Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli
|
|
- Esko Salonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET
2 Koulutuksen tavoitteet 1. Perehtyä in 2. Saada valmiudet auditointien tekemiseen 3. Oppia itsearviointiprosessin tekeminen
3 Mikä, miksi, miten?
4 Mikä on nuorisotyön? Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoa: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Vaikuttamistoiminta 5. Verkkoperustainen nuorisotyö Käyttötapoina: 1. Auditoinnit vertaisidea 2. Itsearvioinnit toimipaikkatasolla tai toimintamuodoittain
5 Mihin a tarvitaan? Työtä ja toimintaa on mitattu vuosikymmeniä syntynyt tarve myös laadulliselle arvioinnin välineelle Nuorisotyön ssa arvioinnin kohteina nuorisotyön kasvatuksellisuus nuorisotyön käytännön laatu Arviointi itsessään ei riitä arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena keino kuvata toimintaa ja avata sen sisältöä keino asettaa konkreettisia tavoitteita Kriteerien ja tasojen avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä nuorille
6 Matkan varrella huomattua Nuorisotyön on yksi keino tai väline: 1. Tehdä työtä näkyväksi toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön kuvaaminen auttaa nuorisotyön merkityksen ja vaikutuksen perustelussa 2. Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä 3. Perehdyttää uusia työntekijöitä 4. Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita 5. Kehittää arviointiosaamista ja taitoja palautteen antamisessa 6. Oppia kollegojen työstä hyvät ideat ja käytännöt (ja vähän huonommistakin oppiminen )
7 Auditointiprosessi ja auditoijan rooli
8 Koulutusosion sisältö: Auditointiprosessi auditoinnin vaiheet auditoijien näkökulmasta 1. Valmistautuminen auditointiin 2. Auditointitilanne 3. Arviointi 4. Auditointiraportti 5. Palautepalaveri 6. Auditoinnin jälkeen Auditoijan rooli Auditoijan tehtävät Auditoijan ammatillisuus ja eettisyys
9 Mitä on auditointi Auditointi on arviointia Arviointi on suhdekäsite, se perustuu tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja/tai sovittujen kriteerien tarkasteluun kriteerit ja tasokuvaukset ohjaavat auditointia arviointi tulee pystyä perustelemaan suhteessa kriteereihin Arviointi on arvosidonnaista Arvioinnin kohteeksi nostetaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja arvostettavina Arvioinnilla on toimintaa ohjaava vaikutus Sitä saa, mitä mittaa tai arvioi.
10 1. Valmistautuminen auditointiin Yhteys auditoitavaan toimipaikkaan sovitaan auditointiparin kanssa kumpi hoitaa tarkan auditointiajankohdan sopiminen palautepalaverin ajankohdan sopiminen työyhteisön esimiehen on tärkeä olla läsnä Materiaaliin tutustuminen esim. nuorisotilan kotisivuihin tutustuminen Kriteerien ja tasokuvausten kertaus Työnjako auditointiparin/tiimin välillä havainnointia kaikista kriteereistä tekevät kumpikin, mutta ne kriteerit, joista tulee kysyä, kannattaa jakaa mistä asioista jutellaan nuorten ja ohjaajien kanssa, millä työnjaolla
11 2. Auditointitilanne Kesto n. 2 h (Kanuuna-auditointi n. 1-1,5 h) Menetelmät havainnointi nuorten kanssa keskustelu ohjaajien kanssa keskustelu Kysymyksiä niistä kriteereistä, joista ei saa riittävästi tietoa havainnoimalla kysymyksiä voi tehdä ohjaajille auditoinnin aikanakin tarvittaessa ajan varaaminen kysymysten tekemiselle auditoinnin jälkeen Auditoinnin aika työparin kanssa kannattaa jakaa tietoa omista havainoista ja keskusteluista nuorten & ohjaajien kanssa mistä tarvitaan lisää tietoa Itsenäisen arvioinnin tekeminen kriteeristöön tai auditointilomakkeeseen
12 3. Arviointi Ensin yksilötyönä arviointi illasta kriteeristön ja tasokuvausten avulla auditointitilanteen aikana tehdyn arvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen tässä vaiheessa voi käyttää puolikkaita (lopullisessa auditointiraportissa vain kokonaisia numeroita) Yhteisen arvioinnin tekeminen työparin kanssa kaikkien kriteerien arvioiminen ei voi arvioida saraketta käytetään, mikäli havainnot ja keskustelut eivät ole antaneet riittävästi tietoa ko. kriteeristä maininta lisätietoja sarakkeeseen kootaan huomiot vahvuuksista ja kehittämiskohteista ja valitaan niistä muutamia yhteiseen arviointiin
13 4. Auditointiraportti Kriteerien osalta täytetään heti auditoinnin jälkeen Kimputus kriteerin arvioinnin tarkempi avaaminen tarvittaessa lisätietoja sarakkeessa Sopiminen siitä, kumpi kirjoittaa auditointiraportin lopulliseen muotoon sähköpostitse tai puhelimitse tekstin lopullinen hiominen Hyvän auditoijan ominaisuudet dokumentoituvat raporttia kirjoittaessa sopiva määrä vahvuuksia ja kehittämiskohteita pitkä litania vahvuuksia voi aiheuttaa inflaation vastaavasti runsas kehittämistä vaativien kriteerien listaus voi vaikeuttaa kehittämiskohteiden valintaa ja latistaa innostusta työn kehittämiseen Raportin on tarkoitus hyödyntää a) työyhteisöä / työparia / ohjaajaa kehittämään työtä b) organisaatiota kehittämään auditoitua toimintamuotoa
14 auditointiraportti jatkuu Kaikki raportin lukijat eivät ole paikalla auditointitilanteessa kirjoita kuvailevaa tekstiä, jotta henkilö, joka ei ole ollut paikalla, saa käsityksen illan sisällöstä ja auditoijien arvioinnista Vahvuudet ja kehittämiskohteet kirjoitetaan kokonaisina lauseina. Arviointi pitää pystyä perustelemaan Kertokaa, mikä havainnointien ja keskustelujen perusteella saa teidät nostamaan vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi juuri nämä asiat Vinkki: kirjaa auditoinnin aikana havaintoja muistiin, esim. vuorovaikutuksen aktiivisuus Ohjaajat hallitsivat tilat hyvin 3 (ulkotiloja ei tsekattu) Ohjaajien aloitteellisuus tyydyttävää vuorovaikutus-tilanteisiin ei kovin aktiivisesti hakeuduttu. Tilanneherkkyys tasokuvausten perusteella tasoa 1 ohjaajat viettivät aikaa melko paljon keskenään
15 Auditointiraportti: kehittämiskohteet Kehittämiskohteet valitaan suoraan kriteereistä Kehittämiskohteita kuvatessa voi käyttää toisaalta toisaalta ilmausta, esim. Osallisuustoimintaan on luotu rakenne (talokokoukset), mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti ohjaajavetoista. Kehittämisalueena näemmekin olemassa olevien rakenteiden paremman hyödyntämisen "hengen puhaltamisen rakenteisiin. Ohjaajien työotteesta välittyi kiinnostus nuorten kuuntelemiseen, joten lähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat erinomaiset. Vältä ilmaisuja tulee, pitää olla, täytyy yms. käskymuotoja, sillä auditoija ei ole konsultti Ohjaajien tulee kiinnittää enemmän huomiota nuorten osallistamiseen. (= kehotus tai ohje) Nuorten osallistaminen rajoittui kahvilan pitämiseen (= havainto ja kuvaus) Kriittisen ja rakentavan palautteen antamisessa ei tarvitse arkailla, sillä työyhteisö on yleensä tietoisia omista kehittämiskohteistaan. Olennaista on se, miten asia ilmaistaan.
16 Auditointiraportti: vahvuudet Vahvuutena voidaan mainita usean kriteerin näkökulmia sisältävä ajatus tai toimintatapa, käytäntö, idea tms., joka ei suoraan ole kriteereistä, esim. Tilat ovat todella siistit ja hyvät ja niitä käytetään tehokkaasti. Yhteisössä on lämmin, hyvä henki ja keskinäinen vuorovaikutus toimii kaikkiin suuntiin. Vahvuuksissa voi kuvata havaittua ilmapiiriä, esim. Tunnelma talolla oli illan aikana leppoisa ja turvallinen. Vahvuudet löytyvät yleensä luontevasti kriteereistä, jotka on arvioitu erinomaisiksi tai hyviksi Vahvuudeksi voidaan nostaa myös kriteeri, joka kokonaisuutena ei vielä ole erinomaisella tai hyvällä tasolla, esim. Vaikka yhteistyö verkostoissa ei vielä tunnukaan toimivan erityisen hyvin, maininnan ansaitsee ohjaajien aktiivinen ote, sinnikkyys ja luovien ratkaisujen etsiminen verkostojen aktivoimiseksi.
17 Esimerkkejä vahvuuksien kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Tila uusi, siisti ja monipuolinen, mutta kohderyhmä hieman väärä kyseiselle tilalle. Työntekijöiden määrä suhteessa kävijöiden määrään hyvä. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: Auditointi-illan aikana asiakasmäärä oli varsin pieni ja tytöt puuttuivat kokonaan. X:n kehittämishaasteeksi voisikin nimetä uuden, monimuotoisemman asiakaskunnan saavuttamisen talolle. Nyt talon isojen toiminta on pitkälti määrittynyt tietyn "vakioporukan" kautta muiden nuorten puuttuessa. Asiakaskunnasta puuttuivat pitkälti myös maahanmuuttajanuoret (suhteutettuna alueen väestörakenteeseen). Toiminnan suunnitelmallisuus sai auditointi-iltana heikon arvion, sillä toimintaa ei suunnitella illalle etukäteen vaan illan annettiin muotoutua nuorten mukaan. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon vakioporukan, mutta jatkon kannalta avoimen toiminnan sisältöä voi pohtia, niin että se aktivoi ja innostaa uusia nuoria tulemaan talolle ja toimimaan siellä. Vertaisohjaaja- ja/tai apuohjaajatoiminta puuttuu tällä hetkellä X:n nuorisotalolta. Paikalla olleista nuorista osa oli ollut tet-harjoittelussa talolla, joten pohjaa vastuullisemman toimijaroolin omaksumiseen/ kouluttamiseen talolla on olemassa. Kehittämisalueeksi nousee nuorten osallisuuden eri osa-alueiden kehittäminen sekä nuorten eri toimijaroolien kehittäminen ja nuorten vastuullisen toiminnan tukeminen.
18 Esimerkkejä kehittämisalueiden kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Toiminnan suunnitelmallisuuteen ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota... Mainostusta ja markkinointia nuorille pitäisi kehittää. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: X:n nuorisotalon tilat ovat monipuoliset ja mahdollistavat erilaisten toimintojen toteuttamisen illan aikana. Ohjaajien työskentely tapahtui jouhevasti ja he jakoivat huomionsa tasapuolisesti paikalla olevien nuorten kesken. Myös tet-harjoittelija oli mukana nuorten kanssa toimittaessa. Ilmapiiri illan aikana oli leppoisa ja turvallinen. Avoimelle toiminnalle on X:ssa määritelty kasvatuksellisia tavoitteita ja nuorten osallistuminen iltojen toteutukseen on mahdollistettu toiminnan rakenteissa (esim. talokokoukset ja kioskitoiminta). Auditointi-illalle toimintaa ei kuitenkaan oltu suunniteltu ennalta, vaan ilta eteni nuorten omien aloitteiden/olemisen mukaan. Muutenkin avointa toimintaa ja etenkin nuorten osallisuustoimintaa oli hankala arvioida kyseisen illan perusteella nuorten vähyydestä johtuen. Vahvuudeksi voi mainita sen, että pienessä työyhteisössä ohjaajat ovat sopineet vastuujaoista toiminnassa ennakkoon ja heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan hyödynnetään avoimessa toiminnassa (1. kriteeri). Tätä oli kuitenkin hankala todeta auditointi-illan aikana, jonka toiminnallisuus rakentui spontaanisti. Vahvuuksiin kuuluu osallisuustoimintojen rakenteet, jotka ovat suunniteltuja ja myös nuorille läpinäkyviä (talokokousten aikataulut, pöytäkirjat, idealistat ilmoitustaululla).
19 5. Palautepalaveri Ennen palaveria auditointiraportti lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen Palautepalaverissa ovat läsnä auditoijat työyhteisö mahdollisimman laajasti työyhteisön esimies Palautepalaveri järjestetään pikaisesti auditoinnin jälkeen, jotta arvioinnin perustelut ovat vielä tuoreessa muistissa, 2 pv-2 viikkoa auditoinnista Palaverin kesto n. 1 h Puheenjohtajana toinen auditoijista Keskustelussa nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämisalueet kaikkia kriteereitä ei ole tarpeen käydä läpi Annetut tasomääritykset on pystyttävä tarvittaessa perustelemaan yhteisöllä mahdollisuus korjata väärinkäsitykset tasoja voidaan perustellusti muuttaa Palaute annetaan suhteessa kriteereihin palaute kohdentuu tekoihin ja asioihin - ei henkilöihin auditoijien tulee pystyä perustelemaan arviointinsa vinkki: kirjatkaa auditoinnin aikana perusteluja muistiin Palautteessa ei konsultoida Auditoijat antavat havaintonsa työyhteisön käyttöön.
20 6. Auditoinnin jälkeen Auditointiraportti lähetetään palautepalaverin jälkeen sovituille henkilöille (Hki-Espoo-Vantaa: koordinaattori) Luottamuksellisuus auditointiraportin ja muun auditoinnin aikana syntyneen materiaalin säilyttäminen uteliaiden silmien ulottumattomissa Arvioinnin jatkokäsittely on työyhteisön ja lähiesimiehen vastuulla Tarvittaessa auditoitujen toimipaikkojen kokemukset voi koota joko kyselyllä tai työyhteisöjä jututtamalla auditointiprosessin kehittäminen Auditointi (voi) antaa ideoita myös oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen!
21 Auditoijan rooli Tarkastelee asioita ammatillisesti ja eettisesti Perustaa arviointinsa kriteereille Muistaa arvioinnin luottamuksellisuuden Auditointitilanteessa herkistyy kuulemaan, näkemään, havainnoimaan sekä kysyy tarvittaessa On herkkä tilanteille Lähestyy asioita rakentavasti Osaa ja haluaa toimia vuorovaikutteisesti On utelias, kiinnostunut ja avoin kollegojen työtä kohtaan Ei vertaile auditoitavaa toimintaa omaan toimipaikkaan on avoin uusille asioille ja näkökulmille Kriittinen ystävä ei ohjeista, neuvo ja määritä kehittämiskohteita on asiallinen ja oikeudenmukainen osaa antaa rakentavaa, kannustavaa ja rehellistä palautetta haluaa oppia itsekin
22 Antoisaa (koe)auditointia!
23 KRITEERIT Tampere Pekka Mäkelä
24 Auditointi kriteerien avulla Auditoinnin kohteena vain ja ainoastaan sovittu toimintamuoto (avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät, leiritoiminta) auditoijan kyky yhtäältä rajata, toisaalta hahmottaa kokonaisuus toiminta ja teot ei tavoitteet ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt tai taipumukset esim. kriteeri 3 (ohjaajien aktiivisuus) ei arvioida ohjaajia tyyppeinä vaan heidän tapaansa olla läsnä illan toiminnassa ja nuorten kanssa. Jokainen ohjaaja toki toteuttaa läsnäoloaan oman persoonallisen tapansa kautta esim. toiset ovat puheliaampia kuin toiset
25 Kriteerien jaottelu / avoimet nuorten illat Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit ohjaajien toiminta tavoitteellisuus toiminnan suunnittelu ja sisältö menetelmät kasvatuksellisuus toimintamallit yhteistyö, verkostot vuorovaikutus osallisuus ideointiin, suunnitteluun, toimintaan, arviointiin laajuus nuorten välinen vuorovaikutus henkilöstö-, tila- ja toimintaresurssit viestintä kestävä kehitys
26 AVOIMET NUORTEN ILLAT Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit 1.Ohjaajien vastuujaot 2.Ohjaajien osaamisen hyödyntäminen 3.Tilan ja tilanteiden hallinta 4.Vuorovaikutuksen aktiivisuus 5.Nuorten kohtaaminen yksilöinä 6.Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa asiakaspalaute, tunnusluvut 7.Alueen tuntemus 8.Yhteistyö ja verkostot 9.Toiminnan suunnitelmallisuus 10.Sukupuolisensitiivisyys 11.Monikulttuurisuus-yhdenvertaisuus 12.Nuorisotyölliset menetelmät ja välineet 13.Ympäristökasvatus 14.Mediakasvatus 15.Terveiden elämäntapojen edistäminen 16.Yhteistyö kotien kanssa 17.Toimintamallit 18.Säännöt 19.Turvallisuus 20.Ohjaajien välinen vuorovaikutus 21.Käytös- ja puhekulttuuri 22.Nuorten oppiminen 23.Osallisuuden eri osaalueiden toteutuminen 24.Osallisuuden laajuus 25.Nuorten osallistuminen viestintään 26.Päätöksentekorakenne 27.Vertaisryhmätoiminta 28.Nuorten työnjako, kuormittavuus 29.Nuorten välinen vuorovaikutus 30.Ohjausresurssit 31.Tilojen hyödyntäminen 32.Tilojen kalustus ja sisustus 33.Toimintavälineet 34.Tietokoneet 35.Tilojen siisteys ja yleisilme 36.Kestävä kehitys lajittelu, kalusteet, energiankulutus 37.Nuorille suunnattu tiedotusmateriaali
27 Kriteerit ja tasokuvaukset Arviointitasot 4 tasoa: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasojen logiikka tasokuvaukset luonnehdintoja ko. tasolle pääsemisen edellytyksistä osa tasoista normatiivisia, esim. toimintamallit ja turvallisuus alemmalla tasolla mainittu hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita erinomaisella tasolla teot koko työyhteisölle tai työparille yhteisiä erinomaisesti toimiva yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa
28 Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä ohjaajien vastuujaot ARVIOINTI- KRITEERIT 4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN /HEIKKO 1. Ohjaajien vastuujaot Nuorten iltaan liittyvät työnjaot on yhdessä ennakolta sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan tilanteiden mukaan joustavasti ja tasapuolisesti. Nuorten iltaan liittyvät työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon. Työ- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisesti toiminnan aikana. Työ ja vastuujaot ovat epäselvät.
29 Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä tilan ja tilanteiden hallinta 3. Tilan ja tilanteiden hallinta Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat sisä- ja ulkotilat (tilan lähialue) hallinnassa ja he ovat aktiivisesti nuorten kanssa. Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat tilat hallinnassa ja he ovat aktiivisesti läsnä. Ohjaajat kiertävät käytössä olevissa tiloissa (valvontanäkökulma ). Ohjaajien työajasta kuluu aikaa toimistossa tai tehtävissä, joihin ei liity vuorovaikutusta nuorten kanssa. Ohjaajien toiminnassa näkyy herkkyys ryhmän tai yksilön tarpeille (tilannetaju). Ohjaajat kohtelevat nuoria tasapuolisesti. Aika ei kulu yhden ryhmän tai nuoren kanssa. Ohjaajien aika kuluu pääosin yhden / tietyn nuorisoryhmän / nuorten kanssa. Ohjaajat ovat keskenään ja saman ryhmän / nuoren kanssa.
30 Kriteerien käyttö Kriteerit, joissa useampia osioita auditoinnin aikana osioita arvioidaan erillisinä auditointiraporttiin merkitään keskiarvo mikäli eri osiot on arvioitu eri tasoisiksi kirjataan lisätietoja sarakkeeseen tästä tieto esim. ANI 6, Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa: Asiakaspalautekäytäntö on monipuolinen, mutta tunnuslukujen hyödyntäminen on vähäistä.
31 Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa 1 tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena
32 Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena
33 Ohjeet kriteerien käsittelyyn Tarvittaessa voitte aluksi käyttää n. 5 min. kriteeristön selailuun Sopikaa kuka kirjaa ajatuksenne ja huolehtikaa ajan käytöstä. Kiitos! Ryhmän tavoitteena on A) perehtyä kriteeristöön, joka on auditoinnin työväline B) tuoda yhteiseen keskusteluun kysymyksiä, havaintoja ja kommentteja kriteeristöstä valitkaa sellaisia kysymyksiä tai havaintoja, joiden arvioitte auttavan myös muita kriteerien tai tasokuvauksien tulkinnassa n. 3-4 havaintoa tai kysymystä Työskentelyyn aikaa 1 h, kahvittelua työskentelyn lomassa Kokoonnumme yhteiseen koulutustilaan klo Vinkki: pohdi/peilaa omaa työhön/tilaan
34 Itsearviointi
35 Itsearviointien toteuttaminen ja niistä saadun tiedon hyödyntäminen Esimerkkinä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tapa toteuttaa ja hyödyntää itsearviointeja: Itsearvioinnit tehdään joka kevät avoimet nuorten illat toiminnasta Arvioinnit kootaan yhteen ja käsitellään alueellisten palvelujen osaston katselmuksessa keväällä 2010 toteutetaan asiakaskysely samalla sapluunalla kaikissa nuorisotaloissa itsearviointien ja asiakaskyselyn tulosten käsittely yhtäaikaisesti Itsearvioinneista saatua tietoa hyödynnetään toimipaikkatasolla osastotasolla
36 Avoimet nuorten illat, itsearvioinnit, syksy 2008 Nuorten toiminta: kriteerit Nuorisotyön Kooste 43 nuorisotalon itsearvioinneista nuorten välinen vuorovaikutus nuorten työnjako vertaisryhmätoiminta päätöksentekorakenne nuorten osallistuminen viestintään osallisuuden laajuus osallisuuden eri osa-alueiden toteutuminen % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% erinomainen hyvä tyydyttävä heikko/puutteellinen ei voi arvioida
37 Itsearvioinnin vaiheet Esimerkki helsinkiläisistä nuorisotyöyksiköistä 2-5 toimipaikkaa, työntekijää noin aika orientaatio min. 1. yksilövaihe 30 min. 2. yhteisövaihe min. 3. jakaminen min. 4. kehittämiskohteiden valinta min. ja kehittämisen suunnitelma
38 Orientaatio Kerrataan kriteeristön periaatteet ja tasojen logiikka: Kohteena yhteisön yhteiset teot (vrt. taso 4 kehittynyt kasvattajayhteisö ) Arvioidaan toimintaa, ei ohjaajien persoonallisia kykyjä tai taipumuksia Arvioidaan tekoja, ei tavoitteita Arviointi suhteessa kriteereihin ja tasokuvauksiin Taso 1ei ole 0-taso; taso 4 edellyttää yhteisötason osaamista ja tiedon jakamista Käytetään neljää tasoa, mutta vältetään juuttumista kriteereihin. Tässä vaiheessa voi käyttää puolikaita eli merkitä arvio tasojen väliin. Ei voi arvioida saraketta käytetään vain, jos työsuhde on ollut muutamien päivien pituinen Kriteerit, joissa useita kohtia keskiarvo eri alakohtien arvio lisätietoja sarakkeeseen (tai kriteeristöpaperiin) Alemmalla tasolla ilmaistua vaatimus sisältyy ylempiin tasoihin
39 Yksilövaihe Ohjaajat tekevät yksilötyönä arvioinnin oman toimipaikkansa avoimet nuorten illat toiminnasta Sovitaan arvioinnin aikajänne Avoimet nuorten illat toiminnassa esim. syys- tai kevätkausi Tavoitteelliset pienryhmät: ryhmän toiminnan puoliväli tai loppuarviointi Leiritoiminta: leirin puoliväli tai loppuarviointi
40 Yhteisövaihe Yksilötyönä tehdyt arvioinnit käydään yhdessä läpi ja yhteinen arvio kirjataan lomakkeelle tai kalvolle Kun yksilötyönä tehdyt arviot poikkeavat toisistaan, on tärkeää keskustella eri näkökulmista (ei vain lasketa yksilöarvioiden keskiarvoa) yhteinen keskustelu työn sisällöistä on arvioinnin yksi parhaista anneista! periaatteena moniäänisyys Arviointi perustuu tasokuvauksiin ja se tulee pystyä perustelemaan mikäli joku kriteereistä on hankala arvioida ja tasokuvauksista ei ole apua merkintä lomakkeeseen ja tieto arviointimallia kehittävälle työryhmälle Kriteerit, joissa useampia alakohtia: mikäli eri kohtien arviot eroavat toisistaan, kuvataan nämä lomakkeen 2-sivulle lisätietoja kohtaan Lähtökohtana se, että ei voi arvioida saraketta ei käytetä Jos yhteinen arviointi tietyn kriteerin kohdalla vaikeaa, se kannattaa jättää lepäämään ja palata siihen myöhemmin Lopuksi palataan aiemmin tehtyyn itsearviointiin ja/tai auditointiin onko tapahtunut muutosta valituissa kehittämiskohteissa
41 Jakaminen Nuorisotalojen arviointien esittely koko yksikölle/alueen muille työntekijöille Lyhyt kommentointi esim. seuraavista asioista: mitkä kriteerit puhututtivat oliko suuria eroja yksilöarvioinneissa onko kehittämiskohteissa tapahtunut kehittymistä onko vielä ajatuksia uusista kehittämiskohteista mahdolliset yhteiset kehittämishaasteet lähitalojen tai alueiden kanssa yhteinen kehittäminen? HUOM! Kehittyminen ei aina ole lineaarista. Esimerkiksi nuorten ryhmän vaihtuessa osallistamisen prosessi käynnistyy usein alkutekijöistä.
42 Kehittämiskohteet Esimiehen rooli kehittämiskohteiden valinnassa ja kehittämistyön mahdollistajana tärkeä Resurssit osiosta ei kannata valita kuin korkeintaan 1 kehittämiskohde ohjaajien teoilla ei nopeasti voi vaikuttaa kaikkiin kriteereihin Suunnitelma toiminnan kehittämisestä kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen Apuna voi käyttää kehittämiskohteet lomaketta Ei enää tavoitekieltä teot -sarakkeessa, esim. nuorten osallisuuden lisääminen lisätään talokokousten määrää, perustetaan talotoimikunta, pidetään yhteinen suunnittelukokous nuorten kanssa osallisuuden lisäämisestä jne. Aikataulutus mahdollisimman tarkasti Vastuuhenkilöstä (yksikössä!) sopiminen Arvioinnin / tsekkauksen ajankohta suunnitelmilla on tapana muuttua
43 Kehittämiskohteet -lomake HELSINGIN Nuorisoasiainkeskus Nuorisotyö /avoimet nuorten illat toimipaikka päivämäärä työryhmä Kehittämiskohteet (valitaan kriteereistä, joita voidaan tarvittaessa yhdistää tai pilkkoa pienempiin kehittämisalueisiin) kirjatkaa teot mahdollisimman konkreettisesti arviointi / tsekkaus = milloin teette seurantaa, esim. työpaikkapalaverin päivämäärä Kehittämisalue Teot Vastuu Milloin Arviointi/ tsekkaus 1 2
44 Auditoinneista ja itsearvioinneista saadun tiedon hyödyntäminen Tutka-malli 1. TULOKSET 4. ARVIOINTI JA PARANTAMINEN 2. TOIMINTATAPA 3. KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN TUTKA malli on jatkuva toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kehä. TUTKA nimi koostuu mallin vaiheiden nimistä. Tulokset = aseta tavoitteet ja tulokset jotka haluat saavuttaa Toimintatapa = suunnittele ja kehitä menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Käytännön soveltaminen = toteuta menettelyä / toimintaa käytännössä Arviointi ja parantaminen = arvioi ja paranna menettelyjä ja niiden soveltamista seurantatiedon avulla (määrällinen ja laadullinen)
45 Arviointi ja kehittäminen AUDITOINTI Kehittämishankkeiden tulosten väliarviointi Kehittämiskohteiden toteuttaminen Uusi auditointi Ulkopuoliset auditoijat Työyhteisö Auditoijat + työyhteisö Palautetilaisuus nuorisotalossa Uusi auditointi: kehittymisen todentaminen Kehittämiskohteiden valinta ja toteutuksen suunnittelu Auditointitulosten käsittely
46 Miksi itsearviointeja? Systemaattinen keino käydä keskustelua työn sisällöistä Auttavat kehittämistyöhön liittyvien valintojen ja priorisoinnin tekemisessä Tukevat jatkuvan kehittämisen kulttuurin syntymistä Auttavat keskustelevan kulttuurin vahvistamisessa Kehittävät arviointi- ja argumentointitaitoja Antavat helposti luettavaa tietoa johdolle ja muiden nuorisotalojen kollegoille omasta toiminnasta Toimivat apuna osaamisen kehittämisen ja koulutuksen suunnittelussa On parhaimmillaan innostavaa ja hauskaa!
47 Itsearviointiprosessin ohjaaminen
48 Itsearvioinnin ohjaamisesta Itsearviointiprosessin ohjaamisessa tärkeää on 1. Virittää osallistujat arvioinnin tekemiseen orientointi motivointi 2. Varmistaa prosessin sujuva eteneminen 3. Varmistaa moniäänisyyden toteutuminen keskustelun virittäminen / rajaaminen 4. Auttaa kriteerien ja tasokuvausten tulkinnassa 5. Huolehtia / varmistaa, että itsearviointiraportin lähetetään sovituille henkilöille ja tallennetaan sovittuun paikkaan
49 Orientointi ja motivointi Orientaatio = Tarvittaessa esitellä n idea Kerrata kriteeristön logiikka Kuvata itsearviointiprosessin vaiheet Painottaa arvioinnin ja kehittämistyön yhteyttä Motivointi = Perustella itsearvioinnin merkitystä Kertoa mihin ja miten itsearviointitietoa käytetään itsearvioinnin yhteys kehittämistyöhön ja työn suunnitteluun Innostaa keskusteluun
50 Itsearvioinnin ohjaajan roolista Itsearvioinnin ohjaajalla kaksi erilaista roolia 1. Arviointiprosessin ohjaaja asiantuntija itsearvioinnin ohjaamisessa sisällön asiantuntijoina itsearviointia tekevät ohjaajat Voiko prosessin ohjaaja määritellä oikean tason? 2. Sisällön asiantuntija nuorisotyön ja oman kunnan toiminnan sisältöjen asiantuntija osaaja roolien erilaisuus, mutta toisinaan kaksoisrooli
Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen
Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen Mikä on nuorten tieto ja neuvontatyön vertaisja itsearviointimalli Erityisesti nuorten tieto- ja neuvontatyöhön
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta
Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta
LisätiedotVertais- ja itsearviointimallit nuorten tietoja neuvontatyössä verkkokoulutus
Vertais- ja itsearviointimallit nuorten tietoja neuvontatyössä verkkokoulutus 14.3.2018 Koulutuksen tavoitteet 1. Vertais- ja itsearviointimalleihin perehtyminen 2. Saada valmiudet vertaisarviointien tekemiseen
Lisätiedotitsearviointimalli TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD
Nuorisotyön TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Perusidea Mahdollisuus tehdä itsearviointi ohjatusti ohjaus = mallin logiikan esittely / mieleen palauttaminen paikalla vetäjä, joka auttaa kriteerien / tasokuvausten
LisätiedotNuorisotyön laadun arvioinnista ja merkityksestä
laadun arvioinnista ja merkityksestä Sosiaalinen hyvinvointi yhteisöjen voimavarana miten rakennan yhteisöllisyyttä? Jyväskylä 28.4.2010 Merja Hovi Helsingin nuorisoasiainkeskus Näkökulmat Nuorisotalo
LisätiedotNuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli
7.2.2017 www.nuorisokanuuna.fi 1 Nuorisotyön laadun arviointi Nuorisotyön itsearviointi- ja auditointimalli Laatukriteerein tuotetaan yhteistä käsitystä siitä, millainen nuorisotyö on hyvää ja tavoiteltavaa
LisätiedotNuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli
Auditointikoulutus II Tampere 16. 17.11.2010 Nuorten osallistuminen auditointeihin Pks kokemukset ja vinkit 15.11.2010 P.Mäkelä 1 Taustaa Lähtökohta: Auditointi ja itsearviointi > nuorisotyön kehittäminen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola
Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli
LisätiedotAuditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014
Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa
LisätiedotNUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011
NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011 1/6 1. Ohjaajien työ ja vastuujaot Työ ja vastuujaot on yhdessä sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan
LisätiedotNuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi. Kanuuna-ajot Marika Westman
Nuorisotaloilla tehtävän verkkonuorisotyön arviointi Kanuuna-ajot 31.10.2012 Marika Westman Nuorisotalojen verkkotyö Helsingissä Verkkonuorisotyö alueellisilla nuorisotaloilla: Sosiaalisen median hyödyntäminen
LisätiedotKäsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin. Merja Hovi Tero Luukkonen Pekka Mäkelä Viula Pakka Harri Taponen Marika Westman
Nuorisotyön arviointi Käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin Merja Hovi Tero Luukkonen Pekka Mäkelä Viula Pakka Harri Taponen Marika Westman 1 Nuorisotyön arviointi Käsikirja
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotHYVÄ AUDITOINTIKOULUTUS - miten? Oulu 28.-29.10.2013 Tero Luukkonen ja Meiju Hovi
HYVÄ AUDITOINTIKOULUTUS - miten? Oulu 28.-29.10.2013 Tero Luukkonen ja Meiju Hovi OHJELMA Maanantai 28.10. klo 12.30 viritys koulutukseen Meiju klo 13.00 miten auditointikoulutus tehdään Tero avoimet nuorten
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotNUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011
1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla
LisätiedotKoulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin
Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotOHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista
LisätiedotAutenttisuutta arviointiin
Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön
LisätiedotTYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015
TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotAuditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011
Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotSinä itse. Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri
Sinä itse Esimiesarvio esimiestyön kehittämisen tukena Päivi Visuri Miksi esimiesarvioita tehdään? Oulun kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoitteeksi johtamistyön tukeminen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotLUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA
LisätiedotTULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN
www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotSuomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa
Auditointikoulutus 14.2.2019 2 Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa. 14.2.2019 3 14.2.2019 4 Tähtimerkit osa-alueittain 14.2.2019 5 14.2.2019 6 Tähtiseura-ohjelman polussa 3 vaihetta 14.2.2019 7 14.2.2019
LisätiedotSeurakehittäjät Paasitorni. Tiistai Auditointikäsikirja ja uudistettu auditointiprosessi
Seurakehittäjät 10.-11.9.2018 Paasitorni Tiistai 11.9.2018 Auditointikäsikirja ja uudistettu auditointiprosessi 11.9.2018 2 Suomalainen seuratoiminta loistaa Tähtiseurassa. 11.9.2018 3 11.9.2018 4 Tähtimerkit
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotTIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen
TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotJOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI
JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotOsallistuminen teemaryhmä
Osallistuminen teemaryhmä Loppuraportointi 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi 1.Osallistumisen teemaryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen
LisätiedotProjektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci
Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotASIAKKAAT PALVELUN AUDITOIJINA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja
ASIAKKAAT PALVELUN AUDITOIJINA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla 1 KOUVOLAN LAITOSYKSIKKÖ Huumevieroitusyksikkö Piikkisiili Hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja yhteisöhoidon periaatteisiin
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi
Ilo ja oppiminen näkyviksi -pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Nyt on pedagogiikan aika! Miten määrittelemme pedagogiikkaa? Mitä se tarkoittaa varhaiskasvatuksen
LisätiedotMark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name
Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotVarhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen
Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen Varhaiskasvatusjohtaja Mikko Mäkelä Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 Arvioinnin kokonaisuus Järvenpään kaupunki Mikko Mäkelä 3.8.2018 2 Velvoite arviointiin
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotKonsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Opetusneuvos Leena
LisätiedotTeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion
1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotFokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä
Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotItsearviointimateriaali
03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa
LisätiedotSÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT
1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio
LisätiedotPaikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.
Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotTyöpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut
Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä
LisätiedotItsearviointi ja laadunhallinta
Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009
OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala
ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen
LisätiedotVuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020
Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.
LisätiedotArviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari
Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat
LisätiedotVirvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö
Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien
LisätiedotKokemuksia osaamisperustaisuudesta
Kokemuksia osaamisperustaisuudesta Opintojaksot: Tuotteistan palveluni Minä esimiehenä Palveluliiketoiminnan koulutus Tuija Heikkilä ja Tuija Ylä-Viteli Valmennussuunnitelma Vuositeemat 1. vuoden teema:
LisätiedotKÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu
1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan
LisätiedotKokkola ja nuorisopalvelut
Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki
TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen
LisätiedotArvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014
Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.
LisätiedotLiikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab
1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotKokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake
Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotToimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa
Laatuykkönen 4.12.2018 Toimikuntien jäsenet laadunvarmistajan roolissa Opetusneuvos Leena Koski Leena.koski@oph.fi Työelämätoimikuntien tehtävät OSALLISTUMINEN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISEEN Työelämätoimikunnat
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotKorkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen
Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotMiten keskustella yhdessä arviointituloksista? Tämä ohjeistus on tarkoitettu Sykettätyöhön.fi-palvelun käyttäjille.
Miten keskustella yhdessä arviointituloksista? Tämä ohjeistus on tarkoitettu Sykettätyöhön.fi-palvelun käyttäjille. Sykettätyöhön.fi-palvelu työpaikan kehittämisen apuna Sykettätyöhön.fi-palvelu tukee
Lisätiedot31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni
31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN
Lisätiedot