MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS

Transkriptio

1 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan perustuen kunnassa on seitsemän kylää: Lepsämä, Perttula, Nummenpää, Leppälampi, Metsäkylä, Palojoki ja Nukari. Työpaikka-alueina on esitetty nykyiset ja Klaukkalan kehityskuvan mukaiset Mäyränkallion sekä Jussila-Tyynelän alueet. Nykyisiä työpaikka-alueita, joilla on laajentumismahdollisuuksia tai jotka ovat kooltaan merkittäviä, ovat Karhunkorpi, Kuusimäki, Ilvesvuori, Altian alue ja Ketunpesä. Liikenneverkko koostuu nykyisistä teistä ja Klaukkalan ohikulkutiestä. Tulevaisuuden yhteystarpeina on esitetty Kehä IV:n jatke Vihtiin kunnan eteläosan läpi, Klaukkalan ohikulkutien jatke Hyrylään, ja yhteys Nukarin korkeudelta Järvenpäähän. Vaihtoehdossa 2. on lisäksi esitetty raideyhteys Klaukkalan, Kirkonkylän ja Rajamäen kautta Hyvinkäälle, jonka mahdollinen toteutuminen ajoittuu 2040 jälkeen. Vaihtoehto 1a. Vaihtoehto 1b. Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 3. TAAJAMIEN OSUUDET KASVUSTA VÄKILUKU 2009 Jatketaan kuten ennenkin Taajamien suhteelliset osuudet väestöstä säilyvät nykyisellä tasolla. Kylien kasvu on muita vaihtoehtoja suurempaa, mikä hajauttaa yhdyskuntarakennetta eniten. Jatkuuko palvelutarjonta (mm. vapaaajan- ja terveyspalvelut) päätaajamissa nykyisen kaltaisena? Onko tällainen kehitys toivottavaa? Turvaako vaihtoehto Nurmijärven vetovoiman? Tiivistetään etelään Nykyisen kaltainen kasvu painotetaan Klaukkalaan nykyistä voimakkaammin, jolloin Rajamäen ja Kirkonkylän osuudet ovat nykyistä pienemmät. Painottuuko palvelutarjonta (mm. vapaaajan- ja terveyspalvelut) Klaukkalaan? Riittääkö Rajamäen ja Kirkonkylän kasvu säilyttämään taajamien elinvoimaisuuden? Otetaan iso kasvu vastaan Klaukkalaa painottaen Varaudutaan raideyhteyden tuloon 2040 jälkeen ja siksi suuri kokonaiskasvu ja Klaukkalan kasvun painotus ovat tässä vaihtoehdossa keskeisiä. Painottuuko palvelutarjonta (mm. vapaaajan- ja terveyspalvelut) selkeästi Klaukkalaan? Ollaanko valmiita selkeästi nykyistä tehokkaampaan rakentamiseen? Millä keinoilla pärjätään kilpailussa asukkaiden houkuttelemiseksi seudun muiden kuntien kesken? Kehitetään kolmea pääkeskusta tasapuolisesti Kasvun jakaminen tasan kolmeen päätaajamaan, mikä tarkoittaa taajamien välisten suhteellisten osuuksien muutoksia. Kasvaako paine järjestää palvelutarjontaa (mm. vapaaajan- ja terveyspalvelut) entistä tasapuolisemmin kaikkien päätaajamien kesken? Ovatko Kirkonkylä ja Rajamäki riittävän houkuttelevia esitetyn tasoiseen kasvuun? Millä keinoilla pärjätään kilpailussa asukkaiden houkuttelemiseksi seudun muiden kuntien kesken? Osuus kasvusta asukasta Osuus kasvusta asukasta Osuus kasvusta asukasta Osuus kasvusta asukasta KIRKONKYLÄ (n. 20%) 20% % % % 6100 KLAUKKALA (n. 40%) 40% % % % 6100 RAJAMÄKI (n. 18%) 20% % % % 6100 RÖYKKÄ (n.5%) 5% 600 5% % % 1000 KYLÄT (n. 17%) 15% % 600 5% % 1000 KOKO KUNTA YHTEENSÄ

2 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN NÄKÖKULMASTA Vuonna 2008 kulkutapaosuudet jakautuivat seuraavasti: 65% henkilöautoliikenne, 7% joukkoliikenne, 16% jalankulku, 8% pyöräily, 4% muu (lähde: HSL). Tavoite: Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuudet kasvavat merkittävästi nykyiseen verrattuna. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta kaikissa rakennemalleissa jalankulun ja pyöräilyn edellytysten sekä joukkoliikenteen kehittäminen on keskeisessä asemassa. Mitä enemmän taajamia halutaan kasvattaa, sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, että kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen muodostamat matkaketjut ovat sujuvia. Kaikissa vaihtoehdoissa tulee kehittää sisäistä joukkoliikennettä ja syöttöliikennettä Kehäradalle. Rakennemallivaihtoehto 2. poikkeaa muista siinä, että raideliikenne oletetaan ulottuvaksi Klaukkalaan Klaukkalan voimakkaampi kasvu tässä vaihtoehdossa perustuu raideliikenteen kannattavuuden tukemiseen. Klaukkalan kehityskuvassa (Klaukkalan osayleiskaava 2020 Kehityskuva, Kunnanvaltuusto ) on esitetty rautatieliikenteen yhteystarve. Kaikkia malleja koskee kuitenkin kunnan sisäisen sekä pääkaupunkiseudulle ja muualle kunnan ulkopuolelle suuntautuvan kumipyöräjoukkoliikenteen nykyistä voimakkaampi kehittäminen ja julkiseen rahoitukseen perustuva lippujärjestelmän tukeminen. Yksityisautoilun määrä riippunee myös joukkoliikenteen palvelutasosta sekä mahdollisesti valtion taholta tulevista yksityisautoiluun kohdistuvista kannustimista / rajoitteista. Näin ollen kehityskuvan vaikutuksia yksityisautoiluun on vaikea arvioida. Kaikissa rakennemallivaihtoehdoissa oletetaan Klaukkalan ohikulkutie toteutetuksi. Alue Vaihtoehto 1a. Vaihtoehto 1b. Vaihtoehto 2. (70 000) Vaihtoehto 3. (60 000) Kirkonkylä asukkaita Taajama kasvaa noin 2500 asukkaalla. Kirkonkylän järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia merkittävästi Taajama kasvaa noin 1900 asukkaalla. Kirkonkylän järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia merkittävästi Taajama kasvaa noin 4600 asukkaalla. Kirkonkylän järjestämismahdollisuuksia. Väestön lisäys luo edellytyksiä joukkoliikenteen kehittämiselle. Maankäytön suunnittelussa tulee varautua rataan. Taajama kasvaa noin 6100 asukkaalla. Kirkonkylän sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Arvioitu kasvu antaa muita vaihtoehtoja paremmat edellytykset joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Klaukkala asukkaita Rajamäki asukkaita Taajama kasvaa noin 4900 asukkaalla. Klaukkalan järjestämismahdollisuuksia. Kasvu vahvistaa jonkin verran joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia Esitetty kasvu ruuhkauttaa nykyistä pahemmin nykyisen Klaukkalantien, mikäli Klaukkalan ohikulkutietä ei ole toteutettu. Taajama kasvaa noin 2500 asukkaalla. Rajamäen sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen. Taajama kasvaa noin 7400 asukkaalla. Klaukkalan rataan varauduttaessa tulee varmistaa, että uusi asutus sijoittuu tulevien asemien vaikutuspiiriin ja että se tukee sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Klaukkalan joukkoliikenne tukeutuu linjaautotarjontaan suunnittelujaksolla. Kasvu luo edellytyksiä parantaa joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia Esitetty kasvu ruuhkauttaa pahoin nykyisen Klaukkalantien, mikäli Klaukkalan ohikulkutietä ei ole toteutettu. Taajama kasvaa noin 1900 asukkaalla. Rajamäen sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen. Taajama kasvaa noin asukkaalla. Klaukkalan rataan varauduttaessa tulee varmistaa, että uusi asutus sijoittuu tulevien asemien vaikutuspiiriin ja että se tukee sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Klaukkalan joukkoliikenne tukeutuu linjaautotarjontaan suunnittelujaksolla. Kasvu luo muita vaihtoehtoja olennaisesti paremmat edellytykset parantaa joukkoliikennettä ja saada jakson lopulla raideliikenneyhteys Klaukkalaan. Esitetty kasvu ei ole mahdollinen, mikäli Klaukkalan ohikulkutietä ei ole toteutettu ja raideliikennettä koskevaa periaatepäätöstä tehty. Taajama kasvaa noin 4600 asukkaalla. Rajamäen sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Maankäytön suunnittelussa tulee varautua rataan. Joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuudet vahvistuvat jonkin verran. Taajama kasvaa noin 6100 asukkaalla. Klaukkalan rataan varauduttaessa tulee varmistaa, että uusi asutus sijoittuu tulevien asemien vaikutuspiiriin ja järjestämismahdollisuuksia. Klaukkalan joukkoliikenne tukeutuu linja-autotarjontaan suunnittelujaksolla. Kasvu luo edellytyksiä parantaa joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia Esitetty kasvu ruuhkauttaa huomattavasti Klaukkalan nykyisen tien, mikäli Klaukkalan ohikulkutietä ei ole toteutettu. Taajama kasvaa noin 6100 asukkaalla. Rajamäen sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Arvioitu kasvu antaa muita vaihtoehtoja paremmat edellytykset joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen.

3 Röykkä asukkaita Kylät asukkaita Taajama kasvaa noin 600 asukkaalla. Röykän joukkoliikenne tukeutuu pääosin Lopentietä kulkevaan linja-autotarjontaan. Uusi asutus tulee sijoittaa siten, että se tukee sisäisen joukkoliikenteen / syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia olennaisesti Kylät kasvavat noin 1800 asukkaalla. Asuinrakentamisen sijoittumiseen voidaan vaikuttaa jossain määrin osayleiskaavojen avulla. Sen sijaan toteutuksen ajoitukseen ei voida vaikuttaa. Uuden asutuksen sijoittumista voidaan vähäisessä määrin ohjata siten, että se tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Tässä vaihtoehdossa asutusta sijoittuu eniten maaseutualueille, joiden joukkoliikenteen kehittäminen ei ole realistista. Taajama kasvaa noin 600 asukkaalla. Röykän joukkoliikenne tukeutuu pääosin Lopentietä kulkevaan linja-autotarjontaan. Uusi asutus tulee sijoittaa siten, että se tukee sisäisen joukkoliikenteen /syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia olennaisesti Kylät kasvavat noin 600 asukkaalla. Asuinrakentamisen sijoittumiseen voidaan vaikuttaa jossain määrin osayleiskaavojen avulla. Sen sijaan toteutuksen ajoitukseen ei voida vaikuttaa. Uuden asutuksen sijoittumista voidaan vähäisessä määrin ohjata siten, että se tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Taajama kasvaa noin 3000 asukkaalla. Röykän joukkoliikenne tukeutuu pääosin Lopentietä kulkevaan linja-autotarjontaan. Uusi asutus tulee sijoittaa siten, että se tukee sisäisen joukkoliikenteen /syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Kasvu ei kuitenkaan muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia olennaisesti Kylät kasvavat noin 1500 asukkaalla. Asuinrakentamisen sijoittumiseen voidaan vaikuttaa jossain määrin osayleiskaavojen avulla. Sen sijaan toteutuksen ajoitukseen ei voida vaikuttaa. Uuden asutuksen sijoittumista voidaan vähäisessä määrin ohjata siten, että se tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Taajama kasvaa noin 1000 asukkaalla. Röykän joukkoliikenne tukeutuu pääosin Lopentietä kulkevaan linja-autotarjontaan. Uusi asutus tulee sijoittaa siten, että se tukee sisäisen joukkoliikenteen /syöttöliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Kasvu on kuitenkin niin vähäistä, ettei se muuta joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia olennaisesti Kylät kasvavat noin 1000 asukkaalla. Asuinrakentamisen sijoittumiseen voidaan vaikuttaa jossain määrin osayleiskaavojen avulla. Sen sijaan toteutuksen ajoitukseen ei voida vaikuttaa. Uuden asutuksen sijoittumista voidaan vähäisessä määrin ohjata siten, että se tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI PALVELUIDEN NÄKÖKULMASTA Yleisesti koko kunnan väestörakenne ikääntyy voimakkaasti kaikissa rakennemallivaihtoehdoissa. Vaihtoehdoissa 1a. ja 1b. yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähes 70%, vaihtoehdossa 2. yli kolminkertaistuu ja vaihtoehdossa 3. se kolminkertaistuu. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 1600 asukkaasta 5000, jopa 7000 asukkaaseen. Tämä tarkoittaa merkittävää painetta terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisessä. Tässä esitetyt luvut ikäryhmien määristä vaihtoehdoissa 1a. ja 1b. perustuvat Tilastokeskuksen trendiennusteeseen (menneen kehityksen jatkumo). Vaihtoehdoissa 2. ja 3. väestömäärän lisäys edellyttää Tilastokeskuksen ennustetta suurempaa muuttoliikettä. Muuttoliikkeen myötä 0-6-vuotiaiden ja 7-15-vuotiaiden määrät tulevat siten olemaan esitettyjä lukuja suuremmat. Toisaalta vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrät tulevat olemaan esitettyjä lukuja pienemmät. Tällä hetkellä vieraskielisten osuus kunnan väestöstä on noin 2% (772 asukasta) ja ruotsinkielisten osuus on noin 1,3% (495 asukasta). Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisesti laatiman vieraskielisten väestöennusteen perusteella kehyskuntien vieraskielisten osuus kaksinkertaistuu. Tämä tarkoittaa Nurmijärven osalta, että vaihtoehdoissa 1a. ja 1b. vieraskielisten määrä olisi 2 600, vaihtoehdossa ja vaihtoehdossa Kun kunta luovuttaa tontit, on palvelutarpeen ennakointi alueellisesti ja ajallisesti hallittavissa. Palvelutuotannon kannalta merkittävimmät ikäryhmät vuonna 2009: Ikäryhmä Henkilöä 0-6-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 2800 yli 75-vuotiaat 1600 Kasvun painotus Vaihtoehto 1a. Vaihtoehto 1b. Vaihtoehto 2. (70 000) Vaihtoehto 3. (60 000) Kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä Kylät

4 Alue KIRKONKYLÄ - asukkaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita yli 75-vuotiaita 568 Vaihtoehto 1a. 0-6v v v v Kirkonkylä kasvaa noin 2500 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten määrä kasvaa noin 10% ja kouluikäisten määrä kasvaa noin 15%. Yksityinen palvelutaso pysynee nykyisellä tasolla tai hieman paranee. Vaihtoehto1b. 0-6v v v v Kirkonkylä kasvaa noin 1900 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 10%. Yksityinen palvelutaso pysynee nykyisellä tasolla tai hieman paranee. Vaihtoehto 2. (70 000) 0-6v v v v Kirkonkylä kasvaa noin 4600 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 40%. Tämä edellyttää uusien päiväkotien ja koulun rakentamista / laajentamista. Yksityinen palvelutaso paranee. Vaihtoehto 3. (60 000) 0-6v v v v Kirkonkylä kasvaa noin 6100 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 50%. Tämä edellyttää uusien päiväkotien ja koulun rakentamista / laajentamista. Tämän rakennemallin mukainen kasvu luo parhaat edellytykset taajaman yksityisen palvelutason paranemiselle. KLAUKKALA - asukkaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita yli 75-vuotiaita 483 Klaukkala kasvaa noin 4900 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 10%. Kasvu luo edellytyksiä yksityisen palvelutason vähäiselle paranemiselle. Klaukkala kasvaa noin 7400 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 20%. Tämä edellyttänee päiväkotien rakentamista ja koulujen laajentamista. Kasvu luo edellytyksiä yksityisen palvelutason paranemiselle. Klaukkala kasvaa noin asukkaalla. Päivähoito-ikäisten määrä kasvaa yli 60% ja kouluikäisten määrä kasvaa noin 70%. Tämä edellyttää merkittävää uusien päiväkotien rakentamista sekä koulujen laajentamista ja rakentamista. Kasvu luo erittäin hyvät edellytykset yksityisen palvelutason paranemiselle. Klaukkala kasvaa noin 6100 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten määrä kasvaa noin 20% ja kouluikäisten määrä kasvaa noin 25%. Tämä edellyttänee päiväkotien rakentamista ja koulujen laajentamista. Kasvu luo edellytyksiä yksityisen palvelutason paranemiselle. RAJAMÄKI - asukkaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita yli 75-vuotiaita 241 Rajamäki kasvaa noin 2500 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten määrä kasvaa noin 10% ja kouluikäisten määrä kasvaa noin 15%. Yksityinen palvelutaso pysynee nykyisellä tasolla tai hieman paranee. Rajamäki kasvaa noin 1900 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 10%. Yksityinen palvelutaso pysynee nykyisellä tasolla tai hieman paranee. Rajamäki kasvaa noin 4600 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten noin 40%. Tämä edellyttää uusien päiväkotien ja koulun rakentamista / laajentamista. Yksityinen palvelutaso paranee. Rajamäki kasvaa noin 6100 asukkaalla. Päivähoito-ikäisten määrä kasvaa noin 40% ja kouluikäisten määrä kasvaa noin 50%. Tämä edellyttää uusien päiväkotien ja koulun rakentamista / laajentamista. Tämän rakennemallin mukainen kasvu luo parhaat edellytykset taajaman yksityisen palvelutason paranemiselle. RÖYKKÄ - asukkaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita yli 75-vuotiaita 60 Vuosittainen kasvu on vähäistä (yhteensä 600 asukasta) ja sen vaikutus palvelutarpeen lisääntymiseen ei ole merkittävä. Vuosittainen kasvu on vähäistä (yhteensä 600 asukasta) ja sen vaikutus palvelutarpeen lisääntymiseen ei ole merkittävä. Röykkä kasvaa noin 3000 asukkaalla. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa noin 75% ja kouluikäisten määrä kasvaa yli 90%. Tällä on olennaista merkitystä Röykän palvelutuotannon näkökulmasta. Röykkä kasvaa noin 1000 asukkaalla. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa noin 20% ja kouluikäisten määrä kasvaa noin 30%. Tällä on jonkin verran merkitystä Röykän palvelutuotannon näkökulmasta. KYLÄT - asukkaita vuotiaita vuotiaita vuotiaita yli 75-vuotiaita 216 milloin ja miten paljon kuhunkin kylään tulee uutta asutusta. Osayleiskaavoilla voidaan jonkin verran vaikuttaa sijaintiin kylän alueella. Kylän tulevaa palvelutarvetta on mahdotonta arvioida ajallisesti sekä alueellisesti. Tässä vaihtoehdossa tarve koulukuljetuksille etenkin yläkouluihin on suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa. milloin ja miten paljon kuhunkin kylään tulee uutta asutusta. Osayleiskaavoilla voidaan jonkin verran vaikuttaa sijaintiin kylän alueella. Kylän tulevaa palvelutarvetta on mahdotonta arvioida ajallisesti sekä alueellisesti. milloin ja miten paljon kuhunkin kylään tulee uutta asutusta. Osayleiskaavoilla voidaan jonkin verran vaikuttaa sijaintiin kylän alueella. Kylän tulevaa palvelutarvetta on mahdotonta arvioida ajallisesti sekä alueellisesti. milloin ja miten paljon kuhunkin kylään tulee uutta asutusta. Osayleiskaavoilla voidaan jonkin verran vaikuttaa sijaintiin kylän alueella. Kylän tulevaa palvelutarvetta on mahdotonta arvioida ajallisesti sekä alueellisesti.

5 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA TYÖPAIKKOJEN NÄKÖKULMASTA Klaukkalan kehityskuvan mukaan (Klaukkalan osayleiskaava 2020 Kehityskuva, Kunnanvaltuusto ) Klaukkalan väestömäärässä varaudutaan asukkaaseen vuonna Nykyisin asunnoista 77 % on pientaloissa ja 23 % kerrostaloissa. Nykyisin aluetehokkuus on alle e a =0,1. Lähtöoletukset rakennemallivaihtoehdoissa: Omakotitalojen osuus 50%, tehokkuus e=0,3. Rivitalojen / tiivis-matalatalojen osuus 20%, tehokkuus e=0,45. Kerrostalojen osuus 30%, tehokkuus e=0,6. Aluetehokkuus on noin e a =0,2. Asumisväljyyden on arvioitu kasvavan nykyisestä 39 h-m 2 :stä 45 h-m 2 :iin (43-49 k-m 2 ). Asuminen ja elinympäristö VE 1a VE 1b Klaukkala VE Klaukkala VE nykyjatkumo painotteinen painotteinen Kirkonkylä - asukkaita 7600 asemakaava-aluetta 762 ha Osuus väestönkasvusta on 20%, eli noin 2500 asukasta. Tämä tarkoittaa 165 hehtaaria uutta Osuus väestönkasvusta on 15%, eli noin 1900 asukasta. Tämä tarkoittaa 130 hehtaaria uutta Osuus väestönkasvusta on 15%, eli noin 4600 asukasta. Tämä tarkoittaa 245 hehtaaria uutta Osuus väestönkasvusta on 30%, eli noin 6100 asukasta. Tämä tarkoittaa 325 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoitteen toteuttaminen on haasteellista. Klaukkala - asukkaita asemakaava-aluetta 906 ha Osuus väestönkasvusta on 40%, eli noin 4900 asukasta. Tämä tarkoittaa 330 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoite on toteutettavissa, mutta maasto-olosuhteet ovat haastavat. Osuus väestönkasvusta on 60%, eli noin 7400 asukasta. Tämä tarkoittaa 470 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoite on toteutettavissa, mutta maasto-olosuhteet ovat haastavat. Osuus väestönkasvusta on 55%, eli noin asukasta. Tämä tarkoittaa 865 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoitteen saavuttaminen on hyvin vaikeaa ilman, että talotyyppijakaumaa muutetaan olennaisesti tehokkaammaksi, eli kerrostaloiksi ja tiivis-matalapientaloiksi. Jotta kaavoitettavan uuden asemakaava-alueen pinta-ala olisi noin 600 ha, se tarkoittaisi aluetehokkuuden nostoa e a 0,25:een. Lisäksi maastoolosuhteet ovat haastavat. Osuus väestönkasvusta on 30%, eli noin 6100 asukasta. Tämä tarkoittaa 350 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoite on toteutettavissa, mutta maasto-olosuhteet ovat haastavat. Rajamäki - asukkaita 7100 asemakaava-aluetta 864 ha Osuus väestönkasvusta on 20%, eli noin 2500 asukasta. Tämä tarkoittaa 160 hehtaaria uutta Rajamäen talotyyppijakauma tulisi olla lähtöoletuksiin verrattuna pientalovaltaisempi. Osuus väestönkasvusta on 15%, eli noin 1900 asukasta. Tämä tarkoittaa 125 hehtaaria uutta Rajamäen talotyyppijakauma tulisi olla lähtöoletuksiin verrattuna pientalovaltaisempi. Osuus väestönkasvusta on 15%, eli noin 4600 asukasta. Tämä tarkoittaa 175 hehtaaria uutta Osuus väestönkasvusta on 30%, eli noin 6100 asukasta. Tämä tarkoittaa 325 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoitteen toteuttaminen on haasteellista ja laajentaa taajamaa muita vaihtoehtoja enemmän. Röykkä - asukkaita 2200 asemakaava-aluetta 192 ha Osuus väestönkasvusta on 5%, eli noin 600 asukasta. Tämä tarkoittaa 40 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoite on toteutettavissa. Röykässä talotyyppijakauma tulisi olla lähtöoletuksiin verrattuna pientalovaltaisempi. Osuus väestönkasvusta on 5%, eli noin 600 asukasta. Tämä tarkoittaa 40 hehtaaria uutta Röykässä talotyyppijakauma tulisi olla lähtöoletuksiin verrattuna pientalovaltaisempi. Osuus väestönkasvusta on 10%, eli noin 3000 asukasta. Tämä tarkoittaa 175 hehtaaria uutta asemakaavoitettua aluetta. Tavoitteen toteuttaminen on haasteellista ja laajentaa taajamaa muita vaihtoehtoja enemmän. Röykässä talotyyppijakauma tulisi olla lähtöoletuksiin verrattuna pientalovaltaisempi, mikä tarkoittaa asemakaavoitettavan alueen pinta-alan kasvua. Osuus väestönkasvusta on 5%, eli noin 1000 asukasta. Tämä tarkoittaa 60 hehtaaria uutta Röykässä talotyyppijakauma tulisi olla lähtöoletuksiin verrattuna pientalovaltaisempi. Kylät - asukkaita 6800 Kylien osuus väestönkasvusta on 15%, eli kaikkiaan noin 1800 asukasta. Kylien osuus väestönkasvusta on 5%, eli kaikkiaan noin 600 asukasta. Kylien osuus väestönkasvusta on 5%, eli kaikkiaan noin 1500 asukasta. Kylien osuus väestönkasvusta on 5%, eli kaikkiaan noin 1000 asukasta.

6 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS Työpaikkaomavaraisuus VE nykyjatkumo / Klaukkala-painotteinen VE Klaukkala-painotteinen VE Koko kunta Vuonna 2007 lopussa työpaikkoja Nykyisen, noin 60% työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen tarkoittaisi noin 3000 työpaikan lisäystä kunnassa. Mikäli tavoitellaan 70% työpaikkaomavaraisuutta, se tarkoittaa 5400 työpaikan lisäystä. Nykyisen, noin 60% työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen tarkoittaisi noin 8000 työpaikan lisäystä kunnassa. Mikäli tavoitellaan 70% työpaikkaomavaraisuutta, se tarkoittaa työpaikan lisäystä. Nykyisen, noin 60% työpaikkaomavaraisuuden säilyttäminen tarkoittaisi noin 5300 työpaikan lisäystä kunnassa. Mikäli tavoitellaan 70% työpaikkaomavaraisuutta, se tarkoittaa 8000 työpaikan lisäystä. Työpaikkaomavaraisuus vuonna 2007 noin 58 % Vaihtoehdoissa 2. ja 3. vaihtoehtoa 1. suuremman muuttoliikkeen seurauksena työikäisen väestön osuus on suurempi, mikä tarkoittaa edellä olevien työpaikkaomavaraisuutta kuvaavien työpaikkamäärien olevan esitettyjä suurempia. Alla esitettyjen työpaikkaomavaraisuutta vastaavien työpaikkamäärien saavuttaminen on erittäin haasteellista. Palvelualan työpaikkoja sijoittuu taajamiin sitä enemmän, mitä enemmän kukin taajama kasvaa.

7 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI LUONNON- JA ELINYMPÄRISTÖN NÄKÖKULMASTA Kaikissa rakennemallivaihtoehdoissa rakentamisen painopisteet ovat kolmessa päätaajamassa. Asumisen ja elinympäristön näkökulmasta tarkkaa arviota tulevasta ei pystytä tekemään, koska lopputulos on riippuvainen yksityiskohtaisemman tason suunnittelusta ja sen laadusta. Taajamien kasvu luo edellytyksiä elävämpien pikkukaupunkimaisten keskusten syntymiselle. Viihtyisä elinympäristö edellyttää asumismuotojen monipuolisuutta, monipuolisia helposti saavutettavissa olevia palveluita sekä laadukkaita virkistys- ja viheralueita ja niiden välistä verkostoa. Kunnan päätaajamien läheisyydessä sijaitsee erilaisia virkistysalueita ja kasvun myötä niiden tärkeys ja merkitys ihmisten elinympäristön laadun kannalta kasvaa. Valtaosa kunnasta on maa- ja metsätalousaluetta, missä virkistys tapahtuu jatkossakin jokamiehenoikeuden puitteissa. Jotta yhtenäiset rakentamattomat alueet säilyvät, hajarakentaminen tulee ohjata kyliin. Kaikkia taajamia ja virkistysalueita koko kunnan alueella yhdistävää ulkoilureitti- ja kevyen liikenteen verkostoa on kehitettävä. Taajaman kasvaessa merkittävästi elinympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikä on haasteellista alueen tarkemmassa suunnittelussa. RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Rakennemallivaihtoehtojen 2. ja 3. suurempi väestönkasvu edellyttää rakennemallivaihtoehtojen 1a. ja 1b. lähtökohtana olevaa Tilastokeskuksen ennustetta suurempaa muuttoliikettä. Muuttoliikkeen profiilin pysyessä lapsiperhevaltaisena työtä tekevän ikäluokan osuus kasvaa. Samalla päivähoito- ja kouluikäisten osuudet kasvavat ja toisaalta yli 65-vuotiaiden osuus pienenee. Muuttoliike siis pitää ikärakenteen tasapainoisempana. Mitä suurempaa kuntaan tuleva muuttoliike ja kasvu ovat, sitä enemmän tarvitaan uusia päiväkoteja sekä kouluja tai niiden laajennuksia. Koulujen palveluverkon rakenne vaikuttaa merkittävästi syntyviin kustannuksiin. Uusien päiväkotien tai koulujen rakennustarve on riippuvainen kunkin taajaman kasvun suuruudesta ja toisaalta tällä hetkellä vapaana olevasta kapasiteetista ja sen sijainnista, etenkin koulujen osalta. Väestön kasvun määrä ja sijoittuminen vaikuttavat joukkoliikenteen järjestämiskustannuksiin. RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI SEUDULLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehyskunnissa (Kymppikunnat) oli asukasta vuonna 2009, mikä on 23% koko Helsingin seudun ja 20% Uudenmaan maakunnan väkiluvusta. Maakuntakaavan kaikissa rakennemalleissa väestön lisäys on asukasta vuoteen 2035 mennessä. Maakuntakaavan rakennemallivaihtoehdoissa kehyskuntiin osoitettu kasvu vaihtelee :een. Nurmijärven osuus kehyskuntien kasvusta vuosina oli noin 18%. Tilastokeskuksen trendiennusteen perusteella Nurmijärven osuus kehyskuntien kasvusta on noin 13%. MAL-aiesopimukseen liittyen Nurmijärvi on sitoutunut 400 asunnon vuosituotantoon, mikä on 11% kehyskuntien kokonaisvuosituotannosta. Edellä olevien lukujen perusteella Nurmijärven väkiluku vaihtelisi tarkastelutavasta riippuen ja asukkaan välillä. Kehityskuvan rakennemallivaihtoehtojen kasvuluvut vaihtelevat välillä RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI ILMASTONMUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA Mitä enemmän yksittäinen taajama kasvaa, sitä paremmat edellytykset on joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Tämä vuorostaan mahdollistaa joukkoliikenteen käytön lisääntymisen. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvua tukee myös hyvä kevyen liikenteen verkosto. Mikäli kasvu sijoitetaan tuhlailevasti pienellä aluetehokkuudella taajamiin ja myös merkittävässä määrin maaseutualueille, sitä suurempi rooli on yksityisautoilulla. Taajamien täydentyessä ja laajentuessa niiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesien johtamiseen ja mahdollisiin tulviin. Vaihtoehto 1a. (nykyjatkumo) hajauttaa yhdyskuntarakennetta muita vaihtoehtoja enemmän ja liikkuminen perustuu muita vaihtoehtoja enemmän yksityisautoiluun. Klaukkala-painotteiset vaihtoehdot 1b. ja 2. luovat muita vaihtoehtoja paremmat edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle Klaukkalan alueella, missä jo tällä hetkellä asuu 40% kunnan väestöstä. Vaihtoehdossa 3. kaikkien taajamien joukkoliikenteen kehittämisedellytykset paranevat Kirkonkylän ja Rajamäen osalta enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa.