Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen

Transkriptio

1 Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli Aluekoordinaattori Heta Malinen

2 Mikä on nuorten tieto ja neuvontatyön vertaisja itsearviointimalli Erityisesti nuorten tieto- ja neuvontatyöhön kehitetty arvioinnin väline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluita Muita arvioitavia nuorisotyön toimintoja ovat: 1. Avoimet nuorten illat 2. Tavoitteelliset pienryhmät 3. Leiritoiminta 4. Vaikuttamistoiminta 5. Verkkoperustainen nuorisotyö Käyttötapoina: 1. Auditoinnit -> Vertaisidea 2. Itsearvioinnit -> toimipaikkatasolla

3 Mihin vertais- ja itsearviointimallia tarvitaan? Työtä ja toimintaa on mitattu vuosikymmeniä -> syntynyt tarve myös laadulliselle arvioinnin välineelle Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimallissa arvioinnin kohteena -> nuorten tieto- ja neuvontatyön palveluiden laatu Arviointi itsessään ei riitä -> arviointitieto toimii kehittämistyön perustana ja tukena -> keino kuvata toimintaa ja avata sen sisältöä -> keino asettaa konkreettisia tavoitteita Kriteerien ja tasojen avulla luodaan yhteinen merkitys ja ymmärrys laadukkaan toiminnan sisällöstä Tärkein tavoite on se, että auditoinneista ja itsearvioinneista syntyy hyötyä -> NUORILLE

4 Nuorten tieto- ja neuvontatyön vertais- ja itsearviointimalli on yksi keino tai väline: 1.Tehdä työtä näkyväksi -> toimintojen ja sitä kautta nuorten tieto- ja neuvontatyön kuvaaminen auttaa työn merkityksen ja vaikutuksen perustelussa 2.Jäsentää työtä ja virittää keskustelua työn sisällöistä 3.Perehdyttää uusia työntekijöitä 4.Suunnitella työn sisältöjä ja valita painopistealueita 5.Kehittää arviointiosaamista ja taitoja palautteen antamisessa 6.Oppia kollegojen työstä -> hyvät ideat ja käytännöt (ja vähän huonommistakin oppiminen )

5 Mitä on auditointi Auditointi on arviointia Arviointi on suhdekäsite, se perustuu tavoitteiden toteutumisen arviointiin ja/tai sovittujen kriteerien tarkasteluun -> kriteerit ja tasokuvaukset ohjaavat auditointia -> arviointi tulee pystyä perustelemaan suhteessa kriteereihin Arviointi on arvosidonnaista -> Arvioinnin kohteeksi nostetaan asioita, joita pidetään tärkeinä ja arvostettavina Arvioinnilla on toimintaa ohjaava vaikutus -> Sitä saa, mitä mittaa tai arvioi

6 Auditointiprosessi ja auditoijan rooli Auditointiprosessi auditoinnin vaiheet auditoijien Näkökulmasta 1. Valmistautuminen auditointiin 2. Auditointitilanne 3. Arviointi 4. Auditointiraportti 5. Palautepalaveri 6. Auditoinnin jälkeen Auditoijan rooli 1. Auditoijan tehtävät 2. Auditoijan ammatillisuus ja eettisyys

7 1. Valmistautuminen auditointiin Yhteys auditoitavaan toimipaikkaan ( sovitaan auditointiparin kanssa kumpi hoitaa) tarkan auditointiajankohdan sopiminen palautepalaverin ajankohdan sopiminen -> työyhteisön esimiehen on tärkeä olla läsnä Materiaaliin tutustuminen (Nettisivut, esitteet ym.) Kriteerien ja tasokuvausten kertaus (Työnjako auditointiparin välillä havainnointia kaikista kriteereistä tekevät kumpikin, mutta ne kriteerit,joista tulee kysyä, kannattaa jakaa mistä asioista jutellaan nuorten ja työntekijöiden kanssa, millä työnjaolla)

8 2. Auditointitilanne Kesto n. 1,5-2h Menetelmät havainnointi (nuorten kanssa keskustelu) Työntekijöiden kanssa keskustelu Kysymyksiä niistä kriteereistä, joista ei saa riittävästi tietoa havainnoimalla kysymyksiä voi tehdä työntekijöille auditoinnin aikanakin tarvittaessa ajan varaaminen kysymysten tekemiselle auditoinnin jälkeen (Auditoinnin aika työparin kanssa kannattaa jakaa tietoa omista havainoista ja keskusteluista nuorten & työntekijöiden kanssa -> mistä tarvitaan lisää tietoa) Itsenäisen arvioinnin tekeminen kriteeristöön tai auditointilomakkeeseen

9 3. Arviointi Ensin( yksilötyönä) arviointi kriteeristön ja tasokuvausten avulla auditointitilanteen aikana tehdyn arvioinnin täydentäminen ja tarkentaminen tässä vaiheessa voi käyttää puolikkaita (lopullisessa auditointiraportissa vain kokonaisia numeroita) Yhteisen arvioinnin tekeminen työparin kanssa kaikkien kriteerien arvioiminen ei voi arvioida saraketta käytetään, mikäli havainnot ja keskustelut eivät ole antaneet riittävästi tietoa ko. kriteeristä ->maininta lisätietoja sarakkeeseen - kootaan huomiot vahvuuksista ja kehittämiskohteista ja valitaan niistä muutamia yhteiseen arviointiin

10 4. Auditointiraportti Kriteerien osalta täytetään heti auditoinnin jälkeen Sopiminen siitä, kumpi kirjoittaa auditointiraportin lopulliseen muotoon sähköpostitse tai puhelimitse tekstin lopullinen hiominen Hyvän auditoijan ominaisuudet dokumentoituvat raporttia kirjoittaessa sopiva määrä vahvuuksia ja kehittämiskohteita -> pitkä litania vahvuuksia voi aiheuttaa inflaation -> vastaavasti runsas kehittämistä vaativien kriteerien listaus voi vaikeuttaa kehittämiskohteiden valintaa ja latistaa innostusta työn kehittämiseen Raportin on tarkoitus hyödyntää 1) työyhteisöä / työparia / työntekijää kehittämään työtä 2) organisaatiota kehittämään auditoitua toimintamuotoa

11 Kaikki raportin lukijat eivät ole paikalla auditointitilanteessa Vahvuudet ja kehittämiskohteet kirjoitetaan kokonaisina lauseina. Arviointi pitää pystyä perustelemaan Kertokaa, mikä havainnointien ja keskustelujen perusteella saa teidät nostamaan vahvuuksiksi ja kehittämiskohteiksi juuri nämä asiat Vinkki: kirjaa auditoinnin aikana havaintoja muistiin, esim. vuorovaikutuksen aktiivisuus Työntekijöiden aloitteellisuus puutteelista/heikkoa <- Nuorta tervehditään, mutta vuorovaikutukseen ei hakeuduta Työntekijät keskustelivat keskenään

12 Auditointiraportti: kehittämiskohteet Kehittämiskohteet valitaan suoraan kriteereistä Kehittämiskohteita kuvatessa voi käyttää toisaalta toisaalta ilmausta, esim. Nuorten osallistamiseen on luotu rakenne, mutta siihen liittyvä toiminta on vielä vahvasti työntekijävetoista. Kehittämisalueena näemmekin olemassa olevien rakenteiden paremman hyödyntämisen. Toisaalta Työntekijöiden työotteesta välittyi kiinnostus nuorten kuuntelemiseen, joten lähtökohdat osallisuustoiminnan kehittämiselle ovat erinomaiset. Vältä ilmaisuja tulee, pitää olla, täytyy yms. käskymuotoja, sillä auditoija ei ole konsultti Työntekijöiden tulee kiinnittää enemmän huomiota nuorten osallistamiseen. (= kehotus tai ohje) -> Nuorten osallistaminen rajoittui kyselyyn palvelusta (= havainto ja kuvaus) Kriittisen ja rakentavan palautteen antamisessa ei tarvitse arkailla, sillä työyhteisö on yleensä tietoisia omista kehittämiskohteistaan. Olennaista on se, miten asia ilmaistaan.

13 Auditointiraportti: vahvuudet Vahvuutena voidaan mainita usean kriteerin näkökulmia sisältävä ajatus tai toimintatapa, käytäntö, idea tms., joka ei suoraan ole kriteereistä, esim. Tilat ovat todella siistit ja hyvät ja niitä käytetään tehokkaasti. Yhteisössä on lämmin, hyvä henki ja keskinäinen vuorovaikutus toimii kaikkiin suuntiin. Vahvuuksissa voi kuvata havaittua ilmapiiriä, esim. Tunnelma palvelupisteessä oli leppoisa ja turvallinen. Vahvuudet löytyvät yleensä luontevasti kriteereistä, jotka on arvioitu erinomaisiksi tai hyviksi Vahvuudeksi voidaan nostaa myös kriteeri, joka kokonaisuutena ei vielä ole erinomaisella tai hyvällä tasolla, esim. Vaikka yhteistyö verkostoissa ei vielä tunnukaan toimivan erityisen hyvin, maininnan ansaitsee työntekijöiden aktiivinen ote, sinnikkyys ja luovien ratkaisujen etsiminen verkostojen aktivoimiseksi.

14 5. Palautepalaveri Ennen palaveria auditointiraportti lähetetään työyhteisölle ja heidän esimiehelleen Palautepalaverissa ovat läsnä Auditoijat työyhteisö mahdollisimman laajasti työyhteisön esimies Palautepalaveri järjestetään pikaisesti auditoinnin jälkeen, jotta arvioinnin perustelut ovat vielä tuoreessa muistissa, 2 pv-2 viikkoa auditoinnista Palaverin kesto n. 1 h Puheenjohtajana auditoija ( tai toinen auditoijista) Keskustelussa nostetaan esiin vahvuudet ja kehittämisalueet kaikkia kriteereitä ei ole tarpeen käydä läpi Annetut tasomääritykset on pystyttävä tarvittaessa perustelemaan yhteisöllä mahdollisuus korjata väärinkäsitykset <- tasoja voidaan perustellusti muuttaa Palaute annetaan suhteessa kriteereihin palaute kohdentuu tekoihin ja asioihin - ei henkilöihin auditoijien tulee pystyä perustelemaan arviointinsa -> vinkki: kirjatkaa auditoinnin aikana perusteluja muistiin Palautteessa ei konsultoida

15 6. Auditoinnin jälkeen Auditointiraportti lähetetään palautepalaverin jälkeen sovituille henkilöille Luottamuksellisuus -> auditointiraportin ja muun auditoinnin aikana syntyneen materiaalin säilyttäminen uteliaiden silmien ulottumattomissa Arvioinnin jatkokäsittely on työyhteisön ja lähiesimiehen vastuulla Auditoitujen toimipaikkojen kokemukset tullaan keräämään kyselyllä -> auditointiprosessin kehittäminen Auditointi (voi) antaa ideoita myös oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen!

16 Auditoijan rooli Tarkastelee asioita ammatillisesti ja eettisesti Perustaa arviointinsa kriteereille Muistaa arvioinnin luottamuksellisuuden Auditointitilanteessa herkistyy kuulemaan, näkemään, havainnoimaan sekä kysyy tarvittaessa On herkkä tilanteille Lähestyy asioita rakentavasti Osaa ja haluaa toimia vuorovaikutteisesti On utelias, kiinnostunut ja avoin kollegojen työtä kohtaan Ei vertaile auditoitavaa toimintaa omaan toimipaikkaan on avoin uusille asioille ja näkökulmille Kriittinen ystävä ei ohjeista, neuvo ja määritä kehittämiskohteita on asiallinen ja oikeudenmukainen osaa antaa rakentavaa, kannustavaa ja rehellistä palautetta haluaa oppia itsekin

17 Auditointi kriteerien avulla Auditoinnin kohteena ->vain ja ainoastaan sovittu palvelu kriteerien perusteella ->auditoijan kyky rajata ja hahmottaa kokonaisuus Toiminta ja teot ei tavoitteet ei työntekijöiden persoonalliset kyvyt tai taipumukset esim. kriteeri 1 (vuorovaikutuksen aktiivisuus) ei arvioida työntekijää tyyppeinä vaan heidän tapaansa olla läsnä nuorten kanssa. Jokainen työntekijä toki toteuttaa läsnäoloaan oman persoonallisen tapansa kautta.

18 Työyhteisön toimintatavat ja menetelmät Resurssit Verkkopalvelut 1. Vuorovaikutuksen aktiivisuus 2. Nuorten kohtaaminen yksilöinä 3. Yhdenvertaisuus 4. Nuorten tieto- ja neuvontatyön menetelmät ja välineet 5. Mediakasvatus 6. Työntekijöiden välinen vuorovaikutus 7. Työntekijöiden vastuujaot 8. Työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen hyödyntäminen 9. Toiminnan suunnitelmallisuus 10. Tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa 11. Paikalliset ja alueelliset moniammatilliset verkostot 12. Nuorten tieto- ja neuvontatyön verkostot 13. Sisäinen tiedottaminen 14. Ulkoinen tiedottaminen 15. Vertaistiedottaminen 16. Markkinointi ja viestintä 17. Nuorille suunnattu tietomateriaali 18. Tilojen sijainti 19. Tilojen aukioloajat 20. Tilojen esteettömyys 21. Tilojen käyttö ja toimivuus 22. Tilan yleisilme 23. Turvallisuus 24. Työntekijäresurssit 25. Taloudelliset resurssit 26. Tiedonhankintavälineet 27. Verkkopalvelun sisältö 28. Verkkopalveluiden käytettävyys 29. Verkkopalvelun saavutettavuus 30. Yhdenvertaisuus verkkopalveluissa 31. Verkkopalvelun kysymyspalsta 32. Verkkopalvelusta annettu tiedon avoimuus 33. Verkkopalvelun tuottaminen