Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Transkriptio

1 Päätös KASELY/1269/ Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevasta ilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Y-tunnus: Yhteyshenkilöt: Hallinnolliset asiat: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (PVLOGLE), ympäristöasiantuntija, Anna Kralik, (PL 69, TAMPERE), puh , s-posti Tekniset asiat: Puolustushallinnon rakennuslaitos (PHRAKL), ympäristöasiantuntija Reija Kalajo, PL 1, Hamina, puh , s-posti PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Maaperän pilantuminen on aiheutunut ampumaradan toiminnasta. Maaperätutkimusten perusteella kohdealueen pintamaakerros on voimakkaasti pilaantunut metalleilla. Radan sulkemisesta johtuen alue kunnostetaan. Kohde sijaitsee Lappeenrannassa Helsingintien ja lentokentän välisellä alueella Leirin alueella kiinteistöllä Kohde sijaitsee aidatulla metsäisellä alueella kiinteistön sisällä kiinteistön toimintojen ympäröimänä (ei naapurikiinteistöjä, joihin kunnostustoimilla olisi vaikutusta). Kiinteistön omistaa Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt, os. PL 237, Helsinki. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 2/11 hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle. KOHDEALUETTA JA PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Toimintahistoria Alueella sijaitseva pistoolirata on ollut käytössä useiden vuosikymmenien ajan. Toiminta loppui noin 10 vuotta sitten (käyttökielto, melu). Rata on virallisesti lakkautettu syksyllä Alueella on ampuma- sekä taulukatokset. Muita rakenteita ei ole. Rakennukset on tarkoitus purkaa ennen kunnostustäiden aloittamista. Kohteesta, erityisesti taustavallin alueelta, poistetaan myös puustoa. Alueen tuleva käyttö Alue on asemakaavoitettu (EP), ja sitä käytetään jatkossakin Maasotakoulun tarpeisiin. Maaperä- sekä pohja- ja pintavesitiedot Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella tutkimusalueen maaperä koostuu hiekkamoreenista sekä osittain hiekasta. Maan pintakerroksessa on humusta, kariketta sekä kasvillisuutta. Kallion pintaa ei tutkimuksessa havaittu. Tutkimusalueen maanpinta on taulukatoksen alueella tasainen (tasolla n. +100) ja taustavallin alueella tasolla noin viettäen jyrkästi lounaaseen. Kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Huhtiniemi, A). Kohdealueella ei ole kaivoja, eikä lähialueen kaivoista ole tietoa. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan pohjoiseen, kohti Saimaata. Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu pohja- tai orsivettä. Kohdetta lähin pintavesistö on Saimaa n. 300 m:n etäisyydellä pohjoisessa. Tutkimusalueen pintavedet imeytyvät maahan. Tutkimusalueella ei ole sadevesiviemäröintiä. Tutkimukset Kohteessa ei ole tehty aikaisemmin maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tutkimus suoritettiin Vuoden 2016 tutkimuksissa maanäytteitä otettiin lapiolla kaivetuista kuopista 15 näytepisteestä / näytealueelta yhteensä 32 kpl. Näytteet otettiin jatkuvana näytejanana 0,1 0,3 m:n paksuisista kerroksista kaasutiiviisiin Rilsan-

3 3/11 näytepusseihin. Näytepisteiden syvyys vaihteli välillä 0,2 0,8 m. Osa maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa. Laboratorioanalyysit tehtiin Novalab Oy:n laboratorissa Karkkilassa. Kaikista maanäytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista pilaantuneisuutta koskevat aistinvaraiset havainnot sekä pisteiden FCG1-FCG12 näytteistä metallien pitoisuutta ilmaiseva XRF-mittaus. Kenttätestien ja aistihavaintojen perusteella valituista maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa metallipitoisuudet 12 näytteestä. Lisäksi laboratoriossa tehtiin kolme kaatopaikkakelpoisuusanalyysiä. Taulukossa 1 on esitetty kootusti laboratorioanalyyseissä todettujen haittaainepitoisuuksien vertailu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin sekä ohjeellisiin vaarallisen jätteen raja-arvoihin. Taulukossa on esitetty myös kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (B) määrä, alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevien analyysitulosten (C) määrä, ylemmän ohjearvon ja vaarallisen jätteen raja-arvon välissä olevat pitoisuudet (D) sekä ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ylitysten määrä (O). Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Pistoolirata, Lappeenranta, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelmassa, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Tutkimusten perusteella kohdealueella esiintyy kohonneita epäorgaanisten haittaaineiden pitoisuuksia. Kenttä- ja laboratorioanalyysien perusteella toimenpidealueen maaperässä todettiin antimonin, kuparin ja lyijyn pitoisuuksia, jotka ylittivät valtioneuvoston asetuksen

4 4/11 (214/2007) kynnysarvotason. Kaikkien em. haitta-aineiden pitoisuudet ylittivät myös ylemmän ohjearvon. Vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon (ongelmajätteelle asetettu raja-arvo) ylittäviä pitoisuuksia todettiin lyijyn osalta. Maanäytteille tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella tutkimusalueella arvioidaan olevan metalleilla yli alemman ohjearvon tasoisesti pilaantunutta maata n. 600 m 2 :n alalla yhteensä n. 300 m 3 ktr / 600 tn. Tästä ylemmän ohjearvotason ylittävää maata arvioidaan olevan n. 150 m 3 ktr / 300 tn. Ongelmajäterajan pitoisuuksiltaan ylittävän maan määrä arvioidaan vähäiseksi. Alueelta purettavien betonirakenteiden määrä tarkentuu työn aikana. KUNNOSTUSTAVOITTEET Kunnostuksen tarve ja tavoitteet Tutkimusten perusteella toimenpidealueella esiintyy epäorgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia. Pilaantuneet maa-ainekset sijaitsevat pääasiassa maan pintaosissa, noin 0 1,0 metrin syvyydellä. Haitta-aineita esiintyy alueen maaperässä laajasti yli valtioneuvoston asetuksen (214/2007) ylemmän ohjearvon rajautuen taustavallin alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Kohteen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia ei tässä yhteydessä katsottu tarpeelliseksi enää laatia, koska kunnostus on tarkoitus toteuttaa radan lakkautuksesta johtuen. Alueelta siis poistetaan ampumaratatoiminnasta aiheutunut maaperän pilaantuneisuus. Kohteesta poistetaan myös kaikki rakenteet. Kaivettavat pilaantuneet maat poistetaan valvotusti alueelta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kunnostustavoitteiksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) alempia ohjearvotasoja. Maaperään jäävien haitta-aineiden (jäännöspitoisuuksien) riskejä tarkastellaan laadittavassa loppuraportissa. Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta tämän suunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa. Kunnostettavan alueen käyttömuodolle ja maankäytölle ei jää kunnostuksen jälkeen rajoitteita, mikäli maaperään ei jää alemman ohjearvon ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava uudelleen, jos alueen käyttö muuttuu tulevaisuudessa herkemmäksi. Mikäli toimenpidealueelle jää kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jää alueelle maaaineksen käyttörajoitteita.

5 5/11 KUNNOSTUKSEN TOTEUTUS Kunnostustyö Kohteen maaperän laadun, maaperää pilaavien haitta-aineiden koostumuksen, pilaantumisen arvioitu enimmäisiaajuus huomioiden kustannustehokkain kunnostusmenetelmä on massanvaihto. Massanvaihdossa pilaantunut maa poistetaan ja kaivannot täytetään tarvittavissa määrin tavoitepitoisuustasot alittavalia maalla. Tutkimuksen perusteella pohjaveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia esiintyy n. 600 m 2 :n alueella n. 300 m 3 ktr/ 600 tn. Kaivun yhteydessä pilaantuneesta maasta erotetaan suuret kivet ja jätejakeet tavanomaisella kaivinkoneen kauhalla. Eri jätejakeet toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan käsittelylaitokseen tai jäteasemalle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Suuret kivet pyritään hyödyntämään kohteessa. Kaivumaita ei ole tarkoitus käsitellä kohteessa muutoin kuin lajittelemalla ne kaivinkonetarkkuudella. Puhdistamisen ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Kunnostusalue sijaitsee Puolustusvoimien hallinnoimalla alueella, jossa liikkumista on rajoitettu. Tarvittaessa kaivettavaa maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen mahdollisella pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Kaivettuja pilaantuneita maita joudutaan mahdollisesti väliaikaisesti välivarastoimaan käsittelyalueella. Kasojen suojaukseen pitää varautua, jotta mahdolliset haitta-aineet eivät pääse leviämään ympäristöön esimerkiksi sateen tai tuulen johdosta. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvää haitta-ainepitoista vettä ei johdeta puhdistamattomana maastoon, vaan se käsitellään kunnostussuunnitelman mukaisesti. Pilaantuneen maaperän kunnostustyö vastaa normaalia maarakennustyötä, josta kunnostussuunnitelman ja ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti toteutettuna ei aiheudu ympäristölle erityistä haittaa. Kunnostuksen valvonta

6 6/11 Työn valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ennakkotutkimuksien ja -tietojen, kunnostussuunnitelman sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen viranomaispäätöksen mukaisesti. Valvoja tiedottaa valvovalle ympäristöviranomaiselle (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) poikkeavista olosuhteista. Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttä- ja laboratorioanalyyseilla ja havainnoilla. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan kaivetulta alueelta todettujen haittaaineiden pitoisuudet (epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet). Mikäli kaivuvaiheessa havaitaan viitteitä muihin haitta-aineisiin, analysoidaan osasta näytteistä tarkistusluontoisesti ko. haitta-aineet. Kenttähavaintojen ja -analyysien perusteella maa-ainekset lajitellaan tarkasti, ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Haitta-ainepitoisuuksia seurataan työn aikana kenttäanalyysein (Niton / Innov). Kenttäanalyysien tuloksista n. 10 % tarkastetaan laboratorioanalyysein, jotta kenttäanalyysimenetelmien tulokset saadaan varmennettua ja kalibroitua. Myös mahdollisesta kaivannoista poistettavasta vedestä otetaan säännöllisesti näytteitä. Myös purkubetonista otetaan tarvittavat analyysit työn alkuvaiheessa. Raportointi Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään loppuraportti, joka toimitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat: Tunnistetiedot; Työn vastuuhenkilöt ja muut puhdistamiseen osallistuneet tahot; Kirjanpidon yhteenveto; Laadunvarmistusmenettelyt; Kunnostustyön menetelmät ja aikataulu; Kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi; Kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät; Massojen loppusijoituskohteet; Jäännöspitoisuustiedot; Mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen / alueiden riskiarvio tarvittaessa; Käyttörajoitukset; Piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista; Asiakirjojen säilytys. Aikataulu Kunnostus on tarkoitus toteuttaa syksyn 2017 aikana mahdollisimman pian.

7 7/11 Pilaantuneen maaperän kunnostustöiden kestoksi on arvioitu noin 2 päivää. Lisäksi on puuston raivaus, purkutyöt sekä mahdolliset maisemointityöt. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Asian johdosta on oltu yhteydessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hydrogeologiin sekä Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiseen. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hydrogeologi viittasi ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 :n mukaiseen velvollisuuteen selvittää alueen pilaantuneisuus ja puhdistamistarve, mikäli on aihetta epäillä maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Toiminnanharjoittajan lähettämissä asiakirjoista ei käy ilmi millä alueilla ja syvyydellä pohjavesi alueella esiintyy. Lisäksi todetaan, että toiminnanharjoittaja ei ole tehnyt ns. riskinarviointia, jolloin asiakirjoista ei käy ilmi onko maaperän puhdistamiseen maankäytön rajoitteet huomioiden asetettu alempi ohjearvotaso pohjaveden kannalta riittävä. Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa todettiin seuraava: Huomiot pohjavesitietojen ja haitta-aineiden kulkeutumisriskiarvion riittämättömyydestä ovat aiheellisia. Lisäksi tutkimuksen osalta jäi epäselväksi, miten ja miltä syvyydeltä ampumapaikan edusta on tutkittu. Liitepiirustuksessa ko. alueen haitta-ainepitoisuudet näyttäisivät jäävän alle kynnysarvon. Puolustusvoimien omissa joissakin aikaisemmissa ampumaratatutkimuksissa kivääriratojen ampumapaikkojen edustan pilaantuneisuus on ollut jopa voimakasta. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun kunnostuksen ilmoituksen mukaisesti, ellei seuraavissa määräyksissä toisin mainita. 1. Kunnostustyö voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostustavoitteena on lyijyn, kuparin ja antimonin sekä muiden ns. raskasmetallien osalta Vna 214/2007 alemmat ohjearvotasot. 2. Kunnostustöiden aloittamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnostustyön aloituksen yhteydessä tulee esittää selvitys pohjaveden puhdistamistarpeeseen ja riskinarviointiin liittyen.

8 8/11 Puhdistustyön ohjauksessa on käytettävä asiantuntijaa, jolla on hyvä kokemus puhdistustyön ohjauksesta, näytteenotosta ja kenttämittausmenetelmien käytöstä, tai jolla on voimassa oleva ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointiin kuuluva pätevyystodistus. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa tulee olla ko. asiantuntijan yhteystiedot. Samassa yhteydessä on ilmoitettava työn toteuttavan urakoitsijan tiedot. 3. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava maa: pilaantunut maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen raja-arvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 4. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset ja muut jätteeksi katsottavat materiaalit on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan tai jätemateriaalin vastaanotto ja käsittely. Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Vaaralliseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haittaainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä valtioneuvoston asetuksen (179/2012) säädösten mukaisesti. 5. Kunnostuksessa mahdollisesti esiin tulevista poikkeuksellisista tilanteista, ennalta arvaamattomista tuloksista, lisäpilaantumisesta tai haitoista ympäristölle- tai terveydelle tulee välittömästi ilmoittaa ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan seudun

9 9/11 ympäristönsuojelusuojeluviranomaiselle. ELY-keskus voi antaa lisäohjeita tai määräyksiä puhdistustyön toteuttamisesta, tarkkailusta sekä jatkotoimenpiteistä tai kunnostustyön keskeyttämisestä. 6. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa loppuraportti kunnostustyöstä kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Raportti tulee toimittaa ELY-keskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Loppuraporttiin tulee liittää mm. riskinarvio saavutetusta tilanteesta ottaen huomioon myös kohteen sijainti pohjavesialueella. Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja ympäristönsuojeluasetusta (713/2014). Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen sekä kaivetulla alueella tai pois toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu maaperän ja pohjaveden kunnostaminen ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön tai sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristöön. Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta. Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen ja sen ympäristön nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Alue ei muilta osin ole erityisen herkkää maankäytön kannalta, mutta kohde sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Siten kunnostustavoitteeksi on asetettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset alemmat ohjearvotasot. Koska alueen maaperään massanvaihtojen jälkeen mahdollisesti jäävien raskasmetallien vaikutusta pohjaveden laadulle ei erikseen ole arvioitu, tulee tätä kuitenkin vielä arvioida kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. (Määräykset 1, 6) Työn etenemisestä ja työhön osallistuvien yhteystiedoista ilmoittaminen on välttämätöntä viranomaisvalvonnan kannalta. Kunnostustyön ohjauksen riittävästi asiantuntemuksesta tulee huolehtia, koska kyseessä ei ole aivan tavanomainen maarakentaminen. (Määräys 2) Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusrajaarvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja maa-aineksen osalta haittaainepitoisuudet. (Määräykset 3-4)

10 10/11 Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan tai vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. (Määräys 4) Pilaantuneita maa-alueita puhdistettaessa tulee usein työn aikana esiin seikkoja, joihin ei ole tutkimuksista huolimatta osattu tai pystytty etukäteen varautumaan. Tämän vuoksi valvontaviranomainen voi joutua antamaan työn aikana lisäohjeita tai - määräyksiä. (Määräys 5) Loppuraporttiin kootaan kaikki kunnostuksen kannalta olennaiset tiedot. Loppuraportin avulla saadaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamisen tiedot tallennetuksi tieto- ja valvontajärjestelmiin. (Määräys 6) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maa-perän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn käytetyn tuntimäärän, 10 h, mukaan maksua kertyy 550. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

11 11/11 MUUTOKSENHAKU Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta vaalittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YSL 190 ja 191 ). Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Ylitarkastaja Jaakko Vesivalo Erja Monto JAKELU TIEDOKSI LIITTEET Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella sekä osoitteeseen Anna Kralik, Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Reija Kalajo, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Valitusosoitus

12 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Vesivalo Jaakko :26