JULKISIVUJEN JA TERASSIPARVEKKEIDEN KUNTO- TUTKIMUS

Transkriptio

1 JULKISIVUJEN JA TERASSIPARVEKKEIDEN KUNTO- TUTKIMUS Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Julkisivujen ja terassiparvekkeiden kuntotutkimus TILAAJA As Oy Merilevä KOHDE Riitankuja 5, Helsinki

2 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) SISÄLTÖ 1. TIIVISTELMÄ YHTEYSTIEDOT Kohde Tilaaja Tutkimusten suoritus KOHTEEN YLEISTIEDOT Lähtötiedot Aikaisemmin suoritetut merkittävät korjaukset YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimusten laajuus tarkoitus ja tavoite Ulkovaipparakenteiden tekninen käyttöikä JULKISIVUT Rakennekuvaukset Rakenteista tehdyt havainnot TERASSIPARVEKKEET Rakennekuvaukset Rakenteista tehdyt havainnot SUORITETUT TUTKIMUKSET Näyteanalyysien kirjaus Julkisivujen ohuthieanalyysit Vetokokeet Betoniraudoitteiden korroosioriskin arviointi Haitta-aineet JOHTOPÄÄTÖKSET Julkisivut Terassiparvekkeet TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUSSUOSITUKSET Turvallisuus- ja terveysriskit Julkisivujen korjaussuositukset Julkisivujen huoltokorjaus Julkisivujen peittävä korjaus Julkisivujen peruskorjaus Terassiparvekkeiden korjaussuositukset Terassiparvekkeiden huoltokorjaus LIITTEET... 21

3 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) 1. TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennusten julkisivujen ja terassiparvekerakenteiden tämänhetkinen kunto, vauriot, niiden laajuus sekä arvioida rakenteiden jäljellä olevaa käyttöikää. Tutkimuksen kohteena on vuonna 1972 valmistunut asuinkerrostalo, jonka julkisivut ovat pääosin pesubetonipintaisia sandwich-elementtejä. Sokkelit ovat paikallavalettuabetonia, joiden pinnat ovat maalattuja. Julkisivut Julkisivujen arvioitu tekninen käyttöikä on 40 vuotta ja julkisivujen betonielementit ovat 45 vuotta vanhat, joten ne ovat ylittäneet niiden arvioidun teknisen käyttöiän. Elementtisaumojen suositeltu uusimisväli on 15 vuotta, lähtötiedoista ei selviä uusimisajankohtaa. Lähtötietojen perusteella ikkunat on uusittu vuonna Kentällä tehtyjen havaintojen perusteella julkisivujen vauriot ovat yksittäisiä. Vauriot ovat maalivaurioita, julkisivun betonin halkeilua ja lohkeilua sekä elementtien raudoitteiden korroosiovaurioita. Lisäksi elementtisaumaukset rakoilevat ja halkeilevat yleisesti. Havaittujen näkyvien vaurioiden määrä kokonaisuudessaan on vielä vähäinen. Laboratorioanalyysien perusteella betonien laatu ja kunto ovat hyviä, mutta betonien pakkasenkestävyydessä on puutteita ja niiden pakkasrapautuminen kosteusrasituksessa on mahdollista. Kentällä suoritetut havainnot sekä laboratoriotutkimustulokset tukevat toisiaan. Lisäksi rakenteen elinkaaren vaiheeseen nähden julkisivut ovat jopa hieman ikäisiänsä paremmassa kunnossa. Julkisivuille suositellaan suoritettavan nopealla aikataululla tehtävä kevyt huoltokorjaus, jolla saataisiin siirrettyä peruskorjausta arviolta noin 5 10 vuotta. Huoltokorjauksen jälkeen suositellaan suoritettavan peittäväkorjaus. Huoltokorjauksella saadaan hyvin aikaa valmistautua raskaampaan korjaukseen. Peittävällä korjauksella saavutettaisiin arvioitua teknistä käyttöikää lisää arviolta noin vuotta. Peittävässä korjauksessa tulee huomioida julkisivuun liittyvät rakenteet, jotka tuovat haasteita korjauksen suunnitteluun ja toteutukseen. Peittäväkorjaus on rakennusluvanvarainen hanke. Toinen korjausvaihtoehto on julkisivuelementtien ulkokuorien uusiminen. Tämä on suositeltava vaihtoehto, mikäli lämmöneriste on vaurioitunut. Terassiparvekkeet Lähtötietojen perusteella terassiparvekkeet on peruskorjattu vuosina Lähtötietojen perusteella vedeneristys on asennettu lämmöneristeen alle ja kyseisellä rakenteella arvioitua tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Terassiparvekkeet ovat nyt 17 vuotta vanhat, joten arvioitua käyttöikää on jäljellä noin puolet. Parvekkeiden huoltomaalaus väli vuotta. Terassiparvekkeista ei otettu betoninäytteitä vaan niitä kartoitettiin aistinvaraisesti. Näkyviä vaurioita esiintyi vielä melko vähän. Vauriot olivat pieliseinien yksittäisiä halkeamia ja lohkeamia sekä värjäytymää. Terassiparvekkeille suositellaan suoritettavan näkyvien vaurioiden paikkakorjaus sekä huoltomaalaus kauttaaltaan. Huoltokorjaus suositellaan suoritettavan 1 3 vuoden kuluessa.

4 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) 2. YHTEYSTIEDOT 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja As Oy Merilevä Riitankuja Helsinki As Oy Merilevä c/o Isännöitsijätoimisto Itkonen Oy Vesa Itkonen Kivihaankuja Helsinki 2.3 Tutkimusten suoritus Wise Group Finland Oy puh Sinikalliontie Espoo Tuomas Nykyri, ins. AMK puh tuomas.nykyri@wisegroup.fi Tero Launonen tero.launonen@wisegroup.fi 3. KOHTEEN YLEISTIEDOT Kohde käsittää yhden vuonna 1972 valmistuneen asuinkerrostalon. Rakennuksen julkisivut ovat pääosin pesubetonipintaisia sandwich-teräsbetonielementtejä. Rakennuksen sokkelit ovat paikallavalettua betonia, joiden pinta on maalattu. Parvekkeet ovat betonielementtejä. Kohteen tietoja: Rakennusten lkm 1 kpl Valmistumisvuosi 1972 Kerrosluku 6 Asuntojen lkm 37 kpl Parvekkeiden lkm 37 kpl Rakennustyyppi asuinkerrostalo 3.1 Lähtötiedot Tutkimuksen suoritusta varten tilaajalta saatiin käyttöön seuraavia asiakirjoja: julkisivupiirustuksia 3 kpl rakennepiirustuksia 2 kpl julkisivurakenteiden kuntotutkimus (Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy)

5 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Aikaisemmin suoritetut merkittävät korjaukset Alla on luetteloitu merkittävimmät tutkimukset ja korjaukset, jotka liittyvät tämän tutkimuksen alaisiin rakenteisiin ikkunoiden ja vesipellitysten uusiminen terassiparvekkeiden peruskorjaus 2005 julkisivurakenteiden kuntotutkimus 4. YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA 4.1 Tutkimusten laajuus tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kiinteistön julkisivu- ja terassiparvekerakenteiden tämänhetkinen kunto, vauriot, niiden laajuus sekä arvioida rakenteiden jäljellä olevaa käyttöikää. Tavoitteena on määrittää tutkimustulosten perusteella tutkittujen rakenteiden korjaustarpeet ja niiden laajuus sekä arvioida korjausvaihtoehtoja pääpiirteittäin. Tutkimustulosten ja havaintojen perusteella määritettyjen korjaustarpeiden mukaan annetaan korjaussuositukset tutkituille rakenteille. Raportti toimii sekä lähtötietoina hanke- ja toteutussuunnittelulle että pohjana myös päätöksenteolle korjaustapoja arvioitaessa. Tutkimuksen suorituksessa sovelletaan Suomen betoniyhdistyksen julkaisua BY42 betonirakenteiden kuntotutkimus. Terassiparvekkeilta ei otettu betoninäytteitä vaan niitä kartoitettiin aistinvaraisesti. Sisäpuolinen kartoitus tehtiin kahdelle terassiparvekkeelle (A 5 ja D 36) lisäksi terassiparvekkeita kartoitettiin yleisesti ulkopuolelta. Tutkimusmenetelmät ja kuvaukset on eritelty tarkemmin liitteessä Ulkovaipparakenteiden tekninen käyttöikä Rakennusten ulkovaipparakenteiden käyttöikään vaikuttavat suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut, materiaalivalinnat sekä rakenteiden pintakäsittely ja työsuoritteiden laatu. Rakenteiden käyttöikään vaikuttavat lisäksi rakennusajan jälkeen mm. seuraavat tekijät: kohteessa vallitsevat ilmasto-olosuhteet (UV-säteily, lämpötilat, kosteusrasitus/vesi, ilman epäpuhtaudet ja tuuli) mekaaniset rasitukset (rakenteiden ja rakenneosien oma paino, jaksottaiset rasitteet kuten mm. lumikuormat, käytön aiheuttamat kuormat sekä ajan myötä tapahtuvat rasitukset kuten mm. rakenteen painuminen ja lämpöliikkeet) käytön aiheuttamat rasitukset (käyttäjien aiheuttama mekaaninen rasitus etenkin pintamateriaaleille, rakenteiden puutteellinen huolto ja puhdistus sekä virheelliset hoitotoimenpiteet) biologiset tekijät (mikro-organismit, sienet, levät ja bakteerit) materiaalien vanheneminen (useimmat materiaalit reagoivat ympäristössä ja ilmastossa olevien kaasujen, nesteiden ja muiden aineiden kanssa aiheuttaen materiaalin ominaisuuksien heikkenemistä). Alla olevassa taulukossa 1 on tutkimuksen alaisen kohteessa olevien rakenteiden sekä pinnoitteiden yleisiä teknisiä käyttöikäarvioita normaaleissa rasitusolosuhteissa viitaten RTkorttiin Kyseisiä käyttöikäarvioita käytetään tukevana tietona korjaussuosituksia määritettäessä.

6 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Taulukko 1. ulkovaipparakenteiden teknisiä käyttöikäarvioita Tunnus Rakenneosa 122 Perustukset Käyttöikä, norm. rasitus 1222 Betonisokkeli n. 50 v 45 v 124 Julkisivut 1241 Pinnoittamaton betoni 40 v 45 v 1242 Puualumiini-ikkunat 60 v 25 v 125 Ulkotasot 1253 Käännetty rakenne, kermi lämmöneristeen 40 v 17 v alla Rakenteen ikä kohteessa Muuta sokkelin pinnoitteen uusiminen ja halkeamien paikkaus 20 v elementtisaumojen uusiminen 15 v sisämaalaus 8 15 v tiivistäminen 3 12 v huoltomaalaus v elementtisaumausten uusiminen 15 v 5. JULKISIVUT 5.1 Rakennekuvaukset Rakennusten julkisivut ovat pääosin pesubetonipintaisia sandwich-betonielementtejä. Itäpuolen julkisivulla on sileäpintaisia maalattuja sandwich-elementtejä. Elementtien saumaukset on tehty elastisilla saumauksilla. Rakennuksen sokkelit ovat paikallavalettua betonia, joiden pinta on maalattu. Rakennuksen ikkunat ovat puualumiini-ikkunoita. Yleiskuva julkisivusta Yleiskuva julkisivusta

7 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Todennettu julkisivurakenne näytteenoton yhteydessä (pesubetoni) Mitta (mm) Rakenne, materiaali betoni lämmöneristevilla (kova) - betoni (ei porattu) Todennettu julkisivurakenne näytteenoton yhteydessä (maalattubetoni) Mitta (mm) Rakenne, materiaali betoni 80 lämmöneristevilla (kova) - betoni (ei porattu) 5.2 Rakenteista tehdyt havainnot elastiset saumaukset rakoilevat ja halkeilevat yleisesti yksittäisiä elementtien tuuletusputkia puuttuu elementtien kiinnitys ansaat ovat ruostumatonta terästä elementtien reuna-alueilla on paikoin halkeilua ja lohkeilua yksittäisiä betoniraudoitteiden korroosiovaurioita itäpuolen elementeissä on paikoin värjäytymiä eteläpäädyn elementit ovat taipuneet sokkelissa on yksittäisiä halkeamia sokkelissa on paikoin maalivaurioita itäpuolella yksittäisen ikkunan vesipellityksen maalipinta lohkeilee räystäspellityksessä on yksittäisiä maalivaurioita.

8 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Julkisivuelementtien elastisten saumausten hal-julkisivuelementtiekeilukeilua ja elastisten saumausten hal- rakoilua Julkisivuelementtien tuuletusputki puuttuu Julkisivuelementtien tuuletusputki puuttuu Julkisivuelementin kiinnitys ansas on ruostuma-julkisivuelementitonta terästä den alaosan lohkeilua ja raudoittei- korroosiovaurio

9 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Elementin reuna-alueella halkeama Elementin reuna-alueella halkeama Elementin alaosan halkeilua Julkisivuelementin lohkeama ja betoniraudoitteen korroosiovaurio Itäpuolen elementeissä värjäytymiä Julkisivuelementit taipuneet

10 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Julkisivuelementin taipuneet Julkisivuelementit taipuneet sekä porrastavat ja tuuletusputki puuttuu Sokkelin halkeama Sokkelin maalivaurioita Sokkelin maalivaurioita Ikkunapellityksen maalivaurio

11 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) 6. TERASSIPARVEKKEET 6.1 Rakennekuvaukset Terassiparvekkeet sijaitsevat rakennuksen itäpuolella. Terassiparvekkeet ovat kattamattomia parvekkeita, jotka on tuettu pieliseinin sekä rakennuksen kantaviin vaakarakenteisiin. Terassiparvekkeiden kaiteet ovat maalattuja teräskaiteita, jonka yläosaan on kiinnitetty puinen istutusallas. Terassiparvekkeiden yläpinta on laatoitettu ja vedenpoisto on toteutettu lattiakaivolla. Kaivon tukkeutumisen varalle, etureunaan on tehty tulvavesille poistoreitti. Leikkauskuvan perusteella lämmöneristeen alla on kolmikerroksinen bitumikermi vedeneristeenä. Kyseisellä rakenteella arvioitu tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Kuva 1. Terassiparvekkeiden leikkauskuva Yleiskuva terassiparvekkeista Yleiskuva terassiparvekkeesta

12 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) 6.2 Rakenteista tehdyt havainnot yläpinnan laatoitus on hyvin kiinni alustassaan elastiset saumaukset paikoin rakoilevat terassiparvekkeiden pieliseinissä on yksittäisiä halkeamia ja lohkeamia pieliseinissä on paikoin värjäytymiä kaiteen puuosissa on paikoin lieviä maalivaurioita. Yleiskuva parvekkeiden vedenpoistosta Elastisen saumauksen rakoilua Pieliseinän halkeama Pieliseinän lohkeama

13 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Pieliseinän lohkeama Puisen käsijohteen maalivaurio Pieliseinän lievää värjäytymää Pieliseinien lievää värjäytymää 7. SUORITETUT TUTKIMUKSET 7.1 Näyteanalyysien kirjaus Tehdyt näyteanalyysien tunnukset on kirjattu (koodattu) oheisesti: 01.OH-JS 01. näytteen järjestysnumero tutkimustyypeittäin. OH suoritettu tutkimus (OH= ohuthie) JS tutkittu rakennusosa (JS= julkisivu) Tutkimukset: OH VE PE Pb PCB KLO ohuthieanalyysi vetolujuuskoe peitepaksuusmittaus lyijyanalyysi PCB-yhdisteiden määritys kloridianalyysi

14 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Rakenteet: JS ES julkisivu elastinen saumaus 7.2 Julkisivujen ohuthieanalyysit Julkisivurakenteista teetettiin yhteensä viisi kappaletta ohuthietutkimuksia. Analyysien päätarkoitus on selvittää betonin sisäinen kunto sekä laatu. Alkuperäinen analyysiraportti on tämän raportin liitteenä. Julkisivujen betonin laatu luokiteltiin hyväksi/tyydyttäväksi. Betonit ovat hyvin tiivistyneitä ja pääosin tasalaatuisia. Betonin kunto on luokiteltu tyydyttäväksi pesubetonikerroksen säröilystä johtuen. Säröily voi heikentää betonin lujuutta ja johtaa kiviaineksen irtoiluun ulkopinnasta. Suojahuokosten perusteella julkisivun betonit eivät ole kosteusrasituksessa pakkasen kestäviä. Pesubetonikerroksessa havaittiin pakkasrapautumiseen viittaavaa säröilyä, mutta taustabetonissa ei havaittu merkkejä pakkasrapautumisesta. Taulukko 2. Suoritetut ohuthieanalyysit 7.3 Vetokokeet Vetokokeita tehtiin julkisivuille yhteensä yhdeksän kappaletta. Vetokokeen tuloksen ollessa alle 1,5 MPa on mahdollista, että betonissa on havaittavissa jo alkavaa tai pitkälle edennyttä rapautumista riippuen kuinka alhainen vetokoetulos on. Mikäli tulos jää alle 1,5 MPa näytteelle on suoritettu uusintaveto virhemarginaalin pienentämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että mikäli vetokokeen rajapinnalle osuu teräs, vaikuttaa se tulokseen heikentävästi. Vetokokeista näytteiden 09.VE-JS ja 10.VE-JS tulokset jäivät alle 1,5 MPa:n raja-arvon myös uusintavetokokeiden jälkeen. Näytteelle 08.VE-JS tehtiin uusintavetokoe, jonka jälkeen tulos ylitti raja-arvon. Muut vetokoetulokset ylittivät 1,5 MPa:n raja-arvon. Murtokohta osuu pääosin pesubetonin ja taustabetonin rajapintaa. Tulosten perusteella julkisivuissa on paikoin havaittavissa alkavaa rapautumista.

15 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Taulukko 3. Suoritetut vetokokeet 7.4 Betoniraudoitteiden korroosioriskin arviointi Raudoitteiden korroosioriskiä arvioitiin betonin peitepaksuusmittauksien ja karbonatisoitumissyvyyksien avulla. Peitepaksuuksia mitattiin useilta eri alueilta ja karbonatisoitumissyvyydet mitattiin poranäytteistä. Raudoitteiden arvioidulla korroosiolaajuudella on suuri merkitys korjaustavan valintaan ja sen kannattavuuteen. BY 42:n mukaan, jos korroosiolaajuus on yli 10 %, on paikkakorjaus tyypillisesti (ei kuitenkaan aina) epätaloudellista, kun huomioidaan kyseisellä korjaustavalla saavutettava käyttöikä. Mittauspöytäkirjat ovat raportin liitteenä.

16 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Taulukko 4. Karbonatisoitumissyvyydet Julkisivurakenteet (pesubetoni) Keskimääräinen raudoitteiden syvyys ulkopinnasta 41,9 mm Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys ulkopinnasta 0,8 mm Raudoitteiden suhteellinen osuus karbonatisoitumissyvyydellä 0,0 % Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että karbonatisoituminen ei ole vielä edennyt syvälle. Ulkokuoren sisäpinnassa karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin noin 4,6 mm, joten myöskään sisäpinnan korroosioriski ei ole vielä merkittävä. Arvioitaessa laskennallisesti karbonatisoitumisen etenemistä betonirakenteessa, niin voidaan todeta, ettei korroosioriski tule kasvamaan merkittävästi 20 vuoden kuluessa. Keskimääräisen karbonatisoitumisen laskennallinen eteneminen ulkopinnasta Ajankohta Rakennuksen / rakenteen ikä Keskimääräinen karb.syvyys 0,8 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0

17 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) Julkisivurakenteet (maalattubetoni) Keskimääräinen raudoitteiden syvyys ulkopinnasta 26,2 mm Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys ulkopinnasta 8,5 mm Raudoitteiden suhteellinen osuus karbonatisoitumissyvyydellä 1,4 % Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että korroosioriski on vielä alhainen. Ulkokuoren sisäpinnassa karbonatisoituminen on edennyt keskimäärin noin 5,5 mm, joten myöskään sisäpinnan korroosioriski ei ole vielä merkittävä. Arvioitaessa laskennallisesti karbonatisoitumisen etenemistä betonirakenteessa, niin voidaan todeta, että korroosioriski tule hiukan kasvamaan 25 vuoden kuluessa. Keskimääräisen karbonatisoitumisen laskennallinen eteneminen ulkopinnasta Ajankohta Rakennuksen / rakenteen ikä Keskimääräinen karb.syvyys 8,5 9,0 9,4 9,8 10,2 10,6 Betonin kloridipitoisuus Betonissa oleva riittävän korkea, ns. kynnysarvon ylittävä kloridipitoisuus voi käynnistää betoniraudoitteiden korroosion sellaisessakin betonissa, joka ei ole karbonatisoitunut. BY42:n mukaan kynnysarvona pidetään noin 0,03 0,07 p-% kloridipitoisuutta betonin painosta. Kohteen julkisivuista määritettiin betonin kloridipitoisuus. Tulokset ovat kummassakin näytteessä 0,01 p-%, joten tulokset jäivät alle kynnysarvon. Tulosten perusteella betonin korroosioriski on vielä alhainen. Taulukko 5. Betonin kloridipitoisuudet 7.5 Haitta-aineet Elastisesta saumausta tehtiin yksi lyijyanalyysi ja yksi PCB-määritys. Vaarallisen jätteen raja-arvot eivät ylittynyt näytteissä. Taulukko 6. Haitta-aineet

18 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) 8. JOHTOPÄÄTÖKSET 8.1 Julkisivut Julkisivun pesubetonielementeillä arvioitu tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Kohteen elementtirakenteet ovat 45 vuotta vanhat, joten kohteen julkisivut ovat ylittäneet arvioidun teknisen käyttöikänsä. Elementtisaumat tulisi uusia 15 vuoden välein, lähtötiedoista ei selviä uusimisajankohtaa. Lähtötietojen perusteella ikkunat on uusittu puualumiini-ikkunoiksi vuonna Näkyvien vaurioiden määrä on kokonaisuudessaan vielä vähäinen. Elastiset saumat ovat kauttaaltaan huonokuntoiset ja eteläpäädyn elementtien taipumisen vuoksi syntyneet porrastukset voivat aiheuttaa kosteuden kulkeutumista rakenteeseen vaurioittaen lämmöneristekerrosta tai betonia. Huomioitavaa on, että rakenteet ovat ylittäneet arvioidun teknisen käyttöikänsä ja vaurioituminen tapahtuu kiihtyvällä tahdilla, jolloin näkyvät vauriot tulevat lisääntymään lähivuosina. Betonit eivät ole kosteusrasituksessa pakkasenkestäviä, joten kosteusrasituksen minimoimisella voidaan hidastaa betonin vaurioiden syntymistä. Lisäksi pesubetonipinnan kunto on heikentynyt ja siinä on rapautumaa. Tutkimustulosten perusteella julkisivurakenteet ovat hieman ikäistään paremmassa kunnossa. Elementtisaumat suositellaan uusittavan sekä itäpuolen maalatut elementit suositellaan pestävän vuoden kuluessa. Tällä saadaan siirrettyä suositeltavaa peittävää korjausta arviolta noin 5 10 vuotta. Ennen peittävää korjausta suositellaan suoritettavan lämmöneristeen kunnon selvittäminen materiaalinäytteenotolla esimerkiksi elastisten saumojen uusimisen yhteydessä. Tällöin taloyhtiöllä olisi riittävästi tietoa korjausvaihtoehdon valitsemiseksi. Peittävällä korjauksella on mahdollista hidastaa merkittävästi elementtien vaurioitumista sekä lisätä ulkoseinän energiatehokkuutta. Peittäväkorjaus on mahdollista tehdä monella tavalla esim. erilaisilla levytyksillä tai tuulettuvana rappauksena. Julkisivujen kasvaessa tulee ottaa huomioon julkisivuun liittyvät rakenteet parvekkeet, ikkunat, räystäät ja sokkelit. Huomattavaa on, että peittävää korjausta tulisi valmistella jo hyvissä ajoin ennen kuin rakenteiden vauriot ovat edenneet pitkälle. Elastisten saumojen uusimisella saadaan hyvin lisäaikaa raskaamman korjauksen suunnitteluun. Peittävän korjauksen yhteydessä on suositeltavaa huomioida myös vesikaton ja parvekkeiden kunto. Julkisivun peittävä korjaus on rakennusluvanvarainen hanke. Toinen korjausvaihtoehto on julkisivuelementtien ulkokuorien ja lämmöneristeen uusiminen, mikä on suositeltava vaihtoehto, jos lämmöneristeen todetaan olevan vaurioitunut. 8.2 Terassiparvekkeet Lähtötietojen perusteella terassiparvekkeet on peruskorjattu vuosina Lähtötietojen perusteella terassiparvekkeiden vedeneristys on asennettu lämmöneristeen alle ja kyseisellä rakenteella arvioitua käyttöikää saavutetaan 40 vuotta. Terassiparvekkeiden peruskorjauksesta on nyt 17 vuotta, joten ne ovat puolessa välissä niiden arvioitua teknistä käyttöikäänsä. Parvekerakenteiden huoltomaalausväli on vuotta. Terassiparvekkeilla havaittiin näkyviä vaurioita vielä melko vähän. Terassiparvekkeille suositellaan suoritettavan huoltokorjaus, jossa näkyvät vauriot laastipaikataan ja parvekerakenteen maalataan kauttaaltaan. Korjaus suositellaan suoritettavan 1 3 vuoden kuluessa. 9. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA KORJAUSSUOSITUKSET Korjaussuosituksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kaikkia suositeltuja korjauksia ei ole välttämätöntä suorittaa samanaikaisesti, mutta lähtökohtaisesti hankkeiden yhdistämi-

19 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) nen on pitkällä aikavälillä edullisempaa kuin kahden erillisen hankkeen toteuttaminen. Lisäksi yhdistetyssä hankkeessa saadaan etuja suunnitteluvaiheessa, ja ympäröiville rakenteille aiheutuvat riskit pienenevät toteutusvaiheessa. Korjaussuositukset sekä hinta-arviot ovat suuntaa-antavia, ja niiden tarkoituksena on luoda pohja varsinaiselle korjaussuunnittelulle. Kustannusarvioissa on käytetty pääkaupunkiseudulla toteutuneiden samankaltaisten hankkeiden kokonais- ja yksikköhintoja sekä Rakennustieto Oy:n julkaisua Korjausrakentamisen kustannuksia Hanke- ja korjaussuunnitteluvaiheessa määritetään tarkkaan korjauksen laajuus ja tarkennetaan merkittävästi myös korjauskustannusarviota. Lopulliset kokonaishinnat selviävät korjausurakan kilpailutusvaiheessa ja lopulliset kustannukset vasta toteutusvaiheessa. Julkisivuille suositellut korjaukset edellyttävät korjaussuunnittelua, jonka kustannuksia ei ole sisällytetty alla oleviin kustannusarvioihin. Suunnittelu-, rakennuttamis- ja valvontakustannukset ovat tyypillisesti noin 8 15 % korjauksen kokonaisurakkahinnasta. 9.1 Turvallisuus- ja terveysriskit Julkisivuelementtien ja parvekerakenteiden kuntoa tulee seurata säännöllisesti. Mahdolliset betonirakenteiden lohkeamat tulee käydä pudottamassa huoltotöinä. Pudotessaan materiaalikappale aiheuttaa turvallisuusriskin. 9.2 Julkisivujen korjaussuositukset Julkisivujen huoltokorjaus Huoltokorjauksella siirretään isompia korjauksia. Huoltokorjauksessa elementtisaumaukset uusitaan ja itäpuolen julkisivuille suoritetaan pesu. Huoltokorjaus suositellaan suoritettavan vuoden kuluessa ja sillä saavutetaan arvioitua teknistä käyttöikää noin 5 10 vuotta. Huoltokorjauksella saavutettava käyttöikää on vaikea arvioida, jonka vuoksi rakenteen kuntoa on suositeltavaa seurata säännöllisesti. Huoltokorjauksen jälkeen suositellaan suoritettavan peittävä korjaus. Suositeltava toteutusajankohta: Julkisivujen huoltokorjaus Huoltokorjauksen sisältö pääkohdittain elementtisaumojen uusiminen itäpuolen maalattujen julkisivujen pesu. Kustannusarviot sis. alv 24 % Huoltokorjaus Julkisivujen peittävä korjaus Peittävä korjaus olisi suositeltavaa suorittavan kaikille julkisivuille. Peittävä korjaus voidaan toteuttaa usealla eri menetelmällä, jonka yhteydessä rakennetta on mahdollista lisälämmöneristää, mikä parantaisi seinärakenteen energiatehokkuutta. Peittävä korjaus vähentäisi julkisivujen kosteusrasitusta, mikä hidastaisi julkisivuelementtien korroosiovaurioitumista. Elementtisaumat tulisi poistaa, että elementtien eristeiden tuulettuvuus säilyisi. Ulkokuori tulee kiinnittää riittävästi sisäkuoreen. Peittävän korjauksen suunnitteluvaiheessa tulee ottaa huomioon julkisivujen paksuuden kasvaminen, jonka vuoksi ikkunoiden uudelleen asemointi tai uusiminen voi tulla kyseeseen. Ikkunoiden uusiminen ei ole kuitenkaan niiden kunnon puolesta vielä ajankohtaista,

20 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) joten voidaan harkita ikkunoiden uudelleen asemointia. Suunnittelussa täytyy myös huomioida, ettei ulko-ovien käynti rajoitu korjauksen vuoksi. Peittävällä korjauksella saavutetaan arvioitua teknistä käyttöikää noin vuotta. Saavutettavaa käyttöikää on vaikea arvioida, koska peittävä korjaus ei pysäytä kokonaan ulkokuoren vaurioitumista. Korjaustoimenpide vaatii suunnittelun ja lupakäsittelyn rakennusvalvonnasta. Suositeltava toteutusajankohta: Julkisivujen peittävä korjaus Peittävän korjauksen sisältö pääkohdittain elementtisaumojen poistaminen (lisälämmöneristeen asennus) uudelleenverhous sokkelin hiekkapuhallus sokkelien ylitasoitus sokkelien maalaus. Kustannusarviot sis. alv 24 % Peittävä korjaus Julkisivujen peruskorjaus Peruskorjausvaihtoehdossa julkisivut käytettäisiin käyttöikänsä loppuun, jonka jälkeen ne uusittaisiin. Peruskorjauksella arvioitua teknistä käyttöikää saavutetaan pintamateriaalista riippuen noin vuotta. Peruskorjaus suositellaan suoritettavan 5 10 vuoden kuluessa. Korjaustoimenpide vaatii suunnittelun ja lupakäsittelyn rakennusvalvonnasta. Suositeltava toteutusajankohta: Julkisivujen peruskorjaus Peruskorjauksen sisältö pääkohdittain sokkelin hiekkapuhallus sokkelien ylitasoitus sokkelien maalaus elementtien ulkokuorien purku lämmöneristeiden purku lämmöneristeen asennus uuden julkisivuverhouksen asennus julkisivuliittymien tiivistykset. Kustannusarviot sis. alv 24 % Julkisivujen peruskorjaus

21 KUNTOTUTKIMUSRAPORTTI Riitankuja (21) 9.3 Terassiparvekkeiden korjaussuositukset Terassiparvekkeiden huoltokorjaus Huoltokorjauksessa näkyvät vauriot laastipaikataan ja terassiparvekkeet huoltomaalataan. Parvekkeiden laastipaikkauskorjaus suositellaan 1 3 vuoden kuluessa ja korjauksilla saavutetaan arvioitua teknistä käyttöikää vuotta. Suositeltava toteutusajankohta: Parvekkeiden huoltokorjaus Huoltokorjauksen sisältö pääkohdittain näkyvien vaurioiden laastipaikkaus elastisten saumojen uusiminen parvekkeiden huoltomaalaus Kustannusarviot sis. alv 24 % Terassiparvekkeiden huoltokorjaus LIITTEET 1. Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 2. Karbonatisoitumissyvyyden määritys, WSP Oy 3. Kloridipitoisuuden määritys, WSP Oy 4. Ohuthieanalyysi, WSP Oy 5. Vetolujuuden määritys, WSP Oy 6. PCB- ja lyijyanalyysi, WSP Oy 7. Peitepaksuusmittauspöytäkirjat 8. Tutkimus- ja havaintokartat Espoossa Wise Group Finland Oy Tuomas Nykyri, ins. AMK Tarkastanut: Janne Ojanperä, ins. AMK

22 TUTKIMUSRAPORTIN LIITE 1 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 1(6) TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄSITTEET 1. BETONITUTKIMUKSET 1.1 Aistinvarainen tutkimus Aistinvaraisella tarkastelulla selvitetään pitkälle edenneiden vaurioiden aiheuttajia, niiden merkitystä korjaustavan valintaan sekä vaurioiden laajuutta ja vaurioiden sijainteja (säännölliset vauriot määrätyissä rakenneosissa tai rakenteiden liittymissä ja satunnaiset vauriot, joiden aiheuttajana ei ole systemaattinen virhe tai puute). 1.2 Ohuthietutkimus Ohuthietutkimukset suoritetaan soveltaen standardia ASTM C Ohuthietutkimuksessa poralieriöstä leikattu näyte hiotaan 0,025 mm paksuiseksi levyksi ja näytelevyä tutkitaan mikroskoopilla. Ohuthie on n. 46 mm pitkä ja se tehdään näytekappaleen tutkittavasta pinnasta alkaen syvyyssuunnassa. Ohuthietutkimuksella pyritään selvittämään betonista ja tai rappauksesta pääsääntöisesti seuraavia tekijöitä: betonin kiviaines ja kiviainesjakauma rappauslaastin kalkki-sementtisuhde karbonatisoitumissyvyys (raudoitteiden korroosioriski) huokosrakenne (pakkasenkestävyys) rapautumisaste ettringiitin ja muiden haitallisten kiteytymien (portlandiitti, karbonaatti) esiintyminen 1.3 Betonin karbonatisoituminen Betonin karbonatisoituminen perustuu sementtikiven sisältämien emäksisten hydroksidien, natriumhydroksidin (NaOH), kaliumhydroksidin (KOH) ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH) 2) ja ilman sisältämän hiilidioksidin (CO 2) reaktioihin. Betoni on emäksistä (korkea ph-arvo) ja korkea ph-arvon omaavassa ympäristössä teräs on ns. passiivitilassa, jolloin korroosiota ei tapahdu. Ilman hiilidioksidin tunkeutuminen betoniin ja siitä aiheutuva betonin karbonatisoituminen aiheuttaa betonin ph:n laskemisen noin 8,3, jolloin betoniteräksen ympäristö on kosteusrasituksessa korroosiota aiheuttavaa (olosuhteiden muutoksesta johtuen teräs on passiivitilan sijasta korroosiolle alttiissa tilassa). Korroosio edellyttää aina elektrolyytin (veden) läsnäoloa, joten betoniteräksien korroosio ei ole merkittävää ellei rakenteisiin kulkeudu kosteutta. Karbonatisoituminen alkaa betonin pinnasta ja etenee rintamana syvemmälle. Betonin karbonatisoituminen hidastuu etäisyyden kasvaessa betonin pinnan karbonatisoitumisrintaman välillä. Betonin karbonatisoitumissyvyys määritetään näytekappaleen poikkileikkauspinnalta ph-indikaattoriliuoksen avulla, joka värjää karbonatisoitumattoman osan punaiseksi.

23 TUTKIMUSRAPORTIN LIITE 1 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 2(6) 1.4 Betoniraudoitteiden peitepaksuusmittaus Raudoitteiden peitepaksuuden mittaus on olennainen tieto rakennuksen ulkokuoren elinkaaren pituutta ja sen hetkistä tilaa arvioitaessa. Tunnettaessa kohteen keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys (määritetään esim. ohuthietutkimuksen yhteydessä), voidaan arvioida korroosion laajuutta rakennuksen ulkokuorien raudoitteissa. Mittaus suoritetaan Prosec Profometer 5 laitteella. Laiteella voidaan paikallistaa ainetta rikkomattomasti betoniraudoitteet, mitata paikallistetun raudoitteen peitepaksuus(syvyys rakenteessa) ja määrittää paikallistetun raudoitteen halkaisija. Laitteen toiminta perustuu pulssi-induktioon, jossa laite lähettää energiapulsseja ja seuraa niiden vaimenemista. Pulssin osuessa raudoitukseen sen vaimeneminen hidastuu ja laite rekisteröi muutoksen. Betonirakenteiden peitepaksuus määritetään pistokoeluontoisesti. Mittaustuloksia verrattaessa laboratoriotutkimustuloksien avulla määritettyyn karbonatisoitumissyvyyteen voidaan arvioida korroosiovyöhykkeellä (korroosiovaurioitumisen riski) sijaitsevien betoniterästen määrä. 1.5 Betonin vetolujuuskoe Betonin sisäistä lujuutta ja rapautumisastetta voidaan arvioida vetolujuuskokeiden avulla. Vetolujuusarvoja käytetään vaurioitumisasteen määrityksen lisäksi rakenteiden korjattavuuden arviointiin sekä korjausmenetelmän valintaan. Betonimateriaalin vetolujuuskokeella selvitetään betonirakenteen pinnan lujuus/soveltuvuus betonikorjaustuotteiden ja pinnoitteiden alustaksi. Lisäksi vetokokeilla tutkitaan pintamateriaalien esim. maalin tartuntaa alustaansa. Vetokokeet suoritetaan standardien SFS 5446 ja 5445 mukaisesti. Vetolujuuskokeet/tartuntalujuuskokeet suoritetaan kentällä poraamalla halkaisijaltaan n. 50 mm oleva lieriö noin mm syvyyteen riippuen rakenteesta. Poralieriön 50 mm näytealue puhdistetaan epäpuhtauksista ja vetokokeen suorittamista varten lieriöön kiinnitetään epoksiliimalla vetokoesylinteri (Ø 50 mm). Vetokoe suoritetaan joko manuaalisesti tai sähkömoottoritoimista vetokoelaitetta käyttäen (Dyna Proceq Z16), jossa voiman kasvu tapahtuu 0,05 MPa/s (N/mm 2 /s) nopeudella. Vetolujuuskokeet voidaan suorittaa myös laboratoriossa. Tällöin rakenteesta porataan halkaisijaltaan n. 50 mm oleva lieriö, joka kiinnitetään laboratoriossa vetokoelaitteeseen (Proceq DY-225), jolla selvitetään kappaleen vetolujuus. Riippumatta onko vetokokeet suoritettu kentällä vai laboratoriossa voidaan tulosten tulkinnassa käyttää oheisen taulukon lujuusarvoja kun arvioidaan betonin rapautumista. Pintamateriaaleille ei ole yleensä määritetty lujuusarvoja tartunnalle (pl. maalipinnat), jolloin tartunnan riittävyyttä arvioidaan myös muuten kuin vetokokeiden avulla. Taulukko 2. Rapautumisen arviointi vetolujuudesta (BY42) Vetolujuus Arvioitu rapautumistilanne Luokkaa 0 pitkälle edennyt rapautuma 0,5 1,0 MPa jonkin asteista rapautumaa luokkaa 1,5 MPa tai yli rapautuminen epätodennäköistä

24 TUTKIMUSRAPORTIN LIITE 1 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 3(6) 1.6 Betonin kloridipitoisuus Kloridipitoisuus määritetään laboratoriossa standardin SFS 5451 mukaisesti ja kloridipitoisuus ilmoitetaan happoliuoksen kloridin määränä suhteessa betonin painoon. Betonin kloridipitoisuus vaikuttaa betoniterästen korroosioriskiin ja kloridit aiheuttavat betoniterästen korroosiota kosteusrasituksessa vaikka betoni olisi karbonatisoitumatonta, jolloin betonin emäksisyys suojaisi raudoitetta korroosiolta. Klorideja voi kulkeutua betonirakenteisiin valmistuksen yhteydessä (lähtöaineista kuten esim. kalsiumkloridikiihdyttimistä) tai klorideja voi tunkeutua rakenteisiin meri-ilmastossa ilman mukana, sulatussuolojen, meriveden tai muun ulkopuolisen lähteen vaikutuksesta. Kloridipitoisuuden kynnysarvona pidetään pitoisuutta 0,03 0,07 p-%, jonka alapuolella kloridi ei käynnistä korroosiota karbonatisoitumattomassa betonissa. 2. HAITTA-AINEET 2.1 Asbesti Asbesti on yleisnimi eräille luonnossa esiintyville silikaattimineraalikuiduille. Rakennusmateriaalissa asbestia on käytetty lisäämään materiaalin palonkestoa ja lujuutta, suojaamaan kosteushaitoilta ja kemialliselta rasitukselta, sekä parantamaan akustisia ominaisuuksia. Asbestia on käytetty rakentamisessa mm. putkieristeissä, ruiskutettuna eristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa. Suomessa asbestia on käytetty rakentamisessa luvuilla. Krokidoliitin käyttö kiellettiin vuonna Asbestin käyttö kiellettiin kokonaan vuonna Käytännössä jokainen luvun rakennus sisältää asbestia jossain muodossa. Asbestia sisältäviä julkisivujen maali- ja pinnoitetuotteita (mm. Kenitex, Flekson, Decoralt ja Gencoat) on käytetty pääsääntöisesti välisenä aikana Yleisimmät asbestilaadut Krysotiili (valkoinen asbesti). Käytetty asbestisementtituotteissa, kitkapinnoissa ja tiivisteissä. Krokidoliitti (sininen asbesti). Krokidoliittia pidetään vaarallisimpana asbestityyppinä. Käytetty ruiskutuseristeenä, erityisesti paloneristeissä, ja kohteissa, joissa tarvittiin haponkestävyyttä. Käyttö kiellettiin Amosiitti (ruskea asbesti). Käytetty sekoitettuna magnesiumkarbonaatin ja piimaan kanssa putkieristeenä ja lämmityskattiloiden eristeenä. Antofylliitti. Louhittiin Suomessa vuoteen 1974 asti. Käytetty tuotteissa, joiden piti olla emäksen- tai haponkestäviä kuten asbestipahveissa, sementtimassoissa ja eristemassoissa. Tremoliitti ja aktinoliitti. Kumpikaan ei ole puhtaana ollut kaupallinen asbestituote, mutta niitä voi esiintyä epäpuhtauksina muissa asbestilaaduissa ja muissa mineraaleissa Asbestimateriaalien vaarallisuuden arviointi * Asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa Tarvikkeet ovat vaarattomia normaalikäytössä ja aiheuttavat vain purettaessa asbestialtistumisvaaran. Tuotteen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojelupiiriin,

25 TUTKIMUSRAPORTIN LIITE 1 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 4(6) jonka alueella purkutyö suoritetaan. Vaatimukset suojautumisesta ja työmenetelmistä vaihtelevat työsuojelupiireittäin. ** Suuri asbestialtistumisvaara tarviketta purettaessa Tarvikkeet ovat normaalikäytössä vaarattomia, mutta aiheuttavat purettaessa suuren asbestialtistumisvaaran. Kahden tähden tarvikkeiden purkua saavat tehdä ainoastaan työsuojeluviranomaisten valtuuttamat asbestipurkajat. Tarvikkeen purkua suunniteltaessa tulee ottaa yhteyttä siihen työsuojelupiiriin, jonka alueella purkutyö suoritetaan. *** Asbestialtistumisvaara, jos tarvikkeeseen kohdistuu mekaanista rasitusta Tarvikkeet ovat vaarallisia myös käyttötilanteissa. Vaarallisuus perustuu tarvikkeen rikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa vapautuvan asbestipitoisen pölyn suureen määrään. Vaurioitunut kolmen tähden tarvike tulee heti eristää siten, ettei vauriokohdasta vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan. **** Krokidoliittiasbesti, asbestialtistumisvaara aina Paljaan ruiskutetun krokidoliittiasbestieristeen katsotaan aiheuttavan aina asbestialtistumisen. Vaarallisuus perustuu työtavasta ja tarvikkeesta aiheutuvaan suureen pölyävyyteen. Krokidoliittipölyä on jo työvaiheen aikana joutunut kaikille tilan pinnoille. Lisäksi tarvikkeen rikkoutuessa, kolhiutuessa ja hioutuessa siitä vapautuu erittäin helposti suuria määriä asbestipitoista pölyä. Vaurioitunut kohta tulee heti eristää siten, ettei siitä vapaudu lisää asbestia tilan ilmaan Asbestityön turvallisuus Valtioneuvoston päätöksen asbestityöstä (1380/1994) mukaan rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, on huolehdittava siitä, että asbestikartoituksen tulokset kirjataan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen (629/94) 7 :ssä tarkoitettuun asiakirjaan. Asbestipitoisten rakennusosien purkutyössä on noudatettava Valtioneuvoston päätöksessä asbestityöstä (1380/1994) annettuja määräyksiä sekä käytettävä työsuojeluhallituksen päätöksessä (231/1990) esitettyjä hyväksyttäviä asbestityömenetelmiä. Asbestipurkutyön työsuunnitelma on toimitettava vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista työpaikkaa tarkastavalle työsuojeluviranomaiselle. 2.2 PAH-yhdisteet PAH-yhdisteet ovat polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä. Tyypillisimpiä PAH-yhdisteitä sisältäviä materiaaleja on mm. kivihiilipiki ja terva, kivihiiliperäiset öljyt, dieselöljyt, moottoriöljyt, noki ja asfaltti. Rakenteissa esiintyy ennen yleisesti käytettyjä kivihiilitervaan perustuvia eristeitä, joissa on PAH-yhdisteitä sisältäviä bitumia tai kreosoottia. Lisäksi PAHyhdisteitä muodostuu epätäydellisten palamisreaktioiden yhteydessä ja niitä esiintyy monin paikoin ihmisen elinympäristössä, mm. savustetussa ruoassa. PAH-yhdisteet ovat välillisesti syöpävaarallisia ja ne luokitellaan karsinogeeneihin ja/tai mutageeneihin. PAH-yhdiste ei itsessään aiheuta syöpää, mutta kulkeutuessaan ihmisen elimistöön ne reagoivat mm. elimistön veden kanssa, jolloin syntyy PAH-yhdisteiden aineenvaihduntatuotteita, jotka voivat aiheuttaa syöpää (karsinogeeni) tai vaikuttaa perimään (mutageeni). PAH-yhdisteille altistuminen tapahtuu useimmiten hengitysilman kautta tai ihon läpi. Lisäksi ruoansulatuselimistön kautta voi imeytyä PAH-yhdisteitä, jos niitä kulkeutuu sinne, esim. tupakoinnin yhteydessä.

26 TUTKIMUSRAPORTIN LIITE 1 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 5(6) Materiaalin PAH-yhdistepitoisuus tutkitaan asiantuntevassa laboratoriossa ammattilaisten toimesta. Menetelmä on kaasukromatografinen, jossa käytetään massaselektiivistä detektoria. EU-direktiivi 76/769/ETY edellyttää seuraavien yhdisteiden analysointia: Asenaftyleeni Antraseeni Bentso(a)antraseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(ghi)peryleeni Bentso(a)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni Tulosten tulkinnassa käytetään pääsääntöisesti havaittujen PAH-yhdisteiden yhteispitoisuutta, mutta joissakin tapauksissa yksittäisen yhdisteen korkea arvo voi johtaa eritystoimenpiteisiin purkutöissä ja jätteen käsittelyssä. Materiaalinäytteissä PAH-yhdisteiden sallittu yhteispitoisuus on 200 mg/kg, ja ohjearvo on 20 mg/kg. 2.3 PCB-yhdisteet PCB-yhdisteet ovat orgaanisia klooriyhdisteitä, jotka ovat mm. ympäristölle myrkyllisiä ja lisäksi ravintoketjuun rikastuvia. Tyypillisimpiä käyttökohteita on ollut elastiset saumamassat luvuilla ja teolliset maali 1920-luvulta nykyaikaan saakka. Sekä PCB-yhdisteitä että lyijyä sisältävien saumamassojen purkamisesta ja jätteenkäsittelystä on annettu viranomaismääräykset. PCB-yhdisteitä on lukuisia erilaisia, mutta niiden kokonaispitoisuus tutkitaan kaasukromatografia-massaspektrometria-menetelmällä (GCMS) standardin SFS-ISO mukaan. Mikäli PCB-yhdisteiden yhteispitoisuus ylittää arvon 50 mg/kg, on materiaali käsiteltävä ongelmajätteenä, joka tulee huomioida jo korjaussuunnitteluvaiheessa. 2.4 Raskasmetallit Raskasmetalleiksi kutsutaan tiettyjä metalleja, joiden on todettu olevan vaarallisia sekä ympäristölle että terveydelle. Raskasmetalleille on ominaista kertyminen elimistöön ja/tai luontoon, rikastuminen sekä syöpävaarallisuus. Rakenteissa raskasmetalleista yleisin on lyijy ja sitä esiintyy tyypillisesti saumojen lisäksi mm. viemärien tiivisteissä ja muovituotteissa. Rakenteissa käytetyt maalit sisältävät usein lyijyn lisäksi myös muita raskasmetalleja, kuten sinkkiä, kobolttia, kuparia, nikkeliä ja elohopeaa.

27 TUTKIMUSRAPORTIN LIITE 1 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 6(6) Raskasmetallien käyttö jatkuu edelleen raskaisiin rasitusolosuhteisiin tarkoitetuissa maaleissa ja pinnoitteissa. Osalle raskasmetalleista on annettu vaarallisen jätteen raja-arvot (SAMASE 2007). 3. MIKROBIANALYYSIT MATERIAALINÄYTTEESTÄ Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja mahdollisia kosteusvaurioita voidaan tutkia normaalien kosteusmittausten lisäksi mikrobitutkimuksella. Tietyt mikrobilajikkeen indikoivat rakenteen kosteusvaurioista, johtuen eri mikrobilajikkeiden vaatimista erilaisista kosteusolosuhteista. Huomioitavaa on, että mahdolliset mikrobivauriot mm. ulkoseinärakenteen eristekerroksessa saattavat vaikuttaa myös huoneistojen sisäilmaan heikentävästi. Mikrobitutkimuksen tekemiseen on olemassa useita erilaisia tapoja, tyypillisimmin käytetään suoraviljelyä tai laimennosviljelyä. Suositeltavin analyysi analyysimenetelmä on laimennosviljely, joka täyttää Sosiaali- ja Terveysministeriön laatiman Asumisterveysohjeen asettamat vaatimukset. Analyysi on kvantitatiivinen.

28 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Wise Group Finland Oy Tuomas Nykyri tuomas.nykyri@wisegroup.fi 15412/KRB/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (2)) KARBONATISOITUMISSYVYYDEN MÄÄRITYS Kohde Riitankuja 5 Näytteenottopäivä Analyysimenetelmä Betonilieriöiden halkaistulta pinnalta karbonatisoitumissyvyys on määritetty fenoliftaleiini-liuoksella suosituksen RILEM CPC-18 mukaan. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Näytteen pituus [mm] Karbonatisoitumissyvyys min-max/keskiarvo [mm] 01.OH-JS Julkisivu, etelä 70 UP: 0-3/1 SP: 4-14/9 02.VE-JS Julkisivu, länsi 63 UP: 0* SP: 0* 03.VE-JS Julkisivu, etelä 66 UP: 0-3/1 SP: 4-11/7 04.OH-JS Julkisivu, etelä 70 UP: 1-7/4 SP: 4-8/4 05.VE-JS Julkisivu, etelä 67 UP: 0* SP: 18-22/20 06.VE-JS Julkisivu, länsi 60 UP: 0* SP: 0* 07.OH-JS Julkisivu, länsi 70 UP: 1-3/1 SP: 0-1/1 08.VE-JS Julkisivu, länsi 59 UP: 0* SP: 0* 09.VE-JS Julkisivu, länsi 65 UP: 0-3/1 SP: 0* 10.VE-JS Julkisivu, länsi 66 UP: 0* SP: 0* 11.VE-JS Julkisivu, pohjoinen 70 UP: 0* SP: 4-19/11 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

29 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Näyte Näytteenottopaikka 15412/KRB/17 TUTKIMUSRAPORTTI Näytteen pituus [mm] Karbonatisoitumissyvyys min-max/keskiarvo [mm] 12.OH-JS Julkisivu, pohjoinen 70 UP: 1-3/2 SP: 2-8/3 13.OH-JS Julkisivu, itä 70 UP: 3-17/8 SP: 1-11/7 14.VE-JS Julkisivu, itä 89 UP: 5-11/7 SP: 3-8/4 * Vetolujuuskappaleen tasoitussahauksesta johtuen tulos on epätarkka syvyydeltä 0-5 mm. 2 (2)) WSP FINLAND OY Hannu Tervo laboratorioinsinööri WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

30 Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name /KLO/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Wise Group Finland Oy Tuomas Nykyri tuomas.nykyri@wisegroup.fi KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Kohde: Riitankuja 5 Saapumispäivämäärä: Näytemateriaali: Betoni Näytetunnukset: 15.KLO-JS, 16.KLO-JS Näytteiden tyyppi: Porausjauhe Analyysin ajankohta: Menetelmä Tilaajan toimittamien näytteiden kokonaiskloridipitoisuudet on määritetty standardin SFS-EN Volhardin menetelmää soveltaen. Tulokset on ilmoitettu betonin massasta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Näyte Näytteenottopaikka Tutkitun näytteen määrä [g] Cl [massa-%] 15.KLO-JS Julkisivu, etelä 4,85 0,01 16.KLO-JS Julkisivu, länsi 4,31 0,01 Menetelmän määritysraja on 0,006 massa-% ja mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) ± 0,004 massa-%. Tulokset on ilmoitettu 2 desimaalin tarkkuudella. WSP FINLAND OY Piia Manninen tutkija, FM piia.manninen@wspgroup.fi WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

31 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (17) WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puh Fax Wise Group Finland Oy Tuomas Nykyri tuomas.nykyri@wisegroup.fi Analyysi: OHUTHIEANALYYSI Kohde: Riitankuja 5 Näytetunnukset: 01.OH-JS, 04.OH-JS,07.OH-JS, 12.OH-JS ja 13.OH-JS, Tutkimukset Saapumispäivämäärä: Näytemateriaali: betoni, pesubetoni Raportointipäivämäärä: Laboratorion työnumero: Näytteet on tutkinut Pirkko Kekäläinen, WSP Finland Oy. Tutkimuksen tarkoitus on todeta näytemateriaalin laatu ja kunto. Tutkimus suoritettiin viidestä poralieriöstä. Näytteet on otettu (Tuomas Nykyri, Wise Group Finland Oy). Näytteiden yleispiirteiden tarkastelu suoritettiin ensin Olympus SZ3060 stereomikroskoopilla, minkä jälkeen ohuthieet tutkittiin Leica DM 2700 P polarisaatiomikroskoopilla. Tutkimusta varten näytteistä valmistettiin ohuthieet (paksuus 0,020 0,025 mm), ohuthienäytteiden valmistuksesta vastasi Riku Inkiläinen, WSP Finland Oy. Ohuthieet on valmistettu asiakkaan pyynnön mukaisesti. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Raportin osittainen kopiointi ilman lupaa on kielletty. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä. Analyysi tehdään soveltaen standardia ASTM C Analyysihavainnot Seuraavilla sivuilla 2-15 on dokumentoitu näytteistä tehdyt analyysihavainnot. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

32 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (17) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, julkisivu, länsi Työnumero Näytetunnus 01.OH-JS Mitat Ø 50 mm, pituus 70 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 0 3/1 mm Sisäpinta 4 14/9 mm Materiaali Kiviaines Sideaines Tiivistyminen Pesubetoni, betoni Pesubetoni: kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Raekoko Ø < 8 mm. Taustabetoni: pääosin pyöristyneitä, paikoin hieman kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita. Raekoko Ø < 8 mm. Pesubetoni: tumman harmaata, hyvin tiivistä ja sileää. Betoni: harmaan beigeä, tiivistä ja sileää. Pesubetoni: erittäin hyvä. Säröt/vauriot - Betoni: hyvä Tiivistyshuokoset Ø < 2 mm. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Noin 5 mm syvyydelle pesty pesubetoni mm. Pinnoittamaton, sileä betoni, jossa on pieniä pintahuokosia. Teräkset Ei havaittu. Muita huomioita Porattu rakenteen läpi. Pesubetonin ja sisäpinnan betonin tartunta on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 1. Näyte 01.OH-JS. Ulkopinta vasemmalla. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

33 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 3 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 01.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK1 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Pesubetoni n. 14 mm Karkea kiviaines Kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Hieno kiviaines Yksittäisiä kulmikkaita kalsiittirakeita. Hienon kiviaineksen määrä on vähäinen. Sideaines Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste melko korkea. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Kalsiumhydroksidi Melko hienorakeisia ja runsaita, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Karbonatisoituminen Ohuthieessä keskimäärin 2 mm syvyydelle ulkopinnasta, maksimissaan säröjen reunoilla läpi kerroksen. Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Monin paikoin kiviainesta myötäilevän säröilyn heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Ohuthieen alueella on vain yksi pyöristynyt tiivistyshuokonen (Ø 1,0 mm). Noin 10 mm välein, maksimissaan 2,5 mm syvyydelle ulottuvia säröjä, joiden leveys on 0,02 mm. Säröt ovat paikoin epäjatkuvia ja niiden reunat eivät ole toistensa vastakappaleet. Läpi kerroksen on nähtävissä verkkomaista, pääosin kiviainesta leikkaavaa tai siitä säteilevää säröilyä. Säröjen leveys on 0,01 mm ja etäisyys toisistaan 1 3 mm. Säröt ovat piirteiltään hauraita ja nuorempia kuin ulkopinnan säröt. (Kuva 2) Huokosissa on vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Ei havaittu. Tartunta sisäpinnan betoniin on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 2. Näyte 01.OH-JS, säröilyä pesubetonissa. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

34 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 4 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 01.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK1 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta mm ulkopinnasta Betoni Karkea kiviaines Hieno kiviaines Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Ei havaittu. Muita huomioita - Pääosin hieman pyöristyneitä, paikoin kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita sekä yksittäisiä kvartsiitteja. Pääosin kulmikkaita granitoidi- ja amfiboliittikappaleita sekä pienempiä mineraalirakeita. Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Hienorakeisia, melko tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Ohuthieen alueella pääosin karbonatisoitumaton, mutta pinnan vastaisen särön reunoilla karbonatisoituminen ulottuu 6 mm syvyydelle kerroksen ulkopinnasta (so. 20 mm syvyydelle näytteen ulkopinnasta). Pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin kapeiden tartuntasäröjen heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on keskimäärin melko vähän, niiden jakautuminen sideaineeseen on epätasaista. Tiivistyshuokosia ei havaittu ohuthieen alueella. Kerroksen ulkopinnasta n. 15 mm syvyydelle, paikoin epäjatkuvana ulottuva särö. Särön leveys on 0,02 mm ja se myötäilee kiviainesta. Yksittäisiä, suuntautumattomia mikrosäröjä, jotka myötäilevät kiviainesta. Huokosissa on vähäisiä ettringiittikiteytymiä n. 10 mm vyöhykkeellä kerroksen ulkopinnasta. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 3. Näyte 01.OH-JS, pesubetonin ja betonin tartunta ristipolaroidussa valossa. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

35 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 5 (17) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, julkisivu, etelä Työnumero Näytetunnus 04.OH-JS Mitat Ø 50 mm, pituus 70 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 1 7/4 mm Sisäpinta 4 8/4 mm Materiaali Kiviaines Sideaines Tiivistyminen Säröt/vauriot Pesubetoni, betoni Pesubetoni: kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Raekoko Ø < 7 mm. Paikoin säröillyttä. Taustabetoni: pääosin hieman pyöristyneitä, paikoin kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita. Raekoko Ø < 8 mm. Pesubetoni: tumman harmaata, hyvin tiivistä ja sileää. Betoni: harmaan beigeä, tiivistä ja sileää. Pesubetoni: erittäin hyvä. Betoni: hyvä Tiivistyshuokoset Ø < 4mm. Pinnan vastaista säröilyä, joka ulottuu vähintään 10 mm syvyydelle ulkopinnasta. Ulkopinnasta on irronnut kiviainesta. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Noin 5 mm syvyydelle pesty pesubetoni mm. Pinnoittamaton, sileä betoni, jossa on pieniä pintahuokosia. Teräkset Ei havaittu. Muita huomioita Porattu rakenteen läpi. Pesubetonin ja sisäpinnan betonin tartunta on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 4. Näyte 04.OH-JS. Ulkopinta vasemmalla. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

36 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 6 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 04.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK4 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Pesubetoni n mm Karkea kiviaines Kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Hieno kiviaines Yksittäisiä kulmikkaita kalsiittirakeita. Hienon kiviaineksen määrä on vähäinen. Sideaines Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste melko korkea. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Kalsiumhydroksidi Keskirakeisia ja runsaita, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Karbonatisoituminen Ohuthieessä karbonatisoitumisvyöhyke ulottuu keskimäärin 2 mm syvyydelle ulkopinnasta, mutta säröjen reunoilla karbonatisoituminen ulottuu monin paikoin kerroksen läpi. Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Monin paikoin säröilyn heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Ohuthieen alueella ei havaittu tiivistyshuokosia. 8 mm etäisyydellä toisistaan, kaksi maksimissaan 4,5 mm syvyydelle ulottuvaa säröä, joiden leveys on 0,08 mm. Säröjen reunat eivät ole toistensa vastakappaleet. Läpi kerroksen on nähtävissä verkkomaista, pääosin kiviainesta leikkaavaa tai siitä säteilevää säröilyä. Säröjen leveys on 0,01 mm ja etäisyys toisistaan 0,5 4 mm. Säröt ovat piirteiltään hauraita. (Kuva 5) Huokosissa on hyvin vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Ei havaittu. Tartunta sisäpinnan betoniin on tiivis. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 5. Näyte 04.OH-JS, säröilyä pesubetonissa kuvattuna UV-valossa. Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

37 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 7 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 04.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK4 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta mm ulkopinnasta Betoni Karkea kiviaines Hieman pyöristyneitä granitoidikappaleita. Hieno kiviaines Pääosin pyöristyneitä, paikoin kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita sekä pienempiä mineraalirakeita. Sideaines Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Kalsiumhydroksidi Keskirakeisia, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Karbonatisoituminen Ohuthieen alueella karbonatisoitumaton. Kivi- ja sideaineksen Pääosin hyvät ja tiiviit. tartunnat Huokoset Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on melko vähän (Kuva 6). Tiivistyshuokosia (Ø < 1,5 mm) on vähän ja ne ovat muodoltaan lähes pallomaisia. Säröt, pinta Ei merkittävää säröilyä. Säröt, sisäosa Hyvin harvaa, verkkomaista mikrosäröilyä, joka myötäilee kiviainesta. Kiteytymät Huokosissa on vähäisiä ettringiittikiteytymiä. AKR (silikageeli) Ei havaittu. Muita huomioita - Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 6. Näyte 04.OH-JS, betonin suojahuokostus on puutteellinen. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

38 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 8 (17) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, julkisivu, länsi Työnumero Näytetunnus 07.OH-JS Mitat Ø 50 mm, pituus 70 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 1 3/1 mm Sisäpinta 0 1/2 mm Materiaali Kiviaines Sideaines Tiivistyminen Säröt/vauriot Pesubetoni, betoni Pesubetoni: kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Raekoko Ø < 6 mm. Taustabetoni: pääosin pyöristyneitä, paikoin hieman kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita. Raekoko Ø < 8 mm. Pesubetoni: tumman harmaata, hyvin tiivistä ja sileää. Betoni: harmaan beigeä, tiivistä ja sileää. Pesubetoni: erittäin hyvä. Betoni: Keskinkertainen. Tiivistyshuokoset Ø < 3 mm. Pinnan vastaista säröilyä ulkopinnalla. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Noin 4 mm syvyydelle pesty pesubetoni mm. Sementtiliima ja jäänteitä eristevillasta. Teräkset Ei havaittu. Muita huomioita Porattu rakenteen läpi. Pesubetonin ja sisäpinnan betonin tartunta on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 7. Näyte 07.OH-JS. Ulkopinta vasemmalla. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

39 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 9 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 07.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK7 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Pesubetoni n. 10 mm Karkea kiviaines Kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Hieno kiviaines Kulmikkaita kalsiitti- ja harvalukuisempia silikaattimineraalirakeita. Hienon kiviaineksen määrä on vähäinen. Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste melko korkea. Mikrotekstuuri on suhteellisen tiivis, mutta ei täysin tasainen, mikrohuokoisuus on korkeampi lähellä ulkopintaa. Keskirakeisia ja runsaita, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Ohuthieessä keskimäärin 1,5 mm syvyydelle ulkopinnasta, maksimissaan säröjen reunoilla läpi kerroksen. (Kuva 8) Monin paikoin kiviainesta myötäilevän säröilyn heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Ohuthieen alueella ei ole tiivistyshuokosia. Sisäosien verkkomainen säröily aukeaa paikoin ulkopinnalle. Läpi kerroksen on nähtävissä verkkomaista, pääosin kiviainesta leikkaavaa tai siitä säteilevää säröilyä. Säröjen leveys on 0,03 mm, mutta pääosin ne ovat kapeampia mikrosäröjä. Säröjen etäisyys toisistaan on 1 3 mm. Säröt ovat piirteiltään hauraita. Ei merkittäviä haitallisia kiteytymiä. Ei havaittu. Tartunta sisäpinnan betoniin on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 8. Näyte 07.OH-JS, karbonatisoituminen on edennyt säröjen reunoilla kerroksen sisäpinnalle. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

40 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 10 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 07.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK7 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta mm ulkopinnasta Betoni Karkea kiviaines Pääosin hieman pyöristyneitä granitoidikappaleita. Paikoin kohtalaista maasälpien muuttumista. Hieno kiviaines Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät Pääosin kulmikkaita, paikoin pyöristyneitä granitoidi- ja liuskekappaleita sekä pienempiä mineraalirakeita. Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Melko hienorakeisia, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Ohuthieen alueella karbonatisoitumaton. Pääosin hyvät ja tiiviit, yksittäisten kiviaineskappaleiden tartunta on osin auki kiviaineksen pinnalle asettuneiden tiivistyshuokosten vuoksi. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on kohtalaisesti. Tiivistyshuokosia (Ø < 2,0 mm) on kohtalaisesti ja ne ovat muodoltaan melko epäsäännöllisiä, kuitenkin sileäreunaisia. Ei havaittu. Ei havaittu. AKR (silikageeli) Ei havaittu. Muita huomioita - Huokosissa on vähäisiä ettringiittikiteytymiä ja yksittäiset suojahuokoset ovat umpeutuneet kiteytymistä. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 9. Näyte 07.OH-JS, betoni on muita näytteitä heikommin tiivistynyt. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

41 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 11 (17) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, julkisivu, pohjoinen Työnumero Näytetunnus 12.OH-JS Mitat Ø 50 mm, pituus 70 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 0 10/2 mm Sisäpinta 2 8/3 mm Materiaali Kiviaines Sideaines Tiivistyminen Säröt/vauriot Pesubetoni, betoni Pesubetoni: kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Raekoko Ø <9 mm. Taustabetoni: pääosin pyöristyneitä, paikoin kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita. Raekoko Ø < 6 mm. Pesubetoni: tumman harmaata, hyvin tiivistä ja sileää. Betoni: harmaan beigeä, tiivistä ja sileää. Pesubetoni: erittäin hyvä. Betoni: hyvä. Tiivistyshuokoset Ø < 4 mm. Pinnan vastaista säröilyä ulkopinnalla. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Noin 5 mm syvyydelle pesty pesubetoni mm. Pinnoittamaton, sileä betoni, jossa on hyvin vähän pieniä pintahuokosia. Teräkset 14 mm sisäpinnasta Ø 5 mm ja 23 mm sisäpinnasta Ø 3 mm. Muita huomioita Porattu rakenteen läpi. Pesubetonin ja sisäpinnan betonin tartunta on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 10. Näyte 12.OH-JS. Ulkopinta vasemmalla. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

42 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 12 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 12.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK12 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Pesubetoni n mm Karkea kiviaines Kulmikkaita kalkkikivikappaleita. Hieno kiviaines Kulmikkaita kalsiittirakeita. Hienon kiviaineksen määrä on melko vähäinen. Sideaines Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste normaali. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Kalsiumhydroksidi Melko hienorakeisia ja runsaita, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Karbonatisoituminen Ohuthieessä keskimäärin 2 mm syvyydelle ulkopinnasta, maksimissaan säröjen reunoilla läpi kerroksen. Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Monin paikoin heikentyneet joko rapautumisen aiheuttaman säröilyn tai kiviaineskappaleiden sisäpinnan puoleisella pinnalla olevien tartuntasäröjen vuoksi. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Ohuthieen alueella ei havaittu tiivistyshuokosia. Ei havaittu. Läpi kerroksen on nähtävissä verkkomaista, pääosin kiviainesta leikkaavaa tai siitä säteilevää säröilyä. Säröjen leveys on < 0,02 mm ja etäisyys toisistaan 1 3 mm. Säröt ovat piirteiltään hauraita. Huokosissa on hyvin vähäisiä ettringiittikiteytymiä ja yksittäiset suojahuokoset ovat umpeutuneet kalsiumhydroksidista. Ei havaittu. Tartunta sisäpinnan betoniin on tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 11. Näyte 12.OH-JS, tartuntasärö. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

43 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 13 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 12.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK12 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta mm ulkopinnasta Betoni Karkea kiviaines Pyöristyneitä granitoidikappaleita. Hieno kiviaines Pääosin kulmikkaita, paikoin pyöristyneitä granitoidi- ja liuskekappaleita sekä pienempiä mineraalirakeita. Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tiivis ja tasainen. Melko hienorakeisia, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Ohuthieen alueella karbonatisoitumaton. Pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin tartuntasäröjen heikentämät. Tartuntasäröt ovat hieman suuntautuneita ja paikoin jatkuvat kiviaineksen viereiseen sideaineeseen. Suojahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on vähän. Tiivistyshuokosia ei havaittu ohuthieen alueella. Ei merkittävää säröilyä. Teräksen ympärillä on vähäistä pinnan vastaista mikrosäröilyä. Huokosissa ja tartuntasäröissä on paikoin hyvin vähäisiä ettringiitti- ja kalsiumhydroksidikiteytymiä. Ei havaittu. Noin 25 mm betonikerroksen ulkopinnasta eli n. 40 mm näytteen ulkopinnasta on teräs (Ø 3 mm), jonka tartunta betoniin on melko tiivis. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 12. Näyte 12.OH-JS, kiviaineksen tartunnat eivät ole täysin tiiviit. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

44 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 14 (17) YLEISTARKASTELU Tutkimuskohde Poralieriö, julkisivu, itä Työnumero Näytetunnus 13.OH-JS Mitat Ø 50 mm, pituus 70 mm Karbonatisoituminen määritettynä fenoliftaleiiniliuoksella (minimi-maksimi/keskimäärin) Ulkopinta 3 17/8 mm Sisäpinta 1 11/7 mm Materiaali Betoni Kiviaines Pääosin pyöristyneitä, paikoin kulmikkaita granitoidi- ja liuskekappaleita. Raekoko Ø < 8 mm. Sideaines Tiivistyminen Säröt/vauriot - Vaalean beigen harmaata, sileää ja tiivistä. Hyvä. Tiivistyshuokoset Ø < 4 mm. Pinnat Ulkopinta Sisäpinta Valkoinen, mattapintainen maali ja harmaa laasti n. 1 mm. Sementtiliima Teräkset 11 mm betonin ulkopinnasta Ø 3 mm. Muita huomioita Porattu rakenteen läpi. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 13. Näyte 13.OH-JS. Ulkopinta vasemmalla. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

45 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 15 (17) OHUTHIEANALYYSI Kohde Betonilieriö Näyte 13.OH-JS Työnumero Ohuthie GRK13 Ohuthieen koko 45 x 28 mm Tutkimuskohta Ulkopinta Karkea kiviaines Hieno kiviaines Sideaines Kalsiumhydroksidi Karbonatisoituminen Kivi- ja sideaineksen tartunnat Huokoset Säröt, pinta Säröt, sisäosa Kiteytymät AKR (silikageeli) Muita huomioita Pääosin hieman pyöristyneitä granitoidikappaleita. Paikoin kohtalaista maasälpien muuttumista. Pääosin kulmikkaita, paikoin pyöristyneitä granitoidi- ja liuskekappaleita sekä pienempiä mineraalirakeita. Karkearakeista portlandsementtiä. Seosaineena on masuunikuonaa. Hydrataatio on tasainen ja hydrataatioaste korkea. Mikrotekstuuri on tasainen ja suhteellisen tiivis. Hieno-keskirakeisia, tasaisesti sideaineeseen jakautuneita kiteytymiä. Ohuthieessä keskimäärin 6 mm, maksimissaan 8 mm betonin ulkopinnasta. Pääosin hyvät ja tiiviit, mutta paikoin kapeiden tartuntasäröjen heikentämät. Suojahuokosia (Ø 0,02 0,8 mm) on melko vähän. Tiivistyshuokosia (Ø < 3,6 mm) on melko vähän ja ne ovat muodoltaan lähes pallomaisia. Ei merkittävää säröilyä. Ei merkittävää säröilyä. Huokosissa on hyvin vähäisiä ettringiittikiteytymiä. Ei havaittu. Ulkopinnalla on 0,1-0,8 mm paksu, hyvin tiivis maalipinnoite, joka on koostumukseltaan arviolta orgaaninen. Maalin alla on kaksikerroksinen laasti, jonka kiviaines (Ø< 0,8 mm) koostuu kvartsi- ja maasälpämurskeesta. Sideaines on sementtilaastia, jossa on seosaineena lentotuhkaa, ja joka on pääosin karbonatisoitumatonta. Laastissa on kohtalaisesti suojahuokosia ja yksittäisiä pinnan vastaisia, piirteiltään plastisia säröjä. Pinnoitekerrosten tartunnat toisiinsa ja betoniin ovat hyvät ja tiiviit. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Kuva 14. Näyte 13.OH-JS, pinnoitekerrokset ja betonin ulkopinta. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

46 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 16 (17) Tulokset Taulukko 1. Tulosyhteenveto. Näytemateriaalin laatua ja kuntoa on kuvattu arviolla hyvä, tyydyttävä, välttävä tai heikko. Karbonatisoitumisesta on annettu ohuthieestä varmistettu tulos. Pakkasenkestävyyttä on arvioitu huokosrakenteen perusteella vertaamalla tunnettuun näytteeseen, jonka huokosjako on 0,31. Rapautuneisuutta on kuvattu arviolla ei rapautumaa, orastavaa, vähäistä, kohtalaista tai voimakasta. Kaikkien arvioiden perustana on käytetty ohuthieanalyysistä saatuja tuloksia. Näyte Rakenneosa/ pinta Laatu Kunto Karbonatisoituminen [ka] Pakkaskesto/ huokostäytteet Rapautuneisuus 01.OH- JS julkisivu/ ulkopinta hyvä tyydyttävä 2 mm Ei/Vähän haitallisia kiteytymiä (ettringiitti) Pesubetoni: vähäistä Betoni: ei rapautumaa 04.OH- JS julkisivu/ ulkopinta tyydyttävä tyydyttävä 4 mm Ei/Vähän haitallisia kiteytymiä (ettringiitti) Pesubetoni: vähäistä Betoni: ei rapautumaa 07.OH- JS julkisivu/ ulkopinta hyvä tyydyttävä 1,5 mm Ei/Yksittäin umpeutuneet (ettringiitti, kalsiumhydroksidi) Pesubetoni: vähäistä Betoni: ei rapautumaa 12.OH- JS julkisivu/ ulkopinta tyydyttävä tyydyttävä 2 mm Ei/Yksittäin umpeutuneet (ettringiitti, kalsiumhydroksidi) Pesubetoni: vähäistä Betoni: ei rapautumaa 13.OH- JS julkisivu/ ulkopinta hyvä hyvä 6 mm Ei/Vähän haitallisia kiteytymiä (ettringiitti) Ei rapautumaa Julkisivuelementtien näytteet koostuvat ulkopinnan pesubetonista ja sisäpinnan tavallisesta betonista, paitsi näyte 13.OH-JS, joka on laasti- ja maalipinnoitettua betonia. Betonien laatu on keskimäärin hyvä, mutta pesubetonissa on paikoin varhaisvaiheen säröilyä ja sisäpinnan betonissa tiivistymisessä puutteita. Pesubetonipintaisten näytteiden kunto on tyydyttävä, johtuen pesubetonikerroksen säröilystä. Pesubetoni on erittäin hyvin tiivistynyttä ja tasalaatuista. Kiviaines koostuu kalkkikivimurskeesta ja raekokojakauma on pesubetoneille tyypillinen. Säröily heikentää monin paikoin kivi- ja sideaineksen tartuntoja, mikä voi arviolta alentaa betonin lujuutta ja johtaa kiviaineksen irtoiluun ulkopinnalla. Sideaines on tasalaatuista, karkearakeista portlandsementtiä, jossa on seosaineena masuunikuonaa. Karbonatisoituminen on keskimäärin vähäistä, mutta ulottuu säröjen reunoilla pistemäisesti läpi kerroksen. Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Suojahuokostus on puutteellinen, eikä pesubetoni arviolta ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Ettringiittikiteytymät ovat vähäisiä, eikä voimakkaasta kosteusrasituksesta ole viitteitä. Ulkopinnalle aukeavat, piirteiltään plastiset ja arviolta varhaisvaiheessa syntyneet pinnan vastaiset säröt ovat kuitenkin voineet paikoin edistää kosteuden pääsyä pesubetoniin. Läpi kerroksen havaittiin säröilyä, joka leikkaa tai säteilee karkeasta kiviaineksesta. Viitteitä alkali-kiviainesreaktiosta ei havaittu ja arviolta säröilyn aiheuttaja on pakkasrapautuminen, joka on seurausta kiviaineksen heikosta pakkasenkestosta. Betonin tiivistyminen vaihtelee hyvästä kohtalaiseen, mutta se on pääosin tasalaatuista. Kiviaines koostuu granitoidi- ja liuskevaltaisesta sorasta tai soramurskeesta. Kivi- ja sideaineksen tartuntoja heikentävät paikoin tartuntasäröt tai tiivistyshuokoset. Näytteessä 13.OH-JS tartuntasäröt ovat suuntautuneita, mahdollisesti plastisen asettumisen seurauksena, ja voivat siten selvemmin vaikuttaa betonin lujuuteen. Sideaines on tasalaatuista, karkearakeista portlandsementtiä, jossa on seosaineena masuunikuonaa. Ohuthieessä tutkituilta osin sideaines on pääosin karbonatisoitumatonta. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

47 15412OH/17 TUTKIMUSRAPORTTI 17 (17) Suojahuokostus on puutteellinen, eikä pesubetoni arviolta ole huokosrakenteensa perusteella pakkasenkestävää kosteusrasituksessa. Merkittävästä kosteusrasituksesta ei havaittu viitteitä. Sisäpinnan betoni on rapautumatonta ja siinä paikoin nähtävä vähäinen mikrosäröily on arviolta kuivumiskutistumisen aiheuttamaa. Näytteen 13.OH-JS pinnalla on arviolta koostumukseltaan orgaaninen maalipinnoite ja silikaattikiviaineksiset sementtilaastikerrokset. Pinnoitekerrokset ovat pääosin ehjiä ja rapautumattomia, ja niiden tartunta on tiivis. Analyysin merkittävimmät havainnot ja johtopäätökset: kalkkikiviaineksinen pesubetonin on rapautumisen vuoksi säröillyttä silikaattikiviaineksinen betoni on ehjää ja rapautumatonta kerrosten tartunnat ovat tiiviit WSP Finland Oy tekijä: Pirkko Kekäläinen petrografi, FM tarkastaja: Jenny Karjalainen yksikön päällikkö, FM Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

48 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax Wise Group Finland Oy Tuomas Nykyri tuomas.nykyri@wisegroup.fi 15412/VETO/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (2) VETOLUJUUDEN MÄÄRITYS kohde: Riitankuja 5 näytetunnukset: 02.OH-JS, 03.VE-JS, 05.VE-JS, 06.VE-JS, 08.VE-JS, 09.VE-JS, 10.VE-JS, 11.VE-JS, 14.VE-JS Menetelmä saapumispäivämäärä: näytteiden muoto ja halkaisija: lieriönäytteet ø 51 mm näytemateriaali: betoni testauksen ajankohta: ja Tilaajan toimittamien näytteiden testaus suoritettiin standardin SFS 5445 mukaisesti laboratoriossa EASY-M -laitteella. Laite on kalibroitu vuonna Koekappaleiden pinnat on tasoitettu timanttisahalla. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Tulokset Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Näyte Näytteenottopaikka Tulos [MN/m 2 ] 02.OH-JS Julkisivu, länsi 2,4 03.VE-JS Julkisivu, etelä 3,0 05.VE-JS Julkisivu, etelä 1,6 06.VE-JS Julkisivu, länsi 2,2 08.VE-JS Julkisivu, länsi 1,3 08.VE-JS Uusinta Julkisivu, länsi 1,9 Murtokohta / -tapa 5 13 mm ulkopinnasta, leikkaa 0 10 mm ulkopinnasta, leikkaa mm ulkopinnasta, myötäilee 8 13 mm ulkopinnasta, leikkaa mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee Poikkeamat Murtumakohdassa teräs Ø 8 mm. WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

49 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Fax /VETO/17 TUTKIMUSRAPORTTI 2 (2) Näyte Näytteenottopaikka Tulos [MN/m 2 ] 09.VE-JS Julkisivu, länsi 0,8 09.VE-JS Uusinta Julkisivu, länsi 1,0 10.VE-JS Julkisivu, länsi 1,0 10.VE-JS Uusinta 11.VE-JS Julkisivu, länsi 1,1 Julkisivu, pohjoinen 2,3 14. VE-JS Julkisivu, itä 2,9 Murtokohta / -tapa mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee mm ulkopinnasta, myötäilee mm sisäpinnasta, myötäilee Poikkeamat Murtumakohdassa teräs Ø 3 mm. Vedetty halkaistuna. Vedetty halkaistuna. Murtumakohdassa teräs Ø 5 mm. WSP FINLAND OY Mall: Error! Unknown document property name. ver Error! Unknown document property name. Hannu Tervo Laboratorioinsinööri hannu.tervo@wspgroup.fi WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

50 WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puh Wise Group Finland Oy Tuomas Nykyri tuomas.nykyri@wisegroup.fi PCB- JA LYIJYANALYYSI Kohde Riitankuja /PCB,Pb/17 TUTKIMUSRAPORTTI 1 (1) Näytteenottopäivä Menetelmät Tulokset (Tuomas Nykyri) Tilaajan toimittaman materiaalinäytteen PCB-analyysi on tehty GC-MSmenetelmällä. Menetelmä on sovellettu standardista SFS-ISO Näytteen lyijypitoisuus on määritetty XRF-tekniikalla. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Näyte nro Materiaali / ottopaikka PCB-pitoisuus* [mg/kg] Lyijypitoisuus** [mg/kg] 17.PCB-ES / Elastinen sauma <3,0 < Pb-ES * Polyklooratut bifenyylit (PCB) kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138, 153 ja 180 kokonaismäärä. Menetelmän mittaepävarmuus (95 % luotettavuustasolla) keskimäärin ± 16 %. Tulokset on ilmoitettu 2 merkitsevän numeron tarkkuudella. Rakennusmateriaalin PCB-pitoisuuden ollessa koholla on suositeltavaa olla yhteydessä jätekeskuksen jätehuoltoneuvojaan. Jokaisella jätekeskuksella on oma ympäristölupa, joka määrää PCB-pitoisuuden raja-arvon. ** Suositus saumausmassan vaarallisen purkujätteen Pb-pitoisuudelle on 1500 mg/kg (Rakennustieto Oy, Ratu : PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku). Maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ylempi ohjearvo lyijylle on 750 mg/kg (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007). Näytteen lyijypitoisuus** ei ylitä ylempää ohjearvoa (750 mg/kg) WSP FINLAND OY Karri Kouri Kemisti, FM karri.kouri@wspgroup.fi WSP Finland Oy Laboratoriopalvelut Heikkiläntie HELSINKI Puhelin Kiviharjunlenkki 1 D OULU Puhelin Y-tunnus

51 PROCEQ - PROFOMETER 5 (V2.2.5, ) Rebar Locator Title: 01.PE-JS Date: 17-Mar-2017 Name: 1/1 Remarks: Cover [mm] Set parameters Bar diameter D = 8 mm Statistic Number of measured bars N = 30 Average measured cover m = 42.5 mm Standard deviation sa = 6.6 mm Maximum of measured covers Max = 56 mm Minimum of measured covers Min = 27 mm Span R = 29 mm Measured covers [mm]

56 PROCEQ - PROFOMETER 5 (V2.2.5, ) Rebar Locator Title: 06.PE-JS Date: 17-Mar-2017 Name: 1/1 Remarks: 0 10 Cover [mm] Set parameters Bar diameter D = 8 mm Statistic Number of measured bars N = 30 Average measured cover m = 35.8 mm Standard deviation sa = 5.6 mm Maximum of measured covers Max = 43 mm Minimum of measured covers Min = 18 mm Span R = 25 mm Measured covers [mm]

60 Korjausrakentaminen Espoo:

Näytä lisää