TALOUDELLINEN KASVU JA KASVUPOLITIIKKA

Transkriptio

1 TALOUDELLINEN KASVU JA KASVUPOLITIIKKA Turku, Matti Viren

2 Talouskasvu Suomessa Rahamarkkinat ja rajapolitiikka Kurssin sisältö Julkinen talous ja finanssipolitiikka Työmarkkinat Suomessa Asuntomarkkinat Talouspolitiikka Paljon kalvoja; yritetään saada käsitys mittasuhteista ja olennaisista muutoksista Aiheesta huonosti kirjallisuutta, 2 kirjaa, mutta ne ovat 20 vuotta vanhoja Hirveästi materiaalia olemassa: esim. VM:n. Suomen Pankin, ETLA: julkaisut

3 Tämä kalvosetin sisällöstä Kasvuteorian perusasioita Empiirisiä havaintoja talouskasvusta Suomessa ja maailmalla Selvitetään, miten talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä voi tutkia Taloushistoriaa Suomesta, pitkät sarjat

4 Historian alku Tärkeitä muutoksia 1155??-1808 Ruotsin vallan aika 1809 Autonomia: maakunnista Suomen suurruhtinaskunta Omat instituutiot, hallitus, parlamentti, oikeuslaitos; verovarat omaan käyttöön 1860 oma raha talouskasvu alkaa 1800-luvun alussa 0.5 %, loppupuolella 1.5 % itsenäistyminen Sotatalous (säännöstely aina 1954 asti) 1995 EU, 1999 EMU 2008 Finanssikriisi, sen jälkeen mennyt huonosti

5 Elintaso yli 30 kertaistunut 2 vuosisadassa

6 30-luvun lama; nopeasti ohi Lama

7 Suomi; BKT:n kasvu, tässä BKT per capita

8 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05-0,1-0,15-0, Talouskasvu Suomessa , BKT

9 6 000 Suomen väestö tuotannon rakenteen mukaan Alkutuotanto Jalostus Palvelut 1000 henkeä Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.

10 Julkisen sektorin arvonlisä = JS:n kustannukset

11 2007 ero kurottu umpeen

12 BKT per capita , Lähde Maddison Suomi - Norja - Ruotsi - Sveitsi - UK USA

13 Suomi ja ent. Neuvostoliitto, BKT pc, Lähde Maddison s uomi - USS R - USS R

14 8 Kasvuvauhti Euroopassa ja USAssa, koko ajan laskua slope = Growth rate trend (EU) Growth rate (EU) Growth rate (US)

15 Kasvuvauhti eri maissa 5,00 4, ,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 AT BE DE FI FR GE GR IR IT LU NL PT SP SW UK

16 Tuotantofunktio Talouskasvun lähteet Y = AF(K, N) Dekomponoidaan kasvuaste muotoon: Y/Y = A/A + a K K/K + a N N/N a -termit ovat eri panosten tuotosjoustoja Y/Y: käytä log differenssejä = log(y), jos tarvitset %-lukua, kerro = log(y) 100:lla (aina luonnollisen logaritmin pohjaisia) Kun lasket keskimääräistä kasvua (vaikka BKT1900 ja BKT2000 välillä), käytä kaavaa: kasvu = (BKT2000/BKT1900) (1/( )) -1 Eli laske osamäärästä 100 s juuri ja vähennä siitä 1 (jos taas tarvitset %- luvun, kerro tulos 100:lla).

17 Talouskasvun lähteet Tulkinta A:n kasvu 10% lisää tuotantoa 10% K:n kasvu 10% lisää tuotantoa a K kertaa 10% N:n kasvu 10% lisää tuotantoa a N kertaa 10% Sekä a K ja a N ovat alle ykkösen vähenevien tuottojen lain mukaan.

18 Taloudellisen kasvun lähteet Kasvutilinpito (growth accounting) Kasvutilinpidossa on neljä vaihetta, joissa tuotannon kasvu dekomponoidaan osatekijöihinsä: tuottavuuden kasvuun, pääoman kasvuun, työvoiman kasvuun 1. Lasketaan data Y/Y:stä, K/K:sta, ja N/N:stä, ja vielä niin, että korjaan laatumuutokset 2. Estimoidaan panosjoustot a K ja a N datasta 3. Lasketaan pääoman ja työvoiman kasvukontribuutiot a K K/K ja a N N/N 4. Lasketaan (kokonais)tuottavuuden kasvu residuaalina: A/A Y/Y a K K/K a N N/N

19 Denisonin laskelmat USA:n kasvu Denisonin mukaan (Denison = pioneeri tällä alalla) Denisonin tulokset ajanjaksolle Koko ajanjakson tuotannon keskimääräinen kasvu: 2.92%; työpanoksen kasvun vaikutus 1.34%; pääoman kasvun vaikutus 0.56%; tuottavuuden (teknisen kehityksen) vaikutus 1.02% Muutokset ajassa; ks. seuraavan taulukko: Phelps 2015; julkinen sektori hidastajana

20 Denisonin laskelmat eri ajanjaksoilta (% vuodessa)

21 Tuotantofunktio Y = F(t,N,K), jossa N = työvoima ja K pääoma Tavallisin esitys on Cobb-Douglas tuotantofunktio Y = A0 e γt N α K β = A 0 e γt N α K 1-α Jossa γ on teknisen kehityksen nopeus ja α työvoiman panosjousto (joka on samalla työvoiman tulo-osuus). A 0 on skaalavakio ja Y tuotanto (arvonlisä), yleensä α+β=1 Jos tf =CD, työvoiman rajatuotos = αy/n = palkka

22 Työn tuottavuuden määräytyminen Y N A K N a ( ) K Y N A K N työ tuottavuus TFP pääoman syveneminen K/N Työn tuottavuus voi olla noprampaa kuin kokonaistuottavuus TFP koska pääonaintensiivisyys kasvaa (pääoma syvenee ), oletetaan, että panosjoustojen summa on 1 (a K = 1-α edellisellä kalvolla).

23 Tuottavuuden kehitys Suomessa jälkeen mennyt huonosti

24 Kokonaistuottavuus sektoreittain; julkinen sektori ongelma koko 2000 luvun

25 100 N\n_ 83 O V ' I ::, Bo >. -. O Ll'I. o > N ' 60 u ;:j => VI "O "O 0 c: 40 '- CO 0. VI _ 'ḡ_= g > 20 CO +-'...J O NOR EFTA IRL DNK FIN GBR SWE EU15 North LUX BEL AUT NlD DEU FRA EU15 Continental I TA ESP GRC EU15 South PRT SVN HUN SVK CZE EU12 Contine nta l POL EST LVA LTU EU12 North ROM BGR EU12 South NOR IRL DNK EFTA EU15 South FIN GBR SWE EU15 North _.:!.: LUX BEL AUT NLD DEU FRA EU15 Continental expected growt fta ESP GRC EU15 South _--s..1. Actual grow t PRT SVN HUN SVK CZE POL h EU12 Continental EST LVA LTU EU12 North ROM BGR EU12 South

26 4 3 TFP growth (average by decade) 1960s 1970s D 1980s 1990s 2000s us UK Euro area

27 Tuotantofunktiot Cobb-Douglas Q = Ae γt N α K 1-α Leontief Q = min(an,bk) CES = Ae γt (αn -ρ + (1-α)K -ρ ) -θ/ρ, jossa substituutiojousto σ = dln(n/k)/dln(f N /f K ) on σ = 1/(ρ + 1). Parametri θ kertoo skaalatuottojen asteen, vakioskaalatuotoilla se on tietenkin 1. Jos Cobb- Douglas tuotantofunktiossa panosjoustot eivät ole α ja 1-α, vaan sanotaan α ja β niin, että α+β > (<) 1, meillä on kasvavat (laskevat) skaalatuotot

28 Lineaarinen t.f. Tuotantofunktiot jatkuu Q = Ae γt + an + bk, jossa σ = Homogeeninen astetta n oleva tuotantofunktio F(λK,λN) = λ n F(K,N) Jos se on astetta 1, voidaan kirjoittaa F(K,N) = L*F(K/N,1) = L*f(k), jossa k =K/N. Eulerin lause: Jos TF on homogeeninen astetta 1:Y = F N N + F K K. Jos täydellinen kilpailu, F N = w/p ja F K = R/p, eli kansantulo tulee jaettua täsmälleen panososuuksiin, w on nimillspalkka, p, tuotannon hinta ja R pääoman tuottoaste..

29 K Leontief vs substituutio; L-tuotantofunktiossa yhden panoksen kasvattaminen ei yleensä lisää tuotannon määrää, panoksen kasvattaminen menee hukkaan K* Y1 K** Y1 Y0 L

30 Simulointeja eri K:n ja L:n konbinaatioilla, tuotannon määrä voi kasvaa lähes rajatta, jos substituutiojousto kasvaa / / e l a s t i c i t y of s u b s t i t u t i o n

31 Mikä on substituutiojousto Kertoo, miten helposti tuotannontekijöitä voi korvata. Itse se kertoo, miten hyvin markkinat toimivat. Esimerkkejä huonosti toimivasta systeemistä: - lainsäädäntö/työehtosopimukset määräävät, että kuormaautossa pitää olla 2 kuljettajaa - monopolit, VR, ALKO, apteekit Näyttäisi siltä, että substituutiojousto on hivenen noussut viime vuosikymmeninä, mutta näyttää edelleen olevan alle yhden

32 The case of Russia: Easterley & Fischer 1994

33 Kasvu voi kiihtyä myös siksi, että substitutiojousto kasvaa (talouden tehokkuus kasvaa) (Sahm et al))

34 Tekninen kehitys Solowin mallissa Määritetään uusi käsite: E = työvoiman tehokkuus Oletetaan, että tekninen kehitys on työtä säästävää (työvoiman laatu paranee) = Harrod neutraali (vastakohta on Hicks neutraali t.k., jossa tekninen kehitys ei sitoudu kumpaankaan tuotannontekijään). Oletetaan edelleen, että se kehittyy eksogeenisella nopeudella g = E/E: Voidaan kirjoittaa tuotantofunktio muotoon: Y = F(K,N*E) Jossa N*E on työvoiman määrä, eli E vaikuttaa tuotantoon samalla tavoin kuin työvoiman määrän kasvu.

35 Solowin malli Perusoletukset ja muuttujat Väestö ja työvoima kasvavat yhtä nopeasti = n Talous on suljettu eikä ole julkista sektoria (G 0) C t Y t I t Kirjoitetaan kaikki per capia termein y t Y t /N t E t = tuotanto työntekijää kohden k t K t /N t E t = pääoma työntekijää kohden c t C t / N t kulutus työntekijää kohden (k t on samalla pääomna/työvoima-suhde Säästäminen ja investoinnit työntekijää kohden ovat siten : sy=sf(k)

36 Tuotantofunktio suhteessa pääoma/työvoimasuhteeseen

37 Kulutus per capita ja pääoman/työvoima-suhde Sollowin kasvumallissa

38 Solowin mallissa rajoittava tekijänä on pääoman kuluminen (poistot) Lisäämällä k:ta voidaan kasvattaa kulutusta tiettyyn rajaan asti k G on ns. Kultaisen säännön mukainen pääoma/työvoimasuhe Jos pääomaa kasvatetaan tämän yli kulutus supistuu Mutta yleisesti ottaen k kasvattaa kulutusta

39 Solowin mallin lepotila Olkoon säästäminen vakio-osuus tuloista (ala Keynes) : S t sy t, jossa s on säästämisaste, joka on nollan ja yhden välillä. Asettamalla säästäminen ja investoinnit yhtä suuriksi saadaan: sy t (n d + g)k t Per capita termein tämä voidaan ilmaista seuraavasti: sf(k) (n δ + g)k

40 Mallin lepotilan määräytyminen

41 Pitkän aikavälin kasvu Jos tuottavuus ei kasva, talous on lepotilassa siten, että y, k ja c (eli per capita suureet) ovat vakioita Siksi pitkän aikavälin tuotannon ja kulutuksen fundamentaaliset determinantit ovat 1. Säästämisaste 2. Väestön kasvu 3. Tuottavuuden kasvu

42 Säästämisasteen kasvu nostaa pääoma(työvoima-suhdetta) = pääomaintensiteettiä ja siten elintasoa:

43 Väestön kasvu laskee pääomaintensiteettiä ja kulutuksen per capita output per worker, and lower consumption per worker

44 . Tuottavuuden (teknisen kehityksen) kasvu nostaa pääomaintensiteettiä ( tavanomaisella tavalla mitattuna )

45 Tasapainoinen kasvu Solowin mallin kasu on tasapainoista. Y/L ja K/L kasvavat samalla vauhdilla g, ja K/Y on vakio. Tämä on hyvä approksimaatio reaalitaloudesta. Sollowin malli ennustaa, että reaalipalkat kasvavat saman verran kuin per capita tuotanto Y/L, eli funktionaalinen tulonjako on vakio. Tämä on kutakuinkin totta myös reaalimaailmassa

46 Endogeeninen kasvuteoria Yritetään selittää tuottavuuden kasvun syitä Olkoon tuotantofunktio AK tyyppiä: Y = AK dy/dk = A! Vertaa Cobb-Douglas dy/dk = (1-α)Y/K, jossa α on työvoiman panosjousto (tulo-osuus) Oletetaan, että pääoman rajatuottavuus on vakio Syitä Tiedot ja taidot, koulutus Inhimillinen pääoma kasvaa käsi kädessä fyysisen pääoman kanssa Tutkimus- kehittämistoiminta Pääoman (muutoin) laskeva rahatuottavuus korvautuu tieto & taidon kasvulla

47 Endogeeninen kasvuteoria Implikaatiot kasvuvauhdille Oletetaan. Että säästäminen on (edelleen) vakio-osuus tuloista: S = sak (Brutto) Investoinnit ovat yhtä kuin nettoinvestoinnit + pääoman kuluminen, I = K + dk Investoinnit säästäminen identiteetti implikoi: K + dk = sak Toisin sanoen: K/K = sa d Koska Y=AK,, Y/Y = K/K, so Y/Y = sa d Siksi säästämisaste vaikuttaa pitkän aikavälin kasvuun eikä vain tuotannon tasoon (päinvastoin kuin Solowin mallissa)

48 Yhteenveto Endogeenisen kasvuteorian positiivinen kontribuutio Endogeeninen kasvuteoria yrittää selittää talouskasvun syitä, eikä vain kuvailla kasvuprosessia Kasvuun vaikuttaa teorian mukaisesti moni asia: säästäminen, innovaatioaktiviteetti, rahoitusmarkkinoiden toiminta, omaisuuden suoja (patenttilainsäädäntö yms.). Talouspolitiikalla voidaan vaikuttaa useaan niistä.

49 Konvergenssi Pienenevätkö tuloerot vaiko kasvavat (konvergenssi vs divergenssi)? Solowin malli ennustaa, että tuloerot supistuvat (köyhät maat saavuttavat rikkaita maita, koska f (k)<0) Köyhät maat hyötyvät aina rikkaiden maiden teknologian adaptiosta Konvergenssi voi riippuu muista muuttujista (ehdollinen konvergenssi) β ja σ konvergenssi; y t = α + βy Dt-1 + γx t + u t, jossa y D = y y Frontier X kuvaa mahdollisia konvergenssin kontrolleja; σ -konvergenssi mittaa tuloerojen dispersion (standardipoikkeaman) muutoksia

50 Konvergenssi vs. divergenssi

51 Empiiriset kasvututkimukset Solowin mallin mukaan köyhät maat saavat kiinni rikkaat Mutta näin ei näytä aina tapahtuvan osin siksi, että taustalla on muitakin tekijöitä kuin teknologia Datan perusteella näyttäisi, että samanlaisten (samanlainen demografia, koulutus, uskonto yms.) maiden joukossa tuotantokuilu supistuu noin 2 % vuodessa Samaten ehdollinen konvergenssi (kun kontrolloidaan demografia, koulutus, uskonto yms.) on noin 2 % vuodessa yli kakkien maiden

52 Mutta aina eivät tulot kovergoidu

53 Disparity in lncome per Capita across Countries: lncome per Capita Western Offshoots ,202 30,152 Western Eu rope ,194 21,672 Latin America ,973 Asia ,611 Africa ,780 Rich / Poo r ( ratio)

54 Ennen teollistumista elintaso oli vakio; elintason muutokset heijastelivat väestön muutoksia, vasta teollistumisen myötä palkat ovat nousseet pysyvästi pääoman kasvu ja teknisen kehityksen myötä Reaalipalkat lähtivät pysyvään kasvuun vasta 1700 luvulla!

55 Growth of GDP Per Capita and Population: Western Europe, r Gro th of outpu t per capita Population Gro th

56 Bruttokansantuote asukasta kohti Suomi Ruotsi Iso-Britannia USA Geary-Khamis $, vuoden 1990 hintoihin (vuoteen 1997) Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.

57 Kuvia Suomesta Suomen sotien jälkeinen taloushistoria aika erikoinen; yhtämittaista kasvua aina vuoteen 1990 Valtio selvästi rahoitusylijäämäinen; yritykset vastaavasti rahoitusalijäämäisiä Valtio toimi rahoittajana: valtionyhtiöt, ARAVA ja maatalouslainat ym. Ulkomaista velkaantumista vältettiin (tai oli pakko välttää), suu säkkiä myöden Talous oli aina 1990 jonkinlainen säännöstelytalous (idänkauppa bilateraalikauppaa 1991 asti).

58 Suomen säästämis- ja investointiaste Säästämisaste Investointiaste 35 % BKT: stä Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus.

59 Kansantalouden säästö ja investoinnit, erotus on vaihtotase 40 % BKT:stä Investoinnit Säästö

60 Yritysten ja rahoituslaitosten säästö ja investoinnit 25 % BKT:stä 20 Investoinnit Yrityksillä meni hyvin Säästö

61 25 %:stä Kotitalouksien säästö ja investoinnit, huomaa, että nämä ovat bruttolukuja, investoinnit = asuntoinvestointeja Investoinnit Säästö

62 Julkinen talouden säästö ja investoinnit, huomaa, miten käsittämättömän suuri oli säästöylijäämä 1990 asti! 20 % BKT:stä Säästö 5 Investoinnit Lähde: Tilastokeskus.

63 Näistä tarkemmin FIPO -osiossa Suomen julkisen talouden tasapaino Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä (vasen ast.) Julkisyhteisöjen tulot (oikea ast.) Valtion rahoitusjäämä (vasen ast.) Julkisyhteisöjen menot (oikea ast.) % BKT:stä Lähde: Tilastokeskus

64 Viennin ja tuonnin arvon kehitys Vienti Tuonti 45 % BKT: stä Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki.

65 Vaihtotase, kauppatase ja sotakorvaukset Kauppatase Sotakorvaukset Vaihtotase 20 % BKT:stä Lähde: Suomen Pankki.

66 Vienti, tuonti ja kauppatase Kauppatase Vienti Tuonti 40 % BKT:stä Lähde: Suomen Pankki.

67 Venäjän/Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta % Vienti Tuonti Lähteet: Tulli ja Suomen Pankki.

68 Vernon s tuotesykli

69 Miten uuden tuotteen valmistus siirtyy maasta toiseen ja miten keksijä voi lopulta päätyä tuotteen nettotuojaksi puhelin, autot, ym.

70 Pääomaintensiteetti vs. tuotannon tehokkuus Elintasoerot maiden välillä voivat johtua: 1. Erilaisista pääomaintensiteeteistä 2. Teknisen kehityksen 2. Tuotannon tehokkuudesta (tuotantofunktiosta) Empiiriset tutkimukset osoittavat, että kaikki tekijät ovat tärkeitä: Mutta mainitut tekijät ovat usein korreloituneita; korkea pääomaintensiteetti liittyy usein korkeaan tehokkuuteen (palataan asiaan substituutiojouston yhteydessä).

71 Teknisen kehityksen ja R&D:n rooli Teknologia tärkeä Vähäiset R&D investoinnit selittävät ainakin osan heikosta kasvusta Myös tuotannon rakenteella on merkitystä: mitä suurempi on substituutiojousto, sitä korkeampi on tuotannon taso (Kilponen & Viren 2010); on vaikea erottaa teknisen kehityksen ja substituutiojouston muutosten vaikutukset.

72 Olennaista on tuotannon arvonlisäintensiivisyys

73 The data are from 2009; in some cases, however, from ir ge at fi jp it sw pt be de sp nl uk us fr gr no us Teollisuuden arvonlisä-osuus; %

74 High-tech = aircraft + spacecraft+ pharmaceuticals + office & computing machinery + radio & TV and communication equipment and medical, precision and optical instruments = ISIC fi ir sw jp ge de uk be at high tech-toimialojen arvonlisäosuus, % fr it nl sp no pt gr

75 high tech -toimialojen arvonlisäosuus teollisuudesta, % eli Suomi oli hyvä ir fi us sw uk jp de fr ge be at it no nl sp gr pt

76 R&D intenstiteetti koko taloudessa sw fi jp ge at de us fr be lu uk nl no ir sp it pt gr 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

77 R&D intensiteetti teollisuudessa sw jp fi us fr de ge be uk at lu nl no sp it ir pt gr

78 R&D intensiteetti high tech -toimialoilla nl us sw fr be fi jp uk at ge sp no it gr ir pt

79 (tavara) viennin ja tuonnin suhde ir no ge nl de sw jp be fi it at fr sp uk lu us pt gr

80 RD intensity of industry Korrelaatio positiivinen mutta kaukana täydellisestä R 2 with CS fixed effects = high tech share

81 Kreikka samalla tasolla kuin 1978

82 Teollisuustuotannon lama 2008 jälkeen jatkuu (EMU 1999, Lehman 2008)

83 Sähköteknisen teollisuuden osuus r-m m m m m m

84 Tehdasteollisuus toimialojen osuus arvonlisäyksestä, % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Kemianteollisuus Muu tehdasteollisuus Metalliteollisuus pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metsäteollisuus Lähde: Tilastokeskus

85 2 1,8 Deflaattori TOL Hirveän vaikea laskea hintoja; miten paljon esim. Tietokoneen laatu on muuttunut? 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,

86 Vaihtosuhde heikentynyt EMU -ajanjaksona yli 20 %! Vertaa taas kerran Saksaan! Ulkomaankaupan vaihtosuhde, 2005= Saksa Suomi 60 50

87 175 Ulkomaankaupan vaihtosuhde Vaihtosuhde* Tuonnin hintaindeksi Mikä muuttuin1945? Viennin rakenne Viennin hintaindeksi 1926 = 100 LOG Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. *Vaihtosuhteen paraneminen näkyy käyrän nousuna. 1

88 1,4 Vaihtosuhde: kaikki (tt), tavarat (ttt) ja palvelukset (ttp) 1,3 1,2 1,1 I.,._.. -.._. '.., 0,9 - tt ttt -. ttp

89 Reaaliset vientihinnat, 2010=1 2 1,8 1,6 1,4 1,2 0,8 0,6 0,4 0,

90 Metsäteollisuuden hintakehitys on Suomelle elintärkeä Paperin ja selloosan maailmamarkkinahinnat

91 Yrittäjätulojen osuus laskussa, 2008 jälkeen paluuta 1970-luvulle 40 Yrittäjä- ja pääomatulojen kansatulo-osuus, % Yritysten voitot/bkt, %

92 Kukaan ei säästä, miten rahoittaa investoinnit? Ongelmia on tulossa vastaan pitkällä aikavälillä

93 EU Lehman Capital stock; Finland Time trend

94 Pääomakanta supistuu teollisuudessa 70 Mrd. euroa, netto Paperi ja sellossa 30 p 20 Muut

95 Brutto- ja nettoinvestointiasteet Suomessa, pääomakannan kasvaessa kasvavat myös poistot 0,35 0,3 Gross Net 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0-0,05

96 Kone- ja laiteinvestoinnit ja kapasiteetin käyttöaste Lähde: Tilastokeskus Kone- ja laiteinvestoinnit, liukuvan vuosisumman muutos, % Kapasiteetin käyttöaste, teollisuus, 6 kk liukuva keskiarvo, % 60

97 Kansainvälinen vertailu vuodelta 2005, kaikki maat, Suomessa tuottoaste alhainen

98 Tavaraviennin markkinaosuus¹ 2007=100, trendi (HP) Espanja Saksa Italia Ruotsi Suomi ¹ Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, VM

99

100 - Tavar,a.nv i1enti - Ta.vara ntuont.i 6.5, Mrd. euroa. 5.fi fi 4.fi 4 3 fi.3, 2 fi 2005, , 2015

101 Suomen valuutta on kallistunut, eli hintakilpailukyky on heikentynyt, mutta Saksa on kulkenut päinvastaiseen suuntaan 150 Reaalinen valuuttakurssi, EU15 suhteen, 2005= Saksa Suomi 60 50

102

103 Missä on Eurooppa?

104 Falling trade barriers Weighted average tariff on trade products 80% 70% - -- World - us Brazil - China - Jndia 60% 50% 40% 30% \ \ \ \ \. ' ' ' "... 20% 10% 0% ' ' ---,...; :-.: =-= Source: World Bank WDI.

105 Väestön määrä Suomessa

106 Väestöennusteesta haetaan usein suuntaa päätöksenteon pohjaksi. Tulevaisuutta se ei kuitenkaan ennusta, vaan kertoo, mihin suuntaan tämänhetkiset trendit väestönkehitystä veisivät (Tilastokeskus).

107 Kuvio 1. Koko maan väkiluku Tilastokeskuksen vuosien kunnittaisissa väestöennusteissa

108 Vanhusväestön (yli 65 -vuotiaat) osuus kasvaa nopeimmin, myös vuotiaiden osuus on kasvanut 1990 luvun alusta näihin vuosiin

109 Muut = rahoitus+ vakuutus+ julkiset ja yhteiskunnalliset ja muut palvelut väestö työv. työlliset muut yrittäjät Työikäinen väestö työvoima työlliset Kasvava erä: muut Yrittäjät; vähän

110 Demograafinen huoltosuhde ja sen ennuste (20 seuraavan vuoden aikana erittäin nopea nousu lähes 50 prosentilla) Huoltosuhde Suomessa ja sen ennuste vuoteen 2060 Huoltosuhde (ei-työikäiset/työikäiset vuotiaat) 0.8 Osuus Lähde: Tilastokeskus.

111 γ