Vesitornin kuntoarvio. Päiväys Projekti Kuntoarvio Tilaaja Kankaanpään kaupunki Kohde Niinisalon vesitorni

Transkriptio

1 Vesitornin kuntoarvio Päiväys Projekti Kuntoarvio Tilaaja Kankaanpään kaupunki Kohde

2 Kuntotutkimusraportti 1/17 Sisällys 1 Tiivistelmä Yhteystiedot Kohde Tilaaja Tutkimusten suoritus Kohteen yleistiedot Lähtötiedot Yleistä tutkimuksesta Tutkimusten laajuus, tarkoitus ja tavoite Rakenteiden tekninen käyttöikä KANTAVAT RAKENTEET, SÄILIÖ JA SISÄTILAT Rakennekuvaus Rakenteista tehdyt havainnot Havainnot sisätiloissa Havainnot ulkopuolelta Vesikatto ja ikkunat Rakennekuvaukset Rakenteista tehdyt havainnot Suoritetut tutkimukset Ohuthieanalyysit Vetokokeet Betoniraudoitteiden korroosioriskin arviointi Kloridipitoisuus Asbesti Johtopäätökset Vesikatteen uusiminen ja betonirakenteiden paikkakorjaus Liitteet... 16

3 1 Tiivistelmä Kuntotutkimusraportti 2/17 Kuntotutkimuksen kohteena oli vuonna 1958 valmistunut vesitorni, joka sijaitsee Niinisalon varuskunta-alueella. Vesitornista ei ollut käytettävissä rakennepiirustuksia tai työselostuksia. Vesitornin kantava pystyrunkona ja ulkoseinärakenteena toimii paikalla valettu jalkaosa. Myös kantavat vaakarakenteet ovat betonirakenteisia paikallavalettuja rakenteita. Näköala-/vartiotilan ja vesisäiliön kohdalla ulkoseinä on puurakenteinen lämmöneristetty mineraalivillalla ja julkisivuverhouksena on pelti. Aistinvaraisesti havaittujen betonirakenteiden teräskorroosiovaurioiden määrä julkisivuissa oli pieni. Korroosiovaurioita esiintyi enemmän vesisäiliön pohjan laatan alapinnassa. Vesisäiliön alustilan väliseinän ja sitä kannattelevan sekundääripalkin liitoskohdassa havaittiin leveä halkeama, jonka kohdalla on havaittavissa myös rakenteiden sivuttaissuuntaista liikkumista. Rakenteen halkeaminen ei kohdistu rakenteen primääripalkkeihin, joten sillä ei arviolta ole välitöntä rakenteita heikentävää merkitystä. Vesikatolla havaittiin kermi olevan asennettu väärin päin (pohjapuoli ylöspäin) tai kermi on pohjakermiä. Vesikatolla on läpivientien ympärillä runsaasti sammalkasvustoa, mikä viittaa puutteellisten kallistusten aiheuttavan veden lammikoitumista läpivientien ympärille. Ohuthieanalyysin perusteella jalkaosan ulkopinnan betoni on kunnoltaan ja laadultaan hyvää. Betoni ei ole kosteusrasituksessa pakkasenkestävää, mutta pakkasrapautuman aiheuttamia vaurioita ei ohuthieanalyysin perusteella esiinny. Kosteusrasitusta indikoivaa ettringiittikiteytymää esiintyy betonin suojahuokosissa paikallisesti. Kiireellisimpänä toimenpiteenä suositellaan vesikatteen uusimista. Tämä tulisi suorittaa arviolta viimeistään 2 3 kuluessa. Vesitornin betonirakenteille suositellaan teräskorroosiovaurioiden paikkakorjaamista vähintään jalan ulkopinnan ja vesisäiliön pohjan laatan osalta. Paikkakorjaukset tulisi suorittaa ennen kuin korroosiovaurioiden määrä alkaa kasvaa merkittävästi eli arviolta 5 8 vuoden kuluessa. Paikkakorjauksen yhteydessä suositellaan uusittavan sekä lasitiili-ikkunat että vartiointitason puuikkunat, sillä ne ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä reilusti ja niissä on havaittavissa runsaasti vaurioita (puuosien halkeilua). Vesisäiliön sisäpinnan tarkastaminen suositellaan tehtävän seuraavan säiliön puhdistuksen yhteydessä. Lisäksi palkin ja väliseinän liitoksen halkeamaan on suositeltavaa asentaa kiinteät anturit halkeaman pitkäaikaista seuraamista ja mahdollisten muutosten havaitsemista varten. Julkisivun pinnoitteessa ei havaittu asbestia, mutta on huomioitava, että muut rakennusmateriaalit voivat sisältää asbestia (esim. putkieristeet).

4 Kuntotutkimusraportti 3/17 2 Yhteystiedot 2.1 Kohde 2.2 Tilaaja Sairaalatie 6 (Niinisalon varuskunta-alue) Niinisalo Kankaanpään kaupunki Kuninkaanlähteenkatu Kankaanpää 2.3 Tutkimusten suoritus Sitowise Oy puh Hämeenkatu 16 A Tampere Marjut Seppälä, ins. AMK marjut.seppala@sitowise.com Mika Mantere, RI mika.mantere@sitowise.com 3 Kohteen yleistiedot Tutkimuksen kohteena oli vuonna 1958 valmistunut vesitorni, joka sijaitsee Niinisalon varuskuntaalueelle. Vesitornin säiliö on tyypiltään pystyseinäinen sektoreihin jaettu lieriösäiliö. Vesitorni oli kuntoarvion suoritushetkellä käytössä, eikä sitä tyhjennetty arvion suorittamista varten. Tämän vuoksi säiliötilaa ei ole tutkittu. Vesitornin kantava vaaka- ja pystyrunko ovat betonirakenteisia. Tornin betonirakenteisen jalkaosan ulkopinta on maalattu. Tornin yläosan julkisivu on vesisäiliön ja vartiotason kohdalla peltiverhoiltu. Rakenne on puurunkoinen ja lämmöneristetty mineraalivillalla. Vesikatto on bitumikermikatteinen tasakatto. Vesikatolle kulku on toteutettu vartiotasolta kattoluukun kautta. 3.1 Lähtötiedot Tutkimuksen suoritusta varten tilaajalla ei ollut antaa lähtötiedoiksi piirustuksia tai työselityksiä. Kohteessa suoritetut aiemmat korjaukset eivät ole tiedossa. Aistinvaraisen arvion mukaan vesikatto on kuitenkin uusittu, mutta ajankohta ei ole tiedossa.

5 Kuntotutkimusraportti 4/17 4 Yleistä tutkimuksesta 4.1 Tutkimusten laajuus, tarkoitus ja tavoite Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vesitornin betonirakenteiden tämänhetkinen kunto, vauriot, niiden laajuus sekä arvioida rakenteen jäljellä olevaa käyttöikää. Tavoitteena on määrittää tutkimustulosten perusteella tutkitun rakenteen korjaustarpeet ja niiden laajuus sekä arvioida korjausvaihtoehtoja pääpiirteittäin. Vesitorni oli arviointihetkellä käytössä, joten puhdasvesisäiliötä ei tarkastettu. Tutkimustulosten ja havaintojen perusteella määritettyjen korjaustarpeiden mukaan annetaan korjaussuositukset tutkituille rakenteille. Raportti toimii sekä lähtötietoina hanke- ja toteutussuunnittelulle että pohjana myös päätöksen teolle korjaustapoja arvioitaessa. Tutkimuksen suorituksessa sovelletaan Suomen betoniyhdistyksen julkaisua BY42 betonirakenteiden kuntotutkimus ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n julkaisua RIL Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset on eritelty tarkemmin liitteessä Rakenteiden tekninen käyttöikä Rakennusten rakenteiden käyttöikään vaikuttavat suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut, materiaalivalinnat sekä rakenteiden pintakäsittely ja työsuoritteiden laatu. Rakenteiden käyttöikään vaikuttavat lisäksi rakennusajan jälkeen mm. seuraavat tekijät: kohteessa vallitsevat ilmasto-olosuhteet (UV-säteily, lämpötilat, kosteusrasitus/vesi, ilman epäpuhtaudet ja tuuli) mekaaniset rasitukset (rakenteiden ja rakenneosien oma paino, jaksottaiset rasitteet kuten mm. lumikuormat, käytön aiheuttamat kuormat sekä ajan myötä tapahtuvat rasitukset kuten mm. rakenteen painuminen ja lämpöliikkeet) käytön aiheuttamat rasitukset (käyttäjien aiheuttama mekaaninen rasitus etenkin pintamateriaaleille, rakenteiden puutteellinen huolto ja puhdistus sekä virheelliset hoitotoimenpiteet) biologiset tekijät (mikro-organismit, sienet, levät ja bakteerit) materiaalien vanheneminen (useimmat materiaalit reagoivat ympäristössä ja ilmastossa olevien kaasujen, nesteiden ja muiden aineiden kanssa aiheuttaen materiaalin ominaisuuksien heikkenemistä). Alla olevassa taulukossa 1 on tutkimuksen alaisessa kohteessa olevien rakenteiden sekä pinnoitteiden yleisiä teknisiä käyttöikäarvioita normaaleissa rasitusolosuhteissa viitaten RT-korttiin Kyseisiä käyttöikäarvioita käytetään tukevana tietona korjaussuosituksia määritettäessä. R=Rakennuksen ikä.

6 Taulukko 1. rakenteiden teknisiä käyttöikäarvioita Tunnus Rakenneosa Käyttöikä, normaali käyttörasitus Kuntotutkimusraportti 5/17 Rakenteen ikä kohteessa Muuta 123 Runko 1233, 1234 Kantavat pilarit ja palkit R 61 v Tarkastusväli 5 vuotta 124 Julkisivut 1241 Metallilevyverhous 40 v 61 v 1241 Pinnoitettu betoni 50 v 61 v 1242 Puuikkuna 50 v 61 v 1243 Metalliulko-ovet 60 v 61 v 126 Vesikatot kerroskate, tasakatto 35 v ei tiedossa Elementtisaumojen uusiminen 15 v huoltomaalaus v Vesitornit on voitu joskus suunnitella 150 vuoden käyttöiälle 8 15 v sisäpuolen maalaus 5 15 ulkomaalaus 3 12 v tiivistäminen

7 Kuntotutkimusraportti 6/17 5 KANTAVAT RAKENTEET, SÄILIÖ JA SISÄTILAT 5.1 Rakennekuvaus Vesitornin kantava pystyrunkona ja ulkoseinärakenteena toimii paikalla valettu jalkaosa, joka on pohjaleikkaukseltaan pyöreä. Jalkaosa on ulkopuolelta maalattu ja sitä ei ole lämmöneristetty. Välipohjarakenteet ovat paikallavalettuja ylälaattapalkistoja, joissa palkit ovat vesisäiliön pohjan laatassa ristikkäin ja alustilan välipohjalaatassa sektoreittain. Vartiotasanteen välipohjalaatan päällä on pintalaatta. Betonisen jalkaosan yläosassa (säiliön ja näköala-/vartiotilan kohdalla) on kehäpalkki, jonka päälle on rakennettu puurakenteinen ja mineraalivillalla lämmöneristetty ulkoseinärakenne. Julkisivuverhouksena on pelti. Kehäpalkki ulkonee jalkaosasta n. 22 cm ja on 26 cm korkea. Jalkaosan sisäpuolella ulkokehää pitkin kulkee ulokkeena kannatellut betonirakenteiset portaat, joita pitkin kuljetaan ylös säiliön alustilaan. Säiliön yläpuolella sijaitsevaan vartio-/näköalatilaan johtavat teräsrakenteiset kierreportaat. Jalkaosan keskelle on rakennettu puurakenteinen haalauskuilu. Puhdasvesisäiliöön kulku on toteutettu näköalatilan lattiassa olevien luukkujen kautta. Puhdasvesisäiliötä ei tarkastettu, sillä säiliötä ei tyhjennetty kuntoarviota varten. Yleiskuva jalan betoniosasta Yleiskuva yläosan peltijulkisivusta Yleiskuva jalkaosan portaista ja kuilusta Yleiskuva säiliön alustilan välipohjalaatasta

8 Kuntotutkimusraportti 7/17 Säiliön ulkoseinän todennettu rakenne näytteenoton yhteydessä ulkoa sisälle päin Mitta (mm) Rakenne, materiaali - peltiverhous 25 umpilaudoitus 100 puurunko + mineraalivilla - betoninen sisäkuori 5.2 Rakenteista tehdyt havainnot Havainnot sisätiloissa Prosessivesiputkien eristeiden pinta on rikki jalkaosan betoniseinissä on sisäpinnalla yksittäisiä kapeita halkeamia ikkunan pielissä maalatuissa betonirakenteissa on monin paikoin maalin kulumista ja hilseilyä (erityisesti välipohjalaattojen alapinnoilla ja ulkoseinien sisäpinnoilla) säiliön alustilan välipohjan sekundääripalkin ja väliseinän liitoskohdassa on leveä halkeama. Väliseinän ja palkin välille on syntynyt myös jonkin asteista sivusuuntaista liikettä. säiliötilan pohjalaatan alapinnassa havaittavissa jo runsaasti betoniraudoitteiden teräskorroosiovaurioita vartiotilan lattian pintabetonilaatassa on yleisesti halkeamia, jotka sijoittuvat laattaan sektoreittain kohti teräsrakenteisia tukipilareita pintalaatan ja kantavan välipohjalaatan alla on arvion mukaan lämmön- ja vedeneriste, joten pintalaatan halkeamat ovat tavanomaisia ja niiden merkitys rakenteen toimintaan on merkityksetön vartiotilan teräsrakenteisissa tukipilareissa on laajalti maalin kulumaa ja pintaruostetta Putkieristeiden pinta rikki Jalkaosan ulkoseinässä halkeama

9 Kuntotutkimusraportti 8/17 Välipohjalaatan alapinnassa maalin hilseilyä Säiliön alustilan välipohjapalkin ja väliseinän välissä leveä halkeama Halkeaman kohdalla lievää sivuttaissiitymää Vartiotilan lattian pintalaatassa halkeamia Katon alapinnassa maalin irtoilua Säiliön pohjan alapinnassa teräskorroosiovaurioita

10 5.2.2 Havainnot ulkopuolelta Kuntotutkimusraportti 9/17 Maalatussa betonijulkisivussa on paikoin pienillä alueilla punaleväkasvustoa, pääasiassa lasitiili-ikkunoiden alapuolella ikkuna-aukoissa ei ole vesipeltejä tai kallistuksia, joten ikkuna-aukkojen alapuolisten alueiden kosteusrasitus on suuri, mikä voi nopeuttaa betonin vaurioitumista yksittäiset lasitiili-ikkunat ovat rikkoutuneet jalkaosan liukuvalusaumat ovat paikoin selkeästi havaittavissa ulkokautta. Muutamassa liukuvalusaumakohdassa on havaittavissa halkeilua jalkaosan julkisivussa on näkyvissä pinnalla yksittäiset vanhat ja ruostuneet tartuntateräkset (teräslaput) ulkoseinärakennetta kannatteleva levennys/palkki on lohjennut muutamasta yksittäisestä kohdasta, lohkeamat ovat arviolta korroosiovaurioiden aiheuttamia lohkeamien kohdalla on näkyvissä ruostuneita betoniraudoitteita maadoituskaapeli on irronnut kiinnikkeistään peltijulkisivun rakenneavauksessa havaittiin, että taustalla on umpilaudoitus ja 100 mm puurunko + lämmöneristys (mineraalivillaa). Vartiotason kohdalla sisäpuolisena verhouksena on umpilaudoitus sisäkautta rakennetta avattaessa havaittiin mineraalivilloissa runsaasti tummentumaa, mikä viittaa ilmavuotoihin rakenteessa ei havaittu olevan ilman- tai höyrynsulkuna toimivaa rakennekerrosta. Jalkaosan ikkunan alapuolella punaista leväkasvustoa Jalkaosassa liukuvalusauman kohdalla halkeilua Julkisivussa näkyvissä vanhoja kiinnikkeitä Ulkoseinän kehäpalkissa lohkeama

11 Kuntotutkimusraportti 10/17 Ikkunan lasitiilet rikki Maadoituskaapeli irronnut kiinnikkeistä Julkisivun peltiverhouksen taustalla umpilaudoitus Julkisivun lämmöneristeet tummentuneet

12 Kuntotutkimusraportti 11/17 6 Vesikatto ja ikkunat 6.1 Rakennekuvaukset Vesitornin vesikatto on loivasti ulospäin kallistettu kumibitumikermikatteinen katto. Kermin alusrakenne on betonirakenteinen laatta. Vartiotason ikkunat ovat alkuperäisiä kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoihin on asennettu ulkopuitteen alareunaan alumiinilistat. Yleiskuva vesikatolta 6.2 Rakenteista tehdyt havainnot Ikkunoiden ulkopuolissa puuosissa on runsaasti maalin irtoilua ja puun halkeilua ikkunoiden vesipelleissä on monin paikoin maalin irtoilua Vesipeltien kallistukset ovat yksittäisten ikkunoiden kohdalla loivemmat kuin muissa, mutta kuitenkin ulospäin ikkunasta vesikaton kermi on asennettu väärin päin (pohjapuoli ylöspäin) tai päällimmäisenä kerminä on käytetty pohjakermiä vesikatolla tuuletusputken on lammikoitunutta ja jäätynyttä vettä vesikatolla on läpivientien ympärillä runsaasti sammalkasvustoa, mikä viittaa veden lammikoitumiseen läpivientien ympärille Ikkunan vesipelleissä maalin irtoilua Ikkunan puuosissa lahovaurioita, lasituskitti irtoilee

13 Kuntotutkimusraportti 12/17 Tuuletusputken ympärillä jäätynyttä vettä Läpivientien kohdalla sammalkasvustoa

14 Kuntotutkimusraportti 13/17 7 Suoritetut tutkimukset 7.1 Ohuthieanalyysit Jalkaosan betonista teetettiin 1 ohuthietutkimus. Analyysin päätarkoitus on selvittää betonin sisäinen kunto sekä laatu. Alkuperäinen analyysiraportti on tämän raportin liitteenä. Näytteet otettiin silminnähden vaurioitumattomilta alueilta. Jalkaosan betonin kunto ja laatu luokiteltiin hyväksi. Betonissa ei ole havaittavissa rapautuman aiheuttamia vaurioita. Betoni ei huokosrakenteensa perusteella ole kosteusrasituksessa pakkasenkestävää. Yksittäiset huokoset ovat kiteytyneet umpeen ettringiitillä, mikä indikoi kosteusrasitusta. Taulukko 2. Suoritetut ohuthieanalyysit 7.2 Vetokokeet Vetokokeita teetettiin jalkaosan betonista yhteensä 2 kpl. Vetokokeen tuloksen ollessa alle 1,5 MPa on mahdollista, että betonissa on havaittavissa jo alkavaa tai pitkälle edennyttä rapautumista riippuen kuinka alhainen vetokoetulos on. Mikäli tulos jää alle 1,5 MPa näytteelle on suoritettu uusintaveto virhemarginaalin pienentämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että mikäli vetokokeen rajapinnalle osuu teräs tai suuri kivi, vaikuttaa se tulokseen heikentävästi. Taulukko 3. Vetokokeiden tulokset Jalkaosan betoniin tehdyistä vetokokeista kaikkien kokeiden tulos ylitti 1,5 MPa rajan selkeästi. Vetokokeiden tuloksista voidaan olettaa, että vesitornin jalan betonirakenteissa ei ole merkittävää lujuuden heikentymistä tai rapautumaa. 7.3 Betoniraudoitteiden korroosioriskin arviointi Raudoitteiden korroosioriskiä arvioitiin betonin peitepaksuusmittauksien ja karbonatisoitumissyvyyksien avulla. Peitepaksuuksia mitattiin useilta eri alueilta ja karbonatisoitumissyvyydet mitattiin poranäytteistä. Korroosioriskin arviointi suoritettiin jalkaosan betonille ulkopinnasta. Raudoitteiden arvioidulla korroosiolaajuudella on suuri merkitys korjaustavan valintaan ja sen kannattavuuteen. BY 42:n mukaan, jos korroosiolaajuus on yli 10 %, on paikkakorjaus tyypillisesti (ei kuitenkaan aina) epätaloudellista, kun huomioidaan kyseisellä korjaustavalla saavutettava käyttöikä. Mittauspöytäkirjat ovat raportin liitteenä.

15 Jalkaosa Kuntotutkimusraportti 14/17 Keskimääräinen raudoitteiden syvyys ulkopinnasta 36,0 mm Keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys ulkopinnasta 7 mm Raudoitteiden arvioitu määrä keskimääräisellä karbonatisoitumissyvyydellä 2,7 % Mittaustulosten perusteella voidaan todeta, että karbonatisoituminen on saavuttanut pienen osan raudoitteista. Arvioitaessa laskennallisesti karbonatisoitumisen etenemistä betonirakenteessa, voidaan todeta, että korroosioriski ei tule kasvamaan merkittävästi seuraavien 25 vuoden aikana. Keskimääräisen karbonatisoitumisen laskennallinen eteneminen rakenteessa Ajankohta Rakennuksen / rakenteen ikä Keskimääräinen karb.syvyys ,0 7,3 7,6 7,8 8,1 8,3 7.4 Kloridipitoisuus Jalkaosan betonista teetettiin yhteensä kolme kappaletta kloridianalyyseja. BY42 mukaan kloridikorroosion kynnysarvona pidetään noin 0,03 0,07 p-% kloridipitoisuutta betonin painosta. Kloridipitoisuudet alittivat kynnysarvon kaikissa otetuissa näytteissä. Taulukko 4. Kloridipitoisuudet 7.5 Asbesti Jalkaosan ulkopinnan pinnoitteesta (maali ja tasoite) otettiin näyte asbestianalyysia varten. Näyte ei sisältänyt asbestia.

16 8 Johtopäätökset Kuntotutkimusraportti 15/17 Tutkimuksen kohteena on 61 vuotta vanha vesitorni. Sateelle altistuvien julkisivun betonirakenteiden arvioitu tekninen käyttöikä on tavanomaisesti 50 vuotta. Vesitornit on kuitenkin voitu suunnitella 150 vuoden käyttöiälle. Suunnitelma-asiakirjoja ei ollut käytettävissä, joten on suunniteltu käyttöikäarvio ei ole tiedossa. Vesikatteen uusimisajankohta ei ole tiedossa. Vesikatteen arvioitu tekninen käyttöikä on 35 vuotta. Puuikkunoiden arvioitu tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Kohteen ikkunat ovat 61 vuotta vanhoja, joten arvioitu tekninen käyttöikä on ylitetty. Aistinvaraisesti havaittujen betonirakenteiden teräskorroosiovaurioiden määrä julkisivuissa oli pieni. Myös laskennallinen korroosioriski on vielä melko pieni. Korroosiovaurioita esiintyi enemmän vesisäiliön pohjalaatan alapinnassa. Vesisäiliön alustilan väliseinän ja sitä kannattelevan sekundääripalkin liitoskohdassa havaittiin leveä halkeama, jonka kohdalla on havaittavissa myös rakenteiden sivuttaissuuntaista liikkumista. Rakenteen halkeaminen ei kohdistu rakenteen primääripalkkeihin, joten sillä ei arviolta ole välitöntä rakenteita heikentävää merkitystä. Huomattavaa on, että vesitornista ei ollut käytössä rakennepiirustuksia tai työselityksiä, mikä hankaloitti halkeaman merkittävyyden arviointia. Vesikatolla havaittiin kermi olevan asennettu väärin päin (pohjapuoli ylöspäin) tai kermi on pohjakermiä. Tämä todennäköisesti lyhentää vesikatteen teknistä käyttöikää arvioidusta 35 vuodesta. Vesikatolla on läpivientien ympärillä runsaasti sammalkasvustoa, mikä viittaa puutteellisten kallistusten aiheuttavan veden lammikoitumista läpivientien ympärille. Ohuthieanalyysin perusteella jalkaosan ulkopinnan betoni on kunnoltaan ja laadultaan hyvää. Betoni ei ole kosteusrasituksessa pakkasenkestävää, mutta pakkasrapautuman aiheuttamia vaurioita ei ohuthieanalyysin perusteella esiinny. Kosteusrasitusta indikoivaa ettringiittikiteytymää esiintyy betonin suojahuokosissa paikallisesti. Kiireellisimpänä toimenpiteenä suositellaan vesikatteen uusimista. Tämä tulisi suorittaa arviolta viimeistään 2 3 kuluessa. Vesitornin betonirakenteille suositellaan teräskorroosiovaurioiden paikkakorjaamista vähintään jalan ulkopinnan ja vesisäiliön pohjan laatan osalta. Paikkakorjaukset tulisi suorittaa ennen kuin korroosiovaurioiden määrä alkaa kasvaa merkittävästi eli arviolta 5 8 vuoden kuluessa. Paikkakorjauksen yhteydessä suositellaan uusittavan sekä lasitiili-ikkunat että vartiointitason puuikkunat, sillä ne ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä reilusti ja niissä on havaittavissa runsaasti vaurioita (puuosien halkeilua). Vesisäiliön sisäpinnan tarkastaminen suositellaan tehtävän seuraavan säiliön puhdistuksen yhteydessä. Lisäksi palkin ja väliseinän liitoksen halkeamaan on suositeltavaa asentaa kiinteät anturit halkeaman pitkäaikaista seuraamista ja mahdollisten muutosten havaitsemista varten. Halkeaman muutokset on arvioitava vähintään vuosittain ja mikäli muutoksia havaitaan, on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Julkisivun pinnoitteessa ei havaittu asbestia, mutta on huomioitava, että muut rakennusmateriaalit voivat sisältää asbestia (esim. putkieristeet).

17 Kuntotutkimusraportti 16/ Vesikatteen uusiminen ja betonirakenteiden paikkakorjaus Korjauksessa poistetaan kaikki vanhat vesikatteet ja asennetaan uudet bitumikermikatteet. 3-kerroskatteella saadaan pisin käyttöikä. Vesikate tulisi uusia viimeistään 2 3 vuoden kuluessa ja sillä saataisiin teknistä käyttöikää jopa 35 vuotta. Betonirakenteiden paikkakorjauksessa betonijulkisivujen ja vesisäiliön pohjan laatan alapinnan mahdollinen rapautunut pintabetoni poistetaan hiekkapuhaltamalla sekä näkyvät korroosiovauriot korjataan laastipaikkakorjausmenetelmällä. Paikkakorjauksen yhteydessä ikkunat suositellaan uusittavan. Paikkakorjaus suositellaan suoritettavan ennen kuin teräskorroosiovauriot etenevät merkittävästi, arviolta 5 8 vuoden kuluessa. Paikkakorjauksella saataisiin betonirakenteille teknistä käyttöikää n vuotta. Ennen paikkakorjauksen suorittamista on suositeltavaa tarkistaa vesisäiliö sisältä päin. Tarvittaessa paikkakorjauksen laajuutta tulee suurentaa. Lisäksi suositellaan kiinteän seurantalaitteen asentamista säiliön alustilan väliseinän ja sitä kannattelevan sekundääripalkin välissä olevaan leveään halkeamaan. Seurantamittauksen avulla seurataan halkeaman etenemistä pitkällä aikavälillä ja havaitaan halkeaman mahdolliset muutokset. Suositeltava toteutusajankohta: Vesikatteen uusiminen Betonirakenteiden paikkakorjaus ja ikkunoiden uusiminen Kustannusarviot sis. alv 24 % Vesikatteen ja ikkunoiden uusiminen sekä betonirakenteiden paikkakorjaus Liitteet 1. Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset 2. Ohuthieanalyysi, Labroc Oy 3. Vetokoetulokset, Labroc Oy 4. Karbonatisoitumissyvyydet, Labroc Oy 5. Kloridipitoisuuden määritys, Labroc Oy 6. Asbestianalyysi, Labroc Oy 7. Peitepaksuusmittauspöytäkirjat Tampereella Sitowise Oy Marjut Seppälä, ins. AMK

18 Tutkimusraportti Liite 1 1/2 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄSITTEET 1 Betonitutkimukset 1.1 Aistinvarainen tutkimus Aistinvaraisella tarkastelulla selvitetään pitkälle edenneiden vaurioiden aiheuttajia, niiden merkitystä korjaustavan valintaan sekä vaurioiden laajuutta ja vaurioiden sijainteja (säännölliset vauriot määrätyissä rakenneosissa tai rakenteiden liittymissä ja satunnaiset vauriot, joiden aiheuttajana ei ole systemaattinen virhe tai puute). 1.2 Ohuthietutkimus Ohuthietutkimukset suoritetaan soveltaen standardia ASTM C Ohuthietutkimuksessa poralieriöstä leikattu näyte hiotaan 0,025 mm paksuiseksi levyksi ja näytelevyä tutkitaan mikroskoopilla. Ohuthie on n. 46 mm pitkä ja se tehdään näytekappaleen tutkittavasta pinnasta alkaen syvyyssuunnassa. Ohuthietutkimuksella pyritään selvittämään betonista ja tai rappauksesta pääsääntöisesti seuraavia tekijöitä: betonin kiviaines ja kiviainesjakauma rappauslaastin kalkki-sementtisuhde karbonatisoitumissyvyys (raudoitteiden korroosioriski) huokosrakenne (pakkasenkestävyys) rapautumisaste ettringiitin ja muiden haitallisten kiteytymien (portlandiitti, karbonaatti) esiintyminen 1.3 Betonin karbonatisoituminen Betonin karbonatisoituminen perustuu sementtikiven sisältämien emäksisten hydroksidien, natriumhydroksidin (NaOH), kaliumhydroksidin (KOH) ja kalsiumhydroksidin (Ca(OH)2) ja ilman sisältämän hiilidioksidin (CO2) reaktioihin. Betoni on emäksistä (korkea ph-arvo) ja korkea ph-arvon omaavassa ympäristössä teräs on ns. passiivitilassa, jolloin korroosiota ei tapahdu. Ilman hiilidioksidin tunkeutuminen betoniin ja siitä aiheutuva betonin karbonatisoituminen aiheuttaa betonin ph:n laskemisen noin 8,3, jolloin betoniteräksen ympäristö on kosteusrasituksessa korroosiota aiheuttavaa (olosuhteiden muutoksesta johtuen teräs on passiivitilan sijasta korroosiolle alttiissa tilassa). Korroosio edellyttää aina elektrolyytin (veden) läsnäoloa, joten betoniteräksien korroosio ei ole merkittävää, ellei rakenteisiin kulkeudu kosteutta. Karbonatisoituminen alkaa betonin pinnasta ja etenee rintamana syvemmälle. Betonin karbonatisoituminen hidastuu etäisyyden kasvaessa betonin pinnan karbonatisoitumisrintaman välillä. Betonin karbonatisoitumissyvyys määritetään näytekappaleen poikkileikkauspinnalta ph-indikaattoriliuoksen avulla, joka värjää karbonatisoitumattoman osan punaiseksi.

19 Tutkimusraportti Liite 1 2/2 Tutkimusmenetelmät ja -kuvaukset Betoniraudoitteiden peitepaksuusmittaus Raudoitteiden peitepaksuuden mittaus on olennainen tieto rakennuksen ulkokuoren elinkaaren pituutta ja sen hetkistä tilaa arvioitaessa. Tunnettaessa kohteen keskimääräinen karbonatisoitumissyvyys (määritetään esim. ohuthietutkimuksen yhteydessä), voidaan arvioida korroosion laajuutta rakennuksen ulkokuorien raudoitteissa. Mittaus suoritetaan Prosec Profometer 5 laitteella. Laiteella voidaan paikallistaa ainetta rikkomattomasti betoniraudoitteet, mitata paikallistetun raudoitteen peitepaksuus (syvyys rakenteessa) ja määrittää paikallistetun raudoitteen halkaisija. Laitteen toiminta perustuu pulssi-induktioon, jossa laite lähettää energiapulsseja ja seuraa niiden vaimenemista. Pulssin osuessa raudoitukseen sen vaimeneminen hidastuu ja laite rekisteröi muutoksen. Betonirakenteiden peitepaksuus määritetään pistokoeluontoisesti. Mittaustuloksia verrattaessa laboratoriotutkimustuloksien avulla määritettyyn karbonatisoitumissyvyyteen voidaan arvioida korroosiovyöhykkeellä (korroosiovaurioitumisen riski) sijaitsevien betoniterästen määrä. 1.5 Betonin vetolujuuskoe Betonin sisäistä lujuutta ja rapautumisastetta voidaan arvioida vetolujuuskokeiden avulla. Vetolujuusarvoja käytetään vaurioitumisasteen määrityksen lisäksi rakenteiden korjattavuuden arviointiin sekä korjausmenetelmän valintaan. Betonimateriaalin vetolujuuskokeella selvitetään betonirakenteen pinnan lujuus/soveltuvuus betonikorjaustuotteiden ja pinnoitteiden alustaksi. Lisäksi vetokokeilla tutkitaan pintamateriaalien esim. maalin tartuntaa alustaansa. Vetokokeet suoritetaan standardien SFS 5446 ja 5445 mukaisesti. Vetolujuuskokeet/tartuntalujuuskokeet suoritetaan kentällä poraamalla halkaisijaltaan n. 50 mm oleva lieriö noin mm syvyyteen riippuen rakenteesta. Poralieriön 50 mm näytealue puhdistetaan epäpuhtauksista ja vetokokeen suorittamista varten lieriöön kiinnitetään epoksiliimalla vetokoesylinteri (Ø 50 mm). Vetokoe suoritetaan joko manuaalisesti tai sähkömoottoritoimista vetokoelaitetta käyttäen (Dyna Proceq Z16), jossa voiman kasvu tapahtuu 0,05 MPa/s (N/mm2/s) nopeudella. Vetolujuuskokeet voidaan suorittaa myös laboratoriossa. Tällöin rakenteesta porataan halkaisijaltaan n. 50 mm oleva lieriö, joka kiinnitetään laboratoriossa vetokoelaitteeseen (Proceq DY-225), jolla selvitetään kappaleen vetolujuus. Riippumatta onko vetokokeet suoritettu kentällä vai laboratoriossa voidaan tulosten tulkinnassa käyttää oheisen taulukon lujuusarvoja kun arvioidaan betonin rapautumista. Pintamateriaaleille ei ole yleensä määritetty lujuusarvoja tartunnalle (pl. maalipinnat), jolloin tartunnan riittävyyttä arvioidaan myös muuten kuin vetokokeiden avulla. Taulukko 2. Rapautumisen arviointi vetolujuudesta (BY42) Vetolujuus Arvioitu rapautumistilanne Luokkaa 0 pitkälle edennyt rapautuma 0,5 1,0 MPa jonkin asteista rapautumaa luokkaa 1,5 MPa tai yli rapautuminen epätodennäköistä

20 86946/OH TUTKIMUSRAPORTTI (2) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Sitowise Oy Mika Mantere Tilaus-/ toimituspäivä: Kohde/ projektinumero: (varuskunta-alue) Näytetunnukset: RA.03 Näytteiden materiaali, muoto ja koko: Betoni, poralieriö Ø 45 mm näytepreparaatti: Ohuthie 48 mm x 25 mm (paksuus 0,020-0,025 mm) Menetelmä: Tilaajan toimittamat näytteet tutkittiin stereomikroskoopilla ja niistä valmistetut ohuthieet polarisaatiomikroskoopilla. Ohuthieanalyysi on akkreditoitu menetelmä ja analyysissä sovelletaan standardia ASTM C a. Näytteenotosta vastaa tilaaja. Ohuthieet on valmistettu tilaajan osoittamasta näytepinnasta pintaa vastaan kohtisuoraan. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. YHTEENVETO/ TULOSTEN ARVIOINTI: Taulukossa on arvioitu näytteiden kuntoa asteikolla: HYVÄ, TYYDYTTÄVÄ, VÄLTTÄVÄ ja HEIKKO. Karbonatisoituminen on mitattu ohuthieestä ja/tai fenoliftaleiiniliuoksella lieriön halkaistulta pinnalta. Rapautuneisuutta on kuvattu asteikolla 0-4: 0 - ei rapautumaa, 1 - vähäistä, 2 - orastavaa, 3 - kohtalaista, 4 - voimakasta. Näyte: RA.03 Rakenneosa/ ohuthiepinta: jalkaosa/ ulkopinta Kunto/laatu: Karbonatisoituminen min-max/ka.(mm): Huokostus / huokostäytteet hyvä ulkopinta 5-11/8 ei/vähän ettringiittiä Rapautuneisuus: - betonissa ei ole havaittavissa merkittäviä rapautumisen aiheuttamia vaurioita, ulkopinnasta 6 mm syvyyteen on heikko pintaa vastaan kohtisuora mikrohalkeama - betoni on suhteellisen tasalaatuista ja suhteellisen hyvin tiivistynyttä, kiviaineen tartunnat ovat pääosin tiiviit (yksittäisten kiviainekappaleiden rajapinnoilla osin avoimia huokostiloja) - karbonatisoituminen ei ole edennyt syvälle - ulkopinnassa on pinnoite ja tasoite (tartunta betoniin osin auki) - betoni ei ole huokostettua, eikä se huokosrakenteensa perusteella arvioituna ole pakkasenkestävää kosteissa olosuhteissa - yksittäiset huokoset ovat kiteytyneet umpeen ettringiitillä 0 LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

21 86946/OH TUTKIMUSRAPORTTI (2) TUTKIMUSTULOKSET: Näyte: RA.03 Yleistiedot: Rakenneosa: jalkaosa Lieriönäytteen pituus: 98 mm Ohuthiepinta: ulkopinta 0-48 mm - näyte on katkaistu - ulkopinnassa on valkoinen pinnoite (paksuus 0,2-0,3 mm) ja tasoite (paksuus noin 1 mm), tartunta betoniin on paikoin auki (tekovaiheen aikaista huokoisuutta) - karbonatisoituminen on edennyt ulkopinnassa 5-11 mm (sisältää tasoitteen), keskimäärin 8 mm Laatu ja mikrorakenne: - betoni on suhteellisen tasalaatuista, yksittäisesti kuonapitoisempia keskittymiä sekä yksittäinen puutteellisesti sekoittunut alue (Ø noin 10 mm) (stereomikroskooppihavainto) - tiivistyminen on suhteellisen hyvä, tiivistyshuokosia (Ø < 10 mm, pääosin < 3 mm) on jonkin verran, nämä ovat jakautuneet tasaisesti - kiviaineen tartunnat ovat pääosin tiiviit, yksittäisten kiviainekappaleiden rajapinnoilla avointa huokostilaa, joissa paikoin täytteenä kalsiumhydroksidia ja yksittäisesti ettringiittiä - kiviaine on osin pyöristynyttä, pääkivilajit: granitoidit, suurin havaittu raekoko 16 mm, kiviaine on ehjää - sideaineen (portlandsementti, seosaineena masuunikuona, epätasaisesti jakautuneena) mikrorakenne/ -tekstuuri on tasainen - suojahuokosiksi luokiteltavia ilmahuokosia (Ø 0,02-0,8 mm) on jonkin verran - yksittäiset huokoset ovat kiteytyneet umpeen ettringiitillä Rapautuneisuus/ säröily: - halkeilua, säröilyä tai merkittävää mikrosäröilyä ei ole havaittavissa, ulkopinnassa on 6 mm syvyyteen ulottuva pintaa vastaan kohtisuora mikrohalkeama (leveys alle 0,01 mm), joka myötäilee kiviainetta Sakari Alaoja tutkija, FM p Antti Autere tutkija, FM LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH LABROC OY TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH LABROC OY ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

22 86946/VETO /1 VETOLUJUUS Tilaaja: Sitowise Oy Kohde: (varuskunta-alue) Tilauspäivä: Projektinumero: - Toimituspäivä: Menetelmät: Koe suoritettiin tilaajan toimittamista näytteistä laboratoriossa standardin SFS 5445 mukaan. Kokeessa käytetty vetolaite on Proceq DY-225. Vetolaitteen mittausepävarmuus on ± 0,30-2,02 %. Laite on kalibroitu 01/2019. Vetokoe betonista suoritetaan uudelleen, jos tulos alittaa 1,5 MN/m2. Mahdollinen uusintaveto merkitty *. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näytteenottaja: - Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa ø Pituus mm Tulos MN/m2 Murtokohta ja -tapa RA.02 Jalkaosa (ulkopinnasta) , mm ulkopinnasta, pääosin myötäilee - Poikkeama RA.04 Jalkaosa (ulkopinnasta) , mm ulkopinnasta, pääosin myötäilee Murtopinnassa kivi n. 35%. Antti Väyrynen Henna Berg Laborantti Tutkija, laborantti LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

23 86946/KRB KARBONATISOITUMISSYVYYDEN MÄÄRITYS Tilaaja: Sitowise Oy Kohde: (varuskuntaalue) Tilauspäivä: Projektinumero: Toimituspäivä: Menetelmät: /1 Määritys suoritettiin tilaajan toimittamista näytteistä standardin SS :1988 mukaisesti betonilieriön halkaistulta pinnalta. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. TULOKSET: Näyte Materiaali/ tila tai rakennusosa Ulko-/yläpinta minimi-maksimi/ keskiarvo (mm) Ala-/sisäpinta minimi-maksimi/ keskiarvo (mm) RA.02 Jalkaosa (ulkopinnasta). 5-11/9 - (katkaistu) RA.04 Jalkaosa (ulkopinnasta). < 4 - (katkaistu) Petri Perätalo Tutkija, laboratorioanalyytikko LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

24 KLORIDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS 86946/KLORIDI Tilaaja: Sitowise Oy Kohde: (varuskunta-alue) Tilauspäivä: Projektinumero: - Toimituspäivä: Menetelmät: Koe suoritettiin titraamalla tilaajan toimittamista näytteistä standardin SFS-EN mukaan (Volhardin menetelmä). Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti /1 TULOKSET: Näytteenottaja: - Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa Kuivapaino Cl -pitoisuus [g] [p-%] Tyyppi RA.02 Jalkaosa (ulkopinnasta). 5,31 <0,01 Kappale RA.03 Jalkaosa (ulkopinnasta). 5,25 <0,01 Kappale RA.04 Jalkaosa (ulkopinnasta). 5,30 <0,01 Kappale Antti Väyrynen Henna Berg Laborantti Tutkija, laborantti LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

25 86946/ASB /1 ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Kohde: (varuskunta-alue) Tilauspäivä: Projektinumero: Toimituspäivä: Menetelmät: TULOKSET: Näyte RA.01 Sitowise Oy Asbestianalyysi on akkreditoitu menetelmä ja analyysi suoritetaan tilaajan toimittamista näytteistä soveltaen standardia ISO optisella analyysillä käyttäen stereomikroskooppia sekä polarisaatiomikroskooppia ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen pyyhkäisyelektronimikroskooppia. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. Materiaali / tila tai rakennusosa Jalkaosa (ulkopinnasta). Pinnoitteen asbestimääritys. *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Menetelmä VM/EM* EM Asbestipitoisuus Ei sisällä asbestia. Matias Häyrynen Tutkija, laboratorioanalyytikko Heikki Meriluoto Tutkija, FM LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

26 PROCEQ - PROFOMETER 5 (V2.3.0, ) Rebar Locator Title: Date: 24-Feb-2019 Name: 1/1 Remarks: Cover [mm] Set parameters Bar diameter D = 6 mm Statistic Number of measured bars N = 25 Average measured cover Standard deviation m = 36.0 mm sa = 14.8 mm Maximum of measured covers Max = 59 mm Minimum of measured covers Min = 7 mm Span R = 52 mm Measured covers [mm]