Vertais- ja itsearviointimallit nuorten tietoja neuvontatyössä verkkokoulutus

Transkriptio

1 Vertais- ja itsearviointimallit nuorten tietoja neuvontatyössä verkkokoulutus

2 Koulutuksen tavoitteet 1. Vertais- ja itsearviointimalleihin perehtyminen 2. Saada valmiudet vertaisarviointien tekemiseen 3. Oppia itsearviointiprosessin tekeminen

3 Koulutuksen sisältö 1. Mihin arviointia tarvitaan ja mihin nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalleja voidaan käyttää? 2. Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimallit 3. Arvioijan rooli 4. Vertaisarvioinnin prosessi 5. Itsearvioinnin prosessi 6. Huomioita ja havaintoja arviointien tekemiseen

4 Keskeiset käsitteet Kriteeri on arvosteluperuste. Sillä tarkoitetaan niitä palvelun ja toiminnan kohteita, joita arvioidaan. Tasokuvaus on sanallinen kuvaus siitä, mitä arvosana tarkoittaa ja mitä se sisältää. Vertaisarviointi on samalla ammatillisella tasolla olevien työntekijöiden (vertaisten) keskinäinen arviointimenetelmä. Sen avulla kollegat arvioivat säännöllisesti toistensa työmenetelmiä ja palvelua. Itsearviointi on yksilön ja/tai työyhteisön oman toiminnan kriittistä tarkastelua. Sen avulla saadaan tietoa palvelun vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Julkaisu s. 64

5 Mihin vertais- ja itsearviointimalleja tarvitaan? Laadun varmistaminen takaa nuorelle riittävän hyvän palvelun Laatua voidaan tarkastella eri osatekijöiden kautta on helpompi arvioida ja kehittää Laatukeskustelulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Vertais- ja itsearviointimallit toimivat palvelun laatujärjestelmänä palaute kehittämiskohteet ja vahvuudet Julkaisu s

6 Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimallit ovat väline Asettaa konkreettisia tavoitteita Kuvata toimintaa ja avata sen sisältöä Kuvata merkityksiä ja vaikutuksia Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä Perehdyttää uusia työntekijöitä Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita Kehittää arviointiosaamista ja palautteen antamisen taitoja Oppia kollegojen työstä hyvät ideat ja käytännöt jakoon Julkaisu s. 21

7 Vertais- ja itsearviointimallien materiaalit Arviointikriteerit Vertaisarvioinnin raportointilomake Itsearvioinnin kehittämislomake Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaiset periaatteet Julkaisu s

8 Vertaisarviointi Arvioinnin kohteena Ainoastaan sovittu palvelu Toiminta ja teot ei toiminnan tavoitteet ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt, taipumukset tai osaaminen esim. kriteerin 1 (vuorovaikutuksen aktiivisuus) tarkoitus ei ole arvioida työntekijää tyyppinä vaan hänen tapaansa olla läsnä nuorten kanssa. arvioijan kyky rajata ja hahmottaa arvioitava kokonaisuus edesauttaa arvioinnin onnistumista Julkaisu s. 21, 29 ja 34

9 Hyvän vertaisarvioijan ominaisuudet Tarkastelee asioita ammatillisesti ja eettisesti Perustaa arviointinsa kriteereille On arvioissaan rakentava Muistaa arvioinnin luottamuksellisuuden Vertaisarviointitilanteessa herkistyy kuulemaan, näkemään, havainnoimaan sekä kysyy tarvittaessa Toimii vuorovaikutteisesti On kiinnostunut ja avoin kollegojen työtä kohtaan on avoin uusille asioille ja näkökulmille On asiallinen ja oikeudenmukainen Antaa rakentavaa, kannustavaa ja rehellistä palautetta Haluaa oppia itsekin Huomioi: Ei vertaile arvioitavaa toimintaa toisiin palveluihin Tehtävänä ei ole ohjeistaa, neuvoa ja määrittää kehittämiskohteita

10 Kriteerit ja tasokuvaukset Kullakin kriteerillä neljä tasokuvausta: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasokuvausten logiikka tasokuvaukset ovat luonnehdintoja kyseisen tason edellytyksistä alemman tason hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita erinomaisen tason edellytykset ovat yhteisiä työparille tai koko työyhteisölle työyhteisön yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa Julkaisu s

11 Julkaisu s. 24

12 Arvioinnissa huomioitavaa Raportointilomakkeen Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos pariarviointia tehdessä huomataan, että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja työntekijältä ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin mikäli toiminta ei saavuta tasoa 1, kirjataan se kuitenkin tasolle 1, ja tuodaan se esiin raportissa esim. kehittämiskohteena Julkaisu s. 24

13 Vertaisarviointiprosessi Julkaisu s. 30 Valmistautuminen vertaisarviointiin Vertaisarviointitilanne Arviointiraportin tekeminen Palautepalaveri Koordinaatin tukipalvelut palveluiden kehittämiseen

14 Valmistautuminen vertaisarviointiin Ota yhteys arvioitavaan palveluun arviointiajankohdan sopiminen palautepalaverin ajankohdan sopiminen Tutustu arvioitavan palvelun materiaaleihin (nuorille suunnatut esitteet, sosiaalisen median kanavat ym.) pyydä tarvittaessa materiaalit käyttöösi etukäteen Kertaa kriteerit ja tasokuvaukset Sovi työnjaosta arviointiparisi kanssa molemmat havainnoivat kaikkien kriteerien mukaan jaetaan erityistä huomiota ja lisätietoa vaativat kriteerit parin kesken päätetään mistä asioista keskustellaan nuorten ja työntekijöiden kanssa prosessin aikana Julkaisu s. 30

15 Vertaisarviointitilanne Kesto n. 1,5-2h Menetelmät havainnointi paikalla olevien nuorten kanssa keskustelu työntekijöiden kanssa keskustelu Kysy kriteereistä, joista et saa riittävästi tietoa havainnoimalla kysymyksiä voi esittää työntekijöille arvioinnin aikana varaudu kysymyksiin myös vertaisarvioinnin jälkeen Arvioinnin aikana työparin kanssa kannattaa jakaa tietoa omista havainnoista ja keskusteluista nuorten ja työntekijöiden kanssa Molemmat arvioijat kirjaavat omat huomionsa kriteeristöön ja/tai raportointilomakkeeseen (liite2) arviointitilanteessa lopullisen arvioinnin tueksi Julkaisu s. 31

16 Arviointi arvioijan näkökulmasta 1. Itsenäinen arviointi kriteeristön ja tasokuvausten avulla > vertaisarviointitilanteen aikana tehtyjen havaintojen täydentäminen ja tarkentaminen tässä vaiheessa voi käyttää puolikkaita tasoarviointeja, lopullisessa arviointiraportissa käytetään täsmällisiä tasoarviointeja (1-4) 2. Yhteinen arviointi työparin kanssa kaikkien kriteerien arvioiminen ei voida arvioida -saraketta käytetään, mikäli havainnot ja keskustelut eivät ole antaneet riittävästi tietoa ko. kriteeristä tästä maininta lisätietoja sarakkeeseen Kootaan huomiot sekä vahvuuksista että kehittämiskohteista ja valitaan niistä muutamia keskeisiä yhteiseen loppuarviointiin Julkaisu s

17 Vertaisarviointiraportti Täytä raportointilomake (liite 2) heti vertaisarvioinnin jälkeen Sopikaa kumpi arvioija kirjoittaa raportin lopulliseen muotoon sekä raportin viimeistelystä Muista hyvän arvioijan ominaisuudet raporttia kirjoittaessa nosta esiin riittävä määrä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Kerro, mikä havainnointien ja keskustelujen perusteella saa sinut nostamaan vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi valitut asiat Raportin on tarkoitus hyödyttää 1) työyhteisöä / työparia / työntekijää kehittämään työtä/palvelua 2) organisaatiota kehittämään arvioitua toimintamuotoa/palvelua Kirjoita vahvuudet ja kehittämiskohteet kokonaisina lauseina Raportin tulee olla helposti hyödynnettävä myös niille, jotka eivät ole olleet arviointitilanteessa paikalla Julkaisu s

18 Kehittämisalueiden kirjaaminen Kehittämisalueet nousevat suoraan kriteereistä Kehittämisalueita voi ilmaista esimerkiksi : Nuorten osallistamiseen on luotu rakenne, mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti työntekijävetoista. Työntekijöiden työotteesta kuitenkin välittyi kiinnostus nuorten kuulemiseen. Joten lähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat olemassa. Kehittämisalueena nostamme esiin rakenteiden paremman hyödyntämisen nuorten osallistamisessa. Vältä ilmaisuja tulee, pitää olla, täytyy yms. käskymuotoja Työntekijöiden tulee kiinnittää enemmän huomiota nuorten osallistamiseen. (= kehotus tai ohje) vrt. Nuorten osallistaminen rajoittui kyselyyn palvelusta (= havainto ja kuvaus) Kriittisen ja rakentavan palautteen antamista ei tarvitse välttää. Olennaista on se, miten asia ilmaistaan.

19 Vahvuuksien kirjaaminen Vahvuudet löytyvät yleensä kriteereistä, jotka ovat saaneet hyvän tai erinomaisen arviointitason vahvuus voi sisältää useamman kriteerin kuvausten yhdistelmiä Tilat ovat todella siistit ja hyvät ja niitä käytetään tehokkaasti. Työyhteisössä on lämmin, hyvä henki ja keskinäinen vuorovaikutus toimii kaikkiin suuntiin. Vahvuudeksi voidaan nostaa myös kriteeri, joka ei vielä ole erinomaisella tai hyvällä tasolla. Vaikka yhteistyö verkostoissa ei vielä näytä toimivan erityisen hyvin, maininnan ansaitsee työntekijöiden aktiivinen ote, sinnikkyys ja luovien ratkaisujen etsiminen verkostojen aktivoimiseksi.

20 Palautepalaveriin valmistautuminen Ennen yhteistä palautepalaveria arviointiraportti lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen Palautepalaveriin kutsutaan arvioijat työyhteisö mahdollisimman laajasti työyhteisön esimies Palautepalaveri järjestetään mahdollisimman pian vertaisarvioinnin jälkeen Palautepalaveriin on hyvä varata aikaa 1-2 tuntia Puheenjohtajana toimii toinen arvioijista Julkaisu s

21 Palautepalaveri Keskusteluun nostetaan vahvuudet ja kehittämisalueet kaikkia kriteereitä ei ole tarpeen käydä läpi, ne näkyvät raportissa Kriteereille annetut arviointitasot perustellaan tarvittaessa työyhteisöllä on mahdollisuus tarkentaa tai korjata tasoja tarvittaessa vinkki: kirjatkaa jo arvioinnin aikana perusteluja muistiin Palaute annetaan suhteessa kriteereihin: palaute kohdentuu tekoihin ja asioihin - ei henkilöihin Koordinaatti tarjoaa asiantuntijatukea työyhteisölle Arvioija saa tarvittaessa tukea palautteen kirjaamiseen Koordinaatista Julkaisu s

22 Arvioinnin ja palautepalaverin jälkeen Päivitetty arviointiraportti lähetetään palautepalaverin jälkeen erikseen sovituille henkilöille Luottamuksellisuus vertaisarviointiraportin ja muun arvioinnin aikana syntynyt materiaali hävitetään asianmukaisesti, ei tarvetta säilyttää Arvioinnin hyödyntäminen ja kehittämistoimenpiteet ovat työyhteisön ja lähiesimiehen vastuulla Julkaisu s. 34

23 Koordinaatista tukea kehittämiskohteisiin Koordinaatti tarjoaa tukea ja näkökulmia kehittämiskohteiden eteenpäin viemiseen Koordinaatin verkkosivuilla on lomake, johon kirjataan ne kehittämiskohteet, joihin Koordinaatin asiantuntijatukea tarvitaan. Joskus ulkopuolinen näkökulma voi selkiyttää ajatuksia Julkaisu s. 34

24 Itsearviointi Suunnitelmallinen menetelmä käydä keskustelua työn sisällöistä Auttaa kehittämistyöhön liittyvissä valinnoissa ja priorisoinnissa Tukee jatkuvan kehittämisen kulttuurin ja toimintatavan syntymistä Edistää keskustelevan kulttuurin ja toimintatavan vahvistamisessa Kehittää arviointi- ja argumentointitaitoja Tuottaa tietoa muille (esimiehet, kollegat) omasta työstä, oman työn sanoittaminen

25 Itsearvioinnin vaiheet Julkaisu s. 39 Valmistautuminen itsearviointiin (orientaatio) Yksilövaihe Yhteisövaihe Jakaminen Kehittämiskohteiden valinta ja kehittämisen suunnitelma

26 Valmistautuminen itsearviointiin (orientaatio) Perehdy kriteeristöön, itsearviointilomakkeeseen ja eurooppalaisiin periaatteisiin arvioidaan toimintaa, ei osaamista tai persoonallisia kykyjä arvioidaan tekoja, ei tavoitteita arviointi tapahtuu kriteerien ja tasokuvausten perusteella Kullakin kriteerillä neljä tasokuvausta: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasokuvausten logiikka tasokuvaukset ovat luonnehdintoja kyseisen tason edellytyksistä alemman tason hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita erinomaisen tason edellytykset ovat yhteisiä työparille tai koko työyhteisölle työyhteisön yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa Julkaisu s. 39

27 Yksilövaihe Työntekijät tekevät itsenäisesti arvioinnin omasta palvelustaan Itsearviointi toteutetaan arviointikriteereihin (liite 1) perustuen itsearvioinnin kehittämislomakkeella (liite 3) Sovitaan arvioinnin aikataulu, esim. syys- tai kevätkausi, sekä arviointiin käytettävä aika Julkaisu s. 40

28 Yhteisövaihe Itsenäisesti tehdyt arvioinnit käydään työyhteisössä läpi ja muodostetaan yhteinen arvio, joka kirjataan itsearvioinnin kehittämislomakkeeseen (liite 3) tai muistioon Jos itsenäisesti tehdyt arviot poikkeavat toisistaan, on tärkeää keskustella eri näkökulmista (ei vain lasketa yksilöarvioiden keskiarvoa) yhteinen keskustelu työn sisällöistä on yksi arvioinnin parhaista anneista! periaatteena moniäänisyys Arviointi tulee pystyä perustelemaan mikäli joku kriteereistä on hankala arvioida ja tasokuvauksista ei ole apua, merkitään se itsearvioinnin kehittämislomakkeeseen (liite 3) odottamaan ja palata siihen myöhemmin Lopuksi palataan mahdollisiin aiemmin tehtyihin itsearviointeihin ja/tai vertaisarviointeihin ja tarkistetaan onko tapahtunut muutosta Julkaisu s. 40

29 Arviointitulosten jakaminen Arviointitulosten esittely muille työntekijöille, keskustelu esimerkiksi seuraavista aiheista: mitkä kriteerit puhututtivat eniten oliko yksilöarvioinneissa suuria eroja onko kehittämiskohteissa tapahtunut edistymistä ajatuksia uusista kehittämiskohteista» mahdolliset yhteiset kehittämiskohteet» yhteinen kehittäminen Julkaisu s. 40

30 Kehittämiskohteet Esimiehen rooli kehittämistyössä tärkeä kehittämiskohteiden valinta, kehittämistyön mahdollistaminen Kehittämiskohteiden valinnassa on tärkeää huomioida, että ne ovat realistisia toteuttaa kehittämiskohteiden määrän, vaativuuden ja laajuuden huomioiminen niitä valittaessa Suunnitelma toiminnan kehittämisestä tulee olla mahdollisimman konkreettinen Huomioitavaa: apuna voi käyttää Itsearvioinnin kehittämislomaketta (liite 3) aikataulutus mahdollisimman tarkka kehittämiskohteista vastaavasta henkilöstä sopiminen seuraavien arviointien /väliarvioinnin alustava aikataulu Julkaisu s. 40

31 Vertais- ja itsearviointien suunnittelu ja järjestäminen Vertais- ja itsearvioinnit tulee nähdä kiinteänä osana toiminnan suunnittelua arviointien tekeminen ja tulokset on syytä kirjata myös toimintasuunnitelmiin ja kertomuksiin. arviointien ajankohdat myös vuosikelloon, sovitettuna mahdollisimman hyvin toimintakausien rytmiin Vertaisarviointien järjestäminen: yhteyshenkilöiden (mm. paikallisen palvelun työntekijä) kanssa sovitaan arvioitava kohde suunnittelussa ja järjestämisessä on hyvä ottaa huomioon: tehdäänkö vertaisarvointi kahden palvelun kesken, joiden nuorisotiedottajat arvioivat palvelut ja niiden toiminnot ristiin keskenään. suoritetaanko kolmen eri palvelun kesken, jolloin kahdesta palvelusta arvioidaan arviointiparina kolmatta palvelua ja sen toimintoja.

32 Kiitos! Ilmoita vertais- ja itsearvointimallien käytöstä Koordinaattiin lomakkeella Samalla lomakkeella voit antaa palautetta malleista, kriteereistä, materiaaleista. Kehittämisehdotuksia otetaan mielellään vastaan!

33 Lähde Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Opas mallien käyttöönottoon ja hyödyntämiseen ISBN (pdf) Mervi Ahola, Jaana Fedotoff, Terhi Hunnakko, Anu Keisanen, Susanna Kilappa, Pirjo Kovalainen, Heta Malinen & Susanna Sund. 1. painos (nid.) Julkaisija: Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki, 2017