaus) ikkunakarmiin ja tiilimuuriin Ikkunoiden ulkopuolisia puuosien huoltokunnostuksia suositellaan niille osille, joissa uusiminen tulee 2 vuoden kuluttua tai myöhemmin. Lisätutkimus ehdotukset: Sokkelibetonin rapautuma-astetta tulisi tutkia lisänäyttein, koska aikaisemmissa näytteissä todettiin paikallisia betonivaurioita. Ikkunakarmien saumamassojen lyijy- ja PCB-pitoisuudet olisi hyvä selvittää. Petri Sippola RI, projektipäällikkö Paulus Hedenstam insinööriopiskelija 10 (10)

11 LIITE 1 Pukinmäen peruskoulu VALOKUVAT 1 (2) Kuva 1. Osittain halkeilleita saumoja uusittu. Kuva 4. Ikkunapelln kaato on paikoin vähäinen. >Kosteustekninen puute. Kuva 2. Myös pihan aitarakenteissa vaurioita laastisaumoissa. Kuva 5. Koulun eteläjulkisivun lahonneita ikkunarakenteita. Kuva 3. Oven ylityspalkki notkahtanut ja tiilisaumat rakoilevat. Kuva 6. Ikknan alapuolisista tuuletusreistä vesi on päässyt kastelemaan karmirakenteita. kosteusteknisesti puutteellinen. Tutkimus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1D OULU Pinninkatu 45 A TAMPERE Puhelin Sipolantie ROVANIEMI Y-tunnus

12 LIITE 1 Pukinmäen peruskoulu VALOKUVAT 2 (2) Kuva 7. Ikkunasauman ulkopuoli ei pääse hengittämään (liian tiivis). Kuva 10. Ikkunapellin liitokset ei ole tiiviit. Kuva 8. Homepilkkua karmisaumassa sisäpuoölella ja ikkunarakoilee. Kuva 10. Sokkelin tuuletus puutteellinen. Kuva 9. Ikkunaraeknne painunut. Tutkimus Heikkiläntie 7 D HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1D OULU Pinninkatu 45 A TAMPERE Puhelin Sipolantie ROVANIEMI Y-tunnus

13 LIITE /VETO/11 VETOLUJUUS 1 (1) Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS Kohde Kokeet Koekappaleet Tulokset Pukinmäen peruskoulu. Koe suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa EASY-M laitteella. Laite on kalibroitu vuonna Tilaajan toimittamat lieriönäytteet halkaisijaltaan 50 mm. Näyte Näytteenottopaikka Vetolujuus Murtokohta/-tapa [MN/m 2 ] WPK7 sokkeli, etelä 0, mm ulkopinnasta/ (kirjasto) vino, myötäilee (ei voi WPK8 sokkeli, länsi (kirjasto) uusintaa vetää) 1, mm ulkopinnasta/ vino, myötäilee (teräs 6 mm) WPK8 sokkeli, länsi 1, mm ulkopinnasta/ uusinta (kirjasto) vino, myötäilee WPK9 sokkeli, etelä (koulu) 1, mm ulkopinnasta/ vino, myötäilee (kiviä n.35%) WSP FINLAND OY Ari Räty laborantti Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Heikkiläntie 7 D HELSINKI Sipolantie ROVANIEMI Y-tunnus

14 5343/MIKROBI/11 TUTKIMUSRAPORTTI Liite 3 1 (3) Kiviharjunlenkki 1 D OULU Fax /Paulus Hedenstam MIKROBIANALYYSI Kohde Pukinmäen koulu Näytteenotto Näytteenottopvm: Viljelypvm: Näytteenotosta ja näytteen edustavuudesta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Mall: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. ver Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Menetelmä Näytteiden analysointi ja tulosten tulkinta suoritettiin asumisterveysohjeen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1). Tulokset on ilmoitettu pesäkkeen muodostavina yksikköinä (materiaalinäytteissä cfu/g, pintasivelynäytteissä cfu/cm 2 ja ilmanäytteissä cfu/m 3 ). Kasvatusalustoina käytettiin 2% mallasuuteagaria (2%MEA, sienet), tryptoni-hiivauute-glukoosi-agaria (THG, aktinobakteerit l. sädesienet ja muut bakteerit) sekä dikloraani-glyseroli-agaria (DG18, kserofiiliset sienet). Määritysraja on materiaalinäytteissä 90 cfu/g, ilmanäytteissä 4 cfu/m 3 ja pintasivelynäytteissä 1 cfu/cm 2. Tulos 0 viittaa tulokseen, joka jää alle määritysrajan. Kiviharjunlenkki 1 D OULU Y-tunnus

15 5343/MIKROBI/11 TUTKIMUSRAPORTTI Liite 3 2 (3) Taulukko I. Materiaalinäytteiden M1-M2 mikrobipitoisuudet cfu/g. Viitearvot ylittävät tulokset on lihavoitu. Kosteusvaurioindikaattorilajit on merkitty tähdellä *. Materiaalinäytteet Sienet Bakteerit 2%MEA DG18 THG Näyte n:o Laji Muut bakteerit Aktinobakteerit* Bakteerit yhteensä cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g cfu/g M1 RAK1/villatila Cladosporium Hiivasienet* 90 0 Paecilomyces variotii* 0 90 Penicillium 90 0 Yhteensä M2 RAK2/villatila Aspergillus Aspergillus ochraceus* Cladosporium Hiivasienet* 90 0 Mucor* 90 0 Penicillium Steriilit Yhteensä Mall: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. ver Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. + Homelajit tunnistetaan niiden lisääntymisrakenteiden (itiöt, itiöitä tuottavat erikoistuneet rihmaston osat) perusteella. Steriileillä homeilla tarkoitetaan homelajeja/pesäkkeitä, jotka eivät käytetyllä kasvatusalustalla ja/tai kasvatusajassa kasva riittävän hyvin muodostaakseen ko. lisääntymisrakenteita tai ne eivät muuten ole tunnistettavissa. Useimpien homeiden kasvu maljalla alkaa steriilin rihmaston muodostumisella. Viitearvot Tulosten tulkinta Viitteet Materiaalinäyte voidaan katsoa mikrobivaurioituneeksi, jos jokin seuraavista viitearvoista ylittyy: Sienet (homeet ja hiivat) Bakteerit Aktinobakteerit l. sädesienet cfu/g cfu/g 500 cfu/g Rakenteissa, jotka ovat kosketuksessa ulkoilman tai maaperän kanssa, saattaa esiintyä korkeita mikrobipitoisuuksia ilman että kysymyksessä on mikrobivaurio. Materiaalinäytteen M2 aktinobakteeripitoisuus ylitti viitearvon. Materiaalinäytteessä M2 voidaan katsoa esiintyvän mikrobikasvustoa. Asumisterveysohje 2003:1 (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita). Asumisterveysopas 2009 (Ympäristö- ja terveyslehti) Kiviharjunlenkki 1 D OULU Y-tunnus

16 5343/MIKROBI/11 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (3) Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl, /arkisto Yhteyshenkilö Katja Holappa, puh WSP FINLAND OY Saara Salmela tutkija, FM Katja Holappa tutkija, FT Mall: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. ver Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Kiviharjunlenkki 1 D OULU Y-tunnus

17 5343/MIKROBI/11 TUTKIMUSRAPORTTI Liite 4 1 (3) Kiviharjunlenkki 1 D OULU Fax /Paulus Hedenstam MIKROBIANALYYSI Kohde Pukinmäen koulu Näytteenotto Ilmanäytteet otettiin Andersen keräimellä (6-vaiheimpaktori) kasvatusmaljoille. Näytteenotosta ja näytteen edustavuudesta vastaa tilaaja. Tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Näytteenottopvm: Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Menetelmä Näytteiden analysointi suoritettiin asumisterveysohjeen mukaisesti (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: 1). Tulosten tulkinnassa käytettiin toimistoympäristön viitearvoja (Työterveyslaitos ja Kuopion yliopisto). Tulokset on ilmoitettu pesäkkeen muodostavina yksikköinä (materiaalinäytteissä cfu/g, pintasivelynäytteissä cfu/cm 2 ja ilmanäytteissä cfu/m 3 ). Kasvatusalustoina käytettiin 2% mallasuuteagaria (2%MEA, sienet), tryptoni-hiivauute-glukoosi-agaria (THG, aktinobakteerit l. sädesienet ja muut bakteerit) sekä dikloraani-glyseroli-agaria (DG18, kserofiiliset sienet). Määritysraja on materiaalinäytteissä 90 cfu/g, ilmanäytteissä 2 cfu/m 3 ja pintasivelynäytteissä 1 cfu/cm 2. Tulos 0 viittaa tulokseen, joka jää alle määritysrajan. Kiviharjunlenkki 1 D OULU Y-tunnus

18 5343/MIKROBI/11 TUTKIMUSRAPORTTI Liite 4 2 (3) Taulukko I. Ilmanäytteiden I1-I4 mikrobipitoisuudet cfu/m 3. Viitearvot ylittävät tulokset on lihavoitu (kosteusvauriolajit merkitty *). Ilmanäytteet Sienet Bakteerit 2%MEA DG18 THG Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Näyte n:o Laji Muut bakteerit Aktinobakteerit* Bakteerit yhteensä cfu/m 3 cfu/m 3 cfu/m 3 cfu/m 3 cfu/m 3 I1 Valmistava luokka Cladosporium Penicillium 2 5 Steriilit+ 0 5 Yhteensä I2 Opettajien huone Aspergillus niger Penicillium 2 7 Steriilit+ 2 0 Yhteensä I3 Kirjasto Cladosporium Hiivasienet* 5 5 Penicillium 2 0 Yhteensä I4 Kirjasto Aspergillus Cladosporium 2 0 Hiivasienet* Penicillium 0 9 Yhteensä Homelajit tunnistetaan niiden lisääntymisrakenteiden (itiöt, itiöitä tuottavat erikoistuneet rihmaston osat) perusteella. Steriileillä homeilla tarkoitetaan homelajeja/pesäkkeitä, jotka eivät käytetyllä kasvatusalustalla ja/tai kasvatusajassa kasva riittävän hyvin muodostaakseen ko. lisääntymisrakenteita tai ne eivät muuten ole tunnistettavissa. Useimpien homeiden kasvu maljalla alkaa steriilin rihmaston muodostumisella. Viitearvot Ilmanäytteen tulos (talvella) toimistotiloissa tai vastaavissa viittaa mikrobikasvustoon, jos jokin seuraavista viite-arvoista ylittyy: Sienet (homeet ja hiivat) 50 cfu/m 3 Aktinobakteerit l. sädesienet 5 cfu/m 3 Jos bakteeripitoisuus ylittää 600 cfu/m 3, on syynä useimmiten riittämätön ilmanvaihto. Kiviharjunlenkki 1 D OULU Y-tunnus

19 5343/MIKROBI/11 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (3) Tulosten tulkinta Ilmanäytteen I4 bakteeripitoisuus ylitti viitearvon. Ilmanäytteen I4 kohonnut bakteeripitoisuus voi johtua riittämättömästä ilmanvaihdosta. Viitteet Jakelu Heidi Salonen (2009) Indoor air contaminants in office buildings. Väitöskirja. 1 kpl tilaaja 1 kpl, /arkisto Yhteyshenkilö Katja Holappa, puh WSP FINLAND OY Saara Salmela tutkija, FM Katja Holappa tutkija, FT Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kiviharjunlenkki 1 D OULU Y-tunnus

20

21