Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS KASELY/828/2018 Kaakkois- Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Liikennevirasto PL33, HELSINKI Y-tunnus: Yhteyshenkilö: Sakari Nieminen, puh sakari.nieminen(at)liikennevirasto.fi PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Katuosoite: Ratapihantie 10, Lappeenranta Kiinteistörekisteritunnus: , Vainikkalan asema, rataosa 1702 Kiinteistön omistaja: Suomen Valtio Hallinnoiva viranomainen: Liikennevirasto (osa kiinteistöstä) Senaatti-kiinteistöt (osa kiinteistöstä) ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 KASELY/828/ (8) TIEDOT KOHDEALUEESTA JA SEN PILAANTUNEISUUDESTA Toimintahistoria ja alueen käyttö Vainikkalan rautatieasema on ollut toiminnassa vuodesta Rautatieasemaa ja ratapiha-aluetta on vuosien saatossa laajennettu ja muutettu useaan kertaan. Nykyisin asema toimii Suomen ja Venäjän välisen henkilö- ja tavaraliikenteen rajatarkastuspaikkana. Vainikkalan ratapiha on VAK-ratapiha. Alueen käyttöön ei ole tiedossa muutoksia. Rata-alueen maaperässä todetut haitta-aineet ovat peräisin rautatieliikenteestä ja raidealueella harjoitetusta toiminnasta. Maaperä, pohjavesi ja pintavesiolosuhteet Kunnostusalue on murskepintainen. Maaperän havaittiin koostuvan noin 0 0,5 m syvyydelle murskeesta, 0,3-0,5 syvyydessä maanpinnasta murskeen seassa todettiin soraa. Täyttömaasoraa havaittiin syvyydellä 0,5-1,0 m maanpinnasta. Perusmaana todettiin silttiä kairaussyvyydelle 2,1 m maanpinnasta saakka. Lähin vesistö Telkjärvi sijaitsee noin 250 m etäisyydellä ratapihan eteläpuolella. Telkjärvestä laskee Hounijoki kohti kaakkoa. Kiinteistöllä ei ole sadevesiviemäröintiä. Alueen pintavedet imeytyvät pääasiassa maastoon ja kulkeutuvat pintavaluntana radan kuivatusojiin. Pintaojia pitkin vedet ohjautuvat Hounijokeen. Kohdealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Metsokangas, ) sijaitsee noin 4,5 km etäisyydellä lounaassa. Tehdyt tutkimukset Ramboll Finland Oy on suorittanut ympäristöteknisen tutkimuksen (tutkimusraportti ) Vainikkalan ratapihalla ratapidennysten rakentamissuunnittelua varten tehtyjen pohjatutkimuksen yhteydessä. Tutkimukset kohdennettiin täyttömaakerroksiin ja perusmaan pintakerrokseen. Ympäristöteknisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö suunnittelualueen maaperässä ratatoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita (raskasmetallit, öljyjakeet C10-C40, PAH-yhdisteet, torjunta-aineet ja biosidit, VOCyhdisteet). Haitta-aineet ja niiden määrä Ratapihan itäosassa täyttömaissa todettiin maaperän pilaantuneisuutta kuparilla. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin VNa:n 214/2007 ylemmän ohjearvotason ylittävä pitoisuus kuparia (350 mg/kg) syvyydellä 0,3-0,5m maanpinnasta. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä syvyydeltä 0,2-0,5 otetussa näytteessä todettiin asetonipitoisuus 9,0 mg/kg. Asetonille ei ole annettu viitearvoja VNa:ssa 214/2007. Kuparilla pilaantuneen maan määräksi (pitoisuus yli ylemmän ohjearvotason) arvioidaan 40m3ktr / 80 tonnia. Riskin- ja kunnostustarpeenarviointi Todetusta pilaantuneesta maasta aiheutuu kiinteistölle maa-ainesten käyttörajoite ja maankäyttörajoite, joka tulee huomioida raiteiston pidennyksestä johtuvien maarakennustöiden yhteydessä. Puhdistustarpeen arvio perustuu VNa:ssa 214/2007 annettuihin viitearvoihin.

3 KASELY/828/ (8) KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistustavoite Koska kiinteistö on rautatiealuetta, eikä kohde sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, esitetään kunnostuksen tavoitetasoksi VNa:n 214/2007 ylempiä ohjearvotasoja, joka on kuparille 200 mg/kg. Puhdistusmenetelmä ja jätteiden käsittely Pilaantuneen maan kunnostus suoritetaan massanvaihtona. Pilaantuneet maaainekset kaivetaan suoraan tai lyhyen välivarastoinnin kautta kuorma-autoihin ja kuljetetaan ao. luvan omaavaan vastaanottolaitokseen. Kaikki kaivumaa, jossa todetaan yli alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita, toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. Lopullinen vastaanottopaikka selvitetään kunnostusajankohdan kustannus- ja kapasiteettitilanteiden perusteella. Vastaanottopaikka ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen massojen siirtoa kohteesta. Muut mahdolliset jätteet toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön tai asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottolaitokseen. Pilaantumattomat kaivumaat (myös kynnysarvotason maa-aines) hyötykäytetään mahdollisuuksien mukaan rakenteissa ja mahdolliset pilaantumattomat ylijäämämaat sijoitetaan lähialueella sijaitsevalle ympäristöluvan omaavalle maanläjitysalueelle. Puhdistamisen ympäristövaikutukset sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy Kunnostustyö ei aiheuta ympäristöön haitallisia vaikutuksia, koska kunnostustyö on lyhytaikainen ja pilaantunut maa kuljetetaan kohteesta välittömästi tai lyhyen välivarastoinnin jälkeen pois. Poiskuljetettavat pilaantuneen maan kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kunnostustyön aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalin maarakentamisen vaikutuksista. Puhdistustyön aikataulu Kunnostustyö on tarkoitus suorittaa keväällä Kunnostustyön arvioitu kesto on noin 2 työvuoroa. Puhdistustyön valvonta ja tarkkailu Työn valvojaksi nimetään ennen kunnostustöiden aloittamista ympäristöasiantuntija. Valvoja ohjaa massanvaihtoa Innov-X -kenttämittarilla ja laboratorioanalyysein. Kunnostettavan alueen kaivuseinämistä ja pohjalta varmistetaan maaperän haittaainepitoisuudet kenttämittauksin ja laboratorioanalyysein (vähintään 2 näytettä / kaivanto). Työn valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot ilmoitetaan ennen töiden aloittamista työmaan aloitusilmoituksessa. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksesta ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää lausuntoja. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä. 1. Puhdistustöiden aloittamisesta tulee etukäteen ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaiselle. (Lappeenrannan

4 KASELY/828/ (8) seudun ympäristötoimi). Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. 2. Ilmoituksessa tarkoitetulta alueelta tulee poistaa pilaantuneet maa-ainekset maarakentamisen vaatimassa laajuudessa. 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maamassojen haittaainepitoisuudet on varmistettava luotettavalla ja edustavalla näytteenotolla ja analysoinnilla. 4. Alueelta poistettavat maat ja muut jätteet on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut massat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. 6. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että haitta-aineiden leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu merkittävää haittaa tai vaaraa lähialueella liikkuville ihmisille eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantuneiden maiden kuormat on peitettävä kuljetuksen aikana. Kaivettua kuonaa ja pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät.

5 KASELY/828/ (8) 7. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat. Pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain kuljettajalle, joka on rekisteröity ELYkeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ko. jätteen kuljettajaksi. 8. Mikäli kunnostustyön aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai tässä päätöksessä huomioon ottamattomia odottamattomia tilanteita, tulee niistä ilmoittaa, jotta Kaakkois-Suomen ELY-keskus voi tarvittaessa antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä. 9. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Kunnostuksesta tulee raportoida valvontaviranomaiselle myös julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen, mikäli sellainen on käytössä raportointihetkellä. Perustelut Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivetulla alueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän puhdistaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, se ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti toteutettuna. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperän puhdistukselle edellytettyä tavoitetasoa voidaan pitää riittävänä tehtyjen tutkimusten sekä alueen maankäyttö huomioiden. (määräys 2) Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä. (määräykset 4 ja 5) Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusomisnaisuudet. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haittaainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan vaarallisen jätteen ja pilaantuneen maaaineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan

6 KASELY/828/ (8) allekirjoituksesta. Jätelain 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata ja muuta jätettä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/ jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Jätehuoltorekisteriote on pidettävä mukana jätteen kuljetuksen aikana. (määräys 8) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 1066/2017 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Käytetyn tuntimäärän, 6 h, mukaan maksua kertyy 330. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 84 ja 85 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa vanhempi-insinööri Kati Häme, puhelin HYVÄKSYNTÄ Päätöksen on esitellyt vanhempi-insinööri Kati Häme ja ratkaissut ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.

7 KASELY/828/ (8) JAKELU Päätös saantitodistuksella ilmoittajalle Liikennevirasto PL33, HELSINKI Tiedoksi sähköisesti Liikennevirasto/ Sakari Nieminen Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus Ramboll Finland Oy/ Mikko Penttinen LIITTEET Valitusosoitus

8 Liite Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen , Dnro KASELY/828/2018 V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 250 euroa.

9 Tämä asiakirja KASELY/828/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/828/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Vesivalo Jaakko :20 Esittelijä Häme Kati :31