Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli"

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET

2 Koulutuksen tavoitteet 1. Perehtyä in 2. Saada valmiudet auditointien tekemiseen 3. Oppia itsearviointiprosessin tekeminen

3 Mikä, miksi, miten?

4 Mikä on nuorisotyön? Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoa: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Vaikuttamistoiminta 5. Verkkoperustainen nuorisotyö Käyttötapoina: 1. Auditoinnit vertaisidea 2. Itsearvioinnit toimipaikkatasolla tai toimintamuodoittain

5 Mihin a tarvitaan? Työtä ja toimintaa on mitattu vuosikymmeniä syntynyt tarve myös laadulliselle arvioinnin välineelle Nuorisotyön ssa arvioinnin kohteina nuorisotyön kasvatuksellisuus nuorisotyön käytännön laatu Arviointi itsessään ei riitä arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena keino kuvata toimintaa ja avata sen sisältöä keino asettaa konkreettisia tavoitteita Kriteerien ja tasojen avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä nuorille

6 Matkan varrella huomattua Nuorisotyön on yksi keino tai väline: 1. Tehdä työtä näkyväksi toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön kuvaaminen auttaa nuorisotyön merkityksen ja vaikutuksen perustelussa 2. Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä 3. Perehdyttää uusia työntekijöitä 4. Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita 5. Kehittää arviointiosaamista ja taitoja palautteen antamisessa 6. Oppia kollegojen työstä hyvät ideat ja käytännöt (ja vähän huonommistakin oppiminen )

7 Auditointiprosessi ja auditoijan rooli

8 Koulutusosion sisältö: Auditointiprosessi auditoinnin vaiheet auditoijien näkökulmasta 1. Valmistautuminen auditointiin 2. Auditointitilanne 3. Arviointi 4. Auditointiraportti 5. Palautepalaveri 6. Auditoinnin jälkeen Auditoijan rooli Auditoijan tehtävät Auditoijan ammatillisuus ja eettisyys

9 Mitä on auditointi Auditointi on arviointia Arviointi on suhdekäsite, se perustuu tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja/tai sovittujen kriteerien tarkasteluun kriteerit ja tasokuvaukset ohjaavat auditointia arviointi tulee pystyä perustelemaan suhteessa kriteereihin Arviointi on arvosidonnaista Arvioinnin kohteeksi nostetaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja arvostettavina Arvioinnilla on toimintaa ohjaava vaikutus Sitä saa, mitä mittaa tai arvioi.

10 1. Valmistautuminen auditointiin Yhteys auditoitavaan toimipaikkaan sovitaan auditointiparin kanssa kumpi hoitaa tarkan auditointiajankohdan sopiminen palautepalaverin ajankohdan sopiminen työyhteisön esimiehen on tärkeä olla läsnä Materiaaliin tutustuminen esim. nuorisotilan kotisivuihin tutustuminen Kriteerien ja tasokuvausten kertaus Työnjako auditointiparin/tiimin välillä havainnointia kaikista kriteereistä tekevät kumpikin, mutta ne kriteerit, joista tulee kysyä, kannattaa jakaa mistä asioista jutellaan nuorten ja ohjaajien kanssa, millä työnjaolla

11 2. Auditointitilanne Kesto n. 2 h (Kanuuna-auditointi n. 1-1,5 h) Menetelmät havainnointi nuorten kanssa keskustelu ohjaajien kanssa keskustelu Kysymyksiä niistä kriteereistä, joista ei saa riittävästi tietoa havainnoimalla kysymyksiä voi tehdä ohjaajille auditoinnin aikanakin tarvittaessa ajan varaaminen kysymysten tekemiselle auditoinnin jälkeen Auditoinnin aika työparin kanssa kannattaa jakaa tietoa omista havainoista ja keskusteluista nuorten & ohjaajien kanssa mistä tarvitaan lisää tietoa Itsenäisen arvioinnin tekeminen kriteeristöön tai auditointilomakkeeseen

12 3. Arviointi Ensin yksilötyönä arviointi illasta kriteeristön ja tasokuvausten avulla auditointitilanteen aikana tehdyn arvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen tässä vaiheessa voi käyttää puolikkaita (lopullisessa auditointiraportissa vain kokonaisia numeroita) Yhteisen arvioinnin tekeminen työparin kanssa kaikkien kriteerien arvioiminen ei voi arvioida saraketta käytetään, mikäli havainnot ja keskustelut eivät ole antaneet riittävästi tietoa ko. kriteeristä maininta lisätietoja sarakkeeseen kootaan huomiot vahvuuksista ja kehittämiskohteista ja valitaan niistä muutamia yhteiseen arviointiin

13 4. Auditointiraportti Kriteerien osalta täytetään heti auditoinnin jälkeen Kimputus kriteerin arvioinnin tarkempi avaaminen tarvittaessa lisätietoja sarakkeessa Sopiminen siitä, kumpi kirjoittaa auditointiraportin lopulliseen muotoon sähköpostitse tai puhelimitse tekstin lopullinen hiominen Hyvän auditoijan ominaisuudet dokumentoituvat raporttia kirjoittaessa sopiva määrä vahvuuksia ja kehittämiskohteita pitkä litania vahvuuksia voi aiheuttaa inflaation vastaavasti runsas kehittämistä vaativien kriteerien listaus voi vaikeuttaa kehittämiskohteiden valintaa ja latistaa innostusta työn kehittämiseen Raportin on tarkoitus hyödyntää a) työyhteisöä / työparia / ohjaajaa kehittämään työtä b) organisaatiota kehittämään auditoitua toimintamuotoa

14 auditointiraportti jatkuu Kaikki raportin lukijat eivät ole paikalla auditointitilanteessa kirjoita kuvailevaa tekstiä, jotta henkilö, joka ei ole ollut paikalla, saa käsityksen illan sisällöstä ja auditoijien arvioinnista Vahvuudet ja kehittämiskohteet kirjoitetaan kokonaisina lauseina. Arviointi pitää pystyä perustelemaan Kertokaa, mikä havainnointien ja keskustelujen perusteella saa teidät nostamaan vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi juuri nämä asiat Vinkki: kirjaa auditoinnin aikana havaintoja muistiin, esim. vuorovaikutuksen aktiivisuus Ohjaajat hallitsivat tilat hyvin 3 (ulkotiloja ei tsekattu) Ohjaajien aloitteellisuus tyydyttävää vuorovaikutus-tilanteisiin ei kovin aktiivisesti hakeuduttu. Tilanneherkkyys tasokuvausten perusteella tasoa 1 ohjaajat viettivät aikaa melko paljon keskenään

15 Auditointiraportti: kehittämiskohteet Kehittämiskohteet valitaan suoraan kriteereistä Kehittämiskohteita kuvatessa voi käyttää toisaalta toisaalta ilmausta, esim. Osallisuustoimintaan on luotu rakenne (talokokoukset), mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti ohjaajavetoista. Kehittämisalueena näemmekin olemassa olevien rakenteiden paremman hyödyntämisen "hengen puhaltamisen rakenteisiin. Ohjaajien työotteesta välittyi kiinnostus nuorten kuuntelemiseen, joten lähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat erinomaiset. Vältä ilmaisuja tulee, pitää olla, täytyy yms. käskymuotoja, sillä auditoija ei ole konsultti Ohjaajien tulee kiinnittää enemmän huomiota nuorten osallistamiseen. (= kehotus tai ohje) Nuorten osallistaminen rajoittui kahvilan pitämiseen (= havainto ja kuvaus) Kriittisen ja rakentavan palautteen antamisessa ei tarvitse arkailla, sillä työyhteisö on yleensä tietoisia omista kehittämiskohteistaan. Olennaista on se, miten asia ilmaistaan.

16 Auditointiraportti: vahvuudet Vahvuutena voidaan mainita usean kriteerin näkökulmia sisältävä ajatus tai toimintatapa, käytäntö, idea tms., joka ei suoraan ole kriteereistä, esim. Tilat ovat todella siistit ja hyvät ja niitä käytetään tehokkaasti. Yhteisössä on lämmin, hyvä henki ja keskinäinen vuorovaikutus toimii kaikkiin suuntiin. Vahvuuksissa voi kuvata havaittua ilmapiiriä, esim. Tunnelma talolla oli illan aikana leppoisa ja turvallinen. Vahvuudet löytyvät yleensä luontevasti kriteereistä, jotka on arvioitu erinomaisiksi tai hyviksi Vahvuudeksi voidaan nostaa myös kriteeri, joka kokonaisuutena ei vielä ole erinomaisella tai hyvällä tasolla, esim. Vaikka yhteistyö verkostoissa ei vielä tunnukaan toimivan erityisen hyvin, maininnan ansaitsee ohjaajien aktiivinen ote, sinnikkyys ja luovien ratkaisujen etsiminen verkostojen aktivoimiseksi.

17 Esimerkkejä vahvuuksien kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Tila uusi, siisti ja monipuolinen, mutta kohderyhmä hieman väärä kyseiselle tilalle. Työntekijöiden määrä suhteessa kävijöiden määrään hyvä. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: Auditointi-illan aikana asiakasmäärä oli varsin pieni ja tytöt puuttuivat kokonaan. X:n kehittämishaasteeksi voisikin nimetä uuden, monimuotoisemman asiakaskunnan saavuttamisen talolle. Nyt talon isojen toiminta on pitkälti määrittynyt tietyn "vakioporukan" kautta muiden nuorten puuttuessa. Asiakaskunnasta puuttuivat pitkälti myös maahanmuuttajanuoret (suhteutettuna alueen väestörakenteeseen). Toiminnan suunnitelmallisuus sai auditointi-iltana heikon arvion, sillä toimintaa ei suunnitella illalle etukäteen vaan illan annettiin muotoutua nuorten mukaan. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon vakioporukan, mutta jatkon kannalta avoimen toiminnan sisältöä voi pohtia, niin että se aktivoi ja innostaa uusia nuoria tulemaan talolle ja toimimaan siellä. Vertaisohjaaja- ja/tai apuohjaajatoiminta puuttuu tällä hetkellä X:n nuorisotalolta. Paikalla olleista nuorista osa oli ollut tet-harjoittelussa talolla, joten pohjaa vastuullisemman toimijaroolin omaksumiseen/ kouluttamiseen talolla on olemassa. Kehittämisalueeksi nousee nuorten osallisuuden eri osa-alueiden kehittäminen sekä nuorten eri toimijaroolien kehittäminen ja nuorten vastuullisen toiminnan tukeminen.

18 Esimerkkejä kehittämisalueiden kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Toiminnan suunnitelmallisuuteen ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota... Mainostusta ja markkinointia nuorille pitäisi kehittää. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: X:n nuorisotalon tilat ovat monipuoliset ja mahdollistavat erilaisten toimintojen toteuttamisen illan aikana. Ohjaajien työskentely tapahtui jouhevasti ja he jakoivat huomionsa tasapuolisesti paikalla olevien nuorten kesken. Myös tet-harjoittelija oli mukana nuorten kanssa toimittaessa. Ilmapiiri illan aikana oli leppoisa ja turvallinen. Avoimelle toiminnalle on X:ssa määritelty kasvatuksellisia tavoitteita ja nuorten osallistuminen iltojen toteutukseen on mahdollistettu toiminnan rakenteissa (esim. talokokoukset ja kioskitoiminta). Auditointi-illalle toimintaa ei kuitenkaan oltu suunniteltu ennalta, vaan ilta eteni nuorten omien aloitteiden/olemisen mukaan. Muutenkin avointa toimintaa ja etenkin nuorten osallisuustoimintaa oli hankala arvioida kyseisen illan perusteella nuorten vähyydestä johtuen. Vahvuudeksi voi mainita sen, että pienessä työyhteisössä ohjaajat ovat sopineet vastuujaoista toiminnassa ennakkoon ja heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan hyödynnetään avoimessa toiminnassa (1. kriteeri). Tätä oli kuitenkin hankala todeta auditointi-illan aikana, jonka toiminnallisuus rakentui spontaanisti. Vahvuuksiin kuuluu osallisuustoimintojen rakenteet, jotka ovat suunniteltuja ja myös nuorille läpinäkyviä (talokokousten aikataulut, pöytäkirjat, idealistat ilmoitustaululla).

19 5. Palautepalaveri Ennen palaveria auditointiraportti lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen Palautepalaverissa ovat läsnä auditoijat työyhteisö mahdollisimman laajasti työyhteisön esimies Palautepalaveri järjestetään pikaisesti auditoinnin jälkeen, jotta arvioinnin perustelut ovat vielä tuoreessa muistissa, 2 pv-2 viikkoa auditoinnista Palaverin kesto n. 1 h Puheenjohtajana toinen auditoijista Keskustelussa nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämisalueet kaikkia kriteereitä ei ole tarpeen käydä läpi Annetut tasomääritykset on pystyttävä tarvittaessa perustelemaan yhteisöllä mahdollisuus korjata väärinkäsitykset tasoja voidaan perustellusti muuttaa Palaute annetaan suhteessa kriteereihin palaute kohdentuu tekoihin ja asioihin - ei henkilöihin auditoijien tulee pystyä perustelemaan arviointinsa vinkki: kirjatkaa auditoinnin aikana perusteluja muistiin Palautteessa ei konsultoida Auditoijat antavat havaintonsa työyhteisön käyttöön.

20 6. Auditoinnin jälkeen Auditointiraportti lähetetään palautepalaverin jälkeen sovituille henkilöille (Hki-Espoo-Vantaa: koordinaattori) Luottamuksellisuus auditointiraportin ja muun auditoinnin aikana syntyneen materiaalin säilyttäminen uteliaiden silmien ulottumattomissa Arvioinnin jatkokäsittely on työyhteisön ja lähiesimiehen vastuulla Tarvittaessa auditoitujen toimipaikkojen kokemukset voi koota joko kyselyllä tai työyhteisöjä jututtamalla auditointiprosessin kehittäminen Auditointi (voi) antaa ideoita myös oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen!

21 Auditoijan rooli Tarkastelee asioita ammatillisesti ja eettisesti Perustaa arviointinsa kriteereille Muistaa arvioinnin luottamuksellisuuden Auditointitilanteessa herkistyy kuulemaan, näkemään, havainnoimaan sekä kysyy tarvittaessa On herkkä tilanteille Lähestyy asioita rakentavasti Osaa ja haluaa toimia vuorovaikutteisesti On utelias, kiinnostunut ja avoin kollegojen työtä kohtaan Ei vertaile auditoitavaa toimintaa omaan toimipaikkaan on avoin uusille asioille ja näkökulmille Kriittinen ystävä ei ohjeista, neuvo ja määritä kehittämiskohteita on asiallinen ja oikeudenmukainen osaa antaa rakentavaa, kannustavaa ja rehellistä palautetta haluaa oppia itsekin

22 Antoisaa (koe)auditointia!

23 KRITEERIT Tampere Pekka Mäkelä

24 Auditointi kriteerien avulla Auditoinnin kohteena vain ja ainoastaan sovittu toimintamuoto (avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät, leiritoiminta) auditoijan kyky yhtäältä rajata, toisaalta hahmottaa kokonaisuus toiminta ja teot ei tavoitteet ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt tai taipumukset esim. kriteeri 3 (ohjaajien aktiivisuus) ei arvioida ohjaajia tyyppeinä vaan heidän tapaansa olla läsnä illan toiminnassa ja nuorten kanssa. Jokainen ohjaaja toki toteuttaa läsnäoloaan oman persoonallisen tapansa kautta esim. toiset ovat puheliaampia kuin toiset

25 Kriteerien jaottelu / avoimet nuorten illat Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit ohjaajien toiminta tavoitteellisuus toiminnan suunnittelu ja sisältö menetelmät kasvatuksellisuus toimintamallit yhteistyö, verkostot vuorovaikutus osallisuus ideointiin, suunnitteluun, toimintaan, arviointiin laajuus nuorten välinen vuorovaikutus henkilöstö-, tila- ja toimintaresurssit viestintä kestävä kehitys

26 AVOIMET NUORTEN ILLAT Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit 1.Ohjaajien vastuujaot 2.Ohjaajien osaamisen hyödyntäminen 3.Tilan ja tilanteiden hallinta 4.Vuorovaikutuksen aktiivisuus 5.Nuorten kohtaaminen yksilöinä 6.Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa asiakaspalaute, tunnusluvut 7.Alueen tuntemus 8.Yhteistyö ja verkostot 9.Toiminnan suunnitelmallisuus 10.Sukupuolisensitiivisyys 11.Monikulttuurisuus-yhdenvertaisuus 12.Nuorisotyölliset menetelmät ja välineet 13.Ympäristökasvatus 14.Mediakasvatus 15.Terveiden elämäntapojen edistäminen 16.Yhteistyö kotien kanssa 17.Toimintamallit 18.Säännöt 19.Turvallisuus 20.Ohjaajien välinen vuorovaikutus 21.Käytös- ja puhekulttuuri 22.Nuorten oppiminen 23.Osallisuuden eri osaalueiden toteutuminen 24.Osallisuuden laajuus 25.Nuorten osallistuminen viestintään 26.Päätöksentekorakenne 27.Vertaisryhmätoiminta 28.Nuorten työnjako, kuormittavuus 29.Nuorten välinen vuorovaikutus 30.Ohjausresurssit 31.Tilojen hyödyntäminen 32.Tilojen kalustus ja sisustus 33.Toimintavälineet 34.Tietokoneet 35.Tilojen siisteys ja yleisilme 36.Kestävä kehitys lajittelu, kalusteet, energiankulutus 37.Nuorille suunnattu tiedotusmateriaali

27 Kriteerit ja tasokuvaukset Arviointitasot 4 tasoa: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasojen logiikka tasokuvaukset luonnehdintoja ko. tasolle pääsemisen edellytyksistä osa tasoista normatiivisia, esim. toimintamallit ja turvallisuus alemmalla tasolla mainittu hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita erinomaisella tasolla teot koko työyhteisölle tai työparille yhteisiä erinomaisesti toimiva yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa

28 Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä ohjaajien vastuujaot ARVIOINTI- KRITEERIT 4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN /HEIKKO 1. Ohjaajien vastuujaot Nuorten iltaan liittyvät työnjaot on yhdessä ennakolta sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan tilanteiden mukaan joustavasti ja tasapuolisesti. Nuorten iltaan liittyvät työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon. Työ- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisesti toiminnan aikana. Työ ja vastuujaot ovat epäselvät.

29 Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä tilan ja tilanteiden hallinta 3. Tilan ja tilanteiden hallinta Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat sisä- ja ulkotilat (tilan lähialue) hallinnassa ja he ovat aktiivisesti nuorten kanssa. Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat tilat hallinnassa ja he ovat aktiivisesti läsnä. Ohjaajat kiertävät käytössä olevissa tiloissa (valvontanäkökulma ). Ohjaajien työajasta kuluu aikaa toimistossa tai tehtävissä, joihin ei liity vuorovaikutusta nuorten kanssa. Ohjaajien toiminnassa näkyy herkkyys ryhmän tai yksilön tarpeille (tilannetaju). Ohjaajat kohtelevat nuoria tasapuolisesti. Aika ei kulu yhden ryhmän tai nuoren kanssa. Ohjaajien aika kuluu pääosin yhden / tietyn nuorisoryhmän / nuorten kanssa. Ohjaajat ovat keskenään ja saman ryhmän / nuoren kanssa.

30 Kriteerien käyttö Kriteerit, joissa useampia osioita auditoinnin aikana osioita arvioidaan erillisinä auditointiraporttiin merkitään keskiarvo mikäli eri osiot on arvioitu eri tasoisiksi kirjataan lisätietoja sarakkeeseen tästä tieto esim. ANI 6, Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa: Asiakaspalautekäytäntö on monipuolinen, mutta tunnuslukujen hyödyntäminen on vähäistä.

31 Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa 1 tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena

32 Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena

33 Ohjeet kriteerien käsittelyyn Tarvittaessa voitte aluksi käyttää n. 5 min. kriteeristön selailuun Sopikaa kuka kirjaa ajatuksenne ja huolehtikaa ajan käytöstä. Kiitos! Ryhmän tavoitteena on A) perehtyä kriteeristöön, joka on auditoinnin työväline B) tuoda yhteiseen keskusteluun kysymyksiä, havaintoja ja kommentteja kriteeristöstä valitkaa sellaisia kysymyksiä tai havaintoja, joiden arvioitte auttavan myös muita kriteerien tai tasokuvauksien tulkinnassa n. 3-4 havaintoa tai kysymystä Työskentelyyn aikaa 1 h, kahvittelua työskentelyn lomassa Kokoonnumme yhteiseen koulutustilaan klo Vinkki: pohdi/peilaa omaa työhön/tilaan

34 Itsearviointi

35 Itsearviointien toteuttaminen ja niistä saadun tiedon hyödyntäminen Esimerkkinä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tapa toteuttaa ja hyödyntää itsearviointeja: Itsearvioinnit tehdään joka kevät avoimet nuorten illat toiminnasta Arvioinnit kootaan yhteen ja käsitellään alueellisten palvelujen osaston katselmuksessa keväällä 2010 toteutetaan asiakaskysely samalla sapluunalla kaikissa nuorisotaloissa itsearviointien ja asiakaskyselyn tulosten käsittely yhtäaikaisesti Itsearvioinneista saatua tietoa hyödynnetään toimipaikkatasolla osastotasolla

36 Avoimet nuorten illat, itsearvioinnit, syksy 2008 Nuorten toiminta: kriteerit Nuorisotyön Kooste 43 nuorisotalon itsearvioinneista nuorten välinen vuorovaikutus nuorten työnjako vertaisryhmätoiminta päätöksentekorakenne nuorten osallistuminen viestintään osallisuuden laajuus osallisuuden eri osa-alueiden toteutuminen % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% erinomainen hyvä tyydyttävä heikko/puutteellinen ei voi arvioida

37 Itsearvioinnin vaiheet Esimerkki helsinkiläisistä nuorisotyöyksiköistä 2-5 toimipaikkaa, työntekijää noin aika orientaatio min. 1. yksilövaihe 30 min. 2. yhteisövaihe min. 3. jakaminen min. 4. kehittämiskohteiden valinta min. ja kehittämisen suunnitelma

38 Orientaatio Kerrataan kriteeristön periaatteet ja tasojen logiikka: Kohteena yhteisön yhteiset teot (vrt. taso 4 kehittynyt kasvattajayhteisö ) Arvioidaan toimintaa, ei ohjaajien persoonallisia kykyjä tai taipumuksia Arvioidaan tekoja, ei tavoitteita Arviointi suhteessa kriteereihin ja tasokuvauksiin Taso 1ei ole 0-taso; taso 4 edellyttää yhteisötason osaamista ja tiedon jakamista Käytetään neljää tasoa, mutta vältetään juuttumista kriteereihin. Tässä vaiheessa voi käyttää puolikaita eli merkitä arvio tasojen väliin. Ei voi arvioida saraketta käytetään vain, jos työsuhde on ollut muutamien päivien pituinen Kriteerit, joissa useita kohtia keskiarvo eri alakohtien arvio lisätietoja sarakkeeseen (tai kriteeristöpaperiin) Alemmalla tasolla ilmaistua vaatimus sisältyy ylempiin tasoihin

39 Yksilövaihe Ohjaajat tekevät yksilötyönä arvioinnin oman toimipaikkansa avoimet nuorten illat toiminnasta Sovitaan arvioinnin aikajänne Avoimet nuorten illat toiminnassa esim. syys- tai kevätkausi Tavoitteelliset pienryhmät: ryhmän toiminnan puoliväli tai loppuarviointi Leiritoiminta: leirin puoliväli tai loppuarviointi

40 Yhteisövaihe Yksilötyönä tehdyt arvioinnit käydään yhdessä läpi ja yhteinen arvio kirjataan lomakkeelle tai kalvolle Kun yksilötyönä tehdyt arviot poikkeavat toisistaan, on tärkeää keskustella eri näkökulmista (ei vain lasketa yksilöarvioiden keskiarvoa) yhteinen keskustelu työn sisällöistä on arvioinnin yksi parhaista anneista! periaatteena moniäänisyys Arviointi perustuu tasokuvauksiin ja se tulee pystyä perustelemaan mikäli joku kriteereistä on hankala arvioida ja tasokuvauksista ei ole apua merkintä lomakkeeseen ja tieto arviointimallia kehittävälle työryhmälle Kriteerit, joissa useampia alakohtia: mikäli eri kohtien arviot eroavat toisistaan, kuvataan nämä lomakkeen 2-sivulle lisätietoja kohtaan Lähtökohtana se, että ei voi arvioida saraketta ei käytetä Jos yhteinen arviointi tietyn kriteerin kohdalla vaikeaa, se kannattaa jättää lepäämään ja palata siihen myöhemmin Lopuksi palataan aiemmin tehtyyn itsearviointiin ja/tai auditointiin onko tapahtunut muutosta valituissa kehittämiskohteissa

41 Jakaminen Nuorisotalojen arviointien esittely koko yksikölle/alueen muille työntekijöille Lyhyt kommentointi esim. seuraavista asioista: mitkä kriteerit puhututtivat oliko suuria eroja yksilöarvioinneissa onko kehittämiskohteissa tapahtunut kehittymistä onko vielä ajatuksia uusista kehittämiskohteista mahdolliset yhteiset kehittämishaasteet lähitalojen tai alueiden kanssa yhteinen kehittäminen? HUOM! Kehittyminen ei aina ole lineaarista. Esimerkiksi nuorten ryhmän vaihtuessa osallistamisen prosessi käynnistyy usein alkutekijöistä.

42 Kehittämiskohteet Esimiehen rooli kehittämiskohteiden valinnassa ja kehittämistyön mahdollistajana tärkeä Resurssit osiosta ei kannata valita kuin korkeintaan 1 kehittämiskohde ohjaajien teoilla ei nopeasti voi vaikuttaa kaikkiin kriteereihin Suunnitelma toiminnan kehittämisestä kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen Apuna voi käyttää kehittämiskohteet lomaketta Ei enää tavoitekieltä teot -sarakkeessa, esim. nuorten osallisuuden lisääminen lisätään talokokousten määrää, perustetaan talotoimikunta, pidetään yhteinen suunnittelukokous nuorten kanssa osallisuuden lisäämisestä jne. Aikataulutus mahdollisimman tarkasti Vastuuhenkilöstä (yksikössä!) sopiminen Arvioinnin / tsekkauksen ajankohta suunnitelmilla on tapana muuttua

43 Kehittämiskohteet -lomake HELSINGIN Nuorisoasiainkeskus Nuorisotyö /avoimet nuorten illat toimipaikka päivämäärä työryhmä Kehittämiskohteet (valitaan kriteereistä, joita voidaan tarvittaessa yhdistää tai pilkkoa pienempiin kehittämisalueisiin) kirjatkaa teot mahdollisimman konkreettisesti arviointi / tsekkaus = milloin teette seurantaa, esim. työpaikkapalaverin päivämäärä Kehittämisalue Teot Vastuu Milloin Arviointi/ tsekkaus 1 2

44 Auditoinneista ja itsearvioinneista saadun tiedon hyödyntäminen Tutka-malli 1. TULOKSET 4. ARVIOINTI JA PARANTAMINEN 2. TOIMINTATAPA 3. KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN TUTKA malli on jatkuva toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kehä. TUTKA nimi koostuu mallin vaiheiden nimistä. Tulokset = aseta tavoitteet ja tulokset jotka haluat saavuttaa Toimintatapa = suunnittele ja kehitä menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Käytännön soveltaminen = toteuta menettelyä / toimintaa käytännössä Arviointi ja parantaminen = arvioi ja paranna menettelyjä ja niiden soveltamista seurantatiedon avulla (määrällinen ja laadullinen)

45 Arviointi ja kehittäminen AUDITOINTI Kehittämishankkeiden tulosten väliarviointi Kehittämiskohteiden toteuttaminen Uusi auditointi Ulkopuoliset auditoijat Työyhteisö Auditoijat + työyhteisö Palautetilaisuus nuorisotalossa Uusi auditointi: kehittymisen todentaminen Kehittämiskohteiden valinta ja toteutuksen suunnittelu Auditointitulosten käsittely

46 Miksi itsearviointeja? Systemaattinen keino käydä keskustelua työn sisällöistä Auttavat kehittämistyöhön liittyvien valintojen ja priorisoinnin tekemisessä Tukevat jatkuvan kehittämisen kulttuurin syntymistä Auttavat keskustelevan kulttuurin vahvistamisessa Kehittävät arviointi- ja argumentointitaitoja Antavat helposti luettavaa tietoa johdolle ja muiden nuorisotalojen kollegoille omasta toiminnasta Toimivat apuna osaamisen kehittämisen ja koulutuksen suunnittelussa On parhaimmillaan innostavaa ja hauskaa!

47 Itsearviointiprosessin ohjaaminen

48 Itsearvioinnin ohjaamisesta Itsearviointiprosessin ohjaamisessa tärkeää on 1. Virittää osallistujat arvioinnin tekemiseen orientointi motivointi 2. Varmistaa prosessin sujuva eteneminen 3. Varmistaa moniäänisyyden toteutuminen keskustelun virittäminen / rajaaminen 4. Auttaa kriteerien ja tasokuvausten tulkinnassa 5. Huolehtia / varmistaa, että itsearviointiraportin lähetetään sovituille henkilöille ja tallennetaan sovittuun paikkaan

49 Orientointi ja motivointi Orientaatio = Tarvittaessa esitellä n idea Kerrata kriteeristön logiikka Kuvata itsearviointiprosessin vaiheet Painottaa arvioinnin ja kehittämistyön yhteyttä Motivointi = Perustella itsearvioinnin merkitystä Kertoa mihin ja miten itsearviointitietoa käytetään itsearvioinnin yhteys kehittämistyöhön ja työn suunnitteluun Innostaa keskusteluun

50 Itsearvioinnin ohjaajan roolista Itsearvioinnin ohjaajalla kaksi erilaista roolia 1. Arviointiprosessin ohjaaja asiantuntija itsearvioinnin ohjaamisessa sisällön asiantuntijoina itsearviointia tekevät ohjaajat Voiko prosessin ohjaaja määritellä oikean tason? 2. Sisällön asiantuntija nuorisotyön ja oman kunnan toiminnan sisältöjen asiantuntija osaaja roolien erilaisuus, mutta toisinaan kaksoisrooli

Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen Mikä on nuorten tieto ja neuvontatyön vertaisja itsearviointimalli Erityisesti nuorten tieto- ja neuvontatyöhön

Lisätiedot

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli Auditointikoulutus II Tampere 16. 17.11.2010 Nuorten osallistuminen auditointeihin Pks kokemukset ja vinkit 15.11.2010 P.Mäkelä 1 Taustaa Lähtökohta: Auditointi ja itsearviointi > nuorisotyön kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman

Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi Kanuuna-ajot 31.10.2012 Marika Westman Nuorisotalojen verkkotyö Helsingissä Verkkonuorisotyö alueellisilla nuorisotaloilla: Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus 2009 Työrauha tavaksi kouluyhteisön itsearviointi Lyhyt virittäytyminen aiheeseen ennakointikysymysten avulla/

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely. Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä. Keva

Työhyvinvointikysely. Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä. Keva Työhyvinvointikysely Esimiehen opas: Kyselystä kehittämiseen työyhteisössä Keva Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Työyksikön vuosikellon ja toimintasuunnitelman tarkistus: Mitä kehittämishankkeita

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Arvioida ryhmän suoriutumista sairaanhoitopiirin strategisilla alueilla. Sopia kehittämistarpeista ja niiden toteuttamisesta

Arvioida ryhmän suoriutumista sairaanhoitopiirin strategisilla alueilla. Sopia kehittämistarpeista ja niiden toteuttamisesta Ryhmäkehityskeskustelu: materiaali ja lomakkeet esimiehelle Perustiedot keskustelusta Ryhmäkehityskeskustelu käydään pääosin sillä joukolla, joka on osallistunut yksilökehityskeskusteluihin. Henkilön,

Lisätiedot

Teknologinen muutos verkkojakso

Teknologinen muutos verkkojakso Teknologinen muutos verkkojakso 25.8. - 26.9.2003. Teknologinen muutos -jakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia yliopistojen tulevaisuuden toimintakentästä ja luoda kuvaa edessämme olevista teknologisista

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot