itsearviointimalli TPR itsearviontipaja Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD

Transkriptio

1 Nuorisotyön TPR itsearviontipaja

2 Perusidea Mahdollisuus tehdä itsearviointi ohjatusti ohjaus = mallin logiikan esittely / mieleen palauttaminen paikalla vetäjä, joka auttaa kriteerien / tasokuvausten tulkinnassa Mahdollisuus vaihtaa kokemuksia a) oman ryhmän ohjaamisesta b) itsearvioinnista Kriteeristön markkinointi hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa auditointimahdollisuuden markkinointi 2

3 Pajan kulku Tutustuminen Eväitä arviointiin Yksilövaihe Pari/ryhmätyöskentely Parit / ryhmät muodostettu ennakolta Mikäli nuorten ryhmällä 2( 3) ohjaajaa, muodostavat he oman itsearviointiryhmän Pajoihin osallistuvien ohjaajien ryhmät hyvin erilaisia: varhaisnuorten harrasteryhmä, tapahtumatuotantotiimi, kohdennettu tyttötyö jne. samantyyppisten ryhmien ohjaajat saatetaan dialogiin toistensa kanssa Yhteinen jakaminen Koonti, palaute ja päätös 3

4 Diat 5 17 ovat esimerkki TPR itsearviointipajan materiaaleista 4

5 klo klo klo klo klo klo klo Klo Ohjelma Avaus, ohjelma, tavoitteet, esittäytymiset Nuorisotyön n ideasta ja periaatteista Ohjeita itsearviointiin Itsearvioinnin tekeminen, yksilövaihe Jaloittelua ja tankkaamista Itsearviointi jatkuu, parityöskentely Kokemusten jakamista ja keskustelua Palautetta päivästä Päätös ja kiitos Tervetuloa! 5

6 Tullaan tutuiksi kuka olet ja mistä tulet: kaupunki, toimipaikka kerro lyhyesti ryhmästä, jonka toimintaa tänään arvioidaan ryhmän koko kuinka usein tapaatte ja miten kauan ryhmän on tarkoitus toimia ohjaajat: kuinka monta, ohjaajien taustaorganisaatiot ryhmän tavoite ja keskeiset menetelmät onko nuorisotyön sinulle ennestään tuttu? Mistä yhteydestä? 6

7 Auditointi ja Nuorisotyön arviointiin kehitetty työkalu, jota käytetään auditoinneissa itsearvioinneissa Pääpaino nuorisotyön laadullinen arviointi tarkastelun kohteena nuorisotyön käytännön laatu ja kasvatuksellisuus pureutuu nuorisotyön perusprosesseihin pääkäyttäjäryhmä: nuorisotyöntekijät 7

8 Auditointi ja Kriteeristöt seuraaville toimintamuodolle 1.Avoimet nuorten illat 2. Leiritoiminta 3.Tavoitteelliset pienryhmät (4. Nuorten vaikuttamistoiminta) (5. Verkkoperustainen nuorisotyö) Vertaisauditointijärjestelmä Auditoijien koulutusjärjestelmä Itsearviointiprosessit avoimet nuorten illat leirit tavoitteelliset pienryhmät 8

9 Auditointi ja Arviointi itsessään ei riitä arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena kriteeristöön perustuvan arvioinnin avulla voidaan asettaa konkreettisia tavoitteita Lisäksi: Kriteeristö toimii paitsi arvioinnin välineenä myös nuorisotyön perusprosessien sisältöjen kuvauksena Kriteeristöä voi käyttää apuna myös toiminnan suunnittelussa uusien työntekijöiden perehdytyksessä 9

10 Tavoitteelliset pienryhmät määritelmä Tehty palvelemaan itsearviointeja aja auditointeja ryhmissä, jotka täyttävät seuraavat kriteerit Ryhmän koko ja kesto on ennalta sovittu Ryhmään osallistumisen kriteerit on ennalta sovittu Ryhmää ohjaa koulutettu nuorisotyöntekijä Ryhmän toiminnasta nuorisotoimella on (pää)vastuu, vrt. moniammatilliset ryhmät Kasvatukselliset tavoitteet on ennalta sovittu 10

11 TPR kriteeristöstä 40 kriteeriä, jotka jakautuvat kolmeen näkökulmaan Ohjaajan / ohjaajien toiminta Ryhmäläisten toiminta Resurssit ja kriteerit kuvattu neljällä tasolla erinomainen 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, heikko / puutteellinen 1 Yhteisön n toiminta Ryhmäläisten toiminta Resurssit ohjaajien toiminta tavoitteellisuus toiminnan suunnittelu ja sisältö, dokumentointi ja arviointi menetelmät toimintamallit yhteistyö, verkostot vuorovaikutus osallisuus ideointiin, suunnitteluun, toimintaan, arviointiin nuorten välinen vuorovaikutus henkilöstö, tila ja toimintaresurssit viestintä 11

12 Tavoitteelliset pienryhmät näkökulmat ja kriteerit Yhteisön toiminta Nuorten toiminta Resurssit Nuorisotyön auditointi 1. ryhmän ja perustaminen 28. ryhmän jäsenten välinen 2. ryhmän rakenne vuorovaikutus 3. ryhmäprosessin elinkaari 29. ryhmän jäsenten 4. toiminnan tavoitteellisuus osallistuminen ideointiin ja suunnitteluun 5. Tapaamiskerran sisältö ja suunnitelmallisuus 30. ryhmän jäsenten osallistuminen taloudesta ja 6. monimuotoisuus toiminnan sisällössä toiminnasta päättämiseen 7. tiedon hyödyntäminen toiminnan 31. ryhmän jäsenten suunnittelussa osallistuminen toiminnan 8. toiminnan dokumentointi toteutukseen 9. toiminnan arviointi 32. ryhmän jäsenten 10. tuloksellisuus, vaikuttavuus osallistuminen arviointiin 11. ohjaajien vastuujaot 33. ryhmän jäsenten 12. ohjaajien osaaminen, oppiminen, osallistuminen koulutus, ohjaajien tietopohja dokumentointiin 13. ohjaajien välinen vuorovaikutus 14. ohjaajien aktiivisuus 15. tunne nuoresi 16. ohjaajien ja nuorten välinen vuorovaikutus 17. ryhmän jäsenten oppiminen 18. yhteistyö kotien kanssa 19. yhteistyö: muut nuorisotyötä tekevät tahot, kaupalliset / yksityiset palvelut 20. ryhmän jäsenten kasvua tukevat verkostot 21. nuorisotyölliset menetelmät 22. konkreettinen tuotos 23. ympäristökasvatus keke 24. mediakasvatus 25. päihdetoimintamalli 26. säännöt 27. turvallisuus 34. ohjaajaresurssit 35. toimintaympäristö 36. toimintavälineet, materiaalit 37. siisteys ja hygienia 38. Markkinointi 39. sisäinen tiedotus 40. budjetti, rahoitus 12

13 Kriteeristön periaatteista Tasokuvauksilla pyritty konkreettisesti ja esimerkinomaisesti kuvaamaan ko. tason luonnetta ja siihen liittyvää tekemisen tasoa kriteeristön on tarkoitus toimia arvioinnin pohjana haasteellista voi olla tulkinnan tekeminen oman ryhmän tasosta, mikäli tasokuvaukset eivät hyvin kohtaa oman ryhmän toimintaa kanssa soveltaminen sallittua kumulatiivisuus alemmalla tasolla mainitut positiiviset asiat sisältyvät ylempiin tasoihin erinomainen taso edellyttää yhteisöllisyyttä yksittäinen työntekijä ei omilla teoillaan voi saavuttaa tasoa 4 vaan siihen tarvitaan kaikkien ryhmän ohjaajien yhteinen panos ryhmässä 1 ohjaaja; näkökulmana osassa kriteereistä voi olla se, onko mahdollista hyödyntää oman työyhteisön tai yleensä kollegojen osaamista. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on arvioinnin kohteena yhden ohjaajan teot. 13

14 Kinkkiset kriteerit Kriteeri 6: herkkyys huomioida monimuotoisuus Kriteeri 19: Yhteistyötahot, miten voi toteutua harrastetoiminnassa? Kriteeri 22: Konkreettinen tuotos tuotos on myös ryhmän tekemä dokumentointi omasta toiminnasta: päiväkirja, kuvakollaasi, video, kehystetty valokuva ryhmän jäsenistä, valokuva albumi jne. Kriteeri 25: päihdetoimintamalli varhaisnuorten toiminta, harrasteryhmät onko olennaista? tilannatietoisuus Kriteeri 26: turvallisuus tarkoittaa nimenomaan pienryhmätoiminnan turvallisuutta, ryhmä saattaa kokoontua eri paikoissa. Nuorisotalon turvallisuusasiat tulee arvioiduksi avoimet nuorten illat itsearvioinnin yhteydessä Mitä ryhmä merkitsee nuorille missä kriteerissä / kriteereissä tulee esille tämä on yksi olennainen ryhmätoiminnan tavoite ja se on leivottu sisään useampaan kriteeriin : sitoutumisen on ajateltu kuvaavan ryhmän merkitystä nuorille (kriteeri 10: tuloksellisuus, vaikuttavuus) ryhmän jäsenet mukana asettamassa tavoitteita (kriteeri 4) myös asiakaspalautteiden tms. kautta saadaan tietoa ryhmän merkityksestä yksittäiselle ryhmän jäsenelle Vuorovaikutuksen (28) laatu kertonee myös ryhmän merkityksestä kinkkisyys näyttäytyy enemmän auditoinneissa kuin itsearvioinneissa, sillä ohjaajat tuntevat oman ryhmänsä toiminnan, siihen liittyvät suunnitteluprosessit ja verkostotyön laajuuden + sisällön 14

15 Ohjeet itsearviointiin Parityöskentely a) jos parina oman ryhmän kollega tehkää yhteinen arviointi yksilöarviointien pohjalta keskustelua ja neuvottelua niistä kriteereistä, joissa yksilövaiheen arvioinnit eroavat toisistaan b) jos parina on kriittinen ystävä esitelkää oma yksilöarviointi kollegalle ja käyttäkää häntä apuna niiden kriteerien arvioinnissa, joissa oli vaikea valita tasoa 15

16 Kriittisen ystävän rooli 1. Auta kollegaasi ratkaisemaan hänelle pulmia tuottaneiden kriteerien taso Tee kysymyksiä kriteerin tasokuvauksia apuna käyttäen Haasta tarvittaessa kollegaasi perustelemaan itsearviointia 2. Poimi keskusteluun sellaiset kriteerit, jotka sinun mielestäsi ovat erityisen tärkeitä tai kiinnostavia Hyödynnä esittelyssä kuulemaasi tietoa kollegan ryhmästä ja käytä omaa nuorisotyöllistä osaamistasi näiden kriteerien poimimisessa ja / tai Kysy kollegalta, mitkä asiat ovat ryhmän toiminnassa haastavia ja tutkailkaa näihin liittyviä kriteereitä yhdessä Keskustelun tavoitteena on saada palautetta, oppia ja oivaltaa! 16

17 Muutama ajatus päivän päätteeksi Arviointi itsessään ei riitä tai ole hyödyllistä arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena viime kädessä on kyse siitä, miten nuoret hyötyvät arvioinnista, miten sen avulla voidaan tehdä työtä paremmin hyödynnä kriteeristöä ja itsearviointia mekaaninen arviointi on ajan hukkaa Toiminnan kehittyminen ei useinkaan ole lineaarista edes suunnitelmallisissa ryhmissä 17