Lempäälän nauhataajama
|
|
- Jere Virtanen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lempäälän nauhataajama LEMPÄÄLÄN KUNTA TEKNINEN TOIMI HARJOITTELIJA SINI MÄKELÄINEN 08/2016
2 Esityksen sisältö 1. Nauhataajama-alue 2. Väestö 3. Asuinaluetyypit 4. Palvelut 5. Nauhataajaman esimerkkialueita 6. Loppusanat Karttalähteet: Digiroad, Liikennevirasto, 2016, lisenssi CC 4.0 BY Lempäälän kunta, 2016 Lipas liikuntapaikat.fi, otospäivä [ ], Jyväskylän yliopisto Maanmittauslaitos, maastotietokanta, 2013 Maanmittauslaitos, ortokartta, 2011 Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri, 2016 Huomioitavaa aineistossa: Rakennuskanta: Kunnan käyttämässä aineistossa voi olla hieman epätarkkuutta johtuen siitä, että kyseistä aineistoa päivittävät useat eri tahot ja päivityskäytännöissä on eroja Aineistoon aiheutuva vääristymä on luultavimmin kuitenkin hyvin pieni Rakennusten kerrosneliömetrit: On mahdollista, että rakennusaineistossa esiintyy epätarkkuutta kerrosneliömetrien osalta johtuen neliöiden puutteellisesta merkitsemisestä esimerkiksi siirrettäessä paperisia aineistoja digitalisiksi. Aineistoon aiheutuva vääristymä on luultavimmin kuitenkin hyvin pieni Väestö: Käytetty aineisto kuvaa tilannetta toukokuulta 2016
3 Nauhataajama-alue Lempäälän tavoitteet maapoliittisessa ohjelmassa:¹ Tiivistää nauhataajamaa Tehostaa maankäyttöä nauhataajaman rakennetuilla alueilla Ottaa käyttöön nauhataajaman asemakaavoittamattomia alueita joukkoliikenteen laatukäytävän varressa 1 Lähde: Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma,
4 Väestö: Väestön keskittyminen Lempäälässä Huomioitavaa: Tiheystarkastelukartta kertoo tihentymistä Myös merkitsemättömillä alueilla on asukkaita, mutta väestötiheys on alhainen
5 Väestö: Nauhataajaman tiheimmin asutut tilastoalueet Alueen nimi Väestö yht. As.tiheys 13? ,32 Harakkala ,82 Halkola ,79 9? ,74 Sarapisto ,74 Sääksjärven keskusta ,71 Ryynikkä ,49 12? ,71 Myllykolu ,85 1? ,43 Sulkola ,39 Kukkolanmäki ,33 Kiimakallio ,02 Moisionaukea ,33 15? ,32 Sitari ,60 Paunu ,56 Hakkari ,40 4? ,33 10? ,13 Huomioitavaa Asukastiheys = asukkaiden lkm / alueen maapinta-ala Kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä pidetään väh. 20 asukasta hehtaarilla ² 2 Lähde: Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) 2016, Turvallinen kaupunki [internetsivusto], Tiiviyden ja eheyden tarkastelun mittareita ja työkaluja. [Viitattu ].
6 Väestö: Määrällisesti eniten tiettyyn ikäryhmään kuuluvia asukkaita
7 Väestö: Määrällisesti eniten tiettyyn ikäryhmään kuuluvia asukkaita
8 Väestö: Määrällisesti eniten tiettyyn ikäryhmään kuuluvia asukkaita
9 Asuinaluetyypit: Rakennusvuosi Alueiden tyypittely: Alueella esiintyy saman ikäistä rakennuskantaa tiheänä kokonaisuutena Alueen rakennuksista selkeästi valtaosa on rakennettu kyseiseen aikaan Kartassa ei ole esitetty yksittäisiä rakennuksia tai alueita, joilla on sekoittunutta rakennuskantaa Eri vuosina rakennettujen asuinrakennusten osuus koko Lempäälän asuinrakennuskannasta %
10 Asuinaluetyypit: Rakennustyyppi Alueiden tyypittely: Alueella esiintyy saman tyyppistä rakennuskantaa tiheänä kokonaisuutena Alueen rakennuksista selkeästi valtaosa on kyseistä rakennustyyppiä Myös monipuolisesti sekoittunut (pien-, rivi- ja kerrostalo) rakennuskanta on esitetty omana tyyppinään Kartassa ei ole esitetty yksittäisiä rakennuksia Eri asuinrakennustyyppien osuus koko Lempäälän asuinrakennuskannasta % Vapaa-ajan as. Pientalot Rivi- ja luhtitalot Kerrostalot
11 Palvelut: Muut lähipalvelut = Terveyspalvelut Ruokakaupat ja valintamyymälät Apteekit Kirjastot
12 Palvelut: Palvelut ja väestö
13 Esimerkkialueita Alueen nro Alueen tyyppi 1 50-luvun pientaloalue ja 80-luvun 3-kerroksinen kerrostaloalue Eri rakennustyyppejä ja -aikoja sektoreittain ja 80-luvun pientaloalue 5 6 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rakennusaikoja Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rakennusaikoja ja 90-luvun pientaloalue luvun rivitaloalue 9 10 Sekoittunut alue, eri rakennustyyppejä ja -aikoja 2000-luvun pientaloalue (2 rak. 90-l.) Lisätarkastelu: ja 2010-luvun kerrostaloalue (3 rak. 90-l.) Huomioitavaa: Seuraavien sivujen karttojen mittasuhteet vaihtelevat
14 Esimerkkialue 1 Alueen nro 1 Alueen tyyppi 50-luvun pientaloalue Pinta-ala m² 66068,77 Pinta-ala ha 6,60688 Kem² 5659 Aluetehokkuus 0,09 Väestö 105 Väestö/ha 15,89 kem²/hlö 53,90 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 1:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 6,29 Valokuvat: Shihab Chowdhury
15 Esimerkkialue 2 Alueen nro ja 80-luvun kolmikerroksinen kerrostaloalue Alueen tyyppi Pinta-ala m² 36358,76 Pinta-ala ha 3,63588 Kem² Aluetehokkuus 0,47 Väestö 340 Väestö/ha 93,51 kem²/hlö 49,99 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät 45,58 Alue 2:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 1,07
16 Esimerkkialue 3 Alueen nro 3 Eri rakennustyyppejä ja Alueen tyyppi aikoja sektoreittain Pinta-ala m² 79728,71 Pinta-ala ha 7,97287 Kem² Aluetehokkuus 0,24 Väestö 379 Väestö/ha 47,54 kem²/hlö 50,30 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät 48,33 Alue 3:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 2,10
17 Esimerkkialue 4 Alueen nro ja 80-luvun Alueen tyyppi pientaloalue Pinta-ala m² ,96 Pinta-ala ha 13,27950 Kem² Aluetehokkuus 0,13 Väestö 275 Väestö/ha 20,71 kem²/hlö 62,80 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 4:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 4,83
18 Esimerkkialue 5 Alueen nro 5 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja Alueen tyyppi Pinta-ala m² ,46 Pinta-ala ha 15,08215 Kem² 6926 Aluetehokkuus 0,05 Väestö 117 Väestö/ha 7,76 kem²/hlö 59,20 Kem² pelkät 6634 Kem²/hlö pelkät 56,70 Alue 5:stä asemakaavoitettu 28 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 12,89
19 Esimerkkialue 6 Alueen nro 6 Alueen tyyppi Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja Pinta-ala m² ,85 Pinta-ala ha 20,18549 Kem² 8949 Aluetehokkuus 0,04 Väestö 101 Väestö/ha 5,00 kem²/hlö 88,60 Kem² pelkät 8524 Kem²/hlö pelkät 84,40 Alue 6:stä asemakaavoitettu 0 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 19,99
20 Esimerkkialue 7 Alueen nro ja 90-luvun Alueen tyyppi pientaloalue Pinta-ala m² ,39 Pinta-ala ha 10,58374 Kem² Aluetehokkuus 0,09 Väestö 177 Väestö/ha 16,72 kem²/hlö 56,71 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 7:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 5,98
21 Esimerkkialue 8 Alueen nro 8 Alueen tyyppi 2010-luvun rivitaloalue Pinta-ala m² 44013,82 Pinta-ala ha 4,40138 Kem² 9855 Aluetehokkuus 0,22 Väestö 311 Väestö/ha 70,66 kem²/hlö 31,69 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 8:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 1,42
22 Esimerkkialue 9 Alueen nro 9 Sekoittunut alue, eri rak.- Alueen tyyppi tyyppejä ja -aikoja Pinta-ala m² 56199,94 Pinta-ala ha 5,61999 Kem² Aluetehokkuus 0,29 Väestö 281 Väestö/ha 50,00 kem²/hlö 57,32 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät 55,81 Alue 9:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 2,00
23 Esimerkkialue 10 Alueen nro luvun pientaloalue Alueen tyyppi (2 rak. 90-l.) Pinta-ala m² 74924,13 Pinta-ala ha 7,49241 Kem² 7450 Aluetehokkuus 0,10 Väestö 163 Väestö/ha 21,76 kem²/hlö 45,71 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alue 10:stä asemakaavoitettu 91 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 4,60
24 Väestön ikäjakaumat Koonti esimerkkialueista Alueen nro Alueen tyyppi Pinta-ala m² Pinta-ala ha Kem² Aluetehokkuus 1 50-luvun pientaloalue 66068,77 6, , ja 80-luvun kolmikerroksinen kerrostaloalue 36358,76 3, ,47 3 Eri rakennustyyppejä ja -aikoja sektoreittain 79728,71 7, , ja 80-luvun pientaloalue ,96 13, ,13 5 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja ,46 15, ,05 6 Harvaan rakennettu pientaloalue, eri rak.aikoja ,85 20, , ja 90-luvun pientaloalue ,39 10, , luvun rivitaloalue 44013,82 4, ,22 9 Sekoittunut alue, eri rakennustyyppejä ja -aikoja 56199,94 5, , luvun pientaloalue (2 rak. 90-l.) 74924,13 7, ,10 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät Alueen nro Väestö Väestö/ha kem²/hlö ,89 53, ,51 49, , ,54 50, , ,71 62, ,76 59, , ,00 88, , ,72 56, ,66 31, ,00 57, , ,76 45,71 % v v v v. Yli 75 v.
25 Esimerkkialue 11: Lisätarkastelu Alueen nro ja 2010-luvun kerrostaloalue (3 rak. 90-l.) Alueen tyyppi Pinta-ala m² 50865,85 Pinta-ala ha 5,08659 Kem² Aluetehokkuus 0,62 Väestö 556 Väestö/ha 109,31 kem²/hlö 56,89 Kem² pelkät Kem²/hlö pelkät 53,27 Alue 11:stä asemakaavoitettu 100 % asukkaan kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä edellyttää km² rakentamista: 0,91 Huomioitavaa: Alueelle on juuri valmistunut uusi kerrostalo. Lisäksi kaksi uutta on suunnitteilla. Uusi kerrostalo on esitetty kartassa harmaalla ja suunnitteilla olevat on merkitty valkoisella. (Huom. suunnitteilla olevien rakennusten merkintäkohdat arvionvaraisia.) Esimerkkialueen tietoihin on lisätty tulevien kerrostalojen kem²:t (arvio jo rakennettujen rakennusten perusteella). Juuri valmistuneeseen rakennukseen on tällä hetkellä merkitty vain kolme asukasta. Esimerkkialueen tietoihin on lisätty kolmen kerrostalorakennuksen verran väestöä (arvio jo rakennettujen rakennusten perusteella).
26 Kasvu ja rakentaminen Kasvava Lempäälä Lempäälän kunnan väestömäärä kasvaa yli 400 asukkaalla vuosittain, eli keskimäärin 2 % vuodessa ³ Jos kasvu jatkuu samanlaisena, vuoteen 2040 mennessä Lempäälä on saanut n uutta asukasta uutta asukasta edellyttää uutta asuinrakentamista as. kasvu kyseisen alueen väestötiheydellä Alueen nro Pinta-ala m² Väestö edellyttää km² rakentamista , , , , , , , , , , , ,99 Suurin tarvittava alue , , , , , , , ,60 Lisätarkastelu , ,91 Pienin tarvittava alue 3 Lähde: Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma,
27 Kasvu ja rakentaminen Suurin Pienin uuden asukkaan edellyttämä asuinrakentamisen alue kyseisen alueen väestötiheydellä
28 Loppusanat: Tilastoalueet, joukkoliikenne ja tiivistäminen Nauhataajaman tilastoalueet Erilaisia analyysejä varten Lempäälän kunnan tekninen toimi on jakanut kunnan alueet tilastoalueisiin. Tämän työn valmistuessa kaikkia alueita ei vielä ollut ehditty nimetä ja tällaiset alueet on merkitty numerolla ja kysymysmerkillä. Joukkoliikenteen laatukäytävä ja nauhataajaman tiivistäminen Tähän analyysiin ei valitettavasti ole ehditty ottaa mukaan joukkoliikenteen reittien ja liikennöintitiheyden tarkastelua. Lempäälän kunnalla on tavoite tiivistää nauhataajamaa bussiliikenteen laatukäytävän varressa. Tämä on hyvä tavoite, sillä tällä hetkellä melko pieni alue nauhataajamasta on riittävän tiiviisti asuttu ylläpitääkseen kannattavaa julkista liikennettä (perustuen YTK:n määritelmään, jonka mukaan Kannattavan joukkoliikenteen edellytyksenä pidetään väh. 20 as./ha asukastiheyttä). Jos julkisen bussiliikenteen halutaan olevan varteen otettava vaihtoehto yksityisautoilulle, on asukkaille pystyttävä tarjoamaan riittävän tiheä pysäkkiverkosto ja tarpeeksi tiheät bussiliikennöinnin vuorovälit. Jos julkisen liikenteen käyttöönotto halutaan tehdä helpoksi vaihtoehdoksi uusille asukkaille, on uusi asuinrakentaminen hyvä sijoittaa toimivien julkisen liikenteen yhteyksien äärelle tai kehittää heikkoa julkista liikennettä jo ennen lisärakentamisen valmistumista.
29 Loppusanat: palvelut Palvelut Palvelut Lempäälässä sijoittuvat merkittävästi nauhataajaman alueelle. Palvelukeskittyminä Lempäälän keskusta ja Ideaparkin liikekeskus näkyvät vahvasti kartalla. Näiden kahden keskittymän lisäksi Lempäälä haluaa kehittää myös Sääksjärven keskustaa palvelujen keskittymäksi. Keskusten lisäksi on tärkeää, että asukkailla on käytössään tarvittavat lähipalvelut sopivan etäisyyden päässä jokapäiväisestä elämästään. Tämä tukee nauhataajaman kehittämistä tiiviimmäksi, jolloin asukkaat ja lähipalvelut kohtaavat entistä paremmin. Lisääntynyt väestömäärä toivottavasti myös lisää edelleen palvelun tarjontaa nauhataajaman alueella.
30 Loppusanat: Nauhataajaman esimerkkialueet Nauhataajaman esimerkkialueet Esimerkkialuetarkastelun tarkoitus on tuoda esiin Lempäälän nauhataajamasta löytyviä erilaisia asuinaluetyyppejä. Aluerajauksissa on pyritty ottamaan huomioon asuinaluetyyppien ominaispiirteet. Rakentamisalatarpeen vertailun lähtökohdaksi on otettu alueella tällä hetkellä asuvien ihmisten määrä suhteessa alueen kokoon. Vertailu osoittaa, että samansuuntaisiin asukastiheyksiin on mahdollista päästä keskenään erilaisten asuinalueratkaisujen kautta. Näin ollen esimerkiksi tiivistä asuinrakentamista tai täydennysrakentamista voi toteuttaa monella eri tapaa ja luoda monipuolista asuntotarjontaa ja erityyppisiä asuinalueita.
31 Mitä vielä? Mahdollisia tulevia tarkasteluja Asukaskysely täydennysrakentamisesta Karttapohjainen kysely esimerkiksi siitä, minne voitaisiin rakentaa uusia asuntoja, minne tarvittaisiin parempia kulkuyhteyksiä ja missä sijaitsevat tärkeät virkistysalueet. Mahdollista selvittää alueita, joiden rakentaminen herättäisi mahdollisimman vähän ristiriitoja Mahdollista priorisoida kehittämisalueita Asukastyytyväisyyskysely Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueisiinsa: asuinympäristön arvostukset, syy asua Lempäälässä Lempäälän kunnan ominaispiirteet asukkaan näkökulmasta Mitä ominaisuuksia on syytä vaalia Lempäälää kehitettäessä Julkisen liikenteen saavutettavuus Paikkatietopohjainen tarkastelu julkisen liikenteen pysäkeistä ja vuorotiheyksistä sekä asukkaiden sijoittumisesta Asukkaiden mahdollisuus käyttää julkista liikennettä: onko se varteenotettava liikkumisvaihtoehto? Potentiaaliset lisärakentamisen alueet Paikkatietopohjainen tarkastelu lisärakentamiselle edullisista ja epäedullisista alueista. Tarkasteluun voi valita tärkeäksi katsottuja muuttujia, kuten esimerkiksi maaperän soveltuvuus, maisema- ja luontoarvotiedot, kunnallisen infrastruktuurin olemassaolo, rakentamisen kustannukset, melutekijät, julkisen liikenteen palveluverkko, palvelujen läheisyys ja alueiden kytkeytyminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. On kuitenkin huomioitava, että lisärakentamisella myös luodaan uutta kaupunkirakennetta ja lisärakentaminen voi vaikuttaa osaan edellä mainituista muuttujista.
32 32
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotRakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014
Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotLaskentamallin perusteet. Keskusta-Ounasjoen palveluverkko
Laskentamallin perusteet Keskusta-Ounasjoen palveluverkko 13.4.2015 Perusväestö Keskusta-Ounasjoen alue. (Sisältää Keskustatoimintojen, Ratantauksen, Lapinrinteen, Karinrakan ja Ylikylän tilastoalueet).
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
LisätiedotKangasalan strateginen yleiskaava
Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen
Lisätiedot8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET
8637_OJALA I EHDOTUSVAIHEEN KEKO- TARKASTELU TULOKSET KEKO on maankäytön suunnittelun tueksi kehitetty ekologisen kestävyyden arviointityökalu. Sen avulla on mahdollista määrittää yhdyskuntien rakentamisen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)
LisätiedotIITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA
233/10.00.00/2018 Tela 3.4.2018 32 IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA PROJEKTIN ESITTELY MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA Strateginen ja yleispiirteinen suunnitelma maankäytön tavoitteista ja suunnitteluperiaatteista
LisätiedotTransit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus
Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus Christoffer Weckström 29.11.2017 Konseptin tausta Transit-oriented development (TOD) ~ joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäyttö Lähtöisin Peter
LisätiedotKOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA
KOIVULAHDEN OSAYLEISKAAVA MITOITUSPERUSTEET 4.12.2018 Page 1 TAVOITTEET 4.12.2018 Page 2 MITOITUKSEN TAVOITTEET Mustasaaren strategisessa yleiskaavassa Koivulahden alueelle määritetty väestönkasvutavoite
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017 Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotT A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2
Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo
Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotMaankäytön rakenne Seuranta
Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri
LisätiedotRakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?
Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto
LisätiedotBussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus
Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ
LisätiedotASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja
Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista
Lisätiedot20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus.
20000 asukkaan lähiö Malmin lentoasemalle? Mittakaavan tarkistus. Malmin lentoaseman tulevaisuus? Pinta-ala 127 hehtaaria (tummennettu alue) itäpuolella Tattarisuon teollisuusalue koko alueen itäinen haara
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotTonttipäivä. Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen
Tonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen 4.4.2019 Yleistä / Rakenteilla Luovutusohjelmassa Valmistelussa Yhteenveto Yleistä LIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Kumipyöräliikenne RANTAVYÖHYKE Rantareitti
LisätiedotTonttipäivä Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen
Tonttipäivä 2018 Pirkkalan kunta Matti Jääskeläinen 22.3.2018 Yleistä / Rakenteilla Luovutusohjelmassa Valmistelussa Yhteenveto Yleistä LIIKENNE JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Kumipyöräliikenne RANTAVYÖHYKE
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotJOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET
JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla -raportti 15.4.2014 Raportin laatimiseen taustaa Perustuu SYKE:n tutkimushankkeisiin Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotGIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus
GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotKuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.
Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotHollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU
Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen
LisätiedotTyöpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä
Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestivät 2.6. ja 10.6.2015 kaksivaiheisen työpajatilaisuuden Oulunsalon keskustan ja asemakaavoitetun alueen
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotHaja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä
LisätiedotKerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa
Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui 33 546 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee
LisätiedotKOTKAN KAAVOITUKSESSA OLEVIEN ASUINALUEIDEN LIIKENTEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU. Esa Partanen & Antti Harju Kotkan kaupunki, kaavoitus 4.12.
KOTKAN KAAVOITUKSESSA OLEVIEN ASUINALUEIDEN LIIKENTEEN ILMASTOVAIKUTUSTEN VERTAILU Esa Partanen & Antti Harju Kotkan kaupunki, kaavoitus 4.12.2013 Arviointimenetelmä Tarkastelu tehtiin KURKE-työkalulla
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotKouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti
Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on
LisätiedotKeskusta ja asuminen JUHA KOSTIAINEN PORVOON KAUPUNKI
Keskusta ja asuminen JUHA KOSTIAINEN PORVOON KAUPUNKI 14.12.2017 KAUPUNKIKEHITYKSEN TRENDIT EUROOPASSA Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen ja brown-fieldien kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Wow-arkkitehtuuri
LisätiedotALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava
ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotSuunnittelutapahtuma Tulevaisuuden Kaukovainio Keskiviikkona Avaus, Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmän pj.
Suunnittelutapahtuma Tulevaisuuden Kaukovainio Keskiviikkona 2.3.2011 Ohjelma 17.00 Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu (Kahvitarjoilu jatkuu klo 20.30 saakka) 17.40 Avaus, Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmän
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotPÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS
PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS JALANKULKUKAUPUNGIN SUUNNITTELUPERIAATTEET KUMPPANUUSFOORUMI 16.2.2017 EERO SALMINEN, RAMBOLL FINLAND OY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ASIOINTIMATKAT Suomalaiset kotitaloudet
LisätiedotAsuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari Ira Verma Tutkija, arkkitehti Sotera-instituutti, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
LisätiedotKeljonkankaan keskusta
Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble
Lisätiedotruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee
Oulua ilmasta ruskotunturi ja ouluzone Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- 7 kilometrin päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Oulun ydinkeskustasta, poistetun käytöstä ja maisemoitavan poistetun ja
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotPieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013
Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys
Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotAsuntorakentamista Ojapuistoon
Vantaa Kaupunkisuunnittelu Länsi-Vantaan asemakaavayksikkö 4.9.2014 Ilmoitamme kaavan vireille tulosta Teillä on mahdollisuus osallistua kaavoitukseen Asuntorakentamista Ojapuistoon Asemakaavamuutos nro
LisätiedotKEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
LisätiedotLÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki
LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotALKUSANAT. Tilasto- ja tutkimustietoa on laajemmin saatavilla Internet-sivuiltamme
2 ALKUSANAT Espoon rakennustuotanto oli vuonna 2001 ennätyksellistä. Kerrosalaa valmistui 555 700 neliömetriä. Syynä tähän oli liikekeskus Ison Omenan valmistuminen Matinkylään. Rakennustuotannon vuositilastoa
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotLäsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä
Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,
LisätiedotAjankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista
Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotJÄTKÄSAARI ASUKASTIETOPAKETTI 11/2015. Kuva: Antti Pulkkinen
Jätkäsaari on yksi suurimmista Helsingin kantakaupungin laajennustyömaista. Sadan hehtaarin ranta-alueelle rakennetaan koti 18 000 asukkaalle ja työpaikka yli 6 000 ihmiselle. Jätkäsaaren on arvioitu valmistuvan
Lisätiedot