Kustannus / oppilas kustannusvertailu Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Koko maa 8 729
|
|
- Marja-Leena Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta Kaupunginhallitus KOULUVERKKOLINJAUS VARKOULA 28 Sivistysjohtaja: Taustaa Lieksan kaupunginvaltuusto on ohjeistanut sivistyspalvelukeskusta laatimaan laajan kouluverkkoselvityksen maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuuston määräys perustuu kaupungin talouden haasteisiin. Kaupungin talouden alijäämä oli v ,6 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 on myös tulossa alijäämäinen. Tilinpäätös ei vielä ole valmistunut, mutta tämänhetkinen ennuste vuoden 2013 alijäämäksi on yli miljoona euroa. Lisäksi tuleva valtionosuusuudistus pienentää Lieksan valtionosuuksia n. 1,3 miljoonalla eurolla vuositasolla, jos uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla. Talouden haasteiden kautta hallintokunnille on annettu lähiajan kustannussäästötavoitteet. Sivistyspalvelukeskuksen osalta tavoite on euron kustannussäästöt v verrattuna vuoden 2013 lopulliseen talousarvioon. Vuodelle 2016 summa nousee euroon. Perusopetuksen osuus sivistyspalvelukeskuksen talousarviosta on 49,5 %, joten laskennallisesti perusopetuksen osuus säästötavoitteesta on v ja v Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat tällä hetkellä selvästi esim. muiden Pielisen Karjalan kuntien vastaavia kustannuksia korkeammat. Tämä tulee hyvin esille Tilastokeskuksen laatimassa, vuoden 2012 kustannuksia koskevassa vertailussa: Perusopetuksen Kustannus / oppilas kustannusvertailu Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Koko maa Vertailu esim. Lieksan ja Nurmeksen välillä on hyödyllinen ja järkevä, koska opetustoimen tärkeistä tukipalveluista sisäiset vuokrat ja ruokahuoltopalveluiden ateriahinnat määräytyvät molemmilla paikkakunnilla samojen perusteiden mukaan. Lieksan perusopetuksen oppilasmäärä kuluvan lukuvuoden aikana on 860 oppilasta. Tämän oppilasmäärän opettaminen Lieksassa on n. 1
2 kalliimpaa vuodessa kuin saman oppilasmäärän opettaminen olisi Nurmeksessa. Oppilaskohtaisessa kustannusvertailussa materiaali-, tarvike-, ja oppikirjakustannusten väliset erot ovat varsin pieniä ja niiden kustannusvaikutus on pieni. Vertailusta voidaan siten päätellä, että mm. oppilaskuljetusten ja kouluverkon rakenteeseen (käytössä olevat kiinteistöt) sekä henkilökunnan määrään suhteessa oppilaiden määrään liittyvät kustannukset ovat Lieksassa naapurikuntia korkeammalla tasolla. Perusopetuksen kalleutta Lieksassa korostaa vastaava kustannusvertailu vaikkapa päivähoidon tai lukiokoulutuksen osalta. Näillä toimialueilla Lieksa tuottaa palvelut selvästi muita Pielisen Karjalan kuntia edullisemmin. Perusopetuksen kustannuksia on mielenkiintoista vertailla myös koulukohtaisten erojen näkökulmasta. Vuoden 2013 kustannusvertailu näyttää Lieksan alakouluopetuksen osalta seuraavalta: v Kustannus /oppilas Sisäinen vuokra /vuosi Kuljetuskustannukset /vuosi Jamalin koulu , , ,04 Keskuskoulu 7 667, , ,07 Kolin koulu 9 743, , ,13 Merilän koulu , , ,89 Rantalan koulu 6 290, , ,36 Vuoniskylien koulu , , ,82 Taulukon kohtaan /oppilas sisältyvät myös vuokra- ja kuljetuskustannukset. Keskuskoulun ja Rantalan koulun suurehkoa eroa oppilaskohtaisissa kustannuksissa selittää ennenkaikkea se, että alakoulujen luokkamuotoinen erityisopetus järjestetään Keskuskoulussa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opetusryhmien maksimikoko on säädetty joko kahdeksaan tai kymmeneen oppilaaseen, ja tämä nostaa kustannuksia. Lisäksi luokkamuotoisessa erityisopetuksessa työskentelee yleisopetusta selvästi enemmän koulunkäynninohjaajia. Koulurakennuksiin mahdollisesti tarvittavat isommat korjaukset tulee ottaa huomioon kouluverkon tarkastelussa. Lähitulevaisuudessa opetuskäytöstä poistuvaan rakennukseen tehtävät investoinnit eivät ole talouden hallinnan kannalta ajateltuna järkeviä. Näitä investointitarpeita käsitellään koulukohtaisessa osiossa. Oppilasmäärän ja luokanopettajanvirkojen määrän kehitys kuluvan vuosikymmenen aikana
3 Perusopetuksen oppilasmäärä on maahanmuutosta ja kohtalaisen hyvistä syntyvyysluvuista huolimatta lievästi laskussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana lasku kohdistuu erityisesti yläkoulussa opiskelevien oppilaiden määrään. lv. esiopetus alakoulut yht. yläkoulu perusopetus yhteensä Taulukkoon on koottu kaikki esiopetusikäiset oppilaat. Tällä hetkellä esiopetusta järjestetään myös päivähoidon yhteydessä siten, että ryhmät toimivat Merilän ja Rantalan kouluilla. Alakoulujen oppilasmäärään sisältyvät myös Kolin koulun 7-9 -luokkien oppilaat ja luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelevat oppilaat. Oppilasennusteet pohjautuvat väestörekisteritietoihin. Oppilasmäärissä ei ole mukana maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa opiskelee alakouluissa 31 ja yläkoulussa kolme oppilasta. Nämä oppilaat siirtyvät lukuvuoden kestävän valmistavan opetuksen jakson jälkeen ikä- ja osaamistasonsa mukaisiin opetusryhmiin. Maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärää on muutenkin käytännössä mahdotonta ottaa huomioon oppilasennusteissa muuten kuin paikkakunnalla jo olevien oppilaiden osalta. Kouluverkkolinjauksen kannalta ajateltuna alakoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä kertoo paljon mm. opetustilatarpeesta. Laskennallisesti n. 530 oppilasta tarkoittaa n. 23:a opetusryhmää (yleisopetus) alakouluopetuksessa, jolloin vuosiluokkakohtaisia opetusryhmiä tarvitaan 4-5 kappaletta. Tämän lisäksi keskitetyssä mallissa opetustiloja tarvitaan luokkamuotoiseen erityisopetukseen ja esiopetukseen keskimäärin 8-10 kpl/lukuvuosi. Luokkatilojen enimmäistarve keskitetyssä mallissa on siten 33. Käytännössä tämä pystytään toteuttamaan keskitetyssä mallissa siten, että Rantalan koulussa toimii 1-2 opetusryhmää/vuosiluokka ja Keskuskoulussa 3-4 opetusryhmää/vuosiluokka. Tällä perusopetusryhmien määrällä ja tilatarpeella keskitetty malli voidaan toteuttaa vain siinä tapauksessa, että lukio siirtyy nykyisistä tiloista takaisin Moisionkadun koululle. Rantalan koulussa ja Keskuskoulussa on yhteensä käytössä opetustiloiksi alunperin suunniteltua luokkatilaa ja lisäksi tulee huomioida Rantalan koulun toisen rakennuksen luokkatilat, jolloin opetustilojen määrä on yhteensä n. 40. Tämä määrä riittää myös siinä tapauksessa, että
4 tilatarpeeseen lasketaan mukaan laaja-alaisen erityisopetuksen tarvitsemat tilat ja koulukohtaiset ns. ryhmäjakotilat. Moisionkadun koulun uudemman puolen peruskorjaus on kaupungin investointiohjelmassa aikataululutettu vuosille Jos suunnitelma toteutuu, on lukion siirtyminen järkevintä toteuttaa lukuvuoden alusta lähtien, jolloin myös alakouluopetus pystytään kokonaisuudessaan järjestämään Rantalan koululla ja Keskuskoululla. Tällä hetkellä Lieksassa työskentelee 37 määräaikaisessa tai vakinaisessa virassa toimivaa luokanopettajaa. Heistä kaksi toimii esiopetuksessa ja kaksi ns. resurssiopettajina valtion erityisavustuksen kautta rahoitettuna. Keskitetyssä mallissa esiopetuksessa toimivien opettajien tarve on keskimäärin 4/lukuvuosi ja luokanopettajien 23/ lukuvuosi. Jos valtion erityisavustusten määrä opetusryhmien pienentämiseen säilyy ennallaan, niin keskitetyssä mallissa luokanopettajatarve olisi 29. Lisäksi tulee huomioida Kolin koululla tavittavat kaksi luokanopettajaa, jolloin kokonaistarve on 31. Käytännössä keskittäminen merkitsee vähintään kuuden luokanopettajan viran vähenemistä. Yhden viran kustannukset ovat n / vuosi sivukuluineen. Tällä hetkellä aktiivisista luokanopettajan viroista kuusi on määräaikaisia siten, että virkasuhteet päättyvät lukuvuoden lopussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana opetustoimessa on varhaisimman mahdollisen eläköitymisiän mukaan eläköitymässä 10 luokanopettajaa, joten opetuksen mahdollinen keskittäminen ei johda tilanteeseen, jossa henkilöstöä pitäisi irtisanoa. Muuta huomioitavaa Lieksan kohdalla on otettava huomioon kaupungin laajuus. Opetuspalveluiden keskittämisessä on suuria haasteita mm. oppilaiden koulumatka-aikojen osalta. Jamalin ja Vuoniskylien koulujen oppilaaksiottoalueilla asuu oppilaita, joiden yhdensuuntainen koulumatka Lieksan keskustaan on n. 39 km. Vuosiluokilla 1-6 koulumatkaan saa kulua odotuksineen enintään 2,5 tuntia päivässä. Tämä raja ei voi olla tavoitteena koulukuljetusten järjestämisessä. Koulujen tulevaisuutta pohdittaessa on otettava huomioon koulun merkitys kylän ja ympäristön elinvoimaisuudelle. Koulu merkitsee usein jo rakennuksena sitä, että kylässä on kokoontumis- ja harrastamispaikka. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä perusajatuksena on järjestää opetustoimintaa kaikilla kylillä. Usein koulurakennus on ainoa tila, jossa esim. liikuntaryhmien toiminta on mahdollista. Koulun toiminnan loppumisen takana on yleensä joko oppilaiden väheneminen, kunnan talouden tasapainottaminen tai kumpikin
5 yhdessä. Pienten ja isojen koulujen pedagogista toimivuutta vertaillaan monin tavoin ja opetusryhmärakenteesta voitanee todeta, että yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva malli ja toisaalta kolmiopettajainen koulu on pedagogisesti toimiva yksikkö. Pienen koulun ehdottomana etuna on se, että koulun henkilökunta tuntee jokaisen lapsen hyvin ja lapset tuntevat toisensa. Lieksan kohdalla ei toisaalta voida puhua suurista kouluista, kun koulukohtainen oppilasmäärä on enimmillään hieman yli 200 oppilasta. Kouluverkkoon liittyvät päätökset pitäisi pystyä tekemään niin, että alakouluvaiheessa ei oppilaalle tule enempää kuin yksi koulun vaihtuminen koulujen sulkemisen takia. Opetuksen tukipalveluiden ja mm. perusopetuslain mukaisten tehostetun ja erityisen tuen palveluiden järjestäminen on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa keskitetyssä kouluverkkomallissa. Koulukohtaisia perustietoja Kouluverkkolinjaukseen liittyvät kuulemistilaisuudet järjestettiin Keskuskoululla 19.2., Jamalin ja Merilän kouluilla sekä Kolin ja Vuoniskylien kouluilla Rantalan koululla ei järjestetty kuulemistilaisuutta, koska se ei voi toimia mahdollisten koulujen sulkemuisten yhteydessä edes ns. vastaanottavana kouluna. Koulun tilat ja opetusryhmät ovat käytännössä täynnä. Jamalin koulu: Lieksan kaupungin teknisen toimen v laatiman korjaustarveselvityksen mukaan suurimmat korjaustarpeet liittyvät ilmanvaihtojärjestelmän rakentamiseen, lämmityskatttilan uusimiseen, purunpoistojärjestelmän rakentamiseen ja koulun pihan kunnostamiseen. Em. töiden kustannusarvio v oli n , ja korjaamisajankohdaksi arvioitiin vuodet Keväällä 2013 Inspecta oy:n suorittamassa, lähinnä vesijohtojen ja viemäreiden kuntoa kartoittaneessa tutkimuksessa ei Jamalin koululta paljastunut kiireellisiä kunnostustarpeita. Jamalin koulun yhteydessä on v valmistunut liikuntasali, jonka iltakäyttö on varsin vilkasta. Salissa pelataan erilaisia pallopelejä ja järjestetään kuntoliikuntaa. Jamalin kouluun on siirtynyt oppilaita viimeksi v. 2011, jolloin Viekin koulu lakkautettiin. Tämä tulee ottaa huomioon koulun toiminnasta päätettäessä. Jamalin koulun oppilasennuste on Lieksan pienistä kouluista positiivisin. Laajalta oppilaaksiottoalueelta tulevien oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä. Jamalin koululla järjestetään myös esiopetusta, mutta
6 päivähoidon yksikköä siellä ei ole. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht Kolin koulu: Kolin koulun oppilasennuste on Lieksan toimivista kouluista heikoin. Koulun sijainti on muihin kouluihin nähden poikkeuksellinen siten, että koulua ei pitkien etäisyyksien takia voi yhdistää mihinkään muuhun Lieksan kaupungin alueella toimivaan kouluun. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk. 7-9 lk yht Tällä hetkellä opetus toteutaan siten, että koulussa on oppilaita esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, ja koulu on kaksiopettajainen. Yläkouluikäisten opetus hoidetaan osittain niin, että opettajat siirtyvät Lieksan keskustasta Kolille ja osittain myös etäopetuksena. Juuan kunnasta ostetaan erityisopetuspalveluja. Opetuksen järjestämisen malli on pedagogisesti hyvin haasteellinen. Esi- ja perusopetuksen ohella koulun tiloissa toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Kolin koulun tulevaisuuden kannalta ajateltuna yhteistyö Juuan kunnan opetustoimen kanssa on järkevää. Koulun toiminnan jatkumiselle on tämänhetkisen oppilasennusteen valossa perusteltua asettaa oppilasmääräraja. Yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva ratkaisu. Kolin koulu on rakennettu 1956, ja rakennukseen on tehty muutos- ja kunnostustöitä vuosina 1996 ja Lieksan kaupungin teknisen toimen tekemässä selvityksessä v.
7 2009 rakennuksen korjaustoimenpiteiksi nimettiin pihan kunnostaminen, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen, öljysäiliön uusiminen ja teknisen työn tilan purunpoistojärjestelmän rakentaminen. Kustannusarvion suuruudeksi määriteltiin n Keväällä 2013 suoritetussa putkiston kuntotutkimuksessa kiireellisimmäksi kunnostuskohteeksi todettiin käyttövesiputkisto. Vuodelle 2015 aikataulutetun korjaustoimenpiteen kustannusarvio on Vuodelle 2022 suositellaan rakennuksen viemäriputkiston uusintaa. Tämän toimenpiteen hinnaksi arvioidaan 350 /metri. Merilän koulu: Merilän koulu toimii tällä hetkellä opetustoiminnan kannalta ajateltuna vajaakäytöllä. Koulussa on lähimenneisyydessä opiskellut jopa 140 lasta, mutta koulun tämänhetkinen oppilasmäärä on 59. Jos oppilaaksiottoalueet pysyvät nykyisinä, säilyy koulun oppilasmäärä kuluvan vuosikymmenen aikana käytännössä ennallaan. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4.lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht Merilän koululla toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Koulun piha-aluetta on kunnostettu ja varustettu päivähoitotoimintaa ajatellen. Merilän koulun liikuntasali on tehokkaassa iltakäytössä. Salin koko mahdollistaa monipuolisen kuntoliikunnan. Koulun vanhempi osa on rakennettu 1952 ja uudempi 1989, jolloin uuteen osaan rakennettiin myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lieksan kaupungin v teettämässä selvityksessä koulun kunnostustoimenpiteiksi kirjattiin tiilikatteen uusiminen vanhalle osalle, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen vanhalle osalle sekä lämmitysjärjestelmän (öljylämmitys) uusiminen. Näiden toiminpiteiden kustannusarvioksi kirjattiin n Vesikatteen uusimisajankohdaksi aikataulutettiin viimeistään vuosi Vuoden 2013 kevällä suoritetussa putkistotarkastuksessa ei
8 löydetty Merilän koulun osalta seurantatutkimuksia lukuunottamatta mitään kiireellistä kunnostustarvetta. Vuoniskylien koulu Koulu toimii kahdessa rakennuksessa, joista vanhempi on valmistunut 1913 ja uudempi Opetus tapahtuu sisäliikuntaa lukuunottamatta uuden rakennuksen puolella. Koulussa opetetaan 1-6 -luokkien oppilaiden lisäksi esiopetuksen oppilaita. Vanhassa rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti. Päivähoitopalvelun järjestäminen ja säilyttäminen Vuoniskylillä on tärkeää, koska lähin päivähoitoyksikkö sijaitsee Lieksan keskustassa. Kaupungin omana työnä suoritetun kuntokartoituksen mukaan vanhempi rakennus tulisi peruskorjata kokonaan. Myös uudempaan rakennukseen tulisi rakentaa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi uudemman rakennuksen julkisivut tulisi maalata ja kiinteistöt pitäisi liittää seudulliseen vesihuoltoon. Näiden korjaustoimenpiteiden kustannusarvio oli v ja toimenpiteiden aikatauluksi suositeltiin vuotta Keväällä 2013 tehdyssä putkiston kuntotarkastuksessa kiireellisimmäksi toimenpiteeksi suositeltiin käyttövesiputkiston uusimista, jonka kustannusarvio on Putkistoremontin suositeltu toteuttamisvuosi on Lisäksi raportissa suositellaan rakennusten viemäreiden uusimista v Tämän toimenpiteen kustannusarvio on 350 /metri. Vuoniskylien koulun oppilasennuste on kuluvan vuosikymmenen aikana laskeva. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk 1-6 lk yht Vuoniskylien koulun kohdalla on koulukuljetusjärjestelyiden merkitys todella suuri koulun tulevaisuutta pohdittaessa. Oppilaiden päivittäisten koulumatka-aikojen säilyminen lain määräämän 2,5 tunnin sisällä tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Keskuskoulu
9 Alakouluopetusta järjestetään sekä Koulukadun että Kuhmonkadun kiinteistöissä siten, että vuosiluokkien 1-3 opetus ja luokkamuotoinen erityisopetus on keskittynyt Kuhmonkadun koululle ja vuosiluokkien 4-6 opetus Koulukadulle. Koulukadun kaksi erillistä rakennusta on rakennettu vuosina 1935 ja Rakennusten peruskorjaus valmistui v Rakennukset ovat siis hyväkuntoisia ja niissä on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lieksan lukion opetustilat sijaitsevat pääasiallisesti vanhemman rakennuksen puolella. Kuhmonkadun koulu on rakennettu 1963, ja rakennus peruskorjattiin vuosien aikana. Rakennus on hyväkuntoinen. Rantalan koulu Varsinainen koulurakennus ja koulun asuinrakennus on rakennettu v Koulukiinteistö peruskorjattiin perusteellisesti v. 1998, jolloin siihen rakennettiin mm. koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Koulun käytössä olevaa asuinrakennusta on tehty kunnossapidon määrärahoin moneen otteeseen käyttäjien tarvitsemia muutoksia, kuten valaistuksen lisäystä, maalaustöitä ja tilakohtaisia ilmanvaihtoratkaisuja. Rakennukseen on uusittu ulko-ovet ja ikkunat v Rantalan koulukiinteistön kunnostamistarpeet liittyvätkin nimenomaan asunto-osan kunnostamiseen. Työlistalla ovat mm. vesikatto, vesi- ja viemärijärjestelmä sekä ilmavaihtojärjestelmä. Osa näistä kunnostustarpeista on toteutettu. Kouluverkkoratkaisun toteuttaminen Lieksan alakouluopetuksen toteuttamisessa on monta vaihtoehtoa. Kaupungin taloudellinen tilanne vaatii nopeita, kustannussäästöjä tuottavia toimenpiteitä, mutta keskustaajaman alueella olevissa koulukiinteistöissä olevien opetustilojen määrä ohjaa omalta osaltaan koulujen yhdistämistä. Kouluverkosta on perusteltua tehdä pitkän aikavälin ratkaisu, koska sen myötä koulujen oppilaat, heidän vanhempansa ja koulujen henkilöstö saavat riittävän hyvissä ajoin tiedon mahdollisista muutoksista. Pitkälle ulottuva suunnitelma helpottaa myös koulutoimen henkilöstösuunnittelua. Opetuksen siirtyminen keskustan alueelle lisää aina koulukuljetuskustannuksia. Koulukuljetukset menevät kilpailutukseen kouluverkkolinjauspäätösten jälkeen, joten tarkkaa kustannusvaikutusta on mahdotonta laskea. Kouluverkkolinjaus ei sinänsä vaikuta yläkouluopetuksen
10 järjestämispaikkaan, mutta yläkoulun oppilasmäärän vähenemisen tulee näkyä aineenopettajan virkojen lukumäärässä ja koulun tuntikehyksessä. Lieksan lukion toimintaa kouluverkkolinjaus koskee sillä tavoin, että lukion mahdollinen siirtyminen takaisin Moisionkadun koulun tilohin rakennuksen uudemman osan peruskorjauksen jälkeen vapauttaa tiloja Koulukadulta alakouluopetusta varten. Yläkoulun ja lukion yhteinen rehtorin virka puoltaa tätä järjestelyä. Seuraavien toteuttamisvaihtoehtojen kautta pystytään kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta laskemaan perusopetuksen käyttötalouden kustannuksia laskemaan ja hillitsemään kaupungin investointitarpeita. Tarkastelujaksona on järkevää pitää vuosia Vaihtoehto 1: A) Merilän koulun toiminta lakkaa lukuvuoden päätteeksi ja koulun oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät ovat tulevan lukuvuoden alusta alkaen seuraavat: 1 lk - 36 oppilasta 2 lk - 44 oppilasta 3 lk - 33 oppilasta 4 lk - 47 oppilasta 5 lk - 37 oppilasta 6 lk - 49 oppilasta Nämä vuosiluokittaiset oppilasryhmät jaetaan lähtökohtaisesti kahteen opetusryhmään. Kuudennen luokan kohdalla tulee varautua ryhmän jakamiseen kolmeen opetusryhmään, jos oppilasmäärä kasvaa. Esiopetuksen oppilasmäärä on 50, joten esiopetusta järjestetään kolmessa opetusryhmässä. Tähän lukuun sisältyy Merilän koulussa toimivan päivähoidon esiopetusryhmän oppilaat. Merilän koulun sulkemisen taloudelliset vaikutukset v. 2015: -Opettajanvirkojen väheneminen (3-4 virkaa) Merilän koulun vuokrakustannukset (kuluvan vuoden vuokran mukaan) perusopetuksen osalta Merilän koulun vuokrakustannukset päivähoidon esiopetuksen osalta kuljetuskustannusten kasvu n Kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan Merilän koulun yhteydessä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti, jolle täytyy etsiä uudet tilat. Ryhmäperhepäiväkodin tiloista maksetaan vuoden 2014 aikana sisäistä vuokraa Muutoksen
11 taloudellista vaikutusta on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida tarkasti B) Vuoniskylien koulun toiminta lakkaa lukuvuoden jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät ovat lukuvuoden alusta lähtien seuraavat: 1 lk - 34 oppilasta 2 lk - 57 oppilasta 3 lk - 41 oppilasta 4 lk - 49 oppilasta 5 lk - 38 oppilasta 6 lk - 51 oppilasta Vuosiluokittaiset oppilasmäärät jaetaan kahteen opetusryhmään lukuunottamatta 2. ja 6. luokkia, jotka jaetaan kolmeen opetusryhmään. Muutos aiheuttaa yhden opetusryhmän lisäyksen Keskuskoululle (6. luokka). Esiopetuksen oppilasmäärä tulee olemaan yhteensä 34 oppilasta, jolloin esiopetuksessa on kaksi opetusryhmää. Esioppilaiden määrän lisääntyminen Keskuskoululla ei lisää ryhmien määrää. Vuoniskylien koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Yhden opettajanviran väheneminen Vuoniskylien koulun vuokrakustannukset - n kuljetuskustannusten kasvu n Kustannusvaikutus on kokonaisuudessaan n Lisäksi on huomattava, että koulukiinteistöön ei tarvitse tehdä arvioitua n :n putkistoremonttia. Kuten edellä on todettu, tulee Vuoniskylillä jatkaa päivähoitopalveluiden järjestämistä siinäkin tapauksessa, että koulun toiminta loppuu. Yksi vaihtoehto on se, että ryhmäperhepäiväkodin toiminta jatkuu ns. vanhassa koulurakennuksessa siinäkin tapauksessa, että perusopetus siirtyy muualle. C) Jamalin koulun toiminta lakkaa lukuvuoden jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittainen oppilasmäärä on lukuvuoden alusta alkaen seuraava: 1 lk - 72 oppilasta 2 lk - 41 oppilasta 3 lk - 44 oppilasta 4 lk - 65 oppilasta 5 lk - 50 oppilasta 6 lk - 55 oppilasta
12 Oppilasmäärät jaetaan toista ja kolmatta luokkaa lukuunottamatta kolmeen opetusryhmään. Muutos aiheuttaa Keskuskoululle kahden opetusryhmän lisäyksen Keskuskoululle (5. ja 6. luokka). Esiopetuksen oppilasmäärä tulee olemaan yhteensä 74 oppilasta. Jamalin koulun esiopetuksen siirtyminen Keskuskouluun ei lisää esiopetusryhmien määrää. Jamalin koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Yhden opettajanviran väheneminen Jamalin koulun vuokrakustannukset - n kuljetuskustannusten kasvu n Kustannusvaikutus kokonaisuudessan n Lisäksi pitää ottaa huomioon Jamalin koulun korjausinvestointien (mm. ilmanvaihto) jääminen pois kaupungin investointiohjelmasta. D) Kolin koulun toiminta lakkaa, jos oppilasmäärä putoaa tarkastelujaksolla alle 15 oppilaan. Oppilasmäärä todetaan edellisen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä. Tässä tilanteessa esi- ja perusopetus järjestetään yhteistyössä Juuan kunnan kanssa. Kustannusvaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti tässä vaiheessa. Mallin 1 toteutuminen edellyttää lukion siirtymistä Moisionkadun koulun tiloihin lukuvuoden alusta alkaen, mikäli opetus toteutetaan kaupungin omissa tiloissa. Mallin kustannusvaikutus tarkastelujakson loppupäässä on n / vuosi pelkästään käyttötalouden puolella verrattuna siihen tilanteeseen, että kouluverkko säilyy ennallaan. Jos kouluja on pakko sulkea talouden tasapainottamisen takia, on muutosten tekemiseen Merilän koulun tilannetta lukuunottamatta reilusti aikaa. Tässä mallissa yhdellekään oppilaalle ei tule alakouluvaiheen aikana enempää kuin yksi koulunvaihto kouluverkkopäätösten takia. Vaihtoehto 2: A) Jamalin koulun toiminta lakkaa lukuvuoden jälkeen ja oppilaat siirtyvät Merilän kouluun. Merilän koulusta muodostuu 1-sarjainen (6 perusopetusryhmää) alakoulu. Jamalin koulun esiopetuksen siirtyminen Merilän kouluun ei lisää esiopetusryhmien määrää. Merilän koulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät lukuvuoden alussa: 1 lk - 27 oppilasta 2 lk - 18 oppilasta 3 lk - 17 oppilasta
13 4 lk - 13 oppilasta 5 lk - 13 oppilasta 6 lk - 11 oppilasta Tässä mallissa 1-luokka jaetaan kahteen opetusryhmään ja 5-6 -luokista muodostetaan yhdysluokka. Vuosiluokittainen oppilasmäärä kasvaa lukuvuoden alusta siten, että perusopetusryhmiä tulee lisätä 1-2 kpl lukuvuodesta riippuen. Perusopetusryhmien määrän lisääminen voidaan välttää muuttamalla Merilän koulun ja Keskuskoulun oppilaaksiottoalueiden rajoja. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamien oppilaiden siirtymistä Merilän koulusta Keskuskouluun. Jamalin koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Yhden opettajanviran vähenenminen Jamalin koulun vuokrakustannukset - n kuljetuskustannusten kasvu +n Kustannusvaikutus kokonaisuudessaan n Lisäksi tulee ottaa huomioon Jamalin koulun korjauskustannusten jääminen pois kaupungin investointiohjelmasta ja Merilän koulun ilmanvaihtoremontin tarve. Merilän koulun ryhmäperhepäiväkoti jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. B) Vuoniskylien koulun toiminta lakkaa lukuvuoden jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät lukuvuoden alussa: 1 lk - 38 oppilasta 2 lk - 32 oppilasta 3 lk - 38 oppilasta 4 lk - 30 oppilasta 5 lk - 44 oppilasta 6 lk - 37 oppilasta Kaikki vuosiluokat jaetaan kahteen opetusryhmään. Esiopetuksen oppilasmäärä on yhteensä 27. Jamalin esiopetuksen oppilaiden siirtyminen Keskuskoululle ei lisää esiopetusryhmien määrää (2). Vuoniskylien koulun sulkemisen kustannusvaikutukset vuositasolla: -Kahden opettajanviran väheneminen Vuoniskylien koulun vuokrakustannukset - n kuljetuskustannusten kasvu n Kustannusvaikutus yhteensä n Lisäksi on huomiotava, että Vuoniskylien koulun päärakennuksen kiireelliset korjaustarpeet poistuvat kaupungin investointiohjelmasta.
14 Vuoniskylillä tarvitaan edelleen päivähoitoyksikkö, joka voi toimia koulun vanhan osan tiloissa. C) Kolin koulun toiminta lakkaa siinä vaiheessa, kun oppilasmäärä laskee alle 15:n oppilaan. Esi- ja perusopetuksen järjestämisessä tehdään yhteistyötä Juuan kunnan kanssa. Mallin 2 toteutuminen ei edellytä lukion muuttoa Moisionkadun koululle. Malliin 1 verrattuna haja-asutusalueen pienten koulujen toiminta lakkaa aiemmin ja Merilän koulun vuokrakustannukset jäävät sivistystoimen käyttötalouteen. Tässä mallissa sekä Keskuskoulun että Merilän koulun opetusryhmät muodostuvat varsin maltillisen kokoisiksi ja ryhmäkoot mahdollistavat oppilasmäärän lisääntymisen esim. maahanmuuton kautta. Jamalin ja Vuoniskylien koulujen toiminnan lakkaaminen lukuvuoden alusta alkaen on perusteltua mm. koulukuljetusjärjestelyihin tarvittavan ajan takia. Merilän koulu säilyy opetus- ja päivähoitopalveluita tuottavana yksikkönä. Mallin 2 taloudellinen vaikutus tarkastelujakson lopussa on sivistystoimen käyttötaloudessa n /vuosi verrattuna siihen tilanteeseen, että kouluverkko säilyy ennallaan. Vaihtoehto 3: A) Merilän, Jamalin ja Vuoniskylien koulujen toiminta lakkaa lukuvuoden jälkeen ja oppilaat siirtyvät Keskuskouluun lukuvuoden alusta alkaen. Keskuskoulun vuosiluokittaiset oppilasmäärät tarkastelujakson aikana: lv esiop. 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk * * 57 48* * 44* * 57 74** 41* 44* * * 44* * 44* Tässä mallissa tähdellä merkityt vuosiluokat jaetaan kahteen opetusryhmään ja muut kolmeen opetusryhmään. Kahdella tähdellä merkitty esiopetusryhmä jaetaan kolmeen osaan. Luokanopettajanvirkoja tarvitaan lukuvuoden aikana 16, lukuvuoden aikana 16, lukuvuoden aikana 15 ja lukuvuoden aikana luokkien
15 opetuksessa tarvittavien opettajanvirkojen määrä vähenee 6-7:llä lukuvuodesta riippuen. Erillisten esiopetusryhmien määrä kasvaa 1-2/lukuvuosi. Luokanopettajien ja esiopetuksen opettajien virkojen määrä vaikuttaa suoraan opetustilojen lukumäärään. Tilantarpeeseen tulee vielä lisätä luokkamuotoisen erityisopetuksen tarpeet. Tämän mallin toteuttaminen vaatii opetustilojen vuokraamista Ammattiopisto Lieksan Kuhmonkadun kiinteistöstä. Vuokraustarve on 3-6 luokkatilaa siinä tapauksessa, että lukio jatkaa Koulukadun tiloissa. Tässä vaihtoehdossa kustannusvaikutukset ovat vuositasolla seuraavat: -opettajanvirkojen väheneminen 5 viralla Merilän, Jamalin ja Vuoniskylien koulujen vuokrakustannukset (sisältää esiopetuksen vuokran) -kuljetuskustannusten kasvu n vuokrakustannusten (ulkoiset vuokrat) n Vaihtoehdon toteuttamisen kustannusvaikutus sivistystoimen käyttötalouteen on n / vuosi verrattuna siihen tilanteeseen, että kouluverkossa ei tapahdu muutoksia. Ulkoiset vuokrakustannukset jäävät pois tarkastelujakson lopussa, jos lukion siirtyminen Moisionkadun koululle toteutuu. Lisäksi on huomattava, että Merilän, Jamalin ja Vuoniskylien koulujen korjaustarpeet eivät rasita kaupungin investointiohjelmaa. Vuoniskylien päivähoitopalvelut on tässä mallissa turvattava, vaikka koulu toiminta lakkaa. Samoin on etsittävä uusi tila Merilän koulun ryhmäperhepäiväkodille. B) Kolin koulun toiminta lakkaa siinä vaiheessa, kun oppilasmäärä laskee alle 15:n. Tässä tilanteessa tehdään yhteistyötä esi- ja perusopetuksen järjestämisessä Juuan kunnan kanssa. Koulun toiminnan loppumisen kustannusvaikutuksia on mahdotonta laskea tässä vaiheessa tarkasti. Kolmannen vaihtoehdon etuna on nopea kustannusvaikutus hallintokunnan ja kaupungin talouteen. Kumulatiivinen säästö tarkastelujakson aikana on selväti muita vaihtoehtoja suurempi. Mallin toteuttaminen on haasteellista Keskuskoulun opetustilojen riittävyyden kannalta ajateltuna. Ammattiopistolta vuokralle saatavien tilojen lukumäärää ei tässä vaiheessa pystytä varmistamaan. Vaihtoehdot 1 ja 3 päätyvät vuosikymmenen loppuun mennessä samaan lopputulokseen, mutta erilaisella aikataulutuksella. Vaihtoehto 3 voidaan toteuttaa myös vasta siinä vaiheessa, kun lukio siirtyy Moisionkadun koulun tiloihin.
16 Koulujen ja päiväkotien alustava korjaustarveselvitys vuodelta 2009 on oheisena liitteenä. Liite 1. Jamalin koulun, Kolin koulun, Merilän koulun ja Vuoniskylien koulun (vanhakoulu) putkistojen kuntotutkimukset vuodelta 2013 ovat oheisena liitteenä. Liite 2. Sivistysjohtajan kouluverkkolinjaukseen 2014 liittyvissä tiedotusja kuulemistilaisuuksissa kouluilla , ja esittelemä asiamateriaali on oheisena liitteenä. Liite 3. Tiedotus- ja kuulemistilaisuuksista laaditut muistiot ovat oheisena liitteenä. Liite 4. Sivistysvirastoon tulleet kouluverkkolinjaukseen liittyvät kannanotot ovat oheisena liitteenä. Liite 5. Sivistysjohtaja: Päätös: Jakelu: Lisätietoja: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päättää - esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle kouluverkkolinjauksen toteuttamista vaihtoehdon 1 mukaisesti. Keskustelun aikana esitettiin, että asia jätetään pöydälle lisäselvityksiä varten. Kannattettiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Sivistysjohtaja Arto Sihvonen, p , sähköposti arto.sihvonen@lieksa.fi Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö Juha Ryynänen, p , sähköposti juha.ryynanen@lieksa.fi VARKOULA 38 Sivistysjohtaja: Kouluverkkolinjauksen esittelytekstiin on tehty seuraavat muutokset: Taustaa -kappaleeseen on muutettu sivistyspalvelukeskuksen kustannussäästötavoitteet kohtaan säästötavoitteiden vertailu muotoon "verrattuna vuoden 2015 taloussuunnitelmaan" ja kouluverkkolinjauksen eri toteuttamisvaihtoehtoihin Kolin koulua koskevasta tekstistä osa on muutettu muotoon "Kolin koulun toiminta lakkaa, jos oppilasmäärä laskee väestörekisterin mukaisen oppilasennusteen perusteella pysyvästi alle 15:n oppilaan". Muuten teksti on alkuperäisen esityksen mukainen. Taustaa Lieksan kaupunginvaltuusto on ohjeistanut sivistyspalvelukeskusta laatimaan laajan kouluverkkoselvityksen maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuuston
17 määräys perustuu kaupungin talouden haasteisiin. Kaupungin talouden alijäämä oli v ,6 miljoonaa euroa. Vuodesta 2013 on myös tulossa alijäämäinen. Tilinpäätös ei vielä ole valmistunut, mutta tämänhetkinen ennuste vuoden 2013 alijäämäksi on yli miljoona euroa. Lisäksi tuleva valtionosuusuudistus pienentää Lieksan valtionosuuksia n. 1,3 miljoonalla eurolla vuositasolla, jos uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla. Talouden haasteiden kautta hallintokunnille on annettu lähiajan kustannussäästötavoitteet. Sivistyspalvelukeskuksen osalta tavoite on euron kustannussäästöt v verrattuna vuoden 2015 taloussuunnitelmaan. Vuodelle 2016 summa nousee euroon. Perusopetuksen osuus sivistyspalvelukeskuksen talousarviosta on 49,5 %, joten laskennallisesti perusopetuksen osuus säästötavoitteesta on v ja v Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat tällä hetkellä selvästi esim. muiden Pielisen Karjalan kuntien vastaavia kustannuksia korkeammat. Tämä tulee hyvin esille Tilastokeskuksen laatimassa, vuoden 2012 kustannuksia koskevassa vertailussa: Perusopetuksen Kustannus / oppilas kustannusvertailu Lieksa Nurmes Juuka Valtimo Koko maa Vertailu esim. Lieksan ja Nurmeksen välillä on hyödyllinen ja järkevä, koska opetustoimen tärkeistä tukipalveluista sisäiset vuokrat ja ruokahuoltopalveluiden ateriahinnat määräytyvät molemmilla paikkakunnilla samojen perusteiden mukaan. Lieksan perusopetuksen oppilasmäärä kuluvan lukuvuoden aikana on 860 oppilasta. Tämän oppilasmäärän opettaminen Lieksassa on n kalliimpaa vuodessa kuin saman oppilasmäärän opettaminen olisi Nurmeksessa. Oppilaskohtaisessa kustannusvertailussa materiaali-, tarvike-, ja oppikirjakustannusten väliset erot ovat varsin pieniä ja niiden kustannusvaikutus on pieni. Vertailusta voidaan siten päätellä, että mm. oppilaskuljetusten ja kouluverkon rakenteeseen (käytössä olevat kiinteistöt) sekä henkilökunnan määrään suhteessa oppilaiden määrään liittyvät kustannukset ovat Lieksassa naapurikuntia korkeammalla tasolla. Perusopetuksen kalleutta Lieksassa korostaa vastaava kustannusvertailu vaikkapa päivähoidon tai lukiokoulutuksen osalta. Näillä toimialueilla Lieksa tuottaa palvelut selvästi muita Pielisen Karjalan kuntia edullisemmin.
18 Perusopetuksen kustannuksia on mielenkiintoista vertailla myös koulukohtaisten erojen näkökulmasta. Vuoden 2013 kustannusvertailu näyttää Lieksan alakouluopetuksen osalta seuraavalta: v Kustannus /oppilas Sisäinen vuokra /vuosi Kuljetuskustannukset /vuosi Jamalin koulu , , ,04 Keskuskoulu 7 667, , ,07 Kolin koulu 9 743, , ,13 Merilän koulu , , ,89 Rantalan koulu 6 290, , ,36 Vuoniskylien koulu , , ,82 Taulukon kohtaan /oppilas sisältyvät myös vuokra- ja kuljetuskustannukset. Keskuskoulun ja Rantalan koulun suurehkoa eroa oppilaskohtaisissa kustannuksissa selittää ennenkaikkea se, että alakoulujen luokkamuotoinen erityisopetus järjestetään Keskuskoulussa. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opetusryhmien maksimikoko on säädetty joko kahdeksaan tai kymmeneen oppilaaseen, ja tämä nostaa kustannuksia. Lisäksi luokkamuotoisessa erityisopetuksessa työskentelee yleisopetusta selvästi enemmän koulunkäynninohjaajia. Koulurakennuksiin mahdollisesti tarvittavat isommat korjaukset tulee ottaa huomioon kouluverkon tarkastelussa. Lähitulevaisuudessa opetuskäytöstä poistuvaan rakennukseen tehtävät investoinnit eivät ole talouden hallinnan kannalta ajateltuna järkeviä. Näitä investointitarpeita käsitellään koulukohtaisessa osiossa. Oppilasmäärän ja luokanopettajanvirkojen määrän kehitys kuluvan vuosikymmenen aikana Perusopetuksen oppilasmäärä on maahanmuutosta ja kohtalaisen hyvistä syntyvyysluvuista huolimatta lievästi laskussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana lasku kohdistuu erityisesti yläkoulussa opiskelevien oppilaiden määrään. lv. esiopetus alakoulut yht. yläkoulu perusopetus yhteensä
19 Taulukkoon on koottu kaikki esiopetusikäiset oppilaat. Tällä hetkellä esiopetusta järjestetään myös päivähoidon yhteydessä siten, että ryhmät toimivat Merilän ja Rantalan kouluilla. Alakoulujen oppilasmäärään sisältyvät myös Kolin koulun 7-9 -luokkien oppilaat ja luokkamuotoisessa erityisopetuksessa opiskelevat oppilaat. Oppilasennusteet pohjautuvat väestörekisteritietoihin. Oppilasmäärissä ei ole mukana maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat. Tällä hetkellä valmistavassa opetuksessa opiskelee alakouluissa 31 ja yläkoulussa kolme oppilasta. Nämä oppilaat siirtyvät lukuvuoden kestävän valmistavan opetuksen jakson jälkeen ikä- ja osaamistasonsa mukaisiin opetusryhmiin. Maahanmuuttajaoppilaiden lukumäärää on muutenkin käytännössä mahdotonta ottaa huomioon oppilasennusteissa muuten kuin paikkakunnalla jo olevien oppilaiden osalta. Kouluverkkolinjauksen kannalta ajateltuna alakoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä kertoo paljon mm. opetustilatarpeesta. Laskennallisesti n. 530 oppilasta tarkoittaa n. 23:a opetusryhmää (yleisopetus) alakouluopetuksessa, jolloin vuosiluokkakohtaisia opetusryhmiä tarvitaan 4-5 kappaletta. Tämän lisäksi keskitetyssä mallissa opetustiloja tarvitaan luokkamuotoiseen erityisopetukseen ja esiopetukseen keskimäärin 8-10 kpl/lukuvuosi. Luokkatilojen enimmäistarve keskitetyssä mallissa on siten 33. Käytännössä tämä pystytään toteuttamaan keskitetyssä mallissa siten, että Rantalan koulussa toimii 1-2 opetusryhmää/vuosiluokka ja Keskuskoulussa 3-4 opetusryhmää/vuosiluokka. Tällä perusopetusryhmien määrällä ja tilatarpeella keskitetty malli voidaan toteuttaa vain siinä tapauksessa, että lukio siirtyy nykyisistä tiloista takaisin Moisionkadun koululle. Rantalan koulussa ja Keskuskoulussa on yhteensä käytössä opetustiloiksi alunperin suunniteltua luokkatilaa ja lisäksi tulee huomioida Rantalan koulun toisen rakennuksen luokkatilat, jolloin opetustilojen määrä on yhteensä n. 40. Tämä määrä riittää myös siinä tapauksessa, että tilatarpeeseen lasketaan mukaan laaja-alaisen erityisopetuksen tarvitsemat tilat ja koulukohtaiset ns. ryhmäjakotilat. Moisionkadun koulun uudemman puolen peruskorjaus on kaupungin investointiohjelmassa aikataululutettu vuosille Jos suunnitelma toteutuu, on lukion siirtyminen järkevintä toteuttaa lukuvuoden alusta lähtien, jolloin myös alakouluopetus pystytään kokonaisuudessaan järjestämään Rantalan koululla ja Keskuskoululla. Tällä hetkellä Lieksassa työskentelee 37 määräaikaisessa tai vakinaisessa virassa toimivaa luokanopettajaa. Heistä kaksi toimii esiopetuksessa ja kaksi ns. resurssiopettajina valtion
20 erityisavustuksen kautta rahoitettuna. Keskitetyssä mallissa esiopetuksessa toimivien opettajien tarve on keskimäärin 4/lukuvuosi ja luokanopettajien 23/ lukuvuosi. Jos valtion erityisavustusten määrä opetusryhmien pienentämiseen säilyy ennallaan, niin keskitetyssä mallissa luokanopettajatarve olisi 29. Lisäksi tulee huomioida Kolin koululla tavittavat kaksi luokanopettajaa, jolloin kokonaistarve on 31. Käytännössä keskittäminen merkitsee vähintään kuuden luokanopettajan viran vähenemistä. Yhden viran kustannukset ovat n / vuosi sivukuluineen. Tällä hetkellä aktiivisista luokanopettajan viroista kuusi on määräaikaisia siten, että virkasuhteet päättyvät lukuvuoden lopussa. Kuluvan vuosikymmenen aikana opetustoimessa on varhaisimman mahdollisen eläköitymisiän mukaan eläköitymässä 10 luokanopettajaa, joten opetuksen mahdollinen keskittäminen ei johda tilanteeseen, jossa henkilöstöä pitäisi irtisanoa. Muuta huomioitavaa Lieksan kohdalla on otettava huomioon kaupungin laajuus. Opetuspalveluiden keskittämisessä on suuria haasteita mm. oppilaiden koulumatka-aikojen osalta. Jamalin ja Vuoniskylien koulujen oppilaaksiottoalueilla asuu oppilaita, joiden yhdensuuntainen koulumatka Lieksan keskustaan on n. 39 km. Vuosiluokilla 1-6 koulumatkaan saa kulua odotuksineen enintään 2,5 tuntia päivässä. Tämä raja ei voi olla tavoitteena koulukuljetusten järjestämisessä. Koulujen tulevaisuutta pohdittaessa on otettava huomioon koulun merkitys kylän ja ympäristön elinvoimaisuudelle. Koulu merkitsee usein jo rakennuksena sitä, että kylässä on kokoontumis- ja harrastamispaikka. Kansalaisopistotoiminnan yhtenä perusajatuksena on järjestää opetustoimintaa kaikilla kylillä. Usein koulurakennus on ainoa tila, jossa esim. liikuntaryhmien toiminta on mahdollista. Koulun toiminnan loppumisen takana on yleensä joko oppilaiden väheneminen, kunnan talouden tasapainottaminen tai kumpikin yhdessä. Pienten ja isojen koulujen pedagogista toimivuutta vertaillaan monin tavoin ja opetusryhmärakenteesta voitanee todeta, että yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva malli ja toisaalta kolmiopettajainen koulu on pedagogisesti toimiva yksikkö. Pienen koulun ehdottomana etuna on se, että koulun henkilökunta tuntee jokaisen lapsen hyvin ja lapset tuntevat toisensa. Lieksan kohdalla ei toisaalta voida puhua suurista kouluista, kun koulukohtainen oppilasmäärä on enimmillään hieman yli 200 oppilasta. Kouluverkkoon liittyvät päätökset pitäisi pystyä tekemään niin,
21 että alakouluvaiheessa ei oppilaalle tule enempää kuin yksi koulun vaihtuminen koulujen sulkemisen takia. Opetuksen tukipalveluiden ja mm. perusopetuslain mukaisten tehostetun ja erityisen tuen palveluiden järjestäminen on helpompi ja tehokkaampi toteuttaa keskitetyssä kouluverkkomallissa. Koulukohtaisia perustietoja Kouluverkkolinjaukseen liittyvät kuulemistilaisuudet järjestettiin Keskuskoululla 19.2., Jamalin ja Merilän kouluilla sekä Kolin ja Vuoniskylien kouluilla Rantalan koululla ei järjestetty kuulemistilaisuutta, koska se ei voi toimia mahdollisten koulujen sulkemuisten yhteydessä edes ns. vastaanottavana kouluna. Koulun tilat ja opetusryhmät ovat käytännössä täynnä. Jamalin koulu: Lieksan kaupungin teknisen toimen v laatiman korjaustarveselvityksen mukaan suurimmat korjaustarpeet liittyvät ilmanvaihtojärjestelmän rakentamiseen, lämmityskatttilan uusimiseen, purunpoistojärjestelmän rakentamiseen ja koulun pihan kunnostamiseen. Em. töiden kustannusarvio v oli n , ja korjaamisajankohdaksi arvioitiin vuodet Keväällä 2013 Inspecta oy:n suorittamassa, lähinnä vesijohtojen ja viemäreiden kuntoa kartoittaneessa tutkimuksessa ei Jamalin koululta paljastunut kiireellisiä kunnostustarpeita. Jamalin koulun yhteydessä on v valmistunut liikuntasali, jonka iltakäyttö on varsin vilkasta. Salissa pelataan erilaisia pallopelejä ja järjestetään kuntoliikuntaa. Jamalin kouluun on siirtynyt oppilaita viimeksi v. 2011, jolloin Viekin koulu lakkautettiin. Tämä tulee ottaa huomioon koulun toiminnasta päätettäessä. Jamalin koulun oppilasennuste on Lieksan pienistä kouluista positiivisin. Laajalta oppilaaksiottoalueelta tulevien oppilaiden lukumäärä kasvaa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä. Jamalin koululla järjestetään myös esiopetusta, mutta päivähoidon yksikköä siellä ei ole. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3.lk 4. lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht
22 Kolin koulu: Kolin koulun oppilasennuste on Lieksan toimivista kouluista heikoin. Koulun sijainti on muihin kouluihin nähden poikkeuksellinen siten, että koulua ei pitkien etäisyyksien takia voi yhdistää mihinkään muuhun Lieksan kaupungin alueella toimivaan kouluun. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk. 7-9 lk yht Tällä hetkellä opetus toteutaan siten, että koulussa on oppilaita esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan, ja koulu on kaksiopettajainen. Yläkouluikäisten opetus hoidetaan osittain niin, että opettajat siirtyvät Lieksan keskustasta Kolille ja osittain myös etäopetuksena. Juuan kunnasta ostetaan erityisopetuspalveluja. Opetuksen järjestämisen malli on pedagogisesti hyvin haasteellinen. Esi- ja perusopetuksen ohella koulun tiloissa toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Kolin koulun tulevaisuuden kannalta ajateltuna yhteistyö Juuan kunnan opetustoimen kanssa on järkevää. Koulun toiminnan jatkumiselle on tämänhetkisen oppilasennusteen valossa perusteltua asettaa oppilasmääräraja. Yksiopettajainen koulu ei ole pedagogisesti toimiva ratkaisu. Kolin koulu on rakennettu 1956, ja rakennukseen on tehty muutos- ja kunnostustöitä vuosina 1996 ja Lieksan kaupungin teknisen toimen tekemässä selvityksessä v rakennuksen korjaustoimenpiteiksi nimettiin pihan kunnostaminen, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen, öljysäiliön uusiminen ja teknisen työn tilan purunpoistojärjestelmän rakentaminen. Kustannusarvion suuruudeksi määriteltiin n Keväällä 2013 suoritetussa putkiston kuntotutkimuksessa kiireellisimmäksi kunnostuskohteeksi todettiin käyttövesiputkisto. Vuodelle 2015 aikataulutetun korjaustoimenpiteen kustannusarvio on Vuodelle 2022 suositellaan rakennuksen
23 viemäriputkiston uusintaa. Tämän toimenpiteen hinnaksi arvioidaan 350 /metri. Merilän koulu: Merilän koulu toimii tällä hetkellä opetustoiminnan kannalta ajateltuna vajaakäytöllä. Koulussa on lähimenneisyydessä opiskellut jopa 140 lasta, mutta koulun tämänhetkinen oppilasmäärä on 59. Jos oppilaaksiottoalueet pysyvät nykyisinä, säilyy koulun oppilasmäärä kuluvan vuosikymmenen aikana käytännössä ennallaan. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4.lk 5. lk 6. lk 1-6 lk yht Merilän koululla toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Koulun piha-aluetta on kunnostettu ja varustettu päivähoitotoimintaa ajatellen. Merilän koulun liikuntasali on tehokkaassa iltakäytössä. Salin koko mahdollistaa monipuolisen kuntoliikunnan. Koulun vanhempi osa on rakennettu 1952 ja uudempi 1989, jolloin uuteen osaan rakennettiin myös koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lieksan kaupungin v teettämässä selvityksessä koulun kunnostustoimenpiteiksi kirjattiin tiilikatteen uusiminen vanhalle osalle, ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen vanhalle osalle sekä lämmitysjärjestelmän (öljylämmitys) uusiminen. Näiden toiminpiteiden kustannusarvioksi kirjattiin n Vesikatteen uusimisajankohdaksi aikataulutettiin viimeistään vuosi Vuoden 2013 kevällä suoritetussa putkistotarkastuksessa ei löydetty Merilän koulun osalta seurantatutkimuksia lukuunottamatta mitään kiireellistä kunnostustarvetta. Vuoniskylien koulu Koulu toimii kahdessa rakennuksessa, joista vanhempi on valmistunut 1913 ja uudempi Opetus tapahtuu sisäliikuntaa lukuunottamatta uuden rakennuksen puolella. Koulussa opetetaan 1-6 -luokkien oppilaiden lisäksi esiopetuksen
24 oppilaita. Vanhassa rakennuksessa toimii ryhmäperhepäiväkoti. Päivähoitopalvelun järjestäminen ja säilyttäminen Vuoniskylillä on tärkeää, koska lähin päivähoitoyksikkö sijaitsee Lieksan keskustassa. Kaupungin omana työnä suoritetun kuntokartoituksen mukaan vanhempi rakennus tulisi peruskorjata kokonaan. Myös uudempaan rakennukseen tulisi rakentaa koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Lisäksi uudemman rakennuksen julkisivut tulisi maalata ja kiinteistöt pitäisi liittää seudulliseen vesihuoltoon. Näiden korjaustoimenpiteiden kustannusarvio oli v ja toimenpiteiden aikatauluksi suositeltiin vuotta Keväällä 2013 tehdyssä putkiston kuntotarkastuksessa kiireellisimmäksi toimenpiteeksi suositeltiin käyttövesiputkiston uusimista, jonka kustannusarvio on Putkistoremontin suositeltu toteuttamisvuosi on Lisäksi raportissa suositellaan rakennusten viemäreiden uusimista v Tämän toimenpiteen kustannusarvio on 350 /metri. Vuoniskylien koulun oppilasennuste on kuluvan vuosikymmenen aikana laskeva. lv. esiop. 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6.lk 1-6 lk yht Vuoniskylien koulun kohdalla on koulukuljetusjärjestelyiden merkitys todella suuri koulun tulevaisuutta pohdittaessa. Oppilaiden päivittäisten koulumatka-aikojen säilyminen lain määräämän 2,5 tunnin sisällä tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Keskuskoulu Alakouluopetusta järjestetään sekä Koulukadun että Kuhmonkadun kiinteistöissä siten, että vuosiluokkien 1-3 opetus ja luokkamuotoinen erityisopetus on keskittynyt Kuhmonkadun koululle ja vuosiluokkien 4-6 opetus Koulukadulle. Koulukadun kaksi erillistä rakennusta on rakennettu vuosina 1935 ja Rakennusten peruskorjaus valmistui v Rakennukset ovat siis hyväkuntoisia ja niissä on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä.
NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto
NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa
Lisätiedotpäivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET
päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh
20.05.2015 Sivu 1 / 1 2271/02.08.00/2015 69 Hansakallion koulun siirtokelpoisten tilojen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh. 043 824 8456 Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotVAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE
VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE 0) Säästövaikutus käyttötalouteen 0 euroa Luohua Perhepäivähoitoa ja 0-6 luokkien koulu, sivukirjasto Oppilasmäärät: 2019: 54 Oppilasmäärät: (arvio) 2030: 44 Henkilöstömäärä nykyisellään
LisätiedotLukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.
Lukuvuosi 2018-2019 Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit 14.3.2018, sivistyslautakunta 27.3.2018 TA 2018 VALMISTELU Perusopetus Toimintaa ja taloutta
LisätiedotKasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä
Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys
LisätiedotTulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma
LisätiedotUrjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016
Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan
LisätiedotLäntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares
Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat
LisätiedotKurikan kouluverkkoselvitys
Kouluverkkoselvitys Kurikan kouluverkkoselvitys 2017-2018 Päätös 28.11.2016 : Kaupunginhallitus päätti, että Kurikan kaupungissa tehdään kokonaisvaltainen kouluverkkoselvitys sisältäen myös lukiot, kevään
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa
23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.
LisätiedotHaapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset
Haapaveden kaupungin kouluverkon kehittäminen Kouluverkkovaihtoehtojen oppilasvaikutukset ja toiminnalliset vaikutukset Oppilasmäärät 2019 ja ennuste 2020-2025 perusopetus esiopetus ei ole mukana luvuissa
LisätiedotVAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT
VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät
LisätiedotKulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 75 23.10.2014 ESITYS SIVISTYSTOIMEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI KUVLA 75
Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta 75 23.10.2014 ESITYS SIVISTYSTOIMEN VUODEN 2015 TALOUSARVIOKSI KUVLA 75 Sivistysjohtaja: Kaupunginkanslia on antanut hallintokunnille ohjeet vuoden 2015 talousarvion
LisätiedotENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN. Riitta Huurinainen
ENON JAUIMAHARJUN YLÄKOULUJEN YHDISTÄMINEN Riitta Huurinainen 18.10.2017 NYKYTILANNE Uimaharjussa yhtenäiskoulu, oppilaita alakoulussa 122 ja yläkoulussa 56. Enossa yhtenäiskoulu, oppilaita alakoulussa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja
23.09.2014 Sivu 1 / 1 3843/12.01.01/2014 178 Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina 2015-2016 ja 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotTVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015
TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys Nastolan alue
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Itäisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Nastolan alue 25.4.2018 Oppilaaksiottoalueet keskiviikko, 11. huhtikuuta 2018 5 Koulujen oppilasennusteet,
LisätiedotSvenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset
Svenska skolanin ja varhaiskasvatuksen tilaratkaisujen talousvaikutukset sekä johtopäätökset Svenska skolan- taustaa Koululla pitkät historialliset perinteet Oppilasmäärä on ollut viime vuosina laskeva,
LisätiedotPerusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä
Sivistyslautakunta 85 27.08.2014 Sivistyslautakunta 106 30.09.2014 Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä SIVLTK 85 Sivistyslautakunta
Lisätiedotvalmistelija / lisätietojen antaja: sivistysjohtaja Silja Silvennoinen puh.(09) 4258 3627 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.
Kasvatus- ja opetuslautakunta 28 21.04.2015 Kaupunginhallitus 84 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto 16 25.05.2015 Ahmoon koulun yhdistäminen Nyhkälän kouluun ja lakkauttaminen 16/12.00.01/2015 Kasvatus- ja
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,
LisätiedotSUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys
SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen
LisätiedotSorkkisten koulun lakkauttaminen
Kasvatus- ja opetuslautakunta 67 26.10.2015 Kunnanhallitus 192 02.11.2015 Valtuusto 53 09.11.2015 Sorkkisten koulun lakkauttaminen 250/12.00.00/2015 Kasvope 26.10.2015 67 Euran kunnan kouluverkkosuunnitelmaa
LisätiedotVAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2
LisätiedotSivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 76. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 29.02.2016 Sivu 1 / 1 5651/2015 12.01.00.00 Kaupunginhallitus 24 18.1.2016 Valtuusto 22 15.2.2016 76 Valtuustokysymys integroidussa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden tuen eheästä
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 197. 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa
25.09.2013 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2012 197 Lukuvuoden 2014-2015 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Marjo Tuoriniemi,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) Opetuslautakunta OTJ/6 30.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2012 1 (7) 184 Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön laina-anomus HEL 2012-012276 T 02 05 03 00 Päätös päätti antaa Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiön 245 000 euron suuruisesta
LisätiedotKoulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.
Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta
LisätiedotKaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset
Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä
LisätiedotPorin kaupungin kouluverkon muutosesitys
Porin kaupungin kouluverkon muutosesitys Kouluverkkoselvityksen taustalla on Porin kaupungin talousarvion kirjaus, jonka mukaisesti koulutoimi toteuttaa lukioverkon osalta vuoden 2013 aikana laajan selvityksen.
LisätiedotSivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 276/02.02.00/2012 45 Sivistyslautakunnan selvitys talouden sopeuttamisen mahdollisuuksista vuonna 2013 Raision kaupungin alustavan vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta. 10 Asianro 1323/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 1323/12.01.02/2013 Oikaisuvaatimus kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksestä 27.11.2012/Jari Vartiainen Perusopetusjohtaja Kari Raninen Perusopetus-
LisätiedotTulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015
Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi
LisätiedotKoulutuslautakunta. Valtuustoseminaari
Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä
LisätiedotEVIJÄRVEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN. Hyväksytty: Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto
EVIJÄRVEN KOULUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN 2015 PÄIVITYS 2019 Hyväksytty: Sivistyslautakunta 7.5.2019 38 Kunnanhallitus Valtuusto Sivistyslautakunta päätti 29.1.2019 5 päivittää valtuuston 14.3.2016
LisätiedotMuonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4
LisätiedotYHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ
YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.
LisätiedotPerusopetuksen seutuvertailu
Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset
Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset Tehtävänä oli laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta sekä kolme vaihtoehtoista mallia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Lukuvuoden työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa
23.09.2014 Sivu 1 / 1 3815/12.01.00/2014 177 Lukuvuoden 2015-2016 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.
Lisätiedot2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?
2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee
LisätiedotPalvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%)
KOULUTUSLAUTAKUNTA 70 Toimiala: Sivistyspalvelukeskus/ Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Anu-Liisa Kosonen 2013 2014 2015 2016 2016
LisätiedotKuulemistilaisuus
Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi
Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta
LisätiedotKHAL KVALT
KHAL 9.12.2013 310 KVALT 16.12.2013 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 17.6.2013 50, että kunnassa tehdään palveluverkkotarkastelu, jonka yhteydessä kouluverkkoselvitys päivitetään Oppilasmäärissä ei
LisätiedotVAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö
Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2015-2020 liite 2 VAIHTOEHTO 1, yksityiskohtaisempi kustannusvaikutuslaskelma vuosittainen säästö - Valkon koulu siirretään Suomenkieliseen koulukeskukseen. -
LisätiedotLiite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella
Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen
LisätiedotLINNAKANGASTALONKOULUN JA YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUN OPETUKSEN JÄRJESTELYT LUKUVUONNA
LINNAKANGASTALONKOULUN JA YLIKYLÄN YHTENÄISKOULUN OPETUKSEN JÄRJESTELYT LUKUVUONNA 2018-2019 Taustaa Luopuminen Puukoulun tiloista Ohjeistuksena opetuksen järjestelyvaihtoehtoihin on ollut ylimääräisistä
LisätiedotOrimattilan kaupungin opetuspalvelut
Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2015 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat
LisätiedotPerusopetuksen palveluverkoston tarkastelu koillisella maaseutualueella
Perusopetuksen palveluverkoston tarkastelu koillisella maaseutualueella Kasvun ja oppimisen palvelualueella on käynnistetty palveluverkoston tarkastelu. Aiemmasta poiketen tavoitteena ei ole tuottaa yhtä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto
Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen
KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2013 alkaen 1. Lainsäädäntöä 2. Oppilaan vakituinen asuinpaikka 3. Koulumatka 4. Tien vaarallisuus 5. Yksittäinen taksikuljetus
LisätiedotSivistyslautakunta 53 14.10.2015
Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta
Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen
LisätiedotKIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016. Sivistyslautakunta 18.04.2016 1
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2016 Sivistyslautakunta 18.04.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Maanantai 18.04.2016 klo 18.00 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika
LisätiedotLKV YHT. 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk lu 1 lu 2 lu 3
JOHDANTO Kunnanhallitus käsitteli 2.11.2015 koulutuslautakunnan antamaa kouluverkkoselvitystä (liite). Käsittelyn yhteydessä kunnanhallitus päätti velvoittaa koulutuslautakunnan tekemään 1.9.2016 mennessä
LisätiedotLämpimästi tervetuloa keskustelemaan Ruotsinkylän koulun tulevaisuudesta. Kuuleminen Ruotsinkylän koulun huoltajille
Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan Ruotsinkylän koulun tulevaisuudesta Kuuleminen Ruotsinkylän koulun huoltajille 24.9.2018 Tilaisuuden ohjelma Tilaisuuden avaus, Virpi Lehmusvaara, kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.
SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan
LisätiedotLisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten
Kasvatus- ja opetuslautakunta 11 27.01.2016 Lisämäärärahan myöntäminen kasvatus- ja opetuslautakunnalle tuntikehystä varten 316/12.00.01/2013 KOPLK 27.01.2016 11 Kaupunginvaltuusto on käsitellessään vuoden
LisätiedotKOULUTUSLAUTAKUNTA Liite 1. Talousarvio 2017
KOULUTUSLAUTAKUNTA Liite 1 Talousarvio 2017 Koulutuslautakunta U+S U S Toimintatuotot 2 687 900 2 231 200 456 700 Henkilöstökulut 13 875 500 13 875 500 Palvelujen ostot 7 966 700 4 954 800 3 011 900 Aineet/
LisätiedotJärvenpään Yhteiskoulu
Järvenpään Yhteiskoulu 16.5.2018 Arja Korhonen perusopetusjohtaja 16.5.2018 Järvenpään Yhteiskoulun opetuksen järjestelyistä Tulevan lukuvuoden järjestelyt koskettavat perusopetuksen oppilaiden ja henkilöstön
LisätiedotKouluverkkoselvitys 363/ /2018. Sival Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh
Sivistysvaliokunta 18 17.08.2017 Sivistysvaliokunta 43 26.10.2017 Sivistysvaliokunta 66 13.12.2017 Sivistysvaliokunta 46 26.04.2018 Sivistysvaliokunta 43 25.04.2019 Sivistysvaliokunta 60 23.05.2019 Sivistysvaliokunta
LisätiedotKunnanhallitus Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/ /2014. Kunnanhallitus 298. Kunnanhallitus
Kunnanhallitus 298 08.12.2014 Sivistystoimen palveluverkko - kouluverkko 467/12.00.00/2014 Kunnanhallitus 298 Kunnanhallitus 20.10.2014 247 Koulutuslautakunta on kokouksissaan 8.9. ja 23.9.2014 valmistellut
LisätiedotOPETUSLAUTAKUNTA Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen
OPETUSLAUTAKUNTA 25.4.2017 Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen rahoitusperiaatteiden uudistaminen NYKYINEN RAHOITUSMALLI Opetuslautakunnan päättämät periaatteet: Opettajien ja koulunkäyntiavustajien
LisätiedotLoimaan kaupunki. Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet. Koulutuslautakunta / Liite 3a
Loimaan kaupunki Lähikoulun osoittaminen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet 2017 Koulutuslautakunta 24.11.2016/ Liite 3a Sisältö 1. Lainsäädännölliset lähtökohdat 3 2. Ensisijainen koulupaikka eli lähikoulu
LisätiedotChydeniuksen koulun esiselvitys
Opetus- ja kasvatuslautakunta 22 19.02.2015 Chydeniuksen koulun esiselvitys 524/00/01/02/2013 OPEKAS 22 Sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, ruots. koulutoimenjohtaja P-O Nyström puh. 044 780
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointia
Opetuksen järjestäminen erikokoisissa yläkouluissa Eri vaihtoehtoisen mallien ( 1, 2a, 2b, 3) vaikutusarviointia perusopetuksen laatuun, saatavuuteen ja talouteen Arvioinnissa on käytetty Kuopion kaupungin
LisätiedotValtuustoaloite yli 3 kilometrin koulumatkan kulkevien esikoululaisten ja ekaluokkalaisten liittämisestä ympärivuotisen koulukuljetuksen piiriin
Kaupunginhallitus 196 17.09.2012 Kasvatus- ja opetuslautakunta 133 30.10.2012 Kaupunginhallitus 270 26.11.2012 Kasvatus- ja opetuslautakunta 48 29.04.2013 Kaupunginhallitus 144 20.05.2013 Kaupunginhallitus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta 63 11.11.2014. 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 63 Asianro 7202/00.01.02.00/2014 Perusopetuksen palveluverkoston muutos 1.8.2016 alkaen: Kemppaanmäen koulun lakkauttaminen ja opetuksen ja oppilaiden siirtäminen
LisätiedotPalveluvaliokunta
Palveluvaliokunta 2 23.02.2016 OPETUKSEN TILAINVESTOINNIT/ VAIHTOEHDOT 589/02.02.00/2015 PALVK 2 Kempeleen kunnanvaltuusto on hyväksynyt "Kempeleen kunnan koulutilat 2015-2020/ selvitys kunnan koulutilojen
LisätiedotIltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden alusta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 758/12.01.03/2016 50 Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden 2017-2018 alusta Sivistysjohtaja Matti Sivonen 24.8.2016: Perusopetuksen iltapäivätoiminta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 149. 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013)
12.06.2013 Sivu 1 / 1 2299/12.01.01/2013 149 Tapiolan koulun opetuksen järjestäminen syksystä 2013 alkaen (palautettu osittain 14.5.2013) Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09) 816 52033 etunimi.sukunimi@espoo.fi
Lisätiedot1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.
SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.
LisätiedotVARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET
1 Kirkkokadun koulu Käyttösuunnitelman tavoitteet 2016 Jukka Ikonen rehtori 2 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA - Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen, 0 -toleranssi kiusaamisessa Koulukiusaamistapausten lukumäärä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 79
18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,
LisätiedotKoulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134
LisätiedotIltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden alusta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 50 30.8.2016 Asianro 758/12.01.03/2016 99 Iltapäivätoiminnan järjestäminen Raisiossa lukuvuoden 2017-2018 alusta Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta
LisätiedotPäiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely Hyvä vastaaja, Tämä kysely tarkoituksena on kerätä tietoa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen valmisteluun sekä päätöksentekoon. Voit halutessasi vastata
LisätiedotISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivistyslautakunta Sivu 19 KOKOUSAIKA
ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 2/2014 Sivu 19 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Torstaina 20.3.2014 kello 18.30 20.58 Kunnanvirasto, kunnanhallituksen
LisätiedotTalousvaikutusten arviointia. Melalahden, Vehkalammin ja Riistaveden koulut Juantehtaan, Muuruveden ja Juankosken koulut Vehmersalmen koulu
Talousvaikutusten arviointia Melalahden, Vehkalammin ja Riistaveden koulut Juantehtaan, Muuruveden ja Juankosken koulut Vehmersalmen koulu Oppilaskohtainen kustannus /vuosi Seuraavassa diassa kuvataan
LisätiedotTaloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon. Konkreettiset talouden tervehdyttämistoimenpiteet
Taloustoimikunnan loppuraportin esitykset sivistystoimen vuoden 2016 talousarvioon Kaupunginhallitus antoi 1.6.2015 hallintokunnille vuoden 2016 talousarvion sekä taloussuunnitelman 2016 2018 laadintaohjeet.
LisätiedotPERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON SELVITYS 2016 KUNTALAISILTA. Keskiviikko klo Harjuniityn koulu
PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON SELVITYS 2016 KUNTALAISILTA Keskiviikko 5.10.2016 klo 18.00 Harjuniityn koulu LÄHTÖKOHDAT SELVITYSTYÖLLE Kaupunginvaltuusto 14.9.2016 Koulukiinteistöjen merkittävä korjausvelka
LisätiedotKITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen
1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotOrimattilan kaupungin opetuspalvelut
Orimattilan kaupungin opetuspalvelut Opas kouluun ilmoittautumisesta Orimattilan sivistyspalvelukeskus 15.1.2016 Tervetuloa Orimattilan perusopetuksen oppilaaksi! Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat
LisätiedotLasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu. 2018, esitys
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen, Pohjoisen alueen palveluverkkosuunnittelu 2018, esitys Oppilaaksiottoalueet Koulujen oppilasennusteet, lasten määrä ja päivähoitopaikat varhaiskasvatuksessa Väestöennusteet,
LisätiedotTILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA
TILASTOTIETOJA PERUSOPETUKSESTA 2017-2018 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Perusopetuksen oppilasmäärä 3. Opetusryhmien koot 4. Erityinen tuki 5. Maahanmuuttajaopetus 6. Kielivalinnat 2017 2018 7. Painotettu
LisätiedotRantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille
Rantasalmen kouluverkkosuunnitelma vuosille 2010-2015 Sivistystoimen yhteislautakunta 2.11.2010 Rantasalmen kunnanhallitus 1.11.2010 Rantasalmen kunnanvaltuusto xx.xx.xxxx Sisältö NYKYTILA JA OPPILASENNUSTEET...
LisätiedotTÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN
Koulutuslautakunta 20 29.04.2014 Kunnanhallitus 105 12.05.2014 Kunnanhallitus 124 26.05.2014 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 29.04.2014
LisätiedotNivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta
Nivelvaiheet Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Pontuksen päiväkotikoulu pähkinänkuoressa 2017 toimintansa aloittanut solumallin koulu - pian kaksivuotias! Eri-ikäiset lapset soluissa
LisätiedotJärvenpää Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (7) Perusopetusjohtaja Yleinen päätös
Järvenpää Ote viranhaltijapäätöksestä 1 (7) JARDno-2017-996 Järvenpään peruskoulujen lukuvuoden 2017-2018 vuosisuunnitelmien hyväksyminen Perusopetusasetuksen 9 :ssä säädetään: Opetuksen järjestäjän tulee
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotLukuvuoden opetusresurssi SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT
Lukuvuoden 2017-2018 opetusresurssi SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT TA 2017 VALMISTELU OPPILASMÄÄRÄ KOULUN ALKAESSA 2012-2016 luokka-aste 13.8.2012 13.8.2013 7.8.2014 11.8.2015 11.8.2016 0 371 383 397 403
LisätiedotMeilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu
Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen
LisätiedotKOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN
Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan
Lisätiedot