Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. Lentokentäntie 127, RAUTJÄRVI

Transkriptio

1 PÄÄTÖS KASELY/568/2018 Kaakkois- Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Rautjärven riistanhoitoyhdistys ry Järvikuja Salosaari PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Laikon ampumaradan pistooli-, luodikko- ja hirviradan taustavallin maa-aineksen puhdistamista. Katuosoite: Lentokentäntie 127, RAUTJÄRVI Kiinteistörekisteritunnus: Kiinteistön omistaja: Rautjärven kunta ILMOITUKSEN VIREILLETULO JA ESITETYT ASIAKIRJAT Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Ilmoitusta on täydennetty ELY-keskuksen pyynnöstä Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat: Sijaintikartta Asemakaavapiirros Tiedot rajanaapureista Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi , Ramboll Finland Oy Ympäristölupapäätös , Imatran seudun ympäristölautakunta Piirros maaperän ja taustavallin suojausrakenteista, puhdistuskaivosta sekä näytteenottokaivoista radalla 1. Tutkimustulokset TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 KASELY/568/ (10) TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Kohteen sijainti ja toimintahistoria Laikon ampumarata sijaitsee Rautjärven kunnassa Laikon kylän itäpuolella. Ampumarata on rakennettu sodanaikaiselle ( ) lentokenttäalueelle. Vuosina ampumarata (nyk. luodikkorata = rata 2) oli yksinomaan rajavartiolaitoksen käytössä. Rautjärven Erämiehet ry aloitti toiminnan alueen vuokralaisena rakentamalla hirviradan (= rata 1) vuonna 1963 ja haulikkoradan v Skeet-tornit on rakennettu 1970-luvun loppupuolella. Alueella on myös luvulta alkaen käytössä ollut pistoolirata. Ampumaradan maa-alue siirtyi Valtion kiinteistölaitokselta Rautjärven kunnan omistukseen v ja kunta vuokrasi maan edelleen Rautjärven Erämiehille. Ampumarata-alueen vuokraoikeus siirtyi Rautjärven riistanhoitoyhdistykselle v Vuoden 1965 jälkeen on radalla riistanhoitoyhdistyksen tietojen mukaan ammuttu noin laukausta kiväärillä ja noin laukausta haulikolla. Rajavartiolaitoksen laukausmäärästä ei ole tietoa. Tällä hetkellä ampumarata-alueella on haulikkorata (skeet), hirvirata, luodikkorata ja pistoolirata. Luotiaseradoilla ampumasuunta on etelään ja haulikkoradalla pohjoiseen-luoteeseen. Aluetta hallinnoi Rautjärven Riistanhoitoyhdistys. Ampumaradalla on Imatran seudun ympäristölautakunnan antama ympäristölupapäätös. Laukausmäärät ovat 5000 laukausta/v hirvikivääriradalla, 3000 laukausta/v siirretyllä luodikkoradalla ja laukausta/v haulikkoradalla. Luotien ja haulien talteenottoa ei ole järjestetty. Taustavallien luodiniskemäkohtia ei ole puhdistettu luotijätteestä eikä haulikkoradan maaperää hauleista. Alueen käyttö ja kaavoitustilanne Ampumaradan alue ei sijaitse asemakaavoitetulla alueella. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa (2011) ampumaradan alue on merkitty seudulliseksi ampumaradaksi ea. Maakuntakaavassa on aluetta koskeva suunnittelumääräys, jossa edellytetään mm. pohjaveden pilaantumisriskin huomioimista ampumaradan kehittämisessä. Lisäksi ampumaradan etelä- ja länsipuolella on kaavassa merkintä arvokkaasta harjualueesta (ge/h). Rautjärven rantayleiskaavan 2012 muutos- ja laajennusalue ulottuu osittain ampumaradan alueelle. Ampumatoimintaa alueella jatketaan. Ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Lähimmät lomakiinteistöt sijaitsevat n metrin päässä, lähin asuinkiinteistö noin 750 metrin etäisyydellä. Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet Ampumaradan maaperä ja pohjavesiolosuhteita on tarkemmin selvitetty puhdistustarpeen arvioinnin yhteydessä (Ramboll ) sekä Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuksessa: Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä (Geologian tutkimuskeskus ). Ampumarata-alue sijaitsee Laikon I-luokan pohjavesialueella ( ) ja pohjaveden muodostumisalueella. Rautjärven Vedellä on varavedenottamo Laikon lähteiden alueella noin 900 metrin päässä ampumaradasta länteen. Pohjavesialueelle on suunniteltu ylikunnallista vedenhankintaa.

3 KASELY/568/ (10) Tutkimusten mukaan pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on ampumaradalla n metriä. Pohjaveden pinta nousee itään päin mentäessä. Ampumarata-alueen pohjavesi ohjautuu radan länsipuolelle ja sieltä edelleen lounaaseen kohti Ylimmäinen-järveä ja Laikon lähdettä. Ampumaradalla kallio todettiin n. 30 m:n syvyydessä, radan etelä-lounaispuolella pohjavesipinnan yläpuolella n. 6-8 m syvyydessä Ampumaradan alue on maaperäkartan mukaan maalajiltaan karkearakeista eli hyvin vettä johtavaa. Kairaushavaintojen perusteella maaperä alueella on hiekkaa muuttuen hienommaksi (hieno hiekka, silttinen hiekka, siltti) noin 10 m syvyydellä maanpinnasta. Kallion pinnan tuntumassa on jälleen karkeaa ainesta (karkeaa hiekkaa, kiviä, moreenia) sisältävä kerros noin m syvyydellä Ylimmäinen-järvi sijaitsee rata-alueesta 500 metriä lounaaseen. Haulikkoradan hakkuualue on ojitettu. Rihmasuo sijaitsee rata-alueesta noin 200 metriä itään. Pintavettä ei ampumarata-alueella muodostu merkittäviä määriä maaperäolosuhteista johtuen. Satava vesi imeytyy maaperään. Tehdyt pilaantuneisuustutkimukset ja todetut haitta-aineet Haulikkoradan maaperän haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu 2013 raskasmetallien osalta (ympäristötoimi). Näytteet otettiin haulien laskeumapaikan keskialueelta. Tulosten perusteella pintamaassa (0-10 cm) oli lyijyä ja antimonia yli pilaantuneiden maiden ns. kynnysarvon Ampumaradan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu vuonna (Ramboll). Ampumarata-alueelta otettiin kokoomanäytteitä (ns. moniosanäytteet) haulikkoradalta kolmelta etäisyydeltä ampumapaikoista ja luotiaseradoilta (pistoolirata, hirvirata, luodikkorata) taustavallista, välialueelta sekä ampumapaikkojen edustalta. Luotiaseradoilla ampumapaikkojen edustat ja välialueet olivat tutkimuksen perusteella puhtaita ja lyijypitoisuus hyvin alhainen. Myös pistooliradan taustavallin lyijypitoisuudet olivat hyvin alhaiset ylittäen kynnysarvon ja alittaen alemman ohjearvon. Hirviradan ja luodikkoradan taustavallien iskemäkohdissa oli korkeita lyijypitoisuuksia, jopa 4400 mg/kg 0-5 cm syvyydessä. Haulikkoradalla kuormitus keskittyi voimakkaasti haulien laskeuma-alueen keskiosaan, n m etäisyydelle ampumapaikoista, jonne suurin osa hauleista putoaa. Ylemmän ohjearvon ylittävä maksimilyijypitoisuus 2000 mg/kg havaittiin pintakarikkeessa, 0-5 cm kerroksessa, 5-10 cm:n syvyydessä pitoisuus oli 1000 mg/kg. Haulikkoradalla todettiin myös haitallisia PAH-yhdisteitä 160 mg/kg (k.a.), jotka ovat peräisin savikiekoista. Yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat osittain ylemmän ohjearvon tasolla tai yli. Antimonin määrä lyijyn määrästä on laboratorioanalyysien perusteella n. 1-2 %. Suurin antimonipitoisuus 67 mg/kg todettiin hirviradan taustavallissa, pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Ampumaradalle asennetusta pohjavesiputkesta otetussa vesinäytteessä ei todettu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Riskin- ja kunnostustarpeenarviointi Ampumaratametallien kulkeutuminen pohjaveteen merkittävässä määrin on kulkeutumisarvioinnissa todettu epätodennäköiseksi, mutta erittäin pitkällä aikavälillä ja kuormituksen jatkuvasti lisääntyessä mahdolliseksi. Ekologisia riskejä ei pidetä

4 KASELY/568/ (10) kohteessa merkittävinä, vaikkakin pohjavesivirtauksen todetaan ampuma-alueelta suuntautuvan ilmeisesti Laikon lähteiden suuntaan. Liukoisuustestien perusteella merkittävimmät mahdollisesti kulkeutuvat metallit ovat lyijy ja antimoni. Haulikkoradan maaperän savikiekoista peräisin olevat PAH-yhdisteet eivät ole yleisissä tutkimuksissa osoittautuneet kulkeutuviksi maaperässä eikä niiden poistamista toiminta-aikana katsota haitallisten aineiden vuoksi tarpeelliseksi. Esitetyn arvion mukaan mukaan maaperän terveysriskit rajoittuvat marjojen ja sienten poimintaan alueella. Esim. lyijyä kerääntyy sieniin. Ottaen huomioon ampumaradan sijainti tärkeällä pohjavesialueella toiminnan metallikuormitusta suositellaan ehkäistäväksi esim. luotiloukuilla tai vastaavilla teknisillä ratkaisuilla. On myös syytä toteuttaa haulikkorata-alueenmerkintä tai aitaus sienten ja marjojen keräämisen estämiseksi. Imatran seudun ympäristölautakunnan myöntämässä ympäristöluvassa on määrätty toiminnanharjoittajaa rakentamaan esitetyn suunnitelman mukaan taustavallin suojaus ja sen hulevesien puhdistussysteemi hirvikivääriradalle (rata 1) vuoden 2019 loppuun mennessä. Hulevesien puhdistussysteemin toimivuutta tulee tarkkailla vuosittaisella näytteenotolla. Suojaus tulee tehdä myös luodikkoradalle (rata 2), mikäli se otetaan uudelleen käyttöön. Vaihtoehtoisesti luodikkoradalle voidaan asentaa luotiloukut. Maaperän puhdistamisesta luvassa on määrätty mm. seuraavaa: 7. Hirvikivääriradan ja luodikkoradan (radat 1 ja 2) taustavallien puhdistamisesta tulee tehdä pilaantuneiden maiden puhdistamisilmoitus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle vähintään 45 vrk ennen työn toteuttamista. (YSL 52, 66 ). Kaakkois-Suomen ELY-keskus antaa päätöksen hiekanpuhdistamisesta ja loppusijoituksesta ja/ tai hyötykäytöstä. Luodit tulee toimittaa metallinkeräykseen tai muuhun hyötykäyttöön. Pistooliradan taustavallin pilaantuneisuudesta tulee esittää selvitys lupaa valvovalle viranomaiselle v loppuun mennessä. Tarvittaessa myös pistooliradan taustavalli tulee puhdistaa kuten edellä. Lisäksi luvassa edellytetään haulikkoradalla maaperän haitta-ainepitoisuuksien säännöllistä seurantaa ja puhdistustarpeen arviointia tulosten pohjalta. Samoin luvassa edellytetään pohjavesiputken asennusta virtaussuuntaan ja vuosittaista pohjavesitarkkailua sekä lyijystä varoittavien kylttien pystyttämistä marjojen- ja sientenpoimijoita varten. KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistustavoite Puhdistuksen tavoitteena on ympäristölupavelvoitteiden täyttäminen. Ympäristöluvassa on edellytetty taustavallien puhdistamista ja suojausrakenteiden rakentamista. Ilmoittaja ei ole esittänyt numeerisia puhdistustavoitteita. Puhdistusmenetelmä Maa-aines kaivetaan pistooli-, luodikko- ja hirviratojen taustavallesta puolen metrin syvyydeltä ja kuljetetaan Simpeleelle sijaitsevalle sora-asemalle seulottavaksi betonivaluhiekan seulontaan tarkoitetulla tiheällä seulalla. Riistanhoitoyhdistys nimeää puhdistustyöhön valvojan. Seulotusta maa-aineksesta otetaan näytteet, jotka toimitetaan tutkittavaksi esim. Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:lle. Maaperätutkimuksen tulos toimitetaan ELY-keskukselle. Mikäli maa-ainesta ei ELY-keskuksen päätöksellä

5 KASELY/568/ (10) voi käyttää taustavallin pintamaana hirviradalla, toimitaan sen kanssa ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Maa toimitetaan tarvittaessa ongelmajätelaitokselle. Käsiteltävän maan määräksi arvioidaan 200 m3. Jätteiden käsittely Sorasta erilleen seulottu metalli, joka on enimmäkseen kuparivaippaisia luoteja, joissa lyijysydän, toimitetaan jätemetallin keräykseen. Kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kohteessa Seulottu maa-aines, jossa tavoitepitoisuudet alittuvat, asennetaan takaisin hirviradan taustavalliin pintamaaksi rakennetun valumavesien suojausjärjestelmän päälle. Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Käytöstä poistettavien pistooli ja luodikkoratojen taustavallien pilaantuneiden maaaineksien poisto pienentää liukenevien metallien pohjaveteen joutumisriskiä olennaisesti. Samoin puhdistetun maa-aineksen sijoittaminen valumavesien puhdistujärjestelmään pintakerrokseksi vähentää pohjaveden pilaantumisriskiä olennaisesti Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön kuljetuksen ja seulonnan aikana muualle ympäristöön estetään seuraavasti: Traktorin perävaunuun taustapenkasta lastattu maa-aines peitetään kuljetuksen ajaksi pressulla. Kuljetusmatka on noin 10 km suuntaansa. Maa-aines kipataan perävaunusta suoraan seulontaan, eikä välivarastointia ennen seulontaa tapahdu. Seulottu maa-aines suojataan pressuilla seulontapaikalla, ennen sen kuljettamista takaisin Laikon ampumaradalle hirviradan taustapenkan pintakerrokseksi rata-alueen pohjaveden suojaussuunnitelman mukaisesti. Seulotusta maa-aineksesta otetaan näytteitä ja lähetetään ne tutkittavaksi Viljavuustutkimukselle. Puhdistustyön aikataulu Puhdistustyö toteutetaan mahdollisesti jo syksyllä 2018 kuitenkin viimeistään ympäristöluvan edellyttämässä aikataulussa. Puhdistustyön valvonta ja tarkkailu Riistanhoitoyhdistys nimeää puhdistustyöhön valvojan. Seulotusta maa-aineksesta otetaan näytteet, jotka toimitetaan tutkittavaksi esim. Eurofins Viljavuuspalvelu Oy:lle. Maaperätutkimuksen tulos toimitetaan ELY-keskukselle. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen johdosta on käyty tarkentavia keskusteluja suojausrakenteiden suunnittelijan (Olli Hallikainen) kanssa. Seulottu haitta-ainepitoinen maa-aines on tarkoitus sijoittaa taustavallin alaosaan niin, että metallipitoinen vesi ohjautuu hulevesijärjestelmään käsiteltäväksi. Käsittelykaivossa oleva reaktiivinen massa poistaa metallit tehokkaasti niin, että käsitellyn veden metallipitoisuudet alittavat ympäristölaatunormit ja talousvesinormit. Käsittelyjärjestelmä on varmatoiminen, jäätyminen voi kuitenkin vahingoittaa sitä. Jäätyminen on pyritty estämään riittävällä eristyksellä. Maa-aines on kustannussyistä suunniteltu kuljetettavan talkootyönä traktoreilla läheiselle sora-asemalle seulottavaksi. Sora-asemalla oleva seula on suuri

6 KASELY/568/ (10) eikä sitä ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista siirtää rata-alueelle. Haittaaineiden leviämisriski on tiedostettu. Ilmoitukseen on pyydetty ja saatu täydennystä suuniteltuun aikatauluun ja erityisesti siihen, kuinka varmistetaan, ettei haitta-ainepitoista maata pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen, seulonnan ja mahdollisen varastoinnin aikana. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä. Määräykset: 1. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Imatran seudun ympäristötoimeen. Puhdistustyön valvonnassa on käytettävä ympäristöteknistä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta ja näytteenotosta, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta ja raportoinnista. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ko. asiatuntijan yhteystiedot. 2. Puhdistettavista taustavalleista tulee poistaa pilaantuneet maat siten, että taustavalliin jäävän maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet (lyijyn ja antimoni) eivät puhdistuksen jälkeen ylitä seuraavia asetuksen VNa 214/2007 mukaisia alempia ohjearvopitoisuuksia : Pb 200 mg/kg, Sb 10 mg/kg Seulottu maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä VNa 2014/2007 mukaisia alempia ohjearvoja voidaan sijoittaa uudelleen taustavallin alaosaan niin, että metallipitoinen vesi ohjautuu hulevesijärjestelmään käsiteltäväksi. 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. Maa-aineksen kaivu ja käsittely tulee tehdä niin, että voimakkaammin pilaantuneita maita ei sekoiteta puhtaamman maan kanssa pitoisuuksien laimentamiseksi 4. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta pois toimitettujen pilaantuneiden maiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Tavoitepitoisuuden ylittävät, alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely.

7 KASELY/568/ (10) Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maan kuljetuksista (maat, joita ei voida sijoittaa takaisin taustapenkkaan) tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko. jätteen kuljettajaksi 6. Kunnostamisesta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus, seulonta ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle tulee estää aitauksin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata tulee kostuttaa pölyämisen estämiseksi. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen ja välivarastoinnin ajaksi. Pilaantuneiden maiden kaivutyö tulee toteuttaa siten, että maata ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Pilaantuneet maat tulee lastata suoraan kuljetus lavalle ilman välivarastointia. Jos kaivettua pilaantunutta maata joudutaan väliaikaisesti varastoimaan, kasat tulee peittää. 7. Maa-aineksesta eroteltu, puhdas luotiromu voidaan toimittaa kierrätykseen metallijätteenä. Mahdolliset muut jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on lisäksi noudatettava Etelä-Karjalan jätehuoltomääräyksiä. 8. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Imatran seudun ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä alueelta kaivettujen, seulottujen ja taustavalliin takaisin sijoitettujen sekä poiskuljetettujen maamassojen ja muiden jätteiden määrä, haittaainepitoisuudet, käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti kartalla, muut tiedot kohteen kunnostuksen toteutuksesta ja arvio tavoitteiden toteutumisesta.

8 KASELY/568/ (10) unnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä. Perustelut Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Kunnostustyön laadun varmistamiseksi valvonnassa ja ohjauksessa tulee käyttää asiantuntijaa, jolla on kokemusta ympäristönäytteenotosta ja pilaantuneen maan kunnostuksesta. Asiantuntija mm. ohjaa ja valvoo kaivuuta ja maiden lajittelua kenttämittaria hyödyntäen niin, että vaaralliseksi luokiteltavaa ja muuta poistoimitettavaa maa-ainesta syntyy mahdollisimman vähän. (määräys 1 ja 3) Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Taustapenkkaan jäävän ja sinne seulonnan jälkeen sijoitettavan maan haitta-ainepitoisuus on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa asetuksessa 214/2007 määrättyihin alempiin ohjearvoihin. Kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, jonne suunnitellaan laajamittaista vedenhankintaa. Tutkimusten perusteella pohjavesivirtaus ampumarata-alueelta suuntautuu nykyisen vedenottamon ja potentiaallisen tulevan vedenottopaikan suuntaan. Seulotut maa-ainekset sijoitetaan suunnitelman mukaan suojausrakenteen sisään, josta haitta-ainepitoiset vedet ohjautuvat vesienkäsittely-yksikköön ja siitä edelleen maastoon. Käsiteltyjä vesiä ei ohjata pohjavesialueen ulkopuolelle. Seulonta poistaa maa-aineksesta kiinteät metallikappaleet, hienoa metallipölyä eli helposti veteen liukenevia metalleja ei. Mikäli suojausrakenteen sisään sijoitetaan maita, joissa liukenevien metallien määrät ovat kovin korkeita, kuormittaa se vesienkäsittelyjärjestelmää alusta lähtien merkittävästi. Käsitellyn veden laatua ei seurata jatkuvasti, minkä vuoksi suodatinmateriaalin vaihtotarve tai muu vesienkäsittelyn tehokkuuteen vaikuttava seikka voi jäädä huomaamatta. (määräys 2) Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haittaainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5)

9 KASELY/568/ (10) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. Jätelain 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 5) Jätelain mukaan kunta voi antaa paikallisia yleisiä määräyksiä mm. jätteen luokittelusta ja käsittelystä. (määräys 7) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Käytetyn tuntimäärän, 14 h, mukaan maksua kertyy 770. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Rautjärven kunnan ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi insinööri Kati Häme, puhelin

10 KASELY/568/ (10) HYVÄKSYNTÄ Päätöksen on esitellyt vanhempi-insinööri Kati Häme ja ratkaissut ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle Tiedoksi Rautjärven Riistanhoitoyhdistys ry Järvikuja Salosaari Rautjärven kunnanhallitus Imatran seudun ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus LIITTEET Valitusosoitus

11 Tämä asiakirja KASELY/568/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/568/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Vesivalo Jaakko :55 Esittelijä Häme Kati :01