Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorisotyön auditointi- ja itsearviointimalli"

Transkriptio

1 KOULUTUKSEN TAVOITTEET

2 Koulutuksen tavoitteet 1. Perehtyä in 2. Saada valmiudet auditointien tekemiseen 3. Oppia itsearviointiprosessin tekeminen

3 Mikä, miksi, miten?

4 Mikä on nuorisotyön? Erityisesti nuorisotyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoa: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Vaikuttamistoiminta 5. Verkkoperustainen nuorisotyö Käyttötapoina: 1. Auditoinnit vertaisidea 2. Itsearvioinnit toimipaikkatasolla tai toimintamuodoittain

5 Mihin a tarvitaan? Työtä ja toimintaa on mitattu vuosikymmeniä syntynyt tarve myös laadulliselle arvioinnin välineelle Nuorisotyön ssa arvioinnin kohteina nuorisotyön kasvatuksellisuus nuorisotyön käytännön laatu Arviointi itsessään ei riitä arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena keino kuvata toimintaa ja avata sen sisältöä keino asettaa konkreettisia tavoitteita Kriteerien ja tasojen avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä nuorille

6 Matkan varrella huomattua Nuorisotyön on yksi keino tai väline: 1. Tehdä työtä näkyväksi toimintojen ja sitä kautta nuorisotyön kuvaaminen auttaa nuorisotyön merkityksen ja vaikutuksen perustelussa 2. Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä 3. Perehdyttää uusia työntekijöitä 4. Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita 5. Kehittää arviointiosaamista ja taitoja palautteen antamisessa 6. Oppia kollegojen työstä hyvät ideat ja käytännöt (ja vähän huonommistakin oppiminen )

7 Auditointiprosessi ja auditoijan rooli

8 Koulutusosion sisältö: Auditointiprosessi auditoinnin vaiheet auditoijien näkökulmasta 1. Valmistautuminen auditointiin 2. Auditointitilanne 3. Arviointi 4. Auditointiraportti 5. Palautepalaveri 6. Auditoinnin jälkeen Auditoijan rooli Auditoijan tehtävät Auditoijan ammatillisuus ja eettisyys

9 Mitä on auditointi Auditointi on arviointia Arviointi on suhdekäsite, se perustuu tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja/tai sovittujen kriteerien tarkasteluun kriteerit ja tasokuvaukset ohjaavat auditointia arviointi tulee pystyä perustelemaan suhteessa kriteereihin Arviointi on arvosidonnaista Arvioinnin kohteeksi nostetaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja arvostettavina Arvioinnilla on toimintaa ohjaava vaikutus Sitä saa, mitä mittaa tai arvioi.

10 1. Valmistautuminen auditointiin Yhteys auditoitavaan toimipaikkaan sovitaan auditointiparin kanssa kumpi hoitaa tarkan auditointiajankohdan sopiminen palautepalaverin ajankohdan sopiminen työyhteisön esimiehen on tärkeä olla läsnä Materiaaliin tutustuminen esim. nuorisotilan kotisivuihin tutustuminen Kriteerien ja tasokuvausten kertaus Työnjako auditointiparin/tiimin välillä havainnointia kaikista kriteereistä tekevät kumpikin, mutta ne kriteerit, joista tulee kysyä, kannattaa jakaa mistä asioista jutellaan nuorten ja ohjaajien kanssa, millä työnjaolla

11 2. Auditointitilanne Kesto n. 2 h (Kanuuna-auditointi n. 1-1,5 h) Menetelmät havainnointi nuorten kanssa keskustelu ohjaajien kanssa keskustelu Kysymyksiä niistä kriteereistä, joista ei saa riittävästi tietoa havainnoimalla kysymyksiä voi tehdä ohjaajille auditoinnin aikanakin tarvittaessa ajan varaaminen kysymysten tekemiselle auditoinnin jälkeen Auditoinnin aika työparin kanssa kannattaa jakaa tietoa omista havainoista ja keskusteluista nuorten & ohjaajien kanssa mistä tarvitaan lisää tietoa Itsenäisen arvioinnin tekeminen kriteeristöön tai auditointilomakkeeseen

12 3. Arviointi Ensin yksilötyönä arviointi illasta kriteeristön ja tasokuvausten avulla auditointitilanteen aikana tehdyn arvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen tässä vaiheessa voi käyttää puolikkaita (lopullisessa auditointiraportissa vain kokonaisia numeroita) Yhteisen arvioinnin tekeminen työparin kanssa kaikkien kriteerien arvioiminen ei voi arvioida saraketta käytetään, mikäli havainnot ja keskustelut eivät ole antaneet riittävästi tietoa ko. kriteeristä maininta lisätietoja sarakkeeseen kootaan huomiot vahvuuksista ja kehittämiskohteista ja valitaan niistä muutamia yhteiseen arviointiin

13 4. Auditointiraportti Kriteerien osalta täytetään heti auditoinnin jälkeen Kimputus kriteerin arvioinnin tarkempi avaaminen tarvittaessa lisätietoja sarakkeessa Sopiminen siitä, kumpi kirjoittaa auditointiraportin lopulliseen muotoon sähköpostitse tai puhelimitse tekstin lopullinen hiominen Hyvän auditoijan ominaisuudet dokumentoituvat raporttia kirjoittaessa sopiva määrä vahvuuksia ja kehittämiskohteita pitkä litania vahvuuksia voi aiheuttaa inflaation vastaavasti runsas kehittämistä vaativien kriteerien listaus voi vaikeuttaa kehittämiskohteiden valintaa ja latistaa innostusta työn kehittämiseen Raportin on tarkoitus hyödyntää a) työyhteisöä / työparia / ohjaajaa kehittämään työtä b) organisaatiota kehittämään auditoitua toimintamuotoa

14 auditointiraportti jatkuu Kaikki raportin lukijat eivät ole paikalla auditointitilanteessa kirjoita kuvailevaa tekstiä, jotta henkilö, joka ei ole ollut paikalla, saa käsityksen illan sisällöstä ja auditoijien arvioinnista Vahvuudet ja kehittämiskohteet kirjoitetaan kokonaisina lauseina. Arviointi pitää pystyä perustelemaan Kertokaa, mikä havainnointien ja keskustelujen perusteella saa teidät nostamaan vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi juuri nämä asiat Vinkki: kirjaa auditoinnin aikana havaintoja muistiin, esim. vuorovaikutuksen aktiivisuus Ohjaajat hallitsivat tilat hyvin 3 (ulkotiloja ei tsekattu) Ohjaajien aloitteellisuus tyydyttävää vuorovaikutus-tilanteisiin ei kovin aktiivisesti hakeuduttu. Tilanneherkkyys tasokuvausten perusteella tasoa 1 ohjaajat viettivät aikaa melko paljon keskenään

15 Auditointiraportti: kehittämiskohteet Kehittämiskohteet valitaan suoraan kriteereistä Kehittämiskohteita kuvatessa voi käyttää toisaalta toisaalta ilmausta, esim. Osallisuustoimintaan on luotu rakenne (talokokoukset), mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti ohjaajavetoista. Kehittämisalueena näemmekin olemassa olevien rakenteiden paremman hyödyntämisen "hengen puhaltamisen rakenteisiin. Ohjaajien työotteesta välittyi kiinnostus nuorten kuuntelemiseen, joten lähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat erinomaiset. Vältä ilmaisuja tulee, pitää olla, täytyy yms. käskymuotoja, sillä auditoija ei ole konsultti Ohjaajien tulee kiinnittää enemmän huomiota nuorten osallistamiseen. (= kehotus tai ohje) Nuorten osallistaminen rajoittui kahvilan pitämiseen (= havainto ja kuvaus) Kriittisen ja rakentavan palautteen antamisessa ei tarvitse arkailla, sillä työyhteisö on yleensä tietoisia omista kehittämiskohteistaan. Olennaista on se, miten asia ilmaistaan.

16 Auditointiraportti: vahvuudet Vahvuutena voidaan mainita usean kriteerin näkökulmia sisältävä ajatus tai toimintatapa, käytäntö, idea tms., joka ei suoraan ole kriteereistä, esim. Tilat ovat todella siistit ja hyvät ja niitä käytetään tehokkaasti. Yhteisössä on lämmin, hyvä henki ja keskinäinen vuorovaikutus toimii kaikkiin suuntiin. Vahvuuksissa voi kuvata havaittua ilmapiiriä, esim. Tunnelma talolla oli illan aikana leppoisa ja turvallinen. Vahvuudet löytyvät yleensä luontevasti kriteereistä, jotka on arvioitu erinomaisiksi tai hyviksi Vahvuudeksi voidaan nostaa myös kriteeri, joka kokonaisuutena ei vielä ole erinomaisella tai hyvällä tasolla, esim. Vaikka yhteistyö verkostoissa ei vielä tunnukaan toimivan erityisen hyvin, maininnan ansaitsee ohjaajien aktiivinen ote, sinnikkyys ja luovien ratkaisujen etsiminen verkostojen aktivoimiseksi.

17 Esimerkkejä vahvuuksien kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Tila uusi, siisti ja monipuolinen, mutta kohderyhmä hieman väärä kyseiselle tilalle. Työntekijöiden määrä suhteessa kävijöiden määrään hyvä. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: Auditointi-illan aikana asiakasmäärä oli varsin pieni ja tytöt puuttuivat kokonaan. X:n kehittämishaasteeksi voisikin nimetä uuden, monimuotoisemman asiakaskunnan saavuttamisen talolle. Nyt talon isojen toiminta on pitkälti määrittynyt tietyn "vakioporukan" kautta muiden nuorten puuttuessa. Asiakaskunnasta puuttuivat pitkälti myös maahanmuuttajanuoret (suhteutettuna alueen väestörakenteeseen). Toiminnan suunnitelmallisuus sai auditointi-iltana heikon arvion, sillä toimintaa ei suunnitella illalle etukäteen vaan illan annettiin muotoutua nuorten mukaan. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon vakioporukan, mutta jatkon kannalta avoimen toiminnan sisältöä voi pohtia, niin että se aktivoi ja innostaa uusia nuoria tulemaan talolle ja toimimaan siellä. Vertaisohjaaja- ja/tai apuohjaajatoiminta puuttuu tällä hetkellä X:n nuorisotalolta. Paikalla olleista nuorista osa oli ollut tet-harjoittelussa talolla, joten pohjaa vastuullisemman toimijaroolin omaksumiseen/ kouluttamiseen talolla on olemassa. Kehittämisalueeksi nousee nuorten osallisuuden eri osa-alueiden kehittäminen sekä nuorten eri toimijaroolien kehittäminen ja nuorten vastuullisen toiminnan tukeminen.

18 Esimerkkejä kehittämisalueiden kuvaamisesta Esimerkki ei niin hyvästä tekstistä: Toiminnan suunnitelmallisuuteen ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota... Mainostusta ja markkinointia nuorille pitäisi kehittää. Esimerkki kuvailevasta tekstistä: X:n nuorisotalon tilat ovat monipuoliset ja mahdollistavat erilaisten toimintojen toteuttamisen illan aikana. Ohjaajien työskentely tapahtui jouhevasti ja he jakoivat huomionsa tasapuolisesti paikalla olevien nuorten kesken. Myös tet-harjoittelija oli mukana nuorten kanssa toimittaessa. Ilmapiiri illan aikana oli leppoisa ja turvallinen. Avoimelle toiminnalle on X:ssa määritelty kasvatuksellisia tavoitteita ja nuorten osallistuminen iltojen toteutukseen on mahdollistettu toiminnan rakenteissa (esim. talokokoukset ja kioskitoiminta). Auditointi-illalle toimintaa ei kuitenkaan oltu suunniteltu ennalta, vaan ilta eteni nuorten omien aloitteiden/olemisen mukaan. Muutenkin avointa toimintaa ja etenkin nuorten osallisuustoimintaa oli hankala arvioida kyseisen illan perusteella nuorten vähyydestä johtuen. Vahvuudeksi voi mainita sen, että pienessä työyhteisössä ohjaajat ovat sopineet vastuujaoista toiminnassa ennakkoon ja heidän vahvuuksiaan ja osaamistaan hyödynnetään avoimessa toiminnassa (1. kriteeri). Tätä oli kuitenkin hankala todeta auditointi-illan aikana, jonka toiminnallisuus rakentui spontaanisti. Vahvuuksiin kuuluu osallisuustoimintojen rakenteet, jotka ovat suunniteltuja ja myös nuorille läpinäkyviä (talokokousten aikataulut, pöytäkirjat, idealistat ilmoitustaululla).

19 5. Palautepalaveri Ennen palaveria auditointiraportti lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen Palautepalaverissa ovat läsnä auditoijat työyhteisö mahdollisimman laajasti työyhteisön esimies Palautepalaveri järjestetään pikaisesti auditoinnin jälkeen, jotta arvioinnin perustelut ovat vielä tuoreessa muistissa, 2 pv-2 viikkoa auditoinnista Palaverin kesto n. 1 h Puheenjohtajana toinen auditoijista Keskustelussa nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämisalueet kaikkia kriteereitä ei ole tarpeen käydä läpi Annetut tasomääritykset on pystyttävä tarvittaessa perustelemaan yhteisöllä mahdollisuus korjata väärinkäsitykset tasoja voidaan perustellusti muuttaa Palaute annetaan suhteessa kriteereihin palaute kohdentuu tekoihin ja asioihin - ei henkilöihin auditoijien tulee pystyä perustelemaan arviointinsa vinkki: kirjatkaa auditoinnin aikana perusteluja muistiin Palautteessa ei konsultoida Auditoijat antavat havaintonsa työyhteisön käyttöön.

20 6. Auditoinnin jälkeen Auditointiraportti lähetetään palautepalaverin jälkeen sovituille henkilöille (Hki-Espoo-Vantaa: koordinaattori) Luottamuksellisuus auditointiraportin ja muun auditoinnin aikana syntyneen materiaalin säilyttäminen uteliaiden silmien ulottumattomissa Arvioinnin jatkokäsittely on työyhteisön ja lähiesimiehen vastuulla Tarvittaessa auditoitujen toimipaikkojen kokemukset voi koota joko kyselyllä tai työyhteisöjä jututtamalla auditointiprosessin kehittäminen Auditointi (voi) antaa ideoita myös oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen!

21 Auditoijan rooli Tarkastelee asioita ammatillisesti ja eettisesti Perustaa arviointinsa kriteereille Muistaa arvioinnin luottamuksellisuuden Auditointitilanteessa herkistyy kuulemaan, näkemään, havainnoimaan sekä kysyy tarvittaessa On herkkä tilanteille Lähestyy asioita rakentavasti Osaa ja haluaa toimia vuorovaikutteisesti On utelias, kiinnostunut ja avoin kollegojen työtä kohtaan Ei vertaile auditoitavaa toimintaa omaan toimipaikkaan on avoin uusille asioille ja näkökulmille Kriittinen ystävä ei ohjeista, neuvo ja määritä kehittämiskohteita on asiallinen ja oikeudenmukainen osaa antaa rakentavaa, kannustavaa ja rehellistä palautetta haluaa oppia itsekin

22 Antoisaa (koe)auditointia!

23 KRITEERIT Tampere Pekka Mäkelä

24 Auditointi kriteerien avulla Auditoinnin kohteena vain ja ainoastaan sovittu toimintamuoto (avoimet nuorten illat, tavoitteelliset pienryhmät, leiritoiminta) auditoijan kyky yhtäältä rajata, toisaalta hahmottaa kokonaisuus toiminta ja teot ei tavoitteet ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt tai taipumukset esim. kriteeri 3 (ohjaajien aktiivisuus) ei arvioida ohjaajia tyyppeinä vaan heidän tapaansa olla läsnä illan toiminnassa ja nuorten kanssa. Jokainen ohjaaja toki toteuttaa läsnäoloaan oman persoonallisen tapansa kautta esim. toiset ovat puheliaampia kuin toiset

25 Kriteerien jaottelu / avoimet nuorten illat Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit ohjaajien toiminta tavoitteellisuus toiminnan suunnittelu ja sisältö menetelmät kasvatuksellisuus toimintamallit yhteistyö, verkostot vuorovaikutus osallisuus ideointiin, suunnitteluun, toimintaan, arviointiin laajuus nuorten välinen vuorovaikutus henkilöstö-, tila- ja toimintaresurssit viestintä kestävä kehitys

26 AVOIMET NUORTEN ILLAT Työyhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit 1.Ohjaajien vastuujaot 2.Ohjaajien osaamisen hyödyntäminen 3.Tilan ja tilanteiden hallinta 4.Vuorovaikutuksen aktiivisuus 5.Nuorten kohtaaminen yksilöinä 6.Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa asiakaspalaute, tunnusluvut 7.Alueen tuntemus 8.Yhteistyö ja verkostot 9.Toiminnan suunnitelmallisuus 10.Sukupuolisensitiivisyys 11.Monikulttuurisuus-yhdenvertaisuus 12.Nuorisotyölliset menetelmät ja välineet 13.Ympäristökasvatus 14.Mediakasvatus 15.Terveiden elämäntapojen edistäminen 16.Yhteistyö kotien kanssa 17.Toimintamallit 18.Säännöt 19.Turvallisuus 20.Ohjaajien välinen vuorovaikutus 21.Käytös- ja puhekulttuuri 22.Nuorten oppiminen 23.Osallisuuden eri osaalueiden toteutuminen 24.Osallisuuden laajuus 25.Nuorten osallistuminen viestintään 26.Päätöksentekorakenne 27.Vertaisryhmätoiminta 28.Nuorten työnjako, kuormittavuus 29.Nuorten välinen vuorovaikutus 30.Ohjausresurssit 31.Tilojen hyödyntäminen 32.Tilojen kalustus ja sisustus 33.Toimintavälineet 34.Tietokoneet 35.Tilojen siisteys ja yleisilme 36.Kestävä kehitys lajittelu, kalusteet, energiankulutus 37.Nuorille suunnattu tiedotusmateriaali

27 Kriteerit ja tasokuvaukset Arviointitasot 4 tasoa: erinomainen (4), hyvä (3), tyydyttävä (2), heikko/puutteellinen (1) Kriteerien ja tasojen logiikka tasokuvaukset luonnehdintoja ko. tasolle pääsemisen edellytyksistä osa tasoista normatiivisia, esim. toimintamallit ja turvallisuus alemmalla tasolla mainittu hyvä toiminta tai käytäntö sisältyy korkeamman tason kuvaukseen, vaikka sitä ei enää erikseen mainita erinomaisella tasolla teot koko työyhteisölle tai työparille yhteisiä erinomaisesti toimiva yksittäinen työntekijä ei voi yksin saavuttaa erinomaista tasoa

28 Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä ohjaajien vastuujaot ARVIOINTI- KRITEERIT 4 ERINOMAINEN 3 HYVÄ 2 TYYDYTTÄVÄ 1 PUUTTEELLINEN /HEIKKO 1. Ohjaajien vastuujaot Nuorten iltaan liittyvät työnjaot on yhdessä ennakolta sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan tilanteiden mukaan joustavasti ja tasapuolisesti. Nuorten iltaan liittyvät työ- ja vastuujaot on sovittu ennakkoon. Työ- ja vastuujaoista sovitaan tilannekohtaisesti toiminnan aikana. Työ ja vastuujaot ovat epäselvät.

29 Esimerkki avoimet nuorten illat toiminnan kriteeristä tilan ja tilanteiden hallinta 3. Tilan ja tilanteiden hallinta Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat sisä- ja ulkotilat (tilan lähialue) hallinnassa ja he ovat aktiivisesti nuorten kanssa. Ohjaajilla on kaikki käytössä olevat tilat hallinnassa ja he ovat aktiivisesti läsnä. Ohjaajat kiertävät käytössä olevissa tiloissa (valvontanäkökulma ). Ohjaajien työajasta kuluu aikaa toimistossa tai tehtävissä, joihin ei liity vuorovaikutusta nuorten kanssa. Ohjaajien toiminnassa näkyy herkkyys ryhmän tai yksilön tarpeille (tilannetaju). Ohjaajat kohtelevat nuoria tasapuolisesti. Aika ei kulu yhden ryhmän tai nuoren kanssa. Ohjaajien aika kuluu pääosin yhden / tietyn nuorisoryhmän / nuorten kanssa. Ohjaajat ovat keskenään ja saman ryhmän / nuoren kanssa.

30 Kriteerien käyttö Kriteerit, joissa useampia osioita auditoinnin aikana osioita arvioidaan erillisinä auditointiraporttiin merkitään keskiarvo mikäli eri osiot on arvioitu eri tasoisiksi kirjataan lisätietoja sarakkeeseen tästä tieto esim. ANI 6, Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa: Asiakaspalautekäytäntö on monipuolinen, mutta tunnuslukujen hyödyntäminen on vähäistä.

31 Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa 1 tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena

32 Kriteerien käyttö Ei voi arvioida -sarake käytetään, jos yhteistä arviota tehdessä huomataan,että havainnot eivät riitä arvioimaan ko. kriteeriä ja ohjaajilta ei ole huomattu kysyä asiasta tarkemmin EI ole ns. 0-taso mikäli toiminta arvioidaan sellaiseksi, että se ei saavuta tasoa 1, käytetään kuitenkin tätä tasoa tuodaan esiin auditointiraportissa esim. kehittämiskohteena

33 Ohjeet kriteerien käsittelyyn Tarvittaessa voitte aluksi käyttää n. 5 min. kriteeristön selailuun Sopikaa kuka kirjaa ajatuksenne ja huolehtikaa ajan käytöstä. Kiitos! Ryhmän tavoitteena on A) perehtyä kriteeristöön, joka on auditoinnin työväline B) tuoda yhteiseen keskusteluun kysymyksiä, havaintoja ja kommentteja kriteeristöstä valitkaa sellaisia kysymyksiä tai havaintoja, joiden arvioitte auttavan myös muita kriteerien tai tasokuvauksien tulkinnassa n. 3-4 havaintoa tai kysymystä Työskentelyyn aikaa 1 h, kahvittelua työskentelyn lomassa Kokoonnumme yhteiseen koulutustilaan klo Vinkki: pohdi/peilaa omaa työhön/tilaan

34 Itsearviointi

35 Itsearviointien toteuttaminen ja niistä saadun tiedon hyödyntäminen Esimerkkinä Helsingin nuorisoasiainkeskuksen tapa toteuttaa ja hyödyntää itsearviointeja: Itsearvioinnit tehdään joka kevät avoimet nuorten illat toiminnasta Arvioinnit kootaan yhteen ja käsitellään alueellisten palvelujen osaston katselmuksessa keväällä 2010 toteutetaan asiakaskysely samalla sapluunalla kaikissa nuorisotaloissa itsearviointien ja asiakaskyselyn tulosten käsittely yhtäaikaisesti Itsearvioinneista saatua tietoa hyödynnetään toimipaikkatasolla osastotasolla

36 Avoimet nuorten illat, itsearvioinnit, syksy 2008 Nuorten toiminta: kriteerit Nuorisotyön Kooste 43 nuorisotalon itsearvioinneista nuorten välinen vuorovaikutus nuorten työnjako vertaisryhmätoiminta päätöksentekorakenne nuorten osallistuminen viestintään osallisuuden laajuus osallisuuden eri osa-alueiden toteutuminen % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% erinomainen hyvä tyydyttävä heikko/puutteellinen ei voi arvioida

37 Itsearvioinnin vaiheet Esimerkki helsinkiläisistä nuorisotyöyksiköistä 2-5 toimipaikkaa, työntekijää noin aika orientaatio min. 1. yksilövaihe 30 min. 2. yhteisövaihe min. 3. jakaminen min. 4. kehittämiskohteiden valinta min. ja kehittämisen suunnitelma

38 Orientaatio Kerrataan kriteeristön periaatteet ja tasojen logiikka: Kohteena yhteisön yhteiset teot (vrt. taso 4 kehittynyt kasvattajayhteisö ) Arvioidaan toimintaa, ei ohjaajien persoonallisia kykyjä tai taipumuksia Arvioidaan tekoja, ei tavoitteita Arviointi suhteessa kriteereihin ja tasokuvauksiin Taso 1ei ole 0-taso; taso 4 edellyttää yhteisötason osaamista ja tiedon jakamista Käytetään neljää tasoa, mutta vältetään juuttumista kriteereihin. Tässä vaiheessa voi käyttää puolikaita eli merkitä arvio tasojen väliin. Ei voi arvioida saraketta käytetään vain, jos työsuhde on ollut muutamien päivien pituinen Kriteerit, joissa useita kohtia keskiarvo eri alakohtien arvio lisätietoja sarakkeeseen (tai kriteeristöpaperiin) Alemmalla tasolla ilmaistua vaatimus sisältyy ylempiin tasoihin

39 Yksilövaihe Ohjaajat tekevät yksilötyönä arvioinnin oman toimipaikkansa avoimet nuorten illat toiminnasta Sovitaan arvioinnin aikajänne Avoimet nuorten illat toiminnassa esim. syys- tai kevätkausi Tavoitteelliset pienryhmät: ryhmän toiminnan puoliväli tai loppuarviointi Leiritoiminta: leirin puoliväli tai loppuarviointi

40 Yhteisövaihe Yksilötyönä tehdyt arvioinnit käydään yhdessä läpi ja yhteinen arvio kirjataan lomakkeelle tai kalvolle Kun yksilötyönä tehdyt arviot poikkeavat toisistaan, on tärkeää keskustella eri näkökulmista (ei vain lasketa yksilöarvioiden keskiarvoa) yhteinen keskustelu työn sisällöistä on arvioinnin yksi parhaista anneista! periaatteena moniäänisyys Arviointi perustuu tasokuvauksiin ja se tulee pystyä perustelemaan mikäli joku kriteereistä on hankala arvioida ja tasokuvauksista ei ole apua merkintä lomakkeeseen ja tieto arviointimallia kehittävälle työryhmälle Kriteerit, joissa useampia alakohtia: mikäli eri kohtien arviot eroavat toisistaan, kuvataan nämä lomakkeen 2-sivulle lisätietoja kohtaan Lähtökohtana se, että ei voi arvioida saraketta ei käytetä Jos yhteinen arviointi tietyn kriteerin kohdalla vaikeaa, se kannattaa jättää lepäämään ja palata siihen myöhemmin Lopuksi palataan aiemmin tehtyyn itsearviointiin ja/tai auditointiin onko tapahtunut muutosta valituissa kehittämiskohteissa

41 Jakaminen Nuorisotalojen arviointien esittely koko yksikölle/alueen muille työntekijöille Lyhyt kommentointi esim. seuraavista asioista: mitkä kriteerit puhututtivat oliko suuria eroja yksilöarvioinneissa onko kehittämiskohteissa tapahtunut kehittymistä onko vielä ajatuksia uusista kehittämiskohteista mahdolliset yhteiset kehittämishaasteet lähitalojen tai alueiden kanssa yhteinen kehittäminen? HUOM! Kehittyminen ei aina ole lineaarista. Esimerkiksi nuorten ryhmän vaihtuessa osallistamisen prosessi käynnistyy usein alkutekijöistä.

42 Kehittämiskohteet Esimiehen rooli kehittämiskohteiden valinnassa ja kehittämistyön mahdollistajana tärkeä Resurssit osiosta ei kannata valita kuin korkeintaan 1 kehittämiskohde ohjaajien teoilla ei nopeasti voi vaikuttaa kaikkiin kriteereihin Suunnitelma toiminnan kehittämisestä kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen Apuna voi käyttää kehittämiskohteet lomaketta Ei enää tavoitekieltä teot -sarakkeessa, esim. nuorten osallisuuden lisääminen lisätään talokokousten määrää, perustetaan talotoimikunta, pidetään yhteinen suunnittelukokous nuorten kanssa osallisuuden lisäämisestä jne. Aikataulutus mahdollisimman tarkasti Vastuuhenkilöstä (yksikössä!) sopiminen Arvioinnin / tsekkauksen ajankohta suunnitelmilla on tapana muuttua

43 Kehittämiskohteet -lomake HELSINGIN Nuorisoasiainkeskus Nuorisotyö /avoimet nuorten illat toimipaikka päivämäärä työryhmä Kehittämiskohteet (valitaan kriteereistä, joita voidaan tarvittaessa yhdistää tai pilkkoa pienempiin kehittämisalueisiin) kirjatkaa teot mahdollisimman konkreettisesti arviointi / tsekkaus = milloin teette seurantaa, esim. työpaikkapalaverin päivämäärä Kehittämisalue Teot Vastuu Milloin Arviointi/ tsekkaus 1 2

44 Auditoinneista ja itsearvioinneista saadun tiedon hyödyntäminen Tutka-malli 1. TULOKSET 4. ARVIOINTI JA PARANTAMINEN 2. TOIMINTATAPA 3. KÄYTÄNNÖN SOVELTAMINEN TUTKA malli on jatkuva toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kehä. TUTKA nimi koostuu mallin vaiheiden nimistä. Tulokset = aseta tavoitteet ja tulokset jotka haluat saavuttaa Toimintatapa = suunnittele ja kehitä menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi Käytännön soveltaminen = toteuta menettelyä / toimintaa käytännössä Arviointi ja parantaminen = arvioi ja paranna menettelyjä ja niiden soveltamista seurantatiedon avulla (määrällinen ja laadullinen)

45 Arviointi ja kehittäminen AUDITOINTI Kehittämishankkeiden tulosten väliarviointi Kehittämiskohteiden toteuttaminen Uusi auditointi Ulkopuoliset auditoijat Työyhteisö Auditoijat + työyhteisö Palautetilaisuus nuorisotalossa Uusi auditointi: kehittymisen todentaminen Kehittämiskohteiden valinta ja toteutuksen suunnittelu Auditointitulosten käsittely

46 Miksi itsearviointeja? Systemaattinen keino käydä keskustelua työn sisällöistä Auttavat kehittämistyöhön liittyvien valintojen ja priorisoinnin tekemisessä Tukevat jatkuvan kehittämisen kulttuurin syntymistä Auttavat keskustelevan kulttuurin vahvistamisessa Kehittävät arviointi- ja argumentointitaitoja Antavat helposti luettavaa tietoa johdolle ja muiden nuorisotalojen kollegoille omasta toiminnasta Toimivat apuna osaamisen kehittämisen ja koulutuksen suunnittelussa On parhaimmillaan innostavaa ja hauskaa!

47 Itsearviointiprosessin ohjaaminen

48 Itsearvioinnin ohjaamisesta Itsearviointiprosessin ohjaamisessa tärkeää on 1. Virittää osallistujat arvioinnin tekemiseen orientointi motivointi 2. Varmistaa prosessin sujuva eteneminen 3. Varmistaa moniäänisyyden toteutuminen keskustelun virittäminen / rajaaminen 4. Auttaa kriteerien ja tasokuvausten tulkinnassa 5. Huolehtia / varmistaa, että itsearviointiraportin lähetetään sovituille henkilöille ja tallennetaan sovittuun paikkaan

49 Orientointi ja motivointi Orientaatio = Tarvittaessa esitellä n idea Kerrata kriteeristön logiikka Kuvata itsearviointiprosessin vaiheet Painottaa arvioinnin ja kehittämistyön yhteyttä Motivointi = Perustella itsearvioinnin merkitystä Kertoa mihin ja miten itsearviointitietoa käytetään itsearvioinnin yhteys kehittämistyöhön ja työn suunnitteluun Innostaa keskusteluun

50 Itsearvioinnin ohjaajan roolista Itsearvioinnin ohjaajalla kaksi erilaista roolia 1. Arviointiprosessin ohjaaja asiantuntija itsearvioinnin ohjaamisessa sisällön asiantuntijoina itsearviointia tekevät ohjaajat Voiko prosessin ohjaaja määritellä oikean tason? 2. Sisällön asiantuntija nuorisotyön ja oman kunnan toiminnan sisältöjen asiantuntija osaaja roolien erilaisuus, mutta toisinaan kaksoisrooli

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

itsearviointimalli TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD

itsearviointimalli TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Nuorisotyön TPR itsearviontipaja 17.11.2010 Perusidea Mahdollisuus tehdä itsearviointi ohjatusti ohjaus = mallin logiikan esittely / mieleen palauttaminen paikalla vetäjä, joka auttaa kriteerien / tasokuvausten

Lisätiedot

Nuorisotyön laadun arvioinnista ja merkityksestä

Nuorisotyön laadun arvioinnista ja merkityksestä laadun arvioinnista ja merkityksestä Sosiaalinen hyvinvointi yhteisöjen voimavarana miten rakennan yhteisöllisyyttä? Jyväskylä 28.4.2010 Merja Hovi Helsingin nuorisoasiainkeskus Näkökulmat Nuorisotalo

Lisätiedot

Käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin. Merja Hovi Tero Luukkonen Pekka Mäkelä Viula Pakka Harri Taponen Marika Westman

Käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin. Merja Hovi Tero Luukkonen Pekka Mäkelä Viula Pakka Harri Taponen Marika Westman Nuorisotyön arviointi Käsikirja nuorisotyön prosessien auditointiin ja itsearviointiin Merja Hovi Tero Luukkonen Pekka Mäkelä Viula Pakka Harri Taponen Marika Westman 1 Nuorisotyön arviointi Käsikirja

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011 NUORISOTYÖN AUDITOINTI JA ITSEARVIOINTIMALLI, leiritoiminta 1. Yhteisön toiminta päivitetty 27.5.2011 1/6 1. Ohjaajien työ ja vastuujaot Työ ja vastuujaot on yhdessä sovittu ja ne ovat selkeät. Niitä sovelletaan

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

HYVÄ AUDITOINTIKOULUTUS - miten? Oulu 28.-29.10.2013 Tero Luukkonen ja Meiju Hovi

HYVÄ AUDITOINTIKOULUTUS - miten? Oulu 28.-29.10.2013 Tero Luukkonen ja Meiju Hovi HYVÄ AUDITOINTIKOULUTUS - miten? Oulu 28.-29.10.2013 Tero Luukkonen ja Meiju Hovi OHJELMA Maanantai 28.10. klo 12.30 viritys koulutukseen Meiju klo 13.00 miten auditointikoulutus tehdään Tero avoimet nuorten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki

TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu. Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki TOINEN ASTE - nuoret, vanhemmat ja koulu Taina Lehtonen www.musiikkilukio.net Lasten terveyskäräjät 2015 1.12.2015 Helsinki Toinen aste oma valinta oma haaste Valintapäätös erilaiset perusteet Valintapäätökseen

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 305 Skill Lähihoitaja. Competitor Name Summary Skill Number 305 Skill Lähihoitaja ing Scheme Lock 04-05-205 4:43:06 Final Lock 07-05-205 3:4:40 Criterion Criterion Description s Day Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A Kriteerit 5.5 B Kriteerit

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT

SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT 1 (8) Kansallisarkisto SÄHKE2-SOVELLUSAUDITOINNIT PALVELUKUVAUS v. 2.0 (21.2.2013) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 2.0 21.2.2013 Mikko Eräkaski Poistettu toiminta-auditointia koskeva osio

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Itsearviointia yhdessä oppien

Itsearviointia yhdessä oppien Itsearviointia yhdessä oppien Laatua Laivalla seminaari 22.-24.8.2012 Krista Hanski Koulutussuunnittelija, laatuvastaava Jyväskylän oppisopimuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Järvi-Seudun oppisopimustoimijoiden

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4 MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 4.1.1 Työtehtävän suunnittelu, 10 ov Ammattitaitovaatimukset kartoittaa

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Liikuntatapahtuman järjestäminen

Liikuntatapahtuman järjestäminen 1/7 järjestäminen Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunta- tai kilpailutapahtuman suunnittelu-, järjestely- ja ohjaustehtävissä. Hän

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia

Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Laatutyö opinnäytetyön kehittämisessä Case Stadia Työseminaari 24.11.2005 Taru Ruotsalainen Sosiaali- ja terveysala Hoitotyö ja ensihoito Kuntoutus Erityisalat Sosiaaliala Hoitotyö Apuvälinetekniikka Bioanalytiikka

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013 Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen NSS:n hoivan toimintamalli NSS - hoivan toiminta perustuu seuraaviin menestystekijöihin: uusi tapa

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot