Trofoblastitaudit ryhmä harvinaisia sairauksia. Mikko Loukovaara ja Pentti Lehtovirta
|
|
- Pauli Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Trofoblastitaudit ryhmä harvinaisia sairauksia Mikko Loukovaara ja Pentti Lehtovirta Istukka- eli trofoblastisolujen tauteihin kuuluvat rypäleraskaus, istukkasyöpä ja istukkapedin trofoblastikasvain. Trofoblastitautien luonne vaihtelee täysin hyvänlaatuisesta erittäin pahanlaatuiseen. Tavallisin oire on verinen emätinvuoto. Rypäleraskaus todetaan yleensä kaikukuvauksella alkuraskaudessa. Seerumin ja virtsan koriongonadotropiinin (hcg) pitoisuus on melkein aina normaalia suurempi. Hoitona on kohdun imutyhjennys. Rypäleraskaus saattaa muuttua persistoivaksi taudiksi tai joskus harvoin istukkasyöväksi, joiden havaitsemisessa seerumin hcg-pitoisuuden seurannalla on keskeinen merkitys. Sekä persistoiva trofoblastitauti että istukkasyöpä hoidetaan solunsalpaajalääkityksellä, jonka valinta perustuu kliinisiin luokitusjärjestelmiin. Luokituksissa huomioidaan mm. hcg-pitoisuus ja etäpesäkkeiden esiintyminen. Yleensä hoidoksi riittää yksi solunsalpaaja, joko metotreksaatti tai aktinomysiini D. Suuren riskin taudissa käytetään yhdistelmälääkitystä. Kirurgista hoitoa voidaan harkita etäpesäkkeiden hoidossa, jos solunsalpaajilla ei saada aikaan vastetta. Istukkapedin trofoblastikasvain on trofoblastitaudeista harvinaisin. Se ilmaantuu useimmiten normaalin raskauden jälkeen ja hoidetaan kohdunpoistolla. Solunsalpaajia käytetään joissakin tapauksissa liitännäishoitona. Trofoblastitautien ennuste on nykyaikaisen solunsalpaajahoidon ansiosta hyvä. Kuolleisuutta esiintyy lähes yksinomaan suuren riskin ryhmään kuuluvilla, mutta heistäkin vain 15 % menehtyy tautiinsa. Trofoblastitaudit muodostavat heterogeenisen ryhmän, jolle on yhteistä patologisten trofoblastisolujen esiintyminen naisen elimistössä. Täydellinen ja osittainen rypäleraskaus ovat hyperplastisia, istukkasyöpä ja istukkapedin trofoblastikasvain neoplastisia muutoksia. Trofoblastikudoksen erikoislaatuisen biologisen käyttäytymisen vuoksi näihin tauteihin liittyvä kliinispatologinen ongelma on varsin omalaatuinen. Normaalissakin raskaudessa istukan trofoblastisolut ovat yhteydessä kohdun limakalvon eli desiduan verisuoniin, eikä niiden invaasio tai siirtyminen äidin vereen sellaisenaan merkitse pahanlaatuisuutta. Taudin anatominen levinneisyys ei olekaan yhtä tärkeä kuin muut riskitekijät hoitoa suunniteltaessa ja ennustetta arvioitaessa. Edustavan kudosnäytteen saaminen on usein vaikeaa, eikä taudille saada histologista varmistusta. Tällöin potilaan hoito aloitetaan yksinomaan kliinisten ja kuvantamislöydösten sekä hcg-pitoisuuden perusteella. Hoito tulee suunnitella huolellisesti, koska oikein hoidettujen trofoblastitautien ennuste on erinomainen ja naisen hedelmällisyyskin tavallisesti säilyy. Duodecim 2001;117:
2 Patofysiologia Trofoblastitaudeille tunnusomainen histologinen muutos on trofoblastisolujen poikkeavan runsas proliferaatio (Paradinas 1992). Täydellisessä rypäleraskaudessa (mola hydatidosa completa, klassinen moola) trofoblasti on hyperplastista ja villukset diffuusisti turvonneita. Tämä aiheuttaa taudille tunnusomaisen viinirypäleterttumaisen makroskooppisen kuvan. Sikiötä ei kehity. Kromosomisto on kokonaan isältä peräisin, koska äidiltä tulevat kromosomit eliminoituvat munasolusta. Karyotyyppi on silti diploidinen; se muodostuu %:ssa tapauksista siittiön DNA:n jakautumisen seurauksena, harvoin dispermian jälkeen (Fisher ja Newlands 1998) (kuva 1A). Rypäleraskauksista 3 % on osittaisia (mola hydatidosa partialis). Niissä trofoblastin hyperplasia on lievempää kuin taudin täydellisessä muodossa ja vain osa villuksista on turvonneita. Sikiö tai ainakin tumallisia punasoluja fetaalisen verenkierron merkkinä voidaan havaita. Karyotyyppi on triploidinen ja ylimääräiset kromosomit ovat isältä peräisin (Fisher ja Newlands 1998). Osittainen rypäleraskaus syntyy useimmiten dispermian seurauksena. Vaihtoehtoisesti munasolun voi hedelmöittää siittiö, jossa ei ole tapahtunut normaalia kromosomien vähennysjakautumista (kuva 1B). Invasiivinen moola (mola hydatidosa invasiva eli mola destruens) viittaa rypäleraskauteen, joka tunkeutuu kohtulihakseen ja jopa kohdun läpi viereisiin kudoksiin. Histologinen löydös muistuttaa täydellisen rypäleraskauden löydöstä, mutta villusturvotus voi syvässä invaasiossa puuttua, jolloin diagnoosi perustuu enemmän trofoblastin voimakkaaseen proliferaatioon ja villusten esiintymiseen kohtulihaksessa. Invasiivinen moola on nykyisin harvinainen, koska rypäleraskaudet hoidetaan varhain. Istukkasyöpä (koriokarsinooma) on nopeimmin kasvavia ihmisen kasvaimia. Istukkasyövässä tavattava histologinen löydös on invasiivisesti proliferoituva trofoblastikudos, josta villukset puuttuvat. Täydelliseen rypäleraskauteen liitty- A Eliminoituu 46XX 46XX B Isältä peräisin olevien kromosomien kahdentuminen 46XX Dispermia 23Y Eliminoituu 46XY 46XY 46XY Dispermia 23Y 46XY Siittiön vähennysjakautumisen häiriö Kuva 1. Täydellisen ja osittaisen rypäleraskauden syntymekanismit. Täydellinen rypäleraskaus (A) on joko isältä peräisin olevien kromosomien kahdentumisen tai dispermian (munasolun hedelmöityminen kahdella siittiöllä) seurausta. Dispermia voi johtaa karyotyyppeihin 46XX ja 46XY mutta ei karyotyyppiin 46YY, koska yksi X-kromosomi on edellytys solujen elämälle. Osittainen rypäleraskaus (B) on seurausta dispermiasta tai siittiön vähennysjakautumisen häiriöstä. Karyotyyppi voi olla 69XXX, tai 69XYY 2540 M. Loukovaara ja P. Lehtovirta
3 vän istukkasyövän riski on 2 4 % (Ma ym. 1990). Osittaisen rypäleraskauden pahanlaatuistumisen yleisyyttä ei tiedetä: istukkasyöpiä on kuvattu esiintyneen osittaisen rypäleraskauden jälkeen, mutta tämä ei välttämättä tarkoita lisääntynyttä riskiä, koska tauti voi kehittyä myös normaalin raskauden, keskenmenon ja kohdunulkoisen raskauden jälkeen. Koriokarsinoomasta tunnetaan myös raskauteen liittymätön, itusoluperäisen munasarjasyövän muoto. Se on harvinainen; yleensä kasvaimessa tavataan trofoblastin lisäksi muita itusoluperäisiä rakenteita (Norris ja O Connor 1992). Istukkapedin trofoblastikasvaimia (placental site trophoblastic tumor) on kuvattu englanninkielisessä kirjallisuudessa vain noin sata tapausta. Kyseessä on villusten ulkopuolisen trofoblastin neoplasia, joka tunkeutuu aggressiivisesti kohtulihakseen. Tämä kasvain tuottaa hcg:tä vähemmän kuin muut trofoblastitaudit, joten sen kokoa saatetaan hcg-määritysten perusteella aliarvioida. Etäpesäkkeet ovat harvinaisempia kuin istukkasyövässä. Tautia edeltää normaali raskaus yli puolessa tapauksista, ja se havaitaan usein vasta kuukausien tai vuosien kuluttua raskauden jälkeen (Newlands ym. 1998). Epidemiologia Kaksi keskeistä täydellisen rypäleraskauden ilmaantuvuuteen vaikuttavaa tekijää ovat naisen asuinseutu ja ikä (Di Cintio ym. 1997). Ilmaantuvuus on pienempi läntisissä teollisuusmaissa kuin Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa se on alle yksi tapaus tuhatta synnytystä kohti, Indonesiassa puolestaan yli kymmenen tapausta tuhatta synnytystä kohti. Rypäleraskauden ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole käytettävissä tilastoja. Istukkasyöpään sairastuu Suomessa keskimäärin 2 4 naista vuodessa (Suomen Syöpärekisteri). Rypäleraskauden riski on suurin naisen hedelmällisen iän ääripäissä eli alle 20-vuotiailla ja yli 40-vuotiailla. Viisikymmentä vuotta täyttäneillä riski saattaa olla yli satakertainen nuorempiin verrattuna. Myös puolison ikä vaikuttaa naisen rypäleraskauden riskiin: vuotiaiden miesten kumppaneilla suhteellinen riski on 1,6 verrattuna naisiin, joiden mies on tätä nuorempi (La Vecchia ym. 1984). Trofoblastitautien ilmaantuvuuteen vaikuttavat lisäksi geneettiset ja ympäristötekijät. Veriryhmien jakautuminen on muusta väestöstä poikkeava erityisesti solunsalpaajahoitoa vaativaan trofoblastitautiin sairastuneilla, mikä huomioidaan WHO:n riskipisteluokituksessakin. Aiempi normaali raskaus suojaa trofoblastitaudilta (suhteellinen riski 0,6), ja keskenmenot ja aiemmat rypäleraskaudet puolestaan lisäävät riskiä (Parazzini ym. 1985). Yhden rypäleraskauden jälkeen riski on 1:76 ja kahden jälkeen 1:6,5 (Bagshawe ja Dent 1986). Tupakointi arviolta kaksinkertaistaa rypäleraskauden riskin (La Vecchia ym. 1985). Rasvapitoinen ruokavalio ja karoteeni puolestaan suojaavat siltä (Berkowitz ym. 1985). Diagnostiikka Kaikkien trofoblastitautien yleisin oire on verinen emätinvuoto, jota esiintyy yli 90 %:lla potilaista. Täydellisessä rypäleraskaudessa kohtu on raskausviikkoihin nähden kookas. Seerumin ja virtsan hcg-pitoisuus on suurempi kuin normaalissa raskaudessa, mikä voi johtaa teekaluteiinikystien ilmaantumiseen ja tavallista vaikeampaan raskauspahoinvointiin. hcg kiihdyttää kilpirauhashormonien tuotantoa, minkä vuoksi hypertyreoosin kehittyminen on mahdollista. Tautiin voi liittyä myös varhainen pre-eklampsia, mutta nykyisin se lienee harvinaista, koska rypäleraskauden diagnoosi tehdään yleensä varhain. Osittaisessa rypäleraskaudessa kohdun koko vastaa yleensä raskauden kestoa tai on sitä pienempi. Seerumin ja virtsan hcg-pitoisuus voi olla raskausviikkoihin nähden normaali. Tauti ilmentyy useimmiten joko tavallisena tai keskeytyneenä keskenmenona (abortus inhibitus), jolloin todellinen diagnoosi paljastuu vasta kohdun tyhjennyksessä saatavasta histologisesta näytteestä. Istukkasyövässä ja istukkapedin trofoblastikasvaimessa voi verisen vuodon lisäksi esiintyä etäpesäkkeistä johtuvia oireita, kuten keuhkometastaasien aiheuttamaa veriyskää ja hengenahdistusta tai aivometastaasien aiheuttamaa Trofoblastitaudit ryhmä harvinaisia sairauksia 2541
4 päänsärkyä, kouristuksia ja halvauksia. Joskus harvoin istukkasyöpä kehittyy täysaikaisen raskauden aikana (Sjövall 2000). Sikiö voi tällöin anemisoitua, muuttua hydroptiseksi ja menehtyä. Äidin tyypillisiä oireita ovat mahakivut ja verinen emätinvuoto viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Joissakin tapauksissa vastasyntyneessä on todettu etäpesäkkeitä (Chandra ym. 1990), joiden pois sulkemiseksi lapselta tulee määrittää hcg-pitoisuus. Seerumin ja virtsan hcg-määritys on erittäin herkkä menetelmä trofoblastitautien diagnostiikassa. Jos raskaus tai sen jälkitila on suljettu pois, viittaa positiivinen hcg-arvo hyvin todennäköisesti trofoblastitautiin. Monet huonosti erilaistuneet kasvaimet tuottavat hcg:tä, mutta yleensä vain sen beeta-alayksikköä, mikä auttaa erotusdiagnostiikassa. Tällaisia kasvaimia ovat erityisesti haimasyöpä sekä virtsarakon ja kohdunkaulan syöpä. Niihin sairastuneiden seerumissa on beeta-alayksikköä havaittu jopa kymmenillä prosenteilla (Alfthan ym ja Marcillac ym. 1992). Rotmensch ja Cole (2000) kuvasivat hiljattain 12 naista, joille oli tehty väärä istukkasyövän diagnoosi seerumin hcg-määritysten perusteella. Useimpia oli hoidettu leikkauksella tai solunsalpaajilla ilman hcg-pitoisuuden pienentymistä. Tämän selitti väärä positiivinen hcg-tulos, joka johtui heterofiilisista vasta-aineista muiden lajien immunoglobuliineja kohtaan (human anti-mouse antibodies, HAMA). Niiden esiintymistä epäiltäessä voidaan tehdä hcg-määritys virtsasta, jossa ei ole virheellisiä positiivisia tuloksia aiheuttavia vasta-aineita. hcg-määrityksen tekeminen virtsasta onkin suositeltavaa ennen istukkasyövän hoidon aloittamista. hcg-tulos on suhteutettava menetelmän viitearvoihin. Yleisesti käytetyllä Wallacin Delfiamenetelmällä viitealueen yläraja on hedelmällisessä iässä olevalla naisella 2 IU/l ja menopaussin ohittaneella 7 IU/l. hcg:n vapaan beeta-alayksikön viitealueen yläraja on 2 pmol/l, eikä se ole riippuvainen iästä. Seerumin hcg:n vapaan beeta-alayksikön ja kokonais-hcg:n pitoisuuksien suhdetta voidaan hyödyntää trofoblastitautien erotusdiagnostiikassa. Suhde kasvaa järjestyksessä rypäleraskaus, invasiivinen moola, istukkasyöpä (Fan ym. 1987). HUS:n naistensairaalassa istukkasyöpään viittaavana pidetään molaarista suhdetta, joka ylittää arvon 5 %. Tutkimuksen sensitiivisyys ja spesifisyys on lähes 100 % (U.-H. Stenman, henkilökohtainen tiedonanto). Seerumin kokonaishcg:n pitoisuus ei yleensä kasva suuremmaksi kuin IU/l normaalissa yksisikiöisessä raskaudessa. Kuvantamistutkimuksista kohdun kaikukuvaus on parantanut trofoblastitautien diagnostiikkaa oleellisesti. Emättimen kautta tehtävän tutkimuksen ansiosta rypäleraskaus havaitaan nykyisin usein jo ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Ns. kohdun lumisademaisema on täydelliselle rypäleraskaudelle luonteenomainen (kuva 2). Osittaisessa rypäleraskaudessa kaikukuvaus ei ole yhtä luotettava. Tavallisen kaikukuvauksen tukena voidaan käyttää dopplertutkimusta, jolla havaitaan lisääntynyt verenkierto trofoblastikudoksessa. Thoraxröntgenkuvaus kuuluu trofoblastitautien perustutkimuksiin. Jopa osittaisen rypäleraskauden yhteydessä on löydetty etäpesäkkeitä (Menczer ym. 1999), joiden tavallisimpia paikkoja ovat keuhkot. Jos keuhkometastaaseja todetaan, tulee samanaikaisten aivometastaasien mahdollisuuden takia tehdä joko aivojen tietokonetomografia tai magneettikuvaus. Aivometastaaseja epäiltäessä voidaan määrittää myös Kuva 2. Emättimen kautta tehdyn kaikukuvauksen löydös täydellisessä rypäleraskaudessa (kuva: Bruno Cacciatore) M. Loukovaara ja P. Lehtovirta
5 likvorin ja seerumin hcg-pitoisuuksien suhde. Jos se on suurempi kuin 1:60, tulos sopii aivometastasointiin. Vartalon tietokonetomografiaa tulee harkita tilanteessa, jossa potilaan hcg-arvot viittaavat persistoivaan lääkeresistenttiin tautiin mutta muut kuvantamistutkimukset eivät ole paljastaneet taudin sijaintia. Löydöksen perusteella voidaan punnita, onko leesion tai leesioiden kirurginen resektio mahdollista. Diagnostisen koepalan ottamista pidetään ihomuutoksia lukuun ottamatta vasta-aiheisena, koska seurauksena voi olla vakava verenvuoto. Kliininen luokitus Trofoblastitautien kliinisen luokituksen tarkoituksena on löytää suuren riskin potilaat eli sellaiset, jotka tarvitsevat solunsalpaajayhdistelmiä. Luokituksen avulla on myös mahdollista vertailla eri hoitojen tehoa. Mikään kehitetyistä luokitusjärjestelmistä ei ole muita selvästi parempi. FIGO:n (International Federation of Gynecologists and Obstetricians) ja WHO:n luokitukset ovat levinneet laajimpaan käyttöön. FIGO:n luokitus oli alun perin puhtaasti anatominen levinneisyysluokitus. Myöhemmin siihen lisättiin kaksi ennusteeseen vaikuttavaa riskitekijää (hcg yli IU/l ja diagnoosi yli kuusi kuukautta edeltäneen raskauden päättymisen jälkeen), mikä teki siitä käyttökelpoisemman potilaan ennusteen arvioinnissa (taulukko 1). Taulukko 1. Trofoblastitautien luokitus ja riskitekijät FIGO:n (1992) mukaan Luokka I Tauti rajoittunut kohtuun II Tauti levinnyt kohdun mutta ei muiden sukupuolielinten (kohdun sivuelimet ja leveä kannatin, emätin) ulkopuolelle III Tauti levinnyt keuhkoihin IV Etäpesäkkeitä muualla kuin keuhkoissa Alaluokka A Ei riskitekijöitä B Yksi riskitekijä C Kaksi riskitekijää Riskitekijät hcg yli IU/l Diagnoosi yli kuuden kuukauden kuluttua edeltäneen raskauden päättymisen jälkeen WHO:n luokitus jakaa potilaat kolmeen riskiryhmään sen perusteella, kuinka suuri lääkeresistenssin kehittymisen vaara heillä on (taulukko 2). Luokituksen puutteena voidaan pitää sitä, ettei se määritä tapaa, jolla mahdolliset etäpesäkkeet todetaan. Esimerkiksi tietokonetomografialla voidaan todeta keuhkojen mikrometastaaseja, joita ei tavallisessa röntgenkuvauksessa näy. Magneettikuvaus puolestaan toteaa aivometastaasit tietokonetomografiaa herkemmin. Riskipisteiden laskemisessa voi varsinkin länsimaiden ulkopuolella tuottaa ongelmia myös potilaan tai hänen kumppaninsa veriryhmän selvittäminen, ja joissakin keskuksissa veriryhmiä ei huomioida pisteityksessä lainkaan. Taulukko 2. Trofoblastitautien riskipisteluokitus WHO:n mukaan (World Health Organization 1983). Riskitekijät Riskipisteet Ikä (v) enintään 39 yli 39 - Edeltänyt raskaus Rypäleraskaus Keskenmeno Täysiaikainen - Hoidon aloitus edeltävän raskauden jälkeen (kk) yli 12 hcg-arvo ennen hoitoa (IU/l) < yli 10 5 ABO-veriryhmä - O x A B - (nainen x mies) - A x O AB - Suurin kasvain (cm) yli 5 - Etäpesäkkeiden sijainti - Keuhkot, perna Suolisto, maksa Aivot Etäpesäkkeiden määrä yli 8 Edeltänyt solunsalpaajalääkitys - - Monoterapia Yhdistelmä Pisteiden summa: alle 5 = pieni riski, 5 7 = keskisuuri riski, yli 7 = suuri riski, - = ei sovellettavissa. Trofoblastitaudit ryhmä harvinaisia sairauksia 2543
6 Taulukko 3. Solunsalpaajalääkityksen aiheet rypäleraskauden jälkeen (Bagshawe 1992). Seerumin hcg-pitoisuus yli IU/l yli neljä viikkoa kohdun imutyhjennyksen jälkeen Progressiivisesti suureneva hcg-pitoisuus milloin tahansa kohdun imutyhjennyksen jälkeen Positiivinen hcg-löydös ilman normaalistumisen merkkejä 4 6 kuukautta kohdun imutyhjennyksen jälkeen Jatkuva verinen vuoto kohdusta Etäpesäkkeet Hoito Rypäleraskauden hoito on kohdun imutyhjennys. Kohdun supistumista lisääviä lääkkeitä, kuten oksitosiinia ja prostaglandiineja, on vältettävä niin induktiossa kuin tyhjennyksen jälkeenkin, koska kohdun supistelu lisää trofoblastikudoksen embolisoitumisen vaaraa. Toimenpiteen jälkeen persistoiva tauti hoidetaan solunsalpaajilla, joihin joudutaan turvautumaan täydellisen rypäleraskauden jälkeen noin 8 %:ssa tapauksista (Bagshawe ja Dent 1986) ja osittaisen rypäleraskauden jälkeen noin 4 %:ssa (Szulman ja Surti 1982). Solunsalpaajahoidon aiheet on esitetty taulukossa 3. Solunsalpaaja valitaan kliinisten luokitussysteemien avulla (taulukot 1 ja 2). FIGO:n luokkiin I IIIA ja WHO:n pienen ja keskisuuren riskin ryhmiin kuuluvat hoidetaan tavallisesti metotreksaatilla (Goldstein ym. 1998). Samanaikaisesti on huolehdittava foolihapposubstituutiosta. Jos potilas ei toivo raskautta, voidaan harkita lisäksi kohdunpoistoa, joka vähentänee solunsalpaajan tarvetta. Noin 5 %:lla hoito joudutaan vaihtamaan haittavaikutusten takia. Niitä ovat mukosiitti, pleurakipu, aminotransferaasiarvojen kasvu ja myelosuppressio. Vaihtoehto on tällöin aktinomysiini D, joka on yhtä tehokas kuin metotreksaatti. hcg-pitoisuuden tulisi pienentyä ennen seuraavaa hoitoa alle viidennekseen hoitoa edeltävästä arvosta. Myöhemmin lievempikin pieneneminen on hyväksyttävä, mutta jos pitoisuus pienentyy vähemmän kuin puolet, on vaste huono ja on harkittava solunsalpaajayhdistelmään siirtymistä. Pienen riskin taudissa riittää yleensä kaksi tai kolme hoitojaksoa, jos hcg pienenee alle arvon 2 IU/l. FIGO:n luokkiin IIIB IV (kaikki alaluokat) ja WHO:n suuren riskin ryhmään kuuluvat hoidetaan solunsalpaajayhdistelmällä (Goldstein ym. 1998) luvulta lähtien on käytetty EMA/CO-hoitoa, joka on etoposidin, metotreksaatin, aktinomysiini D:n, syklofosfamidin ja vinkristiinin yhdistelmä. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat hiustenlähtö, pahoinvointi ja myelosuppressio. Hoitoja annetaan hcg-arvon normaalistuttua vielä 2 4 kertaa. Lääkityksen aikana hcg-pitoisuus voi ensin pienentyä alle arvon 2 IU/l, mutta suurentua munasarjasuppression takia uudestaan arvoon 4 6 IU/l. hcg-pitoisuuden suurentuminen johtuu yleensä hypofyysin hcg-tuotannosta, jos follikkeleita stimuloivan hormonin pitoisuus on yli 30 IU/l. Jos potilas tulee resistentiksi EMA/CO-hoidolle, aloitetaan tavallisesti etoposidia ja sisplatiinia sisältävän yhdistelmän käyttö ja pyritään paikantamaan residuaalitauti kuvantamistutkimuksin. Aivometastaasien hoidossa voidaan solunsalpaajiin liittää sädehoito, jolla on paitsi kasvainta pienentävä myös hemostaattinen vaikutus. Myös intratekaalista metotreksaattia on käytetty. Etäpesäkkeiden resektio voi tulla kyseeseen, jos niiden sijainti on suotuisa. Jos residuaalitaudin sijainti ei selviä, voidaan harkita kohdunpoistoa erityisesti, jos trofoblastikudosta oli kohdussa alun perin runsaasti. Myös istukkapedin trofoblastikasvain hoidetaan kohdunpoistolla, koska se on varsin resistentti solunsalpaajille. Solunsalpaajia käytetään valikoiduissa tapauksissa (kookas kasvain tai metastasoinut tauti) liitännäishoitona (Newlands ym. 1998). Seuranta Trofoblastitautien tärkein seurantamenetelmä ovat toistuvat seerumin hcg-määritykset: hcgpitoisuuden suurentuminen on herkempi merkki taudin etenemisestä kuin kliiniset tai kuvantamislöydökset. Rypäleraskauden seuranta aloitetaan noin kolmen viikon kuluttua kohdun imutyhjennyksestä, koska toimenpiteen jälkeen trofoblastikudosta yleensä jää kohtuun jonkin verran. hcgpitoisuus normaalistuu 60 %:lla potilaista kahdessa kuukaudessa. Tällöin hcg-seurantaa jat M. Loukovaara ja P. Lehtovirta
7 ketaan kuukauden välein puoli vuotta. Sellaisilla potilailla, joilla hcg-arvo ei normaalistu kahdessa kuukaudessa, invasiivisen taudin vaara on 1 %. Heidän hcg-seurantaansa on syytä jatkaa kahden vuoden ajan toimenpiteen jälkeen. Jos hcg-arvo normaalistuu kahdessa kuukaudessa, on seuraava raskaus mahdollista aloittaa puolen vuoden seurannan jälkeen. Muutoin on syytä pidättäytyä raskaudesta kaksi vuotta. Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö on sallittua heti kohdun tyhjennyksen jälkeen (Curry ym. 1989). Rypäleraskauden toistumisen mahdollisuus on muistettava rypäleraskautta seuraavan raskauden seulontakaikukuvauksissa. Istukka tutkitaan histologisesti synnytyksen jälkeen ja äidin hcg-arvo määritetään kuuden viikon kuluttua. Istukkasyövässä hcg-seurannan kesto on viisi vuotta. Raskautta ei suositella vuoden aikana solunsalpaajahoidon päättymisen jälkeen. Metotreksaatti- tai EMA/CO-hoidolla ei ole merkittävää vaikutusta seuraavien raskauksien onnistumiseen (Woolas ym. 1998). Yhdistelmälääkitykseen liittyy sekundaarikasvainten erityisesti myelooisen leukemian, paksusuolen syövän ja rintasyövän vaaran lisääntyminen (Rustin ym. 1996). Ennuste Persistoiva trofoblastitauti ja istukkasyöpä paranevat lähes aina yhdellä solunsalpaajalla, jos tauti ei ole lähettänyt etäpesäkkeitä. Harvat resistentit tapaukset voidaan hoitaa menestyksellisesti yhdistelmälääkityksellä. Etäpesäkkeitä lähettäneessä pienen ja keskisuuren riskin taudissakin päästään yleensä remissioon yhdellä solunsalpaajalla, ja loput parantuvat yhdistelmähoidolla. Yhdistelmälääkityksen ansiosta vain 15 % suuren riskin potilaista menehtyy tautiinsa (Newlands ym. 1991). Tavallisia kuolinsyitä ovat hengitysvajaus ja verenvuodot etäpesäkkeistä. Lopuksi Trofoblastitautien onnistuneen hoidon avain on riittävän pitkään jatkuva hcg-seuranta rypäleraskauden jälkeen. Trofoblastitautien solunsalpaajahoidon kehittyminen on nykyaikaisen onkologian menestystarinoita. Sen ansiosta istukkasyöpä on muuttunut pahamaineisimpiin kuuluneesta gynekologisesta syövästä yhdeksi parhaiten parantuvista. Kirjallisuutta Alfthan H, Haglund C, Roberts P, Stenman U-H. Elevation of free beta subunit of human choriogonadotropin and core beta fragment of human choriogonadotropin in the serum and urine of patients with malignant pancreatic and biliary disease. Cancer Res 1992;52: Bagshawe KD. Trophoblastic tumors: diagnostic methods, epidemiology, clinical features and management. Kirjassa: Coppleson M, toim. Gynecologic oncology. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1992, s Bagshawe KD, Dent J. Hydatidiform mole in England and Wales Lancet 1986;2: Berkowitz RS, Cramer DW, Bernstein MR, Cassells S, Driscoll SG, Goldstein DP. Risk factors for complete molar pregnancy from a casecontrol study. Am J Obstet Gynecol 1985;152: Chandra SA, Gilbert EF, Viseskul C, Strother C M, Haning RV, Javid MJ. Neonatal intracranial choriocarcinoma. Arch Pathol Lab Med 1990;114: Curry SL, Schlaerth JB, Kohorn EI, ym. Hormonal contraception and trophoblastic sequelae after hydatidiform mole (a gynecologic oncology group study). Am J Obstet Gynecol 1989;160: Di Cintio E, Parazzini F, Rosa C, Chatenoud L, Benzi G. The epidemiology of gestational trophoblastic disease. Gen Diagn Pathol 1997;143: Fan C, Goto S, Furuhashi Y, Tomoda Y. Radioimmunoassay of the serum free beta-subunit of human chorionic gonadotropin in trophoblastic disease. J Clin Endocrinol Metab 1987;64: FIGO Oncology Committee Report. Int J Gynecol Obstet 1992;39: Fisher RA, Newlands ES. Gestational trophoblastic disease. Molecular and genetic studies. J Reprod Med 1998;43: Goldstein DP, Zanten-Przybysz IV, Bernstein MR, Berkowitz RS. Revised FIGO staging system for gestational trophoblastic tumors. Recommendations regarding therapy. J Reprod Med 1998;43: La Vecchia C, Franceschi S, Parazzini F, ym. Risk factors for gestational trophoblastic disease in Italy. Am J Epidemiol 1985;121: La Vecchia C, Parazzini F, Decarli A, ym. Age of parents and risk of gestational trophoblastic disease. J Natl Cancer Inst 1984; 73: Ma HK, Wong LC, Ngan HYS. The modern management of trophoblastic disease. Kirjassa: Bonnar J, toim. Recent advances in obstetrics and gynaecology. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1990, s Marcillac I, Troalen F, Bidart J-M, ym. Free human chorionic gonadotropin beta subunit in gonadal and nongonadal neoplasms. Cancer Res 1992;52: Menczer J, Girtler O, Zajdel L, Glezerman M. Metastatic trophoblastic disease following partial hydatidiform mole: case report and literature review. Gynecol Oncol 1999; 74: Newlands ES, Bagshawe KD, Begent RHJ, Rustin GJS, Holden L. Results with the EMA/CO (etoposide, methotrexate, actinomycin D, cyclophosphamide, vincristine) regimen in high risk gestational trophoblastic tumours, 1979 to Br J Obstet Gynaecol 1991; 98: Newlands E S, Bower M, Fisher R A, Paradinas F J. Management of Trofoblastitaudit ryhmä harvinaisia sairauksia 2545
8 placental site trophoblastic tumors. J Reprod Med 1998;43:53 9. Norris HJ, O Connor DM. Pathology of malignant germ cell tumors of ovary. Kirjassa: Coppleson M, toim. Gynecologic oncology. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1992, s Paradinas FJ. Pathology and classification of trophoblastic tumors. Kirjassa: Coppleson M, toim. Gynecologic oncology. Edinburgh: Churchill Livingstone, 1992, s Parazzini F, La Vecchia C, Pampallona S, Franceschi S. Reproductive patterns and the risk of gestational trophoblastic disease. Am J Obstet Gynecol 1985; Rotmensch S, Cole LA. False diagnosis and needless therapy of presumed malignant disease in women with false-positive human chorionic gonadotropin concentrations. Lancet 2000;355: Rustin GJS, Newlands ES, Lutz J-M, ym. Combination but not singleagent methotrexate chemotherapy for gestational trophoblastic tumors increases the incidence of second tumors. J Clin Oncol 1996;14: Sjövall S. Aiemmin terveen naisen veriyskä raskauden loppuvaiheessa. Duodecim 2000;116: Szulman AE, Surti U. The clinicopathologic profile of the partial hydatidiform mole. Obstet Gynecol 1982;59: Woolas RP, Bower M, Newlands ES, Seckl M, Short D, Holden L. Influence of chemotherapy for gestational trophoblastic disease on subsequent pregnancy outcome. Br J Obstet Gynaecol 1998;105: World Health Organization Scientific Group on Gestational Trophoblastic Diseases. Technical report series No Geneve: WHO, MIKKO LOUKOVAARA, LT, sairaalalääkäri PENTTI LEHTOVIRTA, dosentti pentti.lehtovirta@hus.fi HUS:n naistensairaala Haartmaninkatu Helsinki Mitä opin 1. Trofoblastitautien tavallisin oire on a) raskauspahoinvointi b) mahakipu c) verinen emätinvuoto 2. Kohdun imutyhjennys on rypäleraskaudessa riittävä hoito a) ei koskaan b) puolessa tapauksista c) yli 90 %:ssa tapauksista 3. Suuren riskin trofoblastitaudissa kuolleisuus on a) 15 % b) 50 % c) 80 % Oikeat vastaukset sivulla M. Loukovaara ja P. Lehtovirta
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotOili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa
Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotValmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi
Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2
LisätiedotSeulontavaihtoehdot ja riskit
Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja
LisätiedotEturauhassyöpä Suomessa
Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin
LisätiedotVoidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?
Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotEmättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.
Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotMUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO
MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSynnytyksen käynnistäminen
Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat
Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotALL2000_Amendment_2014
ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotTREATMENT OF GESTATIONAL TROPHOBLASTIC DISEASES AT TAMPERE UNIVERSITY HOSPITAL BETWEEN YEARS 2002 AND 2013 USED PROTOCOLS, RESULTS AND COMPLICATIONS
TREATMENT OF GESTATIONAL TROPHOBLASTIC DISEASES AT TAMPERE UNIVERSITY HOSPITAL BETWEEN YEARS 2002 AND 203 USED PROTOCOLS, RESULTS AND COMPLICATIONS Laura Kortelainen Syventävien opintojen kirjallinen työ
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotGlykoproteiinihormonien analytiikka. Henrik Alfthan HUSLAB Kliinisen kemian laitos
Glykoproteiinihormonien analytiikka Henrik Alfthan HUSLAB Kliinisen kemian laitos Glykoproteiinihormonit Rakenne Molekyylimuodot Määritystekniikat Menetelmien kehitys Määritysongelmat Yazaki K et.
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotAnti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena
Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotAlkuraskauden keskenmeno ja sen hoito
Alkuraskauden keskenmeno ja sen hoito kesto? verinen vuoto, hyytymät, kudoskappaleet o myös raskaushormonien paksuntama decidua voi muistuttaa raskausmateriaalia (PAD!) alavatsakipu Diagnostiikka Raskauden
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMatkapuhelimet ja syöpävaara
Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset
LisätiedotAbdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el
Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotVERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi
VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,
LisätiedotNIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus
NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotMiten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013
Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa
LisätiedotKeskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa. Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS
Keskenmenon taustaa ja diagnos0ikkaa Laura Lampio Erikoistuva lääkäri HUS, KOS Määritelmä Raskaus keskeytyy
LisätiedotTietoa kohdunulkoisesta raskaudesta
Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta
LisätiedotOnko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa
Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotTRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015
TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan
LisätiedotSikiöseulonnan jatkotutkimukset
Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset
LisätiedotVagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon
Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu
LisätiedotRaskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:
Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien
LisätiedotIAP syyskokous 2008 Lasiseminaari
IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä
LisätiedotSähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.
Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005
LisätiedotARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013
ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten
LisätiedotTHL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013
Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotUutta lääkkeistä: Palbosiklibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited
LisätiedotMiten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto
Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän
LisätiedotKohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS
Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotHOITOSUOSITUKSET. Työryhmä
HOITOSUOSITUKSET Työryhmä Maarit Anttila Annika Auranen Sakari Hietanen Riitta Koivisto- Korander Marja Komulainen Arto Leminen Mikko Loukovaara Reita Nyberg Ulla Puistola Maarit Vuento Päivi Vuolo- Merilä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
Lisätiedot23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg
Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila
TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka
LisätiedotSakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito
Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä
mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...
LisätiedotSTUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä
KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
Lisätiedot